YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 157/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 180 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 157/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 180 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kurjennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Nurmo Vaskiluodon Voima Oy, Vaasa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kurjenneva sijaitsee noin 15 km Nurmon taajamasta kaakkoon ja noin 15 km Seinäjoen taajamasta itään. Kurjenneva on olemassa turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta ala oli vuonna ha ja kuluvana vuotena 97 ha. Vaskiluodon Voima Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kurjennevan jo toiminnassa olevan 180 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toiminnalle ja sen 57 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanolle ja toiminnalle. Hakija on pyytänyt myös lupaa Kurjennevan turvetuotantotoiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Hakija oli tehnyt Vaasan vesi ja ympäristöpiirille vesiensuojelun ennakkotoimenpiteitä koskevan asetuksen mukaisen ilmoituksen Kurjennevan tuotantoalueesta. Länsi Suomen ympäristökeskus oli edellyttänyt, että Kurjennevan turvetuotantoalueelle tuli hakea ympäristölupa vuoden 2004 kesäkuun loppuun mennessä.

2 ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Vesistön tila ja käyttö 2 Hakijalla on hallussaan jo toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Laajennusalueen lohko 12 (38 ha) sijaitsee neljän tilan alueella, joista kolmen pohjoisimman tilan kanssa hakija on tehnyt sopimukset turpeen nosto oikeudesta yhteensä 30 ha:n alueelta 25 vuoden ajalle ympäristölupapäätöksestä lukien. Eteläisimmän tilan alueesta hakija käy sopimusneuvotteluja maanomistajan kanssa. Hakija pyrkii saamaan hallintaansa myös lohkoon 13 (19 ha) tarvittavan alueen. Mikäli maanomistajan suostumusta ei saada, alue jää pois tuotantoon varattavasta ja kunnostettavasta alueesta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavan mukaan Lapuanjokea koskee turvetuotannossa suunnittelumääräys III, jonka mukaan suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kurjennevalla on harjoitettu turvetuotantoa 1950 luvulta alkaen. Suurimmillaan tuotantoalue on ollut 256 ha. Vuonna 2004 se oli 180 ha ja vuonna ha. Osalle Kurjennevan tuotannosta poistuneelle alueelle on istutettu ruokohelpikasvusto. Lisäalue (lohkot 12 ja 13) on kokonaisuudessaan metsäojitettu. Alueen ojitus on vanhaa ja ojituksen vaikutuksesta alueen suokasvillisuus on muuttunut voimakkaasti. Alueen itäreuna on paikoin turvekangasasteella ja keskiosa muistuttaa isovarpuista rämettä. Lähin vakituinen asutus sijaitsee yli 2 km:n etäisyydellä ja kesäasutus yli 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueelle ei kuljeta kesäpaikkojen tien kautta. Kurjennevan talo maantien 697 pohjoispuolella on alueen turvetuotantourakoitsijan hallussa. Kurjennevaa ympäröivät suoalueet on metsäojitettu. Tuotantoalue rajautuu pohjoisessa maantiehen, jonka pohjoispuolella sijaitsee Hirvijärven tekojärvi. Alueella oleva tiestö on hyvässä kunnossa. Kurjennevan suo sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella Nurmonjoen valuma alueen Hirvijärven lähialueella. Kurjennevan tuotantoalueen keski ja itäosan kuivatusvedet johdetaan 164 ha:n suuruiselta tuotantoalalta metsäojassa noin 2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta olevaan Hirvijärven tekoaltaaseen. Tuotantoalueen länsiosasta vedet purkautuvat 16 ha:n suuruiselta tuotantoalalta metsäojastoon, joka laskee noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta olevaan Hirvijärven täyttökanavaan.

3 3 Hirvijärvi on 15,5 km 2 :n laajuinen tekojärvi, jonka valuma alue on 715,5 km 2. Kurjennevan tuotantoalueen osuus Hirvijärven altaan valuma alueesta on 0,3 %. Hirvijärveä käytetään ensisijaisesti Nurmonjoen vesimäärien säännöstelyyn, mutta sillä on merkitystä myös sähköntuotannon ja virkistyksen kannalta. Hirvijärven veden laatu ei mainittavasti poikkea Kauhavanjoen ja Hirvijoen veden laadusta. Vuonna 2002 pintaveden fosforipitoisuus oli µg/l, typpipitoisuus µg/l ja kiintoainepitoisuus 2,0 4,3 mg/l. Hirvijärveen on istutettu kuhaa ja siikaa, joista on muodostunut pyyntivahvuinen kanta. Luontaisesti Hirvijärven tekojärven kalakanta koostuu lahnasta, hauesta, ahvenesta, särjestä ja kuhasta. TURVETUOTANTO Hakija on harjoittanut tuotantoa Kurjennevalla vuodesta 1990 lukien. Vuonna 2004 alueella tuotettiin jyrsinpolttoturvetta 180 ha:n suuruisella alueella. Kurjennevan tuotantopinta alan on arvioitu pienentyvän nykyisestä 97 ha:sta siten, että vuonna 2010 se on 44 ha ja vuonna 2012 koko nykyinen tuotantoala on poistunut tuotannosta. Poistuneita alueita on suunniteltu korvaamaan Kurjennevan 57 ha:n suuruinen lisäalue, josta lohkon 12 osuus on 38 ha ja lohkon 13 osuus 19 ha. Tuotantoalueen poistumat vuosina ja jälkikäyttö Vuosi 2006 Tuotannosta on poistunut lohkon 8 itäosa (20 ha). Vuonna 2006 poistuu osa lohkosta 4 (6 ha), lohko 3 (5 ha), lohko 6 (22 ha) ja lohko 7 sekä lohkon 1 kaakkoisosa (23 ha). Vuoden 2006 jälkeen lohko 1 (88 ha) on poistunut kokonaan tuotannosta. Yhteensä tuotantoalan poistuma vuosina on 77 ha. Vuosi 2010 Tuotannosta poistuu lohko 2 (5 ha), lohkot 4 (22 ha), 5 (7 ha), osa lohkosta 10 (5 ha) ja lohko 11 (14 ha) eli yhteensä 53 ha. Vuosi 2012 Tuotannosta poistuu lohkon 8 keski ja länsiosa (39 ha) ja lohko 10 (16 ha) eli yhteensä 55 ha. Kurjennevan nykyinen tuotantoalue on siirtynyt kokonaisuudessaan jälkikäyttöön. Tuotanto jatkuu lisäalueilla (lohkot 12 ja 13). Vuosi 2025 Tuotantoon kunnostetut lisäalueet poistuvat tuotannosta vuonna Vuotuinen tuotantomäärä jyrsinturvetta on ollut keskimäärin MWh vuodessa. Vuonna 2006 tuotetun turpeen energiamääräksi arvioidaan MWh ja vuonna MWh. Lisäalueiden

4 4 (57 ha) kunnostus nostaa tuotettavan turpeen vuotuista energiamäärää runsaalla MWh:lla. Tuotannosta poistuneelle lohkolle 9 rakennetaan haihdutuskenttä/kosteikkoalue. Kurjennevan tuotantoalueen jälkikäyttömuotoja voivat olla alueen kuivatuksen puolesta lähinnä metsätalous ja maatalous. Tuotannosta vuonna 1998 poistuneella lohkon 1 alueella on aloitettu jälkikäyttö ruokohelven viljelyllä biopolttoaineeksi. Kurjennevan tuotantoalueen siirtyminen jälkihoito ja jälkikäyttövaiheeseen ei edellytä ojitusjärjestelyjä lukuun ottamatta uusien alueiden vesienkäsittelyä lohkon 8 pohjoisosan jälkikäyttöalueiden kasvillisuuskentillä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kuivatusvedet on tähän saakka käsitelty laskeutuksella. Vesienkäsittelyä tehostetaan suunnitelman mukaan vuodesta 2006 lukien virtaamansäätöpadoilla sekä lohkon 9 tuotannosta poistuneen alueen pohjoisosaan rakennettavalla haihdutuskentällä/kosteikkoalueella (3 ha) ja suodatuskenttäalueella (3,4 ha). Haihdutuskentälle/kosteikkoalueelle johdetaan vuonna 2006 kuivatusvesiä 44 ha:n tuotantoalueelta ja vuonna 2012 vain uudelta 19 ha:n suuruiselta lohkon 13 tuotantoalueelta, kun vanha tuotantoalue on jäänyt pois tuotannosta. Tällöin kentän/kosteikkoalueen pinta ala on 15,8 % tuotantoalueen pinta alasta ja 3,4 % sen valumaalueesta. Haihdutuskentän/kosteikon pohjoispuolelle suunniteltu suodatuskenttäalue on ollut viljelykäytössä, mutta se on heinittynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Alueella turvepaksuus on 0,5 1,0 metriä. Alueelle voidaan johtaa painovoimaisesti lohkojen 8 ja 12 kuivatusvedet. Kentän eteläosaan tehdään kampaoja, jolla vedet jaetaan tasaisesti alueelle. Kentän länsi ja pohjoisreunaa pengerretään tarvittavassa määrin. Suodatuskentälle oli suunnitelman mukaan tarkoitus johtaa vuonna 2006 kuivatusvesiä 77 ha:n tuotantoalueelta. Kun vuonna 2012 lohko 8 on jäänyt pois tuotannosta, suodatuskentän pinta ala on 8,9 % tuotantoalueen pinta alasta (38 ha). Vuonna 2006 kuivatusvedet oli suunniteltu johdettavaksi laskeutuksen ja virtaamansäädön kautta vesistöön lohkoilta 10, 2, 11 ja 4 tai niiden osa alueilta (yhteensä 33 ha). Vuonna 2011 alue on supistunut 11 hehtaariin ja poistunut tuotannosta kokonaan vuonna Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä muuttanut esitettyä suunnitelmaa siten, että lohkon 11 eteläosan vedet kosteikkoalueen sijasta ohjataan lohkon pohjoisosan laskeutusaltaalle. Koko lohko poistuu tuotannosta vuonna Muu kosteikolle suuntautuva tuotantoala sijaitsee korkeammalla kuin lohkon 11 eteläosa. Kosteikkoallasta voidaan kasvattaa 5,7 ha:iin, jolloin kosteikon ala on 7,6 % sen valuma alueen alasta

5 5 (75 ha). Suodatuskentän alan suhde valuma alueen suuruuteen on 3,8 % ja on mitoitukseltaan hakijan mukaan riittävä. Hakija on todennut, ettei Kurjennevan nykyisille ruokohelpiä kasvaville alueille voida johtaa kuivatusvesiä vuoden 2006 jälkeen tuotantoon jääviltä alueilta. Lohkon 8 itäosa poistuu tuotannosta vuonna 2006 ja lohkon 13 (uusi alue, 19 ha) kuivatusvedet on mahdollista johtaa lohkon 8 pohjoisosaan. Lohkon 8 jälkikäyttömuotona tulee olemaan maa ja/tai metsätalouskäyttö. Alueen pohjoisosaan hakija varaa noin 1 ha:n suuruisen kasvillisuuskenttäalueen, jolla voidaan käsitellä lohkon 13 kuivatusvesiä ympärivuotisesti ennen niiden johtamista kosteikkoalueelle. Vuonna 2012 lohkon 8 keski ja länsiosa poistuvat tuotannosta. Tuolloin lohkon 12 (uusi alue, 38 ha) vesienkäsittelyä on mahdollista tehostaa käyttämällä lohkon 8 pohjoisosan aluetta lohkon 12 vesien käsittelyyn. Hakija varaa lohkon 8 pohjoisosaan noin 2 ha:n suuruisen kasvillisuuskenttäalueen, jolla voidaan käsitellä lohkon 12 kuivatusvesiä ympärivuotisesti ennen niiden johtamista suodatuskenttäalueelle. Jälkihoitovaiheen alueiden vedet johdetaan samaa reittiä kuin tuotantovaiheessa ja käytössä ovat tuotantosuunnitelman mukaiset laskeutusaltaat, kosteikkoalue ja suodatuskenttä. Päästöt vesistöön Kurjennevan turvetuotantoalueen keskimääräinen kesäaikainen nettokuormitus perustason vesienkäsittelymenetelmillä ilman virtaamansäätöä vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella: Kok.P 0,10 kg/d Kok.N 2,20 kg/d Kiintoaine 17,6 kg/d Ravinteiden osalta kuormitus on laskettu nettomääräisenä ja kiintoaineen osalta bruttomääräisenä (mukana myös luonnon taustakuormitus). Pöly, melu ja liikenne Meluisimmat työvaiheet käytettäessä samanaikaisesti useampia koneita voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja yöajan 50 db:n melutason ylittymisen noin 500 m:n etäisyydellä. Turvetuotannosta aiheutuvan laskeutuvan pölyn haitta voi suunnitelman mukaan ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vuorokaudessa turvekuormia on Kuljetettava turvemäärä vähenee sitä mukaa kuin tuotantoalueita poistuu tuotannosta ja on vuoden 2012 jälkeen vuosittain MWh. Turve kuljetetaan aumateiden kautta Kurjennevan pohjoispuolella kulkevan Seinäjoki Mäyry maantien 697 kautta Seinäjoen SeVo:lle. Aumateiden varsil

6 6 la ja auma alueiden läheisyydessä ei ole asutusta. Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan. Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla. Varastointi ja jätteet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön, joka on sijoitettu tukikohta alueelle. Sijaintipaikan läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Työmaalla olevat polttoainesäiliöt ovat alueen urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden säiliöitä, joiden koko vaihtelee l:n välillä. Kurjennevan tukikohta alueella on korjaamohalli, jossa säilytetään tuotantokaluston huollossa syntyvät jäteöljyt ja öljyiset jätteet. Ekokem Oy noutaa hallilta jäteöljyt ja muut jätteet noutaa Lakeuden Jätekeskus Oy. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Hankkeen lähistöllä ei ole asutusta eikä liikennettä suuntaudu tuotantoalueelta kesäpaikkojen tien kautta. Kurjennevan talo maantien 697 pohjoispuolella on alueen turveurakoitsijan hallussa. Kurjennevaa ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Suoalueen kuivattaminen turvetuotantoalueiksi kuivattaa myös ympäröiviä rämeitä ja voi siten parantaa ympäröivien rämealueiden metsätaloudellista merkitystä. Ympäröivien kankaiden metsätalouden harjoittajat hyötyvät turpeenkuljetusten vuoksi kunnossapidetyistä tieyhteyksistä. Marjastuksen ja metsästyksen kannalta suunniteltu lisäalue on pienialainen ja reunoiltaan ojitettu. Kurjennevan tuotantoalueen kuivatusvedet korottavat Hirvijärven veden ainepitoisuuksia 180 ha:n suuruisella tuotantoalalla perustason vesienkäsittelymenetelmällä, mutta ilman virtaamansäätöä, keskimäärin seuraavasti: Kokonaisfosfori 0,2 µg/l Kokonaistyppi 4 µg/l Kiintoaine 0,03 mg/l Vuonna 2012 nykyinen alue on tuotettu loppuun ja poistuneita alueita on suunniteltu korvaamaan 57 ha:n suuruinen lisäalue. Vesiensuojelurakenteita on suunniteltu tehostettavaksi virtaamansäätöpadoilla, haihdutuskentällä/kosteikkoalueella ja suodatuskenttäalueella. Turvetuotannon vesistövaikutukset rajoittuvat Hirvijärven kaakkoiskulmassa sijaitsevaan pieneen lahteen, jonne tuotantoalueelta tuleva

7 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 7 metsäoja laskee. Noin 1 km kuivatusojan suuosasta olevalta altaan avovesialueelta otetuissa näytteissä ei ole havaittu merkkejä turvetuotantoalueen vaikutuksista (Etelä Pohjanmaan vesitutkijat 2003). Hankealueelta lähtevien metsäojien varrella ei ole asutusta eikä kesäpaikkoja. Hirvijärven lahdessa, johon metsäoja laskee, ei ole asutusta. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Hirvijärven kalastoon. Kurjennevan läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Alueen lähistöllä ei ole myöskään kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Alueella ei tiedetä olevan virtaamiltaan tai luonnonarvoiltaan merkittäviä lähteitä. Hankkeella ei ole pöly ja melupäästöjen eikä liikenteen osalta haitallisia vaikutuksia. Ympäristöriskit Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmänä PVO Lämpövoima Oy:n ympäristöjärjestelmä turvetuotantoa varten ja se on sertifioitu sekä SFS ISO standardin mukaisesti. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasiainministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Hakijalla on ollut vuodesta 1993 lähtien turvetuotantosoiden käyttöja päästötarkkailua koskeva Länsi Suomen yhtenäistarkkailuohjelma, jonka ohjelmatarkennuksen Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ja johon myös Kurjennevan alue kuuluu. Kurjennevan osalta hakija on esittänyt tarkkailtavaksi vesiensuojelurakenteiden tehoa kunnostettavien lisäalueiden vesiensuojelurakenteiden osalta. Tarkkailu esitetään toteutettavaksi kolmen vuoden ajan ottamalla näytteet lohkon 12 laskeutusaltaan yläpuolelta ja suodatuskentän alapuolelta. Näytteet otetaan kertanäytteenä kesäkuussa ja elokuussa hakijan tarkkailusoiden kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä. Näytteistä määritetään kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kemiallinen hapenkulutus ja väri. Lohkon 13 osalta hakija on esittänyt samaa tarkkailumenettelyä, kun lohko otetaan tuotantoon.

8 Vaikutustarkkailu 8 Hakijalla on ollut vuodesta 1993 lähtien turvetuotantosoiden vesistötarkkailua koskeva Länsi Suomen yhtenäistarkkailuohjelma, jonka ohjelmatarkennuksen Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ja johon myös Kurjennevan alue kuuluu. HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa kalataloudellista tai muutakaan haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Nurmon kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nurmon kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Nurmon kunnalta mennessä. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Hertta ohjelman mukaan Hirvijärvestä on haettu vesinäytteitä 1970 luvun alussa. Analyysien perusteella kiintoainepitoisuus on ollut 2,1 15 mg/l, fosforipitoisuus µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Väriluku on vaihdellut välillä mg Pt/l. Fosfori ja typpipitoisuuden mukaan Hirvijärven vesi on ollut rehevää tai hyvin rehevää. Värin perusteella vesi on runsashumuksista suovettä. Ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Esitetty vesienkäsittely virtaamansäädöllä perustason vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi ei ole riittävä puhdistusmenetelmä. Kosteikkojen käytöstä ei ole käytännön kokemuksia näin laajassa turvetuotannossa. Hakija on esittänyt 3,4 ha:n suodatusallasta 180 ha:n alueelta tuleville kuivatusvesille. Ympäristökeskus on katsonut, että suodatusallasta voidaan kokeilla kuivatusvesien puhdistukseen, kun sen toimivuutta tarkkaillaan kuormitustarkkailussa. Samoin kosteikkojen toimivuutta puhdistusmenetelmänä on tarkkailtava ja tuloksista tehtävä raportti sekä ympäristölupa tarkastettava neljän vuoden kuluttua, jolloin todetaan puhdistuksien toimivuus. Mikäli kuivatusvesien puhdistustulokset eivät ole riittäviä, on puhdistusta tehostettava tarkistushakemuksen yhteydessä. Hakijan tulee selvittää Ruhannevan ojittamattoman suon luonto ja tuotannon vaikutus ympäröivään luontoon.

9 9 Turvetuotannosta on pidettävä käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus, vaikutus ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa, mikäli hakemuksessa esitetyt tehostetut vesienkäsittelytoimenpiteet toteutetaan. Kurjennevalta lähtevän kuormituksen määrästä on vaikea saada pitkäaikaista arviota, minkä vuoksi Kurjennevan vaikutukset vesistöön ovat vaikeasti arvioitavissa. Lisäksi vanhojen turvetuotantoalueiden kuivatusvesien vaikutusten arviointia vaikeuttaa taustatietojen puutteellisuus. TE keskus on edellyttänyt hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvansaajan on suoritettava vuotuista kalatalousmaksua TE keskukselle käytettäväksi kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksua voidaan vähentää kuormituksen ja turvetuotannon pienenemisen myötä siten, että vuonna 2012 maksu on vuodessa. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine, humus ja ravinnekuorman suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kalataloudelliseen arvoon. Lupaehdot on määrättävä tarkistettaviksi. 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan mukaan toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että vesistöjen virkistyskäytön ja vedenlaadun turvaamiseksi vesiensuojelua tehostetaan kaikilla alueilla hakemuksen mukaisten vesienpuhdistustoimenpiteiden lisäksi rakentamalla pintavalutuskentät kaikille tuotantoalueen kuivatusvesille. Vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa ja niitä on tarkkailtava vuosittain säännöllisesti. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä mahdollisimman kuivana ajankohtana ja kasvillisuuden poisto laskuojista on tehtävä kulloinkin vain osalla ojaa. Toimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja kirjanpito pyydettäessä esitettävä kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön tulevan kuormituksen tarkkailemiseksi alueelle on suunniteltava näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain lausunnossa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella säilytettävien polttoainesäiliöiden on oltava laponestolla varustettuja joko kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee olla tiiviillä katoksellisella alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet on käsiteltävä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ympäristöluvassa on otettava huomioon alueiden käyttö tuotannon loppumisen jälkeen. Ympäristölautakunta on pyytänyt vuositarkkailuraporttien toimittamista myös sille.

10 Hakijan vastine 10 Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnossa mainitun Ruhannevan alueen suokunnon selvittämisen koskevan ilmeisesti Kurjennevan eteläosaa, jonne tuotantoalueen laajennus on suunniteltu. Alue on luettu Geologian tutkimuskeskuksen turvekartoituksessa vuonna 1993 samaksi Kurjennevan suoaltaaksi. Suokartoituksessa Kurjennevan suoalueen länsireunat oli todettu ojitetuiksi ja alueen muutoin olevan ojittamaton. Yleisimpänä suotyyppinä puuttomalla neva alueella on rahkaneva ja lyhytkorsinevaräme. Alueen metsäiset reunaosat ovat yleisesti rahkarämettä. Kurjennevan tuotantoalue lisäalueineen on nykyään varsin karua suota, jolla ei esiinny reheviä suotyyppejä, pienvesistöjä tai lähteitä. Alueella ei ole havaittu petolinnun pesiä. Laajennusalueiden ottaminen turvetuotantoon ei muuta oleellisesti Kurjennevan aluetta ympäröivää maisemaa ja luontoa. Lausunnossa esitetystä kosteikkojen käyttökokemuksen puutteesta hakija on todennut, että Kurjennevan tuotantoalueen kuormitus pienenee käytännössä tuotantoalueen poistuman kautta ja samanaikaisesti alueen vesiensuojelurakenteita parannetaan merkittävästi. Hakija on kuvaillut hakemuksessaan esittämää vesiensuojelun tehostamista ja todennut, että hakijan käsityksen mukaan Kurjennevalle suunniteltu vesiensuojelun tehostaminen vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan mielestä ympäristölupaa ei ole tarpeen tarkastaa neljän vuoden kuluttua. Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailu voidaan toteuttaa tarvittaessa. Hakija on todennut Pohjanmaan TE keskuksen 2) lausuntoon Kurjennevan kuormituksen pitkäaikaisen arvioinnin vaikeudesta, että lausunnossa on kuitenkin todettu tuotantoalueen nopea poistuma. Lausunnossa on laskettu ravinteille ja kiintoaineelle vuosikuormituksia, jotka tulevaisuudessa ovat noin kolmasosa nykyisistä kuormituksista. Varsin mittavat vesienkäsittelyrakenteet vähentävät kuormitusta, mikä on hakijan mukaan otettava huomioon. Kurjennevan tuotantoalueen vesistövaikutukset rajoittuvat Hirvijärven kaakkoiskulman pieneen lahteen. TE keskuksen lausunnon liitteenä olevasta Hirvijärven tekoaltaan kuvauksesta on pääteltävissä altaan luonnonolosuhteiden vaikutuksia altaan veden laatuun. Hakijan mukaan TE keskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on kuormitusosuuteen ja kuormituksen vaikutuksiin nähden suhteeton. Hakija on esittänyt kalatalousmaksun kohtuullistamista 300 :n tasolle nykyisellä tuotantotasolla ja maksun pienentämistä kolmannekseen vuonna 2012 tuotantoalan poistuman vuoksi. Hakija on todennut Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan 3) vaatimukseen Kurjennevan alueelle rakennettavista pintavalutuskentistä, että alueelle on suunniteltu sille parhaiten soveltuvat vesienkäsittelyrakenteet, jotka täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen.

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 11 Hakija on hyväksynyt lautakunnan esityksen kasvillisuuden poistosta laskuojassa vain osalla ojaa kerrallaan. Tarkkailun osalta hakija on todennut, että Kurjennevan alue on kuulunut Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantosoiden yhtenäistarkkailuohjelmaan, jota on toteutettu vuodesta 1993 alkaen. Lausunnossa esitetty jatkuvatoiminen virtaamanmittaus valuma alueittain ja siihen liittyvä näytteenotto on tarpeetonta ottaen huomioon hakijan jo toiminnassa ollut ja edelleen toteuttama tarkkailuohjelma. Hakijalla on myös käytössään SFS ISO standardin mukaisesti sertifioitu turvetuotantosoiden ympäristöasioiden hallintojärjestelmä. Hakija on todennut käytössään olevan polttoaineiden säilytykseen liikuteltavia ns. farmarisäiliöitä, jotka täyttävät liikenne ja viestintäministeriön asetuksessa 277/2002 olevat polttoaineiden varastointia koskevat määräykset. Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetystä tuotannosta poisjäävien alueiden käytöstä hakija on todennut, että tuotannosta poistuvat alueet siirtyvät metsän kasvatukseen, peltoenergian tuotantoon tai maatalouden käyttöön, joissa toimitaan ko. käyttömuotojen mukaisin käyttöehdoin. Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen lohkon 13 (19 ha) ja lohkon 12 eteläosan, kiinteistöön RN:o 9:23 kuuluvan alueen (5 ha) kuntoonpanon ja turvetuotannon osalta. Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Kurjennevan jo toiminnassa olevan 97 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen turvetuotantoon ja 30 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Nurmon kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Lupa koskee noin 280 ha:n suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 127 ha:n suuruiselta tuotantoalueelta, johon sisältyy 30 ha uutta tuotantoaluetta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

12 Vesienkäsittely 12 2) Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava päivätyissä suunnitelmapiirustuksissa nrot , , ja esitetyllä tavalla sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä ympärivuotisesti haihdutuskentän/kosteikon ja suodatuskentän kautta lukuun ottamatta lohkoa 13 koskevia järjestelyjä. Lisäksi piirustuksista poiketen koko lohkon 11 kuivatusvedet on johdettava kosteikolle, kosteikon pinta alan tulee olla vähintään 5,0 ha ja lohkon 8 pohjoisosaan on rakennettava vähintään 2,0 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä lohkon 12 kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Hankealueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanoa ja viimeistään mennessä. Ne on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tämän päätöksen antamisen jälkeen. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

13 13 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön eikä tuotannosta aiheudu tarpeetonta melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

14 Tarkkailut 14 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua vuoden 2014 loppuun saakka ja siitä lukien 250 euroa vuodessa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen

15 15 ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen hylkääminen lohkon 13 ja osin lohkon 12 osalta Luvan myöntämisen edellytykset Hakijalla ei ole hallintaoikeutta lohkon 13 alueeseen eikä lohkon 12 eteläpäässä olevaan kiinteistöön RN:o 9:23 kuuluvaan alueeseen, minkä vuoksi hakemus on tältä osin hylätty. Kurjennevan turvetuotantoalue on pääasiassa jo toiminnassa olevaa tuotantoaluetta. Kuluvana vuotena tuotantoala on ollut 97 ha. Vuoden 2012 loppuun mennessä se on poistunut kokonaan tuotannosta. Uutta tuotantoaluetta voidaan ottaa käyttöön 30 ha. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Ympäristölupavirasto katsoo, että Kurjennevan tuotantoalueella, ottaen huomioon tuotantopintaalan nopea poistuma ja vesienkäsittelyn tehostaminen perustason lisäksi haihdutuskentällä/kosteikolla, suodatuskentällä ja kasvillisuuskentällä, vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupa on voimassa jo olemassa olevan toiminnan osalta määräajan vuoden 2012 loppuun saakka ja uuden tuotannon osalta toistaiseksi. Tuotantoalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä pohjavesialueita, joilla olisi merkitystä yhdyskuntien vedenhankintaan. Kun otetaan huomioon Kurjennevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

16 Lupamääräysten perustelut 16 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on tuotantoalueen eri osissa loppuvaiheessaan, jolloin nostetaan hyvin maatunutta turvetta, mistä aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja melun vähentämiseksi annetaan lupamääräys 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruudessa on otettu huomioon, että päästöjen vähetessä purkuvesistön veden laatu paranee viiveellä. Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon 1) huomioon tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä. Ympäristölupavirasto toteaa, että jo olemassa olevaa toimintaa koskeva lupa on myönnetty määräaikaisena ja luvan voimassaoloaika päättyy Jo olemassa olevan tuotannon kuivatusvesien käsittelyä on määrätty tehostettavaksi lupamääräyksessä 2) esitetyllä tavalla. Kuivatusvedet on laajennusalueen osalta määrätty johdettaviksi sekä kasvillisuus että suodatuskentän kautta. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittely vastaa tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto toteaa Ruhannevan alueen suoluonnon selvittämistä koskevasta vaatimuksesta, että hakija on toimittanut arvion turvetuotannon vaikutuksista Kurjennevan eteläosan suoalueella, jonne suunnitellut laajennusalueet sijoittuvat. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että lupamääräyksessä 15) määrätty kalatalousmaksu on riittävä vähenevä tuotantopinta ala ja vesienkäsittelyn taso huomioon ottaen. Kalatalousmaksun suuruutta voidaan myöhemmin tarkistaa, mikäli kosteikosta ja suodatuskentästä saadut tarkkailutulokset antavat siihen perustetta. Ympäristölupavirasto toteaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimukseen 3) pintavalutuskentistä, että suunnitelman mukainen vesienkäsittely voidaan jo olemassa olevan toiminnan osalta katsoa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon tuotantopinta alan poistuma ja vesienkäsittelyn tehostaminen suodatuskentällä ja kosteikoilla. Ympäristölupavi

17 17 rasto ottaa muut ympäristölautakunnan esittämät vaatimukset huomioon asianomaisissa lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa lohkon 12 osalta toistaiseksi ja muilta osin saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos luvan saaja asettaa euron suuruisen vakuuden Länsi Suomen lääninhallitukseen ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Kysymyksessä on jo pitkään tuotannossa ollut turvetuotantoalue, jonka toiminnan jatkamiselle sekä laajennusosan kuntoonpanolle ja toiminnalle on tällä päätöksellä myönnetty ympäristölupa. Laajen

18 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 18 nusalueen lähistöllä ei ole asutusta. Laajennusalueen kuntoonpano ja turvetuotanto eivät tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

19 19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. AV/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2

22 Liite 3 KURJENNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojaan suodatuskentän pohjoispuolelta laskuojaan johdettavista vesistä sekä lohkolta 12 laskeutusaltaan ja kasvillisuuskentän yläpuolelta ja suodatuskentän alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.

23 Raportointi Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan suodatuskentän pohjoispuolelta laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja suodatuskenttää ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.