Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Transkriptio

1 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,

2 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 7 Pk-yritysbarometri perustuu 4 66 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

3 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 7. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +8 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +. Myös en alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on hieman kevään 7 lukemaa parempi (+9 => +). en alueen odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+) perusteella positiivisemmat kuin keväällä 7, jolloin saldoluku oli +6. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 7 (+6). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (7 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi % koko maan pk-yrityksistä. Kanta- Hämeen alueella on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi %. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja en pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet Pk-yritysten merkittävimmät kehittämistarpeet koko maassa ja en alueella ovat markkinoinnissa ja myynnissä, yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. ssa ja essä pkyritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään nyt hyvin niukasti ennen kustannustasoa kilpailutilanne, kun vielä keväällä yleinen suhdannetilanne/taloustilanne koettiin pahimpana esteenä kehittämiselle. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut ja sosiaalinen media ovat koko maan alueella samoin kuin Kanta- Hämeessä pk-yritysten yleisimmin hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantaminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta koituviksi hyödyiksi. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa viidesosa ja en alueella noin joka kymmenes.

4 4 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Sisällys Esipuhe... Tiivistelmä.... Johdanto.... Barometri.... Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten toimintaympäristö Omistajanvaihdos.... Digitaalisuus liiketoiminnassa Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa... 9 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot... Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot... Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri, syksy 7, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin 9 9 toimisto@yrittajat.fi

5 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Johdanto. Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 66 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 7. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. ) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). ) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. ) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 6 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 9,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = +,8 % ~ % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista en alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 99 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 6 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus Rakentaminen 4 Kauppa 8 Palvelut 8 9 alle, miljoonaa euroa,-,49 miljoonaa euroa 46,-,99 miljoonaa euroa 9,-,49 miljoonaa euroa 6,-,99 miljoonaa euroa,-4,99 miljoonaa euroa 8 4 miljoonaa euroa tai yli 9 Voimakkaasti kasvuhakuiset 7 9 Kasvuhakuiset 6 Asemansa säilyttäjät 76 9 Ei kasvutavoitteita 4 7 Toimintansa lopettavat Kyllä 4 Ei 4 78 Ennen

7 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 7. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli 84 yritystä [] vuonna. Näistä yrityksistä noin 846 toimi Kanta- Hämeen alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 6 %, kaupan %, rakentamisen % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. en alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, 8 %. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli lähes saman verran kuin koko maassa. Kuva. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [] mukaan koko maan työllisten määrä oli 7 henkeä kesäkuussa 7. Lukema on enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [] kesäkuussa 7, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9, %. en alueella työskenteli vuoden 7 toisella neljänneksellä yhteensä 8 henkilöä [] työttömyysasteen ollessa, % [4]. Työttömyysaste on noussut alueella,6 prosenttiyksikköä vuoden 6 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Työllistämisodotukset ovat koko maan pk-yrityksissä vastaavalla tasolla kuin keväällä 7. Syksyn 7 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (4 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu kevään 7 tapaan +6. en alueella saldoluku on kuusi prosenttiyksikköä pienempi, +. Alueen odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella kuitenkin positiivisemmat kuin keväällä 7, jolloin saldoluku oli +6. Kuva. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / / /4 / /6 /7. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 7, kesäkuu,. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 7, liitetaulukko. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 7, liitetaulukko 4. Työttömyysaste maakunnittain

9 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan yleisiä suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+8) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 7 (+). Vajaa puolet (44 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Kanta- Hämeen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 7 kaksi prosenttiyksikköä ollen nyt +. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella 48 % alueen pk-yrityksistä, mikä on hiukan vähemmän kuin keväällä 7 ( %). Suhdanteiden paranemiseen uskoo alueen pk-yrityksistä kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime keväänä, suhdannenäkymien huononemiseen uskovia on puolestaan lähes vastaava määrä. Taulukko. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / / /4 / /6 /7

10 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste

11 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +4), liikevaihdon kasvuun (+4) sekä materiaalien hintojen nousuun (+4) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 7 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +). en alueella uskotaan myös vahvimmin kapasiteetin käyttöasteen nousuun (saldoluku +). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat materiaalien hintojen nousuun (+9). en alueen pk-yritysten odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella nyt hieman heikommat kuin keväällä 7 (-), ollen nyt -. Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset liikevaihdon kehityksen suhteen ovat hieman laskeneet, kannattavuusodotusten pysyessä samalla tasolla kevääseen 7 verrattuna. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / / /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / / /4 / /6 /7 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (7 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi % koko maan pk-yrityksistä. Kanta- Hämeen alueella on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi nyt % vastanneista (keväällä %). Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa lähes vastaava määrä ja alueella kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 7. Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja alueella voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on yhteensä hieman vähemmän kuin keväällä / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / / /4 / /6 /7

13 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja en alueen pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Alueella kumpaankin mainittuun osa-alueeseen on panostettu hieman enemmän kuin viime kevään otoksessa. Alueella on panostettu uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamiseen selvästi enemmän kuin keväällä. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, % */ Investoinnit 79 7 Uuden henkilöstön palkkaaminen 6 4 Henkilöstön koulutus 7 Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen 8 6 Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto 4 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto 9 Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 7 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

14 4 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja en alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen ja myös tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. Alueella suoraa palvelujen vientiä on koko maata harvemmalla, noin joka neljännellä. Suoraa tavaroiden vientiä alueella on puolestaan useammalla kuin koko maassa (6 %). Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 6 **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. en alueella vastaajamäärä jäi pienehköksi ja tämä on huomioita tulosten tulkinnassa tässä kysymyksessä. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 6, % yrityksistä <9% % = > %

15 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Noin joka seitsemännellä koko maan ja joka viidennellä en pk-yrityksistä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 8

16 6 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä ( % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa ( %). en alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä (49 %) ja seuraavaksi eniten yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa ( %) sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa ( %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen 8 Yrityksen hallitustyöskentely 6 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti 49 Vienti ja kansainvälistyminen 7 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 9 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 6 6 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 9 6 Ei osaa sanoa 7 6 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa

17 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 7 ssa ja essä pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään nyt hyvin niukasti ennen kustannustasoa kilpailutilanne, kun vielä keväällä yleinen suhdannetilanne/taloustilanne koettiin pahimpana esteenä kehittämiselle. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely 4 Kustannustaso 7 7 Kilpailutilanne 8 8 Rahoitus 9 Työvoiman saatavuus */ Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 4 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne Ei osaa sanoa */Kysytty kevääseen 7 asti muodossa: Resurssitekijät Yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä byrokratia koetaan koko maan tasolla ja myös alueella merkittävimmäksi haasteeksi. Taulukko. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia 48 Työlainsäädäntö 8 Työehtosopimukset 8 Muu sääntely 4 4

18 8 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Kuva. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % / / /4 / /6 /7 /8 /9 / / / /7 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

19 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 9 8. Pk-yritysten rahoitus n ja en pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. en alueella tämä luku on laskenut kahden prosenttiyksikön verran kevään 7 otokseen verrattuna. Taulukko. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kuukauden aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (4 %) tai Nordea ( %). en pk-yritysten pääpankkina on useimmiten Osuuspankki ( %). Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea Osuuspankki 4 Paikallisosuuspankki 4 Danske Bank 6 7 Säästöpankki 7 Handelsbanken Muu n pk-yrityksistä 4 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on kaksi prosenttiyksikköä pienempi, 4 %. Taulukko. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % 6 4 Ei Kyllä 8 4

20 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Syksyn 7 pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja en alueen yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten kuukauden aikana. Noin neljäsosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. ssa alle joka kymmenes ja alueella joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta rahoitusta ei ole haettu. Kolme prosenttia koko maan vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Alueella viimeksi mainittuja on neljä prosenttia. Kuva. Onko yrityksellänne ollut viimeisten kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet Rahoitusta on otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista Rahoitusyhtiöstä 9 7 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) Finnverasta 6 Tekesistä ELY-keskuksista 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta - Muualta 7 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

21 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan kuukauden aikana. Taulukko 4. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan kk:n aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä. Kolmantena mahdollisena ulkopuolisena rahoituksen tarjoajana nähdään niin koko maan tasolla kuin myös alueella Finnvera. Taulukko. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista 7 68 Rahoitusyhtiöstä 4 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 4 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 7 Finnverasta 6 8 Tekesistä 4 ELY-keskuksista 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - Velkakirjamarkkinoilta Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta 4 Muualta 7 8

22 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, ssa ja etenkin en alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. en alueella tämä käyttökohde on selvästi muita yleisempi. Alueella yrityksen kasvun rahoitus, toimitusaikainen rahoitus tai vakuudet sekä käyttöpääoma liiketoiminnan kasvusta johtuen ovat seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset. Kuva. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan kk:n aikana, */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja Kireät vakuusvaatimukset on koko maassa ja alueella tärkein syy sille, miksi ulkopuolista rahoitusta ei ole saatu tai haettu. en alueella vastaajamäärä jäi melko pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 4. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy 7 4 6

23 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja en alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei Kyllä Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. Kuva 6. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta 6 7 Oman pääoman ehtoista rahoitusta

24 4 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 4 osatekijän suhteen. n pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä asuinympäristön viihtyisyyden osalta, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Kanta- Hämeen alueella edellisten lisäksi toimitilojen ja tonttien saatavuus saa jonkin verran muita tekijöitä paremmat kehitysarviot. Heikoimmat arviot saavat koko maassa ja alueella yritykselle sopivan työvoiman saatavuuden sekä liikenneyhteyksien kehittyminen. Alueella lisäksi kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana saa muita tekijöitä jonkin verran enemmän heikompia arvioita. Kuva 7-8. Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: - = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan - = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan = Pysynyt ennallaan = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Pysynyt ennallaan 4 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Pysynyt ennallaan

25 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan viiden vuoden aikana. Kuva 9. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % - vuoden aikana - vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa ja alueella noin kolme neljästä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % - vuoden aikana - vuoden aikana 6- vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

26 6 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti,. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan ja seitsemällä kymmenestä en alueen pkyrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

27 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 7 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja essä hieman useampi, % vastanneista yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

28 8 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva -4. Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,77,8,84,76,69,8,46,4,,6 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,,,9,,8,9,,9 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys en osaa sanoa vähäinen merkitys ei merkitystä Keskiarvo

29 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, 9. Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet koko maan ja myös en alueen pk-yrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein hyödyntäviä on koko maassa ja alueella viidesosa vastanneista. Satunnaisesti koko maassa muotoilua sanoo hyödyntävänsä noin joka neljäs ja alueella noin joka viides. Kuva. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti 4 Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua 6 4 6

30 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.fi puhelin 9 9 yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu, Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 47 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu, 6 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin 6 4 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu, Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin 6 HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu C, Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin 7 HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A, Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin 9 9 KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 6 A, 87 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu, 67 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 4 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin 4 9 KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 4 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 6,. krs, 96 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B,. krs, Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin 6 POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie, 8 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 9 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin 98 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu, 4 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie, Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin 4 4 RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu -4 D, 6 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin 46 7 SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 4, 8 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin 9 SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 8 B,. krs, 7 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin 7 68 UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu,. krs, 44 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu, Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin 7 7

31 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu, PL, Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta, PL 7, 7 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu, PL, Helsinki JOENSUU Länsikatu rak. B, 8 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 4 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu, 87 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 7, 7 Kuopio LAHTI Askonkatu, 7. krs, Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu, Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu A,. krs, Mikkeli OULU Sepänkatu, 9 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 8 Pori ROVANIEMI Rovakatu 8, 96 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu, 6 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie, Tampere TURKU Humalistonkatu, Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie, 6 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL, Lappeenranta puh

32 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 7 Helsinki puhelin 9 6 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 6 Seinäjoki puhelin 9 7 ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 4, Mikkeli puhelin 9 4 ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu, 4 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu, Hämeenlinna puhelin 9 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu, 4 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 4 D, Lappeenranta puhelin 9 9 ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 87 Kajaani puhelin 9 ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu, 4 Jyväskylä puhelin 9 4 ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu B, 96 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 9, 94 Kemi puhelin 9 7 ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu, Tampere Yliopistonkatu 8 (Attila), Tampere puhelin 9 6 ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie B,. krs, 6 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu, 67 Kokkola puhelin 9 8 ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 4 B, 8 Joensuu puhelin 9 6 ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu, 9 Oulu puhelin 9 8 ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 7 Kuopio puhelin 9 6 ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu B, 8 Pori puhelin 9 ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta B,. krs, Helsinki puhelin 9 ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio, 8 Turku puhelin 9 ely-keskus.fi/varsinais-suomi

33 Pk-yritysbarometri, kevät 7 Alueraportti, Alue Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin 9 9 toimisto@yrittajat.fi