Kaavoituskatsaus

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta

2 Johdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Kirkkonummen kunnassa ja Uudenmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Lisäksi siinä kerrotaan lyhyesti kunnan muista maankäyttöön liittyvästä hankkeista ja liikennesuunnittelusta sekä kunnan kannalta merkittävästä seudullisesta yhteistyöstä. Kaavoituskatsauksen lisäksi tietoa kaavahankkeista saa kaavoitusohjelmasta. Vireillä olevista osayleiskaavahankkeista on ohjelmassa kuvaukset. Vastaavasti kullekin asemakaavahankkeelle on laadittu hankekortti, jossa on kuvattu suunnitteluhanketta sekä arvioitu sen merkittävyyttä. Kaavoitusohjelman toteuttamiskorin hankkeita edistetään kaksivuotisella suunnittelukaudella vuosina 2017 ja Kannen kuva: Havainne kuva Sarvvikinportin asemakaavahankkeen uudesta asuinalueesta Finnträsk-järven ranta-alueella.

3 Kunnan kehitysnäkymät Vaikka Suomessa usko myönteiseen talouskehitykseen vahvistuu, ei Kirkkonummella ole havaittavissa pääkaupunkiseudun kaltaista rakentamisen ylikuumenemista. Kunnan väestökasvu on asettunut vuositasolla tutumaan 2010-luvulla. Nyt väkiluku on noussut yli Kirkkonummen tavoin muita pääkaupunkia ympäröiviä kehyskuntia, jotka tunnetaan myös KUUMA-kuntina, koskee tällä vuosikymmenellä väestönkasvun hiipuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun väestö sen sijaan kasvaa voimakkaasti. Tällä hetkellä uudisrakentamisessa kerrostaloasuminen on Helsingin seudun suosituin asuinmuoto ja näin on tilastojen mukaan myös Kirkkonummella. Kaupunkimainen asumistrendi on vakiinnuttanut asemansa ja se tulee mitä ilmeisemmin yhä vahvistumaan. Näin se vaikuttaa kuntien asuntopolitiikkaan ja kaavoituksen painopisteisiin. Muutoksessa olevat asumistrendit ovat haaste, johon myös KUU- MA-kunnat haluavat varautua. Tämän johdosta vuoden 2017 alussa käynnistettiin KUUMA-asuminen hankkeen, jolle asetettiin seuraavat tavoitteet: kuvata KUUMA-seudun asumisen nykytilaa ja tulevaisuutta vuoteen 2040 sekä tunnistaa seudun asumisen keskeisiä haasteita ja trendejä päivittää seudun asumisen konsepteja tarjota strategista selkänojaa päätöksenteon tueksi virkamiehille ja päättäjille edistää seutu- ja kuntaprofilointia. Asumishankkeen verkkokyselyyn vastasi liki 1500 henkilöä ja valtaosa vastaajista oli KUUMA-kunnista (n. 90 %). Kevään aikana järjestettiin myös asiantuntijahaastattelut ja -työpaja. KUUMA-asuminen hanke on valmis syksyllä Työpaikkojen määrä on asettunut kunnassa tuntumaan ja työpaikkaomavaraisuus on niin ikään säilynyt 60 %:n tuntumassa. Suuri määrä työssäkäyvistä kirkkonummelaisista pendelöi pääkaupunkiseudulle. Hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja toimivat yhteydet pääkaupunkiseudulle lisäävät Kirkkonummen kiinnostavuutta asuin- ja työpaikkana. Hyvällä tasolla on myös asuinrakennusoikeuden kaavavaranto, joka oli vuoden 2017 alussa noin k-m2. Vuoden aikana kunnanvaltuuston hyväksymien asemakaavojen uusi asuinrakennusoikeutta ylittää k-m2 ja Kirkkonummi saavuttaa täten MAL-sopimuksen tavoitteen vuonna Kirkkonummen kaavoituksen painopiste keskittyy keskustojen ja asemanseutujen kehittämiseen sekä hankkeisiin joukkoliikenteen runkoverkon vaikutusalueilla. Kunnan palvelutarjonnan tuottaminen järkevästi on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytönsuunnittelulla kuten laatimalla osayleiskaavoja. Palveluverkon päivittäminen sisältäen sekä julkiset että yksityiset palvelut tulee olla kunnassa jatkuva prosessi, jotta sen palvelisi mm. kaavoitusta. Kaavoitusta palvelisivat myös asunto- ja ilmastopoliittiset ohjelmat, joita tällä hetkellä ei ole kunnassa. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 linjaa maankäytön tavoitellut suuntaviivat ja eri alueiden väestökehityksen. Vuoden 2016 aikana laadittiin ja hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kehityskuvat kuntakeskuksen, Kantvikin sekä Masalan ja Luoman alueille. Edellä mainitut asiakirjat ovat luettavissa kunnan kotisivuilta. Niin ikään Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 sekä Masalan ympäristö- ja laatukäsikirja valmistuivat keväällä Muutoinkin kuntatekniikan toimiala on panostanut Masalan alueen suunnittelun havainnollistamiseen.

4 Helsingin seutu Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudusta ja KUUMA-kunnista. Alueella on yhteensä 14 kuntaa. Kunnat tekevät seutusuunnittelua mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi vuonna 2013 Helsingin seudun vision: Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toimin-noiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omaleimaisten keskusten verkkoja ja luonnonläheinen ympäristö Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050, asuntostrategia ASTRA 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 valmistuivat vuonna Niiden sisältö ja tavoitteet on otettava huomioon kuntien maankäytössä esimerkiksi sijoittamalla uudesta asuntorakennusoikeudesta vähintään 80 % hyvän joukkoliikenteen palvelutason vaikutusalueille. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vastaavasti ilmenee mm. seudun tärkeimmät liikennehankkeet, jotka kohdentuvat uuden MAL-sopimusen mukaisesti pitkälti pääkaupunkiseudulle. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. KUUMA-kunnat KUUMA-seudun muodostavat pääkaupunkiseudun kymmenen ympäristökuntaa. Kirkkonummen lisäksi KUUMA-kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-toimintasuunnitelman mukaisesti kunnat organisoivat yhteistyötään. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kuntien kesken. Vuonna 2017 puheenjohtajuus on Järvenpään kaupungilla ja vuonna 2018 Vihdin kunnalla. KUUMA-johtokunta johtaa ja kehittää kuntien yhteistyötä, hyväksyy mm. lausunnot ja sopimukset sekä edustaa KUU- MA-kuntia esimerkiksi Helsingin seudun yhteistyökokouksissa (HSYK), jossa päätetään mm. MAL-hankkeen eteenpäinviemisestä. Kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat muodostavat johtokunnan. Seudun kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä KUUMA-yhteistyöjohtaja muodostavat KUUMA-komission, joka vastaa mm. asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä johtokunnan päätösten toimeenpanemisesta ja seurannasta.

5 MAL-sopimus Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäinen MAL-sopimus vuosille hyväksyttiin seudun kunnissa vuonna Sopimuksen mukaisesti vuosittain uusia asuntoja tulisi valmistua seudulle Vuonna 2016 asuntotuotantotavoite liki saavu-tettiin, kun uusia asuntoja valmistui lähes Vuoden 2017 ennuste on myös myönteinen. MAL-sopimuksen toteutumista seurataan vuosittain kokoontuvassa seurantakokouksessa. Seurannassa arvioidaan erityisesti seuraavien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista: maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheytyminen ja joukkoliikenteen edistäminen asuntomarkkinoiden toimivuus asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämät toimenpiteet kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen. Seurantatiedon keräämistä koordinoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Voimassa oleva MAL-sopimus määrittelee kuntien tavoitteet asuntotuotannolle sekä uusien asemakaavojen asuinrakennusoikeudelle. Kirkkonummen vuosittainen asuntotuotantotavoite on lähes 400 asuntoa ja uutta asuinrakennusoikeutta kunnan tulisi kaavoittaa joka vuosi liki k-m2. Vuonna 2016 kuntaan valmistui yhteensä lähes 350 asuntoa, joista lähes 75 % oli kerrostaloasuntoja. Myös vuonna 2015 asuntojakauma oli samansuuntainen. Uutta asumisen rakennusoikeutta vuonna 2016 hyväksytyissä asemakaavoissa oli noin 60 % asetetusta tavoitteesta. Uuden MAL suunnitelman valmistelutyö on alkanut vuonna Vuonna 2016 valmisteltiin puiteohjelma ja vuoden 2017 alusta lähtien hankkeen valmistelu on ollut tiivistä ja tavoitteena on saada vuoden 2017 aikana ohjaavilta päätöksentekoelimiltä raamit hankkeen jatkosuunnittelulle ja sen syventämiselle. Vuoteen 2019 mennessä uuden suunnitelman on määrä olla valmis. Kunnallispoliitikoista koostuvat seuraavat päätöksentekoelimet hyväksyvät aikanaan MAL suunnitelman: Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus KUUMA-johtokunta suunnitelman hyväksyminen myös kuntakohtaisesti tarvittavin osin. Tavoitteena on jatkaa seudun kuntien ja valtion kesken hyväksi koettua toimintaa niin, että uusi MAL-sopimus vuosille hyväksytään vuonna Alla oleva kaavio havainnollistaa useita vuosia kestävän MAL suunnitelman laatimisvaiheita.

6 Kaavajärjestelmä Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Rantaasemakaava Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) on säädetty maankäytön suunnittelujärjestelmästä, jonka periaate on yksinkertainen: laajempia ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaista kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ohjausväline, jolla linjataan koko maan kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet sekä maakunnan että yksittäisen kunnan kehittämisen kannalta. Kaava on ohjeena laadittaessa yleisja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Kirkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava ja muita alueita Kirkkonummen yleiskaava Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä, Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Smedsbyn alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Tavallisesti asemakaavoissa osoitetaan esimerkiksi puistot, leikki- ja pysäköintipaikat sekä teknisen huollon alueet. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. Kaava laaditaan useimmiten maanomistajan pyynnöstä ja kunta hyväksyy kaavan.

7 Maakuntakaava ohjaa Maakuntakaava on pitkän aikavälin suunnitelma, joka yleispiirteisimpänä kaavana on ohje kuntien kaavoitukselle. Kaavan laatii Uudenmaan liitto ja hyväksyy Uudenmaan maakuntavaltuusto. Kirkkonummen kunnan aluetta koskevat Uudenmaan maakuntakaava vuodelta 2007, sekä sitä täydentävät neljä vaihemaakuntakaavaa. Maakuntakaavat määrittävät yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset käsittäen kaikki maankäyttömuodot. Vaihemaakuntakaavojen aihealueita ovat olleet mm. merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttava toiminta, maakunnan kasvun suunta ajatellen kestävää yhdyskuntarakennetta, tätä tukeva liikenneverkko, kaupan palveluverkko, maakunnallinen kyläverkko sekä seudullisen jätevedenpuhdistamon sijainti. Uusimpana vaihemaakuntakaavana on laadittu Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava, jonka ehdotus oli lausunnoilla alkuvuodesta 2016 ja julkisesti nähtävillä marras-joulukuussa Vuoden 2016 aikana tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen muutokset, jotka koskivat maakuntakaavan vahvistamismenettelystä luopumista sekä kaavaehdotuksen lausuntomenettelyn toteuttamista. Muutosten tarkoitus oli nopeuttaa kaavan voimaantuloa ja tuoda kaavoitusta lähemmäs kansalaisia. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi neljännen vaihemaakuntakaavan Valitusajan kuluttua voi maakuntahallitus määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena oli tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla ja edistää maankäytön valinnoilla myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita. Lisäksi se on myös aiempia maakuntakaavoja strategisempi ja täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt. UUSIMAA-KAAVA 2050 Uudenmaan seuraavan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Koko Uudenmaan alueelle laadittavan kaksiportaisen kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Seutukohtaiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja läntiselle Uudellemaalle. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seutuun. Kaavan tarkoitus on olla entistä strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Rakennekaavassa tunnistetaan valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaistaan vain ne. Seutukohtaiset kaavat puolestaan vastaavat Uudenmaan osa-alueiden erilaisiin tarpeisiin. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet on kirjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on laadittu alkuvuodesta Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Tämä tuo lisää sujuvuutta ja helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen. Käynnissä olevan aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös kaavaprosessiin. Uudenmaan liiton yhteystiedot: osoite: Esterinportti 2 B, HELSINKI puhelinvaihde: (09) sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi internetsivut:

8 Vuosi 2016 tiivistettynä OSAYLEISKAAVOITUS Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta, sen sijaan Kylmälän osayleiskaavan eteenpäinviemistä viivästytti mm. odotetut maakäyttö- ja rakennuslain muutokset, joista eduskunta päätti vasta loppukeväällä Kuntakeskuksen, Kantvikin sekä Masalan ja Luoman kehityskuvat hyväksyttiin kunnanvaltuustossa. Luoman osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui. ASEMAKAAVOITUS KESKINEN KIRKKONUMMI Keväällä Vesitorninmäen kaava eteni hyväksymiskäsittelyyn ja sen jälkeen päästiin viimeistelemään niin yleissuunnitelmat kuin maankäyttösopimuskin. Gesterbyn kaavaluonnosvaiheen jälkeen jatkettiin yleissuunnittelua. Juhlakallion ja Tolsanmäen kaavahankkeiden yleissuunnittelu käynnistettiin ja ne saatiin ehdotuksina nähtävillä. Asemanseudun 2. vaiheen asemakaavoitus pantiin vireille. valmistuivat, lisäksi kahteen viimeisempään hankkeeseen lautakunta antoi evästyksensä jatkosuunnittelua varten. Länsi-Jorvaksen kaavasta muodostettiin kaksi hanketta: Kvis ja Pohjois-Jorvas. Jorvaksenkolmion osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui. POHJOINEN KIRKKONUMMI Hauklammen kaavasuunnittelu käynnistettiin. Laguksenpuiston, Veikkolanpuron ja Hauklammen kaavaluonnokset olivat nähtävillä. Veikkolan kortteli 39 suunnittelu pantiin vireille ja sen kaavaehdotus oli nähtävillä. Lugnetin kaava hyväksyttiin. RANTA-ASEMAKAAVOITUS Själsundin ranta-asemakaava tuli lainvoimaiseksi alkuvuodesta Lomanin ranta-asemakaavan ehdotus oli alkuvuodesta nähtävillä. Mössön ja Kurkgårdin kaavahankkeet eivät edenneet. Öfvergårdin kaavahanketta laajennettiin ja kaavaehdotus oli nähtävillä. Rastirannan kaavahanke Näsessä tuli vireille ja sen kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuonna. ETELÄINEN KIRKKONUMMI Prikirannan kaavaehdotus oli nähtävillä ja sen yleissuunnittelua vietiin eteenpäin. Strömsbyn teollisuusalueen kaavamuutosta ei käynnistetty. ITÄINEN KIRKKONUMMI Inkilänportin ja Tanskarlan kaavojen valmistelut keskeytettiin. Tinanpuiston kaava tuli lainvoimaiseksi ja Bjönsinmäen kaava oli ehdotuksena nähtävillä samoin kuin Sarvvikinportin ja Riistametsän kaavaluonnokset. Masalanportin, Sarvvikinrannan sekä Suvimäen ja Majvikin kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat

9 Vuosi 2017 tiivistettynä OSAYLEISKAAVOITUS Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan selvitysten laadinta on vireillä ja kaavaehdotus saataneen valmiiksi vuoden lopulla. Kylmälän tarkistetun ehdotuksen laatiminen on vireillä ja se saataneen nähtäville niin ikään vuoden lopulla. Nähtäville saadaan myös Masalan ja Kantvikin osayleiskaavojen valmisteluaineistot. Tavoitteena on Kantvikin osayleiskaavan valmisteluaineiston saaminen nähtäville vuoden loppuun mennessä. Luoman osayleiskaavan maankäytön suunnittelu aloitetaan vuonna ASEMAKAAVOITUS KESKINEN KIRKKONUMMI Vesitorninmäen kaava tuli lainvoimaiseksi. Gesterbyn kaavaehdotus valmistunee alkuvuonna Juhlakallion ja Tolsanmäen tarkistetut ehdotukset on määrä saada eteenpäin niin ikään loppuvuonna. Tallinmäen ja keskustan urheilupuiston kaavoitus pannaan vireille syksyllä. Asemanseudun 2. vaiheen ehdotus oli nähtävillä keväällä ja loppuvuonna se valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn. ETELÄINEN KIRKKONUMMI Prikirannan tarkistettu kaavaehdotus tullee nähtäville loppuvuodesta. Samoin Pikkalanlahden kaavan saadaan vireille kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu. ITÄINEN KIRKKONUMMI Bjönsinmäen kaava jaettiin kahdeksi, joista Vernerinpuiston kaava tuli kesällä lainvoimaiseksi ja Bjönsinmäen tarkistetun kaavaehdotuksen valmistelu on vireillä ja se saataneen nähtäville vuoden loppuun mennessä. Masalan urheilupuiston kaavan hyväksymiskäsittely ajoittuu syksyyn. Syksyllä nähtävillä olivat Sarvvikinportin ja Riistametsän kaavaehdotukset kuten myös Sarvvikinrannan sekä Suvimäen ja Majvikin kaavaluonnokset. Myös Masalanportin valmisteluaineisto on määrä saada nähtäville syksyn aikana. Jorvaksen kaavahankkeiden valmistelu jatkuu vuoden lopulla, kun niiden yleissuunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Laajasta Länsi-Jorvaksen kaavasta muodostetaan kaksi erillistä hanketta: Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen kaavat, joille laaditaan molemmille omat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat vuosien vaihteessa. Inkilänportin kaavoitus on keskeytetty ja Tanskarlan kaavoitus voi alkaa aikaisintaan vuonna POHJOINEN KIRKKONUMMI Laguksenpuiston kaavaehdotus oli keväällä nähtävillä. Laguksenpuiston ja Veikkolan korttelin 39 kaavojen hyväksymiskäsittelyt ajoittuvat loppuvuoteen. Hauklammen ja Veikkolanpuro II kaavaehdotukset on myös tarkoitus saada nähtäville vuoden lopulla. Lugnetin kaava tuli lainvoimaiseksi RANTA-ASEMAKAAVOITUS Edesholmenin ranta-asemakaava tuli uudelleen vireille keväällä 2017 ja kaavaehdotus oli syksyllä nähtävillä. Muut vireillä olevat ranta-asemakaavahankkeet on tarkoitus käsitellä keskitetysti lautakunnassa syksyn aikana, mikäli kaavakonsultit onnistuvat edistämään hankkeitaan.

10 Hankkeet VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava Kantvikin osayleiskaava Masalan osayleiskaava Luoman osayleiskaava Kylmälän osayleiskaava ASEMAKAAVAT 1. Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava (muutos) 2. Gesterbyn asemakaava (muutos) 3. Juhlakallion asemakaava 4. Tolsanmäen asemakaava 5. Vesitorninmäen asemakaava 6. Prikirannan asemakaava 7. Bjönsinmäen asemakaava (muutos) 8. Inkilänportin asemakaava 9. Jorvaksenkolmion asemakaava (muutos ja laajennus) 10. Kvisin asemakaava 11. Masalanportin asemakaava (muutos) 12. Masalan urheilupuiston asemakaava (muutos) 13. Pohjois-Jorvaksen asemakaava 14. Riistametsän asemakaava 15. Sarvvikinportin asemakaava (muutos ja laajennus) 16. Sarvvikinrannan asemakaava (muutos) 17. Suvimäen ja Majvikin asemakaava (muutos ja laajennus) 18. Tinanpuiston asemakaava (muutos) 19. Vernerinpuiston asemakaava (muutos) 20. Hauklammen asemakaava 21. Laguksenpuiston asemakaava (muutos) 22. Lugnetin asemakaava 23. Veikkolan keskusta, kortteli 39 (muutos) 24. Veikkolanportin asemakaava 25. Veikkolanpuro II asemakaava RANTA-ASEMAKAAVAT 26. Kurkgårdin ranta-asemakaava 27. Lomanin ranta-asemakaava 28. Mössön ranta-asemakaava 29. Rastirannan ranta-asemakaava ja Näsen ranta-asemakaavan muutos 30. Öfvergårdin ranta-asemakaava ALOITETAAN Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaava (muutos) 32. Tallinmäki ja keskustan urheilupuiston asemakaava (muutos) 33. Pikkalanlahden asemakaava (muutos ja laajennus) 34. Edesholmenin ranta-asemakaava

11 Kylmälä Luoma Kuntakeskuksen 2. vaihe Masala Kantvik ,5 5 Kilometriä

12 Keskinen Kirkkonummi Kirkkonummen liikekeskusta rinnakkaistoimeksianto / Näkymäkuva voittaneesta ehdotuksesta Seneca / arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava käsittää taajaman pohjoispuoleisen alueen rajautuen etelässä Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavaan sekä idässä Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaa. Lännessä suunnittelualueeseen kuuluu Meikon luonnonsuojelualueen itäosa ja pohjoisrajana on Humaljärvi. Alueelle suunnitellaan etupäässä pientalovaltaista asumista. Kaavaluonnos, joka oli nähtävillä alkuvuonna 2016, mahdollisti asukasmääräksi , mutta laadittavassa kaavaehdotuksessa asukasmäärä pienenee edellä mainitusta. Hanke on pantu vireille vuonna 2012, kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin. Vuonna 2013 järjestetyn paikkatietokyselyn avulla saatiin alueen asukkaita ja muilta osallisilta tärkeää tietoa, jota hyödynnetään suunnittelussa. Tämän lisäksi lähtötiedoiksi on laadittu luontoselvitys (v. 2014) ja alueen kulttuurihistoriallinen selvitys (v. 2014). Kuntakeskuksen kehityskuva vuodelta 2004 päivitettiin vuonna 2016 kunnanvaltuuston hyväksyessä Kuntakeskuksen kehityskuvan 2040 teemalla urbaani kylä. Se käsittää suunnittelualueen. Osayleiskaavan suunnittelu keskittyy jatkossakin riittävän asuntotuotannon osoittamiseen kulttuuripainotteiseen sekä luontoarvoiltaan merkittävään ympäristöön. Lisäksi virkistysyhteyksien ja ajoneuvoliikenteen järjestäminen on yksi suunnitteluhaasteista. Syksyllä 2017 valmistuvat mm. hulevesiselvitys, jokivesistön tulvaselvitys sekä Meikon luonnonsuojelualuetta koskeva alustava Natura-arviointi ja tämän jälkeen aloitetaan kaavatalousselvityksen laatiminen sekä vesihuollon yleissuunnittelu. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville alkuvuonna Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava (muutos) sijaitsee Kirkkonummen liikekeskustassa, matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä käsittäen myös

13 Finnsbackan kerrostaloalueen eteläisimmät korttelit sekä korttelin Munkinmäen alueesta. Liikennejärjestelyt toteutetaan Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukaisesti sijoittamalla rautatien alittava uusi katu paikkaan, josta voidaan rakentaa yhteydet myös junalaitureille. Kaavatyön lähtötiedoksi on laadittu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa yleissuunnitelma rautatien alittavasta kaduta sekä Asemapuistosta ja bussien pikapysäköintialueesta. Tältä osin Asemapuiston asemakaavaa muutetaan vähäisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2017 ja se on tarkoitus valmistella hyväksymiskäsittelyyn vuoden loppuun mennessä. Gesterbyn asemakaava (muutos) perustuu Gesterbyn ideasuunnitelmaan 2008, jonka mukainen maankäyttö ilmenee myös Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavasta. Tavoitteena on asuntoalueen maankäytön uudistamista sijoittamalla sinne hallitusti täydennysrakentamista ja ratkaisemalla alueen sisäiset liikenneongelmat. Hankkeen liikenteen ja vesihuollon yleissuunnittelu on valmistunut, mutta kaavoitusta ei ole muutoin edistetty, koska vallitsevat pysäköintikäytännöt ja taloyhtiöiden pysäköintisopimukset ovat epäselvät. Gesterbyntien länsipuoleisella pientalovaltaisella asuntoalueella muutos on vähäinen. Sen sijaan tien itäpuolella muutokset ovat tuntuvia, koska kerrostalovaltaisen alueen ympärille on esitetty toteutettavaksi kehämäinen katu, jonka kautta liikenne syötetään asuntokortteleihin. Tavoitteena on poistaa tai ainakin vähentää ajoneuvoliikennettä nykyisillä alueen sisäisillä kävelylle ja pyöräilylle tarkoitetuilla väylillä. Täydennysrakentamisen seurauksena uusia koteja syntyy noin 450 asukkaalle. Lopputilanteessa Gesterbyn asukasluku tullee olemaan noin 2400, mikä mahdollistaa myös uuden lähikaupan toteuttamisen Gesterbyntien varrelle. Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä vuonna Kaavaehdotus valmistunee alkuvuonna Juhlakallion asemakaava sijaitsee Heikkilässä, Kirkkonummen liikekeskustan välittömässä läheisyydessä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön suunnitellaan täydentävää pientaloasumista ja uusia asukkaita alueelle tullee noin 400. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2016, mutta siitä saatu palautteen ja vireillä olevan rantaradan aluevaraussuunnitelman takia valmistellaan tarkistettu kaavaehdotus, jonka on määrä valmistua vuoden 2017 lopulla. Lopullisen kaavan hyväksyminen ajoittuu vuodelle 2018 edellyttäen että tarvittavat sopimukset maanomistajien kanssa on hyväksytty kunnassa. Tolsanmäen asemakaava kytkeytyy Juhlakallion kaavahankkeeseen, sillä yhdessä ne muodostavat toimivan kokonaisuuden Heikkilän kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävällä alueella, jonne toteutetaan ensisijaisesti täydentävää pientaloasumista. Tolsan junaseisakkeen läheisyydessä rakentamisen tehokkuus kuitenkin kasvaa ja sinne on osoitettu uusia kerrostaloja. Kaikkiaan uusia asukkaita alueelle tullee Suunnittelualueen läpi johdetaan myös kävelyn ja pyöräilyn reitti Tolsasta kuntakeskukseen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2016, mutta siitä saatu palautteen ja vireillä olevan rantaradan aluevaraussuunnitelman takia valmistellaan tarkistettu kaavaehdotus, jonka on määrä valmistua vuoden 2017 lopulla. Lopullisen kaavan hyväksyminen ajoittuu vuodelle 2018, edellyttäen että tarvittavat sopimukset kunnan ja maanomistajien kanssa on hyväksytty kunnassa. Vesitorninmäen asemakaava tuli lainvoimaiseksi keväällä Alueelle rakennetaan lähivuosina Jokirinteen oppimiskeskus, laajat virkistysalueet sekä

14 kerrostalopainotteista asuntorakentamista noin asukkaalle. Tavoitteena on toteuttaa omaleimainen uusi asuntoalue hyvin näkyvälle paikalle Kirkkonummen liikekeskustan välittömässä läheisyydessä hyvien joukkoliikennepalvelujen äärellä. Kaavoitus toteutettiin ns. maanomistajakaavana, joka tarkoittaa, että maanomistajataho vastasi kaavoituskustannuksista. ALOITETAAN 2017 Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaava (muutos) koskee Kauppakeskus Kirsikan merkittävää uudistamista mm. uusien liiketilojen mahdollistamisella sekä parantamalla kauppakeskuksen ilmettä ja vetovoimaa. Samalla tutkitaan asumisen järjestämistä uudella tavalla. Tavoitteena on saada hanke vireille vuoden 2017 loppuun mennessä laatimalla hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mikäli kaavoituksen käynnistämissopimus kunnan ja maanomistajatahon kesken on hyväksytty kunnassa. Kaavan valmisteluaineisto on määrä saada nähtäville vuonna Tallinmäki ja keskustan urheilupuiston asemakaava (muutos) laaditaan pitkälti Kirkkonummen liikekeskustan kilpailumaisen toimeksiannon voittaneen ehdotuksen Seneca (Arkkitehtuuritoimisto Jukka Turtiainen Oy) mukaisesti. Suunnittelualueen maankäyttö uudistuu merkittävästi, mikä merkitsee mm. asukasmäärän ja liiketilan tutuvaa kasvattamista nykyisestä. Urheilupuiston maankäyttö päivitetään tarkentuneiden tavoitteiden mukaisesti kuten esimerkiksi uimahallin uudistettavien liikennejärjestelyjen osalta. Alueen suunnittelussa korostuvat kaupunkikuvalliset tavoitteet ja laadukkaan ympäristörakentamisen toteuttaminen sekä toimivat pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan syksyllä, kun kaavoituksen käynnistämissopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Kaavan valmisteluaineisto on tarkoitus saada nähtäville vuonna Vesitorninmäen asemakaava / Havainnekuva länsirinteeltä / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Kirkkonummen Kaavoituskatsaus kunnan rakennusjärjestys

15 Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asemakaava / Havainnekuva / Serum Arkkitehdit Oy VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT Kantvikin osayleiskaava sijaitsee kuntakeskuksen eteläpuolella Upinniementien vaikutusalueella: suunnittelualue ulottuu molemmin puolin Upinniementietä rajoittuen lännessä merialueeseen ja etelässä Upinniemen varuskunta-alueeseen sekä pohjoisessa Kolsarin osayleiskaavaan. Hanke on pantu vireille vuonna 2013, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin. Vuonna 2013 järjestetyn paikkatietokyselyn avulla saatiin alueen asukkaita ja muilta osallisilta tärkeää tietoa, jota hyödynnetään suunnittelussa. Tämän lisäksi lähtötiedoiksi on laadittu arkeologinen selvitys (v. 2011), luontoselvitys (v. 2014) ja selvitys alueen rakennuskannasta (v. 2014). Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 Kantvikin kehityskuva 2040 teemalla merellinen Kantvik. Osayleiskaavan suunnittelussa osoitetaan riittävät alueet asuntotuotannolle luontoarvoiltaan monimuotoisessa ja merellisessä ympäristössä, lisäksi liikenteen järjestäminen ja etenkin joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen ovat keskeisiä suunnitteluhaasteita. Myös rantavyöhykkeen maankäyttö mm. asukkaiden virkistykseen on tärkeää. Loppuvuonna 2017 kaavan valmisteluaineisto on valmis asetettavaksi nähtäville. Vuonna 2018 pannaan vireille alueen kaavatalousselvitys sekä hulevesiselvitys ja vesihuollon yleissuunnittelu. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville vuoden 2018 aikana. Prikirannan asemakaava sijaitsee Kantvikin keskustan eteläpuolella rajoittuen Strömsbyvikeniin. Alueella sijaitsee mm. Helsingin Sataman ylläpitämää satamatoimintaa sekä yritystoiminnalle varat-tuja alueita. Kaavoituksen myötä merelliseen ympäristöön tulee asumista sekä veneilyntoiminnan keskittymä ja pienvenesatama. Asuntotarjonta on monipuolista kerrostaloista pientaloihin. Uusia asukkaita tullee noin 500. Hanke toteutetaan Kirkkonummen kunnan ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Vuonna 2016 kaavaehdotus oli nähtävillä, mutta saadun palautteen takia tarkistettu kaavaehdotus saataneen nähtäville alkuvuonna Lopullinen kaava on määrä hyväksyä vuoden 2018 aikana. ALOITETAAN 2017 Pikkalanlahden asemakaava (muutos ja laajennus) rajautuu Kirkkonummen läntisellä rannikkovyöhykkeellä Siuntion kuntaan. Tavoitteena on ajanmukaistaa vanhentunut kaava sekä varata tarkoituksenmukaiset alueet yritystoiminnalle ja virkistykseen. Hankkeen tavoitteena on myös huomioida kantatie 51:n aluevaraussuunnitelman tavoitteet ja turvata alueen läpi kulkeva ekologinen yhteys.

16 Itäinen Kirkkonummi Sarvvikinportin asemakaava / Havainnekuva / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT Masalan osayleiskaava käsittää Masalan keskustan sekä sitä ympäröivän lähialueen siten, että suunnittelualue rajoittuu lännessä Vitträsk-järveen ja idässä Espoonlahteen. Etelässä kaava-alue kytkeytyy Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaan sekä pohjoisessa vireillä olevaan Luoman osayleiskaavaan. Osayleiskaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2013 lopulla, kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin. Ennen sitä teetettiin alueen asukkaille ja muille osallisille suunnattu paikkatietokysely vuonna Saatua palautetta hyödynnetään kaavan laadinnassa. Tämän lisäksi lähtötiedoiksi on laadittu luontoselvitys (v. 2015), rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (v. 2015) ja arkeologinen inventointi (v. 2012). Masalan ja Luoman kehityskuva 2040 teemalla kaupunki lähellä luontoa hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Osayleiskaavan suunnittelussa paneudutaan keskusta-alueen kehittämiseen ja asukasmäärän merkittävään kasvattamiseen sekä riittävien alueiden varaamiseen asuntotuotantoon ja virkistykseen pitkällä aikavälillä. Liikenteen järjestäminen ja etenkin joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat keskeisiä suunnitteluhaasteita. Tavoitteena on Masalan vetovoiman kasvattaminen pikkukaupungin keskustamaisena, hyvien lähipalvelujen ja yritystoiminnan alueena. Kaavan valmisteluaineisto asetettaneen nähtäville syksyllä Valmisteluaineistosta saadun palautteen jälkeen käynnistetään yleissuunnittelu, joka koskee mm. vesihuoltoa, hulevesiä, liikennettä ja kaavataloutta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville vuoden 2018 aikana. Luoman osayleiskaava käsittää Masalan taajaman pohjoispuoleisen alueen, joka rajoittuu etelässä Masalan osayleiskaavaan, idässä Espoonlahteen sekä pohjoisessa Espoon kaupungin rajaan ja lännessä Vitträsk-järveen.

17 Vuonna 2013 järjestetyn paikkatietokyselyn avulla saatiin alueen asukkaita ja muilta osallisilta tärkeää tietoa, jota hyödynnetään suunnittelussa. Lähtötiedoiksi on laadittu myös luontoselvitys (2015), arkeologinen inventointi (2012) sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (2016). Masalan ja Luoman kehityskuva 2040 teemalla kaupunki lähellä luontoa hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Osayleiskaavassa tutkitaan mahdollisuuksia kasvattaa alueen väestöpohjaa ja osoittaa sijoittumispaikkoja uusille asunnoille. Varsinaista tavoitetta väestönkasvulle ei kuitenkaan asetettu, vaan siihen otetaan kantaa kaavan laadinnan yhteydessä. Suunnitteluhaasteina ovat mm. yhdyskunta- ja kylärakenteen eheyttäminen säilyttäen kuitenkin alueen kylämäinen ilme, alueen liikennejärjestelyjen ja joukkoliikenteen kehittäminen tukeutuen nykyiseen bussilinjastoon sekä kaupunkiradan toteuttamiskelpoisuuden turvaaminen. Hanke pantiin vireille vuonna 2016, kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin. Sen jälkeen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut ei ole resurssipulan takia pystynyt edistämään hanketta. Osayleiskaavan maankäytön suunnittelu pannaan vireille vuonna Bjönsinmäen asemakaava (muutos) on jaettu kahdeksi eri hankkeeksi: Bjönsinmäen ja Vernerinpuiston asemakaavoiksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on tehostaa Masalan asemanseudun maankäyttöä, muuttaa tyhjilleen jääneen liikerakennuksen korttelialue asuinkerrostalokortteliksi ja suojella kaava-alueella sijaitseva vanha Furugårdin tilan puutaloympäristö. Kaavaehdotus oli nähtävillä vuonna 2016, mutta saadun palautteen johdosta laaditaan tarkistettu kaavaehdotus, joka valmistunee vuodenvaiheessa Lopullinen kaava saataneen hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2018, mikäli maakäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Inkilänportin asemakaava käsittää Länsiväylän ja Kehä III:n risteysalueen lähialueineen. Alueelle on suunnitteilla seudullisesti merkittävä kaupan keskittymä (n k-m2) Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti. Kaavahankkeen rinnalla on laadittu risteysalueen tiesuunnitelman muutosta yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Muutos on tarkoitus hyväksyä asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. Toistaiseksi hanke on keskeytetty. Kunta on selvittänyt eri toimijoiden kanssa hankkeen jatkamismahdollisuuksista siinä onnistumatta. Vuonna 2018 käsiteltävässä kaavoitusohjelmassa otettaan kantaa joko hankkeen edistämiseen tai sen lakkauttamiseen. Jorvaksenkolmion asemakaava (muutos ja laajennus) laaditaan Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti yhteistoiminnassa vuonna 2010 tontinluovutuskilpailun voittaneen tahon (Lemminkäinen Oy) kanssa. Suunnittelualue käsittää Jorvaksen junaseisakkeen länsipuolella Vanhan Rantatien ja Länsiväylän välisen alueen. Tavoitteena on kaavoittaa seisakkeen välittömään läheisyyteen mm. kaupallista toimintaa kuten esimerkiksi alueen asukkaita palveleva lähikauppa Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti. Osayleiskaava mahdollistaa Jorvaksenkolmion keskustatoimintojen alueelle monenlaista toimintaa. Tavoitteena on myös linjata seudullinen kevyen liikenteen pääväylä Jorvaksesta Laajakallioon. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui vuonna Hanketta ei ole sen jälkeen viety eteenpäin, mutta syksyllä 2017 selvitetään Jorvaksenkolmion kaupallista kehittämistä yhteistoiminnassa hankkeen yhteistyökumppanin kanssa. Tämän jälkeen on tarkoitus aloittaa kaavan valmisteluaineiston laatiminen siten, että se saadaan nähtäville vuonna 2018.

18 Kvisin asemakaava käsittää kaavaluonnoksen nähtävillä olleen Länsi-Jorvaksen asemakaavahankkeen länsiosan. Sijainti Jorvaksen junaseisakkeen vaikutusalueella sekä kunnan sisäisen bussirunkoverkon varrella on peruste alueen täydennysrakentamiselle, tosin paikoin varsin tiiviisti rakennetulle alueelle uuden rakentamisen sijoittaminen on haasteellista. Suuri määrä maanomistajia ja asukkaita edellyttää tavanomaista laajempaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden, maanomistajien ja kunnan kesken. Kaavaluonnos oli pinta-alaltaan suuri, joten mittakaavan tarkentuessa alkuperäisen kaava-alueen jaka minen kahdeksi on perusteltua. Uuden maankäytön kytkeminen nk. keskusmetsään edellyttää hyvää suunnittelua. Hankkeelle laaditaan oma osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kun aluetta koskevan yleissuunnittelun perusteella voidaan määrittää kaava-alueen tarkoituksenmukainen rajaus. Tämän jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka valmistunee keväällä Masalanportin asemakaava (muutos) sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä Masalan keskustassa rantaradan, Sundsbergintien ja Kehä III:n rajaamalla alueelle. Alueelle sijoittuvan toiminnan, asumisen, hoivapalvelujen ja työpaikkojen suojaaminen liikennemelulta on suuri haaste samalla kun alueelle toteutettavat rakennukset ovat porttina saavuttaessa Masalaan Kehä III:n eritasoliittymästä, jonka aluevaraukset kuuluvat suunnittelualueeseen. Vuonna 2016 hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma jouduttiin päivittämään vuonna 2017 mm. kaava-alueen laajentamisella käsittämään Kehä III:n eritasoliittymän alue. Kaavan valmisteluaineiston on määrä valmistua syksyllä Masalan urheilupuiston asemakaava (muutos) käsittää Masalantien ja Sundsbergintien liittymän lähiympäristöineen. Asemakaavan muutoksella turvataan mm. urheilupuiston kehittäminen mahdollisine urheiluhalleineen ja asukaspuistorakennuksineen sekä terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen pääosin kerrostalorakentamiseen. Masalantien kehittämisselvityksen ja vuosina laaditun yleissuunnitelman mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä, samalla esim. koulukorttelin ja monitoimitalon tonttiliittymät poistuvat. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2017 ja kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 aikana. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Pohjois-Jorvaksen asemakaava käsittää kaavaluonnoksen nähtävillä olleen Länsi-Jorvaksen asemakaavahankkeen länsiosan. Sijainti Jorvaksen junaseisakkeen vaikutusalueella sekä kunnan sisäisen bussirunkoverkon varrella on peruste alueen täydennysrakentamiselle, tosin paikoin varsin tiiviisti rakennetulle alueelle uuden rakentamisen sijoittaminen on haasteellista. Suuri määrä maanomistajia ja asukkaita edellyttää tavanomaista laajempaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden, maanomistajien ja kunnan kesken. Kaavaluonnos oli pinta-alaltaan suuri, joten mittakaavan tarkentuessa alkuperäisen kaava-alueen jakaminen kahdeksi on perusteltua. Uuden maankäytön kytkeminen nk. keskusmetsään edellyttää hyvää suunnittelua. Hankkeelle laaditaan oma osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kun aluetta koskevan yleissuunnittelun perusteella voidaan määrittää kaava-alueen tarkoituksenmukainen rajaus. Tämän jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka valmistuneen keväällä 2018.

19 Riistametsän asemakaava kytkeytyy kunnallistekniikan rakentamisen kautta samaan aikaan valmisteltavaan Sarvvikinportin asemakaavahankkeeseen ja tuli vireille vuonna 2015 Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaavan nimellä. Länsiväylän varrella sijaitsevalle alueelle on suunniteltu merkittävää yritystoiminnan aluetta (n k-m2) hyvän saavutettavuuden alueelle. Koska uusi yritystoiminnan alue näkyy hyvin Länsiväylälle, on rakentamista ohjattava tasokkaan kaupunkikuvan synnyttämiseksi Kirkkonummen tärkeimmän väylän varrelle. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2016 ja kaavaehdotus oli nähtävillä alkusyksyllä Lopullisen kaavan hyväksyminen ajoittuu vuoteen 2018, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Sarvvikinportin asemakaava (muutos ja laajennus) kytkeytyy Espoonlahden rantavyöhykkeelle ja Länsiväylän varrelle osin toteutuneeseen Sarvvikin asuntoalueeseen. Kaavamuutos koskee Sarvvikin puistotien äärellä sijaitsevien pientalovaltaisten kortteleiden muuttamista kerrostalorakentamiseen sekä riittävän suuren korttelin varaamiseen oppimiskeskukselle. Kaavan laajennusalue käsittää Finnträskin rantavyöhykkeen Sarvvikinportin eritasoliittymän läheisyydessä, jonne suunnitellaan kerrostalovaltainen uusi asuntoalue noin 500 asukkaalle sekä risteysalueen tuntumaan lähikauppa ja polttoaineenjakeluasema. Kaiken kaikkiaan Sarvvikin alueelle syntyy kodit noin 3000 asukkaalle hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueelle. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2016 ja kaavaehdotus oli nähtävillä alkusyksyllä Lopullisen kaavan hyväksyminen ajoittuu vuoteen 2018, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Sarvvikinrannan asemakaava (muutos) sijaitsee Espoonlahden rannalla vastapäätä Kivenlahden aluetta. Paikka on saavutettavuudeltaan hyvä ja suunnittelualueelta on etäisyyttä tulevalle Kivenlahden metroasemalle vain muutama kilometriä. Näkyvällä paikalla sijaitsevalle alueelle toteutetaan tiivis kerrostalojen rypäs kallioiseen rinteeseen. Uusia asukkaita tulee noin 500. Rantaan toteutetaan venesatama sekä pienimuotoista palvelutoimintaa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2016 ja kaavaluonnos oli nähtävillä alkusyksyllä Kaavaehdotus valmistunee vuonna 2018, jolloin myös lopullinen kaava on tarkoitus hyväksyä, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Suvimäen ja Majvikin asemakaava (muutos ja laajennus) sijaitsee Kehä III:n ja Espoonlahden välisellä vyöhykkeellä rajoittuen Espoonlahden lintuvesialueeseen, joka kuuluu Natura verkostoon. Majvikin kokous- ja kongressihotelli kuuluu suunnittelualueeseen, mutta aluetta kehitetään ensisijaisesti monipuolisena asumisen alueena siten että asuntotarjontaa on pientaloista kerrostaloihin. Uusia koteja syntyy noin 1500 asukkaalle hyvän saavutettavuuden alueelle vain kävelyetäisyydelle Masalan junaseisakkeesta. Alueelle liikennöinti järjestetään eteläosassa Kartanonrannan kautta ja pohjoisessa Kehä III:lle toteutettavan eritasoliittymän kautta. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2016, mutta suunnittelualueen laajentaminen Kartanonrannan puolelle edellytti uuden osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista vuonna Kaavaluonnos oli nähtävillä alkusyksyllä Kaavaehdotus valmistunee vuonna 2018, jolloin myös lopulli-

20 nen kaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Tinanpuiston asemakaava (muutos) tuli lainvoimaiseksi vuonna Masalan keskustan keskeiselle paikalle toteutetaan tori sekä liiketilaa mm. markettyyppiselle päivittäistavarakaupalle. Masalantien varrelle muodostuu kerrostalojen rivistö suojaamaan muuta asuntoaluetta liikennemelulta. Asuntotarjonta on monipuolista kerrostaloista pienkerrostaloihin ja pientaloihin. Uusia asukkaita tulee Kaava mahdollistaa myös olemassa olevan liikuntakeskuksen merkittävän laajentamisen. Niin ikään Masalan nuorisoteatterin tavoitteet on otettu kaavassa huomioon. Kaavoitus toteutettiin ns. maanomistajakaavana, joka tarkoittaa, että maanomistajataho vastasi kaavoituskustannuksista. Tinanpuiston kunnallistekninen rakentaminen on pantu vireille vuonna 2017 ja se valmistuu vuonna Vernerinpuiston asemakaava (muutos) tuli lainvoimaiseksi kesällä Se käsittää alun perin Bjönsinmäen asemakaavasta Masalantien itäpuoleisen alueen. Tarkistettu ehdotus oli nähtävillä vuonna 2016 käsittäen muutaman korttelin myös Ratavallin asuntoalueesta, jotta Masalan keskustan uudelle kerrostalotontille, joka sijaitsee näkyvällä paikalla, voitiin järjestää katuyhteys Vernerintien kautta. Kahdeksankerroksiseen kerrostaloon tulee uusia asukkaita alle sata. Kaava mahdollistaa myös olemassa olevan päivittäistavarakaupan huomattavan laajentamisen. Ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunta ja maanomistajataho hyväksyivät maankäyttösopimuksen. ALOITETAAN 2017 Uudistetun kaavoitusohjelman mukaisesti uusia kaavahankkeita ei käynnistetä vuonna Sarvvikinrannan asemakaava / Havainnekuva Espoonlahden rannalta / A6 Oy

21 Pohjoinen Kirkkonummi Näkymä Veikkolan torilta / Mikael Petterson VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT Hauklammen asemakaava on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Alue sijaitsee Espoon kaupungin rajan tuntumassa, noin neljän kilometrin etäisyydellä Veikkolan keskustasta. Kaavassa selvitetään mahdollisuuksia muutaman talon sijoittamiselle Hauklammen rantavyöhykkeelle, jonka ympäristön erityispiirteet on otettava huomioon suunnittelussa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin vuonna Samana vuonna kaavaluonnos oli nähtävillä. Kaavaehdotus valmistunee loppuvuonna Laguksenpuiston asemakaava (muutos) sijaitsee Veikkolan taajaman länsiosassa. Tavoitteena on muuttaa Veikkolan parantolan kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue asumiseen sekä mahdollistaa polkumainen kulkuyhteys Lamminjärven rantaan. Uusia asukkaita tulee noin 140 hyvän saavutettavuuden alueelle, sillä esim. Veikkolan keskustan palvelut sijaitsevat ainoastaan noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaavaehdotus oli nähtävillä vuonna Lopullinen kaava hyväksyttäneen loppuvuonna 2017, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Lugnetin asemakaava tuli lainvoimaiseksi vuonna Maankäyttö todentaa olemassa olevan puutarhatoiminnan sekä antaa mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle samalla kun suunnittelualueen ja sen lähialueen olosuhteet hyvän elinympäristön osalta voidaan turvata. Kaavoitus toteutettiin ns. maanomistajakaavana, joka tarkoittaa, että maanomistajataho vastasi kaavoituskustannuksista. Veikkolanportin asemakaava sijaitsee Turunväylän sekä Espoon ja Salon välisen rautatien (ESA-rata) välisellä alueella, Veikkolan keskustan pohjoispuolella. Kaava laaditaan ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeisiin: yritystoiminnalle osoitetaan yli k-m2 uutta toimitilaa sekä lisäksi polttoaineen jakeluasema, varaus paloasemalle ja pysäköintialue Nuuksion kansallispuistossa vieraileville. Vuonna 2016 kunta pani vireille yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Veikkolan eritasoliittymän tiesuunnitelman muutoksen laatiminen. Vuonna 2017 tiesuunnitelman laatiminen jatkuu, koska ELY-keskus haluaa selvittää mm. kaukoliikenteen vuorobussien pysäkkien toteut-

22 tamismahdollisuudet eritasoliittymässä. Selvitystyön odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2014 ja kaavaehdotus laaditaan, kun ELY-keskus on saanut päätökseensä Veikkolan eritasoliittymäjärjestelyistä. Kaavaehdotus saataneen valmiiksi alkuvuonna Tavoitteena on lopullisen kaavan hyväksyminen vuoden 2018 aikana. Veikkolanpuro II asemakaava sijaitsee Veikkolan keskustassa saavutettavuudeltaan hyvässä paikassa. Uusi maankäyttö Lamminjärven rantavyöhykkeellä mahdollistaa olemassa olevan asunto-alueen laajentamisen etelään päin sekä urheilupuiston toimintojen yhtenäistämisen ja ajanmukaistamisen. Laajennusalue toteutetaan pientalovaltaisena ja uusia asukkaita tullee noin 300. Rantavyöhyke varataan virkistykseen ja asuntoalueelta toteutetaan kävely- ja pyöräilyreitti Eerikinkartanontielle, mikä edellyttää urheilupuiston reittien uudelleensuunnittelua. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa Vuoden 2017 aikana on tarkoitus saada kaavaehdotus valmiiksi. Lopullinen kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna 2018, mikäli maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajatahon kanssa on hyväksytty kunnassa. Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaava (muutos) mahdollistaa torin äärellä sijaitsevan nykyisen marketin laajentamisen sekä sitä palvelevien uusien pysäköintipaikkojen toteuttamisen, lisäksi marketin eteläpuolelle voidaan rakentaa kerrostalo. Ehdotus oli nähtävillä loppukeväällä Kaava hyväksyttäneen vuoden loppuun mennessä edellyttäen että tarvittavat sopimukset on hyväksytty kunnassa. ALOITETAAN 2017 Uudistetun kaavoitusohjelman mukaisesti uusia kaavahankkeita ei käynnistetä vuonna Ilmakuva Veikkolassa sijaitsevalta Lamminjärveltä, jonka rannalle Laguksenpuiston asemakaava-alue rajautuu / Ilmakuva Vallas Oy

23 Ranta-asemakaavat VALMIIT JA VIREILLÄ OLEVAT Kurkgårdin ranta-asemakaavan muuttaminen nykytarpeita vastaavaksi tilakeskuksen osalta aloitettiin vuonna Kaavaluonnos oli nähtävänä kesällä Kaavaehdotus valmistui keväällä Lomanin ranta-asemakaava sijaitsee Porkkalassa ja sen laatimiseen on ryhdytty vuonna 2013 laatimalla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tavoite on saattaa saaren maankäyttö paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2014 ja kaavaehdotus keväällä Mössön ranta-asemakaavan tavoite Porkkalassa on saattaa alueen maankäyttö vastaamaan paremmin maanomistajan nykytarpeita. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty alkuvuodesta 2014 ja kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä Rastirannan ranta-asemakaava ja Näsen ranta-asemakaavan muutos sijaitsee noin 11 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta etelään Upinniemen itäpuolella, Näsen kylässä. Kaava-alue on kooltaan noin 23 ha. Ranta-asemakaavan tavoitteena on Saaristo- ja rannikkoalueen osayleiskaavan mukaisen matkailualueen kehittäminen sekä loma- ja ympärivuotisen asutuksen säilyttäminen. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuonna Kaavaehdotus on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuonna Öfvergårdin ranta-asemakaava sijaitsee Porkkalanniemellä Dragesvikenin lahden itärannalla noin 20 kilometrin päässä Kirkkonummen kuntakeskuksesta. Kaava-alue on kooltaan noin 23 ha. Ranta-asemakaavan tavoitteena on alueella sijaitsevan Helsingin seurakuntayhtymän leirikeskuksen laajentaminen ja kehittäminen sekä Keskon kiinteistöjen kokous- ja virkistyskäytön kehittäminen. Kaava-aluetta laajennettiin Keskon alueen osalta kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa ja kaavaehdotus puolestaan alkuvuonna Tavoitteena on kaavan hyväksyminen talvella ALOITETAAN 2017 Edesholmenin ranta-asemakaava laadittiin ensimmäisen kerran vuosina ja Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi sen keväällä Korkein hallinto-oikeus kumosi kuitenkin kunnanvaltuuston kaavaa koskevan hyväksymispäätöksen keväällä Kaavan tavoitteet ovat samat kuin vuonna 2015 kumotussa kaavassa. Tarkoituksena on sijoittaa saarelle korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja. Rakentaminen pyritään sijoittamaan siten että kaavoituksen lähtötiedoksi laaditun luontoselvityksen mukaan luonnoltaan arvokkaimmat alueet ja pääosa pohjoisrannasta sekä pikkusaaret säilytetään koskemattomina luontoalueina. Kaavaehdotus oli nähtävillä loppukesästä Valokuva Näsestä

24 Liikennesuunnittelu LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU Vuoden 2017 aikana valmistui Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä esitetään koko liikennejärjestelmän vaiheittainen kehittämispolku vuosille 2025, 2030, 2035 ja 2040 sekä suuntaviivat aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman tavoitteina oli taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmän ongelmakohtien tunnistaminen ja ratkaisujen määrittäminen sekä niiden priorisointi. Suunnitelmassa tutkittiin myös maankäyttöalueiden kehityksen vaiheistusta suhteessa liikennejärjestelmän toimivuuteen sekä joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisen edellytyksiä maankäytön kasvaessa. SEUDULLINEN SUUNNITTELU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka kuvaa seudun yhteisen tahtotilan tulevaisuuden liikennejärjestelmästä, sen kehittämisestä ja käytöstä. Suunnitelma on laadittu Helsingin seudun 14 kunnan alueelle ja se hyväksyttiin keväällä Seuraavan HLJ- suunnitelman (HLJ 2019) valmistelu on alkanut vuoden 2016 aikana puiteohjelman laatimisella. Vuoden 2017 loppupuolella on tarkoitus päättää suunnittelun raameista, jotka ohjaavat jatkosuunnittelua. Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina allekirjoitettiin kesällä Kirkkonummi osallistuu sekä Helsingin seudun että Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan. Vuodesta 2015 lähtien vireillä olleet Kehä III:n ja kantatien 51 aluevaraussuunnitelmat valmistunevat vuoden 2017 loppuun mennessä ja ne toimitetaan Liikennevirastoon hyväksyttäviksi. Suunnitelmat koskivat tieosuuksia Kehä III:lla välillä Mankki - kantatie 51 sekä kantatiellä 51 välillä Munkinmäen eritasoliittymä Siuntion ja Inkoon raja. Suunnitelmat käsittävät molempien tieosuuksien pitkän aikavälin kehittämistarpeet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelmien laadinnasta on vastannut Uudenmaan ELY-keskus. KIRKKONUMMEN ASEMASEUDUT JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTI Kuntakeskuksen asemaseudulle rakennetaan vaiheittain lisää liityntäpysäköintipaikkoja ja vuorobussien pikapysäköintialue. Rakentaminen ajoittuu vuosille Vuonna 2016 valmistui rautatien alittavan katuyhteyden yleissuunnitelma rautatieaseman länsipuolelle. Suunnitelma mahdollistaa mm. kulkuyhteydet alikulusta junalaitureille. Hankkeen jatkosuunnittelusta ja toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Liikennevirasto valmistelee uudelleen Jorvaksen seisakkeen ratasuunnitelmaa, jonka toteutukseen kunta aikanaan osallistuu. Tavoitteena on toteuttaa seisakkeen täydellinen uudistaminen, kuten tehtiin Tolsan seisakkeen osalta vuonna Päätöksiä Jorvaksen seisakkeen parantamishankkeen toteuttamisesta ei ole tehty. KÄVELY JA PYÖRÄILY SEKÄ LIIKENNETURVALLISUUS Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu kunnassa rakentamalla puuttuvia kevytliikenneyhteyksiä Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sen jatkoksi on laadittu vuosina kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Uudenmaan ELY-keskus ja kunta ovat edistäneet myös seudun pääpyöräilyverkkoon kuuluvien hankkeiden suunnittelua. Toteutuessaan Sarvvikinportin kaavahan-

25 ke mahdollistaa seudullisen pyöräily-yhteyden toteuttamisen Sarvvikista Länsiväylän eteläpuolitse Inkilänportin alueelle. Niin ikään Jorvaksenkolmion kaavahankkeen tavoitteena on osoittaa uusi seudullinen pyöräily-yhteys Jorvaksesta Laajakallioon, josta Tolsan seisakkeen kohdalla seudullinen pyöräily-yhteys on tarkoitus rakentaa rantaradan eteläpuolitse. Hankkeiden toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Vuodelle 2016 on toteutettavaksi suunniteltu Lapinkyläntien kevyenliikenteenväylä Lapinkylän kohdalla ei käynnistynyt tiesuunnitelmasta tehdyn valituksen takia. Kunnan tavoitteena on saada hanke vireille vuonna Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta käynnistyi muutaman vuoden keskeytyksen jälkeen vuonna Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman laadinta on myös käynnistynyt keväällä Liikenneturvallisuusaloitteet ja muut liikennejärjestelyihin liittyvät aloitteet käsi- tellään vuosittain palvelutuotannon jaoksessa. JOUKKOLIIKENNE Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestämisvastuu kuuluu HSL:lle. Länsimetron käynnistyvä liikenne aiheuttaa muutoksia Kirkkonummen bussien linjaliikenteeseen, kun syöttöliikenne johdetaan Matinkylän metroaseman terminaaliin. HSL tiedottaa bussiliikenteen muutoksista. Linja-autopysäkkejä parannetiin vuonna 2016 kuntakeskuksen alueella. Turuntien linja-autopysäkkejä on parannettu Veikkolan alueella vuosina 2016 ja Masalan koulun oppilaita palvelevan bussipysäkkiparin parantamishanke valmistuu vuonna Keskeisten pääväylien pysäkkien parantamisprojekti jatkuu myös tulevina vuosina. Muut hankkeet ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2017 on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla pyritään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen rakennetun ympäristön muodostamiseen. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa pyritään löytämään myös keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa taajamien, kylien ja eri rakennettujen alueiden paikallisidentiteettiä ja ohjata rakentamista esimerkiksi ottamalla huomioon kunkin alueen rakennuskanta, luonto ja maiseman ominaispiirteet. Ohjelma muodostuu pääsääntöisesti strategiatasoisista yleistavoitteista, niistä johdetuista erityistavoitteista sekä toimenpiteistä ohjelman toteuttamiseksi. Vuorovaikutteisuus on ollut keskeinen osa hanketta, sillä laadintavaiheessa on järjestetty työpajoja eri intressiryhmien kanssa. Esimerkiksi Kirkkoharjun koulun oppilaat ovat osallistuneet hankkeeseen sen alkuvaiheessa. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen lähti liikkeelle vuoden 2013 alussa paikkatietokyselyn ja arkkitehtuuripoliittisen seminaarin myötä, jonka otsikkona oli Rakennettu ympäristö kehitysvoimaksi - arkkitehtuuripolitiikasta potkua. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ensimmäinen luonnos valmistui vuonna 2015 ja siihen tehtiin tarkistuksia alkuvuonna 2017

26 (ohjelman laatiminen oli keskeytyksissä vuosina 2015 ja 2016). Yhdyskuntatekniikan lautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen luonnos tuli nähtäville loppukeväällä 2017, jolloin järjestettiin myös asukastilaisuus. Tarkoitus on, että arkkitehtuuripoliittinen ohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa vuonna MASALAN LAATU- JA YMPÄRISTÖ- SUUNNITELMA JA LAATUKÄSIKIRJA Laatu- ja ympäristösuunnitelmassa otetaan kantaa Masalan taajamakuvan parantamiseen ja siinä käytettäviin keinoihin. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata julkisten alueiden toteutusta ja varmistaa yhtenäinen, Masalan alueelle sopiva lopputulos. Suunnitelmassa on etsitty keinoja Masalan taajamakuvan parantamiseen tarkoituksena ohjata julkisten alueiden jatkosuunnittelua ja toteutusta ja varmistaa, että ollaan luomassa yhtenäisillä ratkaisuilla viihtyisää ympäristöä. Suunnittelussa pyrittiin realistisesti toteutettavissa oleviin ja kunnossapidon huomioon ottaviin ratkaisuihin. Yleissuunnitelmatasoinen laatu- ja ympäristösuunnitelma ohjaa alueen julkisten tilojen jatkosuunnittelua. Laatu- ja ympäristösuunnitelmaan tukeutuva laatukäsikirja laadittiin pääosin laatu- ja ympäristösuunnitelman hyväksymisen jälkeen. HULEVESIOHJELMA Kunnassa on aloitettu hulevesiohjelman laatiminen keväällä Ohjelman ovat tilanneet yhteistyössä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut, kunnallistekniikka sekä Kirkkonummen Vesi (ent. vesihuoltolaitos). Hulevesiohjelman laadintaan osallistuvat vuorovaikutteisesti myös muut kuntatekniikan toimialan tahot, kuten rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, mittaus- ja tonttipalvelut sekä kunnossapitopalvelut. Hulevesiohjelman tavoitteita kaavoituksen näkökulmasta ovat mm. hulevesiin liittyvän kaavamääräyskokoelman laatiminen ja niihin liittyvien hulevesien käsittelytapojen periaateratkaisujen määrittely erityyppisillä kaava-alueilla. Hulevesiohjelman tavoitteena on valmistua talvella Havainnekuva Masalan laatu- ja ympäristösuunnitelmasta / FCG

27 Yhdyskuntatekniikan lautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kati Kettunen Kim Männikkö Sanni Jäppinen Miisa Jeremejew Carl-Johan Kajanti Pekka Rehn Matti Kaurila Pekka Jäppinen Viveca Lahti Santtu Vainionpää Bodil Lindholm Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut henkilökunta Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi puh: johtaa kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluja antaa tietoa kunnan pitkän aikavälin maankäytönsuunnittelusta osallistuu pääsääntöisesti vireillä oleviin konsulttivetoisiin kaavoitushankkeisiin vastuualue: keskinen Kirkkonummi Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen puh: antaa tietoa ranta-asemakaavoituksesta kunnassa antaa tietoa Kylmälän ja Luoman osayleiskaavoituksesta Kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki puh: antaa tietoa Kantvikin osayleiskaavoituksesta vastuualue: eteläinen Kirkkonummi Kaavoitusarkkitehti Annika Pousi puh: antaa tietoa Masalan osayleiskaavoituksesta vastuualue: itäinen Kirkkonummi Kaavoitusarkkitehti avoin (tilanne syksyllä 2017) Liikennesuunnitteluinsinööri avoin (tilanne syksyllä 2017) Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson puh: puhelinaika: ma-pe klo antaa tietoa kaavoitetuista alueista, kaavojen sisällöstä ja kaavamerkinnöistä antaa tietoa kunnan tulevista kaavahankkeista selvittää kunnan alueilla olevien tilojen/kiinteistöjen laskennalliset rakennusoikeudet vastuualue: pohjoinen Kirkkonummi Toimistosihteeri Mia Lundström puh: kuntatekniikan lautakunnan sihteeri Kaavoitussihteeri Benita Tiilikainen puh: kaavojen nähtävilläpito, osallistaminen, vuorovaikutus, arkisto Suunnitteluavustaja Irma Karjalainen

28 Kirkkonummen kunta Lisätietoa: Yhteystiedot: Kirkkonummen kunta PL 20, KIRKKONUMMI