Pelastajan ammattiin liittyvät pelot opiskelijoiden kokemina Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Transkriptio

1 Pelastajan ammattiin liittyvät pelot opiskelijoiden kokemina Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

2 Kehittämistehtävän tarkoituksena on tutkia pelastajaopiskelijoiden/palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta työssä jaksamiseen. Idea tähän työhön tuli Helsingin kaupungin pelastuskoululta (Peko) Jarmo Nissilältä, sekä Ilpo Lehtoselta. Harjoitusmestareiden mielestä opiskelijoilla on pelkoja, joista ei ääneen puhuta, mutta jotka vaikuttavat opiskeluun ja työskentelyyn palomiehenä. 2

3 Tässä ei nyt tarkoiteta niitä pelkoja, joita jo kouluun tullessa arvioidaan (korkeanpaikan kammo, suljetunpaikan pelko yms.), vaan paljon pienempiä, arkipäiväisempiä pelkoja. Näihin pelkoihin on vaikea puuttua tai näitä käsitellä, koska niistä ei ääneen puhuta. Kuitenkin tällaisten asioitten takia opiskelijoita joutuu lopettamaan opiskelunsa kesken opintojen. 3

4 Pelastajaopiskelijoiden peloista ei löydy juurikaan tutkittua tietoa, joten tällaiselle tiedolle on selvä tilaus pelastuskoululta. Tutkimus toteutettiin niin, että teemahaastattelin kahdeksaa pelastuskoulun opiskelijaa. Opiskelijoista kolme oli vasta aloittanut opiskelunsa, opiskelleet viisi viikkoa. Vuoden opiskelleita oli kaksi. Valmistuvia opiskelijoita oli kolme. 4

5 Pelko on yksi ihmisen perustunteista Muita perustunteita on esim. ilo, suru, viha, inho ja hämmästys Perustunteet koetaan tässä ja nyt ja niillä on nimettävissä oleva kohde Samat perustunteet ovat olemassa lähes jokaisessa kulttuurissa ja ne ovat tunnistettavissa ihmisten kasvoilta Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

6 Pelko on tunne, joka lajinkehityksen myötä on säilynyt elämää suojaavana Pelko varoittaa vaarasta ja saa ihmisen käyttämään harkintaansa erilaisissa uhkaavissa tilanteissa Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

7 Joskus pelko muuttuu elämää tarpeettomasti rajoittavaksi, haittaavaksi ja ahdistavaksi kokemukseksi, vaikka todellinen vaara on vähäinen tai muutoin sellainen, että se yleensä hyväksytään normaaliksi riskiksi Tällöin puhutaan epänormaalista pelosta eli fobiasta Fobialla on yleensä kohde, esim. korkea paikka, aukea paikka, hissi, käärmeet, koirat hyönteiset ja sosiaaliset tilanteet Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

8 Pelon laukaisevana tekijänä voi olla elämänmuutos, uudet haasteet, oma tai läheisen sairastuminen, kuolemantapaus, muut merkittävät menetykset tai traumaattiset tapahtumat Myös piristeet, kuten kahvi tai huumeet voivat toimia laukaisevina tekijöinä Ahdistavaa pelkoa ylläpitää pelkoa herättävien tilanteiden välttäminen Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

9 Tunteet sisältävät aina jonkinlaisen toimintayllykkeen Esimerkiksi masennuksessa ihminen pyrkii vetäytymään, kiukussa purkamaan turhautumistaan ulospäin ja pelossa pakenemaan Siksi pelon voittamisessa on kysymys pakenemisyllykkeen vaimentamisesta ja pelkoa kohti menemisestä Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

10 Jos pelon taustalla on järkyttävä kokemus, on tärkeää käydä sitä läpi monta kertaa Asian tietoisen käsittelyn tavoitteena on saada kiinni tunteista ja kokemuksista, jotka ovat jääneet mielen pohjalle Tapahtuman työstäminen voi vähentää sen kauhistuttavuutta mm. siten, että ymmärtää voivansa vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa selviytyä paremmin Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

11 Pelkääkö palomies? Tilanteiden ennakoimattomuus? Tilanteiden nopeatempoisuus? Ihmissuhdekuormitus? Työn hallinnan ongelmat? Kuormittavien tilanteiden kohtaaminen? Uudet työtilanteet nuorilla palomiehillä? Osaavat, uuden tiedon hallitsevat palomiehet työyhteisön (vanhempien palomiesten) uhka? Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

12 Machokulttuuria? Psyykkisen pahoinvoinnin myöntämistä? Leimautumista, työyhteisöstä poissulkemista? Traumatisoivassa tilanteessa toimimista, osaanko toimia oikein? Pelkoa oman perheen puolesta? kahdeksan vuotta ammattilaisena, nolla onnistumista? Operatiivisen toiminnan virheet? Keikkashokki? Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

13 Opiskelijat kokivat, että kysymyksessä vakava työ, jossa on oltava tietotaito kohdallaan. On oltava tietoinen omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan. Virkamiehen velvollisuudet, mutta ei oikeuksia Pidetään huolta työturvallisuudesta, on koulutus, hyvät välineet. Koulussa on realistiset harjoitukset. Myös psykologin ja koulun testauksia ennen opiskelemaan pääsyä pidettiin tärkeinä, testataan että työssä pystyy toimimaan. 13

14 Eniten pelkoja tai jännitystä aiheuttivat erilaiset työtehtävien suorittamiseen liittyvät asiat ja tilanteet, osaako toimia oikein, tietääkö mitä tilanteessa pitää tehdä. Myös epäonnistumisen pelko nousi voimakkaasti esiin. Pitää viedä käytäntöön se mitä on opetettu. Ja kun tietää, että opetettu ei aina siirry suoraan, oiotaan, tehdään erilailla, pelottaa että osaako? töissä eniten jännittää, että osaako hommat. Mä tiedän että osaan, mutt kyll se kuitenki jännittää 14

15 Yksittäisenä asiana kuolleen tai kuolevan ihmisen kohtaamista pelättiin/jännitettiin. Omaisten kohtaamista opiskelijat pohtivat, miten suhtautua, mitä kertoa ja miten. Omaisten huomioon ottaminen on tärkeää, se on meille tietyllä tavalla arkipäivää, omaisille ei Ei oo vielä koskaan ollut sellaista että olis jäänyt junan alle ja on vielä hengissä, mutta kuolee. Oon nähny kuoleman, tuloksettoman elvytyksen, myös nuoren, ei helppoa. 15

16 Stressaava/jännittävänä koettiin myös yötyö, ei osaa tai ei pysty nukkumaan yöllä. Jännittää herääkö yöllä keikalle ja osaako vasta heränneenä toimia järkevästi ja oikein. 16

17 Pelkoa herättivät kuormittavat tilanteet, vaikeat kolaritilanteet, tulipalot, varsinkin kun tilanteisiin joutuu ensimmäistä kertaa. Kuormittavissa tilanteissa opiskelijat kokivat raskaimpana sen, jos tilanteita ei käydä läpi. Potilaan kärsimys pelottaa, mutta toisaalta opiskelijoiden mukaan tuntuu hyvältä kun pystyy auttamaan. Keikoilla odottamattomat, muuttuvat tilanteet lisäävät jännitystä omasta osaamisesta. 17

18 kun joutuu kohtaamaan ikävällä tavalla kuolleen potilaan, taakan alle jääneen, palasina olevan, yks pelottavin. Aikaisemmin tullut vastaan työuralla ja ei käyty läpi, täytyis puhua Opiskelijat kokivat ambulanssissa toimimisen hyvin vastuulliseksi, on osattava toimia oikein ja tehtävä oikeita päätöksiä. Ambulanssissa ei ole esimiestä antamassa käskyjä, vaan parin kanssa on selvittävä mitä erilaisimmista tilanteista. ambulanssissa isompi riski ja vastuuta, pitää osata, huonona päivänä joku voi unohtua. Pitää tehdä protokollan mukaan se mitä on määrätty 18

19 Tulipaloissa pelkoa herätti se, ettei tilanteessa näe mitään, kohtaa ihmisen tunnustelemalla, ei tiedä onko vielä hengissä vai jo kuollut. Tulipalossa ihmisen kohtaaminen koettiin raskaana ja selkeästi erilaisena kuin harjoitustilanteissa. ko olet siellä tulipalossa, et näe mitään, kohtaat ihmisen, et tiedä onko se hiiltynyt vai hengissä. Viedäänkö ulos, onko se hengissä. Jos jättää sinne ja olis ehkä säilyny hengissä, niin mitä sitten? 19

20 viime kesänä tulipalossa kuollu, minä löysin, epämiellyttävää, sokkona menin ja tartuin kiinni. Piti vähän aikaa koota itseään ja sitten uudelleen tarttua kiinni ja viedä ulos Kuolemiseen, voiko siihen kyynistyä, voi varmaan, toivottavasti ei 20

21 Epäonnistumisen pelko, mokaaminen, ryssiminen mietitytti opiskelijoita. Mitä jos epäonnistuu ihan helpossa työtehtävässä. Yksinkertaiset jutut jännittää, kun muut kattoo kun teet jonkun jutun Opiskelijat miettivät onko epäonnistuminen ylipäätänsä sallittua, jos kyseessä on toisen ihmisen henki. jos epäonnistuu jossain yksinkertaisessa jutussa uutena, saa itsensä näyttämään siltä ettei osais mitään, perushelpotkin jutut sillai hermostuttaa 21

22 Pelkoa herätti, jos ei muista mitä pitää tehdä tai jos tulee black out ; tulee hetki jolloin kaikki opittu häviää, eikä tiedä miten pitäisi toimia. entä jos joutuu tilanteeseen ettei osaa toimia? ei sais missään nimessä olla tumput suorina. Tilanteissa pitäis olla jokin toimintamalli. Yritän ettei tulis tilanteita ettei osaa toimia, mutta tuleehan niitä 22

23 Opiskelijat olivat sitä mieltä, että koulussa harjoitustilanteissa epäonnistuminen on sallittua. Tilanteet käydään läpi ja saa palautetta tilanteissa. Opiskelijat toivoivat, että työelämässäkin epäonnistumisen pitäisi olla sallittua. on suorituspaineita, kettuillaan jos ryssitään. On takaraivossa koko ajan onko tehnyt oikeen 23

24 Opiskelijat kokivat, että työssä joutuu erilaisiin vaarallisiin tilateisiin. Tilanteisiin tulisi osata varautua jo etukäteen ja osattava toimia oikein. Riskit tulee tiedostaa ja tunnistaa. Opiskelijat kokivat, että näissä tilanteissa tulee myös huolehtia omasta parista, ei jättää yksin vaaralliseen tilanteeseen. välillä on arvaamattomia potilaita ja tilanteita, nousee oma valmiustaso, varautuu, voi vähän nykäistä kaveriakin hihasta, että 24

25 Opiskelijoita selkeästi mietitytti ns. paha keikka, milloin sellaiselle joutuu ja miten siitä selviää. Opiskelijat miettivät tunnistavatko he pahaa/raskasta keikkaa ja miten sitä osaa lähteä käsittelemään. Tilanteet, joissa on lapsia (kolarit, tulipalot, tapaturmat) herättivät paljon keskustelua. milloinkahan itelle tulee, miten lähtee käsittelemään, tajuaako että on paha keikka 25

26 yks tilanne, jossa elvytys ei tuottanut tulosta. Vaimo oli tuonut miehen ja tuli hakemaan, mies makaa lattialla ja vaimo ihmettelee mitä on tapahtunut. Lääkäri ei heti lähtenyt kertomaan, outo tilanne. Ei tienny mitä olis pitänyt sanoa, ihan outo tilanne, ei oo kovasti käyty läpi (siis koululla) mitä kertoa omaisille tollaisessa tilanteessa. Nyt on vielä mielessä omainen, mut myöhemmin ei ehkä mieti omaista 26

27 lapsen kohtaaminen on varmaan yksi pahimmista tilanteista. Kuollutta lasta en ole nähnyt enkä halua nähdäkkään, mutta tiedostan että todennäköisesti näen 27

28 Uuteen työyhteisöön meneminen jännitti, miten otetaan vastaan. Työyhteisö koettiin tärkeäksi, se on toinen koti missä ollaan ja eletään, vietetään paljon aikaa yhdessä. Eri asemilla ja eri työvuoroissa on erilaiset toimintatavat ja kulttuurit ja se herätti myös jännitystä, miten kulttuuriin sopeutuu. (työyhteisö) on mukava, siellä tavallaan eletään. Harjoittelussa alkuun jännitti, sitten pikkuhiljaa tulee olo kotoisammaksi, tutustuu ihmisiin. Oppii talon tavoille 28

29 Oma työvuoro koettiin selkeästi työhyvinvointia lisäävänä tai heikentävänä asiana. Jos vuoro voi huonosti, niin äkkiä voi huonosti myös itse. Toisaalta hyvä ja kannustava työvuoro lisää työhyvinvointia ja motivoitumista työntekoon. ei se helppoa ole (uuteen työyhteisöön tuleminen), jotku on niin sosiaalisia että voivat. Mä tarkkailen aluksi, miten heitetään juttua ja millaista juttua. Haen omaa paikkaa. Ei ole hyvä tulla siihen niinku ois oltu siinä jo viis vuotta. Viime kesänä oli mukavaa, pääsi hyvin porukkaan 29

30 Omaa jaksamistaan opiskelijat olivat paljon miettineet. Miten suhtautuu erilaisiin keikkoihin ja miten ne vaikuttavat omaan jaksamiseen. Lapsen onnettomuus tai kuolema on vaikea hyväksyä, lapsen kohdalla yritetään pelastamista vielä kovemmin kuin muissa tilanteissa. mä selviän jollain tapaa siitä tilanteesta (kuolleen lapsen kohtaaminen), siitä pitää puhua, arpi jää, mutta se on hyväksyttävä asia kun tähän työhön on tullut 30

31 Yhtenä keinona oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen pidettiin opiskelua, omaa ammatillista kehittämistä. Opiskelijat olivat miettineet, etteivät välttämättä jaksa vanhana enää perustyötä, uralla tulee edetä tai pystyä vaihtamaa työtä. tykkään työstä, voi kehittää itseään, opiskella. Ei saa jämähtää, en ajatellut enää viiskymppisenä olla näissä hommissa, vaan sit jotain muuta tai on lukenu itsensä ylöspäin ettei tarvi tuolla konttailla 31

32 Omaa jaksamista tukevana koettiin, että vaikeista asioista tulee pystyä puhumaan. Opiskelijoiden mielestä kulttuuri pitäisi saada muutettua sellaiseksi, että puhuminen omasta jaksamisesta olisi sallittua ja hyväksyttävää. Tulisi olla lupa puhua vapaasti omista tuntemuksista. Kuormittavat tilanteet tulisi ehdottomasti käydä läpi. 32

33 Psykologisoinnista opiskelijat eivät pitäneet, asiat tulisi käydä asioina, oikeilla nimillä läpi. Psykologisointi tarkoittaa heidän mielestään sitä, että tulee henkilö puhumaan, joka ei realistisesti tiedä mitä heidän työssään tehdään ja tapahtuu. Turha lässyttäminen menee yli, mutta tarpeen vaatiessa pitäis olla mahdollista puhua. Ulkopuoliselta vaatii luonnetta jos tulee puhumaan, pitää tietää mistä puhuu 33

34 Huoli omasta perheestä koettiin raskaana, pelottaa kun tajuaa mitä kaikkea esim. lapselle voi tapahtua. Raskaana koettiin myös perheen ja omaisten pelko omasta puolesta. aiemmin ei ole saanut puhua näistä asioista, viina on ollut yksi keino. Nyt käydään kahvipöytäkeskusteluja, mutta pitäis saada sellaiseksi, että kaikki saatais puhumaan että myös palomieheen voi sattua! 34

35 Pelastuskoulun toimintaa arvostettuun ja koettiin että koulusta saa hyvät valmiudet työn tekemiseen. Koettiin, että asioita harjoitellaan tarpeeksi, niin että toimintamalli tulee suoraan selkäytimestä, ei tarvi miettiä. Myös harjoitusmestarien/opettajien tapaa kertoa oikeista tilanteista arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Opettajien ja harjoitusmestarien omien kokemusten kertomista pidettiin tärkeänä ja hyvin opettavaisena. 35

36 opettajat on kertoneet, on herättänyt, on tärkeää, kun kuulee minkälaisia keikkoja on tullut vastaan, vaikka että lapsi palaa poroksi. Ja on semmosia, että porukka selviää vaikka on tapahtunut ihan kauheita. ehkä semmoset pikkasen valmistaa, että siellä voi nähdä ihan vaikka mitä laidasta laitaan 36

37 Opiskelijat kokivat tärkeänä, että koululla tuodaan keskustelukulttuuria esiin, on mahdollisuus mennä puhumaan omista asioistaan. Opiskelijat kokivat saavansa hyvää esimerkkiä koulun opettajilta ja harjoitusmestareilta. On painotettu, että jos tuntee ettei jaksa, on niin että voi mennä puhumaan ja pitää mennä puhumaan 37

38 Kun haastattelussa opiskelijoilta kysyin, mitä heidän mukaansa koulu voisi tehdä vielä paremmin, niin yhtenä asiana nousi esiin, että pitäisi enemmän käydä läpi miten omaisiin/sivullisiin tulisi työtehtävissä suhtautua. Mitä pitäisi kertoa ja miten, miten ottaa huomioon surullinen/pelästynyt omainen. 38

39 yks tilanne, jossa elvytys ei tuottanut tulosta. Vaimo oli tuonut miehen ja tuli hakemaan, mies makaa lattialla ja vaimo ihmettelee mitä on tapahtunut. Lääkäri ei heti lähtenyt kertomaan, outo tilanne. Ei tienny mitä olis pitänyt sanoa, ihan outo tilanne, ei oo kovasti käyty läpi (siis koululla) mitä kertoa omaisille tollaisessa tilanteessa. Nyt on vielä mielessä omainen, mut myöhemmin ei ehkä mieti omaista 39

40 Harjoittelutilanteissa opiskelijat toivoivat, että vielä selvimmin tuotaisiin esille, että on ihan erilaista sitten kun ollaan oikealla keikalla. Ja toivottiin että opettajat ja harjoitusmestarit kuvaisivat vielä enemmän erilaisia ratkaisuja tilanteisiin ja kertoisivat omia kokemuksia. 40

41 Ruumiinavauksiin pääseminen koettiin tärkeänä, kuolleeseen ihmiseen pitäisi saada ensikosketus jo opiskeluaikana. on ihan eri asia näkeekö kuolleen jo etukäteen, vai hyppääkö se jostakin eteen 41

42 Sopimuspalokuntalainen 22, Pelko, Anne Mallius, työterveyspsykologi Mielenterveyden psykologia Myönteisen muutoksen työkirja Pelastustieto 5/2007, Palopuhe Pelastustieto 3/2009, Palomies on psyykkisen hyvinvoinnin moniottelija Pelastuskoulun opiskelijoiden teemahaastattelut (julkaisematon) Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

43 Kiitos Helsingin kaupungin pelastuskoululle mahdollisuudesta tutkimuksen tekemiselle! Tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille kiitokset rohkeudesta haastatteluun osallistumisesta! Jarmo Nissilälle, Ilpo Lehtoselle ja Saku Sutelaiselle kiitokset tuesta, avusta ja sopivasta kritiikistä! 43