Avoin kirje Kh Nastola lehti Nastolan kunnanhallitus Puheenjohtaja Reijo Savurinne

Transkriptio

1 Avoin kirje Kh Nastola lehti Nastolan kunnanhallitus Puheenjohtaja Reijo Savurinne Nastolan kaatopaikkahanke Me allekirjoittaneet Uudenkylän Työväenyhdistys ry. ja Tieokas vetoamme, että Te, arvoisa Nastolan kunnanhallituksen puheenjohtaja, vaikutatte siten, että Nastolan kunnanhallitus viivytyksettä käsittelee kaatopaikka asian uudelleen tämän kirjeen pohjalta hankevastaava Nastolan kunta peruuttaa hankehakemuksen ja sen kaavamerkinnät kokonaan Nastolan kunta ilmoittaa ao. toimijoille, että kaatopaikkaa (ns. kierrätyspuistoa) ei sijoiteta ei Uuteenkylään (VE1), ei Montariin (VE2), ei koko Nastolaan. Syy hankehakemuksen peruuttamiseen on valmistelijana toimineen Nastolan kunnanhallituksen esittelijän tiedon puute ja arviointivirhe. Suunnitelman vahingolliset vaikutukset ovat osoittautuneet asukkaille ja kunnan tulevaisuudelle mittavasti suuremmiksi kuin hanketahot ovat antaneet ymmärtää. Kaatopaikkahanke tuli asukkaiden tietoon täysin yllättäen Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksessa viime syksynä. Siitä alkaen, todellisten vahinkovaikutusten nopeasti selvitessä, asukkaat ovat tunteneet kasvavaa huolta ja ahdistusta hankkeen seuraamuksista. Ne uhkaavat pahasti ja peruuttamattomasti asukkaiden elämää, terveyttä ja elinympäristöä, koko yhdyskunnan tulevaisuutta. Samaan aikaan kaavatyössä yritetään luoda Uudenkylän taajaman parempaa tulevaisuutta. Siihen yhteinen merkittävä aikaansaannoksemme on hyvin menestyvä Uudenkylän henkilöasema, tuleva Asemakeskus. Nyt uusi tulevaisuus uhkaa romuttua kaatopaikkahankkeen kielteisiin vaikutuksiin koko asukasyhteisölle. Kaatopaikkahankkeen vahingollisuuden osoittavat YVA arviointiohjelmasta annetut lausunnot. Vain yksi eli Nastolan kunnanhallitus oli varauksin myönteinen, kaikki muut 45 lausuntoa olivat kielteisiä. Laajimmin (121 s.) haittavaikutukset kokosi Tieokkaan lausunto: Kunnanhallituksen kuuluu valvoa kunnan ja kuntalaisten etua. Kunnanhallitus ei saa sivuuttaa tätä yksimielisen kielteistä, asiantuntevaa tahdonilmaisua eikä tietoisesti tuottaa asukkaille loputonta epävarmuutta tulevaisuudesta eikä myöskään taloudellisia menetyksiä kaiken toiminnan lamaantuessa kaatopaikkauhan alla. Esitämme, että Nastolan kunnanhallitus hankehakemuksen peruuttaessaan ilmoittaa kannattavansa Lahden seudun ympäristölautakunnan lausuntoa, minkä mukaan Kujalan jätekeskuksen laajennus (VE3) korvaa molemmat Nastolan vaihtoehdot tai tarkastellaan toiminnan sijoittumista kokonaan muualle (VE4). Kunnioittavasti Uudenkylän Työväenyhdistys ry. merk. Juhani Sillanmäki Puheenjohtaja Tieokas merk. Markku Sakari Meriluoto Metsänhoitaja, erityisasiantuntija

2 LAUSUNTO Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI UUSIKYLÄ ASEMA m markku.meriluoto@tieokas.fi Y tunnus Alv.rek. VIITE: UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS 2014 HUHMARMÄEN KAATOPAIKKA EJ/se Vaatimus Huhmarmäen kaatopaikkaa osoittava merkintä EJ/se tulee poistaa ja alueelle palauttaa luonnoksen 2013 merkintä M. Alue Uudenkylän taajaman keskustassa ei sovellu kaatopaikaksi kaikkine ympäristöhaittoineen: melu, liikenne, kulkueste, epäsiisteys, imagohaitta ym. Ulkoapäin (Ladec) asukkaita kuulematta aloitettu valmistelu on keskeytettävä heti. Kaavassa on turvattava Uudenkylän asukkaiden kulkuyhteys ja mahdollisuus käyttää Huhmarmäen Lakeassuon aluetta monipuoliseen virkistykseen ja luonnonharrastukseen. Ensiksi alue suljettaisiin: kolme metriä korkea ja lähes 4 km pitkä panssariverkkoaita noin 40 ha laajuisen alueen ympäri. Myös liittymän T alue, minkä halki kulku käy taajaman ja Huhmarmäen Lakeassuon välillä, on muutettava M alueeksi luonnonarvoineen. Lisäksi on täydennettävä ekologinen yhteys Uudenkylän taajaman pohjoispuolelta Huhmarmäen Lakeassuon alueelle.

3 2 Tiivistys Esitetty kaatopaikka sijaitsee Huhmarmäen Lakeassuon alueen vieressä Orimattilan puolella välittömästi Nastolan rajan, entisten Uudenmaan ja Hämeen läänien rajan takana. Tämä sijainti on tuottanut kiistoja vuosikymmeniä, sillä Orimattilan maatalouspitäjässä ei poliittisten suhteiden vuoksi tunneta luonnonarvoja eikä luonnonsuojelua, ei etenkään pohjoisessa äärilaidassa, missä mikään luontoa tuhoava toiminta, kuten Kolunkaankaan louhoksella Lakeassuon vieressä, ei haittaa kaupunkilaisia. Siksi Uudessakylässä on jouduttu vuosikymmenten ajan taistelemaan luonnonarvojen puolesta, joiden merkitystä Orimattilassa ei ole koskaan ymmärretty. Joskus on epäonnistuttu, kuten Kolunkankaan hirviömaisema osoittaa, muualla kuitenkin tähän asti onnistuttu. Jälleen on edessä uusi taistelu, kun rajan tällä puolen kaatopaikalla halutaan hakata, ojittaa, räjäyttää, louhia, murskata, läjittää, polttaa silmien edessä. Ensimmäisessä ympäristötaistelussa jo 1970 luvun alkupuolella yksityinen asiantuntijatyö pelasti maakunnallisesti merkittävän Lakeassuon metsäojitukselta suurimmaksi osaksi. Sen jälkeen Lakeassuon on ollut Päijät Hämeen maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävä luonnonsuojelualue. Sen luonnonarvot erityisine lajeineen on selvitetty tarkoin ainutlaatuisin kirjallisin ja valokuvadokumentein. Uudenkylän 4000 asukkaan taajaman ja Lakeassuon välissä nousee Huhmarmäki, Uudenmaan maakunnan kolmanneksi korkein (149,44 m) vuori, UNESCOn maailmanperintökohde, osa historiallista Struven maanmittausketjua halki Euroopan Mustaltamereltä Jäämerelle luvun alkupuolella hanke räjäyttää, louhia hautakiviksi ja murskata sepeliksi Huhmarmäki nosti valtakunnallista huomiota herättäneen kansalaistaistelun, mikä ulottui ministeriötasolle asti. Kansalais ja asiantuntijatyön tuloksena Huhmarmäki säilyi, kunnes nyt Ladec ja Nastolan kunta yrittävät sulkea Huhmarmäen Lakessuon alueen Uudenkylän suunnasta kauttaaltaan. Vireillä on samanaikaisesti toinenkin tuhoisa hanke Selkosaaressa, Uudenkylän kaavan länsipuolella, vastapäätä Huhmarmäen Lakeassuon aluetta eteläpuolella ja 500 metrin etäisyydellä Uudenkylän Nastolan kirkonkylän välisestä yhtenäisestä taaja asutuksesta tuhansine asukkaineen ja toimintoineen. Uuteenkylään rajoittuva, monin tavoin arvokas kalliometsäalue pyritään maanvaihdossa siirtämään Orimattilasta Nastolaan ja sen jälkeen välittömästi hyödyntämään. Kiviaineksen räjäyttäminen, louhinta ja murskaus aiheuttaisivat vuosia kestävän melu, tärinä, pöly ja liikennehaitan Nastolan nauhataajaman keskeisimpään osaan, etenkin Uudenkylän asemanseudun liikekeskuksen alueelle. On siis nähtävä kokonaisuus, mistä Huhmarmäen kaatopaikka Uudenkylän osayleiskaavassa on vain yksi osa. Kokonaisuuden hallinta vaatii maakunnallista ja ylikunnallista tarkastelua, kansalaisten osallistamista ja ehdottomasti puolueetonta, asiantuntevaa arviointia, miten sovitetaan yhteen merkittävien luonnonarvojen turvaaminen ja yksityinen voitontavoittelu, jälleen kerran. Tällä hetkellä kokonaisuutta ei näe kukaan, ei ainakaan viranomainen, paikallisen asiantuntija kuitenkin parhaansa mukaan.

4 3 Ennen kaavaprosessin etenemistä pidemmälle tulee siis heti tehdä selvitys, mikä käsittää koko edellä käsitellyn alueen ja rajataan allaolevassa kartassa nimellä HUHMARMÄEN SELVITYSALUE. Ennen tämän selvityksen tekemistä, mihin keskeisesti osallistuvat paikalliset asukkaat ja asiantuntijat, Uudenkylän osayleiskaavan jatkovalmistelu ei ole mahdollinen, tai se joutuu mahdollisimman kriittiseen tarkasteluun. Jo nyt voidaan nähdä, että tähän mennessä annettu tieto hankkeen perusasioista vähättelee toiminnan ympäristölle ja asukkaille vahingollista luonnetta eikä lainkaan ota huomioon kohdealueen kokonaisuutta suuren taajaman keskustassa. Kartta: HUHMARMÄEN SELVITYSALUE INDEKSIKARTTA SELVITYSALUEESTA Kaavamerkintä: Uusi tai olennaisesti muuttuva jätteenkäsittelualue /Selvitysalue. Alueelle voidaan sijoittaa jätteen hyötykäyttöön ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Aueelle ei sallita yhdyskuntajätteen loppusijoittamista.

5 4 Hankekuvaus NASTOLAN UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS Erityistoiminnat Osayleiskaava-alueen luoteisosaan Kirviän alueelle eritasoliittymän tuntumaan on alustavasti harkittu uuden kierrätyskeskuksen sijoittamista.

6 5 Hakusana "kierrätyspuisto", ensimmäinen osuma: Nastolasta on jo karmea esimerkki tämänkaltaisen bisneksen täydellisestä epäonnistumisesta luvun lopulla kunta räjäytti ja louhi miljoonilla euroilla Villähteen aseman viereen Ritomäen teollisuusalueen. Sinne sijoittui Stenan "kierrätyspuisto", todellisuudessa kaatopaikka, minkä ympäristöhaitat saivat asukkaat kyllästymään ja häätämään piittaamattoman laitoksen pois kylästä ja koko pitäjästä. Jos uusi kaatopaikka halutaan Nastolaan sijoittaa, valmiina on MONTARIN SYMBIOOSIPUISTO (!). Entisen kaatopaikan alueella on jo valmiina Lemuntie ja tyhjää syrjäistä tilaa riittämiin:

7 6 TAUSTA AINEISTOA, HUHMARMÄEN KAATOPAIKKA Ekologinen yhteys Lähde: Päijät Hämeen liitto SITO 2013 Huhmarmäki Lakeassuo Valkeat nuolet täydentävät puuttuvat, keskeisen tärkeät ekologinen yhteydet Uudestakylästä Orimattilan puolelle Huhmarmäen Lakeassuon alueen kautta etelään Kuivannon laajalle metsäalueelle vv., minkä Huhmarmäen kaatopaikka ja T alue sulkisivat eläimiltä ja ihmisiltä.

8 7 Lähde: Ympäristöselvitys Kartta virkistyskäytöstä. Tieokkaan tarkentava näkemys vihrein nuolin virkistys ja ulkoilureitistä Uusikylä Huhmarmäki Lakeassuo Kuivanto vv. Lisätietoja Uudenkyläntieltä aluksi Huhmarmäen metsätie, sitten valtatien YKS ja edelleen metsäpolut Huhmarmäen yli tai länsipuolelta ohi Lakeassuon kautta Kuivannon suuntaan ovat uusikyläläisten ikiaikaisesti käyttämät kulkutiet marjanpoimintaan, luontoretkille tai liikuntaharrastusten merkeissä kautta vuoden. Uudenkylän liittymän länsipuolen T alue ja kaatopaikka sulkisivat täydellisesti tämän perinteisen ja tärkeän kulkusuunnan. Näin ei saa tapahtua missään tapauksessa, sillä Huhmarmäen Lakeassuon alueen tarjoamia virkistysmahdollisuuksia ei voi korvata mikään muu vaihtoehto. Reitti toimii myös tärkeänä ekologisena yhteytenä Huhmarmäen Lakeassuon laajan erämaisen metsäalueen ja sen Kuivannon puoleisten takamaiden suunnasta Uuteenkylään päin, jopa aivan asutuksen piiriin asti ja sen läpikin. Esimerkiksi ilves ja hirvet vaeltavat tätä kautta vakituisesti. Metso asustaa yhä Huhmarmäellä. Ekologinen yhteys koskee yhtähyvin eläimiä kuin ihmisiäkin. On huomionarvoista, että tässä kartassa esiintyvät sekä Uudenkylän urheilukenttä että Kuninkaanharjun lintutorni, joista kummastakin Tieokas esittää lausunnon kaavakäsittelyn yhteydessä. Molemmat liittyvät yhä tärkeällä tavalla Uudenkylän liikuntapalveluihin, eikä urheilukenttää pidä muuttaa teollisuusalueeksi.

9 Lakeassuonpuronkoski tuhoutuisi hankkeessa. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

10 8 TAUSTA AINEISTOA, HUHMARMÄEN KAATOPAIKKA Keskeiset luonnon ja kulttuuriarvot Huhmarmäen Lakeassuon alueella Kirviänsuo Uhanalainen (NT) luontotyyppi, luonnontilainen isovarpuräme (puuttuu Luontoselvityksestä). Sijainti Lisätietoja Historiallinen polkuyhteys Uudestakylästä Huhmarmäen Lakeassuon alueelle. Uudenkylän kulttuuriperintöä. Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualue:

11 9 Kirviänsuo Uhanalainen (NT) luontotyyppi, luonnontilainen isovarpuräme (puuttuu Luontoselvityksestä). Kuvaus Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen Ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus SYKE.

12 10 Struven ketjun piste UNESCOn kultturiperintökohde Huhmarmäellä. Lähde: Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Lisätietoja Struven ketjusta esimerkiksi: Huhmarmäen erityinen, jopa ainutlaatuinen kulttuuriarvo peritytyy jo aikojen takaa1800 luvun alkupuolelta. Huhmarmäki, Ensimmäisen Salpausselän etelänpuoleisen Suomen kolmanneksi korkein vuori (150 m mpy), on osa kymmenen maan läpi kulkevaa Struven ketjua, kolmiomittausketjua Pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Struven ketju on suojeltu kansainvälisesti ja merkitty 2005 UNESCOn maailmanperintöluetteloon, Suomesta kuudentena kohteena. Suomessa Struven ketjun piste sijaitsee mm. Aavasaksalla. Huhmarmäen piste on myös Suomen muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Maastossa Huhmarmäen mittauspisteen sijainnin tuntee tällä hetkellä toistaiseksi kolme ihmistä Suomessa. (esite) ketju

13 11 Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualue Ympäristötaistelun päävaiheet 1960 luvulta 2010 luvulle: Lakeassuon luonnonsuojelualueen perustelut 1977: ojituksen torjuminen pääosin 1970 luvun alussa luonnontieteellinen tutkimus 1960 luvun alusta alkaen Lakeassuon suojelualue merkitään Päijät Hämeen maakuntakaavaan Huhmarmäen louhinta ja murskaushanke 1990 luvulla Orimattilan kaupunki myöntää maa aines ja ympäristöluvat 1994 Päijät Hämeen lintutieteellinen yhdistys valittaa luvista 1994 Uusikyläläisten lähetystö tapaa 1996ympäristöministeri Pekka Haaviston ja esittää perustettavaksi Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualueen kansalaisryhmä Pro Huhmarmäki perustetaan ja taistelu Huhmarmäen puolesta jatkuu Huhmarmäen louhinta ja murskaushanke raukeaa Selkosaarenkallioiden maanvaihto, louhinta ja murskaushanke 2013 alkaen taistelu hanketta vastaa alkaa 2014 esitys Piiankallion Selkosaarenkallioiden luonnonsuojelualueesta Huhmarmäen kaatopaikkahanke ilmestyy Uudenkylän osayleiskaavan luonnokseen syksyllä 2014 taistelu hanketta vastaan alkaa Selkosaarenkallioiden maanvaihto, louhinta ja murskaushanke 2014 HUOMAUTUSASIAKIRJA: Kuulutus / Nastolan kunta : Esitys kunnan osan siirtämisestä Orimattilan kaupungista Nastolan kuntaan LOUHINTA JA MURSKAUSHANKE UHKAA YMPÄRISTÖÄ Maanomistaja on laittanut vireille noin 19 hehtaarin maa alueen siirtämisen Orimattilan kaupungin Kuivannon kylän Selkosaaresta Nastolan kunnan Uuteenkylään. Palsta sijaitsee Pietarinradan ja valtatien 12 välissä noin 500 metrin etäisyydellä Uudenkylän Nastolan kirkonkylän välisestä yhtenäisestä taaja asutuksesta tuhansine asukkaineen ja toimintoineen. Asumattomalla, kalliometsää ja turvekangasta käsittävällä palstalla on tiedon mukaan voimassa vuoteen 2020 asti Orimattilasta myönnetty maa aineslupa. Maa aineslupa on tarkoitus hyödyntää välittömästi maan siirron jälkeen. Kiviaineksen räjäyttäminen, louhinta ja murskaus aiheuttaisivat vuosikausia kestävän melu, tärinä, pöly ja liikennehaitan Nastolan nauhataajaman keskeisimpään osaan, etenkin Uudenkylän asemanseudun liikekeskuksen alueelle.

14 12 Orimattila myönsi maa ainesluvan kaupungin äärimmäiseen nurkkaan tietoisena siitä, että ottotoiminnan vakavat ympäristöhaitat kohdistuvat Nastolaan, ei Orimattilaan. Maan siirto tulee Nastolan ensisijaisesti torjua, jolloin maa aineslupa kaikkine haittoineen todennäköisesti jää käyttämättä. Vaihtoehtoisesti Nastolan kunta ilmoittaa maan siirron ehdoksi, että maa aineslupa samalla kumotaan ja palsta jää metsätalouden alueeksi tai Nastolan kunta lunastaa sen täydentämään viereistä Nastolan kunnan omistamaa, Uudenkylän osayleiskaavassa määriteltyä arvokasta Piiankallion luonnonsuojelualuetta. Itse räjäytysalue ympäristöineen on erittäin merkittävä nauhataajaman asukkaiden helppokulkuinen lähivirkistysreitti laajalle Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualueelle. Jos maan siirto kaikesta huolimatta toteutuu, maa aineslupa pitää käsitellä uudelleen muuttuneen tilanteen pohjalta ao. viranomaisessa tässä huomautuksessa esitetyin näkökohdin ottaen huomioon haittojen kohdentuminen Nastolan nauhataajaman alueeseen. Lähtökohta on tällöin, että muuttuneessa tilanteessa maa aineslupaa ei myönnetä. Ko. maanomistaja muistetaan etenkin Uudessakylässä pyrkimyksistään räjäyttää, louhia ja murskata Uuteenkylään rajoittuva, monin tavoin arvokas Huhmarmäki, mikä yhdessä viereisen, maakuntakaavassa suojellun Lakeassuon kanssa muodostaa merkittävän luonnon ja kulttuuriarvojen kokonaisuuden. Aikomus herätti 1990 luvun puolivälissä mittavan yleisö ja mediahuomion, jollainen vähintään on nytkin odotettavissa. Huhmarmäki vain kilometrin päässä Uudenkylän 4000 asukkaan taajamasta on UNESCOn maailmanperintökohde, osa Struven maanmittausketjua. Ko. maanomistaja olisi räjäyttänyt, louhinut hautakiviksi Saksaan ja lopuksi murskannut koko Huhmarmäen. Kumoamattomat asiantuntijaperustelut vahvan kansalaisvaikuttamisen tukena johtivat kuitenkin louhintayrityksen vetäytymiseen hankkeesta, vaikka siinä oli käytettyä jopa asianajoapua turhaan. Nyt ko. räjäyttäjä maanomistaja on jälleen samalla asialla vielä lähempänä asutusta ja vielä suuremmin ympäristöuhkin. Nastolan kunnan, Lahden seudun ja tarvittaessa ylimpien hallintoviranomaisten pitää päättäväisesti puolustaa tuhansien asukkaiden asumisen ja elämisen edellytyksiä ja torjua maa aineksen otto, jos palstan siirto Nastolaan toteutuu. Kaksikymmentä vuotta sitten mahdollisuudet vaikuttaa ympäristölle ja asukkaille vahingolliseen toimintaan olivat paljon vajavaisemmat kuin nykyisin. Kuitenkin kansalaistaistelu johti Huhmarmäen Lakeassuon alueen säilymiseen, keinoina vahva yhteinen tahto, pätevä asiantuntemus, tehokas viestintä ja jopa vaikuttaminen ministeritasolle asti. Mainittakoon, että allekirjoittanut pelasti jo 1970 luvulla yksityisellä asiantuntijatyöllä maakunnallisesti merkittävän Lakeassuon metsäojitukselta suurimmaksi osaksi. Nyt tarvitaan pahimmassa tapauksessa samanvertainen ympäristötaistelu Selkosaaren räjäytys, louhinta ja murskaushankkeen torjumiseksi, ellei ympäristöuhkaa torjuta jo mahdollisen maan siirron hallinnollisessa vaiheessa, jolloin se käy kivuttomasti.

15 13 LIITE Kansalaistaistelu Huhmarmäen louhintahanketta vastaan tiedotusvälineissä. Nastola lehti :

16 14

17 15 Yllä: Helsingin Sanomat Alla: ESS

18 16 ESS : Edellisen sivun mielipiteessä silloinen Uudenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kuosa viittasi tähän artikkeliin, minkä kuvissa (yllä) ko. maanomistaja levittelee käsiään Huhmarmäen laella ja (alla) seisoo nyt räjäytyskohteena olevan Selkosaaren kallioleikkauksen juurella. Huhmarmäki säilyi kansalaistaistelun ansiosta. Selkosaarenkallioiden louhintahankkeessa ja Uudenkylän liittymän kaatopaikkahankkeessa kansalaistaistelu on mahdollisesti vielä edessä. Valtatien 12 linjaus koko Nastolan alueella oli ympäristölle tuhoisa ja kuvasti tuolloisen tiesuunnittelun alhaista tasoa. Huhmarmäen Lakeassuon alue kuitenkin säilyi valtatien vaikutuksen ulkopuolella olosuhteisiin nähden tyydyttävästi.

19 17 Osallistuminen Allekirjoittanut asiantuntijayritys Tieokas osallistuu jatkossakin tiiviisti Uudenkylän osayleiskaavan laadintaan. ja tärkeiksi katsomiensa tavoitteiden toteutumiseen. Yleisesti tulee osapuolten tiedostaa kaavoittajan ristiriitaiset näkemykset: yleiskaavoituksessa sanotaan asian olevan liian vähäinen merkittäväksi, mutta asemakaavoituksessa kysytään, miksi asiaa ei ole merkitty yleiskaavaan. Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki.

20 LAUSUNTO Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI UUSIKYLÄ ASEMA m markku.meriluoto@tieokas.fi Y tunnus Alv.rek. VIITE: UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS 2014 UUDENKYLÄN LIITTYMÄN T ALUE Vaatimus Uudenkylän liittymän T alue tulee poistaa kaavaluonnoksesta monestakin syystä, joista keskeisimpiä ovat seuraavat: Alueella tai sen välittömässä vaikutuspiirissä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta (Uudenharjun lähteikkö [luo 1] ja Uudenharjun puronvarsi [luo 1], joiden luonnontilaa ei pystytä turvaamaan teollisuusalueen rakentamisessa. Alueen halki kulkee ns. Huhmarmäen metsätie Uudenkyläntieltä Huhmarmäen Lakeassuon alueelle, missä se valtatien ylikulkusillan jälkeen jatkuu polkuna. Uusikyläläisten tärkein kulkureitti ikiaikaiselle virkistysalueelle sulkeutuisi. Teollisuusalueeksi rakentaminen on poikkeuksellisen vaikeaa kallioisessa ja soisessa maastossa, missä mittavat maansiirtotyöt ja välttämättömät vedenkulun järjestelyt aiheuttaisivat tolkuttomat kustannukset tietämättä mistään hyödyistä. Ahdas T alue on jo lähtökohtaisesti epäonnistunut ja luonnonolojen vuoksi suorastaan järjetön, pakotetun tuntuinen. Kun kaavan laatija ei ole keksinyt parempaa, vaihtoehdon esittäminen jää taas yksityisen asiantuntijan tehtäväksi. Kun vastapäinen Huhmarmäen kaatopaikka jää toteutumatta, Uudenkylän liittymää ei pidä tukkia myöskään pohjoispuolelta maisemakuvaa häiritsevällä ja mitä todennäköisimmin visuaalisesti epäonnistuvalla penkka aita hallimuurilla. Uudessakylässä aivan lähellä on merkittävästi parempia vaihtoehtoisia käyttämättömiä mahdollisuuksia teollisen toiminnan kehittämiseen, ennen kaikkea Ullankankaan Piiankallion alueella raideyhteyden vieressä. Nykyisin Villähteen keskusta ja asemanseutu ovat lähes teollisuusautioita, minne mahtuu mitä vain toimintaa alkaen Ritomäen tyhjältä investointikatastrofialueelta, asemanseudun myytävänä olevista halleista keskustan entisiin autokori ja huonekalutehtaisiin, mitkä yhdessä rumentavat kyläkuvan surkealle tasolle.

21 2 Kartta. Uudenkylän liittymän T alue, arvokkaat luontokohteet 10 ja 11 sekä kulkuyhteys Uudenkyläntieltä Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualueelle (sininen nuoli). T alueen rajaus sekä karkeasti purolaaksojen suojavyöhykkeet (2) T alueen halki (violetti katkoviiva). Tiivistys Luonnonarvot T alueella tai sen välittömässä vaikutuspiirissä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta (Uudenharjun lähteikkö [luo 1] ja Uudenharjun puronvarsi [luo 1]. Kohteiden luonnontilaa ei pystytä turvaamaan teollisuusalueen rakentamisessa. Jos rakentamista yritettäisiin, kohteita yhdistävät purot suojavyöhykkeineen halkaisisivat T alueen ennestäänkin pienestä pinta alasta pois ison viipaleen. Erityisen kriittinen on alueen keskeltä läpi virtaava ajoittain vuolas Lakeassuon laskupuro, mikä yhtyy metsä ja vesilailla suojellun lähteikköpuron uomaan. Rajaus ja kulkuyhteydet Huhmarmäen Lakeassuon luonnonsuojelualueelle kulkee taajamasta kautta vuoden etenkin marja aikaan vilkas jalankulkuliikenne kapeaa metsätietä ja polkua Uudenkyläntieltä. Kulkuyhteyden katkaisisi totaalisesti T alueen rajan ensimmäiseksi sulkeva portti ja kauttaaltaan kiertävä kolme metriä korkea panssariverkkoaita. Vaihtoehtoista yhteyttä ei ole Uudestakylästä, vaan marjametsään pitäisi kiertää

22 3 peninkulma Kuivannon kautta.purojen yli jouduttaisiin rakentamaan kaksi raskaan liikenteen kestävää järeää siltaa pengerryksineen. Jo tämä osoittaa, että T alueen merkintä ei perustu vähäiseenkään harkintaan eikä paikallisten olojen tuntemukseen, mitä kyllä olisi ollut saatavissa varhemminkin kuin vasta nyt. Valmistelu T alueeksi Teollisuusalueen rakentaminen aiheuttaisi mittavat kustannukset poikkeuksellisen vaikeassa kallioisessa ja soisessa maastossa, missä edessä olisivat mittavat, kalliit maansiirtotyöt, välttämättömät vedenkulun järjestelyt ja tieyhteyksien rakentaminen. Nastolan kunta ei ole siis oppinut mitään esimerkiksi Villähteen Ritomäestä. Siellä 2000 luvun alkupuolella vuosikausia kuorittiin, räjäytettiin ja louhittiin maata toiveena saada kunnan valmiiksi tasaamaan mäkeen toimintaa. Kuitenkin yhä alue on autio, kun Villähteen asukkaat pakottivat Stena viemään pois kaatopaikkansa, minkä jätteet lentelivät ympäri kylää. Kunnan tilintarkastajilla olisi mehevä potka kaluttavana, jos uskaltaisivat selvittää, mikä oli Ritomäen kustannushyötysuhde. Nyt Ladec markkinoi Ritomäkeä, mihin on ympätty radanvarren toimijoita (Anstar ym.), jotta näyttäisi siltä, että alueella on jotakin toimintaa. Tämänkin esimerkin valossa Uudenkylän liittymän T alue todennäköisesti jäisi Ladecin mielikuvamarkkinoinnin varaan ja veronmaksajien lopulliseksi taakaksi. Ympäristövauriot Nastolassakin on lukuisia esimerkkejä liikenneväylien varressa sijaitsevista kauhistuttavan näköisistä teollisuusalueista. Niissä ympäristöstä huolehtiminen on toki kaikkialla viimeinen asia. Nastolassa näkyvimpiä on Pietarinradan varsi Villähteen aseman itäpuolella Erstan pellolla, entisellä kulttuurimaiseman suojelualueella, minkä kunta tuhosi kaavoituksessa teollisuus ja tiealueeksi. Todennäköisesti Uudenkylän liittymän T alue näyttäisi aikanaan samanlaiselta. Kahden suojelualueen ja liikenneväylien väliin monikulmaiseksi puristettu ahdas paikka on jo lähtökohtaisesti epäonnistunut ja luonnonolojen vuoksi suorastaan järjetön, pakotetun tuntuinen. Kun vastapäinen Huhmarmäen kaatopaikka jää toteutumatta, Uudenkylän liittymän näkymää ei pidä tukkia myöskään pohjoispuolelta maisemakuvaa häiritsevällä ja mitä todennäköisimmin visuaalisesti epäonnistuvalla penkka aita hallimuurilla. Vaihtoehtoja Vaikuttaa kuin Nastolassa ei osattaisi käyttää eikä edes tunnettaisi olevia mahdollisuuksia teollisuuden sijoittamiseksi, jos kiinnostunutta teollisuutta sattuisi olemaan tulossa eipä oikein ole ollut. Uudessakylässä aivan lähellä on ylivoimainen vaihtoehto teollisen toiminnan kehittämiseen Ullankankaan Piiankallion alueella raideyhteyden vieressä, kunhan maanomistuskysymys ensin ratkeaa luonnollisella tavalla. Yksityinen asiantuntija on hartiavoimin tehnyt tiettäväksi tätä aluetta, minkä vertaista ei ole koko Päijät Hämeessä juuri raideyhteyden ansiosta. Kovin hitaasti on havahduttu huomaamaan

23 4 Ullankankaan Piiankallion teollisuusalueen laajentamisen mahdollisuudet. Ne peittoavat mennen tullen Uudenkylän liittymän vaatimattoman T alueen. Toisen potentiaalin tarjoaa nykyisin Villähteen keskusta ja asemanseutu, mitä myös Ritomäeksi kutsutaan. Ne ovat lyhyessä ajassa muodostuneet lähes teollisuusautiomaiksi, alkaen itse Ritomäen tyhjältä investointikatastrofi alueelta, asemanseudun myytävänä olevista halleista ja ulottuen kylän keskustan tyhjiin, rapistuneisiin autokori ja huonekalutehtaisiin. Kunta on kauan kehittänyt yksisilmäisesti nauhataajaman länsiosaa periaatteella "Villähde, Villähde, Villähde", mutta tulos on vaatimaton ainakin työpaikkojen osalta. Joka tapauksessa Villähteelle mahtuu moninkertaisesti Uudenkylän liittymän T alue minne vain, eikä sitä tule täällä ikävä. Täydennystietoja Luonnonarvot (Luontoselvitys / nro ja Tieokas) 11. Uudenharjun (Kanervan) lähteikkö Pinta ala: 4,4 ha. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lettorämeet (CR), lehtokorvet (EN), tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja isovarpurämeet (NT). Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: useita lettojen, korpien ja lehtojen lajeja. Maankäyttösuositus: MY / luo 3, kaavamääräys: Luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeä alue. Kohteella on metsälain 10 :n mukainen erityinen tärkeä elinympäristö. Alueella voidaan tehdä varovaisia poimintaluonteisia hakkuita, jotka säilyttävät puuston luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena siten, ettei elinympäristön luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous muutu. Alueen kuvaus: Uudenkylän henkilöliikenneaseman eteläpuolella, Uudenharjun rinnealueen eteläosassa esiintyy lähes luonnontilaista isovarpurämettä sekä paikoin lähdevaikutteista lettorämettä, minkä luonnontilaa on heikentänyt alueella harjoitettu metsätalous. Alueella on myös lähteikköä. Harvapuustoisella suoalueella yleisenä esiintyviä putkilokasvilajeja ovat mm. pullo ja jouhisara sekä maariankämmekkä. Lähteikköalueella esiintyvät mm. vehka, raate ja luhtakastikka. Lahoa maa ja pystypuuta esiintyy paikoin melko runsaasti. Alueen koillisosassa, Uudenkyläntien läheisyydessä kohoavan harjurinteen kasvillisuus on lehtokorpimaista. Kuva 30. Uudenharjun etelärinteen lettorämeen maariankämmekkäkasvustoa sekä alarinteen lähteikköä.

24 5 10. Uudenharjun purovarsi (Lakeassuonpuro) Kuva 29. Purouomaa Uudenharjun eteläpuolella. Pinta ala: 0,8 ha. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT). Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: punavarpunen (NT). Maankäyttösuositus: MY / luo 1, kaavamääräys: Luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeä alue. Alueen kuvaus: Kohteella on metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain 11 :n mukainen suojeltava vesiluontotyyppi. Kohteella on kielletty toimet, mitkä vaarantavat luontotyypin luonnontilan. Kasvillisuus ja linnustokohde. Uudenharjun eteläpuolella virtaa kirkasvetinen puro, mikä on uomaltaan osittain luonnontilainen ja osittain muutettu. Puron rannoilla esiintyy monipuolinen ja rehevä käenkaali oravanmarjatyypin (OMaT) lehtokasvillisuus, mitä edustavat nimilajien lisäksi mm. hiirenporras, metsäalvejuuri ja metsäkastikka. Alueella pääasiassa esiintyviä pensaita ja puulajeja ovat tuomi, pihlaja, harmaaleppä, haapa, kuusi, hieskoivu sekä mänty. Ympäröivät metsäalueet ovat pääosin nuorta taimikkoa ja kasvatusmetsää. Rehevän purouoman alueella ja läheisyydessä pesivät usean parin voimin mm. punavarpunen (NT), mustapääkerttu, lehtokerttu, hernekerttu, tiltaltti, pajulintu, kirjosieppo, punakylkirastas ja talitiainen. Alueella havaittiin myös pyrstötiainen. Lakeassuon puron erityinen luonnonarvo on pitkähkö, korkeahko kallioinen koskikynnäs välittömästi Huhmarmäen metsätien alapuolella, paikkakunnalla yleisesti tunnettu luonnonnähtävyys, mitä käydään katsomassa keväällä korkean veden aikaan, jolloin koski kohisee kovasti. Kaavaselostus (muutokset ja korjaukset Tieokas) "Valtatie 12 eritasoliittymän alueelle osoitettujen palvelutoimintojen eteläpuolelle ja uuden teollisuustoiminnoille osoitetun alueen itäpuolelle sijoittuu vesilain mukainen puro. Uuden teollisuusalueen pohjoispuolelle puolestaan sijoittuu mahdollinen metsälain mukainen, paikallisesti arvokas suo ja lähteikköalue. Nämä paikallisesti arvokkaat luontokohteet sijoittuvat maa ja metsätalousalueelle ja ne on osoitettu kaavassa luo merkinnällä [1, 3]. Kohteille ei ole osoitettu rakentamista. Kohteille ei aiheudu kaavaratkaisusta suoria vaikutuksia, mutta lähiympäristöön suunniteltu maankäyttö voi välillisesti muuttaa alueiden vesitasapainoa. Tämä voi teoriassa vaikuttaa kohteiden luonnonarvoihin pitkällä aikavälillä. Erityisesti purokohteen länsipuolelle osoitetun teollisuusalueen toteutuessa on huolehdittava siitä, ettei pintavesien pääsy purouomaan esty. Suo ja lähteikkökohteen alueella pintavesien

25 6 virtaussuunta on etelään, eikä alueen vesitasapainoon ja kohteen luontoarvoihin todennäköisesti aiheudu merkittäviä. Kommentti: Teksi on tyypillistä konsultinkieltä täynnä Luontoselvitystä vesittäviä ilmaisuja: "mahdollinen, ei suoria vaikutuksia, mutta.. voi välillisesti muuttaa, voi teoriassa vaikuttaa, pitkällä aikavälillä, ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä vaikutuksia". Tällaisella kielenkäytöllä on kautta aikain jokisessa kaavassa hämätty asiantuntematonta lukijaa, minkä saman tien tulisi kääntää ilmaisut nurinpäin paremman todellisuuden suuntaan. Osallistuminen Allekirjoittanut asiantuntijayritys Tieokas osallistuu jatkossakin tiiviisti Uudenkylän osayleiskaavan laadintaan ja tärkeiksi katsomiensa tavoitteiden toteutumiseen. Kun kaavan laatija ei ole keksinyt parempaa, vaihtoehdon esittäminen Uudenkylän liittymän T alueelle jää taas yksityisen asiantuntijan tehtäväksi talkootyönä. Yleisesti tulee osapuolten tiedostaa kaavoittajan ristiriitaiset näkemykset: yleiskaavoituksessa sanotaan asian olevan liian vähäinen merkittäväksi, mutta asemakaavoituksessa kysytään, miksi asiaa ei ole merkitty yleiskaavaan. Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki.

26 Nastolan kunta Kierrätyspuisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

27 ESIPUHE Nastolan kunta suunnittelee kunnan alueelle sijoitettavaksi kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta. Mahdolliset vaihtoehtoiset sijainnit ovat Kirviän hankealue (itäinen alue) ja Montarin alue (läntinen alue). Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi. Hankkeesta vastaa Nastolan kunta ja arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet Ins. Eero Parkkola, DI Virve Suoaro, DI Heli Uimarihuhta, Ins. Marjaana Salonen ja FM Niina Onttonen. Yhteysviranomaisena hankkeessa on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

28 SISÄLTÖ ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 1 1. JOHDANTO 3 2. HANKKEESTA VASTAAVA 4 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Hankkeen tausta ja tavoitteet Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 5 4. HANKKEEN KUVAUS Hanke ja sen vaihtoehdot Nykyinen toiminta Kierrätyspuiston toiminnan kuvaus Vastaanotettavat kierrätysmateriaalit ja maa-ainekset Muut materiaalit Loppusijoituksen tilantarve Tukitoiminnot Rakennusaikainen toiminta Käytön aikainen toiminta Vesien käsittely ja tarkkailu Käytöstä poisto Toiminta-ajat ja liikenne LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN LIITTYMINEN MUIHIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN HANKEALUEEN NYKYTILA Sijainti ja maankäyttö Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu Yhdyskuntarakenne ja maisema Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 22

29 7.3.2 Kaavoitustilanne Maisema ja kulttuuriympäristö Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Melu ja tärinä Ilmanlaatu YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN Arviointimenettelyn lähtökohdat ja osapuolet Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Tiedotus Yleisötilaisuudet Palautteet Suunnittelun ja arviointimenettelyn liittyminen toisiinsa ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Arvioitavat vaikutukset Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu Luonnonvarojen hyödyntäminen ja jätehuolto Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaavoitustilanne Maisema ja kulttuuriympäristö Elinkeinoelämä ja palvelut Vaikutukset ihmisiin Liikenne Melu ja tärinä Ilmanlaatu ja ilmasto Elinolot ja viihtyvyys Terveys Ympäristöriskit Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusten ajoittuminen Vaihtoehtojen vertailuperiaatteet 38

30 10. EPÄVARMUUSTEKIJÄT, HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN JA SEURANTA Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot Vaikutusten seuranta JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Jatkosuunnittelun aikataulu Tarvittavat luvat ja päätökset Rakennus- ja maisematyölupa Ympäristölupa Kaavoitus SANASTO JA LYHENTEET LÄHTEET YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen YVA-konsultti 43

31 TIIVISTELMÄ Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen, Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen sekä tilan puutteen takia kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta mahdollista sijoituspaikkaa. Kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle. Kierrätyspuiston toimintaan kuuluvat jätemateriaalien vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön ohjaaminen sekä maa-ainesten, tuhkien käsittely hyötykäyttöön ja hyödyntämiskelvottomien jätejakeiden loppusijoitus. Loppusijoitusalueet muodostuvat pysyvän jätteen, tavanomaisen epäorgaanisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoituksesta. Lisäksi alueelle suunnitellaan polttoaineen välivarastoalue. Hankealueelle sijoittuu lisäksi teollisuustontteja, joilla on mahdollista käsitellä myös jatkokäsitellä jätteitä raaka-aineiksi ja tuotteiksi. Lisäksi toimintakokonaisuuksiin sisältyy liike/yritystoiminnalle varattavia tontteja, jotka eivät erikseen edellytä ympäristövaikutusten arviointia. Kierrätyspuistoon vastaanotetaan Puhtaita maa-aineksia Lasia Betonia ja tiiliä Asfalttia Keramiikkaa Tuhkia (ml. jätteenpolton tuhkat) Lietteitä Pilaantuneita maa-aineksia Energiahyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja Jätteenkäsittelyistä muodostuneita hyödyntämiskelvottomia loppujakeita Biohajoavia jätteitä poikkeustilanteessa Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (YVA-laki, 468/1994) ja -asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan 11) jätehuolto. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on luoda tietoa hankkeen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Hankkeesta vastaavana toimii Nastolan kunta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: VE0: hankkeen toteuttamatta jättäminen. Kierrätyspuistoa ei toteuteta, eikä alueille tuoda uusia toimintoja. VE1, itäinen alue: hankkeen toteuttaminen Kirviän hankealueelle. Yritystoimintaa varten tontteja VT 12 vierestä 10 kpl. 32 ha kenttätoiminnoille ja 17,5 ha loppusijoitusalueiksi. Lisäksi alueelle sijoittuu polttoaineen varastoalue/terminaali (biopolttoaine ja kivihiili) noin 7 ha alueelle. Täyttötilavuus loppusijoituksessa noin 2,0 milj. m 3, täyttö ulottuu tasolle Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista. VE2, läntinen alue: hankkeen toteuttaminen Nastolan vanhan kaatopaikan pohjoispuoliselle alueelle (Montari). Yritystoimintaa varten tontteja VT 12 vierestä 7 kpl ja isoja teollisuustontteja 10 kpl. 1

32 Kenttätoiminnoille noin 30 ha ja loppusijoitusalueiksi noin 30 ha. Alueelle sijoittuu myös polttoaineen varastoalue/terminaali (biopolttoaine ja kivihiili). Täyttötilavuus loppusijoituksessa yhteensä 2,4 milj.m 3, täyttö ulottuu tasolle Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista. Hankkeen YVA-arvioinnissa arvioidaan vaikutuksia: luonnonympäristöön (vaikutukset maa- ja kallioperään, pohja- ja pintavesiin, kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnonsuojeluun sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen) yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan (vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä elinkeinoelämään) ihmisiin (vaikutukset liikenteeseen, meluvaikutukset, vaikutukset ilmalaatuun, ilmastoon, viihtyvyyteen ja terveyteen) Lisäksi arvioidaan yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa, hankkeen aiheuttamia ympäristöriskejä sekä vaikutusten ajoittumista. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään vuoden 2015 aikana, minkä jälkeen hankkeelle haetaan ympäristölupaa. 2

33 1. JOHDANTO Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen, Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen sekä tilan puutteen takia kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta mahdollista sijoituspaikkaa. Kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle, joka sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. Mahdolliset vaihtoehtoiset sijainnit ovat Kirviän hankealue (itäinen alue) ja Montarin hankealue (läntinen alue). Vaihtoehtoiset sijainnit on esitetty kuvassa 1-1. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (YVA-laki, 468/1994) ja -asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan 11) jätehuolto. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on luoda tietoa hankkeen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelma, jossa kuvataan hankkeen vaikutuksien arvioimiseksi tarvittavat selvitykset ja arviointimenettelyn järjestäminen. Varsinainen arviointityö tehdään tämän arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Kuva 1-1. Hankealueen sijainti. 3

34 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana on tässä hankkeessa Nastolan kunta. Nastola on asukkaan kunta Päijät-Hämeessä Lahden kaupungin itäpuolella. Nastolan kunnan tavoitteena on mahdollistaa maankäytön suunnittelulla suunnitellun kierrätyspuiston alueelle yritysrypäs, joka tuottaisi yhdessä uutta liiketoimintaa alueelle. Yrityksillä voisi olla synergiaetuja toiminnoistaan esim. energiantuotannon ja kulutuksen, sivutuotteiden ja jätteiden sekä toimintoihin tarvittavan infran vuoksi. Tässä hankkeessa on lisäksi mukana muita Lahden seudun toimijoita, joiden toimintoja on tarkoitus sijoittaa kierrätyspuiston alueelle tai jotka toimivat koordinoijina jätehuoltohankkeissa. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy on 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Nastolan, Asikkalan kunnat. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy tuottaa kuntatekniikan ylläpito- ja rakentamispalveluita sekä niihin liittyviä suunnittelupalveluita kunnille ja yksityisille toimijoille. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n tavoitteena on hyödyntämiskelvottomien maamassojen tuotteistaminen ja loppusijoittaminen sekä uutena liiketoimintana lietteiden, tuhkien ja kuonien käsittely. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on 12 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskuntiensa jätteiden vastaanotto-, käsittely-, hyödyntämis- ja kehittämistehtävät sekä jäteneuvonnan. Lisäksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy tarjoaa jätehuoltopalveluita elinkeinoelämälle. Kujalan jätekeskus on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka Lahdessa. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, jätepäivystys- ja ekopisteillä ja vaarallisten jätteiden kiinteillä vastaanottopaikoilla sekä kiertävin keräyksin. Kujalan jätekeskuksen tila on rajallinen, minkä vuoksi etsitään uutta jätekeskusaluetta Kujalan toimintojen lisäksi. LABIO Oy tarjoaa biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelypalveluita teollisuudelle, jätehuollon operaattoreille sekä yhdyskunnille. Lahdessa, Kujalan jätekeskuksessa sijaitsevassa Suomen suurimmassa biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotetaan jätteistä kotimaista, uusiutuvaa biokaasua. LABIO Oy:n kompostointilaitos valmistaa kompostia maanviljelykseen ja kasvualustojen raaka-aineeksi. Toiminta keskittyy Kujalan jätekeskuksen alueelle, mutta pitkäaikaisia poikkeustilanteita varten käsiteltäville materiaaleille tarvitaan käsittely ja loppusijoituspaikka (kuntien valmiussuunnittelu). Lisäksi kujalan jätekeskuksen laitosmaisten jätteenkäsittelyjen vakavien häiriö- ja poikkeustilanteita varten tarvitaan käsittely- ja loppusijoituspaikka (kuntien valmiussuunnittelu) Lahti Energia Oy on Lahden kaupungin omistama energia-alan yritys, jonka päätuotteita ovat yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö. Yhtiön kaukolämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Hollolaan ja Nastolaan sekä erillisverkkona Asikkalaan. Sähkön siirtoverkko puolestaan ulottuu Lahden, Hollolan ja Nastolan lisäksi osin myös Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntiin. Sähkönsiirtoon liittyvistä asioista huolehtii Lahti Energian tytäryhtiö LE- Sähköverkko Oy. Sähköä Lahti Energia myy kaikkialle Suomeen. Lahti Energialla on kaksi voimalaitosta Lahdessa ja yksi Heinolassa. Lisäksi lämmöntuotannossa käytetään eri puolilla jakeluverkkoa sijaitsevia pienvoimaloita ja kaukolämmön huippu- ja varakeskuksia lähinnä talvikuukausien aikana. Lahti Energia pyrkii saamaan hyötykäyttöön kaikki laitoksillaan muodostuvat tuhkat. Tätä varten tarvitaan käsittelykenttäalueita, mutta myös loppusijoituskapasiteettia. Lisäksi Lahti Energialla on tarve kehittää polttoaineiden käsittely- ja varastointitoimintoja, jotka vaativat kenttä- ja käsittelyalueita. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n tehtävänä on kehittää Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän edellytyksiä, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Yritys vastaa aloittavien, toimivien ja sijoittuvien yritysten palvelusta Lahden kaupunkiseudulla sekä seudun markkinoinnista yritysympäristönä. 4

35 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Lahden Seudulla kehitetään ympäristöliiketoimintaa, jonka tavoitteena on edesauttaa olemassa olevien yritysten toimintaa sekä synnyttää uutta liiketoimintaa keskitetyille kierrätyspuistoalueille, jolloin toiminnoista saataisiin synergiaetuja liiketoiminnan sekä tukipalvelujen kannalta. Kierrätyspuistotoimintaa on suunniteltu sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle ja kierrätyspuiston alueella on tarkoitus harjoittaa kierrätysliiketoimintaa siten, että alueesta tulisi teollisen kierrätysliiketoiminnan kansallisen tason yrityskeskittymä. Uusien toimintojen lisäksi taustalla on myös olemassa olevien jätteen käsittelyalueiden rajallinen koko, minkä vuoksi tarvitaan käsittely- ja loppusijoitusalueiden lisäkapasiteettia. Kierrätyspuiston alueelle pyritään sijoittamaan jätteen kierrätykseen soveltuvia teollisuustontteja sekä loppusijoitusalueita kaikille jäteluokille, kuten maa-aineksille, tuhkille ja hyödyntämiskelvottomille mineraalisille jätejakeille. Itäinen alue (Kirviä) on YVA-menettelyssä mukana hyvien liikenneyhteyksien ja rakentamatta olevan alueen vuoksi. Alueella on meneillään osayleiskaavan laatiminen, joka on kaavaluonnosvaiheessa. Läntinen alue (Montari) on ollut mukana seudullisen maanvastaanottoalueen YVA-menettelyssä vuonna 2010 (FCG 2010). Alueella ei ole oleellisia rajoitteita kehittää käyttöä eteenpäin. Hankealueen välittömään läheisyyteen on kaavoitettu tontti biokaasulaitokselle. Biokaasulaitokselle on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna Tässä arvioinnissa huomioidaan yhteisvaikutukset. YVA -laki korostaa hankkeen vaihtoehtojen selvittämistä ja vertailua. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan YVA-menettelyn aikana suhteessa nykytilaan. Arviointiprosessin aikana hankevaihtoehdolle voi syntyä rinnakkaisia alavaihtoehtoja. Alavaihtoehto voi olla hankkeen osittainen toteutuminen tai suunnittelun edetessä uuden osatoiminnan liittäminen hankkeeseen. 3.2 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankealueille on laadittu kehittämissuunnitelmat, jotka ovat alustavat suunnitelmat toimintojen sijoittumisesta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu ja arvioinnin perustana on tehdyt hankesuunnitelmat. Hankkeen ns. 0-vaihtoehto tarkoittaa, ettei alueita oteta suunniteltuun käyttöön, vaan toiminnat sijoitetaan muualle. Toiminnan järjestämisen hallintomallista on tehty erillinen selvitys (Ramboll 2014). Selvityksellä käytiin läpi vaihtoehtoisia toiminnan järjestämistapoja kuntavetoisesti, yritysmalleilla ja näiden yhdistelmillä. Hallinnointi ei sinällään vaikuta ympäristövaikutusten arviointiin, vaan tullaan ratkaisemaan myöhemmin toiminnan aloittamisvaiheessa. Hankkeen tarvitsemien rakennus- ja ympäristölupien hakeminen aloitetaan ympäristövaikutusten arvioinnin päätyttyä, kun hankkeelle on tehty teknis-taloudelliset vertailut, maanhankinta sekä rakentamispäätös. Kierrätyspuiston käyttöönotto voi tapahtua sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty ympäristölupa. Tavoitteena on, että YVA-selostus valmistuu syksyllä 2015 ja ympäristölupahakemus kierrätyspuiston osalta jätetään vuoden 2016 alkupuolella. Ennen hankkeen toteutumista molemmilla hankealueilla vaaditaan lisäksi kaavamuutoksia. Molemmille hankealueille vaaditaan hankeen toteutuessa uusi asemakaava. Lisäksi itäisen hankealueen osalta vaaditaan myös osayleiskaavoituksen muutos. 5

36 4. HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hanke ja sen vaihtoehdot Arvioitavana hankkeena on kierrätyspuiston ja jätteen käsittelykeskuksen sijoittaminen Nastolan kunnan alueelle. Kierrätyspuiston toimintaa kuuluvat kierrätettävien materiaalien vastaanotto ja käsittely sekä hyödyntämiskelvottomien maa-aineksien, tuhkien ja mineraalisten, epäorgaanisten jätejakeiden loppusijoitus. Teollisuustonteilla on mahdollista käsitellä myös muita jätejakeita. Lisäksi toimintakokonaisuuksiin sisältyy liike/yritystoiminnalle varattavia tontteja, jotka eivät erikseen edellytä ympäristövaikutusten arviointia. Mahdolliset vaihtoehtoiset sijainnit ovat Kirviän hankealue (itäinen alue) ja Montarin hankealue (läntinen alue). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: VE1, itäinen alue: hankkeen toteuttaminen Kirviän hankealueelle, VE2, läntinen alue: hankkeen toteuttaminen Nastolan vanhan kaatopaikan pohjoispuoliselle alueelle (Montari) sekä VE0: hankkeen toteuttamatta jättäminen. Vaihtoehto VE1, itäinen alue, Kirviän hankealue Vaihtoehdossa VE1 kierrätyspuisto sijoittuu Kirviän hankealueelle, valtatien 12 ja Kuivannontien risteysalueen läheisyyteen (kuva 4-1). Yritystoimintaa varten on varattu m 2 kokoisia tontteja VT 12 vierestä 10 kpl. VT12 eteläpuoleisesta alueesta noin 32 ha on varattu kenttätoiminnoille ja 17,5 ha loppusijoitusalueiksi. VT12 pohjoispuolelle on varattu noin 7 ha alue polttoaineen varastoalueelle/terminaalille (biopolttoaineet ja kivihiili). Täyttötilavuus loppusijoituksessa noin 2,0 milj. m 3, täyttö ulottuu tasolle Myöhemmin aluetta on mahdollista laajentaa. Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista. 6