Lämmitysjärjestelmät ja lämmön säästö omakotitalossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Lämmitysjärjestelmät ja lämmön säästö omakotitalossa Keski-Suomen Energiatoimisto 1

2 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa kansalaisille ja taloyhtiöille Rakentaminen, remontointi, lämmitystavat ja asuminen Maksutonta, luotettavaa ja puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta Neuvontaa tarjotaan Sähköposti ja puhelin Energiatoimiston tilat Lutakossa, Piippukatu 7A Internet-sivut Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja neuvontapisteet Rahoitus Keski-Suomen liitto, kunnat sekä eräät energiayhtiöt Motivan ylläpitää valtakunnallista -sivustoa

3 Sisältö Rakennusten energiankulutus ja lämmitysjärjestelmät Lämmön säästökeinot Ilmavaihdon toiminta Energiaremontit ja lämmitystavan muutokset Kysy ja keskustele - vinkit oman talon energiansäästöön 3

4 Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 4 Lauri Penttinen

5 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon ja taloyhtiön suurimpia kulueriä 5 Lauri Penttinen

6 Mitkä rakennukset tuhlaavat eniten? Suomen rakennusten lämmönkulutus

7 Pientalon lämpöenergiatase Kuva: Omakotiliitto 7

8 Lämmitysmuodot Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet

9 Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty - vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 9

10 Lämmitysjärjestelmät: Kaukolämpö Kaukolämpö on lämmitystekniikka, jossa voimalaitoksessa lämmitetään vettä tai höyryä, johdetaan se kiinteistön lämmönjakokeskukseen ja sen jälkeen taas voimalaitokseen takaisin. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimissä osa kaukolämpöveden lämpöenergiasta siirretään kiinteistön lämmitysverkoston veteen. + Melko alhaiset investointikustannukset + Yleensä melko edullinen energianhinta + Helppokäyttöinen ja luotettava + Mahdollistaa sähkön yhteistuotannon hyvällä hyötysuhteella + / - Ympäristöystävällisyys riippuu laitoksen käyttämistä polttoaineista - Ei tarjolla kaikkialla - Riippuvuus yhdestä energiantoimittajasta

11 Kaukolämpö - Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Lau 11 ri Pen Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala

12 Lämmitysjärjestelmät: Puukattilat Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puulämmitysjärjestelmässä voi olla varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan. Parhaimmillaan yksi lämmityskerta ja pesällinen polttoainetta riittää vuorokaudeksi Hyvän puukattilan hyötysuhde nimellisteholla on yli 80 % + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset pienet + Polttoaine edullista + Kokonaiskustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen - Vaatii enemmän työtä kuin muut lämmitystavat - Vaatii erillisen teknisen tilan ja polttoainevaraston (Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin pinokuutiometriä) 12

13 Lämmitysjärjestelmät: Maalämpö Käyttää maaperään tai vesistöön sitoutunutta auringon energiaa Lämpö kerätään joko porakaivolla (kalliosta, max. 200 m) tai vaakaputkistolla (noin 1 m syvyydessä) Lämpöä voidaan kerätä myös vesistöstä Parhaimmillaan matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmissä (lattialämmitys) + Muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde, vuositason lämpökertoimet keskimäärin 2,6-3,6 tuotettu energia edullista, säästää noin % sähkölämmitykseen verrattuna + Melko helppokäyttöinen +/- Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä +/- Maaperän sopivuus tarkistettava tapauskohtaisesti - Korkeat investointikustannukset 13

14 Lämmitysjärjestelmät: Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, öljysäiliöstä sekä säätö- ja hallintalatteista Ei tarvita erillistä lämminvesivaraaja Voidaan yhdistää myös uusiutuvaa energiaa (esim. aurinkoenergia, jolloin varaaja on tarpeen + Nykyaikaisilla kattiloilla ja polttimilla hyvä hyötysuhde (yli 90 %) + Biokomponentin sisältäviä nestemäisiä polttoaineita saatavissa + Vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiamuodon vaihtamisen - Polttoaineiden hinta vaihtelee suhdanteiden mukaan - Fossiilinen polttoaine 14

15 Lämmitysjärjestelmät: Pellettilämmitys Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta. Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Pellettien raaka-aineena käytetään kutterinpurua, sahajauhoa ja hiontapölyä, jota saadaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteena + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset maltilliset, voi pienentää rakentamalla siilon itse + Pelletin hinta melko kilpailukykyinen + Kokonaiskustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen - Vaatii erillisen teknisen tilan ja pellettivaraston - Vaatii säännöllistä ylläpitoa (tuhkan poisto viikon-parin välein), ellei automatisoitu 15

16 Lämmitysjärjestelmät: Huonekohtainen sähkölämmitys Sopii hyvin pienikokoisiin matalaenergia- ja passiivitaloihin Sähkölämmitystaloissa täydentävät lämmitysjärjestelmät ovat erityisen kannattavia + edullinen investointi + hyvä hyötysuhde + vaivaton lämmitystapa + tarkka säätö - muita lämmitysmuotoja kalliimpi energia - energiamuodon vaihtaminen kallista ja hankalaa (suora sähkölämmitys) 16

17 Lämmitysjärjestelmät: Sähkökattilat ja varaajat Varaava sähkölämmitys Varaajan koko yleensä 1-2 m3. Varaajalla tuotetaan sekä tilojen lämmitysenergia että lämpimän käyttöveden tarvitsema energia. Tavoitteena on, että yösähkön osuus on noin 90 prosenttia Sähkökattila Sähkökattila tuottaa joka hetki talon tarvitseman lämmitysenergian sähkövastuksilla. Lämpöä ei yleensä varata yösähköllä, mutta järjestelmään voidaan liittää myös varaaja Sopii parhaiden pienehköihin, noin 100 m2:n kokoisiin omakotitaloihin sekä taloihin, jossa lämmitystarve on pieni + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiamuodon vaihtamisen + hyvä hyötysuhde + vaivaton lämmitystapa + tarkka säätö - muita lämmitysmuotoja kalliimpi energia 17

18 Lämmitysjärjestelmät: Poistoilmalämpöpumppu Käyttää talon poistoilman lämpöä ja siirtää sen vesivaraajaan Lämmittää tuloilmaa, tiloja (vesikiertoisesti) ja käyttövettä Korvaa ilmanvaihtolaitteiston ja vaatii tasaisen poistoilmavirran (noin 0,5 vaihtoa tunnissa) Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energiankulutuksesta Kannattavimmillaan pienen energiankulutuksen taloissa Ei kuitenkaan vaadi rinnalleen täysimittaista tukilämmitysjärjestelmää Poistoilmasta saadaan tasaisesti lämpöä ympäri vuoden (noin 2-3 kw teholla) +/- Melko edullinen hankintahinta - Kokonaishyötysuhde (lämpökerroin) 1,5-2,2 vuositasolla (joutuu käyttämään sähkövastuksia) Säästää vuositasolla noin 40 % lämmitysenergiasta - Vaatii rinnalleen täydentävän lämmitysmuodon (lisänä yleensä varaajan sähkövastukset) 18

19 Lämmitysjärjestelmät: Ilma-vesi lämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesivaraajaan Lämmittää tiloja vesikiertoisesti ja käyttövettä Parhaimmillaan matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmissä (lattialämmitys) ja lauhoilla sääalueilla +/- Investointikustannukset keskikokoiset, edullisempi kuin esim. maalämpöpumppu +/- Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä (kuitenkin kuluttaa periaatteessa enemmän sähköä kuin muut lämpöpumput) - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla noin 1,5-2,0 (Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla, etenkin käyttöveden lämmityksessä) Säästää vuositasolla noin % lämmitysenergiasta - Käyttö max pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen toisen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastus varaajassa) 19

20 Lämmitysjärjestelmät: Takat Pellettitakka - tehokas ja automatisoitu lisälämmitys Lämmittää suuren osan tiloista, voi vesikiertoisena olla ensisijainenkin lämmönlähde Automaattinen sytytys ja toimintojen ohjaus, hyötysuhde jopa yli 85 % Edullinen hankintahinta ja helppo asentaa Kevythormi riittää savupiipuksi Varaava takka - hyvä tapa korvata päälämmitysjärjestelmän kulutusta Käyttökustannukset riippuvat paljolti puun hinnasta - saadaanko omasta takaa vai ostetaanko? Vaatii hieman työtä ja lämmitystaitoa, sekä varastotiloja Hyötysuhde hyvällä varaavalla takalla jopa 70 % 20

21 Lämmitystapojen ominaispäästöjä Lähde: Laskelma lämmityksen päästöistä (Pöyry, Öljyalan Palvelukeskus) Lau 21 ri Pen

22

23 Energialaskun pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattavia yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila

24 24 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat

25 25 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat

26 Hallittu energiankäyttö: Ilmanvaihto ja IV-järjestelmien tyypit Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine- ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilmalla jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla nostetaan sisäänpuhalluslämpötila sopivaksi

27 Hallittu energiankäyttö: IV-järjestelmien tyypit

28 Hallittu energiankäyttö: Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa. Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa. Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä. Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä. Liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa!

29 Hallittu energiankäyttö: Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmä Koneellisen ilmanvaihdon toiminta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa

30 Ilmanvaihto ja tuuletus - säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15)

31 Hallittu energiankäyttö: vesi Suomalaisen keskikulutus on noin 155 litraa vettä per henkilö vuorokaudessa Viisaasti käyttämällä pääsee helposti alle 130 litraa per henkilö vuorokaudessa Lämpimän veden osuus käytetystä vedestä on noin 40% 31

32 Hallittu energiankäyttö: vesi Älä juoksuta turhaan vettä Ota tavoitteeksi 5 minuutin suihku 10 minuutin suihku maksaa noin yhden euron Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä Älä tiskaa käsin juoksevan veden alla Tarkkaile vesivuotoja! TIHEÄ TIPPAVUOTO = "tiputtava hana" eli n. 3 l/h 26 m 3 vuodessa eli noin 150 /vuosi (40 % lämmintä vettä) PIENI VUOTO = "vuotava wc-istuin" eli n. 30 l/h 260 m 3 vuodessa eli noin 1050 /vuosi (vain kylmää vettä) JATKUVA VUOTO = "vähän auki oleva hana" eli 180l/h 1500 m 3 vuodessa eli noin 8950 /vuosi (40 % lämmintä vettä) 32

33 Pienet huollot ja korjaukset: Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Veto on vilukissan vihollinen, ja huono tiiveys aiheuttaa huonelämpötilan nostoa. Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta

34 Pienet huollot ja korjaukset: Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Tiivistyksen jälkeen suoritettava IV:n tasapainotus ja säädettävä huoneilmamäärät. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 34

35 Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin

36 Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta

37 ja vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä, ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään Kesällä toisin päin jos huoneisto lämpenee liikaa

38 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 38

39 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 39

40 Energiaremontit Energiankäyttöä tehostetaan useimmiten pienentämällä lämpöhäviöitä Lämpö pakenee talosta yleensä neljää reittiä: Ulkovaipan vuodot liitoksista ja rei istä Ulkovaipan läpi johtumalla Ilmanvaihdon mukana Viemäriin jäteveden mukana Hyvää tietää omasta talosta: energiankulutus ja mihin se kuluu? 40

41 Energiaremontit Ulkoseinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto yleensä kannattavaa muun korjaustarpeen yhteydessä Yläpohja muodostaa talossa suurimman yhtenäisen eristetyn alueen ja lämpö myös pyrkii ylöspäin. Siksi yläpohjissa käytetään n. 1,5-2 -kertaista eristevahvuutta seiniin verrattuna. Normaalin harjakattoisen talon yläpohja on helppo ja edullinen eristää. Kustannuksia muodostuu yleensä vain lisätystä eristeestä. 41

42 Seinien lisäeristys 1970-luvun pientalossa ulkoseinää 110 m 2, Seinän nykyinen U-arvo 0,35 lisäeristetään 100 mm villaa uusi U-arvo 0,21 Kustannus , josta itse eriste noin 2500 Säästö noin 1830 kwh vuodessa Sähköllä 230 vuodessa Öljyllä 240 vuodessa Kaukolämmöllä 100 vuodessa Maalämmöllä 85 vuodessa 42

43 Ikkunoiden vaihto 1970-luvun pientalossa 2-puitteisia ja -lasisia ikkunoita 15 m 2, Ikkunoiden nykyinen U-arvo 2,3 Vaihdetaan nykymääräysten tasoiset ikkuna uusi U-arvo 1,0 Kustannus Säästö noin 2400 kwh vuodessa Sähköllä 300 vuodessa Öljyllä 310 vuodessa Kaukolämmöllä 134 vuodessa Maalämmöllä 110 vuodessa 43

44 Yläpohjan lisäeristäminen 1970-luvun pientalossa yläpohjan pinta-ala 150 m 2, nykyinen eriste 10 cm villaa ja U-arvo 0,30 lisäeristetään 20 cm puhallusvillalla uusi U-arvo 0,15 Kustannus Säästö noin 2700 kwh vuodessa Sähköllä 340 vuodessa Öljyllä 350 vuodessa Kaukolämmöllä 150 vuodessa Maalämmöllä 120 vuodessa 44

45 Lämmitysjärjestelmän vaihto Yleensä selvästi suurempi remontti Vaihtoehtoina useimmiten pelletti, kaukolämpö, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, puukattila Investointi ja säästöt vaihtelevat: Esim. pientaloille investointi ja säästöt sadoista pariin tuhanteen euroon vuodessa Kannattavinta yleensä kohteissa joissa suurempi kulutus, kallis lämmitysmuoto ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä Apua vertailuun esimerkiksi 45

46 Yhteenveto Asumisen kulutustottumuksilla sekä säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla helpoiten säästöjä ja pidennetään rakennuksen ikää Täydentävällä lämmitysmuodolla ja yläpohjan lisäeristämisellä säästöjä pienin kustannuksin Suuremmat energiaremontit kannattavimpia muihin korjauksiin yhdistettynä (ikkunat, ulkoseinät, IV) Lämmitystavan muutoksella edullisempaa energiaa Selvitä energia-avustukset ja kotitalousvähennyksen käyttö 46

47 Lisää tietoa Sähköposti ja puhelin Internet-sivut Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen Tietoa korjauksiin 47