Opettajat valokeilassa: Ville Leppäniemi

Transkriptio

1 Opettajat valokeilassa: Ville Leppäniemi Tiesitkö, että koulumme maantiedon ja biologian opettaja Ville Leppäniemi on nähnyt ensimmäisen pyydystetyn varsieväkalan ja että hän tahtoisi matkustaa Brasiliaan? Oletko miettinyt, miten hän päätyi opettajan ammattiin tai mitä arvosanoja hän sai opettamistaan aineista YO-kokeissa? Näistä asioista haastattelimme Leppäniemeä koeviikon kiireiden keskellä, ja saimme paljon mahtavia vastauksia sekä sisäpiirin tietoa hänen elämästään. Miten päädyit biologian ja maantiedon opettajaksi? Opiskeluihini liittyi tutkimusharjoittelu, joka tehtiin tutkimuslaitoksessa. Olin vuoden ajan Paltamossa, Kainuussa, harjoittelemassa ja siellä juteltuani tutkijoiden kanssa tajusin, että minusta ei ole tutkijan katakombeihin tutkimaan Exceliä päivät pitkät. Tutkijan työssä on myös aika lailla oma rahoitus, ja minä halusin kapeamman mutta ehkä pidemmän leivän. Päädyin siitä syystä valitsemaan opettajan hommat. Mitkä YO-arvosanasi olivat opettamistasi aineista? YO-kokeissa Pitäisi käydä katsomassa tuolta kassakaapista rehtorilta. Silloin ei ollut ainereaalia, vaan sai kaikki reaaliaineiden kysymykset. Vastasin mantsaan ja bilsaan ja ehkä jonnekin muualle, en muista. Vastaukset lähti C:nä ja tuli takaisin E:nä.

2 Mikä on opettajaurasi paras muisto? Aika vaikea kysymys, joka kurssilta on aina hyviä ja huonoja muistoja. Varmaan sellainen mitä ei enää tule oli se presidentinvaalihässäkkä, joka täällä järjestettiin vuonna Se oli sellainen aika hieno ja yhdistävä kokemus koko tälle koululle. Ne ketä silloin oli muistaa sen ajan. Sauli Niinistökin kyseli multa niitä saakelin paitoja mitä silloin jaettiin, että olisko mulla antaa sellanen. Muistan sen että oli, ja vaihdoin sen kanssa pari sanaa. Ehkä se on jääny nytten päälimmäisenä mieleen. Mikä maa on mielenkiintoisin? mielestäsi ekosysteemiltään Olen aina halunnut mennä Brasiliaan, Amazonin sademetsiin. Mikä on paras kalamuistosi? Voi niitähän on niin paljon! Ehkä paras muisto on keväältä Olin kahden tosi hyvän ystävän kanssa Porissa ja saatiin

3 tuplatärppi. Kaksi kalaa yhtä aikaa kiinni, toinen oli 14,5 ja toinen 18 kilon lohi. Siinä vaiheessa oli suu aika messingillä. Se on ehkä paras, mitä tähän nyt kättelyssä tulee mieleen. Järki 1-07/08: Leppäniemi Haastateltavana Ville Lisäkysymys 10 vuotta sitten esitettyyn kysymykseen: kerro meille varsieväkaloista ja siitä, mikä tekee niistä niin mahtavia No ensinnäkin se, että olen nähnyt sen ensimmäisen varsieväkalan, joka pyydettiin Intian valtamerestä joskus 1930-luvulla. Sattumalta kävin sellaisessa eteläafrikkalaisessa kaupungissa kun East London, oltiin häämatkalla ja meillä oli siellä vähän aikaa ja ennen kuin bussi lähti, kävimme paikallisessa museossa. Sitten olin aivan shokissa kun katsoin että ei hemmetti täällähän on tutun näköinen jööti vitriinissä ja katoin että tää on se niinkun se ihka ensimmäinen. Miksi se oli niin maailmanlaajuisesti merkittävä juttu, on koska se oli tällainen elävä fossiili jossa oli sekä varhaisen sammakkoeläimen että kalan piirteitä. Se käveli vähän niin kuin niillä raajoillaan ja sitä pidetään tällaisenä välimuotoveijarina, joka on säilynyt muuttumattomana. Se on vähän sama kuin löytyisi elävä tyrannosaurus rex, koska näitä varsieväkaloja edelleen löytyy montakin lajia Tyynestä valtamerestä ja Intian valtamerestä. Niitä aina silloin tällöin jää kalastajien pyydyksiin, se ei ole enää mikään

4 mullistus mutta siihen aikaan oli. Siellä oli seinällä juttu, missä kerrottiin että siellä kävi kävijää kattomassa sitä ensimmäisten kuukausien aikana. Ja mä oon niinku nähny sen, the first! Se oli kyllä kuollut, joku oli rapsutellu sen kyljestäkin jotain palasia pois. Musta on kuvakin siinä vieressä kun mä patsastelen siinä. Terveisiä opiskelijoille? Te olette tosi hyviä. Parempia varmaan kun minä, te olette aktiivisempia ja varmaan osaatte ja uskallatte olla oma itsenne enemmän kuin mitä itse ehkä osasin lukioaikana. Siinä mielessä teillä on aika hyvin pullat uunissa. Jatkakaa vaan samaan malliin, uskaltakaa viitata ja olkaa aktiivisia ja jos pyydetään vapaaehtoisia, ilmoittautukaa heti ekaksi niin kaikki menee aina parhain päin. Jatkakaa hyvää duunia. Mäkin yritän!

5 Vieraiden Pohjolassa maiden ihmiset Järvenpään lukiossa opiskelevat vaihto-oppilaat ovat olleet Suomessa jo pari kuukautta. Saimme hyvän mahdollisuuden haastatella Sofia Zamoraa, Valérie Coutua, John Flahertyä ja Antonia Ilkoa heidän kokemuksistaan Suomesta. Vaihtareiden taustat Tämän lukuvuoden vaihto-oppilaat tulevat kaikki erilaisista kulttuureista ja maista. Vaihtarit ovat kulkeutuneet tänne Suomeen muun muassa Saksasta, Kanadasta, Meksikosta ja Yhdysvalloista. Muutama haastatelluista opiskelijoista kertoi, että heillä on taustoja muualtakin kuin kotimaastaan. John Flaherty kertoi, että hänen molemmat vanhempansa muuttivat Irlannista Yhdysvaltoihin eli hänellä on myös eurooppalaista taustaa.

6 Antonia Ilko. Millä tavoin Suomi eroaa vaihtareiden kotimaista? Haastateltavien näkökulmat Suomeen ovat hyvinkin erilaisia. Yhdysvaltalainen John Flaherty nosti positiivisina asioina esille Suomen luonnon, ilmaisen kouluruoan ja rennomman koulunkäyntitavan. Suomalaisten sosiaalinen ujous ja salmiakki nähtiin vähemmän hyvinä puolina. Vaihtareiden koulusysteemit eroavat Suomesta muun muassa jaksojärjestelmän ja oppituntien pituuksien puolesta. Meksikolainen Sofia Zamora kertoi, että oppitunnit ovat Suomessa pidempiä kuin Meksikossa ja ainevalintoja on enemmän sekä monipuolisemmin. Kanadalainen Valérie Coutu kertoi siitä, kuinka koulubussi hakee opiskelijat bussipysäkiltä kouluun ja koulusta kotiin.

7 Mikä motivoi vaihtareita? Vaihtareiden näkemykset vaihtelevat, mutta keskeisimpinä asioina elämässä he pitävät sitä, että elämästä saa mahdollisimman paljon irti. Myös hyvän työn saaminen, perhe, ystävät, ruoka ja se, että ei näännytä nälkään, ovat vaihtooppilaiden prioriteetteina. Sofia Zamora. Miksi vaihto-oppilaaksi, ja miksi juuri Suomeen? Monet haastatelluista halusivat vaihto-oppilaiksi joko sen takia, että heidän perheensä olivat ottaneet vaihto-oppilaita asumaan heidän koteihinsa, tai sen takia, koska heidän perheenjäsen (tai jopa vaihtari itse) on ollut aikaisemmin vaihdossa.

8 Minä en halunnut mennä Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi, koska valtaosa nuorista menee sinne. Antonia Ilko Syy Suomeen tulemiseen oli osalla siinä, että he eivät halunneet mennä maahan, minne monet muut vaihtarit menevät, kuten Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin. Saksalaisen Antonia Ilkon mukaan Pohjoismaissa ei ole vaarallisia eläimiä tai luonnonkatastrofeja, mitkä toimivat myös hyvinä syinä tulla Suomeen. Valérie Coutu. Vaihto-oppilaiden unelmia ja harrastuksia Kaikilla haastatelluilla vaihtareilla on harrastuksia. Esimerkiksi Johnilla on koripallo ja Valériella musiikki. Harrastuksien lisäksi vaihto-oppilailla on myös unelmia, kuten

9 hyvään yliopistoon pääseminen, hyvä ammatti ja ylipäätään hyvä elämä. Osa heistä haluaa tulla maailmanmatkaajiksi ja tietää enemmän. Vaihtariksi uudestaan? Lähes kaikki haastatelluista vaihtareista haluavat, ja ovat jopa suunnitelleet, lähtevänsä vaihto-oppilaaksi uudestaan. John Flahertylle se olisi jo kolmas kerta vaihtarina. Hän kertoi, kuinka hän ensimmäisen vaihto-oppilasreissunsa aikana Afrikassa sai niin sanotusti matkakuumeen, eli disease for traveling. John Flaherty.

10 Vaihto-oppilaiden odotukset lukuvuodelle Vaihtarit tykkäävät Suomesta ja odottavat tältä vuodelta paljon hyvää. Alkuhuuma uudessa maassa opiskelusta on muuttunut jo koulunkäynniksi ja arjeksi. Vaihto-oppilaat eivät osaa kuvitella, miten he tulevat pärjäämään jatkossa ja mitä tämä pohjoinen heittää vastaan, mutta he ovat iloisia ja valmiita ottamaan haasteet vastaan. Olkoon siellä sitten vaikka kesä tai salmiakki vastassa. Vaihtareiden lähtöfiiliksiä Koulumme vaihto-oppilaat Luca, Karla, Chiara, Anthony ja Giulio ovat viettänneet Suomessa viidestä kymmeneen kuukautta. Nyt vaihtovuoden saapuessa päätökseensä he jakoivat Järjelle ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Suomen hyvät ja huonot puolet vaihto-oppilaiden silmin Suomen hyvistä puolista puhuttaessa luonto ja se, kuinka avaraa Suomessa on, nousivat asioiksi, joista vaihtooppilaamme pitävät. Italialaista Chiara Gernaa hämmästyttää myös se, kuinka monelle suomalaiselle perinteelle on oma ruokansa, kuten esimerkiksi laskiaiselle on laskiaispullat. Pidän siitä, että ihmiset täällä ovat suvaitsevaisempia, sanoo italialainen Giulio Finotto. Hänen mielestä on hienoa, kuinka paljon suomalaiset kunnioittavat perhettä ja kuinka arvokkaana sitä Suomessa pidetään. Myös suomalaiset teinit saivat heiltä kritiikkiä, sillä heidän mukaansa jotkut nuoret ovat too much to handle. Tietenkin keskustelussa nousi esille myös Suomen koulutusjärjestelmä,

11 josta vaihtarit olivat varsin vakuuttuneita. Suomen sää herätti puolestaan negatiivisia tunteita, sillä kuten arvata saattaa, ei talvinen kylmyys ja harmaus herättänyt suurta innostusta. Mitä vaihtovuodesta jää käteen? Vaihtovuotensa aikana nuoret ovat oppineet paljon eri asioita, mutta ensimmäiseksi Giulio nostaa sen, kuinka erilaiseksi hänen suhtautumisensa muita ihmisiä kohtaan on muuttunut. Vaihto-oppilaana on tärkeää se, että on avoin eikä tuomitse muita, joten olen oppinut olemaan tuomitsematta muita ensinäkemisen perusteella, hän kertoo. Toinen asia, jonka vaihtarit ovat vierailunsa aikana saavuttaneet, on tunne tietynlaisesta voittamattomuudesta. Tuntuu siltä, että kun olen tästä kokemuksesta selvinnyt, selviän mistä vaan, sanoo yhdysvaltalainen Anthony Liberty. Minkälaisia asioita ikävöitte? Kuten voi arvata, vaihto-oppilaat ikävöivät perheitään sekä kotimaidensa ruokia ja tapoja. Eniten ikävöin perhettäni ja ystäviäni, sanoo saksalainen Karla Laib. Myös arjen pienet tavat nousivat ikävöityjen asioiden listalle. Ikävöidyt asiat liittyvät myös siihen, mitä nuoret aikovat tehdä ensimmäisenä kotimaassaan. Ensimmäiseksi menen syömään KFC:hen, olen himoinnut KFC:n ruokaa koko tämän ajan, sanoo Anthony. Italialaisen Luca Girasolen suunnitelmiin kuuluu rannalle meneminen, kun taas Karla, Chiara ja Giulio suunnittelevat viettävänsä aikaa perheensä kanssa. Pizza saattaa myös olla kuvioissa italialaisten ensimmäisessä koti-illassa. Suomesta vaihto-oppilaat tulevat ikävöimään samankaltaisia asioita kuin mitä he ikävöivät kotimaistaan. Sauna oli ensimmäinen asia, mikä mainittiin, mutta myös suomalainen

12 luonto ja järvet saivat paikkansa keskustelussa. Järvistä puhuttaessa Giulio kertoo varmasti ikävöivänsä kesämökkikulttuuriamme, sillä ainakaan hänen kotimaassaan Italiassa ei sellaista ole. Vaihto-oppilaat tulevat ikävöimään tapaamiaan ihmisiä, ystäviään ja isäntäperheitään. Tulen ikävöimään suomalaista elämäntyyliä, sanoo Chiara vielä. Mitä haluaisitte sanoa suomalaisille? Open up! on asia, jonka sanomista Lucan ei tarvitse edes miettiä. Suomalaisten tuppisuudesta huolimatta vaihtooppilaiden terveiset suomalaisille ovat positiivisia ja kiitollisia. Olemme todella kiitollisia kokemuksistamme sekä vieraanvaraisuudestanne. Olemme saaneet paljon hyviä muistoja, emmekä kadu mitään vaihtovuodestamme, he kertovat. Vaikka vaihtovuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista, niin hyvää kuin huonoakin, on heille selkeästi jäänyt kokemuksesta positiivinen mieli. Vaihtovuoden loppuminen herättääkin ystävyksissä surullisen fiiliksen. It sucks on lausahdus, johon he kaikki pystyvät samaistumaan. Suomi on paikka, jota kaikki vaihto-oppilaamme tulevat varmasti ikävöimään, ja heitä harmittaakin suuresti se, että samanlaista kokemusta ei koskaan tule vaikka Suomessa uudestaan vierailisikin. Toisaalta myös kotimaahan on mukava päästä, ja vaihtareiden mielestä nyt on jo aika lähteä kotiin. Mielestäni kaikki suomalaiset ovat koviksia, ja en voi ymmärtää miten pystytte asumaan täällä, sanoo Anthony vielä lopuksi naurahtaen. The pros and cons of Finland by the eyes of exchange students Nature and the amount of space are things that the exchange students mention when talking about the good sides of Finland. The Italian student Chiara Gerna was amazed by how most of the Finnish traditions have their own foods, like for example at laskiainen we have laskiaispulla. I like how people here are

13 more open-minded, says Giulio Finotto, also from Italy. He also thinks that it s really nice how much Finns respect their families and how valuable the family seems to be for us. Finnish teenagers do get some critique as well, and by their words some teens are too much to handle. The schooling system in Finland, as you may have guessed, got a part in the discussion as well. The exchange students seemed to find it great and were all equally impressed by it. The weather in the other hand was one of the few things they did not like, and no wonder since the winter this year was quite dark, cold and grey. What kind of things have you learned during your exchange year? The teens have learned numerous different things during their exchange year, but the first thing that is raised by Giulio is how his attitude towards others has changed. As an exchange student it s important to not judge others. I ve learned to be more open-minded and to not judge others by first sight, he says. Another thing that the students have gained is a certain feeling of being unbeatable. I feel like if I have gone through all of this, I can get through anything, says Anthony Liberty from the United States. What kind of things do you miss? As you can guess, the things that the exchange students miss the most are their families as well as the foods and traditions of their home countries. I miss my family and friends the most, says Karla Laib from Germany. A thing that took part in the conversation as well was the small everyday habits that the students had back home. These things, family, food and traditions, also have a do with the things they are planning to do first when they get back home. I will

14 go to eat KFC, I ve been craving for it this whole time says Anthony without even thinking. Luca Girasole from Italy will go to beach while Karla, Chiara and Giulio are planning on spending time with their families. Pizza may also be involved with the Italians. The exchange students will miss similar kinds of things from Finland as they miss from their home countries. Sauna was the first thing that came up, but the Finnish nature and lakes were also mentioned. Speaking of lakes, Giulio has to say that he will surely miss our summer cottage -culture, since his home country Italy has nothing like that. And of course the students told how they will miss all the people they ve met during their stay, their friends and on top of all, their host families. I will be missing the Finnish way of living, adds Chiara. What would you like to say to all the Finns? Open Up! is a thing Luca doesn t even have to think about saying. Despite the silent nature of Finns, the things the students have to say are really positive and thankful. We are really thankful for our experiences and for the hospitality towards us. We have gotten a lot of great memories and we regret nothing about our exchanges, they tell. A lot of things have happened during the year, both good and bad, but the students are clearly having positive feelings about their experience. The exchange is coming to its end, which is making everyone feel a bit downhearted. It sucks! is a sentence they can all identify with. Finland is a place they will all surely miss, and the students feel saddened by the fact that they will never have the same kind of experience even if they visited Finland again. At the same time it feels nice to go back home, and the exchange students feel like it s time to go back. I think that Finnish people are all badasses and I don t understand how you can live here, finishes

15 Anthony with a smile on his face. Suomen translaki epäkohdat transmiehen silmin ja sen kahden Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui viimein voimaan , luulivat monet tasa-arvon puolesta jatkuneen taistelun päättyneen onnellisesti. Näin ei kuitenkaan ole, sillä meillä on vielä rutkasti eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta yhteiskuntamme sallimana. Yksi merkittävimmistä epäkohdista laissamme on tämän hetkinen translaki, joka rikkoo ihmisoikeuksia useilla tavoilla. Nuorille ei vieläkään tarjota tarpeeksi tietoa transsukupuolisuudesta, eikä täten moni osaa kohdata asiaa kunnioituksella ja ymmärryksellä. Kun tietoa ei juuri ole saatu koulussa tai kotona, ei moni osaa edes ymmärtää transihmisten hätää tai lain sallimaa nöyryytystä heitä kohtaan. Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuoliristiriidasta, jolloin ihminen kuuluu eri sukupuoleen kuin hänet on syntymässä sukupuolielinten mukaan määritelty. Transihminen ei siis koskaan vaihda sukupuolta. Suomen tämän hetkinen translaki on tullut voimaan vuonna 2003, ja ennen tätä Suomessa ei tarjottu minkäänlaista hoitoa tai apua transihmisille. Useat tahot, kuten YK:n kidutuksen vastainen komitea ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ovat vaatineet pikaista uudistusta nykyiseen lakiin. Suomessa sinnikkäimmin uudistusta ajavat Seta, Amnesty ja Trasek. Tasaarvoisen avioliittolain astuttua voimaan vaatimus naimattomuudesta sukupuolen juridista vaihtamista varten

16 poistui ja tämä onkin ollut ainoa muutos translakiin. Edellytykset sukupuolimerkinnän vaihtamiseksi ovat lääketieteellinen selvitys vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisesta, tämän sukupuoliroolin noudattaminen, lisääntymiskyvyttömyys ja täysikäisyys. Kaksi transmiestä lupautuivat kertomaan hieman heidän mielipiteistään Suomen translaista ja kokemuksistaan sukupuoli-identiteetistä. Jarkko* ja Valtteri* ovat molemmat lukion ykkösluokkaisia, jotka toivovat kipeästi translain nopeaa uudistusta. Valtteri on pian 17 vuotta täyttävä, Järvenpään lukiota käyvä transmies. Hän on diagnosoinnin loppuvaiheilla ja toivon mukaan pääsee aloittamaan haluamansa hormonihoidot tulevan kesän aikana. Jarkko on 16-vuotias, eikä ole vielä valmis aloittamaan julkista prosessia transpolin kautta, mutta tähtää tähän tulevaisuudessa. Itseni kieltäminen ei ole enää vaihtoehto, sillä mikään ei tunnu kamalammalta, kuin piilottelu ja muiden ihmisten mielistely Jarkko Mitkä ovat translain ja näin myös sukupuolenkorjausprosessin suurimmat epäkohdat? Jarkko ja Valtteri toivat vahvimmin esiin neljä ongelmaa: pitkällisyyden, mielenterveyden epäilyn, sterilisaation ja pakotuksen tietynlaiseen sukupuolirooliin. Pitkällisyydellä he tarkoittavat esimerkiksi analyysijakson kestoa ja sukupuolimerkinnän vaihdoksen odottamista diagnoosin jälkeen, mikä voi kestää jopa yli vuoden. Tämä aiheuttaa paljon väärinkäsityksiä ja nöyryyttäviä tilanteita passia tai muuta henkilötodistusta käyttäessä. Mielenterveyttä epäillään prosessin aikana jatkuvasti, ja henkilön on todisteltava, että kyseessä olevan oma identiteetti eikä vainoharha tai mielenterveysongelma. Sterilisaatio tai muu syy lisääntymiskyvyttömyyteen on järjetön vaatimus, joka vie oikeuden itsemääräämisestä ja biologisten lasten hankinnasta.

17 Laki myös pakottaa kaikki transihmiset tietynlaiseen laatikkoon, kun hormonihoidot ja sterilisaatio ovat pakollisia ja vaaditaan tietyn sukupuoliroolin täyttämistä. Koen tämän lain hyvin lannistavaksi, tuntuu kuin kaikesta pitäisi taistella. Tämä asia on läsnä elämässä koko ajan, toivon, ettei meidän tarvitsisi puolustaa sitä jatkuvasti. Meidän pitäisi antaa olla olemassa. Jarkko Miten koette lain henkilökohtaisella tasolla? Prosessi vie minulta paljon aikaa ja myös rahaa se hidastaa minua elämässäni. Psykologista analyysia varten pakolliset käynnit tuntuvat turhilta, ja kaikkea mitä sanon voidaan käyttää minua vastaan. On uuvuttavaa stressata, huolehtia ja rampata transpolilla. Valtteri On häikäilemättömän loukkaavaa ja törkeää, että tätä asiaa lähestytään ihmisten näkökulmasta, jotka eivät elä tätä todellisuutta itse. Minun tulevaisuuteni ja identiteettini on lääkärien päätettävissä, eikä ole mitään takuuta siitä, onko näillä ihmisillä halua auttaa minua. Jarkko Kuinka lähtisitte muuttamaan Suomen translakia? Valtterin ja Jarkon mielestä prosessin pituutta tulisi lyhentää huomattavasti, eikä sen pitäisi olla niin monimutkainen ja vaikea kuin se nyt on. Sukupuolimerkinnän vaihtamisen kuuluisi sujua vaivattomasti ja pelkällä ilmoituksella. Myös hoitoja saisi valita täysin vapaasti oman kokemuksen ja tarpeen mukaisesti, ja hoidon lähtökohtana tulisi aina olla ensisijaisesti halu auttaa ja helpottaa oloa, ei epäily. Laki pitäisi säätää täysin uudelleen, ja mukana tulisi olla transihmisiä joilla on oikeaa kokemusta ja tietoa asioista Valtteri

18 Millaisia haasteita olette joutuneet kohtaamaan sukupuoliidentiteettinne vuoksi ja miten läheiset ovat suhtautuneet tietoon? Kun Valtteri vihdoin uskaltautui leikkauttamaan pitkät hiuksensa lyhyiksi, hänen tulleessaan kotiin koki hänen äitinsä syvän järkytyksen. Tämä ei suostunut koskemaan uusiin hiuksiin, ja sanoi ettei voinut enää tunnistaa lastaan. Valtteri kertoo tämän tuntuneen nöyryyttävältä ja lannistavalta, kun oma äiti häpesi häntä.f Jarkon mielestä useat tilanteet, joissa tietämättömät ihmiset sanovat harkitsemattomia asioita ovat ärsyttäviä. Erityisesti jos kyseessä on vaikkapa opettaja, jolla on tiettyä auktoriteettia, ja mahdollisuus vaikuttaa oppilaidensa ajatuksiin. Hän mainitsee esimerkiksi terveystiedon opettajan toteamuksen siitä kuinka miehillä ei ole kuukautisia. Jarkon mielestä myös sukupuolen automaattinen yhdistäminen ulkonäköön ja sukupuolielimiin on turhauttavaa. Valtteri kertoo tilanteista, joissa hänen identiteettiään on lähdetty sivuuttamaan muilla selityksillä. Hän kertoo esimerkiksi Nuovon työntekijästä, joka päätteli Valtterin haluavan olla poika, koska hän pelkää ja vihaa naisia. Tämän hän perusteli sillä, että Valtteria ala-asteella kiusanneet olivat olleet tyttöjä. Myös Valtterin äiti epäili tilanteen johtuvan avioerosta. Molempien vanhemmat myös pyynnöistä huolimatta jatkavat tytöttelyä ja neidittelyä, jonka sekä Valtteri että Jarkko kokevat ahdistavaksi ja välinpitämättömäksi. Vanhemmat eivät myöskään kutsu lapsiaan nimillä, jotka nämä kokisivat omikseen. Mitä Suomen valtio kuitenkin tarjoaa transihmisten hyväksi? Hormonihoitojen mahdollistamiseksi rahallista tukea voidaan hakea Kelalta ja hormonit ovat helposti saatavilla reseptillä apteekista. Transpoliklinikalla käynti on ilmaista, ja osa

19 työntekijöistä on avuliaita ja ammattitaitoisia. Valtio korvaa myös sukupuolenkorjaukseen liittyvät leikkaukset toisin kuin monissa maissa. Näin toimit oikein: Kysy, kuuntele ja kunnioita kukaan muu kuin henkilö itse ei voi päättää mikä on hyväksyttävää tai kohteliasta. Älä missään tilanteessa käytä ilmaisuja transu tai tranny nämä ovat hyvin loukkaavia ja ahdistusta herättäviä termejä. Puhutaan sukupuolenkorjauksesta, ei vaihdoksesta. Transseksuaali on vanha käsite ja viittaa seksuaalisuuteen, suosi aina transsukupuolista. Älä kysele leikkauksista, hormonihoidoista tai housujen sisällöstä mikäli asia ei kuulu sinulle tai henkilö ei halua puhua tästä kanssasi. Älä levitä tietoa toisen transsukupuolisuudesta ilman tämän lupaa. Älä kysy tai käytä syntymänimeä. Harkitse hetki ennen ääneen sanomista. Kohtele transihmistä aivan kuten ketä tahansa muutakin ihmistä. *Nimet muutettu yksityisyyden suojaksi Kinnarilaiset haastattelivat

20 lukiolaisia mediapajalla lukio on? Järjen Minkälaista Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät viime viikolla tutustumaan haastattelun tekemiseen. Kakkosluokkalaisten pohtimiin kysymyksiin vastasivat Kevin Sarinko, Heikki Tervanen, Lauri Hyvärinen sekä Eevi Kesker. Heikki Tervanen Millä vuosiluokalla olet? Kolmannella Mitä olette tykänneet lukiosta? Mukavaa, kun on saanut itse tehdä. Missä päin lukiota yleensä opiskelet? Lukion käytävillä, koska kotona ei pysty keskittymään. Mitä harrastat? Uintia ja partiota. Onko lukio muuttunut sen jälkeen kun aloitit? On tullut uusia kalusteita, kuten sohvia, ja opettajatkin ovat vaihtuneet talossa. Minkälaista lukiossa on? Helppoa, jos tekee töitä. Mistä ruuasta pidät? Kouluruuista paras on kinkkukiusaus. Onko lukiossa vaikeaa? Jos ei keskity tunneilla tai läksyissä niin on.

21 Onko lukion tilat hyvät? On hyvät. Mukavan avarat verrattuna muihin kouluihin, ei vaikuta mielisairaalalta. Millaista lukiossa on? Hyvä meininki ja yhteishenki. Onko lukion tehtävät vaikeita? Välillä haastavia, mutta ilman haasteita ei kehittyisi. Kuinka pitkiä teidän tuntinne ovat? Tuntien pituus on 75 minuuttia. Lauri Hyvärinen Millä vuosiluokalla olet? 3. vuosiluokalla. Mitä olette tykänneet lukiosta? Opetus on ollut hyvää, sellaista mitä täältä tultiin hakemaankin. Missä päin lukiota yleensä opiskelet? Toisessa kerroksessa, matemaattisia aineita. Mitä harrastat? En harrasta paljoa mitään, logiikka-ongelmia. Onko lukio muuttunut aloittamisesi jälkeen? En ole paljoa huomannut mitään, sähköistäminen nyt päälimäisenä mielessä. Minkälaista lukio on? Opiskelua. Mistä ruuasta pidät? En oikein osaa sanoa, olen kaikkiruokainen. Onko lukiossa vaikeaa?

22 On ollut hankalampaa kuin aikaisemmissa opinnoissa, mutta kyllä niistä selviää. Onko lukion tilat hyvät? On hyvät tilat, mukavat penkit ja niin edespäin. Millaista lukiossa on? Vapaa tunnelma ja mieluisa olla. Onko lukion tehtävät vaikeita? Vaihtelee, osasta selviää melko nopeasti, osa ottaa huomattavasti enemmän aikaa. Kuinka pitkiä päiväsi ovat? 1-6 oppituntia. Eevi Kesker Onko lukiolla kivaa? On kivaa. Ovatko lukion kokeet rasittavia? On ne hieman, mutta kun tarpeeksi lukee niin ei jännitä. Onko lukion ruoka hyvää? Lukiossa on tosi hyvää ruokaa. Itse syön kasvisruokaa, varsinkin se on hyvää. Miksi aloitit taitoluistelun? Aloitin ihan pienenä, koska tykkäsin luistelusta. Nyt haluaisin takaisin jäälle, kun pikkuveljeni aloitti luistelun. Onko taitoluistelu kivaa? Kyllä on. Kuinka kauan olet harrastanut taitoluistelua? 9 vuotta. Ovatko taitoluisteluharjoitukset rasittavia? Eivät ole, mutta kyllä niissä hiki tulee ja pitää tehdä kunnolla töitä varsinkin ennen suuria näytöksiä. Onko kivaa olla taitoluisteluopettaja?

23 On kivaa kun pääsee katselemaan, kun Tykkäätkö lapsista? Kyllä tykkään, teidän kanssa on tosi Käytkö taitoluistelukilpailuissa? En enää, mutta olen kyllä käynyt. Oliko kilpailuissa hyvää ruokaa? Itse asiassa siellä ei ollut ruokaa, eväät mukaan. Onko tuleva taitoluistelunäytöksemme On. lapset onnistuu jäällä. kivaa. vaan aina piti tuoda omat mielestäsi hyvä? Kevin Sarinko Mitä harrastat? Harrastan laulua ja pianonsoittoa. Mitä olet pitänyt lukioista? Pidän siitä, että lukiossa on niin paljon vapauksia. Saa valita niitä aineita, joita itse haluaa opiskella ja tehdä niitä asioita, jotka itseä kiinnostaa. Mikä on lempiaineesi? Englanti ja musiikki. Millaista lukion ruoka on? Se on parempaa kuin peruskoulussa. Tänään varsinkin oli hyvää ruokaa. Millaisesta musiikista pidät? Kuuntelen aika lailla kaikkea laidasta laitaan, mutta eniten ehkä poppia ja jazzia. Oletko laulupoika? Kai minä sitten olen, en nyt tiedä että mikä on laulupojan määritelmä. Oletko esiintynyt lukion lavalla? Olen, monta kertaa. Mikä on hittibiisisi? Ehkä Whitney Houstonin I have nothing. Onko sinulla tyttöystävää?

24 Ei ole. Oletko koskaan luntannut keneltäkään? Olen. Mutta älkää te tehkö niin. Haastattelut tekivät Aava, Viivi, Essi, Enni, Saana, Eden, Pinja, Salma, Sanni, Noora ja Saimi. Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia. Tulevaisuuden ammattilaiset Monella lukiolaisella ei ole vielä abivuonnakaan suunnitelmia tulevaisuudelle, mutta onneksi Kinnarin koulun kakkosluokkalaisilla ideoita riittää. Kakkoset kirjoittivat tulevaisuuden ammattihaaveistaan ensin paperisen version, jonka jälkeen he vielä kirjoittivat ajatuksensa sähköiseen muotoon Järjelle julkaistavaksi harjoitellen samalla tietokoneella kirjoittamista. Joni Haluaisin olla leipuri tai työntekijä leipurin työssä, jotta voin tehdä kaikenlaisia herkkuja ja leipoa kaikille muille herkkuja ja pullia. Haluaisin olla leipuri, koska minun isosiskoni on myös leipuri. Ja leipurina voi saada herkuista rahaa!

25 Aaretti Olen Aaretti ja haluaisin olla ninja isona, koska haluaisin olla supersankari tai melkein supersankari. Voisin myös olla tutkija sen takia, koska minä tykkään todella paljon eläimistä. Minä en halua olla vanhana perustutkija vaan eläintutkija. Miro Haluisin olla isona kalastaja, koska se on hauskaa. Olen kalastanut yhden kerran ja odottanut kaloja. Haluisin myös olla isona kokki, koska tykkään tehdä äidin kanssa ruokaa. Jessi ja Aada Me haluaisimme olla isona leipureita, koska leipurit tekevät paljon leivoksia ja leipurit tekevät hyvää työtä. Leipominen on hauskaa, mukavaa ja rentouttavaa. Me olemme hyviä leipomaan

26 ja leipomisessa saa käyttää paljon mielikuvitusta sekä keksiä erilaisia leivoksia. Me olemme aina haaveilleet leipurin työstä ja me leivomme kotonakin paljon kavereiden sekä vanhempien kanssa. Leivoksien koristeleminen on kivaa vaikka vähän sotkuista. Kuitenkin tykkäämme koristella erilaisia leivoksia. Me haluamme hyvät työpaikat Amerikasta. Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia. Päätoimittajan taival Aliisa Rantasen tarina Aliisa Rantanen aloitti Järjessä toimittajana vuoden 2014 lopussa ohjaavan opettajan, Marjaana Svalan innostamana. Ei mennyt aikaakaan, kunnes Rantanen aloittikin jo operatiivisena päätoimittajana. Vuoden loppuun mennessä päätoimittajan pesti oli siirtynyt kokonaan hänelle. Rantasen taival Järjessä ei alkanut aloittavalle toimittajalle kaikista helpoimmalla tavalla. Lokakuussa 2014 silloinen Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla, ja jonkun oli tehtävä siitä uutinen.

27 Yksitoista päivää myöhemmin Järjen tuoreille nettisivuille ilmestyi lähes kahdeksansataasanainen, yksityiskohdilla varustettu luomus Ukrainan tilanteesta ja ulkopolitiikasta. Aliisa pääsi myös vaihtamaan pari sanaa Tuomiojan kanssa, jota hän kuvaileekin erittäin mukavaksi henkilöksi. ALIISA RANTANEN Syntynyt 1998 Tuusulasta Järvenpään lukiossa (syksy) Päätoimittajana Pyrkii opiskelemaan elokuvataidetta Tulossa mediadiplomi Suunnitelmissa kuvisdiplomi Vapaa-ajalla lenkkeilee ja haaveilee reissaamisesta Aikoo lukion loppupuolella matkata Kauko-Idässä pari kuukautta Päätoimittajarumba huhtikuuta alkoi virallisesti 27. Aikaisempi päätoimittaja Henry Hedborg ja apulaispäätoimittaja Hanna Kuusisto siirsivät pestin Aliisalle. Hän valitsi apulaispäätoimittajakseen Vilhelmiina Virtasen. Ollaan oltu pitkään hyviä ystäviä, ja tiedän että Viltsulla

28 äidinkieli sujuu erinomaisesti, perustelee Aliisa. Visiona Aliisalla oli juuri valmistuneiden nettisivujen ehostus digitiimin voimin sekä mainonnan ja Järjen toiminnasta innostuneisuuden lisääminen. Toimitus onkin aikaisempaa suurempi, eli voidaan varmuudella sanoa, että Aliisa on visioissaan hyvinkin onnistunut. Ensi syksynä valmistuvan Aliisa Rantasen mielestä kaikki jutut ovat olleet kivoja Järjessä. Jutuista mieleenpainuvin oli kuitenkin entisen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin haastattelu. Keskustelu Oreckin kanssa käytiin englanniksi. Lisäksi haastattelutilanne oli muista poikkeava, hektinen. Haastattelu jäi hyvin mieleen, koska Oreckin maailmankuva oli erilainen. Oreck oli ylipäätään hieman erilainen haastateltava. Aliisan mielestä parasta on ollut nähdä, kuinka uudet opiskelijat ovat lähteneet mukaan lehden tekoon ja löytäneet oman paikkansa toimituksesta.

29 Vaikeuksiakin on tullut. Julkaisutekniset asiat, taittoongelmat, juttuaiheet ja haastateltavien saaminen tulevat ensimmäisenä mieleen Rantaselle. Esimerkiksi suvaitsevaisuusviikkoon liittyvä haastattelu oli hankala toteuttaa, koska haastateltavia ei meinannut löytyä, Aliisa kertoo. Lopulta löytyi kuitenkin toteuttaminen onnistui. neljä haastateltavaa ja jutun Järjen toimitus käy joka kevät toimitusvierailulla jossain muussa toimituksessa. Vuoden 2015 vierailu naistenlehti Oliviaan jäi mieleen sen murrospainotteisuuden takia.

30 Oliviassa tuli vahvasti esille se, kuinka kaikki alkaa pikkuhiljaa siirtyä nettiin. Eli me elämme sellaista median murrosta. Vierailulla näki hyvin, miten aikakausilehtiä tehdään. Myös vuoden 2016 vierailu Lännen Mediaan oli Aliisasta mukava reissu. Aliisa Rantanen on ollut aikaisemminkin mukana lehden teossa. Aliisa suoritti tettinsä Keski-Uusimaan toimituksessa ja osallistui toissakesänä Yleisradion siistiin kesäduuniin kuukaudeksi. Siellä Rantanen toimi yhteiskuntayksikössä, muun muassa tekemässä kyselyitä ihmisille Helsingin kaduilla. Kyselyihin vastaajia oli vaikea löytää. Kysymyksien luonteella saattoi olla osaa ongelmaan. Ihmiset eivät halua kauheasti kertoa omista kondomitottumuksistaan muille.

31 Elokuva-ala kiinnostaa Aliisa Rantasta Yleisradion siistissä kesäduunissa Aliisa tutustui myös Aamutv:n kuvaukseen. Mukana oli kaksi muutakin Järvenpään lukion opiskelijaa, joista toinen oli myös Järjestä. Järki apuna tulevaa miettiessä Aliisan mielestä Järki toimii suurena plussana CV:ssä ja helpottaa töihin hakemista. Toimittajuuden lisäksi esimerkiksi Sakari Mäkelän kursseille osallistuminen on antanut suuntaa tulevalle. Suunnitelmissa Aliisalla on hakea opiskelemaan elokuva-alaa esimerkiksi Aalto-Yliopistoon tai ulkomaille, kuten University of Creative Artsiin Englantiin. Järjen tulevaisuus Järvenpään lukion osaajissa ja yhteistyössä? Aliisa toivoo, että toimittajat saadaan auttamaan toisiaan. Yhteistyö ja ryhmähenki olisi tärkeää. Järjen tulevaisuuden kannalta hän haluaisi lisätä näkyvyyttä ja toivoo, että Järki toisi esille lukion omia osaajia jutuissaan. Aliisa Rantasen jalanjäljissä seuraa allekirjoittanut, Emma Virtanen 4. jaksosta alkaen. Alla vielä kaikki Aliisan omat jutut Lista ei sisällä toimituksen kirjoituksia ja avustuksia. tunnuksen alla tehtyjä Ulkoministeri vieraili lukiolla ( ) Kaamos karkoittui Art Cafessa ( ) Maahanmuuttaja ( ) tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki

32 Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään ( ) Oispas tullut kesä näin talven keskelle ( ) Järki-gurun jäähyväiset ( ) Fysiikkaa Kalifornian auringon alla ( ) Tervetuloa lukemaan Järkeä! ( ) Lupa soittaa ja tehdä virheitä ( ) Älä jää homehtumaan ( ) Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta ( ) Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi ( ) Vähän erilaista musiikkia ( ) Ihmeotukset ja niiden olinpaikat ( ) Viikoittaiset sarjakuvat Järkeen haastattelimme taiteilijaa Ekaluokkalainen lukiomme kuvataidelinjaa käyvä Ada Kalliomäki aloittaa Järjessä uutena toimittajana tällä viikolla tuoden lehteen viikoittaiset sarjakuvat. Ada kertoo kiinnostuksensa sarjakuviin ja niiden piirtämiseen olevan melko uusi, vaikka hän onkin piirtänyt aina kaikenlaista. Muistan pienenä katsoneeni, kun siskoni piirsi hevosia tosi hyvin. Ajattelin, että minäkin haluan olla hyvä piirtämään. Sarjakuviin kiinnostus lähti, kun hän viime vuonna osallistui

33 haasteeseen, jossa oli tarkoitus piirtää yksi sarjakuva päivittäin yhden kuukauden ajan. Ada kertoo nuorempana myös lukeneensa joitakin sarjakuvia kuten Aku Ankkaa, mutta hän ei omasta mielestään ole lukenut vielä tarpeeksi sarjakuvia elämänsä aikana. Adan sarjakuvien aiheet käsittelevät arkipäiväisiä tilanteita sekä ajankohtaisia tapahtumia. Inspiraatiot hänelle tulevat kuin tyhjästä, esimerkiksi esineistä ja ihmisistä ympäröivässä maailmassa. Ada on myös piirtänyt sarjakuvia yhteiskunnallisista aiheista, mutta moni näistä aiheista on jo viimevuotisia ja vanhentuneita. Omaa piirtotyyliään Ada luonnehtii realistiseksi, mutta sarjakuvissa hän pyrkii epärealistiseen, leikkisämpään suuntaan. Kuvataiteilun ohella Ada kertoo harrastavansa teatteria Järvenpään teatterin vuotiaiden ryhmässä, JäTenuorissa. Teatteria hän on harrastanut jo kolme vuotta. Tulevaisuudessa Adalla ei ole kiinnostusta ryhtyä sarjakuvataiteilijaksi eikä näyttelijäksi, mutta hän haluaa pitää nämä molemmat harrastukset kuitenkin mukana elämässään. Adan sarjakuvia löytää Järjen sivuilta tiistaisin lähtien. Uusien vaihto-oppilaiden

34 tunnelmia Kolme kouluumme saapunutta vaihto-oppilasta kertoivat meille tunnelmistaan näin lukuvuoden alussa. He vastasivat näihin viiteen kysymykseen: 1. Why did you come to Finland? 2. What has been the most surprising or weird? 3. Have you learned Finnish? 4. What expectations do you have? 5. What are your thoughts at the moment? Valentina Sagredo, Chile Valentina itsensä. haluaa haastaa 1. I didn t want a country where it would be easy to go to on a holiday for example like Italy. When I searched for more info about Finland, I really fell in love with the country. 2. Lunch and education are free! 3. A little bit, yeah. 4. To learn the language well and to make Finnish friends. 5. It s very different from Chile. I feel like I have more independence and school times also feel free. Some days are very fun and on some days you don t have much to do.

35 Karla Laib, Saksa Karlasta suihkut Suomessa suuria. ovat 1. I have a host sister from Mexico but I didn t want to go so far away, I wanted to go to somewhere in Scandinavia. I got to Finland and now I couldn t imagine being somewhere else. 2. It s almost the same as in Germany. It s much more greener here though, and the showers feel big. 3. I started studying Finnish at home but it wasn t that easy. I only know a few words and my Finnish classes haven t started yet. 4. To get like a second home and to be able to speak Finnish after some time. 5. I like it here. I don t really have thoughts about this all. Chiara Gerna, Italia Chiara on mukana Järjessä!

36 1. First of all, I wanted to go far away from home to test myself and my independence. I had visited Helsinki 5 years ago and had really enjoyed it. This is a peaceful and green country where everyone can express their opinion freely. 2. Finnish people drink so much milk, it s not usual in Italy! The lunch and dinner times are also different. 3. Not yet, just a few words. 4. I don t want to have big expectations in case I can t reach them. But I will try to make this a great experience that I will remember for the rest of my life. 5. I m lucky to be here, this experience really is unique and rare. It may be something that happens once in a lifetime. It s much more greener here though, and the showers feel big. Karla Me suomalaiset olemme tunnetusti jöröjä tuppisuita, joten vaihtarin sopeutuminen lukion elämään voi joskus olla vähän hankalaa. Kaikki koulumme vaihtarit haluavat ystävystyä suomalaisten kanssa ja kokea paikallista kulttuuria ruohonjuuritasolla, joten he ovat varmasti innoissaan päästessään juttelemaan kenen tahansa kanssa, oli aihe sitten päivän sää tai vaihtarikokemus! Tai se tuppisuisuus. Ken tietää. Vähän erilaista musiikkia Taiteilijanimellä Aksel Palmén elektronista musiikkia tekevä lukiomme toisen vuoden opiskelija on saavuttanut suosiota etenkin YouTuben pelikanavilla. Kipinä konemusiikkiin syttyi yläasteella. Joskus seitsemännellä luokalla sain uusia kavereita, jotka

37 kuuntelivat elektronista musiikkia. Sain kuulla, että yksi heistä tekee musiikkia itse. Palmén latasi demoversion kaverin käyttämästä ohjelmasta, ja heti testaillessaan tajusi konemusiikin olevan se juttu. Tällä hetkellä hän tekee musiikkia harrastuksena, mutta YouTubeen ladatut kappaleet löytävät usein tiensä promootiokanaville ja sitä kautta esimerkiksi pelivideoihin. Palmén kertoo naurahtaen, että musiikki on hänen elämässään pääroolissa. Jos hän ei tee tai kuuntele musiikkia, hän kiinnittää huomiota ympäröiviin ääniin, joista voi saada inspiraatiota. MIKÄ? ELEKTRONINEN MUSIIKKI on nostanut päätään tekniikan kehittyessä jo 1900luvun lopulta, tosin nykymääritelmän mukaisia elektronisia kappaleita on luotu luvuilta lähtien vaihtelee kokonaan koneella tuotetusta sähköisillä instrumenteilla soitettuun musiikkiin alalajeja on kymmeniä ja niitä kehittyy koko ajan lisää EDM (elektroninen tanssimusiikki) on ollut jo useamman vuoden todella suosittua nuorison keskuudessa Ikinä ei tiedä mihin suuntaan biisi menee, kun sen aloittaa, usein se menee juuri vastakkaiseen suuntaan kuin oli ajatellut. Voisin tehdä iloista musiikkia kas, tuli surullista musiikkia. Palménin tulevaisuudensuunnitelmat musiikin saralla ovat vielä

38 hänen omien sanojensa mukaan hataralla pohjalla. Suomessa konemusiikista on vaikeaa tehdä itselleen uraa, mutta Palmén toivoo saavansa toteuttaa tulevaisuudessa unelmaansa musiikin parissa.