Hangon kaupunki. Santalan tuulipuiston laajennuksen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Transkriptio

1 Hangon kaupunki Santalan tuulipuiston laajennuksen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

2 Sisältö 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ASETTAMAT LÄHTÖKOHDAT ASEMAKAAVOITUKSELLE JA HANKKEEN TOTEUTTAMISELLE SUUNNITTELUALUE PERUSTIETOA HANKKEESTA Tuulipuiston laajennus Liittyminen sähköverkkoon Hankkeen alustava aikataulu SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ilmastomuutoksen hidastaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Maanomistus Muut käynnissä olevat selvitykset ja suunnitelmat Santalan tuulipuiston laajennuksen YVA-menettely Rantakaavoitus wpd Finland Oy:n Koverharin tuulipuistohanke SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutus HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA AIKATAULU Suunnittelutilanne Asemakaavoituksen vaiheet ja aikataulu KAAVAN LAATIJAT JA YHTEYSTIEDOT

3 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ASETTAMAT LÄHTÖKOHDAT ASE- MAKAAVOITUKSELLE JA HANKKEEN TOTEUTTAMISELLE Mitä ovat asemakaava ja OAS? Tämä asiakirja on Santalan tuulipuiston laajennuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka kunta asettaa julkisesti nähtäville kaavoitusprosessin vireille tullessa. SABA Wind Oy Ab suunnittelee Hangon Santalan kylässä sijaitsevan tuulivoimapuistonsa laajennusta. Tuulipuiston rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. Asemakaavan nojalla kunta voi myöntää rakennusluvan kaavan aluevarausten, merkintöjen ja määräysten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavan laatimisen perustietoja sekä suunnittelun tavoitteet ja vaiheet. Suunnitelmassa kerrotaan, ketkä ovat osallisia, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää kaavatyön kuluessa. Mikä on YVA? Santalan tuulipuiston laajennushankkeeseen on sovellettava YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ). YVA-menettely on aina kaksivaiheinen: Ensimmäinen vaihe eli YVAohjelma on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi tehdään. Toisessa vaiheessa eli YVA-selostusvaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Santalan tuulipuiston laajennuksen YVA-ohjelma on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen marraskuussa 2009 ( alkaen Uudenmaan ELY-keskus). Ohjelma on nähtävillä Uudenmaan ELY-keskuksen internet-sivuilla ( Alueellista ympäristötietoa / Uusimaa / Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA / Ennen vuotta 2010 vireille tulleet YVA-hankkeet / Santalan tuulipuiston laajennus Hangossa). YVA-ohjelmassa kuvattujen ympäristöselvitysten sekä ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu on parhaillaan käynnissä. Arviointiselostus valmistuu suunnitelmien mukaan syksyllä Asemakaavan laatiminen pohjautuu pääasiallisesti YVA-prosessin tuottamiin selvityksiin ja ympäristövaikutusten arviointeihin. 2

4 SANTALAN TUULIPUISTON LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten YVA-menettelyn aikana ei tehdä päätöstä tuulipuiston toteuttamisesta. Menettelyn aikana tuotetaan tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, ja tuotetun tiedon perusteella voidaan arvioida hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristöllistä toteutettavuutta. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen luovuttaa lausuntonsa YVA-selostuksesta hankkeesta vastaavalle. 2 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hangon kaupungissa Santalan alueella, noin 8 kilometriä Hangon keskustasta koilliseen. Suunnittelualuetta rajaavat luode-pohjoisessa valtatie 25, länsi-lounaassa Santalan seisakkeelle johtava tie, etelä-kaakossa rautatie ja itä-koillisessa metsätie. Kaava-alue on kokonaisuudessaan kiinteistön Santala ( ) alueella. Kaava-alue käsittää varsinaisen tuulipuiston alueen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Hankoniemellä suhteessa Hangon kaupunkiin (kuvalähde: Maanmittauslaitos) 3

5 Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (kuvalähde: Santalan tuulipuiston laajennus, YVA-ohjelma. Pohjakartta Maanmittauslaitos. ) 3 PERUSTIETOA HANKKEESTA 3.1 Tuulipuiston laajennus SABA Wind Oy Ab suunnittelee Santalan kylässä Hangossa sijaitsevan tuulivoimapuistonsa laajennusta. Santalan olemassa oleva tuulivoimapuisto käsittää neljä tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 2 MW ja vuotuinen sähköntuotanto on MWh. Olemassa olevien voimaloiden napakorkeus (=kohta jossa roottori liittyy torniin) on 65 metriä, ja roottorin läpimitta on 70 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus (=lakikorkeus) on 100 metriä. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan laajennettavan joko kahdella uudella yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoimalalla, tai kolmella uudella yksikköteholtaan 2 MW:n tuulivoimalalla. 3.2 Liittyminen sähköverkkoon Tuulipuiston laajennusosan sähköverkkoon liittämiseksi tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoista ratkaisua: 1) Tuulipuisto voidaan liittää suurjänniteverkkoon (110 kv) Koverharin muuntoasemalla tuulipuistosta johdettavalla 20 kv:n syöttöjohdolla. 2) Tuulipuisto voidaan liittää suurjänniteverkkoon (110 kv) uudella tuulipuiston läheisyyteen rakennettavalla muuntoasemalla. 4

6 3) Tuulipuisto voidaan liittää keskijänniteverkkoon (20 kv) uudella tuulipuiston lähelle rakennettavalla kytkinasemalla. 4) Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta, jossa tuulipuiston laajennusosa liitetään sekä keskijänniteverkkoon kytkinasemalla että suurjänniteverkkoon Koverharin muuntoasemalla. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat olemassa olevien teiden läheisyydessä. Uusia tieyhteyksiä tarvittaneen enintään muutamia satoja metrejä. Tuulivoimaloiden ja sähköverkkoon liittymisen tekninen suunnittelu tarkentuu hankkeen edetessä. Kuva 3 Periaatekuva tuulivoimalasta (kuvalähde: Pöyry Energy Oy) 3.3 Hankkeen alustava aikataulu Hankkeesta on laadittu alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. Hankkeen YVA-ohjelma on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen marraskuussa 2009, ja ympäristövaikutusten arviointityö on käynnissä. Tuulipuiston tekninen suunnittelu jatkuu YVA-menettelyn aikana. Tuulipuiston rakentaminen voi todennäköisesti alkaa aikaisintaan vuonna Rakentaminen pyritään suorittamaan enintään yhden vuoden aikana. Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja asemakaavoituksen edetessä. 5

7 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 4.1 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset (MRL 54 ). Koska asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muille oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaaluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 4.3 Ilmastomuutoksen hidastaminen Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on nykyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Valtioneuvosto on ottanut kantaa mm. tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Tähän liittyen Santalan tuulivoimapuiston osalta korostuvat seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 6

8 Suunnitteluhankkeessa laajennetaan olemassa olevaa Santalan tuulipuistoa. Käynnistyvän asemakaavan tarkoituksena on siten osaltaan edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä Kioton pöytäkirja tuli voimaan Se sisältää oikeudellisesti sitovia velvoitteita rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonepäästöt vuoden 1990 tasolla vuosina Valtioneuvoston ilmastopoliittisessa selonteossa eduskunnalle, Suomen ilmastostrategiassa (VNS 1/2001 vp) todetaan, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma (KTM 1999) pannaan toimeen. Kyseisen ohjelman mukaan tulisi Suomessa vuonna 2010 olla tuulivoimaa yhteensä 500 MW. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 140 MW tasosta noin 2000 MW vuoteen 2020 mennessä. 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Ympäristöhallinto vastaa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen ohjauksesta ja kehittämisestä. Kaavoituksen ohjauksen tarkoituksena on tukea sitä, että kaavoituksessa toteutetaan lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja sisältövaatimuksia. ( Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden soveltamista Santalan tuulipuiston hankkeeseen on kuvattu luvuissa 4.2 ja 4.3. Kuva 4 Maankäytön suunnittelujärjestelmä (kuvalähde: 7

9 5.2 Maakuntakaava 5.3 Yleiskaava 5.4 Asemakaava 5.5 Maanomistus Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Alueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa erityistä maankäyttötarkoitusta. Alueen läpi kulkee merkittävän alueellisen siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että maakuntakaavassa ei ole tutkittu mahdollisuuksia sijoittaa tuulivoimaloita mantereelle. Tuulivoimaloiden sijoittumismahdollisuudet tulee selvittää yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Uudenmaan maakuntakaavaa täydentää parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana oleva Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Siinä on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia (mm. jätehuolto). Vuonna 2009 käynnistyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Vaihemaakuntakaavan keskeisiä linjauksia ovat mm. ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Alueella voimassa oleva Liitosalueiden yleiskaava (v.1979) ei ole oikeusvaikutteinen eikä siten ohjaa asemakaavoitusta. Alueella ei ole asemakaavaa. Kaava-alue on kokonaisuudessaan kiinteistön Santala ( ) alueella. Osa kiinteistöstä on vuokrattu SABA Wind Oy Ab:n käyttöön. 5.6 Muut käynnissä olevat selvitykset ja suunnitelmat Santalan tuulipuiston laajennuksen YVA-menettely YVA-menettely on käynnissä kaavoituksen kanssa samaan aikaan. YVA-menettelyn sisältöä on kuvattu luvussa 1. YVA-menettelyn ja asemakaavan suhdetta on kuvattu luvussa 7.2 ja taulukossa 1 (sivu 13) Rantakaavoitus Hankealueesta noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on vireillä ranta-asemakaava, joka käsittää Koverharin kylässä useita kiinteistöjä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä joulukuussa 2006 ja alustava kaavaluonnos joulukuussa Kaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2009 aikana. (Hangon kaupunki, kaavoituskatsaus 2009) 8

10 5.6.3 wpd Finland Oy:n Koverharin tuulipuistohanke wpd Finland Oy suunnittelee 5 6 tuulivoimalaa sisältävää tuulipuistoa noin 2-3 kilometriä hankealueesta itään. wpd:n hankkeen YVA-menettely ja asemakaavan laadinta ovat parhaillaan käynnissä. Hankkeiden läheisen sijainnin takia niiden yhteisvaikutuksia tullaan tarkastelemaan osana ympäristövaikutusten arviointia. Kuva 5 Koverharin tuulipuistohankkeen sijainti (kuvalähde: Koverharin tuulipuiston asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Planeko Oy ja Hangon kaupunki) 6 SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti kaavoitusprosessin aikana (MRL 9 ja MRA 1 ). Asemakaavoitusta varten laadittavat selvitykset ja arvioinnit tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyn yhteydessä. Myös osallistuminen ja vuoropuhelu pyritään yhdistämään mahdollisimman selkeästi, ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta yhteisissä tilaisuuksissa molempiin menettelyihin (kaava ja YVA) liittyen. Vaikka kaavan edellyttämät ympäristöselvitykset ja vaikutusten arvioinnit tehdään pääosin YVA-menettelyn yhteydessä, tullaan selvityksiä ja arviointeja tarvittaessa täydentämään maankäyttö- ja rakennuslain säädökset huomioon ottaen. Koska alueella ei ole yleiskaavaa, on asemakaavoituksessa otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ja 54 ). Keskeisemmät arvioitavat vaikutukset vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 9

11 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön vaikutukset luonnonoloihin kuten luonnon arvokohteisiin ja linnustoon turvallisuusvaikutukset meluvaikutukset varjon muodostumisen vaikutukset liikenteen vaikutukset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun rakentamisen aikaiset vaikutukset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Selvitykset YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu tai ollaan laatimassa mm. seuraavia selvityksiä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen laaditaan asukaskysely vaikutukset maisemaan laaditaan maisemavaikutusten visualisointi vaikutukset kulttuuriperintöön laaditaan sodanaikaisten linnoitteiden, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakenteiden ja muinaismuistojen inventointi vaikutukset luonnon arvokohteisiin ja linnustoon laaditaan luontoselvitys meluvaikutukset laaditaan melumallinnus varjon muodostumisen vaikutukset - laaditaan varjostusmallinnus 7 OSALLISET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 7.1 Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön kohdalla osallisia ovat seuraavat tahot: asemakaava-alueen maanomistajat asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit asemakaava-alueen lähialueen asukkaat asemakaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen työntekijät alueen elinkeinonharjoittajat asukas- ym. yhdistykset, järjestöt ja seurat. Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Uudenmaan ELY-keskus 10

12 Uudenmaan liitto Hangon kaupungin hallintokunnat Fortum Sähkönsiirto Oy Ratahallintokeskus Tiehallinto / Uudenmaan tiepiiri Museovirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Puolustusvoimat, Etelä-Suomen sotilaslääni, Uudenmaan aluetoimisto Puolustusvoimat, Ilmavoimien esikunta muut viranomaiset ja alueelliset yhteisöt, joiden toimintaan asemakaava vaikuttaa. Lisäksi samaan aikaan käynnissä olevassa YVA-menettelyssä on laaja seurantaryhmä, joita tiedotetaan kaavoituksen vaiheista. YVA-seurantaryhmään kutsuttuja tahoja ovat, edellä mainittujen lisäksi: Metsähallitus Pelastuslaitos Merenkulkulaitos Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry Hangon ympäristöyhdistys ry Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa ry Hangon lentokenttäyhdistys ry Hangon lentokerho ry 7.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavan eri vaiheista kuulutetaan Hangon kaupungin ilmoitustaululla (Tekninen ja ympäristövirasto, Santalantie 2) ja internetsivuilla ( sekä paikallisissa sanomalehdissä (Hangonlehti, Västra Nyland, Etelä-Uusimaa). Tuulivoimapuiston asemakaavan suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuvat: Yleisötilaisuuksissa YVA-menettelyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa sekä asukaskyselyissä Laatimalla asemakaavaehdotuksessa muistutuksen asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana (osalliset ja kunnan jäsenet, MRL 65 ) Ottamalla suoraan yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin. HUOM! Suunnitteluun voi osallistua ja vaikuttaa sekä asemakaavoituksen että YVA-menettelyn eri vaiheissa. 11

13 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja asemakaavoituksen suhdetta ja osallisten vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu taulukossa 1. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja asemakaavan laatimisen vaiheet ja niihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on esitetty kuvassa 7. YVA-menettelyyn liittyvä ympäristövaikutusten arviointiohjelman esittely- ja yleisötilaisuus järjestettiin Hangossa. Tilaisuudessa kerrottiin myös asemakaavoituksen käynnistymisestä sekä osallistumismahdollisuuksista molempiin menettelyihin. YVA-menettelyyn liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen esittely- ja yleisötilaisuus järjestetään selostuksen valmistuttua. Tässä yhteydessä kerrotaan myös kaavan valmistelusta sekä esitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tilaisuuden tarkka ajankohta kuulutetaan myöhemmin. Kuva 6 Yläkuvassa näkymä suunnittelualueelle valtatieltä, alakuvassa näkymä suunnittelualueelle Santalan seisakkeelta (kuvat Pöyry) 12

14 YVA-menettely YVA-menettely on käynnistynyt ja YVA-ohjelma on julkisesti nähtävillä mm. Uudenmaan ELY-keskuksen internetsivuilla sekä Hangon kaupungin teknisessä ja ympäristövirastossa. YVA-ohjelmasta esitettiin mielipiteitä ja annettiin lausuntoja mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle. YVA-selostuksessa arvioidaan eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia sekä tuulipuiston että verkkoonliittymisen osalta. YVA-selostus on tavoitteena asettaa julkisesti nähtäville syksyllä Tässä vaiheessa pidetään yleisölle esittelytilaisuus. Tilaisuuden tarkka ajankohta kuulutetaan myöhemmin. YVA-selostuksesta voi antaa muistutuksia ja lausuntoja Uudenmaan ELYkeskukselle. Uudenmaan ELY-keskus antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta, jolloin YVA-menettely päättyy. Riittäväksi todettu YVA-selostus on edellytys hankkeen eri lupien saamiseksi. Kaavoitus Asemakaavoitus on käynnistynyt ja asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville Hangon kaupungin internetsivuille sekä tekniseen ja ympäristövirastoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta Hangon kaupungille tai kaavaa laativalle konsultille. Asemakaava laaditaan valittavan tuulipuiston ja sähkönsiirron vaihtoehdon mukaisesti. Asemakaavaan sisältyy vain varsinaisen tuulipuiston alue. YVA:ssa kerättyä arviointitietoa hyödynnetään asemakaavan vaikutusten arvioinnissa. Asemakaavan valmisteluvaiheen aineistoa esitellään YVA-menettelyn yleisötilaisuudessa syksyllä 2010, jolloin myös kaavaan liittyen voi antaa palautetta. Tilaisuuden tarkka ajankohta kuulutetaan myöhemmin. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville sen jälkeen kun YVAselostus on valmistunut ja lausunnot on saatu. Asemakaavaehdotuksesta voi esittää muistutuksia ja lausuntoja, joihin annetaan vastineet. Mikäli ehdotukseen ei tule merkittäviä muutoksia, etenee kaavaehdotus Hangon kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksytty, lainvoimainen kaava toimii hankkeen rakennusluvan perusteena. Taulukko 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja asemakaavoituksen suhde 13

15 8 HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA AIKATAULU 8.1 Suunnittelutilanne Hankkeesta on laadittu alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. Lisäksi sähköverkkoon liittymistä on tarkasteltu alustavasti. Tuulipuiston suunnittelu jatkuu YVAmenettelyn aikana. Asemakaavoitus etenee YVA-menettelyn rinnalla, mutta erillisenä menettelynä ja osin omassa aikataulussaan. Asemakaavoitusta varten laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit tuotetaan lähtökohtaisesti YVA-menettelyn yhteydessä. Asemakaavoitusta varten on syksyn 2009 aikana laadittu hankealueelle uusi pohjakartta, jonka valmistuminen on edellytyksenä asemakaavan hyväksymiselle. Hankkeen asemakaavan laadinnan vaiheet on esitetty alla, luvussa 8.2. Hankkeen YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu on esitetty kuvassa Asemakaavoituksen vaiheet ja aikataulu Asemakaavoituksen aloitusvaihe, syksy 2009-talvi 2010 Vireilletulo Viranomaisneuvottelu Pohjakartan laadinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, vastineet mielipiteisiin Kaavan valmisteluvaihe (kevät-syksy 2010) Asemakaavan valmistelu (alustava kaavakartta, kaavamääräykset ja kaavaselostus) YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen selvitysten analysointi Alustava vaikutusten arviointi Yleisötilaisuus YVA-menettelyn yleisötilaisuuden yhteydessä Kaavaehdotusvaihe (syksy 2010) YVA-menettelystä saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavaehdotus Ehdotuksen asettaminen nähtäville Muistutukset ja lausunnot ehdotuksesta, vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen Kaavan hyväksyminen Kaavan hyväksyy Hangon kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 14

16 Kuva 7 Ympäristövaikutusten arviointimenettely, asemakaavan laatiminen ja niihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. Keskeiset vaiheet ja alustava aikataulu (lähde: Pöyry Management Consulting Oy, YVA-menettely) 15

17 9 KAAVAN LAATIJAT JA YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta laaditaan Hangon kaupungin johdolla. Kaavoitustyötä ohjaa tekninen johtaja Sten Öhman ja kaavan laatii Pöyry. Pöyry toimii konsulttina myös YVAmenettelyssä. Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa joko Hangon kaupungille tai suoraan kaavaa laativalle konsultille. Yhteystiedot ovat alla: Hangon kaupunki Tekninen johtaja Sten Öhman Santalantie Hanko Konsultti Kaavan laadinta: Pöyry Finland Oy PL 50, Vantaa Mais. arkkit. Elina Kataja (YKS/445) elina.kataja@poyry.com YVA-menettely: Pöyry Management Consulting Oy Thomas Bonn Tekniikantie 4 A, PL 93, Espoo thomas.bonn@poyry.com Tuulivoimahankkeesta vastaava SABA Wind Oy Ab Fredrik Lindahl fredrik@slitevind.se 16