Pro-tukipisteen lausunto asiaan: Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkon järjestäminen.

Transkriptio

1 28. elokuuta 2017 SM SMDno Sisäministeriölle Pro-tukipisteen lausunto asiaan: Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkon järjestäminen. Pro-tukipiste ry osana ihmiskaupan vastaisen toiminnan kokonaisuutta Pro-tukipiste ry kiittää mahdollisuudestaan lausua ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkoa koskevaan asiaan. Pro-tukipiste ry tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja oikeudellista neuvontaa seksi- ja erotiikka-alalla toimiville täysi-ikäisille ihmisille ja ihmiskaupparikoksen uhreille. Järjestöllämme on toimipisteet Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tunnistamme matalan kynnyksen palveluissamme ihmiskauppaa ja tuemme ihmiskaupparikoksen uhriksi joutuneita ihmisiä. Järjestömme tekee yhteistyötä ihmiskaupan uhrien aseman edistämiseksi ihmiskaupan vastaisen toiminnan kannalta keskeisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Olemme jäsenenä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattorin kokoamassa asiantuntijaverkostossa sekä järjestöjen IKVverkostossa. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoinnista Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkon järjestäminen on ihmiskaupparikoksen uhriksi joutuneiden ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta keskeinen kysymys. Monisektorinen ja erilaisia tulokulmia edustavien tahojen yhteistyö on edellytyksenä sille, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan ja he saavat apua ja suojelua. Samalla toiminta tähtää siihen, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan. Keskitymme lausunnossamme ihmiskaupan uhrien kanssa tehtävän työn kannalta merkityksellisiin asioihin, jotka koordinaation jatkon suunnittelussa tulee mielestämme erityisesti huomioida. 1. Koordinaatiorakenteen tulee olla käytännönläheinen Poikkihallinnollisen koordinaation tulee omalla toiminnallaan tukea nykyistä selkeämmin käytännön työtä, eli ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja tukemista sekä ihmiskaupparikosten selvittämistä. Koordinaation rooli on identifioida ja ratkaista uhrien oikeuksien toteutumiseen, avunsaantiin ja hyvinvointiin vaikuttavia käytännön haasteita. Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin tulee seurata ihmiskaupan uhreihin vaikuttavan lainsäädännön tilannetta ja eri lainsäädäntöjen yhteensovittamista ihmiskaupan uhrien ja muun ihmiskaupan vastaisen työn näkökulmasta. Koordinaattorilla tulee olla kokonaiskuva siitä, mitkä 1

2 kaikki eri hallinnonalojen lait vaikuttavat ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen ja arvioida muodostavatko lait johdonmukaisen kokonaisuuden. Tämä edellyttää koordinaattorilta aktiivista roolia lainsäädäntökysymysten esiin nostamisessa ja ratkaisujen hakemisessa. Ihmiskaupan uhrien asemaan vaikuttavaa lainsäädäntöä on laeissa, jotka eivät suoraan liity ihmiskauppaan, mutta joilla on seurannaisvaikutuksia myös ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen. Tuoreena esimerkkinä tämänkaltaisesta lainsäädännöstä on turvakoteja koskeva sääntely ja sen suhde ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Toisena esimerkkinä tämänkaltaisesta lainsäädännöstä on Pro-tukipisteen ja useiden muiden tahojen kritisoima ulkomaalaislain pykälä 148, joka mahdollistaa ihmisen käännyttämisen seksipalveluiden myynnin epäilyn perusteella ja vaikuttaa myös ihmiskaupan tunnistamiseen ja uhrien avun saamiseen kielteisesti. Ihmiskaupan vastaisen työn koordinoinnin onnistumiseksi tarvitaan rakenne, jossa uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa havaitut käytännön haasteet siirtyvät käsittelyyn ja ratkaistavaksi. Lausuntomme liitteessä 1 on kuvattu nelivaiheinen rakenne, jollaista koordinaatiorakenteen tulisi vastata: 1.Ongelmien/käsiteltävien asioiden identifiointi, 2. Käsiteltävien asioiden priorisointi niiden tärkeyden ja kiireellisyyden perusteeella, 3. käsittely jossa mukana asian kanssa toimivat tahot sekä asian ratkaisemisen kannalta päätösvaltaiset tahot, 4. ratkaisu ja sen perustelujen dokumentointi ja viestintä tahoille joita se koskee. Tämänkaltaiseen tarpeeseen vastaava mekanismi voinee toteutua esimerkiksi ehdotukseen kirjatun pyöreänpöydän työmuodossa, kunhan yllämainitut toiminnot tulevat täytetyiksi. Koordinaatiorakenteen tulee myös edistää alueellista yhdenvertaisuutta ihmiskaupan uhrien kanssa työskentelyssä. Tuleekin harkita, olisiko tuleva maakunta- tai sote-uudistus mahdollinen rakenne maantieteellisen osaamisen ja palveluiden kattavuuden varmistamiseksi. Vuonna 2020 voimaan astuva sote-uudistus voi tarjota mahdollisuuden ihmiskaupan vastaisen työn alueellisen tiedon kokoamiselle. Seurannan ja osaamiskapasiteetin syntymiseksi ja varmistamiseksi olisi hyvä nimetä vastuulliset alueelliset yhdyshenkilöt, jotta koordinaatioon syntyy myös alueellinen rakenne. Ihmiskauppa voi kuulua yhdyshenkilöiden toimenkuvaan esimerkiksi muun alueellisen väkivaltatyön ohella. 2. Koordinaatiorakenteeseen ei saa liittyä asiakastyötä vaikeuttavia tekijöitä Ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja palveluihin ohjaamisessa on jo nykyisellään haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi asemastaan epävarmojen ja pelkäävien ihmiskaupan uhrien mielikuvaan siitä, mihin heidän kertomaansa tietoa käytetään ja millä tahoilla on pääsy heidän tietoihinsa. Kehitettävä koordinaatiomekanismi ei saa tuottaa lisää sellaista rakennetta, joka vaikeuttaa tunnistamisvaiheen työtä ja lisää ihmiskaupan uhrien epävarmuutta esimerkiksi heidän yksityisyydensuojansa suhteen. 2

3 Tästä syystä emme kannata lausuntopyyntöön liittyvän esityksen ehdotusta auttamisjärjestelmän asiakkaisiin liittyvien tietojen välittämisestä (s. 18): [---]tulee kiinnittää oikeudellista huomiota tilanteisiin, joissa on tarpeen välittää ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä siinä olevia asiakkaita ja heihin liittyviä olosuhteita yksilöivää tietoa ihmiskauppatilanteeseen reagoimisesta vastuullisille henkilöille valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamissihteeristön. Erityisesti tämä koskee sellaisia sihteeristön jäseniä, jotka eivät kuulu kyseisen lain 52 pykälän nykyiseen soveltamisalaan. Vastaavasti tämä tarve saattaa koskea myös henkilöitä, jotka osallistuvat edellä jaksossa 4.2 kuvatun pyöreän pöydän prosessin piiriin. Sisäministeriön poliisiosasto onkin nähnyt edellä mainitussa lausunnossaan hyödylliseksi pohtia, aiheuttaako ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamiseen ja kehittämiseen kytkeytyvä yhteistyö tarvetta edelleen kehittää kyseisen lain 52 pykälässä olevaa tai muuta siihen liittyvää sääntelyä. Mikäli entistä useammalla viranomaisella/taholla olisi pääsy ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiden tietoihin, on se ongelmallista uhrin yksityisyyden suojan toteutumisen kannalta ja vaikeuttaa myös auttamisjärjestelmään hakeutumista erityisesti niissä tapauksissa, kun uhri pelkää tai muusta syystä arastelee viranomaisyhteistyötä. Tunnistamistilanteessa uhrille on voitava selkeästi hänen oikeuksistaan ja siitä, mitkä tahot hänen tietoihinsa pääsevät käsiksi. Esitetty lisä tiedonsaantioikeuksiin lisää uhrille tunnistamistilanteessa selvitettävien asioiden joukkoa ja voi nostaa avun hakemisen kynnystä entisestään. Mielestämme nykyinen tiedonsaantia koskeva sääntely on riittävää koordinaatiorakenteen toiminnalle ja pidämme ehdotusta huonona. 3. Koordinaation tulee tukea ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumista ja sen toimintaa tulee arvioida läpinäkyvästi Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiolle on käytännöllinen tarve, joka liittyy esimerkiksi ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Jatkuvuuden turvaamiseksi koordinaattorin tehtävä tulisi luoda lakisääteiseksi. Samalla tulee harkita huolella, minkä hallinnonalan sisään koordinaattorin tehtävä sijoitetaan, vai tulisiko tehtävän esimerkiksi kiertää hallinnonalalta toiselle tietyin väliajoin. Näin voitaisiin välttyä siltä, että ihmiskaupan vastainen toiminta profiloituu esimerkiksi ainoastaan sisäministeriön hallinnonalan tehtäväksi. Koordinaattorin ja muodostettavan koordinaatiorakenteen toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja läpinäkyvästi esimerkiksi ulkopuolisen tutkimuslaitoksen tekemällä arvioinnilla. Jo kuluneita vuosia, jolloin Suomessa on toiminut kansallinen koordinaattori, voidaan arvioida suhteessa siihen, mitä tavoitteita ja odotuksia tehtävään liitettiin sen suunnitteluvaiheessa. Koordinaattorin toimenkuvaan liittyviä tavoitteita on kuvattu esimerkiksi vuonna sisäasiainministeriön julkaisussa Ihmiskaupan 3

4 vastaisen toiminnan poikkihallinnollisen seurannan ja koordinoinnin järjestäminen valtioneuvostossa (2013). Helsingissä Essi Thesslund Erityisasiantuntija, ihmiskaupan vastainen työ Pro-tukipiste ry 4

5 LIITE 1. Koordinaatiorakenteen toiminta I Ongelman identifiointi 1. Mekanismi, jolla käytännön työtä tekevä ihminen (järjestöt, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisi, auttamisjärjestelmä ) tuo kysymyksen asialistalle. 2. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori proaktiivisesti itse identifioi eri yhteistyötahojen työssä esiin nousevia kysymyksiä ja tuo ne asialistalle. 3. Kansallinen ihmiskaupparaportoija tuo identifioimiansa ongelmia asialistalle. II Asialistalle päätyvien kysymysten priorisointi niiden tärkeyden ja kiireellisyyden perusteella. Priorisointityötä varten koordinaattori voi tarvittaessa konsultoida esimerkiksi kansallista raportoijaa ja muita asiantuntijoita. III Käsittely 1. Mukana kysymyksen kannalta olennaiset tahot. 2. Mukana sellaiset tahot, joilla mandaatti käsiteltävän asian ratkaisemiseksi. (Tarvittaessa käsittely voidaan jakaa eri kokouksiin.) IV Ratkaisu ja perustelut 1. Käsitellyn asian ratkaisu ja sen perustelut dokumentoidaan. Ratkaisusta viestitään aloitteen/kysymyksen tekijälle ja keskusteluihin osallistuneille tahoille. Tarvittaessa laajempi tiedotus. 2. Mikäli kyseessä on laajempi linjaustyyppinen ratkaisu, tulee asiasta tiedottaa laajemmin. 5