Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Transkriptio

1 1

2 2 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja esteitä, rahoitusta, digitaalisuutta liiketoiminnassa sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty omistajavaihdosta sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

3 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä n pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +35. Satakunnan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku jää kevään 2017 tilannetta seitsemän prosenttiyksikköä heikommaksi ollen nyt +29. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella hieman useampi kuin keväällä eli 55 % alueen pk-yrityksistä. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat kuin keväällä 2017 (+16). Satakunnan alueella saldoluku on kuusi prosenttiyksikköä pienempi, +10. Odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella alueella hieman heikommat kuin keväällä 2017, jolloin alueen saldoluku oli (+13). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Satakunnan alueella on saman verran mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (33 % molempia). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 4 % vastaajista mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Satakunnan pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja -esteet n ja Satakunnan alueen pk-yrityksissä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä yhteistyö/verkottuminen ovat kehittämisen tarpeista seuraavina. ssa ja Satakunnassa pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kustannustaso ja kilpailutilanne. Verrattuna kevään 2017 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Digitaalisuus liiketoiminnassa Internet kotisivut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat pk-yrityksissä yleisimmin hyödynnetyt tai käytetyt digitaaliset työkalut/palvelut. Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Omistajanvaihdos Noin puolet vastanneista koko maan ja alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa viidesosa ja alueella noin joka kymmenes.

4 4 Sisällys Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Barometri Aineisto Yritysten osuudet toimialoilla Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Pk-yritysten kansainvälistyminen Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten toimintaympäristö Omistajanvaihdos Digitaalisuus liiketoiminnassa Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot Suomen Yrittäjät:, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 5 1. Johdanto 1.1 Barometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, koko-luokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 20 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista Satakunnan alueen yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja alueelta haastatelluista yrityksistä n= % Alue Päätoimiala Liikevaihto vuonna 2016 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut alle 0,2 miljoonaa euroa ,2-0,49 miljoonaa euroa ,5-0,99 miljoonaa euroa ,0-1,49 miljoonaa euroa 7 1,5-1,99 miljoonaa euroa 4 3 2,0-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli 7 Voimakkaasti kasvuhakuiset 12 8 Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 6 4 Kyllä Ei Ennen

7 7 2. Yritysten osuudet toimialoilla Suomessa oli yritystä [1] vuonna Näistä yrityksistä noin 465 toimi Satakunnan alueella. ssa palvelualan yrityksiä oli 61 %, kaupan 15 %, rakentamisen 15 % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. Satakunnan alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti vähemmän, 54 %. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alojen yrityksiä alueella oli hieman enemmän kuin koko maassa. Kuva 1. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, pl. toimiala A. maa-, metsä- ja kalatalous

8 8 3. Yritykset ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen [2] mukaan koko maan työllisten määrä oli henkeä kesäkuussa Lukema on enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Palkansaajia oli aavistuksen enemmän ja yrittäjiä oli jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. n työttömyysaste oli 8,9 % [2] kesäkuussa 2017, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 %. Satakunnan alueella työskenteli vuoden 2017 toisella neljänneksellä yhteensä henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa,4 % [4]. Työttömyysaste on noussut alueella 0,8 prosenttiyksikköä vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna [4]. Taulukko 2. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Syksyn 2017 pk-yritysbarometrin vastaajista joka neljäs (24 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes (8 %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu kevään 2017 tapaan+16. Satakunnan alueella saldoluku on kuusi prosenttiyksikköä pienempi, +10. ssa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat ja alueella hieman heikommat kuin keväällä 2017, jolloin alueen saldoluku oli (+13). Kuva 2. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/ 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2017, kesäkuu, 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2017, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain, 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2017, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain

9 9 4. Pk-yritysten suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun (+38) kehitys on jatkunut hienokseltaan positiivisena keväästä 2017 (+35). Vajaa puolet (44 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. n pkyrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Satakunnan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku jää kevään 2017 tilannetta seitsemän prosenttiyksikköä heikommaksi ollen nyt +29. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän alueella hieman useampi kuin keväällä eli 54 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 3. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kuva 3. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/ 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17

10 10 Taulukko 4. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Panostukset kansainvälistymiseen Viennin arvo Tuonnin arvo Palkkakustannukset henkilöä kohden Materiaalien hinnat Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste

11 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa kapasiteetin käyttöasteen nousuun teollisuusyrityksissä (saldoluku +40 %), liikevaihdon kasvuun (+40) sekä materiaalien hintojen nousuun (+40) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa lähes vastaavan tasoiset kuin keväällä 2017 saldoluvun ollessa nyt +4 (keväällä +3). Satakunnan alueella uskotaan vahvimmin lopputuotteiden tai palveluiden hintojen (saldoluku +43) sekä materiaalien hintojen nousuun (+41). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat kapasiteetin käyttöasteen nousuun (+34), liikevaihdon kasvuun (+33) ja palkkakustannusten kasvuun (+33). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella nyt selvästi positiiviset (+10; keväällä -2). Kuvassa 4 on esitetty pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymien kehittyminen alueella ja kuvassa 5 koko maassa. Alueella odotukset molempien osatekijöiden kehityksestä ovat hieman heikommat kuin keväällä n pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vastaavat kuin keväällä. Kuva 4. Alueen suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/ 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus, Kuva 5. n suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana, saldoluku (%) /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/ 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17 Liikevaihto, Kannattavuus,

12 12 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus ja uusiutuminen ssa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Satakunnan alueella on saman verran mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (33 % molempia). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 4 % vastaajista mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä Taulukko 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti Asemansa Ei kasvutavoitteita lopettavat Toimintansa Kasvuhakuiset kasvuhakuiset säilyttäjät Kuva 6. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % ssa ja myös alueella on voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pkyrityksiä yhteensä hieman vähemmän kuin kevään 2017 barometrissa /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/ 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17

13 13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Satakunnan alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Uusiutumistoimien osuudet eivät merkittävästi poikkea kevään kyselyn tuloksesta. Taulukko 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Investoinnit Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön koulutus Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen Laajentuminen uusille markkinoille Uusien teknologioiden käyttöönotto Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto Toiminnan laajentaminen uusille toimialoille 17 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

14 14 6. Pk-yritysten kansainvälistyminen Joka viidennellä koko maan ja 14 %:lla Satakunnan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. n pk-yrityksissä suoraa palvelujen kuten myös suoraa tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. Satakunnan alueella em. suoraa vientiä kuvaavat osuudet ovat lähes samansuuruiset kuin koko maassa. Kuva 7. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, %, */ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti **/ Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja **/ Kysytty aiemmin muodossa: Suora vienti Noin puolella koko maan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Satakunnan alueella vastaajamäärät tämän kysymyksen osalta jäivät pieniksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Kuva 8. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2016, % yrityksistä <9% % = > 50%

15 15 n pk-yrityksistä 15 %:lla ja Satakunnan alueella 13 %:lla on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 7. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Suoraa tuontitoimintaa 13 15

16 16 7. Pk-yritysten kehittämisen tarpeet ja esteet n tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (53 % mainitsee). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). Satakunnan alueella kehittämistarvetta nähdään myös eniten markkinoinnissa ja myynnissä (55 %). Vastaavasti kuin koko maassa myös alueella yhteistyö/verkottuminen ja henkilöstön kehittäminen ovat seuraavaksi merkittävimpiä kehittämistarpeita. Taulukko 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet tällä hetkellä, % Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely 5 6 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 8 Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 6 6 Ei osaa sanoa Kuva 9. Pk-yritysten kehittämistarpeet, % Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon Ei osaa sanoa

17 17 ssa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään tasapäisesti kilpailutilanne ja kustannustaso. Myös alueella tilanne on sama, mutta kustannustaso arvioidaan hieman kilpailutilannetta merkittävämmäksi kehittämisen esteeksi. Verrattuna kevään 2017 tilanteeseen koetaan yleinen suhdanne/taloustilanne nyt melko selvästi pienempänä kehittämisen esteenä sekä koko maassa että alueella. Taulukko 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, % Yritystoiminnan sääntely 13 Kustannustaso Kilpailutilanne Rahoitus 8 9 Työvoiman saatavuus */ 9 12 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) */ 4 6 Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne Ei osaa sanoa */ Kysytty kevääseen 2017 asti muodossa: Resurssitekijät Byrokratiaa pidetään yritystoiminnan sääntelyn osatekijöistä merkittävimpänä kehittämisen esteenä. Taulukko 10. Pk-yritysten sääntelystä aiheutuvat merkittävimmät kehittämisen esteet, % Byrokratia Työlainsäädäntö Työehtosopimukset Muu sääntely 3 14

18 18 Kasvuhakuiset pk-yritykset Satakunnan alueella kokevat rahoituksen olevan selvästi enemmän kehityksen esteenä kuin alueen pk-yritykset kokonaisuudessaan. Kuva 10. Alueen pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/ 2/13 2/15 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuva. n pk yritykset, joiden pahin kehittämisen este on rahoitus, % /02 2/03 2/04 2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/ 2/13 2/15 2/17 Kaikki PK-yritykset, Kasvuhakuiset* PK-yritykset, *) Voimakkaasti kasvuhakuiset ja yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

19 19 8. Pk-yritysten rahoitus n pk-yrityksistä noin joka seitsemännellä ja Satakunnassa joka kymmenennellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. n osalta tämä tilanne on vastaava kuin keväällä 2017, sen sijaan alueella maksuvaikeuksista ilmoittaa harvempi kuin keväällä. Taulukko 10. Onko yrityksellänne ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritysten pääpankkina on koko maassa joko Osuuspankki (42 %) tai Nordea (32 %). Satakunnan pk-yritysten pääpankkina on useimmiten Osuuspankki (52 %). Taulukko. Yrityksen pääpankki, % Nordea Osuuspankki Paikallisosuuspankki 7 4 Danske Bank 5 7 Säästöpankki 10 7 Handelsbanken - 2 Muu 2 5 n pk-yrityksistä 42 %:lla on lainaa rahoituslaitoksilta. Alueella lainaa rahoituslaitoksilta ottaneiden osuus on hieman suurempi, 47 % alueen pk-yrityksistä. Taulukko 12. Onko yrityksellänne lainaa rahoituslaitoksilta?, % Ei Kyllä 58 42

20 20 Pk-yritysbarometriin vastanneista koko maan ja Satakunnan alueen yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Neljäsosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä on ollut tarvetta hakea ja nämä ovat myös saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Noin joka kymmenes sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole hakenut rahoitusta. Kolme prosenttia koko maan ja yksi prosentti alueen vastaajista sanoo olleen tarvetta rahoitukselle ja on myös hakenut rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Kuva 12. Onko yrityksellänne ollut viimeisten 12 kk:n aikana tarve hankkia rahoitusta?, % Kyllä, ja olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Ei Kyllä, mutta emme ole hakeneet rahoitusta Kyllä, mutta emme ole saaneet rahoitusta, vaikka olemme hakeneet Rahoitusta on otettu pääosin pankista ja toiseksi eniten rahoitusyhtiöstä. Taulukko 13. Mistä olette ottaneet rahoitusta?, %, */ Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä - 1 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä - 2 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 4 5 Finnverasta Tekesistä 6 5 ELY-keskuksista 6 4 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - - Velkakirjamarkkinoilta - 0 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - 0 Joukkorahoituksen kautta - 0 Muualta 4 8 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

21 21 Valtaosa eli noin neljä viidestä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukko 14. Aiotteko ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana?, % Ei Kyllä Pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta yleisimmin pankista, rahoitusyhtiöstä ja Finnverasta. Taulukko 15. Mistä aiotte ottaa ulkopuolista rahoitusta?, % Pankista Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöstä/eläkevakuutusyhtiöstä 4 3 Yksityisestä pääomasijoitusyhtiöstä 15 8 Bisnesenkeliltä (eli yksityiseltä henkilösijoittajalta) 6 12 Finnverasta Tekesistä ELY-keskuksista 8 10 Pääomasijoituksia Teollisuussijoituksesta - 1 Velkakirjamarkkinoilta - 1 Listautumismarkkinoilta (ml. pörssi ja vaihtoehtoiset markkinapaikat) - 0 Joukkorahoituksen kautta 3 4 Muualta - 8

22 22 ssa kuten myös Satakunnan alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin muihin koneisiin ja laitteisiin. Alueella rakennusinvestoinnit sekä yrityksen kasvun rahoitus ovat seuraavaksi yleisimmät rahoituksen aiotut käyttötarkoitukset. Kuva 13. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana */ Muihin koneisiin ja laitteisiin Yrityksen kasvun rahoitukseen Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Käyttöpääomaksi liiketoiminnan kasvusta johtuen Liiketoiminnan kansainvälistymiseen Omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi yrityksenne heikosta taloudellisesta Ohjelmistoihin, kuten yrityksenne Internet kotisivut, Käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen Toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin Henkilöstöön ja osaamiseen Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka- Muuhun tarkoitukseen */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja Kireät vakuusvaatimukset ja rahoituksen huono yleinen saatavuus ovat tärkeimpiä syitä sille, että pk-yrityksissä ei ole haettu tai saatu rahoitusta. Myös muut syyt ovat myös olleet rahoituksen hakemisen tai saamisen esteinä. Kuva 14. Tärkeimmät syyt sille, että ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?, % Kireät vakuusvaatimukset Rahoituksen huono yleinen saatavuus (kireät Korkea oman pääoman vaatimus Rahan korkea hinta (viitekoron päälle tuleva Laina-ajan lyhyys Vientisaatavien vakuuttamisen vaikeus Muu syy

23 23 Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä koko maassa ja Satakunnan alueella ei ole jäänyt toteuttamatta viimeisen 12 kuukauden aikana tärkeitä investointi-, tutkimus- tai markkinointihankkeita ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Kuva 15. Onko jäänyt hankkeita toteuttamatta ulkoisen rahoituksen heikon saatavuuden takia?, % Ei Kyllä Niillä pk-yrityksillä, joilla hanke jäi toteutumatta, rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti velkarahoitusta. Kuva 16. Toteutumatta jääneen hankkeen rahoitusongelmat koskivat ensisijaisesti?, % Velkarahoitusta Oman pääoman ehtoista rahoitusta

24 24 9. Pk-yritysten toimintaympäristö Vastaajat arvioivat yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden kehittymistä sijaintikunnassaan viimeisen kahden vuoden aikana 14 osatekijän suhteen. n pk-yrittäjät arvioivat kehityksen olleen myönteisintä asuinympäristön viihtyisyyden osalta, yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa ja tietoliikenneyhteyksissä. Satakunnan alueen pk-yritysvastaajat ovat osatekijöistä tyytyväisimpiä toimitilojen ja tonttien saatavuuden, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien sekä tietoliikenneyhteyksien kehitykseen. Hieman muita tekijöitä heikoimmat arviot saavat koko maassa ja alueella yritykselle sopivan työvoiman saatavuuden kehittyminen. Kuva Arvio toimintaympäristöä kuvaavien osatekijöiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana yrityksen sijaintikunnassa, % Arviointiasteikko on: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Pysynyt ennallaan 1 2 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Pysynyt ennallaan

25 Omistajanvaihdos n vastaajista noin puolet (53 %) ja alueella hieman harvempi (46 %) ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Satakunnan alueella omistajanvaihdosta suunnittelevat aikovat toteuttaa vaihdoksen useimmiten lähimmän kahden vuoden aikana. Kuva 19. Omistajan vaihdoksen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 6-10 vuoden aikana 10-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Valtaosa, noin neljä viidestä koko maan ja lähes yhdeksän kymmenestä alueen syksyn pk-barometriin vastanneista ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden vuoden aikana. ssa neljä viidestä ja alueella yhdeksän kymmenestä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta kiinnostuneesta sanoo tarvitsevansa ostoon ulkopuolista rahoitusta. Kuva 20. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 6-10 vuoden aikana 10-> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan

26 26. Digitaalisuus liiketoiminnassa Noin kolmella neljästä koko ja maan Satakunnan alueen pk-yrityksestä on omat Internetkotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Kuva 21. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Digitaalisia asiakaspalveluita Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

27 27 Digitaalisten työkalujen/palvelujen eri vaihtoehtoja aiotaan pk-yrityksissä ainakin jossain määrin vuoden sisällä ottaa käyttöön melko laajamittaisesti. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja Satakunnassa 6 % pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 22. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, %, */ Digitaalisia asiakaspalveluita Sosiaalinen media (esim. Facebook, Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Yrityksen omat Internet kotisivut Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja Big datan käyttö (esim. markkina- Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan Alustatalous (hyödynnetään esim. Uber Ei osaa sanoa */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

28 28 Yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen sekä asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Kuva Arvioikaa seuraavia liiketoiminnan digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitystä yrityksellenne, % Yrityskuvan vahvistuminen Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaspalvelun parantuminen Kannattavuuden parantuminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen ,64 3,80 3,63 3,76 3,55 3,58 3,45 3,42 3,37 3,36 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Tuotekehityksen tehostuminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen ,17 3,31 3,09 3,30 2,81 2,90 2,17 2,39 5 suuri merkitys 4 kohtalainen merkitys 3 en osaa sanoa 2 vähäinen merkitys 1 ei merkitystä Keskiarvo

29 Muotoilun hyödyntäminen liiketoiminnassa Yli puolet syksyn barometriin vastanneista koko maan ja myös Satakunnan alueen pkyrityksistä ei hyödynnä muotoilua yrityksen liiketoiminnassa. Muotoilua jatkuvasti tai usein sanoo hyödyntävänsä koko maassa ja alueella noin joka viides ja satunnaisesti joka neljäs. Kuva 25. Muotoilun hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa, % Yrityksemme hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein Yrityksemme hyödyntää muotoilua vain satunnaisesti Yrityksemme ei hyödynnä muotoilua

30 30 Suomen Yrittäjien ja aluejärjestöjen yhteystiedot SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Valtakatu 51, Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT Sammonkatu 12, Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT Urho Kekkosen katu 2 C, Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT Sibeliuksenkatu A 1, Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 26 A, Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Ristirannankatu 1, Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Lutakonaukio 7, Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT Käsityöläiskatu 4, Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT Hallituskatu 26, 2. krs, Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT Linnunlahdentie 2, 800 Joensuu yrittajat.fi/pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4, Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT Vesijärvenkatu 15, Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT Tekniikantie 12, Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseutu puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Raastuvankatu D, Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT Isolinnankatu 24, Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT Kauppakatu 28 B, 3. krs, 700 Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Brahenkatu 20, Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

31 31 Finnvera Oyj:n ja toimipisteiden yhteystiedot PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 1010, Helsinki vaihde KUOPIO Kallanranta, PL 27, 701 Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Porkkalankatu 1, PL 1010, Helsinki JOENSUU Länsikatu 15 rak. 3 B, 800 Joensuu JYVÄSKYLÄ Piippukatu, Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, Kajaani KUOPIO Kallanranta, PL 27, 701 Kuopio LAHTI Askonkatu 2, 7. krs, Lahti LAPPEENRANTA Brahenkatu 2, Lappeenranta MIKKELI Jääkärinkatu 10 A, 2. krs, Mikkeli OULU Sepänkatu 20, Oulu PORI Itäpuisto 7, 5. krs, Pori ROVANIEMI Rovakatu 28, Rovaniemi SEINÄJOKI Frami D, Tiedekatu 2, Seinäjoki TAMPERE Kalevantie 2, Tampere TURKU Humalistonkatu 1, Turku VAASA Virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL 150, Lappeenranta puh

32 32 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteystiedot TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Wolffintie 35 B, 5. krs, Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta, Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

33 Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Alueraportti, Alue 1 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin toimisto@yrittajat.fi