KALLIOJÄRVEN-TOIVIAISJÄRVEN-HAUTAJÄRVEN SEUDUN RANTAOSAYLEISKAAVA. Työohjelma Kiuruveden kaupunki Tekninen palvelukeskus

Transkriptio

1 KALLIOJÄRVEN-TOIVIAISJÄRVEN-HAUTAJÄRVEN SEUDUN RANTAOSAYLEISKAAVA Työohjelma 2016 Kiuruveden kaupunki Tekninen palvelukeskus

2 2 Lähtökohdat 3 Rantaosayleiskaava-alue 3 Suunnittelutilanne 5 Tavoitteet 5 Työn organisointi 5 Rantaosayleiskaavan laatiminen 6 Kaavoituksen käynnistäminen 6 Perusselvitykset 6 Tavoitteet ja mitoitusperusteet 6 Rantaosayleiskaavaluonnos 7 Rantaosayleiskaavaehdotus 7 Hyväksyminen 7 Aikataulu 7 Kannen kuva: Lentokuva Vallas Oy

3 Lähtökohdat 3 Rantaosayleiskaava-alue Rantaosayleiskaava-alue sijaitsee kunnan keski- ja eteläosissa. Kaava-alueeseen kuuluu 8 järveä, 11 pientä järveä ja lampea (1-20 ha) ja 4 jokiosuutta. Järvissä on rantaviivaa 49 km. Pienten järvien ja lampien yhteenlaskettu pinta-ala on 100 ha. Jokiosuuksia on 3 km. Suurimpia järviä ovat Hautajärvi, Kilpijärvi, Kalliojärvi ja Toiviaisjärvi. Järvet: Rantaviivaa: Kilpijärvi 10,67 km Hautajärvi 13,09 km Kalliojärvi 6,87 km Toiviaisjärvi 5,88 km Juurikkajärvi 3,85 km Löytänänjärvi 2,8 km Kangasjärvi 3,0 km Vaaksjärvi 2,8 km yhteensä 48,9 km

4 Pienet järvet ja lammet (1-20 ha): Pinta-ala: Metsäjärvi 15,2 ha Mustalampi 8,7 ha Mikkelinlampi 14,3 ha Suolampi 2,6 ha Keskilampi 1,3 ha Poskilampi 4,3 ha Kalettomanlampi 6,5 ha Tivonlampi 6,8 ha Heinälampi 5,4 ha Karankajärvi 18,8 ha Aittojärvi 16,3 ha yhteensä 100,2 ha Joet: Niemisjoki 1,3 km Hautajoki 0,3 km Kilpijoki 0,8 km Rapakkojoki 0,8 km yhteensä 3,2 km Kaava-alueen järvet ja lammet kuuluvat Sukavanjärven vesistöalueeseen. Vedet laskevat Hautajoen kautta Kiurujärveen. Järvet ja lammet ovat reheviä ja vesi humuspitoista, mihin vaikuttaa osaltaan soiden suuri määrä sekä peltoviljely ja karjatalous. Kalliojärveä on kuormittanut lisäksi Ruostesuon kaivos. Järvissä monet lahdet ovat umpeen kasvavia, ja vesikasvustot esiintyvät runsaina. Hautajärvi ja Kilpijärvi ovat säännösteltyjä. Veden laatu on välttävä tai tyydyttävä. Kaava-alueen pohjoisin osa, Aittojärven alue on tyypillistä Suomenselän maisemaa. Valtatie halkoo avaria kulttuurimaisemia, joita yksittäiset talot harvakseltaan luonnehtivat. Hautakylän ja Kilpijärven, Kalliokylän ja Toiviaiskylän seudut kuuluvat maisemiltaan Pohjois-Savon järviseutuun. Hautakylän ja Kilpijärven maisemaa luonnehtivat laajat, suhteellisen loivarantaiset peltoaukeat, joissa tilakeskukset sijoittuvat loitommalle rantalinjasta. Metsäselännealueiden lampien ja pienempien järvien rantamilla on pienempialaisia yhden tai muutaman talon pihoja peltoineen. Kalliokylän asutus kiertyy harvana Kalliojärven ympärille. Maisemaa luonnehtivat loivapiirteiset peltoaukeat, jotka rajautuvat karuihin metsäalueisiin. Toiviaiskylän keskeinen kyläalue on Toiviaisjärven ympäri kiertyvää asutusmaisemaa avartavine viljelymaineen. Maisematilat ovat pienialaisia peltosaarekkeita metsän keskellä. Kangasjärven, Kalettomanlammen, Mikkelinlammen ja Suolammen rantamaisemia hallitsevat metsät ja suot. Peltoa ja asutusta ei ole lainkaan rannoilla tai sitä on vähän. 4

5 5 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava. Kylien alueilla on maatalousmerkintöjä (MT), pohjavesiale (pv1), muinaisjäännöskohteita (sm) ja kulttuuriympäristökohteita (ma). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Hautakylä on osoitettu at-1-kyläksi ja Kalliokylä ja Aittojärvi at-2-kyliksi. Selvitysalueella ei ole yleiskaavoja tai asemakaavoja. Kaava-alueelle on laadittu Kalliojärven-Toiviaisjärven-Hautajärven seudun luonto- ja maisemaselvitys v (Luontotutkimus Rajamäki), mihin sisältyy myös linnustoselvitys. Luonto- ja maisemaselvitys päivitetään keväällä Kaava-alueen muinaisjäännökset on kartoitettu v (Mikroliitti Oy). Kiuruveden kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta on inventoitu vuonna 1991 haja-asutusalueiden osalta. Kiuruveden kulttuuriympäristön hoito-ohjelma valmistui v Kulttuuriympäristökohteet tarkistetaan ja päivitetään kesällä Kiuruveden perinnemaisemat on esitelty Pohjois-Savon perinnemaisemat -selvityksessä (Heli Ilaskari). Vesistöjen tilaa ja kunnostustarvetta on tarkasteltu Ylä-Savon vesistöjen kunnostusohjelmassa (Itä-Suomen Viatek Oy, 1999). Kiuruveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on laadittu v (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy). Kalliojärven kunnostuksesta on laadittu yleissuunnitelma v Kaava-alue on viistoilmakuvattu v (Lentokuva Vallas Oy). Tavoitteet Tavoitteena on laatia suunnittelualueelle oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavan tavoitteena on ohjata rantojen käyttöä kestävää kehitystä edistävällä tavalla turvata luonnonympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen suojella kulttuuriympäristöarvoja ja maisemaa kohdella tasapuolisesti maanomistajia. Rantayleiskaavatyössä otetaan huomioon käynnissä olevat ja tehdyt selvitykset ja suunnitelmat. Työn organisointi Kaavan laatimista ohjaa viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva kaavoituksen seurantaryhmä. Yhteyshenkilönä on kaavoittaja Mirja Nuutinen. Kaavaa käsitellään viranomaisneuvotteluissa sen eri vaiheissa.

6 6 Kaavan eri vaiheet käsitellään teknisessä lautakunnassa. rantaosayleiskaavan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Rantaosayleiskaavan laatiminen Kaavoituksen käynnistäminen Tekninen lautakunta tekee kaavoituspäätöksen. Osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta laaditaan osallistumis- ja arviointiohjelma. Kaavoitustyön alkuvaiheessa järjestetään kaavan lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointiohjelmasta viranomaisneuvottelu. Rantaosayleiskaavoituksesta pidetään maanomistajille, asukkaille ja sidosryhmille esittelyja tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan menettelytavoista, oikeusvaikutuksista ja lähtökohdista. Samalla kuullaan maanomistajien ja asukkaiden toiveita alueen kehittämiseksi. Perusselvitykset Kootaan aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset sekä olemassa olevaa aineistoa teknisen huollon verkostoista, rakennuskannasta, kiinteistönomistuksesta, osallisista, kallioja maaperästä ja vesistön laadusta. Koko järvialueen rakentamistilanne selvitetään. Tarkennetaan kaava-alueen rajaus. Alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys sekä muinaisjäännösten kartoitus. Luonto- ja maisemaselvitystä päivitetään tarvittavilta osin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden inventointi päivitetään ja tarvittaessa täydennetään. Suunnittelualueella on 7 inventoitua rakennuskohdetta. Inventoinnit ovat vuodelta Ranta-alueen maanomistajille lähetetään kysely, jolla selvitetään maanomistajien toiveita rantarakennuspaikoista sekä muusta alueen maankäytöstä. Myös muille osallistahoille suunnataan kysely alueen maankäytöstä ja kehittämisestä. Perusselvitysaineisto kootaan perusselvitysraportiksi ja laaditaan kartat nykytilanteesta ja rakentamista rajoittavista tekijöistä. Rakentamisen nykytilanteen, rannan rakennettavuuden sekä luonto- ja maisematekijöiden perusteella laaditaan rantaluokituskartta. Laaditaan kantatilaselvitys tarvittavassa laajuudessa. Tavoitteet ja mitoitusperusteet Perusselvitysten, kantatilaselvityksen sekä luonto- ja maisemaselvityksen pohjalta laaditaan rantaosayleiskaavan maankäytölliset tavoitteet ja mitoitusperusteet ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Tavoitteista ja mitoituksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa.

7 7 Rantaosayleiskaavaluonnos Rantarakennusoikeus selvitetään tiloittain. Tavoitteiden ja mitoitusperusteiden pohjalta laaditaan rantaosayleiskaavaluonnos ja arvioidaan sen ympäristövaikutuksia. Luonnosta käsitellään viranomaisneuvottelussa. Tekninen lautakunta asettaa luonnoksen nähtäville. Luonnosta esitellään yleisötilaisuudessa maanomistajille ja muille osallisille. Luonnoksesta esitettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka käsitellään teknisessä lautakunnassa. Rantaosayleiskaavaehdotus Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden, lausuntojen sekä viranomais- ja maanomistajaneuvottelujen pohjalta laaditaan rantaosayleiskaavaehdotus selostuksineen, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Ehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Saatua palautetta käsitellään viranomaisneuvottelussa. Hyväksyminen Rantaosayleiskaava ja rantaosayleiskaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin laaditut vastineet esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy rantaosayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Aikataulu Rantaosayleiskaavatyön alustava aikataulu: kaavoituspäätös: helmikuu 2016 perusselvitykset: huhtikuu-elokuu 2016 kyselyt intressiryhmille: kesäkuu 2016 tavoitteet ja mitoitusperusteet: lokakuu 2016 osayleiskaavaluonnos: marraskuu 2016-huhtikuu 2017 osayleiskaavaehdotus: toukokuu-elokuu 2017 hyväksyminen: lokakuu 2017.