ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Keskisen asemakaavan muutos ja laajennus.

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Keskisen asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaava koskee Jämsän kaupungin 0. kaupunginosassa korttelia ja osaa korttelista sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Kaavatunnus. Päiväys 8..0 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi

2 SELOSTUS (9) Perus- ja tunnistetiedot. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Keskisen asemakaavan muutos ja laajennus Kunnan kaavatunnus:. Kaavan päiväys:.0.0 Kunta: Jämsä Kunnanosa: Keskinen Kaavan laatija: Eino Ruhanen / Rainer Nyholm Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / kaavoitus Seppolantie 0, 00 Jämsä puh sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Vireilletulo: Kaavoitushanke sisältyi vuoden 0 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu..0. Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta..0 0 Kaupunginhallitus..0 Kaupunginvaltuusto..0 Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

3 SELOSTUS (9) Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä, Seppolan taajamassa Keskisen alueella. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä sivulta Keskisenkatuun. Kuva. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä rajauksella.. Kaavan nimi ja tarkoitus Keskisen asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuutta liittää puisto- ja katualueita suunnittelualueen tontteihin. Muutetaan myös käyttötarkoitusmerkintöjä, jotta ne vastaa paremmin maanomistajien tulevia tarpeita. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

4 SELOSTUS (9) Selostuksen sisällysluettelo. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... TUNNISTETIEDOT.... KAAVA-ALUEEN SIJAINTI.... KAAVAN NIMI JA TARKOITUS.... SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO.... LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA.... LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA.... TIIVISTELMÄ.... KAAVAPROSESSIN VAIHEET.... ASEMAKAAVA.... ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN.... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ.... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.... ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA VALITUN VAIHTOEHDON VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN.... ASEMAKAAVAN KUVAUS.... KAAVAN RAKENNE MITOITUS.... YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN.... ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET.... KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN, TÄSSÄ HANKKEESSA ERITYISESTI VAIKUTUKSET MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAASEEN MAISEMA-ALUEESEEN SEKÄ VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄÄN RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖALUEESEEN... Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

5 SELOSTUS (9) YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.... KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET.... NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite. Asemakaavan seurantalomake. Liite. Ote maakuntakaavasta. Liite. Ote.vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Liite. Ote yleiskaavasta. Liite. Ote ajantasa-asemakaavasta. Liite. Kohdekortit Jämsän keskusta-alueen täydennysinventoinnista 009 (Keskisen pihapiirin rakennukset) Liite. Melualueet päiväaikaan - Liite 8. Melualueet yöaikaan - Liite 9. Melualueet päiväaikaan - tavoitevuosi 00 Liite 0. Melualueet yöaikaan - tavoitevuosi 00 Liite. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin. Liite. Yhteenveto luonnosvaiheen mielipiteistä sekä vastineet niihin. Liite. Kartta, jossa esitetty suunnittelualueen sijainti suhteessa valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Liite. Yhdistelmä voimassa olevista asemakaavoista sekä kaavamuutosehdotuksesta. Liite. Yhdistelmäkartta voimassa olevista asemakaavoista sekä kaavamuutosehdotuksesta, kartalla on esitetty alueen kulkuyhteydet. Liite. Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin. Liite. Yhteenveto ehdotusvaiheen muistutuksista sekä vastineet niihin. Liite 8. Kaavahankkeen vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Karttoja ja kuvia.. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtatie 9 Jyväskylä-Jämsä Kehittämisselvitys (Keski-Suomen ELY-keskus 0). Tiivistelmä. Kaavaprosessin vaiheet Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

6 SELOSTUS (9) 8..0 Tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoshakemuksen.0.0 ja päätti käynnistää kaavamuutoshankkeen. Kaavahanke sisältyi vuoden 0 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu..0. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosta kokouksessaan.8.0 ja päätti asettaa sen nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen..0 ja kaupunginhallitus päätti asettaa sen nähtäville Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä Asemakaava Asemakaavassa on esitetty käyttötarkoitukseksi Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja Asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy puisto- ja katualueita.. Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen ei vaadi lisäpanostusta kunnallistekniikkaan. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä ja tarvittavat liikenneyhteydet ovat olemassa.. Lähtökohdat. Selvitys suunnittelualueen oloista... Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Jämsän Seppolan taajaman itäosassa nk. Keskisen asuinalueella. Alue rajoittuu yhdeltä sivulta Keskisenkatuun. Noin 0 metrin päässä alueen luoteispuolella kulkee Jyväskyläntie (vt 9). Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

7 SELOSTUS (9) 8..0 Kuva. Viistoilmakuva suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. Kuva: Keski-Suomen liiton kuva-arkisto, kuvaus Lentokuva Vallas Oy Luonnonympäristö Olemassa olevien rakennusten ympärillä rakennettua pihapiiriä. Suunnittelualueen rakentamattomilla alueilla, jotka muutettavassa olevassa kaavassa ovat pääosin puistoa kasvaa jonkun verran varttuneempaa puustoa. Alue, joka sijaitsee Ruotsulantien varressa on peltoa. Alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Jämsänjoki).... Rakennettu ympäristö Alueelle on hyvät liikenneyhteydet, kulku alueelle tapahtuu Maskulankadun ja Keskisenkadun kautta, jotka yhtyvät etelässä Ruotsulantiehen. Ruotsulantien yhteydessä kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä, jota kautta pääsee Seppolan taajaman keskustaan. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

8 SELOSTUS 8 (9) 8..0 Suunnittelualueella sijaitsee kaksi omakotitaloa sekä näihin liittyen 8 erikokoista talousrakennusta. Kunnan rakennusrekisterin mukaan toinen omakotitaloista on valmistunut 9 ja toinen n. 80. Osa alueesta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöalueella (Jämsänjoen agraarimaisema).... Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisten ja kaupungin omistamista kiinteistöistä.. Suunnittelutilanne... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tässä kaavahankkeessa aleuidenkäytön tavoitteista on otettava erityisesti huomioon luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan..009 ja se on tullut lainvoimaiseksi (Liite ). Vaihemaakuntakaavat Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

9 SELOSTUS 9 (9) 8..0 Ympäristöministeriö on vahvistanut.vaihemaakuntakaavan..009,.vaihemaakuntakaavan..0,.vaihemaakuntakaavan..0 ja.vaihemaakuntakaavan.9.0 (liite ). Yleiskaava Jämsän taajamayleiskaavan on Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksynyt Yleiskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. (Liite ). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen..980 vahvistama asemakaava sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava (Liite.). Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen..009 ja se on astunut voimaan Tehdyt selvitykset Jämsän täydennysinventointi (Keski-Suomen museo, 009) Ympäristömeluselvitys valtatie 9:n ja Ruotsulantien liikenteen osalta suunnittelualueen kohdalla (Jämsän kaupunki 0) Tehtävät selvitykset. Asemakaavan suunnittelun vaiheet. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutosta hakeneen suunnittelualueen yhdellä maanomistajalla on tarvetta muuttaa kaavaa, koska voimassa oleva asemakaava ei vastaa hänen tulevaisuuden tarpeita. Hakija haluaisi säilyttää n. 80 valmistuneen talon sekä siihen liittyvät talousrakennukset yhtenä kokonaisuutena, jolla varmistettaisiin paremmin niitten kunnossapito ja säilyvyys. Kaavamuutoksella poistetaan myös tarpeettomia katu- ja puistoalueita. Hankkeen aikana on myös ilmennyt että hakijan naapurustossa olevilla maanomistajilla olisi tarvetta muuttaa kiinteistöillään voimassa olevaa kaavaa, näiden osalta muutetaan kaavaa mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti.. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutosta on hakenut yksi suunnittelualueen maanomistajista. Tekninen lautakunta käsitteli hakemuksen.0.0 ja päätti käynnistää hankkeen. Kaavoitushanke Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

10 SELOSTUS 0 (9) 8..0 sisältyi vuoden 0 kaavoituskatsaukseen, jonka tekninen lautakunta hyväksyi Osallistuminen ja yhteistyö... Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Etujärjestöt ja muut tahot Verkko- ja energiayhtiöt... Vireilletulo Tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoshakemuksen.0.0 ja päätti käynnistää asemakaavan muutoksen. Vireilletulosta on kuulutettu vuoden 0 kaavoituskatsauksen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

11 SELOSTUS (9) 8..0 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma yhdessä asemakaavan muutosluonnoksen kanssa on ollut nähtävillä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 0 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu).9.0 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse kaavamuutoksen hakijoille sekä suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 0 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu)..0 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse kaavamuutoksen hakijoille sekä suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille.... Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole pidetty.. Asemakaavan tavoitteet Voimassa oleva asemakaava ei vastaa suunnittelualueen maanomistajien tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteena on poistaa tarpeeton katualue sekä muuttaa puistoalueita osaksi tontteja. Tarkastellaan kaavamerkintöjä että ne vastaavat maanomistajien tulevia tarpeita.. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Luonnosvaiheessa työstettiin vain yhtä vaihtoehtoa.... Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todettiin että arvioidaan alueen nykytilan mukaista vaihtoehtoa sekä asemakaavan muutoksen mukaista vaihtoehtoa. Asemakaavan muutoksella varmistetaan että maanomistajat voivat hyödyntää omistamansa alueet haluamallaan tavalla tulevaisuudessa. Kaavahankkeessa selvitetään myös onko tarpeen varustaa vanhan Keskisen talon pihapiirin rakennuksia suojelumerkinnöin.... Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

12 SELOSTUS (9) 8..0 laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein:. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavamuutosalue sijaitsee kaupunkikeskustan reuna-alueella ja hyödyntää olemassa olevaa keskustan katuverkostoa.. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hyödyntää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, alue rajoittuu olemassa olevaan katuverkostoon. Alue on myös kunnallisen vesiverkoston piirissä.. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Sijaitsee Seppolan taajaman reuna-alueella kävelymatkan päässä sekä julkisista että kaupallisista palveluista.. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alue on kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä. Suunnittelualueen eteläpuolella Ruotsulantientien yhteydessä kulkee kevyen liikenteen väylä, jota kautta pääsee Seppolan taajaman keskustaan asti.. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Alueen luonne ei tule merkittävästi muuttumaan kaavamuutoksen myötä. Kaavamuutoksella parannetaan maanomistajien mahdollisuuksia kehittää alueitaan haluamallaan tavalla.. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueella ei ole yritystoimintaa.. Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja. Valtatie 9 kulkee sen verran kaukana suunnittelualueelta, joten sieltä kantautuva melu suunnittelualueelle ei ole ongelma. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

13 SELOSTUS (9) 8..0 Alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sekä rajoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöalueeseen. Kaavaan on lisätty yleismääräys, jolla turvataan maisema-alueen sekä kulttuuriympäristöalueen ominaispiirteiden säilyminen. Määräys on muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutua alueen maisemakuvaan ja rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. Alueella sijaitsevien vanhojen rakennusten suojelutarve on ratkaistu maastokatselmuksen yhteydessä.. Katselmukseen osallistuivat edustajat Keski-Suomen museolta ja Jämsän kaupungilta sekä kaavamuutoksen hakija. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavamuutoksen myötä puistoalueet pienenevät. Esimerkiksi Ruotsulantien varressa sijaitseva puistokaistale olisi lähinnä toiminut suojavyöhykkeenä muutettavan kaavan pientalotonttien ja Ruotsulantien välillä. Kaavamuutoksessa on osa puistoalueesta osoitettu istutettavaksi alueeksi, joka kaavan toteutuessa toimisi edellä mainittuna suojavyöhykkeenä. Kaavamuutosalueen pohjoisosassa sijainneet puistoalueet, jotka on esitetty muutettavaksi osaksi pientalokorttelia eivät myöskään ole olleet yleisessä virkistyskäytössä. Em. alueet eivät sovellu kovin hyvin virkistyskäyttöön lähellä kulkevan valtatien 9 johdosta. Puistoalueiden vähentämisellä ei myöskään vaaranneta maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja tai RKY-alueen arvoja. Puistoja vähennetään noin yhden hehtaarin verran, kun esim. koko maisema-alueen pinta-ala on noin. 000 hehtaaria. RKY-alue osuu kaavassa sellaisille alueille, joilla ei sallita rakentamista. Poistuvat puistoalueet liitetään rajoittuviin rakentamiseen varatuille alueille, eikä näin ollen pilkota maisema-aluetta, vaan se pysyy yhtenäisenä. Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus kasvaa vain 0 k-m, mikä voidaan pitää hyvin maltillisena ja se edesauttaa maisema-arvojen ja rakennetun ympäristön arvojen säilymisen.... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Toimielin Päivämäärä Päätös Tekninen lautakunta.0.0 Päättää laittaa vireille Keskisen alueen asemakaavan muutoksen. Tekninen lautakunta Päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Tekninen lautakunta..0 0 Päättää esittää kaupunginhallitukselle että se asettaisi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus Päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus..0 Esittää kaupunginvaltuustolle Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

14 SELOSTUS (9) 8..0 kaavamuutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto..0 Hyväksyy kaavamuutoksen.... Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski- Suomen museolta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Ympäristölautakunnalta sekä Elenia Oy:ltä. Lausunnon ovat antaneet Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Elenia Oy. Lisäksi luonnosvaiheessa saapui yksi kirjallinen mielipide. Yhteenveto lausuntojen ja mielipiteen sisällöstä ja vastineet niihin on esitetty liitteissä ja. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski- Suomen museolta ja Keski-Suomen liitolta, jotka kaikki antoivat lausunnon. Lisäksi ehdotusvaiheessa saapui kaksi kirjallista muistutusta. Yhteenveto lausuntojen ja muistutusten sisällöstä ja vastineet niihin on esitetty liitteissä ja.. Asemakaavan kuvaus. Kaavan rakenne Kaavan kokonaispinta-ala on n., hehtaaria, pinta-ala koostuu rakentamiseen varatuista alueista sekä puisto- ja katualueista.... Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin, hehtaaria. Pinta-ala muodostuu Erillispientalojen korttelialueesta (,0 ha), Asuinpientalojen korttelialueesta (0, ha), Puistoalueista (0,) ja katualueista (0,8 ha). Rakennusoikeutta muodostuu 000 k-m, rakennusoikeudet on kaavassa osoitettu rakennusoikeuslukuina. Rakentamiseen varatuilla alueilla laskennalliseksi tehokkuusluvuksi muodostuu Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

15 SELOSTUS (9) Aluevaraukset... Korttelialueet AO AP Erillispientalojen korttelialue. Asuinpientalojen korttelialue.... Muut alueet VP Puisto.. Kaavan vaikutukset... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella sijaitsevan Keskisen pihapiirien rakennusten suojeluarvo ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä. Luonnosvaiheen lausuntojen sekä..0 suoritetun maastokatselmuksen johdosta on neljä Keskisen pihapiirin rakennuksista varustettu suojelumerkinnällä. Maastokatselmukseen osallistuivat maanomistaja, Keski- Suomen museon edustaja sekä Jämsän kaupungin edustaja. Kaavaan lisätty yleismääräys, jolla pyritään turvaamaan pientalovaltaisen Keskisen asuinalueen maisemakuvalliset arvot.... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Täydennysrakentamisen yhteydessä on kaadettava puustoa.... Vaikutukset liikenteeseen Ei merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen, kaavaan tehtävät muutokset ovat sen verran vähäisiä, että ne eivät tule esimerkiksi aiheuttamaan merkittävää liikennemäärän kasvua. Kaavaratkaisussa on varattu riittävän leveä katualue Keskisenkadun varteen, jos tulevaisuudessa sinne tulee tarve toteuttaa kevyen liikenteen väylä.... Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, tässä hankkeessa erityisesti vaikutukset maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöalueeseen Suunnittelualueen eteläkulma kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöalueeseen (Jämsänjoen agraarimaisema) ja suunnittelualue kokonaisuudessaan kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kaavamuutoksen mahdollistava lisärakentaminen on hyvin maltillista, muutettavaan kaavaan verrattuna lisärakennusoikeutta tulisi 0 k-m lisää ja rakennuspaikkojen Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

16 SELOSTUS (9) 8..0 määrä vähenisi yhdellä. Kaavaan on lisätty määräyksiä, joilla turvataan alueen ominaispiirteet ja maisema-alueen sekä RKY-alueen arvot. Selostuksen liitteessä 8 on esitetty kuvia Googlen street view palvelusta, samaisen liitteen kartalla on esitetty kuvien numero sekä suunta. Liitteen 8 kuvien perusteella voidaan päätellä että ei varsinkaan kauempaa tarkasteltuna suunnittelualueen lisärakentuminen vaaranna maisema- eikä RKYalueen arvoja. Kaavassa Ruotsulantien varteen osoitettu AP-tontti sekä korttelin tontti rajoittuu toteutuneeseen Keskisen asuinalueeseen, kaava mahdollistaa maltillista täydennysrakentamista em. asuinalueen reuna-alueille. Kaavassa APkorttelialueelle on lisätty määräyksiä (mm. harjansuunnasta, kattomuodosta ja julkisivumateriaalista), joilla ohjataan uudisrakentamisen sopeutumista olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sekä maisemaan. AP-tonttia ympäröi myös istutettava alueen osa, joka osaltaan edesauttaa uudisrakennusten häivyttämisen maisemaan. Edellä mainitun perusteella voi todeta, että suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä asemakaava ei heikennä valtakunnallisia aleueidenkäyttötavoitteita.. Ympäristön häiriötekijät Alue on tavanomaista asuinaluetta, jolla ei sijaitse häiriöitä sijaitsevaa toimintaa. Valtatien 9:n ja Ruotsulantien liikenteen aiheuttamat melutasot on selvitetty ympäristömelumallinnuksen avulla suunnittelualueen kohdalla. Melulaskennat on suoritettu SoundPlan.-laskentaohjelmalla. Lähtöaineistona on maastomallin osalta käytetty kaupungin kaavan pohjakartan korkeustietietoja. Liikennemäärät on poimittu liikenneviraston teettämistä liikennemääräkartoista vuodelta 0 (kts kuva.). Keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on valtatie 9:llä suunnittelualueen kohdalla noin 00 ajoneuvoa / vrk, josta raskaan liikenteen osuus on n. %. Ruotsulantien vastaavat luvut ovat 8 ajoneuvoa / vrk ja raskaan liikenteen osuus on n. %. Melumallinnus on suoritettu myös tavoitevuodelle 00, jolloin vuorokauden keskimääräinen kokonaisliikennemäärä tulee olemaan noin ajoneuvoa / vrk valtatiellä 9, kasvua olisi siis n.8 % ja raskaan liikenteen osuus pysyisi samana. Tieto on poimittu Keski-Suomen ELY-keskuksen tekemästä selvityksestä Valtatie 9 Jyväskylä-Jämsä Kehittämisselvitys (0). Ruotsulantien osalta ei ole tutkittua tietoa siitä miten liikennemäärä tulee kasvamaan, mutta mallinnuksessa on oletettu että liikennemäärä tulee kasvamaan saman verran kuin valtatiellä 9, eli 8 % ja raskaan liikenteen osuus pysyisi viidessä prosentissa. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

17 SELOSTUS (9) 8..0 Kuva. Ote liikenneviraston tekemistä liikennemääräkartoista, vasemmalla esitetty kokonaisliikennemäärä ja oikealla raskaan liikenteen määrä (ajoneuvoja / vrk). Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 0. Päiväajan melutasot näyttäisivät pääsääntöisesti pysyvän alle sovellettavia melutason ohjearvoja (Vnp 99/99) suunnittelualueella. Ohjearvot ovat asumiseen varatuilla alueilla taajamissa päiväaikaan db ja yöaikaan 0 db. Ainoastaan Ruotsulantien varressa sijaitsevalla rivitalotontilla näyttäisi mallinnuksen mukaan ohjearvot ylittyvän osalla tonttia. Rivitalotontin Ruotsulantien puoleiselle rakennusalan rajalle on lisätty määräys rakenteiden äänieristävyydestä. Rivitalotontin tarkemmassa toteuttamissuunnittelussa on otettava huomioon meluhaitat ja sijoittaa rakennusmassat ja piha-alueet niin että liikenteen aiheuttamat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

18 SELOSTUS 8 (9) 8..0 Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

19 SELOSTUS 9 (9) 8..0 Kuva. Asemakaavan merkinnät ja määräykset.. Nimistö Kaavamuutosalueella ei sijaitse uusia nimettäviä kohteita, alueella sijaitsee osa ennestään Ruotsulantieksi nimettyä katua.. Asemakaavan toteutus. Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen mahdollistava rakentaminen voidaan aloittaa kun kaava on saanut lainvoiman ja muut tarpeelliset luvat ovat myönnetty.. Toteutuksen seuranta Alueen rakennuskannan osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalle. Jämsässä.0.0 Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö. Liitteet Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 8 Jämsä Täyttämispvm Kaavan nimi Keskisen asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm 0..0 Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 8-0- Generoitu kaavatunnus 8V0A Kaava-alueen pinta-ala [ha],88 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0, Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,88 00, ,0 0, 0 A yhteensä,8 80, ,08,9 0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,, -,08 R yhteensä L yhteensä 0,89, -0,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,88 00, ,0 0, 0 A yhteensä,8 80, ,08,9 0 AP 0,,8 00 0,09 0, 00 AO,0, 00 0,0 0,9-0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,, -,08 VP 0, 00,0 -,08 R yhteensä L yhteensä 0,89, -0,0 Kadut 0,89 00,0 0,090 LT -0,9 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

22 LIITE..0 Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

23 LIITE..0 Liite. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevaraus- ja muista merkinnöistä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

24 LIITE..0 Liite. Ote Keski-Suomen. vaihemaakuntakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevarausmerkinnästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

25 LIITE..0 Liite. Ote Jämsän taajaman osayleiskaavasta sekä suunnittelualuetta koskevista merkinnöistä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

26 LIITE..0 Liite. Ote ajantasa-asemakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevista käyttötarkoitusmerkinnöistä. Suunnittelualueen rajaus punaisella. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

27 Keski-Suomen museo kohderaportti of Liite. laaja kohderaportti Keski-Suomen museo Jämsän täydennysinventointi 009 JÄMSÄ HONKALA KESKINEN * Keskisen takafasadi paikallistien suuntaan. (Saija Silen..009) Keskisen pihapiirin vanhaa rakennuskantaa (Saija Silen..009) pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 00/HTA/08 id: kunta: Jämsä kylä: Honkala sijainti: 00 Jämsä tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 8-9 ajoitusselite: 800-luvun jälkipuoliskon pihapiiri luokitus: ei määritelty arvotus: paikallisesti arvokas inventoija: Saija Silen inventointipvm:..009 kuvaus:..0 :

28 Keski-Suomen museo kohderaportti of..0 : Keskisen tilan pihapiiri sijoittuu Jämsänjoen viljaviin maisemiin, vanhan asutuksen historialliseen keskittymään, jossa ovat sijainneet Jämsän vanhimmat tilakeskukset. Nykymaisema Keskisen tilakeskuksen ympärillä on muuttunut ja vanha talonpoikaistilan pihapiiri on jäänyt keskelle modernia pientaloaluetta. Huolimatta maiseman muutoksesta, Keskisen pihapiiri nousee omana kokonaisuutenaan esiin maisemasta; lukujen rakennuskannasta muodostuva tilakeskus on säilyttänyt ympärillään historiallisen ilmapiirin. Keskisen tila on yksi vanhan Jämsän viljelytiloista ja Honkalan kylän vanhimpia taloja. Keskinen löytyy jo vuoden 9 maakirjasta Maskula-nimisenä (Suur-Jämsän historia I, s.80). Keskisen pihapiiri seuraa perinteistä neliöpihan mallia, nykypäiviin säilynyt rakennuskanta on pääosin 800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta ja 900-luvun alusta; pihapiiriä on viimeisen vuosikymmenen aikana täydennetty siirtämällä pihan sivulle aittarakennus. Nykyisin pihapiirissä on 800-luvun lopulla valmistunut suurehko, hirsirunkoinen asuinrakennus. Sen nykyasu on peräisin pääosin 90- luvulta, jolloin talossa tehtiin huomattavia muutoksia. Tuolloin mm. katto muutettiin, keittiötä jatkettiin ja ikkunat muutettiin T-mallisiksi perinteisestä -ruutuisesta. Ulkoasussa ilmeisesti pyrittiin jugendin tyylipiirteisiin. Ulkoasuun lisättiin kattolyhdyt ja keskifrontoni. Lisäksi rakennusta korotettiin ja toiseen kerrokseen tehtiin asuintilaa. Nykyisten omistajien aikaan on päärakennuksessa tehty suuri peruskorjaus vanhaa kunnioittaen; rakennuksen kunnostuksessa on käytetty mahdollisimman paljon vanhaa hyväksi ja esimerkiksi saman ikäisten lähitilojen purkutyömailta on pelastettu jatkokäyttöön erilaisia rakennusosia. Rakennuksen kunnostuksessa on osin rakennusta palautettu 900-luvun alkupuolen asuun. Muutoksena rakennuksen perusmuotoon on tehty toisen päädyn osalta, jonne on tehty kylmäkuisti eteistilaksi lasi-ikkunoin. Lisäosa on suunniteltu hyvin ja se istuu rakennuksen kokonaisilmeeseen saumattomasti; vanhojen ikkunoiden ja ovien käyttö sekä alkuperäistä vastaavan puutavaran ym. materiaalien kautta ei laajennusosaa edes äkkisiltään erota vanhasta asusta. Kunnostukset ovat olleet poikkeuksellisen uskollisia alkuperäiselle rakennukselle, käsityönä tehdyt kunnostustoimet ovat antaneet rakennukselle pitkän iän jatkossakin. Pihapiiriin kuuluu nykyisin myös vanha lohkokivinavetta 900-luvun taitteesta, 80-luvulla rakennettu ja nykyiselle paikalleen vuonna 909 siirretty aittarakennus, viime vuosikymmenen aikana pihan pitkälle sivulle aitan viereen siirretty toinen aittarakennus sekä 90-luvun sauna ja kellari. historia: Keskisen tilan historiaa tunnetaan kirjallisista lähteistä jo vuoden 9 maakirjasta, jossa tilan nimenä oli Maskula. Sittemmin tila tunnettiin Keskisenä. Talonpoikaistilan vanha päärakennus toimi historiansa aikana mm. käräjätupana ja sen nurkalla sijaitsi raippakuusi. Pihapiiri oli aikanaan umpipiha-mallia, jossa erikseen oli jaettu miespiha ja karjapiha. Sittemmin piharakenne on muuttunut avoimeksi, kun maatalous kehittyi ja pihapiirin rakennuksien määrä väheni. Historiallisesta piharakenteesta tiedetään ainakin sen verran, että aikanaan vanhan päärakennuksen, käräjätuvan, vieressä kasvoi raippakuusi ja sen vieressä sijaitsi vuonna 80 rakennettu kaksikerroksinen riviaitta. Yhdessä huoneessa on edelleen jauholaarit. Aittarakennuksen nykyisellä paikalla sen sijaan sijaitsi aikanaan talli ja navetta; nykyisen navettarakennuksen paikalla sen sijaan oli karjapihalla lampola. Pihapiiriä ympäröi riukuaita sekä suuret reunuskuuset. Keskisen tilakeskus on ajan mittaan kokenut joitakin muutoksia; vuonna 9 purettiin tilan vanha päärakennus, nykyinen päärakennus on ollut pihan toisena asuinrakennuksena ilmeisesti jo 800-luvun lopulta lähtien. Keskisellä toimi 80-luvulla myös poikakoulu jonkin aikaa. Pihapiiristä on purettu vuonna 9 valmistunut riihi-puimavaja vuonna 9, sen takana oli sijainnut vanha kuivaamo. Tästä oli tehty vuonna 98 mökki. Vanha sauna pihapiirissä oli rakennettu samanaikaisesti myös asuinkäyttöön, jonne majoittui renki tai piika aikanaan. Vanha sauna muutettiin myös vuonna 98 pelkästään asuinkäyttöön, ilmeisesti tilatarve oli kova tuolloin. Opatias Keskinen teetti Antti Keskisen mukaan ( haastattelu.0.99) vuosina 9-9 Partalasta tuodusta aitasta Rossin ja Keskisen tilojen rajalle yhteisen saunarakennuksen. Myöhempien maakauppojen myötä sauna purettiin vuonna 90. aikaisemmat arvioinnit: Keskisen pihapiiri on arvioitu maisemallisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaaksi vuoden 980 Jämsän rakennusinventoinnissa. Luettelointiperusteena on ollut kohteen merkitys talonpoikaisen rakennuskulttuurin muutosten heijastajana. arviointi: Keskisen pihapiirillä on huomattavaa paikallista maisemallista merkitystä osana vanhan agraarimaiseman rakennetta, joka pääosin on tilan ympäriltä muuttunut moderniksi pientaloasutukseksi. Kohde sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla, vaikuttaen ympäröivään historialliseen maisemakuvaan. Keskisen tilalla on pitkä historia yhtenä Jämsän kantatiloista ja sen myötä kohteella onkin huomattavaa paikallishistoriallista merkitystä. Tilalla on myös paikallista sivistyshistoriallista merkitystä, sillä siellä pidettiin poikakoulua 80-luvulla. Keskisen pihapiirillä on huomattavaa rakennushistoriallista merkitystä 800-luvun lopun 900-luvun alun jämsäläistä talonpoikaista suurtilaa edustavana kohteena, jossa rakennuksia on kunnostettu alkuperäistä asua ja rakennustapaa kunnioittaen sekä eheytetty pihapiirin rakennetta historiallisesta näkökulmasta.

29 Keski-Suomen museo kohderaportti of..0 : lähteet: Keski-Suomen museo. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Jämsä, kohdekortti numero 9. Inventoijana Päivi Andersson Inventoinnin yhteydessä haastateltu.0.99 Antti Keskistä Jämsässä. Keijo K. Kulha: Vanhan Jämsän historia. Turku, 9. Suur-Jämsän historia I. Forssa 9. Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto. Lausunto Jämsän Keskisen talon päärakennuksen korjauksesta ( Päivi Andersson, Esko Ahola ) Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto. Keskisen talon asemapiirros,..980 / Päivi Andersson Antti Keskisen tiedonannon mukaan. muu tieto: Kohteessa on tehty vuonna 00 Keski-Suomen museon katselmus Päivi Anderssonin ja Esko Aholan toimesta lausuntopyynnön myötä tehdyssä katselmuksessa todettiin kohteen rakennushistorialliset arvot erityisesti kunnostettavan päärakennuksen osalta ja todettiin tehdyt kunnostustoimet. Rakennuksessa oli tuolloin saatu valmiiksi uusi perustus, routasuojaus, salaojitus sekä rakennuksen kengitys pääfasadin puolelta. Samalla oli uusittu vuorilaudoituksen alaosa kengitetyltä osin. Hirsirunko oli myös erotettu 90-luvulla valetusta betonilaatasta ja laattaan oli lisätty tuuletusaukkoja. Kuistit oli rakennettu uudelleen vanhan mallin mukaan, korvaavina osina oli saatu vanhoja materiaaleja mm. Ala-Ruotsulan ja Anjalan taloista. Seinien eritysmateriaalina oli kunnostuksissa käytetty Keski- Suomen ympäristökeskuksen suosituksesta kosteutta pidättäviä Vital-levyjä. Sisätiloissa on jätetty monin paikoin alkuperäisiä materiaaleja kertomaan rakennuksen vaiheista. Talon kunnostus on dokumentoitu poikkeuksellisen hyvin, vaihe vaiheelta valokuvin ja tekstitiedoin omistajaperheen toimesta. NAVETTA Keskisen navettarakennus sijoittuu poikkisuunnassa päärakennuksen nähden. (Saija Silen..009) id: 099 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku:, perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: navetat 8 navetat, sikalat, kanalat yms. 999 muualla luokittelemattomat rakennukset 900-luvun taite ei täytetty lohkokivi lohkokivi, hirsi ja lauta osin pystylaudoitusta ei täytetty satulakatto ei täytetty pieniruutuiset, komea päätyikkuna Suurehko lohkokivestä pääosin rakennettu navetta-tallirakennus sijaitsee poikkisuunnassa päärakennukseen nähden ja muodostaa yhden sivun neliöpihasta. Näyttävä navettarakennus on lohkokiviosaltaan säilynyt, vaikka on ollut poissa käytöstä vuodesta 9 lähtien, jolloin tilalla lopetettiin karjanpito. Metsän puoleinen pääty rakennuksesta on puuosiensa myötä kärsinyt ja se mahdollisesti puretaan. Navettarakennuksessa erityisen näyttävä piirre on päärakennuksen suuntainen,

30 Keski-Suomen museo kohderaportti of..0 : päätykolmiossa sijaitseva suuri ikkuna. Lohkokivinavetassa on käytetty muilta osin pieniruutuista ikkunaa. Rakennuksessa on satulakatto, toisessa kerroskorkeuyudessa on tyypilliseen tapaan ollut heinäparvi. PÄÄRAKENNUS Pääfasadi tulosuunnasta. (Saija Silen..009) id: 09 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku:, perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: asuinrakennukset 0 yhden asunnon talot 0 yhden asunnon talot 800-luvun jälkipuolisko, nykyasu 90-luku ei täytetty lohkokivi hirsi pysty ei täytetty aumakatto, keskifrontoni ja kattolyhdyt huopa t-karmi Keskisen päärakennus on peräisin ilmeisesti 800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. Hirsirunkoinen, alkujaan paritupa-periaatteeseen nojaavan pohjakaavan omaava rakennus on kokenut ajan mittaan uudistuksia. Mittavimmat niistä tapahtuivat 90-luvulla, jolloin rakennusta modernisoitiin ajan tyyliihanteiden mukaisesti sekä laajennettiin. Lohkokiviperustukselle tehty suurehko talonpoikaistilan päärakennus on nykyasussaan lähinnä maaseutujugendin tyylipiirteitä omaava. Rakennus on hyvässä kunnossa, sillä sitä on kunnostettu parin viime vuosikymmenen aikana. Päärakennus on suorakaiteen muotoinen, sen ulkovuoraus on pystylaudoituksella toteutettu ja suuren rakennuksen pitkiä sivuja jäsentävät följareiden rivistö. 90- luvulla talossa tehtiin huomattavia muutoksia. Tuolloin mm. katto muutettiin, keittiötä jatkettiin ja ikkunat muutettiin T-mallisiksi perinteisestä -ruutuisesta. T-karmeissa sisäänkäynnin yhteydessä olevien vanhojen umpikuistien yhteydessä on käytetty pieniruutuista yläosaa T-karmin päällä. Ulkoasussa ilmeisesti pyrittiin jugendin tyylipiirteisiin. Lisäksi rakennusta korotettiin ja toiseen kerrokseen tehtiin asuintilaa. Aumakattoisessa rakennuksessa arkkitehtonisina tehokeinoina käytetty keskifrontonia ja kattolyhtyjä. Nykyisten omistajien aikaan on päärakennuksessa tehty suuri peruskorjaus vanhaa kunnioittaen; rakennuksen kunnostuksessa on käytetty mahdollisimman paljon vanhaa hyväksi ja esimerkiksi saman ikäisten lähitilojen purkutyömailta on pelastettu jatkokäyttöön erilaisia rakennusosia. Rakennuksen kunnostuksessa on osin rakennusta palautettu 900-luvun alkupuolen asuun. Muutoksena rakennuksen perusmuotoon on tehty toisen päädyn osalta, jonne on tehty kylmäkuisti eteistilaksi lasi-ikkunoin. Lisäosa on suunniteltu hyvin ja se istuu rakennuksen kokonaisilmeeseen saumattomasti; vanhojen ikkunoiden ja ovien käyttö sekä alkuperäistä vastaavan puutavaran ym. materiaalien kautta ei laajennusosaa edes äkkisiltään erota vanhasta asusta. Kunnostukset ovat olleet poikkeuksellisen uskollisia alkuperäiselle rakennukselle, käsityönä tehdyt kunnostustoimet ovat antaneet rakennukselle pitkän iän jatkossakin. Laajamittainen peruskorjaus toteutettiin luvulla perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja hyödyntäen niin sisä- kuin ulkotiloissakin. RIVIAITTA JA KALUSTOVAJA

31 Keski-Suomen museo kohderaportti of..0 : id: 09 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: aitat 9 talousrakennukset 9 talousrakennukset ajoitus: 80-luku, nykyiselle paikalleen 909 suunnittelija: kerrosluku: perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: ei täytetty nurkkakivi hirsi ei vuorattu ei täytetty satulakatto ei täytetty ei täytetty Pihapiirin vanhimpia rakennuksia on aittarakennus, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonne 909 vanhan asuinrakennuksen ja raippakuusen vierestä ( Antti Keskisen tiedonanto.0.99). Aitta on rakennettu 80, rakennuksen toista päätä laajennettiin sittemmin kalustovajalla. Aikaisemmin paikalla on oli vanha navetta ja talli. Kaksikerroksinen riviaittarakennus edustaa tyypillistä talonpoikaista mallia. Hirsinen rakennus on vuoraamaton ja muodostaa jatkososineen yhden sivun pihapiiristä. Sen jatkoksi on sittemmin siirretty yksinäisaitta sisääntuloväylän suulle jatkamaan aittariviä. Aittarakennus on edelleen käytössä varastona. SAUNA id: 098 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: saunat 9 saunarakennukset 9 saunarakennukset 90-luku ei täytetty betoni puu pysty ei täytetty satulakatto pelti standardi Pihapiirin laidalla, päärakennuksesta katsoen pihan vastakkaisella puolella, suojaisasti metsän reunassa sijaitsee 90-luvun puurakenteinen saunarakennus. Se tehtiin nykyiselle paikalle, kun maakauppojen myötä Keskisen ja Rossin tilojen rajalla ollut hirsisauna purettiin. Pieni puulämmitteinen saunarakennus on edelleen käytössä. Se edustaa perinteistä ja rakentamisajankohdalleen jopa poikkeuksellisen traditionaalista saunamallia pienellä pukuhuoneella ja suuremmalla löylyhuoneella varustettuna. Puusaunassa on lautavuoraus ja satulakatto. YKSINÄISAITTA id: 000 rakennustyyppi: aitat alkup. käyttö: 9 talousrakennukset nyk. käyttö: 9 talousrakennukset ajoitus: lukujen taite suunnittelija: ei täytetty kerrosluku:, perustus: nurkkakivi runko: hirsi vuoraus: ei vuorattu

32 Keski-Suomen museo kohderaportti of..0 : ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: ei täytetty satulakatto ei täytetty ei täytetty Pihapiiriin johtavan sisäänkäyntiväylän viereen, riviaitan jatkoksi on siirretty yksinäisaitta. Aittarakennus on aikanaan siirretty tilalta lähitilalle, josta se vuosikymmenien jälkeen palasi takaisin lähtöpaikkaansa. Hyväkuntoinen ja suurehko yksinäisaitta on nurkkakiville perustettu ja hirsipinnalla oleva satulakattoinen rakennus. Sen siirto riviaitan jatkoksi on osaltaan eheyttänyt perinteistä neliöpihan mallia. Keski-Suomen museon Kioski-sovellus -sovellusvuokrauspalvelu

33 Laskennassa huomioidut rakennukset Liite. Melualueet LAeq 0- Äänitaso (laskentakorkeus mp +m) < db - 0 db 0 - db - 0 db 0 - db - 0 db > 0 db : 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/0

34 Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 8. Melualueet LAeq -0 Äänitaso (laskentakorkeus mp +m) < db - 0 db 0 - db - 0 db 0 - db - 0 db > 0 db : 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/0

35 Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 9. Melualueet LAeq 0-00 Äänitaso (laskentakorkeus mp +m) < db - 0 db 0 - db - 0 db 0 - db - 0 db > 0 db : 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/0

36 Laskennassa huomioidut rakennukset Liite 0. Melualueet LAeq Äänitaso (laskentakorkeus mp +m) < db - 0 db 0 - db - 0 db 0 - db - 0 db > 0 db : 000 sisältää Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvia 08/0

37 LIITE. ()..0 Lausunnon antaja Yhteenveto lausunnon sisällöstä Vastine Keski-Suomen liitto (.0.0) Keski-Suomen museo (.0.0) - Kaava-alue sijaitsee maakuntakaavan sekä.vaihemaakuntakaavan mukaisella taajamatoimintojen alueella (A). Lisäksi maakuntakaavan varauksista alueen eteläosaan ulottuu Jämsänjoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m). Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan myös maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöalueella (Jämsänjoen agraarimaisema). Maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaina rakennettuina kulttuuriympäristöinä on osoitettu v.99 valmistuneen valtakunnallisen luettelon (RKY 99) kohteet. Uusimmassa RKY-inventoinnissa (v. 009) Jämsänjoen agraarimaisemaa koskeva rajaus on muuttunut. Uuden inventoinnin mukainen rajaus sivuaa kaava-aluetta eteläosasta. Tämä rajausmuutos on hyvä huomioida kaavan jatkovalmistelussa. - Keski-Suomen museo esittää Keskisen tilan pihapiirin ja rakennusperinnön säilyttämistä asemakaavan muutoksessa. Rakennusten kulttuurihistorialliset arvot on todettu ja 009 Jämsän rakennusinventoinneissa. Lisäksi Keski-Suomen museo on antanut lausunnon päärakennuksen säilyttävästä korjauksesta.9.00 ja katujärjestelyiden muuttamisesta arvokkaan pihapiirin ympäristöarvoja tukevaksi asemakaavamuutoksessa..00. Museo pitää tärkeänä että Keskisen tilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen turvataan asemakaavan suojelumääräyksin. Suojelumääräyksen sisällöksi - Selostukseen on lisätty liite, jossa esitetty suunnittelualueen sijainti suhteessa maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lisätään kaavaan yleismääräys, jolla turvataan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman säilyminen. Määräys on muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. - Kaavamuutoshakijan sekä Keski-Suomen museon edustajan kanssa on pidetty katselmus., jossa katsottiin läpi Keskisen pihapiirin rakennukset. Katselmuksessa sovittiin että varustetaan päärakennus, kaksi aittaa sekä saunarakennus suojelumerkinnällä. Lohkokivinavetta on vuoden 009 inventoinnin jälkeen romahtanut ja siitä on enää vain osa kivijalasta ja seinistä pystyssä, joten sen osalta suojelumerkintä on tarpeeton. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

38 LIITE. ()..0 Keski-Suomen museo esittää: sr=suojeltava rakennus. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä tulee säilyttää historialliset ominaispiirteet. Merkittävistä muutossuunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto ennen toimenpide- ja rakennuslupapäätöksen tekemistä. Suojelumerkintä on tarpeen kunnostetulle päärakennukselle, aittavajarakennukselle, yksinäisaittarakennukselle sekä lohkokivinavetalle. Keski-Suomen ELY-keskus (.0.0) - Museo pitää tärkeänä, että täydennysrakentamista kaavaalueella ohjeistetaan kaavan yleismääräyksissä sopeutumaan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja maiseman luonteeseen. Alueelle soveltuvaa rakentamista tulee ohjata rakennusmääräyksin. Alueen luonne tulee säilyttää maisemakuvaltaan väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena. - Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museo muistuttaa, että alueen läheisyydestä tunnetaan useita rautakautisia kalmistoja. Vaikka kaava-alueelta ei tunnetakaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, niin jos alueen rakennustoiminnan aikana tavataan merkkejä muinaisesta ihmistoiminnasta, on rakennustyöt keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteys museoviranomaiseen (K-S museo tai Museovirasto). - Toteavat että koska alueelta puuttuu oikeusvaikutteinen yleiskaava, tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maakuntakaavan - Lisätään kaavaan yleismääräys, jolla turvataan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman ominaispiirteiden säilyminen, määräys on muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. - Ei aiheuta toimenpiteitä, kyseinen asia on kirjattu muinaismuistolakiin, joten siitä ei ole tarpeen kaavaan lisätä ohjaavia määräyksiä. - Kaavaselostukseen on lisätty liite. Liitteessä on esitetty suunnittelualueen sijainti suhteessa valtakunnallisesti rakennettuun Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

39 LIITE. ()..0 ohjausvaikutukset ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Tätä kaava-aluetta koskevat alueidenkäyttö- ja erityistavoitteet tulee lisätä kaavaselostukseen ja ottaa ne huomioon tehtävissä selvityksissä sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen johdosta K-S maakuntakaava ja sen suunnittelumääräykset ohjaavat suoraan asemakaavan laadintaa. Kaavakartalla ei kuitenkaan ole osoitettu Jämsänjoen maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta tai Jämsänjoen agraarimaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Näihin liittyvä yleiskaavatasoinen tarkastelu ja arviointi sekä maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot turvaavat määräykset puuttuvat asemakaavamääräyksistä. Selvityksiin perustuvat arviot tulisi lisätä kaavaselostuksen yleiskaavallisen tarkastelun kohtaan kahdeksan. - Rakennusten tarkastelu on jätetty lausunnonantomenettelyn varaan, vaikka kohdassa.. asemakaavan suunnittelun tarpeeksi todetaan omistajan halu rakennusten kunnossapitoon ja säilyttämiseen kokonaisuutena. Kaavaehdotuksessa tulee selvittää tarve rakennusten suojelulle sekä edellytyksiä sille. - Asemakaavamuutoksessa on uudisrakentamiseen osoitettu AOja AR-tontteja, joiden rakennusoikeus määräytyy kulttuuriympäristöön (Jämsänjoen agraarimaisema) sekä maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Lisätään kaavaan yleismääräys, jolla turvataan arvokkaan rakennetun kulttuuri-ympäristön sekä maiseman säilyminen. Määräys on muotoa: Kaavaalue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. - Kaavamuutoshakijan sekä Keski-Suomen museon edustajan kanssa on pidetty katselmus., jossa katsottiin läpi Keskisen pihapiirin rakennukset. Katselmuksessa sovittiin että varustetaan päärakennus, kaksi aittaa sekä saunarakennus suojelumerkinnällä. Lohkokivinavetta on vuoden 009 inventoinnin jälkeen romahtanut ja siitä on enää vain osa kivijalasta ja seinistä pystyssä, joten sen osalta suojelumerkintä on tarpeeton. - Kaavaehdotuksen on lisätty yleismääräys, jolla turvataan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

40 LIITE. ()..0 rakennusoikeus- tai tehokkuuslukuna ja tonttien rajoja myötäilevien rakennusalojen perusteella. Koska alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan, tulee asemakaavamääräysten ohjata rakentamisen sijoittumista, ilmettä ja materiaaleja. Yleensä tällaisia seikkoja tarkastellaan kaavaselostuksessa myös havainnekuvin. Kaavaehdotusta laadittaessa tulisi em. seikat ottaa huomioon. - Korttelin AO-tontin kolmiomainen länsinurkka, lohkaisee osan viereisestä tontista. Kulkuyhteys rakennuspaikoille sekä kevyenliikenteen yhteydet tulisi tutkia myös kaavamuutosaluetta laajempana tarkasteluna (yleiskaavataso) ottaen huomioon muutokset. - Puistoalueen muuttamiselle osittain asuntoalueeksi tulee esittää perustelut. maiseman ominaispiirteiden säilyminen, määräys on muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. Rakennusoikeudet on ehdotukseen muutettu niin että ne osoitetaan rakennusoikeuslukuna koko kaavamuutosalueella. - Selostuksen liitteessä. esitetty miten kulkuyhteydet alueella on ratkaistu. - Asuinalueiksi muutettavat puistoalueet eivät ole olleet yleisessä virkistyskäytössä, eikä kunta näe niitä tärkeinä puistoalueina, joka kannattaisi säilyttää. Esimerkiksi Ruotsulantien varressa sijaitseva puistokaistale olisi lähinnä toiminut suojavyöhykkeenä muutettavan kaavan pientalotonttien ja Ruotsulantien välillä. Kaavamuutoksessa on osa puistoalueesta osoitettu istutettavaksi alueeksi, joka kaavan toteutuessa toimisi edellä mainittuna suojavyöhykkeenä. Kaavamuutosalueen pohjoisosassa sijainneet puistoalueet, jotka on esitetty muutettavaksi osaksi pientalokorttelia eivät myöskään ole olleet yleisessä Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

41 LIITE. ()..0 virkistyskäytössä. Em. alueet eivät sovellu kovin hyvin virkistyskäyttöön lähellä kulkevan valtatien 9 johdosta. Lisätään selostuksen kohtaan... kohta 9. tarkempi perustelu puistoalueen poistamiselle. - Yleiskaavan puuttumisenkin vuoksi olisi syytä esittää liitekarttana myös muutoksen jälkeinen kaavakarttojen yhdistelmä. - Kaava-alue rajoittuu yhdystiehen (Ruotsulantie), jota ei ole otettu mukaan kaava-alueeseen. Ruotsulantie on osittain mukana ajantasa-asemakaavassa. Ruotsulantie tulee ottaa mukaan kaava -alueeseen ja osoittaa se katuna. Ruotsulantielle ja Keskisenkadulle tulee osoittaa tarvittavat liittymäkieltomerkinnät niille kohdin, missä uusia liittymiä ei sallita. - Liikennemelumallinnus osoittaa, että ennustetilanteessa yli db:n päivämelun ohjearvot ylittyvät joillain kohdissa asemakaavan mukaisella AR korttelissa. Ruotsulantien puoleiselle sivulle on annettu kaavamääräys db. Määräystä tulee täydentää oleskeluun tarkoitettujen pihaalueiden osalta (Vnp 99/99) ja tutkia onko syytä osoittaa db määräys myös AR korttelin länsireunaan. - Ottaen huomioon mitä lausunnossa on tuotu esille kaavasta tulee pyytää viranomaislausunnot ehdotusvaiheessa ja siitä saattaa olla tarpeen järjestää myös neuvottelu ennen sen - Selostuksen liitteessä. on esitetty asemakaavayhdistelmä, jossa on voimassa olevat asemakaavat sekä tämän kaavan kaavamuutosehdotus. - Otetaan mukaan Ruotsulantie suunnittelualueen kohdalla ja lisätään tarvittavat liittymäkieltomerkinnät. - Lisätään kaavaan yleismääräys, joka on muotoa: Korttelin tontin oleskelualueet tulee suojata liikennemelulta melusuojauksella niin, että ulko-oleskelutilojen melutaso on päivällä alle dba ja yöllä alle dba. AR-korttelin länsireunaan ei olla katsottu tarpeelliseksi lisätä db:n määräystä, koska melun ohjearvot ylittyvät vain pienellä osalla tontin länsirajaa. - Pyydetään ehdotusvaiheessa viranomaislausunnot. Toimitetaan yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin ELYkeskukselle, joka voi sen jälkeen arvioida onko tarpeen Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

42 LIITE. ()..0 Elenia Oy (0.9.0) Keski-Suomen pelastuslaitos (8.0.0) hyväksymistä (MRL mom.). - Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia pienjännitejohtoja. Alueella ei sijaitse muuntamoita ja aluetta syöttävä muuntamo on suunniteltu saneerattavaksi tämän kaava-alueen ulkopuolelle. Mahdolliset linjan siirrot laskutetaan työn tilaajalta. - Ilmoittavat että kaavamuutokselle ei ole henkilö- tai paloturvallisuuden kannalta esteitä edellyttäen, että seuraavat asiat huomioidaan. Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia tai luonnon sammutusvedenottopaikkoja pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa tiedot Keski- Suomen pelastuslaitokselle liitettäväksi sammutusvesisuunnitelmaan. - Kiinteistöjen osoitteistoa laadittaessa tulisi ottaa huomioon Kuntaliiton ohjeet ja suositukset osoitejärjestelmästä. järjestää viranomaisneuvottelua. - Ei aiheuta toimenpiteitä. - Suunnittelualueella ei ole sellaisia luonnon sammutusvedenottopaikkoja, jotka voitaisiin kaavakarttaan merkitä. Toimitetaan pelastuslaitoksen luonnosvaiheen lausunto tiedoksi Jämsän vesi liikelaitokselle, jotka vastaavat vesihuollon järjestämisestä. - Osoitteistoa laadittaessa noudatetaan Kuntaliiton ohjeita ja suosituksia. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

43 LIITE. () 9..0 Mielipiteen antaja Yhteenveto mielipiteen sisällöstä Vastine Hannu Äikäs, Irja Äikäs, Paula Piispala, Kirsi Äikäs, Marita Äikäs-Mäkeläinen (9.9.0) - Eivät hyväksy asemakaavan muutoksen osaa, jossa erillispientalojen korttelialue (AO) muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Haluavat alueen säilyvän kaavan osalta ennallaan, koska alue muuttuisi maisemallisesti ja oleellisesti jopa rauhattomaksi. Kaavamuutoksen myötä kiinteistöjen jälleenmyyntiarvot laskisivat oleellisesti. Kaavamuutos ei täytä hyvän yhdyskuntarakenteen piirteitä. Esitys käyttötarkoitus-merkinnän muutoksesta (AO AR) on tullut maanomistajalta, uusi merkintä mahdollistaisi rivitalon rakentamisen ja vastaisi paremmin maanomistajan tulevaisuuden tarpeita. Kaupunki ei ole nähnyt että merkinnän muuttamiseksi olisi esteitä. ARtontille esitetty rakennusoikeus on 00 k-m ja tontin pinta-ala on n. 00 m, tehokkuusluvuksi muodostuu näin n. 0.09, mikä voidaan katsoa hyvin maltilliseksi. Kaavaehdotukseen on lisätty määräys, joka on muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. Em. määräyksellä varmistetaan se että rakentamisessa on otettava huomioon lähiympäristössä sijaitsevan rakennuskannan ominaispiirteet. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

44 Hartusvuori Suunnittelualue Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Särkijärvi Kuusikk Liite. Pukinvuori Palomäki Lukkoila Urh. Uimar. Vesitorninmäki Vt. Vanh.k. Noorala Hiidenmäki Keskinen Puttola Kansanopisto Museo Ruotsula Saari Ala-Manninen Karhala Kive Vinni Ylä-Man Puhdistamo Niemi Virmapyhänvuori :0 000 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 0/0 aineistoa ja Museoviraston paikkatietoaineistoa 0/0.

45 9 pp 0 Liite. K KUNNALLISKODINPUISTO 9 :8 8 9 :8 : :8 0K0 LT a-ruotsulantie 9 90 :0 Saksalankatu kv K SAKSALANKATU EV ajo K : :8 9 LT 90 kt AO- II e=0. 9 MASKULANKATU VP RUOTSULANTIE 8 L 8 L : L :8 00 : dba Jyväskyläntie RUOTSULANTIE 0 VP kr I / 8 :8 AO 00 AR I 00 0 Ruotsulantie : AO II :88 sr sr KESKISENKATU lm 0 VP sr sr Keskisenkatu 9 P 0 t 0 8 lm lm Ihalankatu : AO t AO / I 00 lm AO PIM I :8 AO / I lm allas Leilahdenkatu lm lm lm kh kt AOR AO lm lk Peltokatu 89 lm / I ul jk/pp AR 0 Zs e=0. jk/pp AO e= I LEILAHDENKATU IHALANKATU / I I I 8 0 lm 9 PI : jk/pp 9 jk/pp : 8 lm 8 lm jk/pp AO 9 lm Riistapolku kt Rajatontinkatu 8 0 :9 P PELTOKATU X RIISTAPOLKU I AR :9 I e= AO 00 RAJATONTINKATU / I sm pelikenttä :8 0 pelikenttä 9

46 9 pp 0 K KUNNALLISKODINPUISTO 9 :8 8 9 :8 : Kulkuyhteydet :8 0K0 LT a-ruotsulantie 9 90 :0 Saksalankatu kv K SAKSALANKATU EV ajo K : :8 9 LT 90 kt AO- II e=0. 9 MASKULANKATU VP RUOTSULANTIE 8 L 8 L : L :8 00 : dba Jyväskyläntie RUOTSULANTIE 0 VP kr I / 8 :8 AO 00 AR I 00 0 Ruotsulantie : AO II :88 sr sr KESKISENKATU lm 0 VP sr sr Keskisenkatu 9 P 0 t 0 8 lm lm Ihalankatu : AO t AO / I 00 lm AO PIM I :8 AO / I lm allas Leilahdenkatu lm lm lm kh kt AOR AO lm lk Peltokatu 89 lm / I ul jk/pp AR 0 Zs e=0. jk/pp AO e= I LEILAHDENKATU IHALANKATU / I I I 8 0 lm 9 PI : jk/pp 9 jk/pp : 8 lm 8 lm jk/pp AO 9 lm Riistapolku kt Rajatontinkatu 8 0 :9 P PELTOKATU X RIISTAPOLKU I AR :9 Liite. I e= AO 00 RAJATONTINKATU / I sm pelikenttä :8 0 pelikenttä 9

47 LIITE. ().9.0 Lausunnon antaja Yhteenveto lausunnon sisällöstä Vastine Keski-Suomen liitto (..0) - Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa liitto kiinnitti huomiota Jämsänjoen rakennetun kulttuuriympäristön v.009 tehdyn inventoinnin mukaisen rajauksen huomioon ottamiseen. Kaavaehdotukseen lisätty yleismääräys, jolla turvataan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman säilyminen. Keski- Suomen liiton mielestä kaavaehdotus on nyt maakuntakaavan mukainen eikä - Ei aiheuta toimenpiteitä. Keski-Suomen museo (..0) Keski-Suomen ELY-keskus (9..0) liitolla ole siihen huomautettavaa. - Keski-Suomen museo on luonnosvaiheessa.0.0 antamassaan lausunnossa esittänyt Keskisen talon pihapiirin rakennusperinnön säilyttämistä asemakaavassa. Kaavaehdotuksessa museon näkemykset on otettu huomioon. Museolla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. - Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole otettu riittävästi huomioon. Kaavaaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttö- ja niiden erityistavoitteet puuttuvat kaavaselostuksesta sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. VATn erityistavoitteisiin on kirjattu mm.: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnalliset merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, - Ei aiheuta toimenpiteitä - Selostuksen kohtaan... lisätty maininta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja mitkä tavoitteet on erityisesti otettava huomioon tässä kaavassa. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

48 LIITE. ().9.0 jotka perustuvat riittävän laajaalaiseen valmisteluun. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 009) aineisto sekä hiljattain päivitetty aluetta koskeva maisema-alueinventointi ovat tällaisia inventointeja. - VATia toteutetaan ottamalla ne huomioon maakuntakaavoituksessa sekä yleiskaavoituksessa, jotka ohjaavat asemakaavojen laatimista. Koska Jämsän keskustaajamassa ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava suoraan asemakaavojen laatimista. Kaavakartalta puuttuu Jämsänjoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Jämsänjoen agraarimaisema), em. viittaava asemakaavaehdotuksen yleismääräys koskee maisemakuvallisesti tärkeää pientalovaltaista aluetta. Em. arvoihin liittyvä yleiskaavatasoinen tarkastelu ja arviointi sekä niiden perusteella annetut detaljikaavatasoiset maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot turvaavat määräykset puuttuvat asemakaavasta. Maa- ja metsätalouskäytössä olevien puistoalueiden muuttaminen osittain asuinalueeksi tulee myös perustella tästä näkökulmasta. - ELY-keskus toteaa, että po. - Lisätään kaavakartalle RKYsekä maisema-alueen rajaukset. RKY-alueen rajaus ulottuu vain suunnittelualueen lounaiskulmaan koskien katualuetta ja AR-tontin istutettavaa aluetta, eli käytännössä alueille, joille ei voida rakentaa. Maisemaalueen rajaukseen liitetään tarkempi määräys ohjaamaan uudis- ja korjausrakentamista. Määräys on muotoa Kaavaalue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutua alueen maisemakuvaan ja rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena. Selostuksen kohdassa.. kohta 8 on kerrottu miten maisema-arvot sekä rakennetun ympäristön arvot on huomioitu. Täydennetään vielä selostuksen kohtaa.. kohta 9, jossa käsitellään virkistysalueiden riittävyyttä. Huomioitavaa on että Keski- Suomen liitto ja Keski-Suomen museo eivät ole ehdotusvaiheen lausunnoissaan tuoneet esille että kaavaratkaisua tulisi enää muuttaa/täydentää. - Pyritään huomioimaan Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

49 LIITE. ().9.0 arvokkaille maisema- ja kulttuuriympäristöalueille on tehty useita pieniä kaavamuutoksia selvittämättä tai ottamatta niiden arvoja kokonaisuutena huomioon, jolloin niiden muodostamat kokonaisuudet ovat kärsineet ja merkitys heikentynyt. Vireillä olevassa keskusta-alueen yleiskaavatyössä tulee suorittaa inventointeihin perustuva alueita koskeva kokonaisarviointi. - Kaavamerkintöjen ja määräysten tulisi olla toisiinsa loogisesti liittyvät siten, että alueen arvot todetaan kaavan puuttuvan yleiskaavan korvaavissa aluetta koskevien rajausten yleismääräyksissä. Niihin perustuen annetaan tarkemmat korttelikohtaiset uudisrakentamista koskevat suunnittelumääräykset sekä olemassa olevia rakennuksia koskevat määräykset, jotka turvaavat em. arvojen säilymisen. - Alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan, tulee asemakaavamääräysten ohjata tutkitusti rakentamisen sijoittumista, ilmettä massoja ja materiaaleja. Yleensä tällaisia seikkoja tarkastellaan kaavaselostuksessa myös havainne kuvin. Jämsän taajamaosayleiskaavaa laadittaessa. - ma- alueen rajaukseen liitetty tarkemmat määräykset rakentamisesta. Osa suunnittelualueen rakennuksista on varustettu sr-merkinnällä, joka velvoittaa pyytämään museoviranomaisilta lausuntoa luvanvaraisista hankkeista. - ma-alueen rajaukseen liitetty tarkemmat määräykset rakentamisesta. Osa suunnittelualueen rakennuksista on varustettu sr-merkinnällä, joka velvoittaa pyytämään museoviranomaisilta lausuntoa luvanvaraisista hankkeista. RKY-alue osuu kaavassa sellaisille alueille, jossa ei sallita rakentamista. Ei olla katsottu tarpeelliseksi tehdä havainnekuvia. - Selostuksen kohdassa... mainitaan edelleen, että alueen vanhojen rakennusten suojelutarve ratkaistaan kaavoitushankkeen yhteydessä lausunnonantomenettelyllä, vaikka se ehdotusvaiheessa on jo tosiasiallisesti ratkaistu mm. - Muotoillaan kyseinen kohta uudestaan lisäämällä maininta miten suojelutarve on ratkaistu kaavahankkeessa, eli maastokatselmuksella ja neuvotteluilla museoviranomaisten kanssa. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

50 LIITE. ().9.0 paikalla suoritetulla katselmuksella. - Korttelin AO-tontin kolmiomainen länsinurkka, lohkaisee osan viereisestä tontista ja vaikeuttaen sen käyttöä. - Oleskelualueiden melunsuojausmääräyksen tulee koskettaa myös korttelin tonttia. - Ottaen huomioon mitä lausunnossa on tuotu esille, kaavasta on tarpeen järjestää neuvottelu ennen sen hyväksymistä. - Rajaus seuraa toteutunutta kiinteistöjaotusta. - Lisätään melunsuojausmääräys kyseiselle tontille. - Toimitetaan ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet sekä korjattu/täydennetty kaavaaineisto ELY-keskukselle ja sovitaan viranomaisneuvottelun ajankohta. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

51 LIITE. () 0..0 Mielipiteen antaja Yhteenveto mielipiteen sisällöstä Vastine Irja Äikäs, Jukka Huumarkangas, Minna Huumarkangas, Paavo Keskinen, Pirkko Keskinen, Kirsi Äikäs, Reino Heino, Irma Heino, Paula Piispala, Hannu Äikäs (..0) - Eivät hyväksy asemakaavan muutoksen osaa, jossa erillispientalojen korttelialue (AO) muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR), katsovat että alueen tulee säilyä kaavan osalta ennallaan. Ehdotukseen lisätty määräys, joka on muotoa Kaavaalue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. Katsovat että em. määräys ei varmista alueen maisemallista säilyvyyttä tai elinympäristön viihtyisyyttä ja että erillispientalojen korttelialueen muuttaminen kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi muuttaa kaava-alueen luonnetta oleellisesti. - Kaupunki ei näe vieläkään mitään estettä sille etteikö Ruotsulantien varrelle voisi kaavassa varata rivitalotontti. Keski-Suomen liitto ja Keski- Suomen museo eivät ole ehdotusvaiheen lausunnoissaan katsonut että esitetty kaavaratkaisu vaarantaisi maisema-arvoja tai rakennetun ympäristön arvoja. Ehdotusvaiheen jälkeen on ARmerkintä muutettu APmerkinnäksi. AP-merkintä mahdollistaa rivitalon, erillispientalojen sekä kytkettyjen pientalojen (paritalojen) rakentamisen. APtontille esitetty rakennusoikeus on 00 k-m ja tontin pinta-ala on n. 00 m, tehokkuusluvuksi muodostuu näin n. 0.09, mikä voidaan katsoa hyvin maltilliseksi. Korkein sallittu kerrosluku on kaavassa I, joten mahdollinen rivitalo ei tule siinäkään mielessä hallitsemaan maisemaa. Kaavaehdotuksen jälkeen on määräyksiä tiukennettu, joilla velvoitetaan ottamaan huomioon maisemaarvot sekä olemassa oleva rakennettu ympäristö. Määräys on nyt muotoa: Kaava-alue sijaitsee maisemakuvallisesti tärkeällä pientalovaltaisella alueella. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutua alueen maisemakuvaan ja rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Alue tulee säilyttää väljästi rakennettuna ja pientalovaltaisena.. Ehdotusvaiheen jälkeen on APtontin ympärille lisätty istutettavaksi tulevia alueita, jotka edesauttavat rakennusten maisemointia. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

52 LIITE. () 0..0 Pirkko ja Paavo Keskinen (..0) - Kaavamuutoksen tarkoitus on mahdollistaa rivitalon rakentaminen asuntolatiloiksi, alue muuttuu laatijoiden mielestä ominaispiirteidensä vastaisesti rauhattomaksi. Oppilasasuntolaalueiden asumisratkaisujen voidaan katsoa ominaispiirteiltään eroavan myös tyypillisestä rivitaloasumisesta, saati pientalo asumisesta, asumistiheytensä suhteen. AR-tontille esitetty 00 k-m rakennusoikeus asuntolatiloille tyypillisellä asumistiheydellä aiheuttaa alueelle huomattavaa häiriötä ja muuttaa väljästi rakennetun erillispientalojen korttelialueen taajaan asutuksi asuntolaalueeksi. - Huomauttavat, että kaavamuutoksen myötä kiinteistöjen jälleenmyyntiarvot laskisivat oleellisesti. - Muistutuksen laatineiden mielestä kaavamuutos ei täytä hyvän yhdyskuntarakenteen piirteitä. Kaavamuutos heikentää oleellisesti elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua. - Muistutuksen jättäneiden tontille tulisi olla Keskisenkadulta liittymä peltotilkulle, joka on heti Keskisenkadun alussa. Liittymä olisi samassa kohdassa, missä nykyisessä voimassa olevassa kaavassa on Maskulankadun liittymä. Katu poistuu siis uudessa kaavaehdotuksessa, mutta liittymä tarvittaisiin pellolle kulkemiseen. Pihan kautta pellolle jouduttaisiin kulkemaan istutusten - Kaupunki ei voi kaavoittajan ominaisuudessa ottaa kantaa asukastyyppiin. APkäyttötarkoistumerkinnällä mahdollistetaan rivitalon rakentamisen, jota voidaan halutessa käyttää opiskelijaasuntolana, mutta myös perinteisempään asumiseen. AP-merkintä sallii myös erillispientalojen sekä paritalojen rakentamisen. - Kaavaratkaisun vaikutusta kiinteistöjen arvoihin lähialueella on vaikea arvioida. - Kaavaratkaisussa on huomioitu maisema-arvot ja rakennetun ympäristön arvot lisäämällä kaavan määräyksiä, joilla velvoitetaan että ne otetaan huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa. APtontin osalta rakennusoikeus on maltillinen ja kerroskorkeus on I. Tontin ympärille on esitetty istutettavaa aluetta, joka edesauttaa viihtyisän ympäristön luomista. - Tarkistetaan kaavassa esitettyä liittymä-kieltomerkintää, jotta liittymä voidaan rakentaa esitettyyn kohtaan. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

53 LIITE. () 0..0 ja pihanurmikoiden yli. Jämsän kaupunki, Seppolantie 0, 00 Jämsä, puhelinvaihde

54 Liite 8. Keskisen alueen asemakaavan muutos Liite 8. Kaavahankkeen vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Karttoja ja kuvia.0.0 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi

55 Kartta. Suunnittelualueen sijainti suhteessa maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kartta. Google street view -kuvien numero ja suunta.

56 Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella.

57 Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella.

58 Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella.

59 Kuva. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella.