JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto

Transkriptio

1 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto Elintarvikekehityksen tutkimushanke E-P:lla -hankerahoitukseen osallistuminen Elintarvikeketjujen turvallisuuden edistäminen E-P:lla -hankerahoitukseen osallistuminen Alumiiniala koulutus- ja kehittämiskeskus -hankerahoitukseen osallistuminen Omistajavaihdoksesta kasvua ja jatkuvuutta yritystoimintaan -hankerahoitukseen osallistuminen Puu Hubi -hankerahoitukseen osallistuminen Puurakentamisen asiamies -hankerahoitukseen osallistuminen Puurakentaminen kasvuun E-P:lla -hankerahoitukseen osallistuminen Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen x) Muut asiat x) ylimääräinen asia

2 Aluekehitysjaosto KOKOUSAIKA Perjantai klo KOKOUSPAIKKA Evijärven kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Vähähyyppä Juhani, pj. Kankaanpää Tero Laasanen Juhani Määttä Reino Teittinen Seija, vpj. Läsnä Poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Ahvenniemi Eero, Jsneuvoston pj. Rasinmäki Mikko, Jsneuvoston I vpj. Ahonen Esko, Jsneuvoston II vpj. Haapasuo Seppo, khallituksen pj. Keisala Juha-Pekka, khallituksen pj. Niemi Anne, khallituksen pj. Rintamäki Esko, khallituksen pj. Savola Tapio, khallituksen pj. Vistbacka Raimo, E-P:n liiton hall. Kotanen Tapani, esittelijä/pöytäkirjanpit. LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Tämä pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Tässä kokouksessa tarkastettiin pidetyn kokouksen pöytäkirja. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Juhani Vähähyyppä puheenjohtaja Tapani Kotanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirja on luettu ja hyväksytty aluekehitysjaoston kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVILLÄPITO Tämä pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Alajärven kaupunginvirastolla Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen

3 Aluekehitysjaosto ELINTARVIKEKEHITYKSEN TUTKIMUSHANKE E-P:LLA HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Kohderyhmä ja alue: Etelä-Pohjanmaan yritykset ja asukkaat Toiminta-aika: Tulokset: Professori suunnittelee ja käynnistää elintarvikekehitykseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa ja muodostaa alan tutkimusryhmän. Hankkeisiin palkataan erillisrahoituksella tutkijoita (3 5 kpl), joista osalla on tavoitteena väitöskirjan tekeminen. Näin syntyvän tutkimusryhmän tavoitteena on yhtäältä tutkimustyön korkea tieteellinen taso, toisaalta välitön yhteys alan tutkimusverkostoihin. Keskeiset toimenpiteet: Professorin tehtäviin hankkeen projektipäällikkönä kuuluu kokoonjuostujen jatkohankkeiden ja niiden henkilöstön toiminnan johtaminen ja seuranta. Siihen hän käyttää oman hankkeensa työaikaa. Professori johtaa ja ohjaa tutkimusryhmässä toteutettavia opinnäytteitä ja tutkimustoimintaa. Hän osallistuu alansa yliopistollisen opetuksen kehittämiseen sekä välittää tutkimustietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Professori on vapaa tutkija. Professorin työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: - tutkimusryhmän kokoaminen, johto ja ohjaus - alan uusimman tiedon hankkiminen - kansallisten ja kansainvälisten kontaktien luominen ja ylläpito - verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin - jatkohankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten kanssa - jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta - osallistuminen alan keskusteluun ja oman alansa tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa. Professori osallistuu Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä- Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toimintaan painopistealallaan. Omalta osaltaan professori edistää koko korkeakouluverkoston toimintaa ja markkinointia sekä vahvistaa verkoston yhteyksiä kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyökumppaneihin. Hanke on luonteeltaan vaativa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämishanke, joka edellyttää projektihenkilöstön osallistumista

4 Aluekehitysjaosto ulkomailla pidettäviin kansainvälisiin työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä hankkeen vaatimaan muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Ulkomaanyhteyksien hyödyn pitää kohdentua Etelä- Pohjanmaalle. Matkan pitää olla hankkeen toimintaa tukevaa. Ulkomaanmatkat ovat alle kuukauden pituisia ja niitä voi olla yhteensä enintään kaksi kuukautta vuodessa. Tästä poikkeavista matkoista tehdään esitys, joka käsitellään ohjausryhmässä. Kustannusarvio: Palkat , matkakustannukset , ostopalvelut , toimistokustannukset , vuokrat muut kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: Yliopisto , yritykset , SeAMK , Korkeakoulusäätiö ja kunnat Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä , jakautuen asukasluvun suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi 7.201, Evijärvi 1.902, Lappajärvi 2.387, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

5 Aluekehitysjaosto ELINTARVIKEKETJUJEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN E-P:LLA HANKERA- HOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Kohderyhmä ja alue: Etelä-Pohjanmaan yritykset ja asukkaat Toiminta-aika: Tulokset: Tehtävän soveltamisalaksi on määritelty zoonoottisista (ihmisten ja eläinten välillä tarttuvista) taudinaiheuttajista aiheutuvien riskien hallinta elintarvikeketjussa. Tutkimusryhmän työn kolme painotusta tulevalla viisivuotiskaudella ovat: 1) Eläinten terveys ja zoonoottiset (ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat) taudit 2) Uudet menetelmät vähentää taudinaiheuttajien leviämistä 3) Tiedon tuottaminen elintarvikeketjun toimijoille valistusta varten Elintarvikeketjuun liittyvät tutkimushankkeet Alkutuotanto/ maa- ja kotieläintalous/ teurastus Jalostus Pakkaaminen Kuljetus/ varastointi/ vähittäismyynti Kuluttajat Campylobacter Str. agalactiae Cl. perfringens Cl. difficile E.coli Siipikarja, naudat, siat Kampylobakteerin ehkäisy sous-vide menetelmää käytettäessä Campylobacter Salmonella Arcobacter Campylobacter Str. agalactiae Cl. difficile E.coli ruuan pilaantuminen Ryhmän tutkimushankkeista alkutuotantoon, maa- ja karjatalouteen sekä teurastukseen liittyvät hankkeet keskittyvät erityisesti tuotantoeläinten terveyteen sekä zoonoottisiin tauteihin. Tavoitteena on eläinten terveyden parantaminen, hävikin vähentäminen

6 Aluekehitysjaosto ja sitä kautta sekä tilojen että teollisuuden tuottavuuden parantaminen. Tieto auttaa kotieläintiloja ja teollisuutta hallitsemaan paremmin riskejä ja estämään tautien leviämistä. Ryhmä jatkaa seuraavia, jo aloitettuja tutkimuslinjoja: 1) Str. agalactiae karjassa ja ihmisissä 2) Cl. perfringens ja kuolioinen ohutsuolen tulehdus kalkkunoissa 3) Cl. difficile sioissa ja ihmisissä Yksi uusi mielenkiintoinen tutkimuskohde on erilaisten puusta saatavien aineiden käyttö estämään bakteerien kasvua ja leviämistä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi eläinten rehussa. Uusi avaus tulee olemaan lääkeresistenttisen MRSA -bakteerin eli Methicillin resistant Staphylococcus aureus (ns. sairaalabakteeri) tutkiminen. Bakteerista aiheutuu ongelmia sekä ihmisille että tuotantoeläimille. Sillä on zoonoottista potentiaalia, jota ei ole vielä tarkoin tutkittu. Esimerkiksi uusimman tiedon mukaan MRSAbakteria löytyy ihmisistä, jotka ovat paljon tekemisissä sikojen ja vasikoiden kanssa. Tutkimuksessa tullaan keskittymään bakteerin esiintyvyyden selvittämiseen sioissa ja lihatuotteissa, epidemiologiaan, bakteerin siirtymistä ihmiseen sekä riskinhallintaan ja kontrolliin. Keskeiset toimenpiteet: Tutkimusjohtaja suunnittelee ja käynnistää elintarvikeketjun turvallisuuteen ja riskien hallintaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa ja muodostaa alan tutkimusryhmän. Hankkeisiin palkataan erillisrahoituksella tutkijoita (3 5 kpl), joista osalla on tavoitteena väitöskirjan tekeminen. Näin syntyvän tutkimusryhmän tavoitteena on yhtäältä tutkimustyön korkea tieteellinen taso, toisaalta välitön yhteys alan tutkimusverkostoihin. Tutkimusjohtajan tehtäviin hankkeen projektipäällikkönä kuuluu kokoonjuostujen jatkohankkeiden ja niiden henkilöstön toiminnan johtaminen ja seuranta. Siihen hän käyttää oman hankkeensa työaikaa. Tutkimusjohtaja johtaa ja ohjaa tutkimusryhmässä toteutettavia opinnäytteitä ja tutkimustoimintaa. Hän osallistuu alansa yliopistollisen opetuksen kehittämiseen sekä välittää tutkimustietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimusjohtaja on vapaa tutkija. Tutkimusjohtajan työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: - tutkimusryhmän kokoaminen, johto ja ohjaus - alan uusimman tiedon hankkiminen - kansallisten ja kansainvälisten kontaktien luominen ja ylläpito - verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin

7 Aluekehitysjaosto jatkohankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten kanssa - jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta - osallistuminen alan keskusteluun ja oman alansa tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa. Tutkimusjohtaja osallistuu Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä- Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toimintaan painopistealallaan. Omalta osaltaan tutkimusjohtaja edistää koko korkeakouluverkoston toimintaa ja markkinointia sekä vahvistaa verkoston yhteyksiä kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyökumppaneihin. Hanke on luonteeltaan vaativa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämishanke, joka edellyttää projektihenkilöstön osallistumista ulkomailla pidettäviin kansainvälisiin työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä hankkeen vaatimaan muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Ulkomaanyhteyksien hyödyn pitää kohdentua Etelä- Pohjanmaalle. Matkan pitää olla hankkeen toimintaa tukevaa. Ulkomaanmatkat ovat alle kuukauden pituisia ja niitä voi olla yhteensä enintään kaksi kuukautta vuodessa. Tästä poikkeavista matkoista tehdään esitys, joka käsitellään ohjausryhmässä. Kustannusarvio: Palkat , matkakustannukset , ostopalvelut , toimistokustannukset , vuokrat muut kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: Helsingin yliopisto , Seinäjoen yliopistokeskus , yritykset , Epshp 5.000, Korkeakoulusäätiö ja kunnat Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä , jakautuen asukasluvun suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi 6.668, Evijärvi 1.761, Lappajärvi 2.210, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

8 Aluekehitysjaosto ALUMIINIALAN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Järviseudun koulutuskuntayhtymä/järviseudun ammatti-instituutti Kohderyhmä ja alue: Järviseutu, oppilaitoksen opettajat ja oppilaat Toiminta-aika: Tulokset: Tavoitteena on luoda Jamille korkeatasoinen, valtakunnallisesti merkittävä alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus, jossa on nykyajan vaatimustason edellyttämä osaaminen ja laitekanta. Tavoitteena on käynnistää alumiinialan suuntautumisvaihtoehto metallialan peruskoulutukseen. Alumiinialan perusopetusta lisätään myös muille metallialan opiskelijoille. Opiskelijoita on tarkoitus saada rekrytoitua myös laajemmalta alueelta. Luodaan moderni alumiinialan oppimisympäristö, jossa on mahdollista tehdä harjoittelu- ja opinnäytetöinä valmistusteknistä kehitystä ja koetoimintaa. Yksikkö antaa aikuis- ja täydennyskoulutusta alalle suuntautuville ja alalla työskenteleville henkilöille. Aikuiskoulutus voi olla tutkintojen suorittamista tai yritysten henkilöstön täsmäkoulutusta uusimpiin menetelmiin ja valmistustekniikoihin. Yksikkö tulee palvelemaan alueella olevan kasvavan alumiiniyritysklusterin osaamisen kehittymistä ja työvoiman saannin tarvetta. Yksikön perustaminen tukee ja vahvistaa valmistusteknisen osaamisen kehittymistä koko maan mittakaavassa ja alueelle keskittynyttä vahvaa alan teollista toimintaa. Koulutusyksikön toiminnan kautta pystytään antamaan opetusta uusista alumiinituotteiden valmistustekniikkaan liittyvistä menetelmistä sekä opettamaan nykyajan vaatimukset täyttävien koneiden ja laitteiden käyttöä. Yksikkö nostaa selkeästi alan osaamisen tasoa ja palvelee alueella olevan kasvavan alumiiniyritysklusterin osaamisen ja lisätyövoiman saannin tarvetta. Keskeiset toimenpiteet: Jamille luodaan uusi, korkeatasoinen alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskus, joka tulee toimimaan omassa tilassaan, ja joka muodostuu projektin investointiosan koneista sekä uudesta alumiinialan koulutuksen suuntautumisvaihtoehdosta. Keskus tulee palvelemaan alueella olevan laajenevan alumiiniyritysklusterin osaamisen tason nostamista ja työvoiman saannin tarvetta. Projektin aikana suunnitellaan alumiinialan suuntautumisvaihtoehto metallialan peruskoulutukseen, johon tullaan rekrytoimaan opiskelijoita myös laajemmalta alueelta. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa harjoittelu- ja opinnäytetöinä tehtävän valmistusteknisen kehitys- ja koetoiminnan. Yksikkö antaa myös aikuis- ja täydennys-

9 Aluekehitysjaosto koulutusta alalle suuntautuville ja/tai alalla työskenteleville henkilöille ja yrityksille. Yksikkö sisältää koneita, joilla voidaan: 1) antaa alan perustason valmistustekniikan koulutusta (nuorisoaste ja aikuiskoulutus) 2) tutkia ja opettaa modernia alumiinin työstö- ja hitsausteknologiaa 3) tutkia ja kouluttaa uusinta tuotantotekniikkaa ja joustavaa tuotantoautomaatiota (hitsaus, moniakselinen suurnopeuskoneistus, CAD/CAM, työkaluteknologia) 4) tehdä harjoitus- ja opinnäytetöinä pienimuotoista kehittämisja koetoimintaa alueen yrityksille ja toimia koulutustehtaana (menetelmäkehitys, proto-osien ja koesarjojen valmistus) Kustannusarvio: Palkat , ostopalvelut , kone- laitehankinnat , välilliset kustannukset ja rakennukset ja maaalueet eli kustannukset yhteensä Rahoitus: EAKR , Omarahoitus ja kunnat Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä jakautuen asukasluvun suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi , Evijärvi 4.935, Lappajärvi 6.163, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen ja osaamisen tason korottaminen ovat Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

10 Aluekehitysjaosto OMISTAJAVAIHDOKSESTA KASVUA JA JATKUVUUTTA YRITYSTOIMINTAAN - HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Kohderyhmä ja alue: Etelä-Pohjanmaan mikro- ja pk-yritykset Toiminta-aika: Tulokset: Maakunnan yrityskentän dynamiikka paranee, joka osaltaan autta maakunnan säilymistä elinvoimaisena. Etelä-Pohjanmaalla osataan hyödyntää mentoroinnin mahdollisuuksia mikro- ja PKyritysten omistajanvaihdosten läpiviemisessä ja ostettujen yritystoimintojen haltuunotto onnistuu aiempaa paremmin ja aikaansaadaan kasvua. Oikeat ostajat ja myyjät löytävät toisensa aiempaa nopeammin ja kauppaprosessien laatu paranee. mikro- ja PKyritysten omistajanvaihdoksista tulee aiempaa luonnollisemmaksi koettu osa näiden yritysten elinkaarta. Yrityskaupan osapuolet ja muut toimijat osaavat pitää yrityskauppoja paremmin esillä julkisuudessa ja kunnalliset elinkeinotointen keskinäinen kommunikaatio omistajanvaihdosasioissa kehittyy yhä paremmaksi. Tuloksia mitataan 1) PK-barometrin tuloksista kasvuhalukkaiden prosentuaalinen määrään seuranta/lisääntyminen 2) neuvontaa saaneiden henkilöiden/yritysten lukumäärässä (ostajat ja myyjät erikseen), 3) koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden/yritysten lukumäärässä, 4) julkisten yritysmyynti/osto-ilmoitusten lukumäärässä ja 5) mahdollisuuksien mukaan toteutuneiden yrityskauppojen lukumäärässä Keskeiset toimenpiteet: Ostajat: 1) potentiaalisten, erityisesti kasvuhalukkaiden, ostajien etsiminen 2) oman ostajaprofiilin ja ostosuunnitelman (eli prosessin aikataulutuksen) laatiminen, ostokohteiden etsiminen ja ostoilmoitusten laatiminen 3) perusneuvonta rahoitus-, laki-, verotus- ym. asioissa. 4) asiantuntijoiden kytkeminen mukaan prosessiin, kasvusuunnitelman laadinta 5) tarvittavan lisäkoulutuksen arviointi ja ohjaus lyhyt- tai pitkäkestoiseen koulutukseen (SEDU, SeAMK ym.) Myyjä:

11 Aluekehitysjaosto ) vaihdosprosessin ohjaus paitsi akuutissa vaiheessa, erityisesti pitkän tähtäimen näkökulmasta (myyntikunnostaminen ja suunnitelmallinen jatkuva myyntikuntoisuuden ylläpito) 2) julkisten myynti-ilmoitusten laatiminen Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuu yhteensä 350 ostajaa ja myyjää. Yleisesti 1) Mikro- ja pienyritysten omistajanvaihdosten voimakas esilläpito julkisuudessa ja eri organisaatioiden sisällä (kohta 5.6.) 2) Etelä-Pohjanmaan yksityisen omistajanvaihdosasiantuntijaverkon ylläpito- ja kehittämistoimet 3) Mentorointitarpeen arvioiminen sekä ostajan että myyjän tueksi, näiden kytkeminen omistajanvaihdoksiin henkisen valmistautumisen ja osaamisen siirron tueksi sukupolvenvaihdos- ja muissa yrityskauppatilanteissa sekä kasvun aikaansaamiseksi. 4) Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ja muiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen puheenvuoroilla erikseen ostajille ja myyjille kohdentaen (omana tuotantona ja alihankintana ulkopuolisin asiantuntijaresurssein). Kustannusarvio: Palkat , muut kustannukset 3.000, ostopalvelut , välilliset kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: ESR , kunnat ja yksityinen rahoitus Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä jakautuen yritystoimipaikkojen suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi 6.033, Evijärvi 1.745, Lappajärvi 1.745, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Esitys hankkeeseen osallistumisesta tehdään kokouksessa. Päätös: Seutusihteeri esittää, että aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin.

12 Aluekehitysjaosto Lisäksi aluevaliokunta päätti, että ohjausryhmään valitaan Pirkko Ylätalo ja hänen varalleen Jouko Etula.

13 Aluekehitysjaosto PUU-HUBI HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kohderyhmä ja alue: Projektin kohderyhmä on rakennusklusterin pk-yritykset Etelä- Pohjanmaalla; suunnittelu, rakennuttaminen, rakentaminen, tuoteteollisuus ja ylläpito. Projektiin otetaan mukaan 40 pk-yritystä, josta 20 osallistuu projektin kehittämistoimiin tiiviisti (maksaen osallistumismaksun) ja 20 osallistuu tarjottaviin yksittäisiin koulutuksiin (maksaen koulutuskohtaisesti). Verkostoitumistoimissa on mukana myös isoja yrityksiä. Toiminta-aika: Tulokset: Hankkeessa kehitettävä Puu-Hubi -toimintamalli on uusi tuote. Hubista on tarkoitus luoda pysyvä portaali - joko aktuaalinen tai virtuaalinen - jonka kautta Etelä-Pohjanmaan puurakentajat, suunnittelijat ja tuotevalmistajat voivat verkostoitua ja saada tarvitsemaansa tietoa ja työmahdollisuuksia. Projekti tuottaa myös: - Raportin, jossa selvitetään puukerrostalon ja puuhun perustuvan korjausrakentamisen suunnittelussa ja rakentamisessa tarvittava osaaminen ja tuotetarpeet rinnastettuina Etelä- Pohjanmaan rakennusklusterinosaamiseen ja tarjontaan. - Raportti yritysten osaamisen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä sekä kehittämis- ja koulutustarpeista puukerrostalojen näkökulmasta. - Aihiot noin 10 uuteen pk-yritysten tuotekehitysprojektiin ja edistetty niiden liikkeelle lähtöä koulutuspäivää (n. 30 eri tilaisuutta) ja niihin liittyvää opetusmateriaalia. - Kick-off -seminaari. - Messuosasto Pytinki 2013-mesuuilla - Tulosten levityssseminaari. - Loppuraportti Keskeiset toimenpiteet: Projekti toteutetaan työpakettien avulla. Projektissa kartoitetaan yritysten osaaminen, nykytila ja tulevaisuuden näkymät puukerrostalojen rakentamisen näkökulmasta. Puukerrostalo avataan tuotteeksi ja osaamistarpeiksi. Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yritysten osaamisen nykytilan ja tulevaisuuden pohjalta. Hyödynnetään projektin toteuttajaorganisaatioiden ja muiden tahojen olemassa oleva puurakentamistietous. Tuodaan olemassa oleva tieto alueen puurakentamisen osaamisen kehittämiseen ja koko rakennusprosessiin. Luodaan Puu-

14 Aluekehitysjaosto Hubi toimintamalli alueelle puurakentamisen osaamisen kehittymisen jatkuvuuden ja pysyvyyden takaamiseksi. Työpaketit ovat: TP1: Eteläpohjalainen puukerrostalo - kehityskohteet ja potentiaalit TP2: Pk-yritysten osaamistarpeiden ja kehitystarpeiden selvitys TP3: Puu-Hubi -toimintamallin kehittäminen TP4: Koulutusten suunnittelu ja järjestäminen TP5: Tiedotus ja viestintä, projektin johto ja hallinto Kustannusarvio: Palkat , ostopalvelut , välilliset kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: ESR , kunnat , muu julkinen rahoitus , yksityinen rahoitus ja muut yksityinen rahoitus Kuntaraha: Seutukunnalta haetaan kuntarahoitusta 4000 jakaantuen vuosittain vuodelle ja vuodelle Vaihtoehtoisesti seutukunta voi osallistua rahoitukseen osallistuvien yritysten mukaan 840 /yritys. Kuntaraha: K Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen aiheuttamisperiaatteella max. 3 yritystä/seutukunta. Päätös: Hyväksyttiin. Lisäksi aluevaliokunta päätti, että ohjausryhmään valitaan Juha Lehtineva ja hänen varalleen Jouko Etula.

15 Aluekehitysjaosto PUURAKENTAMISEN ASIAMIES -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Metsäkeskus Kohderyhmä ja alue: Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt sekä suuri yleisö. Hankkeen ensisijaisina hyödynsaajina ovat maakunnan ja kuntien lisäksi koko yhteiskunta. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös puutuote- ja rakennusalan yritykset, työntekijät ja metsänomistajat. Toiminta-aika: Tulokset: Hanke tuottaa kahteen eri asiakokonaisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään maakunnassa ja välillisesti myös maakunnan ulkopuolella tapahtuvaa puurakentamisen lisääntymistä erityisesti julkisessa rakentamisessa, kerrosrakentamisessa ja hallirakentamisessa. Hanke välittää tietoa ja järjestää koulutusta kuntasektorille erityisesti kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaaville tahoille. Koulutuksen ja tiedonvälityksen lisäksi hanke avustaa kuntia konkreettisten paikallisten puurakentamishankkeitten kohdevalinnassa ja kohteiden suunnittelussa. Hanke antaa kunnille neuvontaa ja avustaa esimerkiksi siinä, miten ympäristönäkökulma voidaan ottaa valtioneuvoston suositusten mukaisesti huomioon julkisten rakennushankkeitten suunnittelussa ja kilpailuttamisessa. Asiamies pitää säännöllisesti yhteyttä kuntien teknisen toimen ja lautakunnan kanssa ja on näiden käytössä asiantuntijana ja puurakentamishankkeisiin liittyvien erityiskysymysten selvittäjänä. Puurakentamisen asiamiehen toisena tehtävänä on yleisen tietoisuuden lisääminen puurakentamisen ekologisuudesta ja mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Asiamies tekee tiedonvälityksessä yhteistyötä eri tiedotusvälineiden kanssa ja käy luennoimassa esim. rakentajailloissa, messuilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa puurakentamisesta ja siihen liittyvistä ympäristönäkökohdista. Huhtalantie 2, SEINÄJOKI, puh. (06) , fax (06) , Puurakentamisen asiamieshanketta tukee sisarhanke, joka järjestää koulutusta rakennus- ja puutuotealan yrityksille ESR rahoituksella. Koulutusta annetaan maakunnan sisällä sekä alueellisesti että keskitetysti. Myös yrityskohtainen konsultointi on sisarhankkeessa mahdollista. Keskeiset toimenpiteet: Neuvonta ja koulutus

16 Aluekehitysjaosto Kuntien virkamies- ja luottamusjohdon koulutus kuntakohtaisesti - Retkeilyjen järjestäminen, puurakentamiskohteisiin tutustuminen - Valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen jakaminen kunnille Paikallisten puurakentamiskohteiden kartoitus ja toimien käynnistämisessä avustaminen - Puurakentamiskohteiden kartoitus yhdessä kuntien kanssa - Puurakentamisalueiden ja -hankkeiden suunnittelussa avustaminen - Käytännön rakennushankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa avustaminen Puurakentamisen ekologisuuteen ja ilmastohyötyihin liittyvä tiedotus - Yhteistyö median kanssa, juttujen markkinointi - Luennointi eri tilaisuuksissa Kustannusarvio: Palkat , matkakustannukset , koulutuspalvelut , retkeilyt , hallinnointi muut kustannukset eli kustannukset yhteensä (Hanketta on myöhemmin pienennetty, kokonaiskustannukset ). Rahoitus: MKR , metsäkeskuksen oma rahoitus ja kunnat Kuntaraha: Katso seuraava hanke Muuta: Hanke on osahanke Puurakentaminen kasvuun Etelä- Pohjanmaalla hanketta. Kuntarahoituksesta näille kahdelle hankkeelle päätetään seuraavassa pykälässä (Akj ). Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Katso seuraava pykälä (Akj ).

17 Aluekehitysjaosto PUURAKENTAMINEN KASVUUN E-P:LLA -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMI- NEN Akj Hankkeen hakija: Metsäkeskus Kohderyhmä ja alue: Puurakentaminen kasvuun Etelä-Pohjanmaalla - hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat maakunnassa toimivat max. 250 htv työllistävät puutuote- ja rakennusalan yritykset. Hankkeen ensisijaisina hyödynsaajina ovat puutuote- ja rakennusalan yritykset ja niiden työntekijät. Hyödynsaajia ovat myös metsänomistajat sekä muiden toimialojen yritykset ja koko ympäröivä yhteiskunta. Hankealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunta. Toiminta-aika: Tulokset: Puurakentaminen kasvuun Etelä-Pohjanmaalla hankkeen toteutusstrategian lähtökohtana on hankkeen kiinteä yhteistyö Puu- Suomi -verkostohankkeen ja sen toimijoiden, erityisesti Puuinfo Oy:n sekä Metsäalan strategisen ohjelman kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötä tehdään ja siihen pyritään myös kaikkien muiden yhteistyöhaluisten toimijoiden kanssa erityisesti hankkeen strategisiin painopistealueisiin liittyvissä asioissa. (Esim. kalustus- ja sisustusala / julkinen rakentaminen) Hankkeen toteutuksen strategisia painopistealueita ovat: 1. Tiedotus puun uusista mahdollisuuksista ja ympäristöhyödyistä yksityisille rakennuttajille (kerrostalot, teollisuushallit, maatalouden tuotantorakennukset, muut isot rakennukset) 2. Rakennusalan yritysten osaamisen tason nostaminen järjestämällä tiedotusta ja koulutusta mm. seuraavista aiheista: Puurakentamisen ekologisuus, uudet palomääräykset, uudet energiamääräykset, Runko-PES-järjestelmä, Eurokoodi 5 suunnittelujärjestelmä sekä puurakentamisen erityisosaaminen (työnjohto ja suorittava työ) 3. Rakennustuotealalla toimivien puuyritysten osaamisen tason nostaminen järjestämällä tiedotusta ja koulutusta mm. seuraavista aiheista: Puurakentamisen ekologisuus, uudet energiamääräykset, rakennustuotteitten CE-merkintä, laatu- ja toimintajärjestelmäkoulutus, tuotesuunnittelu- ja uudet innovaatiot 4. Yritysten välisen yhteistyön ja kansainvälistymisen edistäminen Keskeiset toimenpiteet: Puurakentaminen kasvuun Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa edistettävät asiakokonaisuudet ovat seuraavat (kts tarkemmin luku 9.): 1. Puurakentamisen edistäminen

18 Aluekehitysjaosto Puutuote- ja rakennusalan yritysten osaamisen ja toiminnan kehittäminen 3. Kansainvälistymisen edistäminen vientivalmiuksia kasvattamalla Kustannusarvio: Palkat ja ostopalvelut , matkakustannukset , muut kustannukset 8.900, aineet ja tarvikkeet ja välilliset kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: ESR , kunnat , hallinnoijan oma rahoitus ja yksityinen rahoitus Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä jakautuen yritystoimipaikkojen suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi 3.356, Evijärvi 1.606, Lappajärvi 1.436, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jaetaan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Lisäksi aluevaliokunta päätti, että ohjausryhmään valitaan Jouko Etula ja hänen varalleen Kari Laasala.

19 Aluekehitysjaosto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Akj Kunnan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkistamisesta ole määrätty ohje- ja johtosäännöissä. Alajärven hallintosäännön 14 :n mukaisesti pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää, että pöytäkirjan tarkistetaan pääsääntöisesti seuraavassa Aluekehitysjaoston kokouksessa taikka muuna toimielimen päättämänä ajankohtana, ja että pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä seuraavana päivänä. Mikäli toimisto on tällöin suljettu, on pöytäkirja nähtävänä seuraavana arkipäivänä. Päätös: Hyväksyttiin.

20 Aluekehitysjaosto MUUT ASIAT Akj Merkittiin, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. Aluekehitysjaosto päätti, että tiedonkulun edistämiseksi ohjausryhmään valitut edustajat toimittavat aluekehitysjaostolle hankkeen väli- ja loppuraportit.

21 Aluekehitysjaosto OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä Kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 22 ja 23 Koska päätöksestä voidaan tehdä Kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Järviseutuneuvosto Alvar Aallon tie ALAJÄRVI Pykälät Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan