suurelle valiokunnalle.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 21 päivänä joulukuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (Fkaasuasetus) (U 73/2012 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Eeva Nurmi, ympäristöministeriö - toimialapäällikkö Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto - lakimies Janne Koivisto, Päivittäistavarakauppa ry - toimitusjohtaja Petri Hannula, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry - kiinteistöjohtaja Seppo Jakola, Osuuskauppa Arina. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Asetusehdotuksen tarkoituksena on rajoittaa HFC-yhdisteiden markkinoille saattamista EU:ssa. Ehdotuksen mukaan vuonna 2015 markkinoille saatettava HFC-yhdisteiden määrä ei saisi ylittää vuosien keskimääräistä tasoa ja määrä pienenisi asteittain niin, että vuoteen 2030 mennessä saavutettaisiin taso, joka vastaa 21:tä prosenttia vuosien keskimääräisestä markkinoille saatetusta määrästä. Komissio jakaisi yrityskohtaisia kiintiöitä HFCyhdisteitä kemikaalina EU:n markkinoille saattaville yrityksille samaan tapaan kuin otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan neuvoston ja U 73/2012 vp parlamentin asetuksen (EY) N:o 1005/2009 mukaan jo jaetaan kyseisen asetuksen tarkoittamien aineiden kiintiöitä. HFC-yhdisteitä sisältävien valmiiksi täytettyjen laitteiden markkinoille saattaminen kiellettäisiin. Sekä EU:ssa tuotetut että unionin alueelle tuodut laitteet olisi täytettävä asennuspaikalla. Vuodesta 2020 kiellettäisiin käytössä olevien jäähdytyslaitteiden huollossa HFC-yhdisteet, joiden lämmitysvaikutus (Global Warming Potential, GWP) on yli Rikkiheksafluoridin käyttöä magnesiumin painevalussa koskeva rajoitus ulotettaisiin koskemaan myös valua, jossa rikkiheksafluoridia käytetään alle 850 kg vuodessa. Versio 2.0

2 Nykyiseen F-kaasuasetukseen verrattuna tiukennuksia ovat mm. vuototarkastusten ulottaminen kylmäkuljetuskuorma-autoihin ja -perävaunuihin, pätevyysvaatimusten asettaminen kylmäkuljetusajoneuvojen asennus- ja huoltohenkilöstölle sekä rikkiheksafluoridia käsitteleville henkilöille, F-kaasuille vaihtoehtoisten menetelmien sisällyttäminen asennus- ja huoltohenkilöstön koulutusohjelmiin sekä raportoinnin laajentaminen. Ehdotuksella kiellettäisiin F-kaasujen tarkoituksellinen päästäminen ilmaan. Olemassa olevien huoltoa ja asennusta suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimuksia ehdotetaan laajennettaviksi siten, että myös liikuteltavien ilmastointilaitteitten ja rikkiheksafluoridia sisältävien sähköisten kytkinlaitteiden huoltaminen, kunnossapito tai käytöstä poistaminen edellyttäisi pätevyyttä. Pätevyysvaatimus koskisi myös henkilöitä ja yrityksiä, jotka toimittavat tai vastaanottavat F-kaasuja näihin tarkoituksiin tai yleisesti kylmä- tai sammutusaineeksi. Tarkastusvelvoite ja tarkastusten tiheys määräytyisivät laitteen kylmä- tai sammutusaineen sisältämän hiilidioksidiekvivalenttimäärän mukaan. Tarkastusvelvoitteen piiriin lisättäisiin kylmäkuljetuskuorma-autot ja -perävaunut. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä vuototarkastuksista ja lisätä uudentyyppisiä laitteita tarkastettavien luetteloon markkinoiden ja tekniikan kehittymisen myötä. Suurimmissa laitteissa olisi oltava automaattinen vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Nykyisen asetuksen kieltojen lisäksi kiellettäisiin HFC-23:n käyttö palontorjuntalaitteistoissa ja palosammuttimissa alkaen, yli 150 GWP:n omaavien HFC-yhdisteiden käyttö kotitalouksien kylmälaitteissa alkaen sekä kaupallisessa käytössä olevissa hermeettisesti suljetuissa kylmälaitteissa ja liikuteltavissa hermeettisesti suljetuissa huoneilmastointijärjestelmissä alkaen. Lisäksi korkean GWP:n eli yli GWP:n omaavien HFC-yhdisteiden käyttö kaupallisessa käytössä olevissa hermeettisesti suljetuissa kylmälaitteissa kiellettäisiin alkaen. Kiellot eivät kuitenkaan koskisi sellaisia HFC-laitteita, joiden koko elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen on direktiivin 2009/125/EY (ns. Ecodesign-direktiivi) mukaisesti energiatehokkuuden vuoksi todettu olevan pienemmät kuin vastaavan laitteen, joka ei sisällä HFC:tä. Lisäksi määriteltäisiin laskentamenetelmät F-kaasuja sisältävien seosten lämmitysvaikutuksen laskemiseksi. Komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä muidenkin tuotteiden ja laitteiden kieltämiseksi, jos niissä käytettävien F-kaasujen GWP on yli 150 ja niille on saavilla vaihtoehtoja. Komissio voisi delegoidulla säädöksellä myös poistaa kieltoja määräajaksi, jos osoittautuu, ettei teknisesti, taloudellisesti tai turvallisuussyistä sopivia vaihtoehtoja ole. Nykyisiä vain kiinteitä laitteita ja säiliöitä koskevia F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden merkintävaatimuksia laajennetaan koskemaan myös liikuteltavia laitteita, aerosolitölkkejä sekä solumuoveja. Merkinnöissä olisi alkaen oltava myös tuotteen tai laitteen sisältämien kasvihuonekaasujen määrä painona ja hiilidioksidiekvivalentteina. Merkinnät olisi tehtävä myös käyttöohjeisiin, ja mikäli käytetyn kaasun lämmitysvaikutus (GWP) on yli 150, vastaavat tiedot olisi esitettävä myös mainonnassa. Komissio voisi antaa täytäntöönpanosäädöksiä merkintöjen muodosta. Delegoidulla säädöksillä voitaisiin säätää merkintöjen sisällöstä sekä lisätä uusia laitteita ja tuotteita merkintöjä vaativien luetteloon kaupallisen ja teknologisen kehityksen perusteella. Asetuksella kiellettäisiin alkaen sellaisten kasvihuonekaasujen, joiden GWP on yli 2 500, käyttö täytöskooltaan vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (jäljempänä t CO 2 ekv.) olevien jäähdytyslaitteiden huollossa ja kunnossapidossa. Valmiiksi täytettyjen jäähdytys-, ilmastointija lämpöpumppulaitteiden markkinoille saattaminen kiellettäisiin kolme vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. Laitteet olisi täytettävä tarkoitetussa käyttöpaikassaan, ja täyttäjällä olisi oltava tarvittava pätevyys. Säädöstä ei sovellettaisi hermeettisesti suljettuihin laitteisiin eikä laitteisiin, joiden sisältämien fluorihiilivetyjen 2

3 määrä vastaa alle kahta prosenttia laitteen suunnitellusta enimmäistilavuudesta. Asetuksella siirrettäisiin komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tiettyjen aineiden lisäämiseksi liitteeseen I sekä päivittää liitteitä I, II ja IV. Komissio seuraisi asetuksen soveltamista ja vaikutuksia. Komissio tekisi viimeistään kertomuksen HFC:n saatavuudesta erityisesti lääketieteelliseen käyttöön ja viimeistään kertomuksen asetuksen vaikutuksista. Tämä kertomus sisältäisi ennusteen HFC-yhdisteiden kysynnästä vuoden 2030 jälkeen. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta, ympäristö) asianmukaisena. Ehdotus on myös toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä käsitellään jo EUlainsäädännössä eikä asetuksen ympäristönsuojelutavoitteita saavutettaisi riittävällä tavalla kansallisilla säädöksillä. Valtioneuvosto pitää fluoratuista kasvihuonekaasuista annettavaa asetusta kannatettavana. F- kaasut ovat voimakkaita ilmastokaasuja, ja niiden käyttöä on tarkoituksenmukaista välttää aina, kun korvaavia aineita ja menetelmiä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista käyttää. Nykyisen asetuksen mukaiset toimet eivät ole riittävät EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtioneuvosto kannattaa pääosin ehdotuksen linjauksia siitä, että EU:lle määrätään asteittain vähenevä HFC-yhdisteiden markkinoille saattamisen enimmäismäärä ja että tätä enimmäismäärää voidaan tarvittaessa tarkistaa tieteen ja teknologian kehityksen sekä kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtioneuvosto kannattaa myös esitystä, että HFC-yhdisteiden käyttö kielletään tietyissä käyttötarkoituksissa kokonaan. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen valmiiksi täytettyjen laitteiden markkinoille saattamiskieltoa ja laitteiden huollossa käytettävien korkean GWP:n aineiden käytön määräaikaa koskevia säännöksiä tulisi vielä tarkastella ottaen huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön ja toimien tarkoituksenmukaisuus. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, että toiminnanharjoittajien raportointivelvollisuuksia laajennetaan nykyiseen asetukseen verrattuna. Raportointia koskevia säännöksiä on kuitenkin vielä syytä tarkastella yksityiskohtaisesti niiden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja asetuksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Valtioneuvosto pitää perusteltuna pätevyysvaatimusten laajentamista liikuteltavia ilmastointilaitteita ja rikkiheksafluoridia käsitteleviin henkilöihin, kuten myös ehdotusta, että pätevöintiin johtava koulutusohjelma kattaisi vaihtoehtoiset aineet ja menetelmät. Pätevöinnin määräaikaisuuden perusteita on vielä syytä tarkastella. Valtioneuvosto pitää pääosin asianmukaisina ehdotuksia, joilla komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Toimivallan siirron yksityiskohtaisuutta ja ehdotettujen valtuutusten tarkkarajaisuutta tulee vielä tarkastella. Suomen kantoja tarkennetaan neuvostokäsittelyn edetessä. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin kannatettavina F-kaasujen käytön rajoittamista sekä korvaavien aineiden ja menetelmien käyttöön ottamista silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. F-kaasuja eli fluorattuja kasvihuonekaasuja ovat fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridi. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja päästömääriensä perusteella ovat hiilidiok- 3

4 sidi, metaani ja typpioksiduuli, mutta F-kaasut ovat hankalia niiden merkittävän ilmakehää lämmittävän kasvihuonekaasuvaikutuksen vuoksi. Lämmitysvaikutusta kuvataan hiilidioksidiin suhteutetulla GWP-indeksillä (Global Warming Potential). Käytettyjen F-kaasujen GWP-indeksit vaihtelevat 120:n ja :n välillä, joten niiden lämmitysvaikutus voi olla jopa kertainen. Ehdotuksen mukaan F-kaasut korvataan vaihtoehdoilla, joiden ilmastovaikutukset ovat pienemmät tai nolla siten, että päästöjä vähennetään kahdella kolmasosalla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi HFC-yhdisteitä vähennetään asteittain 21 prosenttiin nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja päälinjauksia tavoitteiden toteuttamiseksi. Valiokunta kuitenkin korostaa tarvetta tarkastella ehdotettuja rajoituksia erityisesti ottaen huomioon niiden tarkoituksenmukaisuus, kun otetaan huomioon sääntelyn kokonaisvaikutus ympäristöön. Erityisen tärkeä tämä näkökulma on eräiden varsin lyhyiden määräaikojen osalta, jos sääntely velvoittaisi esimerkiksi uusimaan uudehkot kylmälaitteet ilman riittävää siirtymäaikaa paljon ennen laitteiden käyttöiän päättymistä. Laitekantaa on merkittävästi uudistettu viime vuosina, kun otsonikerrokselle haitalliset aineet kiellettiin. Siten kylmälaitteiden käyttäjille on arvioitu aiheutuvan merkittäviä kustannuksia, jos asetus johtaisi tarpeeseen korvata uudehkot laitteet huomattavasti ennen normaalia uudistamistarvetta. Valiokunta katsoo, että päästöjen vähentämistavoite on hyvin kannatettava, mutta se on toteutettava siten, että sääntelyn kokonaisympäristövaikutukset otetaan huomioon. Valiokunta tukee siten valtioneuvoston ehdotusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kierrätyskaasujen käyttö kylmälaitteiden huollossa. Tämä vähentäisi huomattavasti arvioituja sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. ja pidentäisi olemassa olevien laitteiden käyttöikää. Asetusehdotuksen muuttaminen valtioneuvoston ehdottamalla tavalla edistäisi kasvihuonevaikutuksen vähentämistavoitteen saavuttamista siten, että rajoitukset olisi ilmeisesti pääsääntöisesti mahdollista toteuttaa ehdotettujen määräaikojen mukaisesti. Lisäksi kustannusten arvioinnissa on otettava huomioon ns. drop in -aineiden (R407A ja R407F) käytön mahdollisuus. Nämä ovat suhteellisen alhaisen GWP:n aineita ja siten vähemmän haitallisia kuin kaikkein haitallisimmat aineet. Tämäkin ratkaisu edellyttäisi todennäköisesti esimerkiksi venttiilien muuttamista ja muita vastaavia rakenteellisia muutoksia, mutta näiden kustannukset jäisivät joka tapauksessa täyskieltoa matalammiksi. Valiokunta painottaa, että sääntelyn vaikutusarvioissa ja asian jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ja sisällyttää riittävä joustomahdollisuus joko kierrätyskaasujen käyttömahdollisuuteen liittyen tai muutoin kokonaisympäristövaikutukset huomioon ottavalla tavalla. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan myös siltä osin kuin siinä arvioidaan raportointivelvollisuuden laajentamista ja pätevöinnin määräaikaisuuden perusteita. Tekninen kehitys on kuitenkin nopeaa, joten pätevöinnin osoittamisen tulee pysyä kehityksen vauhdissa. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös, että varovaisuusperiaate tulee ottaa huomioon korvattaessa haitallisia aineita toisilla. Haitallisiksi osoittautuneet F-kaasut tulivat laajaan käyttöön luovuttaessa Montrealin sopimuksen mukaisesti otsonikerrokselle haitallisista CFCaineista eli kloorifluorihiilivedyistä. Ns. luonnollisiin kylmäaineisiin kohdistuu suuria odotuksia hiilivetyihin pohjautuvien aineiden aiheuttamien ongelmien takia. Kylmäaineiksi soveltuvia ovat ammoniakki, hiilidioksidi ja hiilivedyt. Ammoniakki on myrkyllinen, mutta kuitenkin monilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvä kylmäaine, jonka käyttö Euroopassa on laajentunut. Ammoniakin riskejä on mahdollista minimoida suljetuilla ja eristetyillä ratkaisuilla, jolloin ammoniakin tarve on varsin vähäinen. Hiilidioksidin käyttöön perustuvia markettien jäähdytysjärjestelmiä on Euroopassa rakennettu jo satoja ja Suomessakin useita kymmeniä. Osa ratkaisuista perustuu kahteen kylmäaineeseen, mutta myös täysin hiilidioksidiin perustuvia ratkaisuja on kehitetty. Lämmön talteenoton 4

5 ongelma on ollut usein kiinteistön kylmä- ja LVI-järjestelmän erillisyys ja vaikeasti integroitavat automaatiosysteemit. Valiokunnalle on esitelty esimerkiksi hiilidioksidin käyttöön perustuva järjestelmä, jossa jäähdytys ja lämmitys on integroitu kokonaisuudeksi ja jossa hyödynnetään maalämpökaivoja sekä jäähdytyksessä että lämmityksessä. Kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja on, kunhan niihin tartutaan. Uudet ratkaisut ovat niin energiatehokkaita, että investoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin jopa muutamassa vuodessa. Huomioon on otettava kuitenkin, että kylmäaineen ja järjestelmän valinta ja suunnittelukin edellyttävät korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia tekijöitä. Lisäksi yhtenäisesti teollisesti sovellettavaa teknistä ratkaisua ei ole, sillä tietyt jäähdytysteknologiat eivät ole sovellettavissa kaikkiin käyttökohteisiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Suomessakin on alan korkeatasoista osaamista, tekijöistä on pulaa, eikä lyhyessä ajassa kaikkien laitteistojen muuttamiseen ole riittävää kapasiteettia. Lisäksi ratkaisujen toteuttaminen vanhoihin rakenteisiin on aina uuden rakentamista vaikeampaa ja tämä on otettava sääntelyssä huomioon. Lausunto Lausuntonaan ympäristövaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Martti Korhonen /vas Rakel Hiltunen /sd Jouni Backman /sd Tarja Filatov /sd Christina Gestrin /r Timo Heinonen /kok (osittain) Antti Kaikkonen /kesk Pauli Kiuru /kok Jukka Kärnä /sd Jari Lindström /ps Eeva-Maria Maijala /kesk Tapani Mäkinen /kok Martti Mölsä /ps Sari Palm /kd Anni Sinnemäki /vihr (osittain) Mirja Vehkaperä /kesk Juha Väätäinen /ps. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marja Ekroos. 5

6 Eriävä mielipide 1 ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Perustelut Keskustan valiokuntaryhmä pitää valtioneuvoston tavoin kannatettavana F-kaasujen käytön rajoittamista sekä korvaavien aineiden ja menetelmien käyttöön ottamista silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Valiokuntaryhmämme on kuitenkin huolissaan siitä, että ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista on määritelty tiukat määräajat. Hallituksen esityksessä ja valiokunnan lausunnossa on korostettu hyvin, että määräaikaa koskevia säännöksiä tulisi vielä tarkastella ottaen huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön ja toimien tarkoituksenmukaisuuteen. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä siirtymäajan tulisi olla riittävän pitkä. Varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille voi nopea siirtymäkausi aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, jos ne joutuvat luopumaan toimivista laitteista ja ostamaan uudet laitteet ennen todellista uudistamistarvetta. Koneiden huoltaminen yleensä on kokonaisuutena ottaen ympäristön kannalta järkevämpää kuin uuden ostaminen ja vanhan laitteen ennenaikainen romuttaminen. Tämän takia koneiden huoltamisen tulee olla siirtymäajan puitteissa mahdollista. Ehdotuksen mukaan korkean GWP:n eli yli 2500 GWP:n omaavien HFC-yhdisteiden käyttö kaupallisessa käytössä olevissa hermeettisesti suljetuissa kylmälaitteissa kiellettäisiin vuodesta 2017 alkaen. Lisäksi asetuksella kiellettäisiin 2020 alkaen sellaisten kasvihuonekaasujen, joiden GWP on yli 2 500, käyttö täytöskooltaan vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia olevien jäähdytyslaitteiden huollossa ja kunnossapidossa. Hyväksymme sen, että asetuksella voidaan kieltää alkaen sellaisten kasvihuonekaasujen, joiden GWP on yli 2500, käyttö täyttökooltaan vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonttia olevien jäähdytyslaitteiden huollossa ja kunnossapidossa. Mielipide Edellä olevan perustella esitämme, että valiokunta lausunnossaan edellyttää huoltokiellon siirtymäajan pidentämistä vuoteen Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Eeva-Maria Maijala /kesk Antti Kaikkonen /kesk Mirja Vehkaperä /kesk 6

7 Eriävä mielipide 2 YmVL 3/2013 vp U 73/2012 vp ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 Perustelut Kyseessä on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista, mikä sellaisenaan on jäsenvaltioissa sovellettavaa lainsäädäntöä. Tuttavallisemmin asia tunnetaan F-kaasuasetuksena. Ehdotuksella kiellettäisiin ns. F-kaasujen tarkoituksellinen päästäminen ilmakehään. Tällä toimenpiteellä pyritään unionin tasolla turvaamaan parempien sekä turvallisempien laitteiden markkinoille saattaminen. Erityisesti esityksellä pyritään vastaamaan ilmastopoliittisiin sekä ympäristöpoliittisiin haasteisiin, jotka on asetettu EU:ssa saavutettaviksi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa jälleen kerran, että on hyvä, kun ilmasto-, ympäristö- sekä turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota myös laitevalmistajien puolella. Me perussuomalaiset kuitenkin vierastamme sitä, että jälleen kyseessä tulee olemaan pakottava toimenpide. Toisaalta valiokuntaryhmämme pelkää aidosti sitä, että elintarvikealan toimijoille syntyy asetuksesta huomattavia lisäkustannuksia. Tämä vaara on sikäli oleellinen, jos siirtymäaika jätetään liian lyhyeksi. Myös kylmälaitteiden ja -koneiden mahdollinen huoltokielto ihmetyttää. Tällä logiikalla olisi esimerkiksi kauppiaiden aina ostettava uusi laite tilalle "vanhan" rikkoutuessa. Emme näe tätä järkevänä toimenpiteenä. Valiokuntaryhmämme pitääkin tärkeänä, että nyt käytössä oleva jäähdytyslaitekanta voidaan käyttää luonnollisen käyttöikänsä loppuun niin, että niitä voidaan huoltaa laitteisiin soveltuvilla uusilla tai esimerkiksi regeneroiduilla F-kaasuilla, kunnes laitteet korvataan normaalin syklin mukaisesti. On myös kiinnitettävä huomiota uudet "mitat" täyttäviin koneisiin ja niiden saatavuuteen. Toistaiseksi tällaista tekniikkaa on kuitenkin hyvin vähän tarjolla. Mielipide Edellä olevan perustella esitämme, että valiokunta ottaa edellä olevan huomioon ja ei yhdy valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Juha Väätäinen /ps Jari Lindström /ps Martti Mölsä /ps 7