SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2004 N:o Laki. N:o 62. seutuvaltuustokokeilusta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2004 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 62 Laki seutuvaltuustokokeilusta Laki seutuyhteistyökokeilusta annetun lain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtiovarainministeriön asetus J.L. Runebergin juhlarahasta N:o 62 Laki seutuvaltuustokokeilusta Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Seutuvaltuustokokeilun tarkoitus Tässä laissa säädetään seutuvaltuustokokeilusta, joka voidaan toteuttaa seutuyhteistyökokeilusta annetun lain (560/2002) 2 :ssä mainituilla kokeiluseuduilla. Kokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia seudullisesta kansanvaltaisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista julkisten palvelujen järjestämiseen, rahoitukseen, saatavuuteen ja laatuun sekä kunnallishallintoon. Kokeilun tavoitteena on etsiä keinoja, joilla turvataan julkisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja niiden rahoitus sekä lisätään asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kuntien yhteistyössä hoitamiin tehtäviin. 2 Seutuvaltuusto Seutuvaltuuston valitsevat kokeiluseudun kuntien asukkaat kunnallisvaalien yhteydessä neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten kuin tässä laissa säädetään. Seutuvaltuustossa on vähintään yksi edustaja seudun jokaisesta kunnasta. Seutuvaltuustossa on vähintään 27 ja enintään 85 jäsentä kokeiluseudun kuntien sopimuksen mukaisesti, jollei 14 :stä muuta johdu. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä ajasta. Puheenjohtaja HE 41/2003 HaVM 13/2003 EV 123/

2 166 N:o 62 ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. 3 Seutuvaltuuston yleiset tehtävät Seutuvaltuusto päättää seutuhallinnon toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, hallintosäännöstä ja muista johtosäännöistä sekä vuotuisesta talousarviosta ja määrärahojen käytöstä. 4 Sopimus seutuhallinnosta ja seutuvaltuustosta Kokeiluseudun kuntien on seutuhallinnosta ja seutuvaltuustosta päätettäessä sovittava ainakin: 1) seutuhallinnolle annettavista tehtävistä ja valtuutettujen lukumäärästä; 2) seutuhallinnon ja sen tehtävien rahoituksesta; 3) seutuhallinnon nimestä; 4) seutuhallinnon purkamisesta; 5) jäsenkuntien osuudesta seutuhallinnon varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista seutuhallinnon taloutta koskevista asioista; 6) seutuhallinnon ja talouden tarkastuksesta; 7) seutuhallinnosta eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Kokeiluseudun kunnat eivät voi sopia asioista, joista kuntalaissa (365/1995) säädetään kuntayhtymiä sitovasti. Seutuhallintoa koskevan sopimuksen hyväksyvät kokeiluseudun kuntien valtuustot, ja sopimuksen vahvistaa valtioneuvosto yleisistunnossaan. Sopimus tulee voimaan valtioneuvoston vahvistettua sopimuksen. Kokeiluseudun kunnan valtuusto voi irtisanoa seutuhallinnosta tehdyn sopimuksen viimeistään vuotta ennen seutuvaltuuston toimikauden päättymistä. Irtisanominen tulee voimaan seutuvaltuuston toimikauden päättyessä. Valtioneuvosto voi vahvistaa 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen, jos seutuhallinnolle annettavat tehtävät ovat merkitykseltään laajakantoisia sekä keskeisiä seudun ja sen kuntien palvelujen järjestämisen, talouden tai kehittämisen kannalta. Sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on lisäksi, että seutuhallinnolle annettavat tehtävät muodostavat merkitykseltään riittävän kokonaisuuden seutuvaltuustolle. 5 Seutuhallinnon rahoitus Kokeiluseutujen kuntien on sovittava seutuhallinnon tehtäviin kunnilta tulevan rahoituksen pääosan määräytymisperusteeksi tietty summa asukasta kohden tai tietty osuus kunnan tuloista. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille seudun kunnille. Seutuhallinnon aloittaessa toimintansa voidaan sopia korkeintaan kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka kuluessa kuntien rahoitusosuuksien perusteet yhtenäistetään. Seutuhallinnon toimiessa jäsenkuntiensa sijasta koulutuksen järjestäjänä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionrahoituksen perusteena käytetään kullekin jäsenkunnalle erikseen laskettavia yksikköhintoja samoin kuin jos jäsenkunnat itse toimisivat koulutuksen järjestäjinä. Seutuhallinnolle ja sen jäsenkunnille voidaan myöntää valtionosuutta ja -avustusta kokeiluseudulle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävien edellyttämiin kehittämis- ja perustamishankkeisiin samoin kuin siitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. 6 Seutuhallinnon muut toimielimet Seutuvaltuuston päätöksenteon valmistelemista ja toimeenpanemista varten seutuvaltuusto asettaa seutuhallituksen ja kuntalain 71 :ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan kokeiluseudun hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Seutuhallinnossa voi olla muita toimielimiä siten kuin seutuvaltuusto johtosäännössään määrää.

3 N:o luku Seutuvaalit 7 Seutuvaalit, valtuutetut ja varavaltuutetut Seutuvaltuuston vaalit (seutuvaalit) toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Vaalipiirinä on kokeiluseutu. Kussakin kokeiluseudun kunnassa asetetaan omat ehdokkaat. Kustakin kunnasta valitaan 14 :ssä tarkoitetun laskutoimituksen osoittama määrä valtuutettuja. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen seutuvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu tehtävästään tai hän on kuollut, seutuvaltuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetun. Seutuvaaleissa kaikissa kokeiluseudun kunnissa asetetut ehdokkaat ovat yhdellä ehdokaslistojen yhdistelmällä, jonka laatimisesta oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset. 8 Äänioikeus Äänioikeudesta seutuvaaleissa on voimassa, mitä äänioikeudesta kunnallisvaaleista säädetään. 9 Yleinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon on henkilö: 1) jonka kotikunta on jokin kokeiluseudun kunnista; 2) jolla on jossakin kokeiluseudun kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan; ja 3) joka ei ole vajaavaltainen. Ehdokkaaksi seutuvaltuustoon valitsemista varten voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa valtuutetun tehtävän vastaanottamiseen. 10 Vaalikelpoisuuden rajoitukset Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoon kohdistuvia valvontatehtäviä; 2) seutuvaltuuston tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä oleva henkilö. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitava on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos tehtävä päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. 11 Vaalien toimittaminen Seutuvaalit toimitetaan noudattaen soveltuvin osin vaalilain (714/1998) säännöksiä. Ennakkoäänestysoikeudesta seutuvaaleissa on kuitenkin voimassa, mitä 12 :ssä säädetään. 12 Ennakkoäänestysoikeus Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta seutuvaaleissa kokeiluseudun kunnassa olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ja laitoksessa. Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa sen mukaisesti kuin vaalilain 55 :ssä säädetään, äänestää ennakolta kotonaan kokeiluseudun siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

4 168 N:o Ehdokasasettelu Ehdokasasettelussa ja ehdokashakemuksessa noudatetaan soveltuvin osin vaalilain :ää ottaen huomioon, mitä tässä pykälässä säädetään. Jos puolueet muodostavat vaaliliiton yhdessä kunnassa, sama vaaliliitto on muodostettava kaikissa kokeiluseudun kunnissa. Jos vähintään kaksi ehdokkaita asettavaa yhteislistaa on keskenään sopinut muodostavansa seutuyhteislistan, kunkin yhteislistan vaaliasiamiehen on annettava ilmoitus siitä kunnan keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti vaalilain 156 :ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa. Kullakin seutuyhteislistan muodostavalla yhteislistalla tulee olla sama nimitys. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa enintään kunnasta valittavien seutuvaltuutettujen kaksinkertainen määrä ehdokkaita. Jos kunnasta kuitenkin valitaan vähemmän kuin viisi seutuvaltuutettua, ehdokkaiden enimmäismäärä on kymmenen. Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehet kunnallisvaaleissa voivat toimia vaaliasiamiehinä myös seutuvaltuuston vaaleissa. 14 Seutuvaltuuston paikkojen jako kuntien kesken Seutuvaltuutettujen paikat jaetaan kokeiluseudun kuntien kesken väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun viimeisen päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Kunkin kunnan asukasluku jaetaan kokeiluseudun asukasluvulla, ja saatu luku kerrotaan seutuvaltuuston jäsenmäärällä. Kuhunkin kuntaan tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä seutuvaltuutettuja. Jos kaikki paikat eivät näin tule jaetuiksi, loput jaetaan kuntien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Jokaiseen kuntaan tulee vähintään yksi seutuvaltuustopaikka. Jos 1 momentissa tarkoitetun laskutoimituksen seurauksena jokin kokeiluseudun kunnista jää ilman seutuvaltuustopaikkaa, 2 :n 2 momentin mukaista seutuvaltuuston paikkamäärää lisätään siten, että kukin ilman edustajaa jäänyt kunta saa yhden paikan. Oikeusministeriö määrää jaon seutuvaltuustopaikkojen kesken hyvissä ajoin ennen vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. 15 Vaalien tuloksen laskenta kunnassa Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän jälkeen kello aloitettavassa kokouksessaan ne äänimäärät, jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto tai yhteislista ovat yhteensä saaneet kunnassa, ja ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle. Seutuvaalien keskusvaalilautakuntana toimii kokeiluseudun 14 :n 1 momentissa tarkoitetulta väestömäärältään suurimman kunnan keskusvaalilautakunta. 16 Vaalien tuloksen määrääminen Saatuaan kokeiluseudun kuntien keskusvaalilautakunnilta 15 :ssä tarkoitetun ilmoituksen seutuvaalien keskusvaalilautakunta laskee yhteen kunkin puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan ja seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamat äänimäärät. Tämän jälkeen kullekin puolueelle, vaaliliitolle, seutuyhteislistalle ja seutuyhteislistaan kuulumattomalle yhteislistalle annetaan seutuvertausluvut siten, että kukin puolue, vaaliliitto ja yhteislista saa ensimmäiseksi vertausluvukseen kokeiluseudulla saamansa kokonaisäänimäärän, toiseksi vertausluvukseen puolet siitä, kolmanneksi vertausluvukseen kolmanneksen, neljänneksi vertausluvukseen neljänneksen ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaan seutuvertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä. Seuraavaksi kaikki seutuvertausluvut asetetaan niiden suu-

5 N:o ruuden mukaiseen järjestykseen ja niistä valitaan sarjan alusta seutuvaltuuston paikkamäärää vastaava määrä. Näin saadut seutuvertausluvut osoittavat, kuinka monta valtuutetun paikkaa kukin puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista, seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista tai yhteislistaan kuulumaton valitsijayhdistys saa seutuvaltuustossa. 17 Valtuutettujen paikkojen täyttäminen kunnittain Jos puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut seutuvaltuustoon vain yhden valtuutetun, valtuutetun paikka täytetään siinä kunnassa, jossa puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan asettamat ehdokkaat ovat saaneet eniten ääniä. Jos puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut vähintään kaksi valtuutetun paikkaa, ne jaetaan kuntien kesken samassa suhteessa kuin puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan saamat äänet jakautuvat kuntien kesken. Tätä varten puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kunnassa saama äänimäärä jaetaan sen kokeiluseudulla saamalla äänimäärällä ja tämä luku kerrotaan puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamien valtuutettujen paikkojen lukumäärällä. Kustakin kunnasta tulee valituksi näin saadun luvun osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaita. Jos puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan kaikki paikat eivät näin tule täytetyiksi, loput jaetaan kuntien kesken luvun osoittamien desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kussakin kunnassa 1 momentissa säädetyin tavoin määräytyneet valtuustopaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. 18 Valtuutetun paikan siirtyminen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan sisällä kunnasta toiseen Jos sen jälkeen, kun valtuustopaikat on täytetty 17 :n mukaisesti kunnittain, jostakin kunnasta tulisi valittavaksi valtuutettuja enemmän kuin 14 :n 3 momentissa tarkoitetussa oikeusministeriön päätöksessä on määrätty, kunnasta siirtyy eroa vastaava määrä valtuustopaikkoja sellaiseen kuntaan, jonka valtuustopaikkojen lukumäärä olisi vastaavasti jäänyt vajaaksi. Puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ainoaa valtuustopaikkaa ei voida siirtää toiseen kuntaan. Seutuvaalien keskusvaalilautakunta siirtää tarvittaessa kunnasta, jossa 1 momentin mukaisesti on ylimääräisiä paikkoja, arvalla määrättyyn kuntaan paikan, johon oikeuttava henkilökohtainen äänimäärä on pienin. 19 Varavaltuutetut Seutuvaltuutetulle määrätään varavaltuutettu siten, että varavaltuutetuksi tulee samasta kunnasta ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta, vaaliliitosta tai yhteislistasta, johon valittu kuului. Jollei seutuvaltuutetulle muuten saada varavaltuutettua, varavaltuutetuksi määrätään se kunnasta valitsematta jäänyt ehdokas, joka 17 :n mukaan tulisi seuraavana valituksi. Jos varavaltuutettu tulee valtuutetuksi tai muuten poistuu, seutuvaalien keskusvaalilautakunnan tulee määrätä seutuvaltuutetulle uusi varavaltuutettu noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 20 Vaalien tuloksen vahvistaminen ja tiedottaminen Seutuvaalien keskusvaalilautakunta vahvistaa, julkaisee ja tiedottaa seutuvaalien tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

6 170 N:o Muutoksenhaku vaalien tulokseen Päätökseen, jolla seutuvaalien tulos on vahvistettu, haetaan muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa säädetään muutoksenhausta kunnallisvaaleista. Vaalien määräämisessä uusittaviksi ja vaalien tuloksen oikaisemisessa sovelletaan, mitä vaalilain 103 :ssä säädetään. 22 Muiden säännösten soveltaminen seutuvaaleissa Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, seutuvaaleissa noudatetaan vaalilain säännöksiä. Seutuvaaleissa noudatetaan lisäksi kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä, sekä kuntalain 37 ja 38 :n säännöksiä. Seutuvaaleissa noudatetaan, mitä ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetussa laissa (414/2000) säädetään vaalirahoituksen ilmoittamisesta kunnallisvaaleissa. Ilmoitus tehdään seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle. 23 Vaaleja koskevat määräykset ja tarkemmat säännökset Oikeusministeriö antaa määräyksen seutuvaalien toimittamisesta viimeistään vaalivuoden maaliskuun loppuun mennessä ja antaa vaalien toimittamiseen tarvittavat tarkemmat määräykset asetuksella. 3 luku Erinäiset säädökset 24 Muun lainsäädännön soveltaminen Seutuhallinnosta, asukkaiden osallistumisoikeudesta, luottamushenkilöistä, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntien yhteistoiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymästä. Seutuvaltuustoon sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuustosta ja seutuhallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta. Seutuhallinnolle siirretyistä tehtävistä sekä niitä hoitavista virkamiehistä ja työntekijöistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään siirrettyjä tehtäviä koskevassa lainsäädännössä. 25 Muutoksenhaku Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä kuntalain 11 luvussa säädetään oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kokeiluseudun kunta ja sen jäsen. Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen päätökseen, jonka se on tehnyt sille siirretyssä tehtävässä, on voimassa, mitä muutoksenhausta siirrettyä tehtävää koskevassa lainsäädännössä säädetään. 26 Seutuhallinnon järjestelytoimikunta Uutta seutuhallintoa varten on asetettava järjestelytoimikunta viimeistään neljä kuukautta ennen seutuvaaleja. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärästä ja asettamisesta päättää lääninhallitus. Kokeiluseudun kuntien kunnanhallitusten on tehtävä lääninhallitukselle ehdotus jäseniksi ja varajäseniksi. Lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään noudatettava kunnanhallitusten ehdotuksia, jos ne eivät ole ristiriidassa keskenään ja toimikunnan kokoonpanosta tulee lain mukainen. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Järjestelytoimikunta huolehtii seutuhallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja seutuhallitus aloittaa toimikautensa. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin

7 N:o voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. 27 Seutuhallinnon järjestäminen Ensimmäisten uusien seutuvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen uuden seutuvaltuuston on viipymättä 4 :n 1 momentin estämättä valittava seutuhallitus ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen seutuhallinnon järjestämiseksi. Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava seutuvaltuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Seutuhallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tehtäväänsä. Muut luottamushenkilöt samoin kuin virkamiehet ryhtyvät hoitamaan tehtäväänsä vasta seudun hallinnon perussopimuksen tullessa voimaan, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tehtäväänsä jo aikaisemmin. 4 luku Voimaantulo 28 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2004, ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

8 172 N:o 63 Laki seutuyhteistyökokeilusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan seutuyhteistyökokeilusta 28 päivänä kesäkuuta 2002 annetun lain (560/2002) 3, 4 :n 2 momentti ja 21 ja lisätään lakiin uusi 5 a seuraavasti: 3 Kunnan tehtävien ja päätösvallan siirtäminen Kokeiluseudun kuntien kuntalain (365/1995) tai muun lain mukaisia tehtäviä ja päätösvaltaa voidaan siirtää siten kuin 4, 5 ja 5 a :ssä säädetään. Tehtäviä ja päätösvaltaa sellaisesta kuntayhtymästä, johon kunnan lain mukaan on kuuluttava, ei kuitenkaan voida tämän lain nojalla siirtää. 4 Tehtävien ja päätösvallan siirtäminen seudulliselle toimielimelle Toimielimen jäsenten tulee olla kokeiluseudun kuntien valtuustojen valitsemia. Jokaisella kunnalla tulee olla vähintään yksi jäsen toimielimessä. Toimielimeen ja sen henkilöstöön sovelletaan muuten, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymästä ja henkilöstöstä. 5a Tehtävien ja päätösvallan siirtäminen seutuhallinnolle Kuntien tehtäviä ja päätösvaltaa voidaan siirtää seutuhallinnolle, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää kokeiluseudun kuntien asukkaiden valitsema seutuvaltuusto. Seutuhallinnosta säädetään seutuvaltuustokokeilusta annetussa laissa (62/2004). 21 Voimaantulo ja voimassaoloaika Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Lain 6 tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämä laki tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta Jos kuntien tehtäviä ja päätösvaltaa 5 a :n mukaisesti siirretään seutuhallinnolle, valtioneuvoston ennen seutuvaltuustokokeilusta an- HE 41/2003 HaVM 13/2003 EV 123/2003

9 N:o netun lain voimaantuloa vahvistamiin sopimuksiin perustuvat, kokeiluseudun muille toimielimille annetut tehtävät ja päätösvalta siirtyvät seutuhallinnolle sen aloittaessa toimintansa. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki /11

10 174 N:o 64 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta Pariisissa 3 päivänä huhtikuuta 2001 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 10 päivänä joulukuuta 2001 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 28 päivänä joulukuuta 2001 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Ranskan ulkoasiainministeriön huostaan 10 päivänä tammikuuta 2002, on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. 2 Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 28 päivänä joulukuuta 2001 annettu laki (1563/2001) tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Vt. ulkoasiainministeri Pääministeri Matti Vanhanen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 6/2004)

11 175 N:o 65 Valtioneuvoston asetus vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista 30 päivänä syyskuuta 1994 annetun asetuksen (869/1994) 1 4, sellaisina kuin niistä ovat 2 osaksi asetuksissa 76/1997, 34/1998, 252/1999 ja 781/2000, 3 osaksi mainitussa asetuksessa 76/1997 ja 4 mainitussa asetuksessa 252/1999, sekä lisätään asetukseen uusi 4 a seuraavasti: 1 Soveltaminen Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin aluksiin, jotka kuljettavat Suomeen tai Suomesta vaarallisia tai merta pilaavia aineita. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta kalastusaluksiin, huvialuksiin, sota-aluksiin eikä muihin hallinnollisiin aluksiin, joita ei käytetä yleisessä liikenteessä kuljettamaan matkustajia ja lastia. Asetusta ei myöskään sovelleta aluksen polttoaineisiin eikä muihin aluksen omaan käyttöön tarkoitettuihin vaarallisiin tai merta pilaaviin aineisiin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) liikenteenharjoittajalla alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 2 :ssä määriteltyä laivanisäntää; 2) Marpol 73/78-yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983), sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 3) SOLAS-yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä yleissopimusta (SopS 11/1981), sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 4) merta pilaavalla aineella Marpol 73/78- yleissopimuksen I liitteen mukaisesti määriteltyjä öljyjä, Marpol 73/78-yleissopimuksen II liitteen mukaisia vaarallisia nestemäisiä aineita ja Marpol 73/78-yleissopimuksen III liitteen mukaisesti määriteltyjä haitallisia aineita; 5) IMDG-säännöstöllä Kansainvälisen me- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY (32002L0059); EYVL N:o L 208, , s. 10

12 176 N:o 65 renkulkujärjestön (IMO) vaarallisten aineiden kansainvälistä merenkulkualan kuljetussäännöstöä, sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 6) IBC-säännöstöllä vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa IMO:n kansainvälistä säännöstöä, sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 7) IGC-säännöstöllä nesteytettyjä kaasuja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa IMO:n kansainvälistä säännöstöä, sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 8) BC-säännöstöllä kiinteiden irtolastien turvallisia kuljetuskäytäntöjä koskevaa IMO:n säännöstöä, sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 9) vaarallisella aineella IMDG-säännöstön sekä IBC-säännöstön 17 luvun ja IGCsäännöstön 19 luvun mukaisesti luokiteltuja aineita sekä BC-säännöstön lisäyksessä B tarkoitettuja kiinteitä aineita; 10) INF-säännöstöllä säteilytetyn ydinpolttoaineen, plutoniumin ja korkea-aktiivisten jätteiden turvallista kuljettamista aluksilla olevissa säiliöissä koskevaa IMO:n säännöstöä, sellaisena kuin se on muutoksineen Suomea sitovana voimassa; 11) INF-lastilla SOLAS-yleissopimuksen VII luvun osassa D tarkoitettua säteilytettyä ydinpolttoainetta, plutoniumia tai eräitä radioaktiivisia jätteitä sisältävää lastia, jota kuljetetaan IMDG-säännöstön mukaisesti; 12) lastinantajalla sitä, joka solmii rahdinkuljettajan kanssa sopimuksen tavaran merikuljetuksesta; sekä 13) laivaajalla sitä, joka luovuttaa tavaran kuljetettavaksi meritse. 3 Lastinantajan ja laivaajan ilmoitusvelvollisuus Lastinantaja ja laivaaja ovat vastuussa siitä, että ennen lastausta aluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle annetaan selvitys vaarallisesta tai merta pilaavasta aineesta. Selvityksestä on käytävä ilmi aineen oikea teknillinen nimi, YK-numero, jos sellainen on, aineen vaarallisuusluokka IMDG-, IBCtai IGC-säännöstön mukaan, alusluokka INFlastista, aineen määrä, muiden kuljetusyksiköiden kuin säiliöiden tunnistenumerot, jos aineita kuljetetaan sellaisissa yksiköissä, sekä osoite, josta saa yksityiskohtaisia tietoja lastista. Lastinantajan tai laivaajan on varmistettava lisäksi, että lastattava aine on selvityksen mukainen. Jollei vaarallisesta tai merta pilaavasta aineesta ole annettu säädettyä selvitystä, aineen tarjoaminen kuljetettavaksi aluksella, sen lastaaminen alukseen ja kuljettaminen aluksella on kielletty. 4 Aluksesta tehtävät ilmoitukset Aluksen, joka lähtee Suomen satamasta lastinaan vaarallisia tai merta pilaavia aineita, on tehtävä ennen lähtöään ilmoitus merenkulkulaitokselle merenkulkulaitoksen tarkemmin määräämällä tavalla. Aluksen, joka ensimmäisenä määräsatamanaan tai ankkuripaikkanaan saapuu Suomen satamaan tai ankkuripaikalle Euroopan talousalueen ulkopuolisesta satamasta lastinaan vaarallisia tai merta pilaavia aineita, on päästäkseen satamaan tai ankkuripaikalle tehtävä lastaussatamasta lähtiessään ilmoitus Merenkulkulaitokselle Merenkulkulaitoksen tarkemmin määräämällä tavalla. Jos määräsatama tai ankkuripaikka selviää vasta matkan aikana, ilmoitus on tehtävä viimeistään silloin, kun määräsatama tai ankkuripaikka on selvillä. Edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa ilmoituksissa, joiden tekeminen on aluksen liikenteenharjoittajan tai päällikön velvollisuus, on oltava tiedot aluksen nimestä, tunnuskirjaimista, radiokutsutunnuksesta, IMOtunnistenumerosta tai MMSI-numerosta, määräsatamasta ja arvioidusta saapumisajasta sinne, arvioidusta lähtöajasta Euroopan unionin ulkopuolisista satamista lähtevien alusten osalta sekä asianmukainen yksityiskohtainen ja vahvistettu lastiluettelo tai yksityiskohtainen ahtauspiirros aineiden määristä ja niiden sijainnista sekä 3 :n 1 momentissa mainitut tiedot. Lisäksi ilmoituksessa tulee olla tieto aluksella olevien henkilöiden lukumäärästä.

13 N:o a Vapautus aluksesta tehtävästä ilmoituksesta Merenkulkulaitos voi vapauttaa Suomen sisäisen tai Euroopan unionin toisen jäsenmaan ja Suomen välisen säännöllisen liikenteen 4 :ssä säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) säännöllistä liikennettä harjoittava yhtiö laatii luettelon kyseeseen tulevista aluksista, pitää sen ajan tasalla ja toimittaa sen Merenkulkulaitokselle; 2) jokaista tehtyä matkaa koskevat 4 :n 3 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan antaa pyynnöstä sähköisessä muodossa Merenkulkulaitoksen käyttöön välittömästi mihin vuorokauden aikaan tahansa. Merenkulkulaitos voi myöntää 1 momentin ehtojen mukaisesti vapautuksen säännölliselle liikenteelle, jota harjoitetaan Euroopan unionin ulkopuolisen valtion ja Suomen välillä, mahdollisen toisen Euroopan unionin jäsenvaltion pyynnöstä ja yhteistyössä kaikkien niiden jäsenvaltioiden kanssa, mukaan luettuina ne rannikkovaltiot, joita asia koskee, jos sillä ei vaaranneta merenkulun turvallisuutta. Vapautusta koskevaan hakemukseen on liitettävä 4 :n 3 momentissa mainitut tiedot. Jos 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, Merenkulkulaitoksen tulee peruuttaa antamansa vapautus välittömästi. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitussihteeri Minna Kivimäki

14 178 N:o 66 Valtiovarainministeriön asetus J.L. Runebergin juhlarahasta Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2004 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Johan Ludvig Runebergin syntymän 200- vuotisjuhlien johdosta lyödään 10 euron juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,6 ± 0,1 millimetriä ja paino 27,4 ± 0,5 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet K ja M. 5 Juhlarahojen leimat ovat seuraavan selitelmän ja kuvan mukaiset. Rahan tunnuspuolella on kohokuviona yksityiskohta vuoden 1831 Helsingfors Tidningar -lehden tekstistä. Rahan arvopuolella on keskellä syvennyskuviona Runebergin kasvot, alhaalla pääosin kohokuviona kaaren muodossa teksti J.L.RUNEBERG , ylhäällä syvennyskuviona kaaren muodossa teksti 2004 SUOMI FINLAND. Kasvojen vasemmalla puolella on vaakasuoraan syvennyskuviona arvomerkintä 10 ja kasvojen oikealla puolella e. 6 Osa 10 euron juhlarahan lyöntimäärästä lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.

15 N:o Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki Hallitusneuvos Raine Vairimaa

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 62 66, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN