PK-YRITYSBAROMETRI SYKSY 2018

Transkriptio

1 1 PK-YRITYSBAROMETRI SYKSY 218

2 2 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 218 Pk-yritysbarometri perustuu 4636 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä sekä rahoitusta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta.

3 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kevään 218 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +27, kun se viime keväänä oli +35. n alueella tilanne nähdään kevään 218 tilannetta selvästi heikompana saldoluvun ollessa nyt +16, kun luku keväällä oli +26. Suhdanteiden paranemista arvioi nyt alueella selvästi harvempi ja ennallaan pysymistä useampi kuin kevään otoksessa. n alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen jäävät myös heikommiksi kuin keväällä. Saldoluvuksi muodostuu +19, kun se keväällä oli +24. Myös koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun + perusteella hieman heikommat kuin keväällä 218 (+17). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (35 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. n alueella on myös eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (39 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään 218 otoksessa. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa vastaava määrä ja alueella vähemmän kuin keväällä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja kehittämisen esteet n ja n pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. ssa yleinen suhdanne-/taloustilanne ja työvoiman saatavuus ovat useimmin mainitut esteet kehittämiselle. Kansainvälistyminen ja digitaalisuus liiketoiminnassa Noin joka neljännellä koko maan ja 16 %:lla n pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä kahdella viidestä. Pk-yritykset hyödyntävät digitaalisista työkaluista ja palveluista yleisimmin omia internet-sivuja sekä sosiaalista mediaa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja 42 % alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa ja alueella alle joka viides.

4 4 Sisällys Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Barometri Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Digitaalisuus liiketoiminnassa Omistajanvaihdos Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 1 HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 5 1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 21, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4636 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 218. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen, ekonomisti Petri Malinen ja ekonomisti Sampo Seppänen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 211 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 3,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista n alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue 66 1 Päätoimiala Liikevaihto vuonna 217 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus 5 8 Rakentaminen 3 5 Kauppa Palvelut 46 7 alle,2 miljoonaa euroa 37 56,2-,49 miljoonaa euroa 12 18,5-,99 miljoonaa euroa ,-1,49 miljoonaa euroa 2 3 1,5-1,99 miljoonaa euroa 2,-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli 3 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset 5 8 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 2 3 Kyllä Ei Ennen

7 7 2. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli yritystä [1] vuonna 216. Näistä yrityksistä noin toimi n alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 62 %, kaupan 15 %, rakentamisen % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. n alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän. Muiden päätoimialojen yrityksiä alueella oli pääosin saman verran kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous.

8 8 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [2] mukaan koko maan työllisten määrä oli henkeä vuoden 218 toisella neljänneksellä huhti-kesäkuussa. Lukema on 79 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Sekä palkansaajia että yrittäjiä oli jonkin verran enemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,2 % [2] kesäkuussa 218, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,9 %. n alueella työskenteli vuoden 218 toisella vuosineljänneksellä yhteensä 29 henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 9,8 % [4]. Työttömyysaste on laskenut alueella 6,5 prosenttiyksikköä vuoden 217 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko 2. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Työllistämisodotukset ovat koko maassa saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 218. Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka viides (21 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (7 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu + (keväällä +17). n alueella saldoluku on viisi prosenttiyksikköä koko maata suurempi, +19. Odotukset ovat alueella kuitenkin heikommat kuin keväällä 218, jolloin saldoluku oli +24. Kuva 2. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/11 2/12 2/13 2/ 2/15 2/16 2/17 2/18 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 218, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 218, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, kesäkuu, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 218, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain, kesäkuu 218.

9 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset koko maassa jäävät kevään 218 näkymiä heikommiksi. Lähiajan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +27, kun se keväällä oli +35. Noin puolet (53 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pk-yrityksistä 37 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 1 % huononevan. n alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku +16 jää selvästi on koko maata heikommaksi. Alueella tilanne nähdään myös kevään 218 tilannetta selvästi heikompana, saldoluku oli tuolloin +26. Suhdanteiden paranemista arvioi nyt alueella selvästi harvempi ja ennallaan pysymistä useampi kuin kevään otoksessa. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/11 2/12 2/13 2/ 2/15 2/16 2/17 2/18

10 1 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä

11 11 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa uskotaan koko maassa saldolukujen perusteella yleisimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +43) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+41). Myös palkkakustannusten nousuun (+36) ja liikevaihdon kasvuun (+34) uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät koko maassa hieman kevättä heikommiksi saldoluvun ollessa nyt +2 (keväällä+4). n alueella uskotaan vahvimmin palkkakustannusten nousuun (+41). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat materiaalien hintojen nousuun (+36) sekä lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+31). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät saldoluvun perusteella nyt negatiivisiksi (saldoluku -2, keväällä +2). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa 5 koko maassa. Alueella odotukset molempien osatekijöiden kehityksestä ovat heikommat kuin keväällä 218. Myös koko maan pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä jäävät kevättä heikommiksi. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/11 2/12 2/13 2/ 2/15 2/16 2/17 2/18 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva 5. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/11 2/12 2/13 2/ 2/15 2/16 2/17 2/18 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 12 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Taulukko 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti kasvuhakuiset ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (35 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi kevään 218 tapaan 3 % koko maan pk-yrityksistä. Myös n alueella on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (39 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään 218 otoksessa. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on koko maassa lähes vastaava määrä ja alueella vähemmän kuin keväällä. Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat ssa ja alueella voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä yhteensä on hieman vähemmän kuin keväällä 218. Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % /2 2/3 2/4 2/5 2/6 2/7 2/8 2/9 2/1 2/11 2/12 2/13 2/ 2/15 2/16 2/17 2/18

13 13 Kevään 218 tapaan investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja n alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Investointien osuus on alueella pienempi kuin keväällä 218, henkilöstön koulutukseen on puolestaan panostettu enemmän. Uutta henkilöstöä on kevään otokseen verrattuna alueella palkattu hieman vähemmän. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Investoinnit Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön koulutus Organisoinut työtä uudella tavalla Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto 17 2 Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

14 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Kevään otoksessa noin joka neljännellä koko maan ja 16 %:lla n alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä kahdella viidestä. n alueen tulosten tulkinnassa on huomioitava vastaajamäärien jääminen vähäiseksi. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. n alueella vastaajamäärät jäivät hyvin pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa (myös kuva 9). Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 217, % yrityksistä <9% % 3 = > 5%

15 15 Kuva 9. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla Muut EU-maat kuin Yhdistyneet kuningaskunnat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti Venäjä Muut Euroopan maat kuin EU Yhdysvallat Kiina Muut Aasian maat Kanada Australia Lähi-itä Afrikka (pl. Lähi-itä) Muut Amerikan maat kuin USA ja Kanada Intia Muu maailma n pk-yrityksistä noin joka kuudennella ja n alueella 3 %:lla on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 3 17

16 16 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n ja n alueen pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, %, */ Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely 6 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 5 7 Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 4 8 Ei kehittämistarpeita / ei osaa sanoa 2 16 ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. ssa yleinen suhdanne-/taloustilanne ja työvoiman saatavuus ovat useimmin mainitut esteet kehittämiselle. Verrattuna kevään 218 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt alueella selvästi merkittävämpänä kehittämisen esteenä. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % */, **/ Yritystoiminnan sääntely 1 1 Kustannustaso 13 Kilpailutilanne 16 Rahoitus 3 1 Työvoiman saatavuus Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) 8 8 Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne Ei osaa sanoa 1 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. **/ Keväällä 218 työvoiman saatavuus sisältynyt resurssitekijöihin.

17 17 8. Pk-yritysten rahoitus n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä (15 %) ja ssa selvästi harvemmalla, 3 %:lla vastanneista on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. n osalta tämä tilanne on lähes vastaava kuin keväällä 218. n alueella sen sijaan maksuvaikeuksia kokeneita on selvästi vähemmän kuin kevään otoksessa. Taulukko 1. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana?, % n vastanneista pk-yrityksistä alle puolella on lainaa rahoituslaitoksilta. ssa osuus on suurempi, 56 %. Taulukko 11. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % Ei Kyllä Ei Kyllä n ja n alueen pk-yrityksistä noin kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Noin joka neljäs sanoo tarvetta olleen ja nämä ovat myös hakeneet ja saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Noin joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva 1. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 12 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta, % Ei Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta 12 1 Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet

18 18 Pk-yritykset ovat ottaneet rahoitusta on pääosin pankista. Taulukko 12. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, % Pankista 8 69 Rahoitusyhtiöstä 29 3 Vakuutusyhtiöstä/työeläkevakuutusyhtiöstä 2 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 3 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 4 Finnverasta 5 15 Business Finlandilta (aiemmin Tekes) 5 ELY-keskuksista 15 5 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta Velkakirjamarkkinoilta Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) Joukkorahoituksen kautta 1 Muualta 7 Valtaosa, noin kolme neljästä koko maan ja hieman harvempi, 7 % alueen pk-yrityksistä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukko 13. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana, % Ei Kyllä

19 19 Pk-yritykset koko maassa aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista, seuraavaksi yleisimmin rahoitusyhtiöstä ja Finnverasta. n alueella pankki, ELYkeskus, rahoitusyhtiö ja Finnvera mainitaan järjestyksessä useimmin. Taulukko. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta, %, */ Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/työeläkevakuutusyhtiöstä 5 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 4 9 Finnverasta Business Finlandilta (aiemmin Tekes) 9 ELY-keskuksista 23 1 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta 4 1 Velkakirjamarkkinoilta Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) 4 1 Joukkorahoituksen kautta 2 Muualta 15 9 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

20 2 ssa ja samoin n alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää selvästi yleisimmin muihin kone- ja laiteinvestointeihin tai rakennusinvestointeihin. Koko maassa käyttöpääomarahoitus yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen ja alueella yrityksen kehittämishankkeet ovat toiseksi yleisimmät ulkoisen rahoituksen aiotut käyttötarkoitukset. Kuva 11. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana, */ Muihin kone- tai laiteinvestointeihin tai rakennusinvestointeihin Käyttöpääomarahoitukseen yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin, ml. henkilöstön osaaminen Omistusjärjestelyjen tai yrityskauppojen rahoitukseen Käyttöpääomarahoitukseen suhdanteista / kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuen Tieto- ja viestintätekniikkalaite-, tai ohjelmistotms. investointeihin Vientikauppojen rahoittaminen Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita kaksi mielestään tärkeintä vaihtoehtoa.

21 21 Kireät vakuusvaatimukset muiden syiden ohella ovat koko maassa ja alueella tärkeimmät syyt sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Kuva 12. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta, % Kireät vakuusvaatimukset Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva rahoittajien perimä marginaali) Korkea oman pääoman vaatimus Rahoituksen huono yleinen saatavuus Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy

22 22 9. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko maan ja kahdella kolmesta n alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva 13. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, % Yrityksen omat Internet-kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet Ei osaa sanoa Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, % Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja ssa 5 % pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei ottanut kantaa kysymykseen. Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksen omat Internet-kotisivut Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet Ei osaa sanoa

23 23 Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja asiakaspalvelun sekä kannattavuuden parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. ssa myös yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa koetaan keskimääräistä merkityksellisemmäksi. Kuvat Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,68 3,63 3,53 3,59 3,42 3,45 3,25 3,3 3,19 3,27 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa ,35 3,19 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ,79 3,1 Tuotekehityksen tehostuminen ,7 2,84 Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,18 2,34 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo

24 24 1. Omistajanvaihdos Yli puolet koko maan ja kaksi viidestä n alueen kyselyyn vastanneista pk-yrityspäättäjästä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten seuraavan viiden vuoden aikana. Kuva 17. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana vuoden aikana vuoden aikana 6 7 en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa, yli neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa neljä viidestä ja alueella kolme viidestä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Alueelta vastanneiden osuus jäi kuitenkin pieneksi. Kuva 18. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % -2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 6-1 vuoden aikana 1-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

25 25 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, 25 Helsinki PL 999, 11 Helsinki puhelin yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 51, 531 Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 12, 513 Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu 2 C, 1 Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu 11 A 1, 131 Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 26 A, 871 Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, 671 Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, 41 Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, 451 Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 26, 2. krs, 961 Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 332 Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie 2, 811 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, 91 Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu 15, 15 Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 12, 215 Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu 12- D, 651 Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 24, 2811 Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 28 B, 3. krs, 711 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 2, 21 Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

26 26 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ Vaihde: Puhelinpalvelu: Sähköposti: HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 11, 11 Helsinki KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, 7111 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 11, 11 Helsinki JOENSUU Länsikatu 15 rak. 3 B, 811 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu 11, 41 Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, 871 Kajaani KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, 7111 Kuopio LAHTI Askonkatu 2, 7. krs, 151 Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu 2, 531 Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 1 A, 2. krs, 51 Mikkeli OULU Sepänkatu 2, 91 Oulu PORI Itäpuisto 7, 5. krs, 281 Pori ROVANIEMI Rovakatu 28, 962 Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu 2, 632 Seinäjoki TAMPERE Kalevantie 2, 331 Tampere TURKU Humalistonkatu 1, 21 Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 35, 652 Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Ul. Bolshaya Konyushennaya St. Petersburg, Russia PL 15, 5351 Lappeenranta puh

27 27 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 17 Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 61 Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu, 51 Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, 15 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, 131 Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, 4511 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu 2 B, 531 Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 871 Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 41 Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 961 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 941 Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, 331 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 331 Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 35 B, 5. krs, 651 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 671 Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 4 B, 81 Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 91 Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, 71 Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, 281 Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, 52 Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, 28 Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

28 28 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, Alue Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 11 Helsinki puhelin toimisto@yrittajat.fi