Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Transkriptio

1 1

2 2 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 217 Pk-yritysbarometri perustuu pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

3 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 217. n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +3. n alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku jää kevään 217 lukemaa heikommaksi (+28 => +2). n alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen jäävät selvästi kevään 217 odotuksista. Saldoluvuksi muodostuu nyt-2, joka on selvästi kevään 217 lukua (+12) heikompi. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä (+16). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Myös n alueella on eniten mahdollisuuksiensa mukaan kasvuhakuisia pk-yrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 %. Voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä on koko maassa alueella vastaava määrä kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja ssa eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja n yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta koko maassa on tasapäisesti yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. n alueella toiseksi eniten kehittämistä nähdään yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään nyt tasaväkisesti kilpailutilanne ja kustannustaso. ssa kilpailutilanne sekä yleinen suhdanne-/taloustilanne koetaan pahimpina. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut ja sosiaalinen media ovat koko maan alueella samoin kuin ssa pk-yritysten yleisimmin hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantaminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta koituviksi hyödyiksi. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja 44 % alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee noin viidesosa.

4 4 Sisällys Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Barometri Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten toimintaympäristö Omistajanvaihdos Digitaalisuus liiketoiminnassa Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot... 3 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 1 HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 21, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 217. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 2 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 3,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 69 1 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 216 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 1 14 Rakentaminen 4 6 Kauppa Palvelut alle,2 miljoonaa euroa 3 43,2-,49 miljoonaa euroa 17 2,-,99 miljoonaa euroa 7 1,-1,49 miljoonaa euroa 3 4 1,-1,99 miljoonaa euroa 4 6 2,-4,99 miljoonaa euroa 6 9 miljoonaa euroa tai yli 4 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset 7 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät 17 2 Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 2 3 Kyllä Ei Ennen

7 7 2. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli yritystä [1] vuonna 21. Näistä yrityksistä noin 2894 toimi n alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 61 %, kaupan 1 %, rakentamisen 1 % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän, 9 %. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli lähes saman verran kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [2] mukaan koko maan työllisten määrä oli 2 73 henkeä kesäkuussa 217. Lukema on 1 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [2] kesäkuussa 217, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. n alueella työskenteli vuoden 217 toisella neljänneksellä yhteensä 28 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 16,4 % [4]. Työttömyysaste on noussut,6 prosenttiyksikköä vuoden 216 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko 2. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Syksyn 217 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (24 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Vastaavasti kuin keväällä 217 saldoluvuksi muodostuu +16. n alueella saldoluku on 18 prosenttiyksikköä pienempi, - 2. Laskua kevään 217 saldolukuun (+12) on selvästi. Kuva 2. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/1 2/16 2/17 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 217, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

9 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan yleisiä suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 217 (+3). Vajaa puolet (44 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. n alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on kuitenkin laskenut keväästä 217 kahdeksan prosenttiyksikköä, ollen nyt +2. Laskua on tapahtunut nimenomaan niiden pkyritysten kohdalla, jotka uskovat suhdannenäkymien parantuvan; keväällä näiden yritysten määrä oli 44 % ja nyt kahdeksan prosenttiyksikköä alempi, eli 36 %. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella entistä useampi. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/1 2/16 2/17

10 1 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste

11 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +4), liikevaihdon kasvuun (+4) sekä materiaalien hintojen nousuun (+4) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 217 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +3). n alueella uskotaan vahvimmin kapasiteetin käyttöasteen kasvuun (saldoluku +61) sekä lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+44). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat materiaalien hintojen nousuun (+26) ja liikevaihdon kasvuun (+2). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat heikentyneet vuoden 217 keväästä (saldoluku nyt -1; keväällä -2) kahdeksan prosenttiyksikköä. Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa koko maassa. Alueella odotukset molempien osatekijöiden kehityksestä ovat kevättä heikommat. n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä 217. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/1 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/1 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 12. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). n tasolla yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 %. n alueella on myös eniten mahdollisuuksiensa mukaan kasvuhakuisia pk-yrityksiä (4 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 3 % vastaajista mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 217. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maalla ja alueella vastaava määrä kuin kevään 217 otoksessa. Taulukko. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja alueella voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien pkyrityksien määrä on hieman kevättä pienempi /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/ 2/12 2/13 2/14 2/1 2/16 2/17

13 13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kummankin osuus on alueella hieman pienempi kuin keväällä 217. Suurin nousu on tapahtunut uusien liiketoimintamallien käyttöönotossa, jonka osuus on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä. Laskua on tapahtunut jonkin verran kaikilla muilla osa-alueilla, etenkin uusien teknologioiden käyttöönotossa, uuden henkilöstön palkkaamisessa ja uusien tuotteiden ja palveluiden lanseerauksessa. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Investoinnit 7 73 Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön koulutus 3 2 Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto 2 24 Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

14 14 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja noin joka neljännellä n alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palveluiden ja tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. n alueella näiden tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajamäärien jääminen vähäiseksi. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. n alueella vastaajamäärät jäivät pieniksi ja tämä on myös näiltä osin huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 216, % yrityksistä <9% % 18 3 = > %

15 1 n pk-yrityksistä 1 %:lla ja n alueella vain %:lla on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 1

16 16 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (3 % mainitsee ). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). n alueella eniten kehittämistarvetta nähdään myös markkinoinnissa ja myynnissä (8 %) ja toiseksi eniten yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (37 %). Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti 8 3 Vienti ja kansainvälistyminen 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 1 16 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 1 6 Ei osaa sanoa 9 16 Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa

17 17 ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään nyt tasaväkisesti kilpailutilanne ja kustannustaso, kun vielä keväällä yleinen suhdanne/taloustilanne koettiin pahimpana esteenä kehittämiselle. ssa kilpailutilanne on myös merkittävin kehittämisen este, ja alueella se koetaan merkittävämpänä kuin koko maan alueella. Alueella yleinen suhdanne-/taloustilanne nähdään toiseksi pahimpana kehittämisen esteenä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely Kustannustaso 17 Kilpailutilanne Rahoitus 7 9 Työvoiman saatavuus */ 1 12 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 1 Ei osaa sanoa 7 1 */Kysytty kevääseen 217 asti muodossa: Resurssitekijät Byrokratiaa pidetään yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Taulukko 1. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia Työlainsäädäntö Työehtosopimukset 19 2 Muu sääntely 24 14

18 18 Kuva 1. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/ 2/13 2/1 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /2 2/3 2/4 2/ 2/6 2/7 2/8 2/9 2/ 2/13 2/1 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

19 19 8. Pk-yritysten rahoitus n ja n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kevääseen 217 verrattuna on alueella nyt kolme prosenttiyksikköä vähemmän maksuvaikeuksia kokeneita. Taulukko 1. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (42 %) tai Nordea (32 %). n pk-yritysten pääpankkina on useimmiten Osuuspankki ( %). Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea Osuuspankki 42 Paikallisosuuspankki 1 4 Danske Bank 1 7 Säästöpankki 7 Handelsbanken - 2 Muu 1 n pk-yrityksistä 42 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on selvästi suurempi, 69 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 12. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % Ei Kyllä 8 42

20 2 Syksyn 217 pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan pk-yrityksistä kuudella kymmenestä koko maassa ja neljällä kymmenestä n alueella ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Neljäsosalla koko maan ja lähes puolella alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. ssa ja alueella alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Alueella viimeksi mainittuja on yksi prosentti. Kuva 12. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 12 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet Rahoitusta on otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 13. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, % Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - 2 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 2 Finnverasta Tekesistä 1 ELY-keskuksista 8 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta - Muualta 6 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

21 21 Valtaosa eli noin kahdeksan kymmenestä koko maan ja kolme neljästä alueen pkyrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukko 14. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritykset koko maan tasolla aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista ja rahoitusyhtiöstä. n alueella rahoitusta aiotaan hakea ensisijaisesti pankista. Toiseksi yleisimmin alueella rahoitusta aiotaan hakea Finnverasta (21 %) ja kolmanneksi ELY-keskuksista (19 %). Rahoituksen hakeminen ELY-keskuksesta on alueella keskimäärin yleisempää kuin koko maassa. Taulukko 1. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista Rahoitusyhtiöstä 24 Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 2 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 7 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 7 12 Finnverasta Tekesistä ELY-keskuksista 19 1 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta 2 1 Velkakirjamarkkinoilta 6 1 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - Joukkorahoituksen kautta - 4 Muualta - 8

22 22 ssa kuten myös n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella yrityksen kasvun rahoitus ja rakennusinvestoinnit ovat seuraavaksi yleisimmät käyttötarkoitukset. Kuva 13. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 24 Kireät vakuusvaatimukset koko maassa ja alueella ovat tärkein syy sille, että pkyrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava pieni vastaajamäärä. Kuva 14. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy

23 23 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja n alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen 12 kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva 1. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei Kyllä Niillä yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. n alueella vastaajamäärä jäi pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 16. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta Oman pääoman ehtoista rahoitusta

24 24 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. n pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä tietoliikenneyhteyksissä, asuinympäristö viihtyisyyden kehittymisessä ja yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa. n alueen pk-yritysvastaajat ovat osatekijöistä tyytyväisimpiä kehitykseen yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa sekä tietoliikenneyhteyksissä. Tyytymättömimpiä koko maassa ollaan sopivan työvoiman saatavuuteen yritykselle. Alueella edellisen lisäksi hieman muita heikompia kehitysarvioita saavat elinkeinopolitiikan kehitys kokonaisuudessaan, kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana sekä liikenneyhteydet. Kuva Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Pysynyt ennallaan 1 2 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Pysynyt ennallaan 1 2

25 2 1. Omistajanvaihdos Noin puolet koko maan ja 44 % n pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana. Kuva 19. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa syksyn pk-barometrikyselyyn vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa ja alueella noin kolme neljästä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 2. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3- vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

26 26. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan ja n alueen pk-yrityksestä on omat Internetkotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa. n alueella digitaalisista työkaluista kolmanneksi suosituimpia ovat pilvipalvelut. n alueella digitaalisista työkaluista kolmanneksi eniten on käytetty yrityksen tuotteiden ja palvelujen ostoja verkossa. Kuva 21. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

27 27 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa ja ssa 8 % yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen Kuva 22. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja 3 6

28 28 Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,74 3,8 3,86 3,76 3,63 3,8 3,6 3,42 3,3 3,36 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,68 3, ,28 3,3 2,9 2,9 2,64 2,39 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo

29 Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet vastanneista koko maan ja myös n alueen pk-yrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein hyödyntää koko maassa ja alueella joka viides ja satunnaisesti koko maassa muotoilua sanoo hyödyntävänsä joka neljäs ja alueella 28 % vastaajista. Kuva 2. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua

30 3 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 2 Helsinki PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.fi puhelin yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 1, 31 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin 1 47 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin 6 42 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 12, 13 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu 2 C, 1 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A 1, 131 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 26 A, 871 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, 671 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 41 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 41 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 26, 2. krs, 961 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 332 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie 2, 8 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 91 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu 1, 4 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 12, 21 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu D, 61 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 24, 28 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 28 B, 3. krs, 7 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 2, 21 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

31 31 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu 1, PL, Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta, PL 27, 71 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL, Helsinki JOENSUU Länsikatu 1 rak. 3 B, 8 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, 41 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, 871 Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 27, 71 Kuopio LAHTI Askonkatu 2, 7. krs, Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu 2, 31 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 1 A, 2. krs, 1 Mikkeli OULU Sepänkatu 2, 91 Oulu PORI Itäpuisto 7,. krs, 281 Pori ROVANIEMI Rovakatu 28, 962 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu 2, 632 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie 2, 331 Tampere TURKU Humalistonkatu 1, 21 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 3, 62 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL 1, 31 Lappeenranta puh

32 32 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 17 Helsinki puhelin 29 6 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 61 Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, 1 Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, 4 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 131 Hämeenlinna puhelin 29 2 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, 41 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 4 D, 31 Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 871 Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 41 Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 961 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 941 Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 2, 331 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 331 Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 3 B,. krs, 61 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 671 Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 4 B, 81 Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 91 Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, 71 Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, 281 Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B,. krs, 2 Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, 28 Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

33 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, Alue 1 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin toimisto@yrittajat.fi