QUEUE KUVATAIDEDIPLOMIN PORTFOLIO KAARINA TUPPURAINEN 13B

Transkriptio

1 QUEUE KUVATAIDEDIPLOMIN PORTFOLIO KAARINA TUPPURAINEN 13B 1

2 SISÄLLYSLUOTTELO: 1. ALUKSI 2. JÄRJESTYS JA EPÄJÄRJESTYS 3. ONE LINE ART 3.1. MO GANJI & NISSIM BEN ADERET 4. TAIDEGRAFIIKKA 5. TYÖSKENTELYPROSESSI 6. VALMIS TEOS 7. ITSEARVIOINTI 8. VIITTEET 9. LÄHDELUOTTELO 10. LIITTEET 2

3 1. ALKUSANAT Valitsin kuvataidediplomini aiheeksi tehtävä numero viiden, Sekaisin järjestyksestä. Aiheen tehtävänä oli tutkia järjestystä ja epäjärjestystä sekä niiden suhdetta ympäristössä, kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa. Teema tuli siis liittää johonkin itselle mielenkiintoitseen aihealueeseen, ja lähteä siten pohtimaan valitun aiheen järjestystä ja epäjärjestystä. Tiesin heti aiheet nähtyäni, että lähtisin työstämään Sekaisin järjestyksestä -aihetta. Minulla kesti kuitenkin hyvin pitkään rajata lopullinen teema, jonka ympärille halusin rakentaa diplomini. Aluksi ajattelin tekeväni jotain, mikä liittyisi luontoon. Ideanani olikin alun perin kuvata kameralla epäjärjestystä ja järjestystä muun muassa metsässä. En ollut kuitenkaan itse vakuuttunut ideastani, vaikka teinkin jo useita suunnitelmia ja luonnoksia siitä. Pian kuitenkin keksin, mikä minua oikeasti kiinnostaa, ja mitä haluaisin tutkia työssäni, nimittäin ihmisiä ja joukkokäyttäytymistä. Kiinnostus ihmisiin, ja erityisesti ihmisten käyttäytymiseen, johtuu lähinnä kiinnostuksestani psykologiaan. Psykologiahan tutkii nimenomaan ihmisten toimintaa, ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Omassa työssäni päätin siis tutkia järjestyksen ja epäjärjestyksen keskinäistä suhdetta ihmisessä sekä erityisesti ihmisjoukoissa. Tämä portfolio käsittelee kuvataidediplomiani, sen syntyä sekä ajatuksiani sen taustalla. 3

4 2. JÄRJESTYS JA EPÄJÄRJESTYS Lukiessani psykologiaa, olen huomannut kuinka järjestelmällinen ja epäjärjestelmällinen ihminen voi olla. Kaikkialla ihmisessä, niin hänen toiminnassaan ja käyttäytymisessään kuin ajatuksissaankin, näkyy järjestys ja epäjärjestys. Myös ihmisjoukossa epäjärjestys ja järjestys tulevat todella hyvin näkyviin. Epäjärjestyksen ihmisjoukkoon tuo sen erilaiset jäsenet, ja järjestyksen taas jäsenten yhteinen tavoite. Yhteinen tavoite ja tuntemattomuus tekevätkin ihmisjoukosta joukon eivätkä ryhmää. Eräs, nykyään hyvin yleinen, joukkoilmiö on mielenosoitus, jota myös diplomissani kuvaan. Ajatus lähteä tutkimaan mielenosoituksia kuvataidediplomissani lähti nähtyäni hyvin erikoisen mielenosoituksen eräänä syyspäivänä Helsingissä. Erikoisen kyseisestä mielenosoituksesta teki se, että siitä ei näkynyt selvästi, mistä siinä oli kyse. Nimittäin mielenosoitukseen osallistuneet henkilöt tuntuivat niin erilaisilta toisiinsa nähden. Ainoa asia, mikä heitä yhdisti oli varmasti todellakin vain se, että he olivat samaa mieltä jostain asiasta, johon tuli tulla muutos. Tavoitteenani oli siis kuvata joukkoa, joka sisältää hyvin erilaisia ja erityyppisiä hahmoja, ja lähteä sitä kautta pohtimaan järjestystä ja epäjärjestystä. Erilaisuuden hahmoihin pystyin tuomaan esille niiden ulkonäössä, mutta kuva 1: Sodanvastainen mielenosoitus Lontoossa 2005 tavoite on, että katsoja löytää mielenosoittajien persoonalliset erot. Hahmoja teoksessa taas yhdistävät tyhjät taulut, jotka symboloivat niitä asioita, joita ihmiset ovat kautta aikojen halunneet muuttaa yhteiskunnassa. Epäjärjestyksen ja järjestyksen tuntua työhöni lisäävät myös käyttämäni tekniikat sekä sommittelu. 4

5 3. ONE LINE ART Jo muutamaa kuukautta ennen kuvataidediplomikurssin alkua löysin sattumalta niin sanotun one line art eli singleline drawing eli continuous line drawing -tekniikan (suom. yhden viivan tekniikka). Kyseisen tekniikan ideana on nimensä mukaisesti piirtää kuvio käyttämällä ainoastaan yhtä viivaa, kynää nostamatta. Vaikkakin käytettävissä on vain yksi viiva, voi yhden viivan tekniikkaa käyttämällä luoda melkeinpä minkälaisen kuvion tahansa. Tekniikan haasteena on kuitenkin se, että pitää pystyä nopeasti hahmottelemaan mielessä halutun kuvion ääriviivat, jotta viiva kulkisi sujuvasti eteenpäin muodostaen halutun kuvan. Jatkuvan linjan piirtämisen hyvä puoli on kuitenkin se, että se on hyvin tehokas tapa luoda teos, joka on sekä skarppi että sujuva, esittävä että abstrakti, sekä rationaalinen että emotionaalinen. (1) Käyttämällä jatkuvan linjan tekniikkaa kuva muodostuu sekalaisista viivoista, mutta kun katsoo tarkemmin ne muodostavatkin selkeän hahmojen järjestyksen. Näin työssäni toteutuu tavoitteeni epäjärjestyksestä ja järjestyksestä myös kuvataiteellisesti. kuva 2: Piirtämistä one line art -tekniikan avulla. 5

6 3.1. MO GANJI & NISSIM BEN ADERET Työni sai vaikutteita kahden singleline-artistin töistä. Ensinnäkin, saksalais-iranilainen taiteilija Mo Ganji oli aivan alussa suurin inspiraationlähteeni. (2) Nähtyäni hänen työnsä päätin, että tekisin työni yhden viivan tekniikalla. Ganji on erikoistunut tekemään lähinnä luontoaiheisia tatuointeja singleline-tekniikalla. Kuten lähes kaikki taiteilijat, Ganjikin haluaa, että hänen työnsä olisivat uniikkeja, joten hän ei suostu tekemään kellekään samanlaista tatuointia. Ganjilla on oma tatuointistudionsa Saksassa, jonne kuka vaan voi varata aikoja. Ganji suunnittelee asiakkaan toiveiden mukaisesti jokaiselle oman uniikin tatuointinsa, ja jos asiakas ei pääse Saksaan asti Ganjin studioon, hän saa kuvan teoksesta sähköisessä muodossa, ja voi sitten paikallisella tatuointistudiolla käydä ottamassa tatuoinnin. (3) kuva 3: Mo Ganji kuva 4: Eräs Ganjin tatuointi-designeista. Omien sanojensa mukaisesti hänen tavoitteenaan on luoda mahdollisimman yksinkertaisia kuvia, joilla on kuitenkin voimakas vaikutus katsojaan. (4) Ganjin töissä ihastuin juurikin hänen töidensä yksinkertaisuuteen ja helppouteen. Hän pystyy luomaan kuvia, joista ei edes nopeasti erota, että ne on tehty ainoastaan yhdellä viivalla. Yksinkertaisesta tyylistä huolimatta hänen töissään näkyy myös tietynlainen moniulotteisuus. 6 kuva 5: Kuvassa eräs toinen Ganjin tatuointi-designeista, joka on myös yksi suosikeistani.

7 Toiseksi työni on saanut vaikutteita israelilaisen Nissim Ben Aderetin töistä. (5) Löysin hänet etsiessäni ihmisiä kuvaavia teoksia, jotka on tehty yhden viivan tekniikalla. Ensimmäisenä esille pomppasivatkin Aderetin teokset, joissa hän kuvaa usein suuriakin hahmojoukkoja. Aderetinkin töissä ihastuin hänen piirrostensa yksinkertaisuuteen, toistuvuuteen sekä selkeyteen. Kaikki hänen teoksensa noudattavatkin samaa tyyliä ja niissä on aina samannäköisiä hahmoja. Aderet tekee työnsä lähes aina vaalealle taustalle mustalla tussilla. (6) kuva 6: Nissim Ben Aderet Aderetin töistä sain inspiraatiota erityisesti siis työni hahmojen muotoilussa. Ajatus hahmoistani alkoikin muodostua katsellessani hänen töitään, ja pikkuhiljaa tiesin, miten haluamani hahmot oli piirrettävä. Näin sainkin niistä omannäköiseni. Katsellessani hänen teoksiaan tajusin myös sen, että on tärkeää hahmottaa ja päättää, mistä viiva alkaa ja miten se etenee. Omassa työssäni päätin ensimmäiseksi tehdä hahmojen jalat vasemmalta oikealle, sitten oikealta vasemmalle vartalot ja päät, ja viimeiseksi vielä vasemmalta oikealle kyltit. Päädyin tähän ratkaisuun, sillä halusin saada viivan kulkemaan mahdollisimman luontevasti ja helposti. kuva 7: Eräs Aderetin töistä kuva 8: Eräs toinen Aderetin töistä, josta sain inspiraatiota omaani. 7

8 4. TAIDEGRAFIIKKA Kuten aiheenkaan päättäminen, niin ei varsinaisen toteutustekniikankaan päättäminen ollut kovin vaikeaa minulle. Tiesin jo ennen diplomikurssin alkua etten halua tehdä diplomistani perinteistä maalausta tai piirustustyötä, vaan halusin tehdä jotain hieman erikoisempaa. Halusin nimittäin toteuttaa työni taidegrafiikan syväpainomenetelmän avulla, oli tehtävä mikä tahansa. kuva 9: kuivaneulatyö, Picasso, 1937 Syväpainomenetelmistä päätin käyttää kuivaneulatekniikkaa. Kyseistä tekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran arviolta 1400-luvulla todennäköisesti kuparipiirrosten ja viivasyövytysten viimeistelyssä, mutta se kehittyi itsenäiseksi grafiikan menetelmäksi vasta 1500-luvun loppupuolella. (7) Kuivaneulan tunnetuimpia varhaisia käyttäjiä olivat muun muassa Albrecht Dürer sekä Rembrandt luvun lopulla kuivaneulasta tuli erityisen suosittu tekniikka taiteilijoiden parissa luvun alkupuolen taiteilijoista tekniikkaa ovat käyttäneet muun muassa Marc Chagall, Picasso ja Edvard Munch. Suomen kultakauden taiteilijoista kuivaneulatekniikkaa käyttivät taas esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela sekä Albert Edelfelt. (8) kuva 10: Lukeva nainen, Albert Edelfelt, kuivaneula kuva 11: The sick child, Edvard Munch, kuivaneula 1896

9 Kuivaneulatekniikan menetelmä on hyvin yksinkertainen. Ensimmäisenä on kaiverrettava haluttu kuvio valitun laatan pintaan teräsneulalla. Usein kuivaneulatekniikkaa käytettäessä käytetään jonkinlaista metallilevyä, mutta tässä työssä käytin taidegrafiikalle melko uutta, mutta nykyään jo monien graafikoiden kuva 12: Kuvion raaputusta pvc-levylle. suosimaa, pvc-muovilevyä. Metalli- ja muovilevyn ero näkyy niiden painojäljessä. Koska halusin viivasta skarpin ja selkeän, täytyi minun käyttää pvc-levyä. Perinteisessä metallilevyssä jälki olisi ollut lähes päinvastainen. kuva 13: Painovärin notkistamista. Kun laatta on kaiverrettu, sen uriin hierotaan painoväriä. Kaiverrettaessa piti muistaa, että mitä syvempi laatalla oleva ura on, sitä enemmän sinne jää painoväriä, ja sen voimakkaampi on painotulos. Väriä joutuu levittäessä myös väistämättä laatan muihinkin osiin, joten ylimääräinen aine poistetaan laatasta muun muassa tarlataanin sekä sideharsojen avulla. Tämän jälkeen levy painetaan kostutettuun paperiin prässin avulla. Valmis jälki muistuttaa usein kostealle paperille piirrettyä ja hieman levittynyttä mustekynän jälkeä. (9) Lisää työvaiheiden kuvausta kuvineen löytyy osiosta työskentelyprosessi. 9

10 5. TYÖSKENTELYPROSESSI 1. Työskentely alkoi hahmottelusta. Hahmotelmia ei tullut kuitenkaan montaa, sillä olin tyytyväinen jo ensimmäiseen. kuva 14: Ainut hahmotelma. kuva 15: Raaputuksessa menossa jo toinen laatta, etenemis suunta siis oikealta vasemmalle. 2. Seuraavaksi hahmotelma piti kopioida laattaan kaivertamista varten. Aloitin kaivertamisen vasemmalta oikealle tehden ensimmäiseksi kaikkiin kolmeen laattaan hahmojen jalat. Tämän jälkeen etenin oikealta vasemmalle tehden hahmojen vartalot ja päät. Viimeiseksi viiva jatkui taas vasemmalta oikealle hahmojen kyltteihin. Kaiverruksessa tapahtui aluksi ajoittain muutamia virheitä, kun kaiverrin lipesi otteestani tehden pieniä ylimääräisiä viivoja laattaan. Pyrin kuitenkin korjaamaan virheelliset viivat usein siten, että ne yhdistyivätkin huomaamattomasti osaksi kokonaisuutta. Kaiverruksessa käytin melko ohutta metallipiikkiä. 10

11 3. Kun kaiverrukset kaikkiin laattoihin oli tehty, alkoi painovärin levittäminen. Aluksi levitin väriä pienellä muovilastalla, jonka jälkeen hieroin värin vielä huolellisemmin laatan uriin sormin. Tässä vaiheessa olikin myös tärkeää tarkistaa, että väriä on joka puolella, jotta painojälki olisi tasainen. kuva 16: Painovärin levitystä. 4. Seuraavaksi vuorossa oli ylimääräisen värin poistaminen laatasta. Ensimmäiseksi poistin suurimman osan väristä tarlataanin avulla, jonka jälkeen pyyhin laatan pintaa vielä puhelinluettelon sivujen palasilla. Viimeiseksi yritin saada kankaanpalojen avulla vielä loputkin värit laatan sileästä osasta pois, jotta vedosten tausta ei jäisi tummaksi. kuva 17: Laatta väreissään ennen painoa. 5. Ennen kuin pystyin aloittamaan vedosten painamisen, paperit tuli käsitellä sitä ennen. Ensinnäkin leikkasin paperit noin 27,5cm x 62,5cm kokoisiksi, jotta laatta mahtuisi hyvin siihen. Alkuperäinen ajatus oli kuitenkin, että olisin käyttänyt vain yhtä, todella pitkää paperia, johon olisin vedostanut kaikki laatat. Tämä kuitenkin osoittautui lähes mahdottomaksi, joten päätin tehdä teoksen kolmessa osassa. Paperit tuli myös kevyesti kastella vedellä, jotta väri imeytyisi paremmin paperiin. Kastelun jälkeen kuivasin paperit pyyhkeellä. Vedospaperina käytin työssäni melko vahvaa ja hieman punertavaa paperia. kuva 18: Paperin kuivausta pyyhkeellä kostutuksen jälkeen. 11

12 6. Myös prässi piti säätää kohdilleen ennen vedostusta. Haasteellisinta siinä oli asettaa prässin painot tasapainoon siten, että toinen ei olisi tiukemmalla tai löysemmällä kuin toinen. Muutamia virheitä sattuikin prässiä säädellessä, mikä sitten näkyi epäonnistuneina vedoksina. kuva 19: Kuva prässistä, jota käytin. kuva 20: Testivedoksia, kuvion mallina käytetty Ganjin designia. Epäonnistuneita vedoksia pystyttiin kuitenkin jonkun verran välttämään siten, että vedostin aina testilaatan ennen kuin varsinainen vedostaminen alkoi. Näin pystyin varmistamaan, että prässin asetukset olisivat kunnossa. Testilaatan käyttö ei kuitenkaan aina paljastanut virheellisiä säätöjä, jolloin seuraava vedos saattoi epäonnistua. kuvat 21 ja 22: Nämä vedokset esimerkkeinä siitä, miten vedos voi epäonnistua, kun prässi on toiselta puolelta liian tiukalla tai löysällä. Ylemmässä kuvassa prässi on ollut liian tiukalla, alemmassa taas liian löysällä. 12

13 7. Kun kaikista laatoista oli otettu tarpeellinen määrä vedoksia, pystyin valitsemaan vaihtoehdoista kolme sopivinta vedosta työhöni. Valinnoissa otin huomioon vedosten värisävyt, epäkohdat, viivan yhtenäisyyden sekä ylimääräiset sotkut. kuva 23: Vedos nro. 2. kuva 24: Vedos nro. 10. kuva 25: Vedos nro

14 6. VALMIS TEOS Varsinaiseen teokseen valitsin vedokset nro 2, 4 ja 10. Nämä vedokset olivat lähimpänä haluttua lopputulosta, ja ne olivat myös keskenään tasalaatuisimpia. Nimittäin, kaikista vedoksista, näissä kolmessa oli keskenään kaikista saman vahvuisimmat sekä tasaisimmat viivat. Myöskin taustan väri muuttui niissä vaaleasta tummaan ja toisinpäin kuin suunnitellusti, kun vedos vaihtuu. Näissä kolmessa oli myös vähiten ylimääräisiä sotkuja ja epäkohtia. kuva 26: Kolme valitsemaani vedosta (2, 4, 10) lopulliseen työhön. kuva 27: Valittujen vedosten leikkaamista. Lopullista teosta varten leikkasin vielä vedosten reunoista ylimääräiset sivut pois ja yhdistin ne takaa kirkkaalla teipillä toisiinsa, jotta teos näyttäisi yhtenäisemmältä. Näin sain myös viivan jatkumaan luontevammin vedoksesta toiseen. Valmiista teoksesta tuli noin 184,5cm pitkä ja 27,5cm leveä. Teoksen nimeksi annoin Queue (suom. jono). kuva 28: Valmis teos. 14

15 7. ITSEARVIOINTI Muutamista epäonnistumisista, kuten pieleen menneistä vedoksista ja muutamista virheistä kaiverrus -vaiheessa huolimatta, olen varsin tyytyväinen työni lopputulokseen. Työstä tuli lähes sellainen, mitä olinkin kuvitellut. Kuivaneulatekniikka onnistui hyvin, ja monien vedosten tekeminen tuotti tulosta. Taidegrafiikassahan määrä ja laatu kulkevat melkeinpä käsikädessä. Vedoksia tein yhteensä hieman yli 20, joista osa tosin oli testivedoksia. Vedosten tuottamisessa ei siis ollut paljoa ongelmia, muuten kuin prässiä käyttäessä. Minulla kestikin välillä hieman aikaa laitaa prässi oikeille asetuksille. Muutaman kerran toinen puoli prässistä jäi liian löysälle, mikä näkyi sitten epätasaisena painotuloksena. One line art tekniikan käyttäminenkin onnistui myös aika hyvin. Sain nopeasti hahmoteltua mielessäni, miten viivojen täytyisi kulkea, jotta ne muodostaisivat haluamani kuvan. Kuvion piirtäminen tapahtui siis hyvin helposti ja vaivattomasti, vaikka se veikin paljon aikaa. Aikataulutusta olisin muutenkin voinut miettiä hieman tarkemmin, sillä lopussa tuli aika kiire. Tämä johtui lähinnä siitä, että en muistanut vedosten tekemisen vievän niin paljon aikaa. Vedoksia pitikin vielä tehdä useita kappaleita, jotta päästäisiin haluttuun lopputulokseen, johon lopulta pääsinkin. Onnistuin myös mielestäni tuomaan ajatukseni hyvin esille teoksessani. Sain tehtyä sen, mitä halusinkin. Hahmojakin työhön tuli montaa erilaista, vaikkakin niiden keksiminen tuntui välillä hyvin vaikealta luovuuden uupuessa. 15

16 8. VIITTEET (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) 16

17 9. LÄHDELUETTELO: TEKSTILÄHTEET:

18 KUVALÄHTEET: Kansikuva: oma kuva Kuva 1: Kuva 2: oma kuva Kuvat 3, 4 ja 5: Kuva 6: Kuva 7: Kuva 8: Kuva 9: Kuva 10: Kuva 11: Kuvat 12-28: omia kuvia 18

19 10. LIITE: TYÖSUUNNITELMA Opiskelijan nimi: Kaarina Tuppurainen Lukion nimi: Järvenpään lukio Tehtävän numero ja nimi: 5, Sekaisin järjestyksestä MIKSI VALITSIT KYSEISEN TEHTÄVÄN? Ajatus järjestyksen ja epäjärjestyksen suhteesta alkoi kiinnostamaan, ja tehtävän anto inspiroi paljon. MITKÄ OVAT TYÖSKENTELYSI TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT? Näin kuvan teoksesta, jossa oli käytetty tietynlaista tekniikkaa, ja haluaisinkin kokeilla itse pystynkö tuomaan omat ajatukseni sen avulla esille. Aikomuksena on siis tehdä kantaaottava grafiikka teos käyttämällä ns. yhden viivan tekniikkaa. MITÄ HALUAT KERTOA? MITÄ HALUAT TUTKIA? Teoksellani haluan pohtia ihmisten järjestäytymisen epäjärjestelmällisyyttä. Eli esimerkiksi sitä, miten järjestäytynyt mielenosoitus voi olla niinkin epäjärjestelmällinen. MILLAISIA ILMAISUMUOTOJA JA TEKNIIKOITA AIOT KÄYTTÄÄ? Aion käyttää teoksessani tekniikkana grafiikkaa sekä yhden viivan tekniikkaa. MITÄ KUVATAITEEN TAI VISUAALISEN KULTTUURIN ILMIÖITÄ TYÖHÖSI LIITTYY? Kantaaottavaan taide, taidegrafiikka, one line art 19