VALMISTEYHTEENVETO. Pinex-rakeita käytetään lievän tai kohtalaisen kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon.

Transkriptio

1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pinex cappuccino 1 g rakeet 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää 1 g parasetamolia. Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: Sisältää sorbitolia (E 420) 806 mg/annospussi. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Rakeet. Valkoiset tai luonnonvalkoiset rakeet. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Pinex-rakeita käytetään lievän tai kohtalaisen kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Annos määräytyy painon ja iän mukaan. Kerta-annos on mg/kg (mg painokiloa kohden), ja kokonaisvuorokausiannos on enintään mg/kg (mg painokiloa kohden). Tarkka antoväli määräytyy oireiden ja enimmäisvuorokausiannoksen perusteella. Antoväli ei saa kuitenkaan olla alle 4 tuntia. Älä käytä Pinex-rakeita pidempään kuin kolme päivää ilman lääkärin ohjeita. 1 g:n annospussi Paino (ikä) Kerta-annos [annospussi] Enimmäisvuorokausiannos [annospussia] > 40 kg (yli 12-vuotiaat lapset ja aikuiset) 1 g parasetamolia (1 annospussi) 3 g parasetamolia (3 x 1 g:n annospussi) Erityispotilasryhmät Maksan tai munuaisten vajaatoiminta Jos potilaalla on maksan tai munuaisten vajaatoimintaa tai Gilbertin oireyhtymä, annosta on pienennettävä tai antoväliä on pidennettävä. 1

2 Munuaisten vajaatoiminta Jos potilaalla on vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (kreatiniinipuhdistuma < 10 ml/min), antovälin on oltava vähintään 8 tuntia. Krooninen alkoholismi Alkoholin pitkäaikaiskäyttö saattaa alentaa parasetamolin toksisten vaikutusten ilmaantumiskynnystä. Tällä potilasryhmällä kahden annoksen välin on oltava vähintään 8 tuntia. Annosta 2 g parasetamolia vuorokaudessa ei saa ylittää. Iäkkäät potilaat Iäkkäiden potilaiden annosta ei tarvitse muuttaa. Lapset ja nuoret, joiden paino on alhainen 1000 mg:n parasetamoliannospussit 1000 mg:n parasetamoliannospussit eivät sovi alle 12-vuotiaille eivätkä alle 40 kg:n painoisille lapsille. Tälle potilasryhmälle on saatavana muita lääkemuotoja ja annosvahvuuksia. Kaikki käyttöaiheet: Aikuiset, iäkkäät ja yli 12-vuotiaat lapset: Tavanomainen annos on mg 4 6 tunnin välein, enintään 3 g vuorokaudessa. Annosten välisen ajan on oltava vähintään 4 tuntia. Munuaisten vajaatoiminta Annosta on pienennettävä munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä: Glomerulussuodosnopeus Annos ml/min 500 mg 6 tunnin välein < 10 ml/min 500 mg 8 tunnin välein Tehokas vuorokausiannos on otettava seuraavissa tilanteissa huomioon, mutta annosta 60 mg/kg/vrk (3 g/vrk) ei saa ylittää: Alle 50 kg:n painoiset aikuiset Hepatosellulaarinen vajaatoiminta (lievä tai keskivaikea) Krooninen alkoholismi Elimistön kuivumistila Krooninen aliravitsemus Maksan tai munuaisten vajaatoiminta Maksan tai munuaisten vajaatoiminta tai Gilbertin oireyhtymä, jolloin annosta on pienennettävä tai antoväliä on pidennettävä. Annospusseja ei suositella alle 4-vuotiaille lapsille. Vanhemmille (4 12-vuotiaille) lapsille voidaan antaa mg 4 6 tunnin välein, enintään 4 annosta 24 tunnin aikana. Antotapa Vain suun kautta. Rakeet kaadetaan suoraan kielen päälle suuhun ja niellään ilman vettä. Älä ota Pinex-rakeita ruokailun jälkeen. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys parasetamolille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 2

3 vaikea munuaisten vajaatoiminta akuutti hepatiitti samanaikainen lääkehoito muilla maksan toimintaan vaikuttavilla lääkevalmisteilla alkoholin väärinkäyttö 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Yliannostusvaaran välttämiseksi on varmistettava, ettei muu samanaikainen lääkitys sisällä parasetamolia. Parasetamolia on annettava erityisen varovaisesti seuraavissa tilanteissa: maksan vajaatoiminta (Child-Pugh < 9) krooninen alkoholin väärinkäyttö vaikea munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus < 10 ml/min [ks. kohta 4.2]) Gilbertin oireyhtymä (perinnöllinen ei-hemolyyttinen keltaisuus) glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos hemolyyttinen anemia Potilailla, joiden glutationitasot ovat alhaiset, esimerkiksi verenmyrkytyksen, aliravitsemuksen, alkoholin väärinkäytön ja munuais- ja maksasairauksien yhteydessä, parasetamolin käyttö saattaa lisätä maksan vajaatoiminnan ja/tai metabolisen asidoosin riskiä. Jos potilaan kuume on korkea tai hänellä on merkkejä liitännäisinfektiosta tai oireet jatkuvat pidempään kuin 3 vuorokautta, potilaan on käännyttävä lääkärin puoleen. Parasetamolia sisältäviä lääkevalmisteita saa yleensä käyttää vain muutaman päivän ajan ilman lääkärin tai hammaslääkärin antamaa ohjetta eikä tällöin saa käyttää suuria annoksia. Jos analgeettisia aineita käytetään pitkään (> 3 kk) joka toinen päivä tai tätä useammin, potilaalle voi kehittyä päänsärky tai päänsärky voi voimistua. Analgeettisten aineiden liikakäytöstä johtuvaa päänsärkyä (MOH, lääkkeiden liikakäytöstä johtuva päänsärky) ei saa hoitaa kyseisen lääkevalmisteen annosta suurentamalla. Tällaisissa tapauksissa analgeettisten aineiden käyttö on lopetettava lääkärin valvonnassa. Kipulääkkeiden jatkuva käyttö yhdessä useiden analgeettisten aineiden kanssa saattaa yleensä aiheuttaa pysyvän munuaisvaurion ja munuaisten vajaatoiminnan (analgeettinefropatian) vaaran. Pitkäaikaista tai usein tapahtuvaa käyttöä ei suositella. Potilaita on kehotettava välttämään muiden parasetamolia sisältävien lääkevalmisteiden käyttöä samanaikaisesti. Useiden vuorokausiannosten ottaminen yhdellä kertaa saattaa aiheuttaa vaikean maksavaurion. Tällöin ei esiinny tajunnanmenetystä. Potilaan on kuitenkin hakeuduttava heti lääkärinhoitoon. Pitkäaikainen käyttö ilman lääkärin valvontaa saattaa olla haitallista. Jos lapselle annetaan parasetamolia vuorokausiannoksena 60 mg/kg, toisen kuumetta alentavan lääkevalmisteen samanaikainen anto ei ole perusteltua, ellei hoito osoittaudu tehottomaksi. Suurten kipulääkeannosten virheellisen pitkäaikaiskäytön äkillisestä lopettamisesta saattaa seurata päänsärkyä, väsymystä, lihassärkyä, hermostuneisuutta ja autonomisia oireita. Nämä lääkkeen käytön lopettamisesta aiheutuvat oireet häviävät muutamassa päivässä. Kipulääkkeiden käyttöä on tänä aikana vältettävä eikä niiden käyttöä saa aloittaa uudelleen ilman lääkärin antamia ohjeita. Parasetamolin käytössä yhdistelmänä CYP3A4-entsyymiä indusoivien lääkkeiden kanssa tai maksaentsyymejä indusoivien aineiden, kuten rifampisiinin, simetidiinin, epilepsialääkkeiden, esim. glutetimidin, fenobarbitaalin ja karbamatsepiinin, kanssa on oltava varovainen. 3

4 Parasetamolin käytössä vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (glomerulussuodosnopeus 30 ml/min (ks. kohta 4.2)) tai maksan vajaatoimintaa (lievää tai keskivaikeaa) sairastaville on oltava varovainen. Parasetamolihoidon aikana ei saa käyttää alkoholia. Yliannoksen vaara on suurempi potilailla, joilla on muu kuin kirroottinen alkoholin aiheuttama maksasairaus. Potilaan hoidossa on oltava varovainen kroonisen alkoholismin yhteydessä. Alkoholia väärinkäyttävien potilaiden annosta on pienennettävä (ks. kohta 4.2). Vuorokausiannos ei saa tällöin ylittää 2 grammaa. Yliannostustapauksissa on hakeuduttava välittömästi lääkärin hoitoon, vaikka potilas tuntisikin olonsa hyväksi. Yliannostustapauksissa on olemassa korjaantumattomien maksavaurioiden riski (ks. kohta 4.9). Asetyylisalisyylihapolle herkkiä astmaa sairastavia potilaita kehotetaan noudattamaan varovaisuutta, koska parasetamolin käytön yhteydessä on raportoitu lieviä bronkospasmitapauksista (ristireaktio). Tämä lääkevalmiste sisältää sorbitolia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosiintoleranssi, ei tule käyttää tätä lääkettä. Suositeltua suurempien annosten käytöstä saattaa aiheutua hyvin vakava maksavaurio. Hoitona on annettava vastalääkettä mahdollisimman pian (ks. kohta 4.9). Parasetamolin käytössä on oltava varovainen, jos potilaalla on elimistön kuivumistila tai krooninen aliravitsemustila. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Probenesidin käyttö estää parasetamolin sitoutumista glukuronihappoon, mikä pienentää parasetamolin puhdistumaa lähes kaksinkertaisesti. Jos potilas käyttää samanaikaisesti probenesidiä, parasetamoliannosta on pienennettävä. Parasetamoli metaboloituu laaja-alaisesti maksassa ja siksi sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa, joilla on sama metaboliareitti tai jotka estävät tai indusoivat kyseisiä reittejä. Krooninen alkoholin käyttö ja/tai maksan entsyymejä indusoivien lääkkeiden, kuten rifampisiinin, isoniatsidin, mäkikuisman (Hypericum perforatum) ja joidenkin epilepsialääkkeiden (karbamatsepiinin, fenytoiinin, fenobarbitaalin ja primidonin), käyttö voi lisätä parasetamolin maksatoksisuutta, koska toksisia metaboliitteja muodostuu enemmän ja nopeammin. Parasetamolin ja tsidovudiinin (AZT) samanaikainen käyttö lisää alttiutta neutropenian kehittymiseen. Tätä lääkevalmistetta tulisi siksi käyttää samanaikaisesti tsidovudiinin kanssa vain lääkärin antaman ohjeen mukaan. Mahalaukun tyhjentymistä nopeuttavien lääkevalmisteiden, kuten metoklopramidin, samanaikainen käyttö nopeuttaa imeytymistä ja parasetamolin vaikutuksen alkamista. Mahalaukun tyhjentymistä hidastavien lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö hidastaa imeytymistä ja viivästyttää parasetamolin vaikutuksen alkamista. Kolestyramiini vähentää parasetamolin imeytymistä eikä sitä siksi saa ottaa tuntiin parasetamolin ottamisen jälkeen. Parasetamolin toistuva käyttö yli viikon ajan voimistaa veren hyytymistä estävien lääkkeiden, etenkin varfariinin, tehoa. Veren hyytymistä estäviä lääkkeitä käyttävät potilaat voivat siksi käyttää parasetamolia pitkäkestoisesti vain lääkärin seurannassa. Parasetamolin satunnainen käyttö ei vaikuta merkityksellisesti vuotoalttiuteen. 4

5 Vaikutukset laboratoriokokeiden tuloksiin Parasetamoli saattaa vaikuttaa fosfovolframihapolla tehtävän seerumin virtsahappokokeen ja glukoosioksidaasi-peroksidaasimenetelmällä tehtävän verensokerikokeen tuloksiin. Probenesidi pienentää lähes kaksinkertaisesti parasetamolin puhdistumaa estämällä sen konjugaation glukuronihapon avulla. Kun parasetamolia käytetään samanaikaisesti probenesidin kanssa, parasetamolin annoksen pienentämistä tulisi harkita. Asetyylisalisyylihappo ja kloramfenikoli suurentavat parasetamolipitoisuutta plasmassa. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Epidemiologiset tiedot suun kautta otettavan parasetamolin käytöstä terapeuttisina annoksina eivät viittaa siihen, että parasetamolilla olisi haitallisia vaikutuksia raskauden kulkuun tai sikiön/vastasyntyneen terveyteen. Prospektiiviset tiedot parasetamolin yliannostustapauksista raskauden aikana eivät viittaa epämuodostumien vaaran suurenemiseen. Reproduktiivisten tutkimusten mukaan suun kautta otettu parasetamoli ei aiheuta epämuodostumia tai sikiötoksisia vaikutuksia. Tämän perusteella parasetamolia voidaan käyttää normaaleissa käyttöolosuhteissa koko raskausaikana, kun käytön riskit ja hyödyt on arvioitu. Parasetamolia ei tulisi käyttää raskauden aikana pitkiä aikoja, suuria annoksia tai yhtä aikaa muiden lääkkeiden kanssa, koska turvallisuutta näissä tapauksissa ei ole osoitettu. Imetys Pieniä määriä suun kautta otetusta parasetamolista erittyy äidinmaitoon. Haitallisia vaikutuksia imetettäviin lapsiin ei ole raportoitu. Tätä lääkevalmistetta voidaan käyttää terapeuttisina annoksina imetyksen aikana. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Parasetamolilla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn. Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. 4.8 Haittavaikutukset Hoitoannoksilla käytettynä haittavaikutuksia esiintyy vain vähän. Haittavaikutusten yleisyydet on määritelty seuraavan jaottelun mukaisesti: Hyvin yleinen ( 1/10); yleinen ( 1/100, <1/10); melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100); harvinainen ( 1/10 000; <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000); tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Elinjärjestelmä Yleisyys Haittavaikutukset Veri ja imukudos Harvinainen Anemia, ei-hemolyyttinen, ja luuydinlama, trombosytopenia verihiutalehäiriöt, kantasolujen häiriöt Hyvin harvinainen Leukopenia, neutropenia ja hemolyyttinen anemia Immuunijärjestelmä Harvinainen Yliherkkyys (ei angioedeema) Aineenvaihdunta ja ravitsemus Hyvin harvinainen Hypoglykemia Psyykkiset häiriöt Harvinainen Masennus, sekavuus, 5

6 hallusinaatiot Hermosto Harvinainen Vapina, päänsärky Silmät Harvinainen Näköhäiriöt Sydän Harvinainen Turvotus Ruoansulatuselimistö Harvinainen Akuutti tai krooninen haimatulehdus, verenvuoto, vatsakipu, ripuli, pahoinvointi, oksentelu Maksa ja sappi Harvinainen Epänormaali maksan toiminta, maksan vajaatoiminta, maksanekroosi, keltaisuus Hyvin harvinainen Maksatoksisuus Iho ja ihonalainen kudos Harvinainen Anafylaktiset reaktiot, kutina, ihottuma, hikoilu, purppura, angioedeema, urtikaria Munuaiset ja virtsatiet Harvinainen Nefropatiat ja munuaistiehythäiriöt. Hyvin harvinainen Steriili pyuria (sameavirtsaisuus) ja munuaisiin liittyvät sivuvaikutukset Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Harvinainen Huimaus (ei heitehuimaus), pahoinvointi, kuume, väsymys, lääkkeiden yhteisvaikutukset Hyvin harvinainen Yliherkkyysreaktiot (jotka edellyttävät lääkkeen käytön lopettamista) Vammat ja myrkytykset Harvinainen Yliannostus ja myrkytys Parasetamolia on käytetty laajasti ja haittavaikutusraportit ovat harvinaisia, ja ne ovat liittyneet yleensä yliannostukseen. Nefrotoksiset vaikutukset ovat melko harvinaisia eikä niitä ole raportoitu terapeuttisten annosten käytön yhteydessä, pitkäaikaiskäyttöä lukuun ottamatta. Joissakin tapauksissa on raportoitu myös seuraavia: nestekertymä kurkunpäässä, anafylaktinen sokki, anemia, maksamuutokset ja hepatiitti, munuaismuutokset (vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta, interstitiaalinen nefriitti, hematuria, anureesi), vaikutukset maha-suolikanavaan ja heitehuimaus. Hyvin harvinaisissa tapauksissa on raportoitu vaikea-asteisista ihoreaktioista. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL FIMEA. 6

7 4.9 Yliannostus Yliannostukseen liittyy myrkytyksen vaara, etenkin iäkkäillä potilailla, pienillä lapsilla, maksasairautta sairastavilla potilailla, kroonisen alkoholismin tai kroonisen aliravitsemuksen yhteydessä, sekä potilailla, joilla on alhaiset glutationitasot esimerkiksi verenmyrkytyksen vuoksi. Näissä tapauksissa yliannostus saattaa olla hengenvaarallinen. Oireet ilmaantuvat tavallisesti ensimmäisten 24 tunnin aikana ja niitä ovat pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus, kalpeus ja vatsakipu. Yliannostus (7,5 g tai suurempi parasetamolin kerta-annos aikuiselle tai 140 mg/kg (mg painokiloa kohden) kerta-annoksena lapselle) aiheuttaa maksasolujen nekroosin. Tämä voi johtaa täydelliseen ja korjautumattomaan nekroosiin ja aiheuttaa hepatosellulaarisen vajaatoiminnan, metabolista asidoosia ja enkefalopatiaa, jotka voivat aiheuttaa kooman ja johtaa kuolemaan. Samanaikaisesti havaitaan maksan transaminaasi- (ASAT, ALAT), laktaattidehydrogenaasi- ja bilirubiinipitoisuuden suurenemista sekä protrombiiniarvojen kohoamista. Vaikutukset saattavat ilmetä tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen. Ensiaputoimenpiteet: Potilas siirretään välittömästi sairaalaan. Potilaalta otetaan verikoe plasman parasetamolipitoisuuden määrittämiseksi hoidon alkuvaiheessa. Mahahuuhtelu. Annetaan laskimoon (tai suun kautta, jos mahdollista) vastalääkettä, N-asetyylikysteiiniä (NAC), mahdollisimman pian ja ennen kuin 10 tuntia on kulunut yliannoksen ottamisesta. NAC voi tehota myös 10 tunnin jälkeen, mutta tällaisissa tapauksissa hoitoa annetaan pidempään. Myös asetyylikysteiinin käyttö on hyödyllistä parasetamolin aiheuttaman metabolisen asidoosin hoidossa. Potilaalle annetaan oireenmukaista hoitoa. Maksan toimintakokeet on tehtävä hoidon alussa ja ne on toistettava 24 tunnin välein. Useimmissa tapauksissa maksan transaminaasiarvot palautuvat normaalille tasolle yhden tai kahden viikon kuluessa ja maksantoiminta palautuu täysin ennalleen. Hyvin harvinaisissa tapauksissa maksansiirto voi kuitenkin tulla kyseeseen. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: muut analgeetit ja antipyreetit, anilidit, ATC-koodi: N02BE01 Analgeettista vaikutustapaa ei ole täysin selvitetty. Parasetamoli saattaa vaikuttaa pääasiallisesti keskushermoston prostaglandiinisynteesiä estämällä ja vähäisemmässä määrin perifeerisesti estämällä kipuärsykkeiden syntymisen. Myös perifeerinen vaikutus saattaa liittyä prostaglandiinisynteesin estoon tai kipureseptoreja mekaaniselle tai kemialliselle stimulaatiolle herkistävien muiden aineiden synteesin tai toiminnan estymiseen. Parasetamoli alentaa kuumetta todennäköisesti vaikuttamalla keskushermostossa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskukseen ja laajentaa siten verisuonia perifeerisesti, jolloin verenvirtaus ihossa, hikoilu ja lämmön poistuminen elimistöstä lisääntyvät. Keskushermostoon kohdistuviin vaikutuksiin liittyy todennäköisesti prostaglandiinisynteesin estyminen hypotalamuksessa. 5.2 Farmakokinetiikka 7

8 Imeytyminen Suun kautta otetun parasetamolin imeytyminen on täydellistä ja nopeaa. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan minuutin kuluessa lääkkeen ottamisesta. Jakautuminen Parasetamoli jakautuu nopeasti kaikkiin kudoksiin. Pitoisuudet ovat samankaltaisia veressä, syljessä ja plasmassa. Sitoutuminen proteiineihin on vähäistä. Aika huippupitoisuuteen 0,5 2 tuntia, plasman huippupitoisuus 5 20 mikrogrammaa/ml (annoksiin 50 mg saakka), aika suurimpaan vaikutukseen 1 3 tuntia, vaikutuksen kesto 3 4 tuntia. BiotransformaatioParasetamoli metaboloituu ensisijaisesti maksassa. Tärkeimmät aineenvaihduntareitit ovat konjugoituminen glukuronideiksi ja sulfaateiksi. Jälkimmäinen reitti saturoituu nopeasti käytettäessä terapeuttista annosta suurempia annoksia. Pienempi osa metaboloituu sytokromi P450:n katalysoimana, jolloin muodostuu reaktiivinen välituotemetaboliitti (N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiini). Se detoksifioituu tavallisesti nopeasti glutationin vaikutuksesta ja eliminoituu virtsaan kysteiini- ja merkaptuurihappokonjugaatteina. Vaikeassa myrkytyksessä tämän toksisen metaboliitin määrä lisääntyy. Eliminaatio Eliminaatio tapahtuu pääosin virtsan kautta. 90 % otetusta annoksesta eliminoituu munuaisten kautta 24 tunnin kuluessa, pääosin glukuronidi- (60 80 %) ja sulfaattikonjugaatteina (20 30 %). Alle 5 % eliminoituu muuttumattomana. Eliminaation puoliintumisaika on noin 2 tuntia. Fysiopatologiset variaatiot Munuaisten vajaatoiminta: Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (kreatiniinipuhdistuma alle 10 ml/min) parasetamolin ja sen metaboliittien eliminaatio hidastuu. Iäkkäät potilaat: Konjugaatiokyky ei muutu. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Eläinkokeissa, joissa tutkittiin parasetamolin akuuttia, subkroonista ja kroonista toksisuutta rotilla ja hiirillä, havaittiin mahalaukun ja suoliston vaurioita, verenkuvan muutoksia, maksan ja munuaisten peruskudoksen vaurioitumista ja jopa nekrooseja. Nämä muutokset aiheutuvat yhtäältä parasetamolin vaikutusmekanismista ja toisaalta parasetamolin metaboliasta. Laajat tutkimukset eivät viitanneet siihen, että parasetamolilla olisi olennaista geenitoksista riskiä terapeuttisilla eli ei-toksisilla annoksilla. Rotilla ja hiirillä tehdyissä pitkäaikaistutkimuksissa ei havaittu, että parasetamolilla olisi olennaisia kasvaimia aiheuttavia vaikutuksia käytettäessä ei-maksatoksisia annoksia. Parasetamoli läpäisee istukan. Eläinkokeet eivät viitanneet reproduktiotoksisuuteen. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet 8

9 Sorbitoli Talkki Emäksinen butyloitu metakrylaattipolymeeri Hypromelloosi Magnesiumoksidi, kevyt Steariinihappo Karmelloosinatrium Natriumlauryylisulfaatti Titaanidioksidi (E 171) Sukraloosi Magnesiumstearaatti (Ph.Eur.) Simetikoni Cappucinoaromi (sisältää maltodekstriiniä, arabikumia (E 414), luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita, triasetiinia (E 1518), 2-isopropyyli- N,2,3-trimetyylibutanamidia) 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 3 vuotta 6.4 Säilytys Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle. Herkkä kosteudelle. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) Alumiiniset annospussit. 10, 20 annospussia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Actavis Group PTC ehf. Reykjavikurvegi IS-220 Hafnarfjordur Islanti 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä:

10 Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ