KUVAILULEHTI. MH luontopalvelujen aluejohtaja. Hyväksytty
|
|
- Anne-Mari Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Luonteri Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty Lisätiedot Natura-arvioinnin vastuuhenkilö Meri-Hilkka Mäkelä. Arviointiin ovat osallistuneet Mervi Niiranen, Antti Below, Tero Sipilä ja Arto Ustinov (ESAELY). NATA-arviointi on tehty osana Saimaannorppa-LIFE hanketta (LIFE12 NAT/FI/000367). Lajistolomake 2B sisältää sensitiivisiksi luokiteltuja tietoja. Asianhallintalinkki Hyväksymiskokouksen muistio: MH 5423/2016/ Saatavilla verkossa Muodostaja METSA\merima :34:13 Viimeisin päivittäjä METSA\kaijaei :32:41
2 1 Natura-alueen perustiedot Sisältö Alueen nimi Lomakkeella kuvataan Natura-alueen hallinnolliset perustiedot, pinta-alatiedot, maankäyttöön liittyvät tiedot sekä kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun liittyvät tiedot. Lisäksi lomake sisältää kytkeytyneisyystarkastelun ja perustietojen yhteenvedon. Kooste yksityisten luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä on esitetty liitteessä 1. Luonteri Natura-alueet Koodi Tyyppi Toteutustavat Luonteri FI SAC-alue luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, maastoliikennelaki, vesiliikennelaki, kalastuslaki, sopimus Pinta-alat Kokonaispinta-ala (ha) Vesipinta-ala (ha) SCI/SAC-alueen pinta-ala 8434, ,56 SPA-alueen pinta-ala 0,00 0,00 Kokonaispinta-ala 8434, ,56 Päällekkäinen Natura-pinta-ala 0,00 0,00 Maakunta Kunta 10- Etelä-Savon maakunta 623- Puumala Natura-alueen maankäyttö 491- Mikkeli 178- Juva Perustetut suojelualueet Kohdetyyppi Perustamisajankohta NATAn kattama alue (ha) Järjestyssääntö annettu (pvm) Luonterin luonnonsuojelualue 203- Muu luonnonsuojelualue (MH) ,35 Yksityiset suojelualueet Lukumäärä NATAn kattama alue (ha) Lisätietoja 601- Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) ,36 YSA korvannut YSA065928:n, vanha poistettu yhteenvedosta Määräaikainen rauhoitusalue (MRA; LsL 25 ) 1 1,92 MRA206653, Leppäniemen eteläinen rauhoitusalue. Voimassa asti. Muut alueet Lukumäärä NATAn kattama alue (ha) Lisätietoja 999- Muut alueet 6183,59 Ls-lakialueista toteuttamatta 3 ha. 22 ha lunastus käynnissä 8/ ha tot. muutoin. Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Nimi Tyyppi Lisätietoja
3 Saamelaisten kotiseutualueet Natura-alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Osittain Kokonaan Ei ollenkaan Lisätietoja Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava Tyyppi Nimi Hyväksymisvuosi Kattaa NATAsta (%) Natura-aluetta koskevat kirjaukset Maakuntakaava Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus Yleiskaava Luonterin rantaosayleiskaava, Mikkeli (Anttola) 100 Etelä-Savon 2. maakuntakaavan ehdotus on nähtävillä Osana Saimaata Luonteri kuuluu matkailun kansainvälistämisen painopistealueelle. SLmerkintä on päivitetty perustettujen luonnonsuojelualueiden mukaisesti 42 ha laajemmaksi (SL 8.421, Luonteri). Raintsaaren ja Huosiossalon pohjoisosan virkistysalueet (V) muuttuvat SL-alueeksi, poislukien Papinsalon kärki, joka säilyy virkistysalueena. Huosiossaloon ja Raintsaareen merkitään retkisatamat (V1). Hiidenmaan polun (rr) linjaus muutttuu osittain. (1) Natura-rajauksen kanssa lähes yhteneväiseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat maa-alueet on pääpiirteissään merkitty suojelualueiksi (SL-1). Uusia rakennuspaikkoja (RA/RA-1) on ohjelmarajauksen sisäpuolella yht. 10. Korvensaaressa on virkistysaluetta (VR). Suojelualueilla on yhteensä 10 rantautumispaikkaa (LV-1). Alueella on useita apajapaikkoja, joille ei saa rakentaa nuotanvetoa vaikeuttavia rakenteita. (2). Yleiskaava Luonterin rantayleiskaava, Juva Natura-alueen maa-alueet pääpiirteissään merkinnällä SL, lukuun ottamatta virkistysja retkeilyalueita Karihiekalla (VR-1), Raintsaaressa (VR), Uimasalossa (VR) ja Huosiossalon pohjoisosassa (VR) sekä rakennusoikeudettomia maa- ja metsätalousalueita (M-1) Papinsalossa, Uimasalossa ja Huosiossalossa. Papinsalossa on lisäksi kaksi omakotitalojen aluetta (AO-1) sekä vanhoja ja uusia lomarakennuspaikkoja maisemallisesti aralla alueella (RA-1). Uimasalossa on kaksi maatalouskeskuksen aluetta (AM) sekä kaksi uutta lomarakennuspaikkaa (RA/RA-1). Olemassaolevia RA/RA1 -paikkoja on harvakseltaan. Rantautumispaikat (LV-2) on merkitty Hovinsaareen, Huosiossalon eteläkärkeen ja itärannalle. Uimasalon Sarkaslammen ympäristössä on ohjeellinen retkeilyreittimerkintä. (3) Yleiskaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Eteläisten ja itäisten pienalueiden yleiskaava, Mikkeli (Anttola) Piekälänsaaren itäiset ranta-alueet M-1 ja SL-merkinnöin. Lisäksi kahden olemassaolevan RA-paikan lisäksi yksi uusi RA-3 -rakennuspaikka. Kukassalon kärjessä M-1 ja M-2 -aluetta (ei saa rakentaa, todettu luontoarvoja) ja itäisin ranta SLmerkinnällä. Olemassaolevan rakennuspaikan lisäksi kaksi uutta RA-1 -paikkaa. (4) VAT ja VAT Vuoksi Natura-alue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka luonto- ja kulttuuriympäristönä on erityinen aluekokonaisuus. Tavoitteena on alueidenkäytön sovittaminen mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on samalla tukea luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Alueella tulee ohjata matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja
4 kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. (5; 6) Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava Koko Natura-rajaus (nat) merkinnällä SL (Luonteri) lukuunottamatta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä virkistysalueita (V) Mikkelin Korvensaaressa, Juvan Karihiekalla, Raintsaaressa ja Huosiossalon pohjoisosassa. Luonterin halki kulkee Puumala-Mikkeli -laivaväylä (lv) sekä Luonterin venereitit (vv, veneilyn runkoväylät ja muut alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät). Retkisatamat (V1): Vartiosaari, Pieni puoli, Pekansaari ja Hiidenlahti. Neitvuoren retkeilyreitit ovat osa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävää Hiidenmaan polut-kokonaisuutta (rr). Alueen luoteisosat kattava "Neitvuoren maisema" on arvotettu kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (mav). Muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (SM) on neljä: Saukonsalon Matalalahti, Sarkasvuori, Sarkaslampi ja Raintsaari. Leppäniemessä on uiton suoja- ja järjestelypaikka (ls1). Natura-alueen kaakkoisosaa halkoo Koikkalan yhdystie (yt). (7) Yleiskaava Suunnitelma: luonnonsuojeluhallinto Lietvesi - Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos, Puumala Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan päivityksen Kaavasta on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Natura-rajaukseen kuuluvat mannerrannat ja saaret pääosin SL-merkinnällä. Eteissaaren eteläosassa RA-paikkoja ja M-1 -aluetta. Puuterselän ja Heiskanlahden rannoille on rajattu useita maisemallisesti arvokkaita alueita (ma), joilla ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tms. ilman MRL 128 mukaista lupaa. (8) Tyyppi Nimi Hyväksymisvuosi Kattaa NATAsta (%) Natura-aluetta koskevat kirjaukset Toimenpidesuunnitelma Toimenpidesuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelma Muu luonnonsuojeluhallinnon suunnitelma Luonterin metsien ennallistamisen toimenpidesuunnitelma Luonterin Natura 2000-alueen valtion maiden ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma 2 Lietveden ja Luonterin Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma TPS kattaa Luonterin Natura-alueen itäosan valtion maat, jotka sijaitsevat Uimasalossa, Puuterniemessä ja Puuterlahdenniemessä. Metsien ennallistamisen toimenpiteitä on esitetty 186 hehtaarille, joista valtaosa toteutetaan Metsä-Life - hankkeessa. (9) TPS kattaa Luonterin Natura-alueen länsiosien valtion maat (430 ha). Suunnitelmassa esitetään metsien ennallistamista yhteensä 72 hehtaarille, menetelminä pienaukotus, lahopuun tuottaminen ja poltto. (10) Vyöhykeratkaisussa osoitettu rajoitusvyöhyke Kamalansaarille (liikkuminen kielletty ), virkistysvyöhyke Neitvuorelle, Raintsaareen ja Huosiossalon pohjoispäähän. Lisäksi suosituksenomaiset luonnonarvovyöhykkeet Halko- ja Lokkaluodoille (vältettävä maihinnousua ), Lokkaluodon, Paskosaaren ja Lamposaaren ympäristöön, Halkoluotojen ympäristöön sekä Purhossaaren ja Pyövelinluotojen ympäristöön (vältettävä liikkumista 50 m lähempänä rantaa ja moottoriliikennettä ) sekä Heiskanluhdan alueelle (vältettävä liikkumista ). Metsien ennallistamista aiempien ennallistamisen toimenpidesuunnitelmien mukaisesti (Partanen 2005, Halonen 2008). (11) Suunnitelman strategisena tavoitteena on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja kannan koko, rakenne ja esiintymisalue saavuttavat suotuisan suojelun tason. Välitavoitteeksi on asetettu talvikannan kasvaminen vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Keskeisiä seurattavia mittareita on neljä, jotka yhdessä toteutuessaan osoittavat toimenpidesuunnitelman saavuttaneen strategisen tavoitteensa: 1. Kannan keskimääräinen kasvunopeus kasvaa 3-4 %:iin vuodessa, 2. Kannan keskimääräinen syntyvyys kasvaa 20 %:iin kannan koosta, 3. Saimaannorppa
5 Muu luonnonsuojeluhallinnon suunnitelma Toimenpidesuunnitelma palaa takaisin entisille esiintymisalueilleen ja se pystyy lisääntymään kaikissa osissa esiintymisaluettaan, 4. Näköpiirissä ei ole epävarmuustekijöitä, jotka viittaisivat kannan kehityksen muuttuvan epävakaaksi. Suojelustrategian päivitys on käynnissä vuonna (12) Hiidenmaan tilan hoitosuunnitelma Hiidenmaan torpan perinnemaisemakohteelle laadittu hoitosuunnitelma. (13) Neitvuoren luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelma TPS kattaa Neitvuoren alueella sijaitsevat valtion maat. Toimenpiteitä on esitetty n. 10 hehtaarille. (14) Alueen asema osana toiminnallisia verkostoja/alueita Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva Luonteri on osa Saimaan suojelualueverkostoa. Se jää syrjään Saimaan päävirtaamasta ja on Etelä-Savon puhtaimpia vesistöjä. Natura-alue on nimetty erityisalueeksi EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen suojelualuerekisteriin erittäin uhanalaisen saimaannorpan elinalueena. (15) Luonterin alue kuuluu valtakunnallisen palojatkumoalueverkoston kohteeseen Saimaan saaristoalueet. Hiidenlahden pohjukassa sijaitseva Neitvuori on valtakunnallisesti arvokas kallioalue (KAO060063), yksi Etelä-Savon maakunnan korkeimmista huipuista ja myös valtakunnallisesti tunnettu näköalapaikka (16). Neitvuoren retkeilyreitit on maakuntakaavoituksessa merkitty osaksi maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävää Hiidenmaan polut -kokonaisuutta. Luonterin alue soveltuu hyvin pienveneilyyn ja melontaan. Alueella on useita retkisatamia, mutta alue on syrjässä Saimaan luontomatkailun painopistealueilta. Perustietojen yhteenveto Luonterin Natura alue (FI ) sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Puumalan, Mikkelin ja Juvan kuntien alueella. Luonteri on melko luonnontilainen selkäveden ja saariston muodostama kokonaisuus. Järvi on varsin syvä ja sen vesi on vähäravinteista ja kirkasta. Tärkein suojeluperuste on saimaannorppa. Luonterin metsät ovat pääosin karuja kalliomänniköitä. Alueella on merkitystä myös vanhojen metsien suojelun kannalta. Luonteri kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja Puuterlahdenniemi vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Neitvuori maisemineen on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. (17; 18; 19) Alueen valtion maat on perustettu Luonterin luonnonsuojelualueeksi (VA 441/2014), yht ha (Naturassa 92 %). Yksityisiä luonnonsuojelualueita on yhteensä 50 kpl (1227 ha) sekä yksi määräaikainen rauhoitusalue (1,9 ha). Luonnonsuojelulailla toteutettavaksi aiotut alueet on pääosin toteutettu. Heiskanluhdan alueella on vielä n. 25 ha luonnonsuojelulailla toteutettavia kohteita, josta 22 ha:n osalta lunastusmenettely päättyi elokuussa 2016: Alueet liitetään osaksi Luonterin luonnonsuojelualuetta. Muuten Natura-alue toteutetaan maa-alueilla maankäyttö- ja rakennuslain ja vesialueilla maasto- sekä vesiliikennelakien ja kalastuslain nojalla sekä sopimuksin. (20) Natura-alue on kokonaisuudessaan yleiskaavoitettu. Vesialueilla (pl. pienet saarten sisäjärvet) on voimassa kalastusta rajoittavia osakaskuntien ja ELY-keskusten välisiä sopimuksia sekä valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla (VA 259/2016). Rajoitukset ovat voimassa asti. (21)
6 2A Perustamistarkoitus: Luontodirektiivin luontotyypit Sisältö Lomakkeella kuvataan luontodirektiivin luontotyyppien esiintymistä toisaalta alueella inventoidulla alueella (= alue, jolta on käytettävissä kuviotietojärjestelmään tallennetut luontotyyppitiedot) ja toisaalta koko Natura-alueella (Natura-tietolomakkeen tiedot) sekä arvioidaan luontotyypin viimeaikainen kehityssuunta ja tulevaisuuden ennuste Natura-alueella. Lisäksi kuvataan sanallisesti sekä toteutetut että tarvittavat suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimenpiteet. Lomakkeen loppuun laaditaan yhteenveto luontodirektiivin luontotyyppeihin liittyvistä arvoista. Tunnus Natura-alue Tyyppi FI Luonteri SAC-alue Tiedot luontotyyppien pinta-aloista Luontotyyppi Prior Inventoitu pinta-ala (ha) Arvioitu pinta-ala (ha) Kokonaispinta-ala (ha) Tiedon laatu Humuspitoiset järvet ja lammet 0,18 10,00 10,18 M Pikkujoet ja purot 1,00 0,00 1,00 G Vaihettumissuot ja rantasuot 14,68 10,00 24,68 M Lähteet ja lähdesuot P 0,24 0,00 0,24 G Silikaattikalliot 10,41 90,00 100,41 P Kallioiden pioneerikasvillisuus 30,14 50,00 80,14 P Luonnonmetsät P 105,65 0,00 105,65 G Lehdot 12,01 0,00 12,01 G Metsäluhdat P 6,17 0,00 6,17 G 91D0 - Puustoiset suot P 42,71 0,00 42,71 G
7 Luontotyyppejä koskevat arviot Luontotyyppi Luokka Syy Humuspitoiset järvet ja lammet Viimeaikainen kehityssuunta Edustavuus Suojelu [luonnontila] 12 vuotta 24 vuotta Suhteell. Ennallistamismahdollisuudet pinta-ala Luokka Syy Yleisarviointi Suojelutaso ja kehityssuunta Suomessa B Ei alentavia tekijöitä C Ei tarvetta B Ojitus B U1+ Nykytila säilyy Pikkujoet ja purot B Lajiston poikkeavuus C Ei tarvetta B Ojitus C U2+ Nykytila säilyy Vaihettumissuot ja rantasuot B Kasvillisuustyyppien / habitaattien poikkeavuus C Vaikeaa B Ojitus B Naturan keskeinen suojeluperuste U1- Nykytila säilyy Lähteet ja lähdesuot C Lajiston poikkeavuus C Ei tarvetta C Ojitus C U2+ Nykytila säilyy Silikaattikalliot B Lajiston poikkeavuus C Ei tarvetta B ei alentavia tekijöitä B Naturan keskeinen suojeluperuste Kallioiden pioneerikasvillisuus B Ei alentavia tekijöitä C Ei tarvetta B ei alentavia tekijöitä B Naturan keskeinen suojeluperuste Luonnonmetsät B Lajiston poikkeavuus C Mahdollista B Metsien uudistamisja hoitotoimet Lehdot B Lajiston poikkeavuus C Mahdollista B Metsien uudistamisja hoitotoimet B Naturan keskeinen suojeluperuste Metsäluhdat C Lajiston poikkeavuus C Vaikeaa C Ojitus C Naturan keskeinen suojeluperuste 91D0 - Puustoiset suot B Lajiston poikkeavuus C Vaikeaa B Ojitus B Naturan keskeinen suojeluperuste FV FV Suojelutavoite Toimenpidetarve PA Laatu PA Laatu Nykytila säilyy Nykytila säilyy U1= Tila paranee B U1= Nykytila säilyy U2- Nykytila säilyy U1- Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Edellyttää toimenpiteitä Edellyttää toimenpiteitä Ei toimenpidetarpeita Ei toimenpidetarpeita Keskeinen suojeluperuste/arvo Tulevaisuuden ennuste X G 0-0 X M 0-0 X M X M X G X G 0 0 X X M + 0 X X M 0 - X X M 0-0 X M
8 Luontotyyppi Ennallistamismahdollisuudet Inventoidun alueen luontotyyppikuvioiden edustavuusluokkien jakauma E HETM HLSA HIA HLIA METM MLSA MIA MLIA EMETM EMLSA EMIA EMLIA Humuspitoiset järvet ja lammet Ei tarvetta 0,2 ha 100,0 % Pikkujoet ja purot Ei tarvetta 0,2 0,4 0,2 0,0 0,2 0,0 ha 18,9 37,4 20,2 3,3 15,8 4,6 % Vaihettumissuot ja rantasuot Vaikeaa 1,5 1,0 6,5 4,1 0,5 0,3 0,2 0,7 ha 10,3 6,7 44,3 27,6 3,6 1,8 1,2 4,5 % Lähteet ja lähdesuot Ei tarvetta 0,0 0,0 0,0 0,2 ha 0,8 1,9 1,8 95,5 % Silikaattikalliot Ei tarvetta 1,7 1,4 1,4 2,1 3,8 0,0 ha 16,0 13,3 13,5 19,8 36,9 0,5 % Kallioiden pioneerikasvillisuus Ei tarvetta 5,3 6,6 0,0 0,5 15,3 1,7 0,7 0,0 ha 17,6 21,8 0,1 1,5 50,8 5,8 2,3 0,1 % Luonnonmetsät Mahdollista 12,6 13,0 11,4 7,9 38,2 8,4 13,9 0,2 ha 12,0 12,3 10,7 7,5 36,2 7,9 13,2 0,2 % Lehdot Mahdollista 0,3 0,7 3,9 0,3 1,0 0,5 1,2 2,9 1,2 ha 2,5 5,9 32,7 2,1 8,6 4,3 10,3 23,9 9,6 % Metsäluhdat Vaikeaa 0,6 1,5 1,2 2,5 0,3 ha 10,3 24,5 20,0 40,2 5,1 % 91D0 - Puustoiset suot Vaikeaa 4,8 10,9 8,3 2,3 7,8 3,4 2,9 2,2 0,0 ha 11,3 25,5 19,4 5,4 18,4 7,9 6,8 5,3 0,0 %
9 Luontotyyppi Muutos Naturatietokantaan Arvioinnin ja aineistojen tiedot Muutoksen perustelut Tietolähde ja lisätiedot Arvioija Arviointiajankohta Humuspitoiset järvet ja lammet SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Pikkujoet ja purot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Vaihettumissuot ja rantasuot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Lähteet ja lähdesuot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Silikaattikalliot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Kallioiden pioneerikasvillisuus SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Luonnonmetsät SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Lehdot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Metsäluhdat SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi D0 - Puustoiset suot SDF työversio , Sakti Niiranen Mervi Yhteenveto luontotyypeistä Koko Natura-aluetta koskevat pinta-alatiedot Luontotyyppi-inventointia koskevat pinta-alatiedot Lisätietoja Luontodirektiivin luontotyypit yhteensä (ha) 383,22 Luontodirektiivin luontotyypit yhteensä (ha) 223,19 Muut luontotyypit yhteensä (ha) 8051,00 Muut luontotyypit yhteensä (ha) 1186,82 Yhteensä (ha) 8434,22 Inventoimaton alue (ha) 7024,21 Direktiiviluontotyyppien osuus (%) 4,5 Natura-alueesta on inventoitu vain 17 %, mistä johtuen inventointitiedoissa on suurta epätarkkuutta. Maa-alueista on inventoitu vain vajaa puolet (47 %), eikä vesialueita ole inventoitu käytännössä lainkaan (65 % Natura-alueen pinta-alasta on vettä). Luontotyyppi '3110 Karut kirkasvetiset järvet' ei ole mukana Natura-alueen SDF-lomakkeella. (22; 23) Toteutetut suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Valtaosa Natura-alueella tehdyistä metsien ennallistamistoimenpiteistä on toteutettu Metsä-LIFE -hankkeessa vuosina Toimenpiteitä on tehty kaikkiaan noin 215 ha alalla. Ne keskittyivät Uimasalon, Puuterniemen, Puuterlahdenniemen, Huosiossalon ja Neitvuoren ympäristöön. Metsien ennallistamista on tehty miestyönä lahopuuta tuottamalla ja pienaukottamalla. Lisäksi pohjoisimmassa Pyövelinluodossa (3 ha) toteutettiin ennallistamispoltto vuonna Lehtojen hoitoa ja lehmusten vapauttamista on tehty noin 4 ha alalla. Hiidenmaan torpan ympäristössä aloitettiin perinnemaiseman hoitotyöt vuonna 2014 tilan siirryttyä valtion omistukseen, ja nyt kohdetta hoidetaan mm. laiduntamalla (1,4 ha).
10 Tarvittavat suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Alueella on edelleen toimenpidetarvetta. Metsien ennallistamisessa poltto on tehokkain menetelmä luonnontilaistumisen nopeuttamiseksi. Entisten talousmetsien lehtipuuosuuden lisääminen, sekä harvalukuisten lehmusesiintymien ja lehtojen hoito ovat tarpeen jatkossakin. Ojitettujen alueiden ennallistaminen on käytännössä mahdotonta, vaikka sille olisikin tarvetta. Perinnemaisemien hoito on jatkuvaa työtä, joka lisää alueen luontotyyppien kirjoa ajan mittaan. Toimenpiteitä voidaan toteuttaa jatkossa olemassaolevien toimenpidesuunnitelmien sekä hoitoja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti työkohdesuunnittelulla. Toimenpidetarpeessa olevia luontotyyppejä (kpl) 2 Yhteenveto ja verkostotarkastelu Luonteri on osa Saimaan rantojensuojeluohjelma-alueiden ketjua ja alueen saarten ja rantojen kallioset metsät ovat luonnontilaistuessaan merkittäviä puustoisten luontotyyppien suojelun kannalta. Puuterlahdenniemen vanha metsä on jo nykyisellään huomionarvoinen kohde. Osana Saimaan palojatkumoaluetta Luonterin ennallistamispolttoja on syytä jatkaa muutaman vuoden välein. Alueen suot ovat pienialaisuudestaan huolimatta luontotyypeiltään monipuolisia. Perinnemaiseman, lehmusryhmien ja lehtojen hoito vaativat säännöllisesti toimenpiteitä. Keskeinen suojeluperuste/arvo (kpl) 6 joista toimenpidetarve (kpl) 1 Muu, jolla toimenpidetarve (kpl) 1
11 Selitykset Edustavuus A - Erinomainen edustavuus, B - Hyvä edustavuus, C - Merkittävä edustavuus, D - Merkityksetön edustavuus NATURA_LUONTOTYYPIN_EDUSTAVUUS Suhteellinen pinta-ala A p > 15 %, B - 15 p > 2 %, C - 2 p > 0 % E - Erinomainen, EMETM - Ei merkittävä, poikkeaman syytä ei tarkemmin määritelty, EMIA - Ei merkittävä, poikkeama ihmistoiminnan aiheuttamaa, EMLIA - Ei merkittävä, poikkeama luontaisten syiden ja ihmistoiminnan aiheuttamaa, EMLSA - Ei merkittävä, poikkeama luontaisten syiden aiheuttama, HETM - Hyvä, poikkeaman syytä ei tarkemmin määritelty, HIA - Hyvä, poikkeama ihmistoiminnan aiheuttamaa, HLIA - Hyvä, poikkeama luontaisten syiden ja ihmistoiminnan aiheuttamaa, HLSA - Hyvä, poikkeama luontaisten syiden aiheuttama, METM - Merkittävä, poikkeaman syytä ei tarkemmin määritelty, MIA - Merkittävä, poikkeama ihmistoiminnan aiheuttamaa, MLIA - Merkittävä, poikkeama luontaisten syiden ja ihmistoiminnan aiheuttamaa, MLSA - Merkittävä, poikkeama luontaisten syiden aiheuttama Suojelu [luonnontila] Suojelutaso ja kehityssuunta Suomessa Tiedon laatu Tulevaisuuden ennuste Viimeaikainen kehityssuunta Yleisarviointi A - Erinomainen suojelu, B - Hyvä suojelu, C - Kohtalainen suojelu -- ei arvioitu (ko. luonnonmaantieteellisellä alueella), FV suotuisa, U1+ epäsuotuisa-riittämätön, paraneva, U1- epäsuotuisa-riittämätön, heikkenevä, U1= epäsuotuisa-riittämätön, vakaa, U1 epäsuotuisa-riittämätön, tuntematon kehityssuunta, U2+ epäsuotuisa-huono, paraneva, U2- epäsuotuisahuono, heikkenevä, U2= epäsuotuisa-huono, vakaa, U2 epäsuotuisa-huono, tuntematon kehityssuunta, XX tuntematon suojelutaso DD - Ei tietoja, G - Hyvä, M - Kohtalainen, P - Huono G - Hyvä, M - Kohtalainen, P - Huono + - Kasvanut/parantunut, - - Pienentynyt/heikentynyt, 0 - Vakaa/pysynyt ennallaan, X - Ei tiedossa, Z - Vaihteleva - Ei arvioitu/tiedossa, A - Erittäin tärkeä, B - Hyvin tärkeä, C - Merkittävä
12 3 Muut perustamistarkoitukset Sisältö Lomakkeella kuvataan kunkin Natura-alueeseen sisältyvän suojelualueen tai -ohjelmakohteen perustamistarkoitus sekä Natura-aluetta mahdollisesti koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. Nämä perustamistarkoitukset ja -tavoitteet ovat osaltaan pohjana Natura-alueen keskeisten arvojen määrittelylle. Suojeluohjelmakohteilla, joita ei siis vielä ole perustettu luonnonsuojelualueiksi, suojelun tarkoitus on määritelty ao. suojeluohjelmassa. Huom: Natura-alueen Natura-arvot on kuvattu lomakkeilla 2 A ja 2 B. Kohteen nimi Perustamissäädös, suojeluohjelma tai -sopimus Alueen perustamistarkoitus Luonteri (RSO060040) Rantojensuojeluohjelma Ohjelma-alueiden säilyttäminen rakentamattomina ja luonnontilaisina sekä mm. saimaanhylkeen pesimäpaikkojen suojelu. Luonterin kohdalla rantojensuojeluohjelman perusteena on myös isonieriän suojelu. Luonterin luonnonsuojelualue Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista (2014) Saimaan alueen saaristoluonnon, saimaannorpan elinympäristön ja Etelä- Suomen järvi-, ranta-, metsä- ja kallioluonnon suojeleminen ja hoitaminen ja niiden eliöstön säilyttäminen luonnontilaisina ja niiden ekosysteemien häiriöttömän kehityksen turvaaminen tai ennalleen saattaminen, perinnemaisemien ylläpitäminen sekä retkeily, opetus ja tutkimus. Neitvuori (MAO060066) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Vnp maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 1995) Maaseudun kulttuurimaisemien monenlaisten arvojen turvaaminen. Ympäristöministeriön laatiman Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivityksen lausuntokierros on päättynyt helmikuussa Neitvuoren maisemat -alue on laajentunut päivityksessä valtaosin Naturaalueen ulkopuolelle Siikaveden suuntaan. Maisema-alue kattaa noin kolmasosan Natura-alueesta. (34) Puuterlahdenniemi Vanhojen metsien suojeluohjelma Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA) Yhteenveto Natura-alueella on 50 ELY-keskuksen (aik. ympäristökeskus) päätöksellä perustettua yksityistä luonnonsuojelualuetta (YSA). Niiden perustamispäätöksillä toteutetaan valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa, kaavoituksen suojeluvarauksia sekä Natura 2000-verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) suojelutavoitteita. Luonterin Natura-alueen valtion maat on perustettu luonnonsuojelualueeksi Valtioneuvoston asetuksella Saimaan luonnonsuojelualueista (441/2014). Yksityisiä luonnonsuojelualueita on 50. Niillä toteutetaan valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa, kaavoituksen suojeluvarauksia sekä Natura 2000-verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) suojelutavoitteita. Alueella on yksi METSO-ohjelman määräaikainen (20 v.) rauhoitusalue. Neitvuori ja siltä Luonterille avautuva maisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Neitvuori on lisäksi valtakunnallisesti arvokas kallioalue.
13 4 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Sisältö Lomakkeella kuvataan Natura-alueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. Keskeisten arvojen määrittelyssä ja kuvaamisessa käytetään hyväksi lomakkeita 2 A ja B sekä apulomakkeistoa, joka sisältää HKS:n nykytilan kuvauksessa käytettävät HKS-lomakkeet 4-5, 6 B ja Arvoluokka Arvotyyppi Arvon nimi Kuvaus Luontoarvot Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontoarvot Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontoarvot Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontoarvot Uhanalaiset eläinja kasvilajit Luontoarvot Geologiset kohteet Virkistys- ja luontomatkailukäyttö Luonnon ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö Muut arvot Muut arvot Järviekosysteemi Saarten ja rantojen kallioinen metsäluonto Saimaannorppa Selkävesilinnusto Neitvuori maisemineen (ml. perinnemaisemat) Virkistyskäyttö ja luontomatkailu Luonteri on Etelä-Savon puhtaimpia vesistöjä. Vesi on erittäin kirkasta ja järviluonto melko luonnontilaista. Luonteri on yksi äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän entisistä tunnetuista esiintymispaikoista. Muita uhanalaisia kaloja ovat vaarantunut vaellusiika sekä silmälläpidettävä järvitaimen. Järvilohi on luokiteltu luonnosta hävinneeksi, koska sen kanta on istutusten varassa. Luonterin direktiiviluontotyypeistä merkittävimpiä ovat luonnonmetsät sekä kallio- ja suoluontotyypit. Alueen metsät ovat etenkin rannoilla karuja ja kallioisia männiköitä, mutta saarten sisäosissa esiintyy rehevämpiä sekametsiä ja paikoin myös metsälehmusryhmiä. Luonnonmetsää on Uimasalossa ja Puuterlahdenniemessä, muutoin metsät ovat vielä pääosin metsätalouskäytön muovaamia. Alueen suot ovat pienialaisia ja valtaosin puustoisia korpia tai rämeitä, avointa suota on Heiskanluhdalla ja lampien reunoilla. Saimaannorppa on Luonterin tärkein suojeluperuste. Se on erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji. Luonterilta norpat vähenivät aikoinaan voimakkaan metsästyksen vuoksi; nyt norpat ovat palaamassa sinne takaisin. Natura-alueen talvikannan kooksi arvioidaan 4-6 norppaa (koko Luonterilla 5-9), mutta pitkään aikaan kuutteja ei syntynyt lainkaan. Vuoden 2016 pesälaskennoissa löytyi kaksi kuuttia. Luonterin selkävesilinnusto on karulle suurjärvelle tyypillistä. Lokkilinnut pesivät yksittäispareina ja pieninä yhdyskuntina. Selkälokki pesii puustoisilla luodoilla ja saarilla. Heiskanluhta on linnustollisesti arvokas kohde, jonka lajistoon kuuluvat mm. liro ja pohjansirkku. Alueella on merkitystä myös muutonaikaisena levähdyspaikkana. Hiidenlahden pohjukassa sijaitseva Neitvuori on valtakunnallisesti arvokas kallioalue (arvoluokka 4) ja yksi Etelä- Savon maakunnan korkeimmista huipuista. Neitvuoren jyrkkärinteinen, yli 100 metriä ympäristöstään kohoava profiili erottuu järveltä katsottuna metsäisenä ja poikkeuksellisen massiivisena. Neitvuoren maisema on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. Sitä tukee Neitvuoren kupeeseen sijoittuva Hiidenmaan tilan perinnemaisema, jota hoidetaan laiduntamalla. Luonteri on rauhallinen, melontaan ja veneretkeilyyn erinomaisesti soveltuva osa Saimaata. Kattava retkisatamaverkosto tukee virkistyskäyttöä ja pienimuotoista luontomatkailua. Neitvuori on valtakunnallisesti tunnettu näköalapaikka, jolta avautuu poikkeuksellisen edustava eteläsavolainen järvimaisema Luonterin suuntaan. Neitvuoren retkeilyreitti on osa laajempaa Hiidenmaan reittikokonaisuutta. Hiidenmaan tila on Metsähallituksen lammaspaimenviikkojen kohde. Paikallisille asukkaille ja vapaa-ajanasukkaille alue on merkittävä virkistyskohde (marjastus, sienestys, kalastus, metsästys).
14 Aiempi maankäyttö Nykyinen maanäyttö Tuleva maankäyttö Natura-alue Ulkopuolinen alue Järviekosysteemi Saarten ja rantojen kallioinen metsäluonto Saimaannorppa Selkävesilinnusto Neitvuori maisemineen (ml. perinnemaisemat) Virkistyskäyttö ja luontomatkailu H - Suuri merkitys/vaikutus M - Kohtalainen merkitys/vaikutus L - Vähäinen merkitys/vaikutus 5 Uhkat Sisältö Uhkatekijä Lomakkeella arvioidaan uhkatekijöiden ja vaikuttavien rajoitteiden vaikutus kuhunkin Natura-alueen keskeiseen arvoon. Lisäksi lomakkeella osoitetaan uhkan ajallinen ja alueellinen kohdentuminen sekä esitetään sanallisesti uhkatekijän/rajoitteen vaikutus arvoihin. Arvokohtaisten tarkastelun pohjalta arvioidaan uhkantekijän/rajoitteen merkittävyys keskeisten arvojen muodostamaan kokonaisuuteen. Uhkan ajallinen ja alueellinen kohdentuminen Keskeiset arvot Vaikutuksen kuvaus Merkittävyys Vaikutuksen ilmeneminen alueella H01 - Pintavesien saastuminen K Predaatio X X X X X L X X X X X M M J Veden patoaminen tai säännöstely X X X X X L J Palojen puute A Niiton lopetus/puute (niityt - ei pellot) X X X X M X X X M G Tallaaminen, kuluminen, liikakäyttö X X X X L Vapaa-ajanasutuksen hajakuormitus, kaukolaskeumat. Humuskuormitusta aiheutuu mm. metsäojituksista ja tulvista. Sijainti erillään Saimaan päävirtaamasta suojaa Luonteria. Vähälumisina talvina kuutit ovat ilman pesän suojaa alttiita petoeläinten hyökkäykselle. Saimaan vedenpinnan säännöstely norpan pesimäaikaan. Tehokkaan palontorjunnan myötä metsäpalot ovat vähentyneet, vaikutus puulajisuhteisiin, kuusi/lehtipuut. Hiidenmaan tilan perinnemaisema vaatii jatkuvaa hoitoa umpeenkasvun estämiseksi. Tilaa hoidetaan laiduntamalla. Herkät kallioluontotyypit ovat alttiita retkeilykäytön aiheuttamalle kulumiselle I01 - Haitalliset vieraslajit X X X X X L M Minkki ja supikoira vaikuttavat
15 haitallisesti rantalinnuston pesimätuloksiin. Sijainti erillään Saimaan päävirtaamasta suojaa Luonteria laivaliikenteen mukana tulevilta vieraslajeilta U - Tuntematon uhka tai paine X X X X X H Saimaannorppakannan pirstaloitumisesta johtuen sattuman vaikutus osapopulaatioissa voi olla erittäin merkittävä. Kannankehitys Luonterilla on sidoksissa kannankehitykseen Lietvedellä ja Suur-Saimaalla E04 - Muut rakenteet taajaman ulkopuolella X X X M Matkailurakentaminen ja tihenevä vapaa-ajanasutus erityisesti Natura-alueen ympäristössä lisää liikkumista ja häiriötä alueella saimaannorpan pesimäaikaan E Haja-asutus X X X X L L Talviaikainen liikkuminen rannoilla, hajakuormitus. Luonterilla on lainvoimainen rantayleiskaava M Lämpötilan muutokset X X X X X M L H M Lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat odotettavissa olevat muutokset ovat haitallisimpia norpan, järviekosysteemin ja linnuston kannalta. Vähälumiset talvet ja huonot jääolosuhteet vaikeuttavat norpan pesintää. Talvitulvat voivat heikentää veden laatua. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat merkittäviä kaikkien arvojen osalta D05 - Alueelle pääsyn helpottuminen X X X X L L Kaavoituksen mahdollistama rakentaminen lisää jatkuvasti myös alueelle johtavien teiden määrää ja sen myötä veneilyä ja moottorikelkkailua alueella G Maastoliikenne X X X X M Moottorikelkkailu liian lähellä rantoja voi häiritä norpan pesintää.
16 J Maantäyttö ja - kuivatus (ml. ojitus) X X M Suojeltujen alueiden soiden aiempi ojitus F Ammattikalastus, passiivinen (verkot, pitkäsiima ym.) X X X X M M Kalastuslain muutoksen myötä yli 8 verkolla kalastavien on rekisteröidyttävä kaupallisiksi kalastajiksi, eikä kaupallisena kalastajana toimiminen ole sidoksissa kalastuksesta saataviin tuloihin. Osa nykyisistä harrastajakalastajista luetaan jatkossa ammattikalastajiksi, mutta muutos tuskin johtaa verkkomäärän absoluuttiseen lisääntymiseen alueella. Perinteisen ammattikalastuksen aiheuttama uhka saimaannorpalle on pyyntimenetelmien vuoksi lievempi kuin virkistyskalastuksen. Kalastuksella on vaikutusta myös uhanalaisten kalakantojen menestymiseen E Muut asumismuodot (esim. loma-) X X X X X L M L Loma-asutuksen lisääntyminen vähentää saimaannorpan pesintään soveltuvia vapaita rantoja ja voi lisätä talviaikaista liikkumista rannoilla. Vesistön nuhraantuminen lisääntyy. Luonterilla on lainvoimainen rantayleiskaava F Virkistyskalastus X X X X X M H Kalanpyydykset (verkot, katiskat ilman nielurajoitinta) ovat merkittävin yksittäinen saimaannorpan kuolinsyy. Kevään ja alkukesän verkkokalastusrajoitukset ovat voimassa koko alueella. Kalastus uhkaa myös alueen uhanalaista kalalajistoa G05 - Muu haitallinen ihmistoiminta (esim. ilkivalta, häirintä, ml. vedenalainen) X X X X L L Kallioluontotyyppien tallaantuminen, lintujen pesimäaikainen häiriö B02 - Metsänhoito ja sen vaikutukset yleisesti (metsien X X X X L M L Aiemmin metsätalouskäytössä olleiden
17 ikärakenteen muuttuminen tasaikäiseksi ja -rakenteiseksi) metsäisten luontotyyppien edustavuus on heikentynyt. Osalla YSA-kohteista metsätaloutta harjoitetaan edelleen G01 - Urheilu-, virkistys- ja muu vapaa-ajan toiminta X X X X L M M Veneily liian lähellä rantoja keväällä ja alkukesällä voi häiritä norppien karvanvaihtoa ja lintujen pesintää. Talvella hiihto ja luistelu rannoilla voivat aiheuttaa häiriötä norpan pesinnälle D Laivaväylät X X X X L 2,4 ja pienempiä väyliä. Luonteri on sivussa Saimaan päävirtaamasta, eikä syväväylä kulje alueella. Merkittäviä (H tai M) uhkatekijöitä tai vaikuttavia rajoitteita yhteensä Keskeisten arvojen kokonaisuuteen kohdistuvia merkittäviä (H tai M) uhkatekijöitä tai vaikuttavia rajoitteita yhteensä 11
18 6 NATURA-alueiden tilan arviointi: arvojen nyky- ja tavoitetila Tämänkertaisen NATA-arvioinnin kirjaukset Arvotyyppi Arvon nimi Arvon nykytila Tavoite Mittariluokka Mittarin tarkennus Mittarin nykyarvo (teksti) Mittarin nykyarvo (num) Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit Järviekosysteemi Suotuisa, ennallaan Ennallaan Pintavesien ekologinen tila (VPD-luokitus) Saarten ja rantojen kallioinen metsäluonto Saimaannorppa Saimaannorppa Geologiset kohteet Neitvuori maisemineen (ml. perinnemaisemat) Luonnon ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö Luontoarvot 2,6 Muut arvot 3,0 Kaikki arvot 2,7 Epäsuotuisa, parantunut Epäsuotuisa, parantunut Epäsuotuisa, parantunut Parantunut Parantunut Parantunut Selkävesilinnusto Suotuisa, ennallaan Ennallaan Virkistyskäyttö ja luontomatkailu Suotuisa, ennallaan Ennallaan Suotuisa, ennallaan Ennallaan Luontodirektiivin luontotyyppien yhteispinta-ala (ha) Pintavesien ekologinen tila Luontotyyppien silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus, luonnonmetsät ja puustoiset suot yhteispinta-ala (SAKTI) Luontodirektiivin Saimaannorpan (liitteen II) lajin/-ien talvikannan koko runsaus/populaatiokoko Luonterin alueella (myös (yks.) Naturan ulkopuoliset alueet) Luontodirektiivin Syntyvien kuuttien (liitteen II) lajin/-ien vuosittainen määrä runsaus/populaatiokoko (yks.) Perinnebiotooppien pinta-ala (ha) ja arvoluokkajakauma Arvojen tilaindeksi Tarkennukset ja lisätiedot Ei mittaria Hiidenmaan tilan niityt - perinnemaisemakohteen arvoluokka Ei mittaria Erinomainen Yksikkö 188,91 Hehtaari, ha 8-12 Yksilö, yks. Keskimäärin 1 Paikallisesti arvokas P (2013) Luonteri on merkittävä saimaannorpan elinalue, jonka norppakanta väheni aikanaan rajusti metsästyksen vuoksi. Koko seurantahistorian ensimmäinen poikaspesä löydettiin vuonna 2013, jonka jälkeen kuutteja on syntynyt keskimäärin 1 kpl/v. Vuonna 2016 alueella todettiin ennätykselliset 2 kuuttia ja koko järven talvikannaksi arvioitiin 8-12 yksilöä. Alue soveltuu hyvin nykyistä suuremmallekin saimaannorppamäärälle. Suojeltujen alueiden luonnonmetsien ja soiden tila on aiemman metsätalouskäytön vuoksi heikentynyt, mutta etenkin luonnonmetsien tila on parantunut jo toteutettujen ennallistamistoimien sekä ajan myötä. Neitvuoren geologisille arvoille ei määritellä tilanseurannan mittaria, sen sijaan tarkastellaan Hiidenmaan perinnemaisemakohteen arvoluokkaa. Hiidenmaan tilan niityt eivät vielä täytä luontodirektiivin kriteereitä, sillä alue on vasta otettu hoidon piiriin. Pintavesien ekologinen tila on koko alueella erinomainen, jollaisena se pyritään säilyttämään. Kappale, kpl
19 NATA-arvioinnin seuranta NATA-arvioinnin seurannan ajankohta: Edellisen NATA-arvioinnin tekemisen ajankohta: Arvotyyppi Arvon nimi Arvon nykytila Tavoite Mittariluokka Mittarin tarkennus Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Järviekosysteemi Suotuisa, ennallaan Ennallaan Pintavesien ekologinen tila (VPD-luokitus) Pintavesien ekologinen tila Lähtöarvo teksti Erinomainen Lähtöarvo num Yksikkö Seuranta-arvo teksti Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Saarten ja rantojen kallioinen metsäluonto Epäsuotuisa, parantunut Parantunut Luontodirektiivin luontotyyppien yhteispinta-ala (ha) Luontotyyppien silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus, luonnonmetsät ja puustoiset suot yhteispinta-ala (SAKTI) Lähtöarvo teksti Seuranta-arvo teksti Lähtöarvo num Yksikkö 188,91 Hehtaari, ha Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Saimaannorppa Epäsuotuisa, parantunut Parantunut Luontodirektiivin (liitteen II) lajin/-ien runsaus/populaatiokoko (yks.) Saimaannorpan talvikannan koko Luonterin alueella (myös Naturan ulkopuoliset alueet) Lähtöarvo teksti Lähtöarvo num Yksikkö 8-12 Yksilö, yks. Seuranta-arvo teksti Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Saimaannorppa Epäsuotuisa, parantunut Parantunut Luontodirektiivin (liitteen II) lajin/-ien runsaus/populaatiokoko (yks.) Syntyvien kuuttien vuosittainen määrä Lähtöarvo teksti Keskimäärin 1 Seuranta-arvo teksti Lähtöarvo num Yksikkö Seuranta-arvo num Kappale, kpl Yksikkö Toteutuuko tavoite Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit Selkävesilinnusto Suotuisa, ennallaan Ennallaan Ei mittaria Lähtöarvo teksti Lähtöarvo num Yksikkö Seuranta-arvo teksti Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Geologiset kohteet Neitvuori maisemineen (ml. perinnemaisemat) Suotuisa, ennallaan Ennallaan Perinnebiotooppien pinta-ala (ha) ja arvoluokkajakauma Hiidenmaan tilan niityt - perinnemaisemakohteen arvoluokka Lähtöarvo teksti Paikallisesti arvokas P (2013) Lähtöarvo num Yksikkö
20 Seuranta-arvo teksti Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Luonnon ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö Virkistyskäyttö ja luontomatkailu Suotuisa, ennallaan Ennallaan Ei mittaria Lähtöarvo teksti Lähtöarvo num Yksikkö Seuranta-arvo teksti Seuranta-arvo num Yksikkö Toteutuuko tavoite Arvojen tilan kehittymiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kokonaisarvio Kuvaus
21 Järviekosysteemi Saarten ja rantojen kallioinen metsäluonto Saimaannorppa Selkävesilinnusto Neitvuori maisemineen (ml. perinnemaisemat ) Virkistyskäyttö ja luontomatkailu Keskeiset arvot yhteensä Muut toimenpidetarpee t 7 Tarvittavat toimenpiteet ja suunnittelutarve Sisältö Lomakkeella listataan kunkin keskeisen arvon tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet ja kuvataan sanallisesti niiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi kuvataan muita tarvittavia toimenpiteitä sekä aiemmin tehtyjä toimenpiteitä ja aiempien suunnitelmien toteutumista. Toimenpidetarpeiden ja muiden tietojen pohjalta arvioidaan suunnittelun tarve ja sen kiireellisyys. Uhkien määrä Arvon nykytila Suotuisa, ennallaan Epäsuotuisa, parantunut Epäsuotuisa, parantunut Suotuisa, ennallaan Suotuisa, ennallaan Suotuisa, ennallaan Arvon tavoitetila Ennallaan Parantunut Parantunut Ennallaan Ennallaan Ennallaan Toimenpidelajit Lisätarve painoarvo 12- Metsän ennallistaminen lisätarve Avoimen perinneympäristön hoito jatkuva nykytaso Haitallisen lajin vähentäminen/poisto jatkuva nykytaso Seuranta jatkuva nykytaso Palveluvarustuksen ylläpito ja kunnostus jatkuva nykytaso jatkuva nykytaso Kalastuksen säätely lisätarve jatkuva nykytaso Kalojen/rapujen istutukset lisätarve Rajojen merkintä lisätarve Järjestyssäännön laatiminen/päivitys lisätarve lisätarve Valvonta (mm. erävalvonta) jatkuva nykytaso Edunvalvonta jatkuva nykytaso Sidosryhmäyhteistyö (ml. yhteistyö maanomistajien kanssa) jatkuva nykytaso 0 Toimenpiteet yhteensä
22 Keskeisten arvojen tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet Muut tarvittavat toimenpiteet ja niiden perusteet Aiemmin tehdyt toimenpiteet ja aiempien suunnitelmien toteutuminen Saimaannorpan pesimärauhan turvaamiseksi on tärkeää jatkaa sidosryhmäyhteistyötä ja viestintää sekä kaavoittamisen edunvalvontaa mm. lähiseudun matkailurakentamiseen liittyen. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellyt saimaannorpan ja linnuston pesimäaikaiset liikkumisrajoitusalueet ovat Luonterilla hyvin pienialaisia. Lähivuosien pesintätulosten valossa tulee tarkastella, onko rajoitusalueiden sijaintia ja kokonaisalaa tarpeen päivittää. Tarvittavat rajoitusalueet tulee saattaa voimaan Luonterin luonnonsuojelualueelle annettavalla järjestyssäännöllä ja luonnonsuojelualueiden ja rajoitusalueiden rajat merkitä maastoon lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kalastusrajoitusten ja paikallisen sidosryhmäyhteistyön jatkaminen on tärkeää kalanpyydyskuolleisuuden minimoimiseksi. Säännöllisen erävalvonnan jatkuminen tulee turvata. Vähälumisina talvina saimaannorpan pesinnän onnistumista voidaan helpottaa apukinoksia tekemällä. Saimaannorpan kannanseurantaa jatketaan. Yhteistyötä alueen metsästäjien kanssa jatketaan vierasperäisten pienpetojen vähentämiseksi. Järvilohen ja saimaannieriän osalta on pohdittava istutusten lisäämistä ja kalastusrajoituksia sekä kutumahdollisuuksien turvaamistoimia. Aiemmin talouskäytössä olleita metsiä ennallistetaan tehokkaimmin polttoja jatkamalla. Vanhoissa talousmetsissä pyritään lisäämään lehtipuiden osuutta. Lehmusesiintymiä ja lehtoja hoidetaan (kuusettumisen estäminen). Laaja-alaisia ennallistamistoimia ei ole suunniteltuja polttoja lukuun ottamatta tarvetta tehdä, vaan luonnontilaistumiskehityksen annetaan jatkua pääasiassa itsestään. Kallioluontotyyppien kulumista ja luvatonta puunkäyttöä ehkäistään pitämällä huolletut rantautumispaikat kunnossa ja houkuttelevina. Hiidenmaan tilan perinnemaisemakohteella jatketaan laidunnusta. ELY-keskus antaa tarvittaessa lausunnot YSA-kohteiden metsäsuunnitelmista. Puustokoealaseurantaa jatketaan osana Metsähallituksen valtakunnallista ennallistamisen seurantaverkostoa. Alueen valtion maille on laadittu kolme toimenpidesuunnitelmaa, jotka on valtaosin toteutettu. Suunniteltuja polttoja on vielä toteuttamatta. HKS:aan on kirjattu, että alueella voidaan toteuttaa pienimuotoisia ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä ilman toimenpidesuunnitelmaa hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti työkohdesuunnitteluna. Luonterin YSA-alueille ei ole laadittu toimenpidesuunnitelmia. Suunnittelutarve: Kiireellisyys Lisätietoja Saimaannorpan suojelua on edistetty perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita sekä valtion maista Luonterin luonnonsuojelualue. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa määriteltiin saimaannorpan ja linnuston pesintää turvaavat rajoitusalueet, mutta niitä ei toistaiseksi ole saatettu voimaan järjestyssäännöllä. Natura-alue kuuluu kokonaisuudessaan saimaannorpan suojelemiseksi asetettujen kalastusrajoitusten piiriin. 2- HKS laadittu ja ajantasainen Alueella voidaan toteuttaa pienimuotoisia ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä ilman toimenpidesuunnitelmaa hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti työkohdesuunnitteluna.
23 8 Lähteet Viittaus -kenttään merkitään numero, joka viittaa ko. lähteeseen. Numerot merkitään lomakkeiden tekstiin yläindekseinä. Lähdeluetteloon kirjataan sekä julkaistut että julkaisemattomat lähteet (esim. julkaisemattomat raportit ja suulliset tiedonannot). Viittaus Tekijä(t) Aineiston tai julkaisun nimi Julkaisutiedot Julkaisuvuosi 01 Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus. Nähtävillä Etelä-Savon maakuntaliitto. Sähköinen aineisto: 02 Anttolan kunta Anttola Luonteri osayleiskaava Kaavan arkistotunnus: ESAVO/7/63/2001. Sähköinen aineisto: Juvan kunta Juva Luonterin rantayleiskaava Sähköinen aineisto: 04 Anttolan kunta 1020 Anttola Eteläisten ja itäisten pienalueiden yleiskaava 05 Ympäristöministeriö Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. 06 Kovanen K. (toim.) VAT Vuoksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella. 07 Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntakaava 08 Puumalan kunta Lietveden - Suur-Saimaan rantaosayleiskaava 09 Partanen M. Luonterin metsien ennallistamisen toimenpidesuunnitelma Halonen J. Luonterin Natura alueen valtion maiden ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma II 11 Metsähallitus Lietveden ja Luonterin Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 12 Ympäristöministeriö Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma Kaavan arkistotunnus: Esavo/14/423/2004. Sähköinen aineisto: Ympäristöministeriö / Sähköinen julkaisu: A00CE2DDC51EF440%7D/59386 Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4 / Etelä-Savon ympäristökeskus. Mikkeli. Etelä-Savon maakuntaliitto, sähköinen aineisto: maakuntakaava (2010) Puumalan kunta. Sähköinen aineisto: Julkaisematon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, luontopalvelut. MH 372/42/ s. + liitteet 8 s. Julkaisematon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, luontopalvelut. MH1254/42/ s. + liitteet 11 s Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C Ympäristöministeriö Luontoympäristöosasto. Sähköinen julkaisu: 13 Suominen, H. Hiidenmaan tilan hoitosuunnitelma. Julkaisematon hoitosuunnitelma. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 20 s. 14 Partanen, M. Neitvuoren luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelma 15 Kotanen J., Manninen P., Huttunen M., Petäjä- Ronkainen A., Haapala Vesien tila hyväksi yhdessä. Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosiksi Julkaisematon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, luontopalvelut. MH 642/2014/ s Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 4/
24 A., Sojakka P. 16 Husa J., Teeriaho J. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa. Suomen ympäristökeskus, luonto- ja maankäyttöyksikkö. Raporttiluonnos (julkaisematon moniste). 257 s. 17 Ympäristöministeriö Rantojensuojeluohjelman alueet Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto: Selvitys 97/ Ympäristöministeriö Valtioneuvoston päätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet: maisemaaluetyöryhmän mietintö II 20 Ryhänen P. Sähköpostikeskustelu Etelä-Savon ELY-keskus 21 Anon. Valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla 22 Metsähallitus, Luontopalvelut 23 Suomen ympäristökeskus 24 Suomen ympäristökeskus 25 Metsähallitus, Luontopalvelut 26 Suomen ympäristökeskus 27 Sipilä, T., Kokkonen, T. & Koskela, J. 28 Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. 29 Tiainen, J., Mikkola- Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. SAKTI (Suojelualueiden kuviotietojärjestelmä) Yhteenveto 2007 ja 2013 luontotyyppiraportoinneista Yhteenveto 2007 ja 2013 lajiraportoinneista LajiGis-lajistotietojärjestelmä Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä) The growth of the Saimaa ringed seal population is unstable 30 Heikkilä, P. Vesilintujen kiertolaskenta Luonterin Natura-alueella Ympäristöministeriö, Dnro 1/500/ Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto: Työryhmän mietintö 66/ VA 259/ FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit Esitelmän tiivistelmä, 20. Marine Mammal Biennal 2013 Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s Metsähallitus, Luontopalvelut 2008
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
KUVAILULEHTI. MH luontopalvelujen aluejohtaja. Hyväksytty NATA-arviointi on tehty osana Saimaannorppa-LIFE hanketta (LIFE12 NAT/FI/000367).
KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Katosselkä-Tolvanselkä Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty 7.12.2015 Lisätiedot NATA-arviointi on tehty osana
KUVAILULEHTI NATA-arviointi Hevonniemi
KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Hevonniemi Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty 07.12.2015 Lisätiedot NATA-arviointi on tehty osana Saimaannorppa-LIFE
KUVAILULEHTI. MH luontopalvelujen aluejohtaja. Hyväksytty
KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Lietvesi Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty 21.12.2016 Lisätiedot Natura-arvioinnin vastuuhenkilö Meri-Hilkka
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
KUVAILULEHTI. MH luontopalvelujen aluejohtaja. Hyväksytty NATA-arviointi on tehty osana Saimaannorppa-LIFE hanketta (LIFE12 NAT/FI/000367)
KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Ilkonselkä Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty 07.12.2015 Lisätiedot NATA-arviointi on tehty osana Saimaannorppa-LIFE
KUVAILULEHTI NATA-arviointi Pihlajavesi
KUVAILULEHTI NATA-arviointi NATAn tila Laatija Hyväksyjä Pihlajavesi Hyväksytty Etelä-Suomi, LP MH luontopalvelujen aluejohtaja Hyväksytty 21.12.2016 Lisätiedot Natura-arvioinnin vastuuhenkilö Meri-Hilkka
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2014-2015 Joutenveden Pyyveden Natura 2000 -alue Pinta-ala:15 292 ha, josta vettä 11 141 ha Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna,
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
Storträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
Norppa (LIFE) ja maankäytön ohjaus
Norppa (LIFE) ja maankäytön ohjaus Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neukkarit Mikkelin Anttolanhovissa 17-18.2015 Sirpa Peltonen 13.11.2015 Maankäytön ohjaus suhteessa saimaannorppaan - Kaavaohjaus
Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus
Ympäristösopimus suojelualueella Katja Raatikainen 15.5.2018 Sopimuskäsittelijöiden koulutus Tässä esityksessä Perinnebiotoopit suojelualueilla Metsähallituksen rooli Uusi kohde suojelualueen kohde hoitoon
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA
1/5 Päämääränä on saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttaminen. Tällöin saimaannorppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kaikilla nykyisillä esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään
Kaupunginhallitus Liite 1 19
Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 19 YÖVEDEN LOUHIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS HIETANIEMEN TILALLA 491-557-3-38 saadut lausunnot ehdotuksesta 1. Lausunnon antajan nimi
INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS
INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja
Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
NATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018
SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 218 Tero Sipilä Metsähallitus, Luontopalvelut, Savonlinna Asunto- ja ympäristöjaosto 19.1.218 Saimaannorppakannan seuranta ja suojelu Tiedon tuottamista, analyysejä,
PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos
PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA 623-410-1-41 PITKÄSAARI Selostus 21.2.2018 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Maisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
Kuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN
SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavaselostus Luonnosvaihe 19.2.2018 Rantakaavan osittainen kumoaminen Savonlinnan kaupungissa koskee osittain tilaa Taivallahti 740-544-20-14.
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1: Osittaisen muutoksen sijainti Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4
ELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan
SAVONLINNAN KAUPUNKI JOKINIEMI - KURKINIEMI RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN
SAVONLINNAN KAUPUNKI JOKINIEMI - KURKINIEMI RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotusvaihe 18.5.2018 Rantakaavan osittainen kumoaminen Savonlinnan kaupungissa koskee osittain tilaa Kurkiniemi
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson
Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma 2015 Kaj-Ove Pettersson 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Lajisto Kartta 1. Natura 2000-luontotyypit Kartta 2. Toimenpiteet
Liite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Kiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014
Uudenkaupungin saaristo Liesluodon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Kaj-Ove Pettersson 2014 Sisällys 2 Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Liite 1 Natura 2000 -luontotyypit Liite 2
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
380-RAK1813 KUSTAVIN KUNTA KAURISSALO-KIPARLUOTO II RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.1.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä