1700-luvun suomalaiset osana Ruotsin valtakuntaa ja eurooppalaista valitusta ja kirjakulttuuria. Kirsi Vainio-Korhonen

Transkriptio

1 1700-luvun suomalaiset osana Ruotsin valtakuntaa ja eurooppalaista valitusta ja kirjakulttuuria Kirsi Vainio-Korhonen

2 1700-lukua yhteiskunnan vai yksilön Missä määrin huomiota yhteiskuntaan ja kulttuurisiin valtadiskurssehin? Yhteiskuntien tasolla 1700-luku on nähty valistuksen ja edistyksen vuosisatana, jonka pyrkimyksiin on liitetty käsitteitä kuten järki, sivistys, hyöty, tasa-arvo lain edessä ja ihmisoikeudet. Missä määrin voi korostaa yksilön toimintamahdollisuuksia, valtarakenteiden ohittamista, moniäänisyyttä? Onko vaarana analyysin jäämien yksilötasolle, jolloin laaja-alaisempia yleistyksiä ei voi tehdä? Pehr Hilleström: Tukholmalaisessa taidemyymälässä (1790-luku) tasolla?

3 1700-luvun merkitys eri Tieteessä valistusajattelijat niittivät laakereita empiristeinä, jotka korostivat kokemusta tiedon lähteenä, ja rationalisteina, jotka painottivat järkeilyn merkitystä. Missä määrin 1700-luvun ilmiöt vaikuttivat tavallisten ihmisten ei siis ainoastaan poikkeusyksilöiden maailmankuvaan? Missä merkityksessä, missä määrin ja kenelle 1700-luku oli eurooppalaisen kirjakulttuurin vuosisata? William Hogarth: Palvelijat (1750- luku), Louis-Michel van Loo: Denis Diderot (1767) yhteiskuntaluokille?

4 1700-luvun kirjakulttuuri Minna Ahokas: Valistus suomalaisessa kirjakulttuurissa 1700-luvulla. Helsinki Robert Darnton: Revolution in Print: The Press in France (1989); The Forbidden Best-Sellers of Prerevolutionary France (1995) Darnton: - Kirja informaation kuljettajana - Lukeminen tulkitsevana toimintana luvun marginaaliset diskurssit, pamfletit, pornografia, pienpainatteet. - Jälkimaailman taiteellisesti tai tieteellisesti vähäpätöisiksi arvioimilla teksteillä on usein omassa ajassaan (suuri) merkitys. Pehr Hilleström: Jungfru som köper en kärleksvisa (1796)

5 Valistus from below Darnton ja valistuksen alamaailma: 1700-luvulla valistus ei saanut kansanomaista luonnetta, mutta valistusaatteet levisivät kaikkiin sosiaaliryhmiin halvalla tehtyjen pienpainatteiden ja tuntemattomampien kirjoittajien tekstien välityksellä. Darntonin kommunikaatiokehä: - Aatteet, politiikka, talous - Kirjoittajat, kustantajat, julkaisijat - Kirjakauppiaat, kirjanpainajat, kirjansitojat, kirjojen lähettäjät ja rahtaajat - Lukijat, kirjojen ostajat, lainaajat, seurat, kirjastot

6 Lukutavat ja lajityypit muuttuvat luvun Ruotsissa ja Suomessa Lukutaitoa tutkineet erottavat toisistaan erilaisia lukutapoja riippuen siitä luettiinko uskonnollisia tai maallisia tekstejä. Raamattua, katekismusta ja virsikirjaa luettiin toistuvasti samanlaisina ja jopa ulkoa luvulla Ruotsin valtakunnassa yleistynyt maallisempi kirjallisuus ja sanomalehdet lukukokemuksina erilaisia: henkilökohtaisia valintoja ja niistä etsittiin uutta, ennen lukematonta tietoa. Samaan aikaan yleistyi puhdas ajanvietelukeminen, runot ja romaanit. Pehr Hilleström: Lukeva nainen ja kamarineito (1780-luku)

7 Käännöskirjallisuuden suuri merkitys Suomalaisten kaupunkien kirjahuutokaupat Voltaire 22 kpl suosituin Kaarle XII:sta koskeva historiateos käännöksinä Christian Wolff 17 kpl suosituin matematiikan perusteos Elementa Matheseo Universae Montesquieu 6 kpl suosituin Tankar öfwer orsakerna til de Romares fall Cesare Beccaria 5 kpl rikosoikeusjärjestelmän uusimista puolustava Afhandling om brott och straff

8 Ruotsiksi, saksaksi ja ranskaksi lukeva Anders Munsterhjelm Anders Munsterhjelm, suomalainen upseeri piti päiväkirjaa sotavankeudessa Venäjällä ja kuvasi siinä lukutottumuksiaan. Ruotsinkielinen virsikirja, saksan- ja ranskankieliset sanomalehdet, ranskalainen kladestiinikirjallisuus, hallitsijaelämäkerrat ja matkakirjat mm. James Cookin matkoista. 'The Clandestine Marriage' by Johan Zoffany c.1766

9 Eurooppalaisia romaaneja ruotsiksi Jacobina Munsterhjelmille Daniel Defoe: Robinson Crusoe Jeanne Marie Leprince de Beaumont: Den nya Clarissas sannfärdiga historia (La Nouvelle Clarice) Gudmund Jöran Adlerbeth: Melusinas lefnadshändelser Olof von Dahlinin runot Möllerin katekismus

10 Oppikirjoja ranskaksi Sofie Jean-Baptiste Morvan de Bellegarde: Modelles de conversations pour les personnes polies Francois Noël: Dictionnaire historique Munsterhjelmille

11 Hyödyn ajan keittotaitoa naisille Cajsa Wargs Hjelpreda i Hushållningen för Unga Fruentimber (1755), n. 800 sivua. Hushållsvetenskap Lähtökohtana 1700-luvun muotiteema järki: säästöjä järkevällä taloudenpidolla Vaikutteita maailmalta ja etenkin Ranskasta Boeuf à la Mode, Några sorter à la glace, A la doube Sana makarooni esiintyy ensimmäistä kertaa ruotsin kielellä Wargin keittokirjassa: sekä nuudelina että mantelileivonnaisena. Teos oli jokaisen aatelis-, pappis- ja porvarissäätyisen naisen kirjakokoelmassa.

12 Om Konsten at rätt behaga Suomen ensimmäinen aikakauslehti 1782 / 16 numeroa. Ilmestyi Turussa. Suunnattu naislukijoille Tekijänä todennäköisesti Ruotsista Turkuun muuttanut toimittaja ja kirjailija Catharina Ahlgren ( ).

13 Kätilöiden maailmakuva Ruotsalainen kätilökoulutus 1700-luvulla: luento-opetusta, käytännön harjoittelua ja lopuksi tutkinnon suorittaminen Tukholmassa vaati oppikirjojen lukemista: - uuden tiedon ymmärtäminen, hyväksyminen ja muokkaaminen omaan käyttöön. - kykyä mieltää koulutuksen tärkeys järjen ja hyödyn näkökulmasta. Valmius ja halukkuus uuden tiedon hankintaan on liitetty modernin ajatusmaailman kehittymiseen. Kätilöiden on täytynyt ymmärtää, että heidän tietonsa ja taitonsa vaikuttivat synnytysten lopputulokseen ja sitä kautta sellaisiin seikkoihin, joita etenkin rahvas piti vielä Jumalan säätäminä asioina, joihin ihmisen ei tullut puuttua.