Kalmin Sukuseura. Sukutiedote n:o 46 Kesäkuu 2017 koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/sukulehti46k17.pdf

Transkriptio

1 Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 46 Kesäkuu 2017 koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/lehti/sukulehti46k17.pdf Pääkirjoitus Kalmin suvun sukuseura perustettiin kaksikymmentäviisi vuotta sitten kesäkuussa 1992, jolloin viisikymmentä suvun jäsentä kokoontui Turussa ja päätti seuran perustamisesta. Toiminta on sen jälkeen ollut monipuolista ja säännöllistä. Toimintaan on kuulunut varsinaisen sukututkimuksen lisäksi tiedottamista, tapaamisia ja sukuun liittyvien esineiden hankkimista ja myymistä. Kaikki tavoitetut Kalmin suvun jäsenet ja Kalmin suvun asioista kiinnostuneet ovat saaneet sukulehden. Pitkäaikaiset jäsenet saivat sukukirjan vuonna 2009 ja muille se on ollut ja on edelleen ostettavissa. Sukukirja on myös luettavissa ja lainattavissa muutamassa kirjastossa. Sukuviirejä, vaakunalla koristeltuja paitoja, vaakunakortteja ja suvun pinssejä on teetetty ja myyty ja edelleenkin niitä on saatavissa. Sukutapaamisia on ollut joka vuonna. Periaatteessa joka toinen vuosi on tehty matka ulkomaille ja joka toinen vuosi on tavattu kotimaassa. Kohokohtana on ollut varmaan vuonna 2000 tehty matka Torontoon ulkosuomalaisten Grand Finn Fest -juhlaan, jossa teemana oli Pietari Kalmin Amerikan matka 1700-luvun puolivälissä. Sukutiedote julkaistiin alusta alkaen kaksi kertaa vuodessa, mutta pari vuotta sitten siirryttiin yhteen tiedotteeseen vuotta kohti. Perussyy oli se, että kovin paljon uutta ei enää suvun asioista ole tullut esille. Osittain senkin takia, että tutkimukseen ei ole enää käytetty aikaa yhtä paljon kuin aiemmin. Viime vuoden merkittävimpiä asioita Suomessa oli varmaan Sote-uudistus. Aika näyttää kuinka paljon se saavuttaa tavoitteistaan, mutta isoja muutoksia joka tapauksessa on tiedossa. Maailmalla isoin asia oli Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Vastoin kaikkia ennakkoodotuksia vaalit voitti Donald Trump eikä ennakkosuosikki Hillary Clinton, vaikka saikin ääniä jonkin verran enemmän kuin Trump. Valinta herätti isoja pelkoja sekä poliittisessa elämässä että talouselämässä, mutta ensimmäiset sata päivää presidenttinä ovat osoittaneet, että kovin paljon muutoksia ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaikka Trump twiittaileekin välillä aika levottomasti. Euroopassa Iso-Britannian ero EU:sta oli yllättävä päätös. Sen vaikutukset näkyvät vasta parin vuoden päästä, mutta varmasti se muuttaa jatkossa asioita Suomessakin. EU:n hajoaminen sen sijaan ei näytä kuitenkaan todennäköiseltä, sillä toukokuussa Ranskan presidentinvaalissa ja Saksan aluevaaleissa Unionin kannattajat voittivat. Hyvää kesää ja vuoden jatkoa kaikille. Tapani Kalmi puh: Internet:

2 Matka Äyräpäähän ja vuosikokous Kalmin suvun vuosikokous pidetään Äyräpään matkan aikana lauantaina Paikkana on Hotelli Vanha Navetta Äyräpään Kuusaassa (Kuusaan Motelli). Matkana on kolmen päivän bussimatka Muolaaseen / Äyräpäähän pe-su Hinta on 231 /hlö/2hh:ssa + ryhmäviisumi alk. 68 /hlö Matkan hintaan sisältyy majoitus (Hotelli Vanha Navetta, 2 yötä, kahden hengen huoneet, puolihoito) ja kuljetus (49-paikkainen suomalainen laadukas turistibussi). Matkan aikana bussi on käytettävissä haluttuihin retkikohteisiin. Niitä ovat käynti Äyräpään kirkon raunioilla sekä Kaukilan ja Pölläkkälän kylissä. Kaukilassa käydään ainakin Hätösmäellä, jossa asuivat Mikko ja Eeva Kalmin lapset Ville ja Tuomas perheineen ja Anna-Liisa (Rahkonen) ennen Villen muuttoa 1916 Rautuun ja Anna-Liisan muuttoa samana vuonna Kopralaan. Tuomas osti vuonna 1920 maata Pölönlinnasta ja raivasi sinne pellot ja teki tarvittavat rakennukset. Ville ja Tuomas viljelivät Kaukilassa yhdessä vuokraviljelijöinä Poutiaisen tilaa ja asuivat tilan päärakennuksessa. Myös Heinjoen kirkonkylässä on tarkoitus käydä. Samoin Muolaan kirkon raunioilla. Suvun lukujen asuinpaikalla Kopralassa voidaan käydä, jos sinne on mahdollista mennä. Näistä ja muista kohteista päätetään sen mukaan ketä matkalle lähteen. Myös Viipurissa käydään joko meno- tai paluumatkalla. Ja myös rajalla olevassa kaupassa käydään sekä mennessä että tullessa. Sitovat ilmoittautumiset pitää tehdä perjantaihin mennessä Tapani Kalmille (puh , sposti: tapani.kalmi@gmail.com) Jäsenmaksu vuodelle 2017 Jäsenmaksu on 10 /henkilö. Kalmin sukuseuran tilinumero on TSOP IBAN: FI Ainaisjäsenyys Normaalin vuosijäsenyyden vaihtoehtona on myös mahdollista valita ainaisjäsenyys. Ainaisjäsenyysmaksu on 100. Sen voi suorittaa edellä mainitulle seuran tilille. Kalmin suvun tuotteita Vaakunapinssi 5 euroa. Sukukirja Skalm-Kalm-Kalmi, Hansakaudelta 2000-luvulle 15 euroa. Sukuviiri 15 euroa. Viirin tanko ja jalusta 9 euroa. Paita (hajakokoja M. L, XL) 15 euroa. Jos olet kiinnostunut suvun tuotteista, ota yhteyttä Tapani Kalmiin. 2

3 Kalmin sukuseuran kokous Turun Linnassa Kalmin sukuseuran vuosittain järjestämä tapaamionen ja virallinen vuosikokous pidettiin elokuun alussa Turun linnassa. Paikalle oli saapunut lähes 20 suvun jäsentä. Päivän ohjelma aloitettiin ruokailulla. Linnan alakerrassa on pieni ravintolatila, jossa oli tarjolla runsas lounas noutopöydästä. Vaikka itse ravintolatilat olivatkin hieman ahtaat, sinne oli sopivasti saatu mahdutettua pitkä pöytä, jonka ympärille kaikki mahtuivat istumaan. Kun oli kuulumisien vaihtamisen aikana syöty alkuruoka ja jälkiruoka päästiin lopulta kahviin ja aloitettiin virallinen vuosikokous. Normaaliin tapaan valittiin ensin kokouksen toimihenkilöt ja sen jälkeen käytiin lävitse vuosikertomus ja raha-asiat ja lopuksi valittiin seuralle uusi sukuneuvosto. Kuten edellisinäkin vuosina Tapani Kalmi toimi kokouksen puheenjohtajan ja sihteerinä. Tilit hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti. Sukuneuvosto vuodelle 2017 valittiin jatkamaan entisessä kokoonpanossa, johon kuuluivat Heikki Kalmi, Panu Kalmi, Tapani Kalmi, Tuomas Kalmi, Tuula Kalmi, Marja Kannisto, Antti Kinnanen ja Hilma Kinnanen. Vuoden 2017 tilien tarkastajiksi valittiin Leena ja Pekka Saarinen sekä varalle Marja-Kaarina ja Ryuji Ikeda. Tapani Kalmi jatkaa seuran puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana ja Antti Kinnanen jatkaa varapuheenjohtajana. 3

4 Ruoan ja kokouksen jälkeen lähdettiin kiertämään linnan sisätiloja. Mukaan saatiin asiantunteva opas, jonka johdolla kierrettiin kahden kerroksen tilat. Sukukokouksen osanottajia Linnan aulassa. Taustalla näkyy maalaus " Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" Tekijä: Albert Edelfelt: Valmistumisvuosi: 1878: Linnassa oli niin paljon paikkoja ja katsottavaa, että kaikkea ei yhdellä kerralla edes ehtinyt käydä kunnolla lävitse. Opas näytti meille muutaman huoneen ja kertoi niiden historiasta. Yksi huoneista oli nimeltään Sturen kirkko. Sen rakennuttaja 1480-luvulla oli Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi. Kirkossa oli ristiholvattu katto, mutta kun vuonna 1614 tulipalo tuhosi ristihovin tilalle rakennettiin tynnyriholvi. Vaikka sekin muutettiin 1700-luvun lopussa, niin restauroinnissa on saatu näkyville vanhat holvirakenteet, vaikka huoneessa onkin nykyisin tasakatto. Albert Edelfeltin maalauksen "Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" tapahtumapaikka oli Sten Sturen kirkko. Nykyisin maalaus on pääaulan toisessa kerroksessa ja se näkyy ryhmäkuvan takana. Itse kirkon seiniin on maalattu Sture- ja Tott-sukujen vaakunat. Siellä on myös Nauvon kirkosta tuotu Pyhän Birgitan puupatsas. Kirkossa järjestetään nykyisinkin katolisen kirkon jumalanpalveluksia, tosin aika harvoin. 4

5 Opas esitteli myös vankisellit, joihin vangit laskettiin alas. Niistä oli mahdoton päästä pois ilman ulkopuolisen apua. Muutenkin linnan ikkunoiden edessä olivat vahvat rautaristikot ja seinät olivat monta metriä paksut, joten linnaa oli lähes mahdoton valloittaa. Keskiajalla käytetyin keino linnojen valloituksessa oli saartaa linna ja odottaa kunnes vesi ja ruokatavarat loppuisivat ja linna antautuisi. Marja ja Leena ristikoiden takana. Heillä tosin oli tiedossa valmis pakotie, joten eivät jääneet linnaan vangeiksi. Linna on myös museona ja siellä on vakionäyttelyitä ja pysyviä museoesineitä. Linnan esittelykierros kesti toista tuntia, jonka jälkeen oli vielä mahdollisuus tutustua omaan tahtiin niihin linnan osiin, joissa ei käyty opaskierroksella. Kaikkea ei silti ehtinyt tai jaksanut katsoa, joten seuraavalla käynnillä on vielä ihan uuttakin nähtävää ja jo nähdytkin kestävän useamman käynnin. Linnakierroksen jälkeen porukka hajaantui ja lähti paluumatkalle mukavan iltapäivän jälkeen. 5

6 Tarinoita Skalmin suvusta ja Juhana Herttuasta Korppoolaismäki Kuningas Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen Herttuaksi vuonna Samana vuonna Juhana muutti Turun linnaan, jota alettiin heti parannella Suomen Herttualle sopivaksi asuintilaksi. Turun Linna oli rakennettu pienelle saarelle varsin kestäväksi. Seinät olivat jopa 5 metriä paksuja, joten periaatteessa linnaa ei pystytty valloittamaan hyökkäyksellä, mutta monen kuukauden piirityksellä oli mahdollista saada linnan ruokavarasto hupenemaan ja loppumaan, joten hallitsemalla ympärillä olevia alueita vihollinen pystyi saamaan linna antautumaan ilman isompaa kahakkaa alle vuodessa. Linna oli rakennettu Aurajoen suulle ja joen toisella puolella kohosi korkea Korppoolaismäki, joka kuului siihen aikaan nimismies Heikki Skalmin pojalle Pietari Skalmille. Pietari Skalm omisti myös Korppoolaismäen takana olleen Uittamon kartanon. Korppoolaismäki oli strategisesti pahassa paikassa linnaa ajatellen, sillä sieltä oli vain tykinkantama linnaan. Niinpä Juhana Herttua lunasti Korppoolaismäen tilan vuonna 1560 Pietari Skalmilta ja antoi tilalle Luolajan kartanon Raisiossa. Juhanan tarkoitus oli linnoittaa Korppoolaismäki, mutta se työ jäi pahasti kesken, sillä samana vuonna kuoli hänen isänsä Kustaa Vaasa ja valta siirtyi Juhanan vanhemmalle veljelle Eerikille. Antti Niilonpoika Sabelfana Viipurin linnan voutina ja myöhemmin päällikkönä oli Hannu Skalm ja Itä-Suomen käskynhaltijana Talin herra Antti Niilonpoika, joka aateloitiin myöhemmin nimellä Sabelfana. Hannu Skalmin poika Juhana ja Antti Niilonpojan tytär Kaarina olivat naimisissa keskenään ja heidän isänsä olivat olleet Kuningas Kustaan luottomiehiä ja sen jälkeen 6

7 kuningas Eerikin kannattajia. Kun Eerik lähetti sotajoukkonsa Suomeen, sen päällikkönä oli Antti Niilonpoika. Kun Juhana Herttua. oli antautunut ja häntä mentiin vangitsemaan, Antti Niilonpoika otti tikarin vyöltään tarkoituksena tappaa Juhana. Onneksi Juhana Herttuan entinen luottomies Nils Boije, joka oli siirtynyt vuonna 1562 kuningas Eerikin palvelukseen henkivartioston päälliköksi, onnistui estämään Antti Niilonpojan yrityksen. Antti Niilonpoika nimitettiin vuonna 1566 Viipurin linnan isännäksi ja hän rakennutti savivarustuksen kaupunginosan ympärille. Viipurin linnan voutina ja myöhemmin päällikkönä oli Hannu Skalm ja Itä-Suomen käskynhaltijana Talin herra Antti Niilonpoika, joka aateloitiin myöhemmin nimellä Sabelfana. Hannu Skalmin poika Juhana ja Antti Niilonpojan tytär Kaarina olivat naimisissa keskenään ja heidän isänsä olivat olleet Kuningas Kustaan luottomiehiä ja sen jälkeen kuningas Eerikin kannattajia. Kun Eerik lähetti sotajoukkonsa Suomeen, sen päällikkönä oli Antti Niilonpoika. Kun Juhana Herttua. oli antautunut ja häntä mentiin vangitsemaan, Antti Niilonpoika otti tikarin vyöltään tarkoituksena tappaa Juhana. Onneksi Juhana Herttuan entinen luottomies Nils Boije, joka oli siirtynyt vuonna 1562 kuningas Eerikin palvelukseen henkivartioston päälliköksi, onnistui estämään Antti Niilonpojan yrityksen. Antti Niilonpoika nimitettiin vuonna 1566 Viipurin linnan isännäksi ja hän rakennutti savivarustuksen kaupunginosan ympärille. Niilo Skalm Juhana Herttua avioitui vuonna 1562 Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellonican kanssa. Juhanan veli kuningas Eerik ei pitänyt moisesta tempusta, vaan piti sitä valtiopetoksena ja Juhana tuomittiin kuolemaan. Vuonna 1563 Eerikin armeija nousi maihin Turussa ja valloitti linnan ympäristön. Ja kuten voi arvata Korppoolaismäelle perustettiin tykkipatteri, joka alkoi pommittaa linnaa. Linnan muureissa on vieläkin jäljellä kohtia, joihin tykkien ammukset ovat tehneet kolojaan Juhana Herttua (Juhana III) Katarina Jagellonica 7

8 Herttua Juhanan lähimpiin miehiin kuuluivat Piikkiön kihlakunnantuomarina toiminut Niilo Skalm ja hänen lankonsa Klaus Westgöte, joka oli naimisissa Juhana Herttuan rakastajattaren ja neljän lapsen äidin Kaarina Hannuntyttären kanssa. Kun Turun linnan piiritys alkoi Niilo Skalm oli matkalla Puolaan Juhana Herttuan aluksen Åbojaktenin päällikkönä. Kuultuaan piirityksestä alus palasi takaisin Turun lähelle ja Niilo Skalm palasi saartorenkaan läpi linnaan. Kun Juhana Herttua antautui lyhyen piirityksen jälkeen vangittiin hänen lähipiirinsä ja vietiin Tukholmaan, jossa sekä Niilo Skalm että Klaus Westgöte teloitettiin samoin kuin kymmenen muuta Juhanan lähipiiriin kuuluvaa. Kyösti Wilkuna julkaisi vuonna 1922 alussa näytelmän, jossa päähenkilöt olivat Herttua Juhana, Katariina Jagellonica, Niilo Skalm ja Klaus Vestgöte. Alla lyhyt ote kirjasta. HERTTUA No, mitä uutta? Niin, yöllisestä retkestännekään en itseltänne vielä kuullut ole? NIILO SKALM Se hyvin onnistui. Me huomaamatta luo pääsimme, niin keskeen laivaston me suoraan laskimme ja ennenkuin he mitään huomasivat, pohjaa kohti jo laiva lähimmäinen matkall oli. HERTTUA Te upotitte sen? NIILO SKALM Niin, yhtä heillä on vähemmän nyt laivoja ja uuteen jos Teidän Armoltanne suunnitelmaan nyt luvan saan, niin viikon sisällä tie merelle on auki meillä. HERTTUA Skalm! On vailla palkkiota entisetkin viel urotyönne NIILO SKALM (kumartaen) Oh, ma pyydän HERTTUA Ei! Nyt kohta kapteeniksi drabanttein teen teidät. Tuonnempana laivaston teit odottaapi päällikkyys. 8

9 Lauluja Äyräpäästä Äyräpään muistolle sävel: Lakeuden kutsu Koko lapsuuden ajan Äyräpäässä kun viettää mä sain niin on muistossa vielä aika tuo vaan. Tuli ankeat ajat, siks jouduin minä pois kotoain, ja nyt maailmalla kiertelen mä vaan. Vaikka oon monet paikat kulkenut, missään en nää sinun vertaistasi kuin Äyräpää. Virtaapi Vuoksi, siellä eellehen aatoksein juoksi, taasen mielehein, ja mieli muiston Äyräpäästä luo, vain tuuli puiston viestin sieltä tuo. Oli Äyräpää pitäjä siellä Keski-Kannaksella ja se seutu kyllä tunnetaan kai, siellä sai moni paikka kastehen verihurmehella moni sankari siellä määränpään sai. Nimet Salmenkaita, Vuosalmi ja Äyräpää aina historian lehdille jää. Virtaapi Vuoksi Ehkä muistikuva niin kaunis vielä Äyräpäästä lie, että hiljalleen se vain häipyypi pois. Ovat metsistyneet kotipellot ja nurmettuneet tiet, kotipaikkaansakaan tuntea ei vois. Sukupolville tuleville vain kirjoihin jää aina kunniakas nimi Äyräpää. Virtaapi Vuoksi Pölläkkälä sävel: Mannakorven mailla Pölläkkäläläisiä ei varmaan yhtään haittaaa, vaikka Pölläkkälästä nyt vielä laulun laittaa. Sillä Pölläkkälä oli pitäjänsä pää, ja pitäjä sen ympärillä oli Äyräpää. Pölläkkälä oli Keskivuoksen rantamilla, Salmenkaita ja Vuosalmi sen ympärillä. Pölläkkälässähän oli apteekki ja pankki, pari sahaa, joista moni elantonsa hankki. Pölläkkälä kuulu sahajauhotoristansa, jossa kauppaa kävi koko lähiseudun kansa. Pölläkkälä solmukohta liikenteessä aivan, siellä kohtas juna linja-auton, tuurilaivan. Sillä Pölläkkäläoli Pölläkkälä urheilustaan tuli kuuluisaksi seurojakin urheilun kun oli siellä kaksi. Pölläkkälä huvipaikka pitäjänsä parhain, siellä oppi tanssimaankin moni sangen varhain. Pölläkkälä kulttuuria pitäjälle antoi, yhteiskoulu, yhdistykset siitä huolen kantoi. Pölläkkälän asiat kun mukavasti juoksi, niistä silloin kirjoitteli Keski-Vuoksi. Pölläkkälään aatokset ja mieli usein halaa, tiedän ettei Pölläkälän ajat enää palaa. Muistan Pölläkkälän, muistan myöskin Äyräpään, ja ihanimmat muistot jäävät Pölläkkälään. 9

10 Pölläkkälän muistoja sävel: Paarlevuu Pölläkkälää vieläkin nyt muistetaan, laulukin sen kunniaksi laitetaan. Kun meittä koolla vanhat tutut, mieleen muistuu monet jutut, toisillemme kerrotaan. Tori oli Pölläkkälän keskustaa, siitähän voi laulun tämän aloittaa. Siellä kahden viikon päästä, rahojaan ei kukaan säästä, torikauppa kukoistaa. Torin laidallla oli Terttula Pölläkkälän kuuluisa kai kahvila. Toripäivän tuntumassa, ukkoa, akkaa istumassa. Toiset jatkoi illalla. Torin laidallahan oli muutakin, elokuvat, osuusliike Wiipurin. Kauppakojut torin kiersi, sahajauhot jalan hiersi, torilla kun kuljeksin. Torilta kun Neitsytniemeen astelin, näin oikealla Postin, putkan, Poliisin. Poliisit he oli tutut, putkasta taas omat jutut, kerrottiin ja kuunneltiin. Muistan myöskin vielä koti kahvilan, tee- ja kahvipaikan oikein mukavan. Siellä juotiin kuuma Tsaikka sellainen se oli paikka, sinne tuli kuka vaan. Jos kaveria halusit sä tavata, niin asemalle piti silloin ravata. Kahdeksan kun juna tuli, monet tunteet silloin suli, sai laiturilla halata. Pankin johtaja ja myöskin apteekkari, sairaala ja siellä oli lääkäri Sairaus jos kehen iski, Niiranen hän piikin pisti, Pölläkkälän lääkäri. Huvipuolta Pölläkkälän muistan niin, Seurojen kun talolla me tanssittiin. Moni siellä heilan otti, siellä pauhas Topin Hotti, kuulu tanssiorkesteri. Työväentalo oli myöskin kuuluisa, siellä Pölläkkälän paras tanssilattia. Karnevaalit, naamiaiset, monenlaiset tanssiaiset Haverisen tahdissa. Keski-Vuoksen Yhteiskoulu tunnettiin, siellä oppia kun toisten päähän päntättiin. Tunsin opettajat tuskin, kyllä sentään Antton Uskin, valistusta kuunneltiin. Pölläkkälän Urassa myös urheiltiin, Sisu-seurassahan myöskin painittiin. Urheilusta Pölläkkälän, muistella voi myöskin vähän. Oli kisat, Puulaakikin. Toiset hankki elantonsa sahalla, toiset kävi työssä lautatarhalla. Teimme työtä tarpeen mukaan, pinnattiinkin tarpeen mukaan, sahalla ja tarhassa. Pölläkkälä ompi nyt vain muistoissain, siellä vietin osan minä nuoruuttain. Sodat tuli, vihaa uhos, Pölläkkälänkin ne tuhos. Muistot on vain mukanain. Kirjoittaja saattaa olla Pekka Varis 10

11 Lehdistä löytynyttä Syyskuussa 2005 tapahtui Israelissa Länsirannalla ampumavälikohtaus, jossa kuoli palestiinalainen 19-vuotias Allah Khamtouni. Eversti Shmulik Kalmin mukaan Khamtouni ja muita palestiinalaisia juoksi kohti Israelilaisten tukikohtaa eivätkä he pysähtyneet varoituslaukauksiin. Itsemurhaiskun pelossa sotilaat yrittivät ampua aseetonta Khamtounia jalkoihin, mutta hän kumartui ampumahetkellä ja luoti osui kohtalokkaasti hantä olkapäähän. Huhtikuussa 1954 Herra ja rouva Emil Kytta perheineen ja Harold Kalmi tekivät viikonloppuvierailun Pengillyyn herra ja rouva Evert Kalmin luo. Kalmit ovat antaneet poikalapselleen nimeksi Kenneth Evert. Evert (s. 1925) ja Harold (s. 1926) olivat Heinjoen Kopralassa 1892 syntyneen Elias Kalmin ja Eugene (Edna) Kalmin (s. Wiirre) lapsia. Evert Kalmin ja Elisabeth Kalmin (s. Marty) poika Kenneth Evert syntyi Hänellä on kaksi sisarta Edna (s. 1952) ja Lila May (s. 1955). 11