KEMIA Kemi. Puhtaasti parempi KEMIA MYYTIN- MURTAJA: HAI EI VÄLKKY- TOSSUJA. on teollisten symbioosien veturi. Tieteen kieli on yhteinen

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 5/2017 KEMIA on teollisten symbioosien veturi Puhtaasti parempi Kokonaisratkaisut täydelliseen pesutulokseen MYYTIN- MURTAJA: Tieteen kieli on yhteinen HAI EI tarvitse hammaslääkäriä VÄLKKY- TOSSUJA ja robottihyönteisiä Finnsonic - Ultraäänipesukoneet Kiilto - Pesuaineet Gke - Pesuindikaattorit info@laboline.fi (09)

2 Kemia osa hyvää elämää. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuus työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes suomalaista. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki

3 PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Monipuoliset liitännät Staattisen sähkön poisto Elektroninen vesivaaka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellälä Automaattinen viritys ja linearisointi Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: (09)

4 SISÄLLYS 42 HELSINKI CHEMICALS FORUM Kemikaaliturvallisuuteen on vielä matkaa Katja Pulkkinen Yhteinen tulevaisuus Kestävämpää kehitystä myös EU:n ulkopuolelle? Riku Rinta-Jouppi Kemianteollisuus ry:n johtavalla asiantuntijalla Merja Vuorella on syytä hymyyn. Neljännesvuosisadan jatkunut vastuullisuusohjelma on tuottanut kestävää kehitystä monilla mittareilla todennettuna. (s. 6). 6 Responsible Care 25 vuotta Vastuullisuuden kehittäminen perustuu yhteistyöhön Harriet Öster Sini Pennanen 47 Suolat ovat mukana monessa Eeva Pitkälä 52 Neste uskoo uusiutuvaan Diesel taipuu vaikka biomuoviksi Juha Granath 56 Lisätty todellisuus tuo Työturvallisuutta teollisuuteen Emma Kaustara 58 Myytinmurtaja Suomessa Jamie Hyneman posautti Lappeenrannassa Arja-Leena Paavola 62 Hai ei tarvitse hammaslääkäriä Jarmo Wallenius Vahanen Environment Oy Vesi on suolojen valtakunta niin hyvässä kuin pahassa. Suolakäsittely muutti Littoistenjärven hetkellisesti kristallinkirkkaaksi. (s. 47). 12 TÄTÄ MIELTÄ Pienin askelin ympäristön hyväksi Juhani Nieminen 14 Teollisen tuotannon Tulevaisuus on symbiooseissa Maija Pohjakallio 20 UUTISIA 28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 32 VIHREÄT SIVUT 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Äänekosken ekosysteemi näyttää Kiertotalouden mallia Elina Saarinen 39 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NÄKÖKULMA Vaihtoehto huuhaalle Anja Nystén 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tuula Paajanen Yritysvastuun valvoja Sisko Loikkanen Scanstockphoto 66 Pietsosähkö panee vauhtia Välkkytossuihin ja robottihyönteisiin Jari Koponen 70 Oulun yliopiston modernit laboratoriot Kirsikkana kemian kakussa Juha Heiskanen 72 ULKOMAILTA 74 KEEMIKKO Punkkeja ja pillereitä 75 HENKILÖUUTISIA 78 TULEVIA TAPAHTUMIA Vesa Laitinen Kunniatohtoriksi kutsuttu Jamie Hyneman osoittautui Lappeenrannan-vierailullaan vihreän teknologian vannoutuneeksi ystäväksi. Tiede kuuluu kaikille, nuorten innostaja sanoo. (s. 58). 79 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Ateena, oppineisuuden kehto Sisko Loikkanen Maailman merien mahtavan saalistajan erikoislaatuiset hampaat kiinnostavat myös kemistejä ja materiaalitutkijoita. Lue lisää sivulta KEMIA 5/2017

5 KEMIA Kemi Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Försäljning Sales Jaana Koivisto Seija Kuoksa Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö Kontorschef Office Manager Sanna Alajoki puh sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 Markku Joutsen Onnea uusiin koteihin PÄÄKIRJOITUS 6. syyskuuta 2017 MIKÄ TÄÄLLÄ pulputtaa? Kuljen laatikkopinojen väleissä ja koetan paikantaa outoa ääntä. Se tulee keittiöstä, pakastimen uumenista. Onkohan se kunnossa? Sen enempää asiaa ei ennätä miettiä, sillä tavarat kylmälaukuista on saatava turvaan. Sinne vain. SYKSY ON monille muutoksen aikaa. Opiskelijat irtautuvat lapsuuskodeistaan, työtä saaneet lähtevät elannon perään, eronneet tai yhteen muuttavat asemoituvat uuteen, perheet hakeutuvat tilavampaan, ikäihmiset helpompaan. Uudessa on totuteltavaa. Tuoksut, äänet, maisemat. Mitkä verhot valitaan, mihin pannaan tavarat, jotka tekevät asunnosta kodin? Olipa neliöitä vähän tai paljon, kotiin voi perustaa oman miesluolan tai naisvajan, tilan, jossa saa olla rauhassa ja palautua maailman töytäisyiltä. Opiskelijasolussa sellainen oli iso vihreä sohva, tädiltä lähtöisin ja suvussa jo kiertänyt. Uudessa kodissa mielipaikkojani ovat aamuaurinkoinen kuisti ja kodikas tupakeittiö. TUTKIJA Veera Kinnunen kuvaa Helsingin Sanomissa muuttoa sekä ahdistavaksi että puhdistavaksi prosessiksi, jossa ihminen käy läpi elämäänsä; mitä hän kantaa mukanaan, ja mitä odottaa tulevaisuudelta. Kriisi uhkaa, kun on päätettävä, mitä otetaan ja mistä luovutaan. Yhden roska on toisen aarre. Ei niitä!, ennätin nuoruuteni muutossa hätiin, kun sisareni nakkeli tyhjiä mehutölkkejä menemään. Niissä on keräilykuponkeja! Jos leikkaisit ne talteen, sisko ehdotti silmiään pyöritellen. Kuka sitä nyt muuttopäivänä ehtii, vänkäsin, ja niin lähti sekin säkki mukaan. Muuton rasittavin vaihe koittaa, kun nurkissa pyörii enää sekalaista roinaa. Kinnusen mukaan juuri silloin hermot Ei niitä! Niissä on keräilykuponkeja! ovat koetuksella ja harkinta pettää. Tuttavani osasi odottaa nyssäköiden vyöryä ja puolityhjiä kaappeja sukulaistyttöjen muuttotalkoissa. Siihen hän ei arvannut varautua, että neidot tulevat ovelle vastaan toinen kumihanskat käsissään, toinen juuri laitettu väriaine päässään. Päivän valitsitte, talkoolainen sai ähkäistyä. PARAS HETKI muutossa on tutkijan mielestä se, kun kaikki on pakattu eikä vielä olla uudessa asunnossa. Itselleni vapauttavin hetki oli, kun alaovelle ajoi asiakirjojen tuhoamispalvelu. Auton kiduksiin katosi kasa papereita, jotka aikoinaan veivät paljon energiaa ja mielenrauhaa. Nyt se kaikki oli takana. Entä milloin asunnosta tulee koti? Kun en enää haista omaa kotiani. Kun en kuule, kuinka putket lorisevat, kuvailevat vastaajat Kinnusen tutkimuksessa. Mikä täällä pulputtaa?, ystävä kysäisee ensivisiitillään. Ai mikä, ihmettelen, kunnes tajuan. Itse olin jo lakannut kuulemasta pakastimen porinaa. KEMIA 5/2017 5

6 Responsible Care 25 vuotta Vastuullisuuden kehittäminen perustuu yhteistyöhön Hyödyn pitää olla hyvin konkreettinen, jotta yritykset vapaaehtoisesti verkostoituvat jakamaan hyviä käytäntöjään muiden toimijoiden kanssa. Näin tehdään kemianteollisuuden vastuullisuusohjelmassa, joka on toiminut Suomessa nyt neljännesvuosisadan ja kattaa 80 prosenttia alan tuotannosta. Harriet Öster Kemianteollisuuden kansainvälinen vastuullisuusohjelma Responsible Care (RC) on lähtöisin Kanadasta, josta se on levinnyt jo yli 65 maahan. Suomeen ohjelma tuli vuonna 1992, kun Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic oli lähtenyt ajamaan sitä jäsenliitoissaan. Standardeja ohjelman toteuttamiseen ei ole. Yhteisten ohjenuorien ja periaatteiden perusteella kunkin maan teollisuus kehittää ja toteuttaa ohjelmasisällön kansallisten edellytystensä ja tarpeidensa mukaan. Suomessa RC-ohjelma toimii harvinaisen laaja-alaisesti ja muutenkin muista maista poikkeavalla tavalla. Meillä palkansaajajärjestöt ovat olleet mukana vastuullisuustyössä lähes alusta alkaen. Tiettävästi näin ei toimita missään muualla. Kansainvälisissä yhteyksissä toimintatapamme nähdään usein ajatukseltaankin kummallisena, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Silloin on selitettävä, että Suomessa asiat ratkaisevat, ja meillä tärkeitä asioita ajetaan yhdessä. Teollisuuden ja palkansaajajärjestöjen välillä on myönteinen neuvottelukulttuuri ja pitkä historia hyvästä keskinäisestä yhteistyöstä. RC-ohjelman seurantaan ja kehittämiseen osallistuvat palkansaajajärjestöistä Teollisuusalojen ammattiliitto Team, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN. Virallisesti ne tulivat mukaan vuonna 2003, mutta käytännössä yhteistyö ympäristö- ja turvallisuusasioissa alkoi kehityshankkeilla ja kampanjoilla jo ennen RC-ohjelman rantautumista Suomeen. Yhteistyötä tehdään myös Teknisen kaupan liiton kanssa, jossa toimii alalle räätälöity RC-ohjelma. Laajin kestävän kehityksen ohjelma Miksi ylipäätään tarvitaan erillistä ohjelmaa vastuullisen toiminnan kehittämiselle? Kai teollisuuden muutenkin pitää viedä toimintaansa aina parempaan suuntaan? Ei ole mitään ylempää teollisuustahoa, joka ohjaisi toimintaa ja hoitaisi asiat kuntoon. Käytännön työ tapahtuu yrityksissä, ja niille yhteistyöstä on etua, Leppä vastaa. Yritykset voivat hänen mukaansa toki yksinkin kehittää ja parantaa turvallisuus- ja ympäristötoimiaan ja vastuullisuustyötään ylipäätään. Työ on kuitenkin paljon tehokkaampaa ryhmässä, jossa yhteistyössä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, vaihdetaan kokemuksia ja vertaillaan saavutettuja tuloksia. Jokainen RC-periaatteita noudattava yritys raportoi vuosittain tietoja toiminnastaan ja saa palautetta tilanteestaan suhteessa kokonaiskehitykseen. Yritykset ovat sitoutuneet asioiden jatkuvaan parantamiseen, joten päämäärä on yhteinen ja hyvien käytäntöjen jakaminen kaikkien etu. Leppä toteaa, että yritykset miettivät nykyisin tarkkaan, missä kannattaa olla mukana ja mistä niille syntyy lisäarvoa. RC-ohjelman keskeinen piirre on, että se ajaa parannuksia toimin- Riku Pihlanto 6 KEMIA 5/2017

7 Liimoja ja niihin liittyviä tuotteita valmistava lempääläinen Kiilto Oy on osallistunut Responsible Care -ohjelmaan sen alusta lähtien. Koko henkilöstö on sitoutunut ohjelman periaatteisiin. KEMIA 5/2017 7

8 Konkari Kiilto korostaa jatkuvaa parantamista Liimoja ja niihin läheisesti liittyviä tuotteita valmistava Kiilto Oy on ollut mukana Responsible Care -ohjelmassa alusta alkaen. Ympäristötyön alkuvaiheessa Kiillossa ei juuri tiedetty, minkälaista jätettä tuotannosta jää. Nykyään jätteitä seurataan tarkasti. Olimme jo vuonna 1990 mukana RC-ohjelmaa ennakoineessa Tiedä ja tiedota ympäristönsuojelusta -kampanjassa. Siinä selvitimme, mitä ja miten paljon jätteitä tuotannostamme syntyy, kertoo Kiillon tiedottaja Armi Mehto, joka on osallistunut yrityksen laatu- ja vastuullisuustyöhön liki 30 vuotta. Mehdon mainitsemaa kampanjaa veti Kemianteollisuus ry:n edeltäjä, Kemian Keskusliitto. Mukana olivat kemian alan työntekijä- ja työnantajaliitot sekä puolisen tusinaa alan yritystä. Kiillossa oli tuohon aikaan rakenteilla laatujärjestelmä, johon liitettiin mukaan ympäristövaikutusten kartoitus ja tietojen kerääminen. Elettiin lamavuosia, jolloin voitiin ohjata resursseja teknisiin parannuskohteisiin noususuhdannetta odotellessa, Mehto taustoittaa. Tämä osoittautui hyväksi päätökseksi, ja nyt tietoja on kertynyt jo pitkältä ajalta. Kampanjan jälkeen Kiillolle oli luontevaa jatkaa uudessa RCohjelmassa. Laatujärjestelmään liitettiin jäte-, kuljetus-, prosessi- ja tuoteturvallisuusasiat sekä työsuojelu. Mukaan tulivat indikaattorit, joita meillä RCindikaattorien lisäksi on myös omia. Työ muuttui systemaattiseksi, ja sisäiset RC-auditoinnit ovat antaneet meille valtavasti tietoa. Mitään ei viedä enää kaatopaikalle Mehdon mukaan työntekijöiden suhtautuminen ohjelmaan on ollut kiitettävä. Ohjeistukset on sisäistetty ja turvallisuusasiat tulleet luontevaksi osaksi työnkuvaa. Kiillon laatujärjestelmän ylläpidosta ja RC-työn koordinoinnista vastaa tätä nykyä yhtiön tiedotussihteeri Asta Vainionpää. Hän ei lähde nimeämään yksittäisiä saavutuksia vaan painottaa jatkuvaa parantamista. Meillä on viisi toimivaa RC-työryhmää. Esimerkiksi jäteryhmässä mietitään koko ajan, miten paljon jätettä syntyy ja miten tilannetta voisi parantaa, Vainionpää kuvailee. Yrityksestä ei enää pariin vuoteen ole viety mitään kaatopaikalle. Osa jätteestä menee kierrätykseen ja osa poltetaan. Liimanvalmistuksessa käytetään enää vähäisiä määriä liuottimia reaktorin pesuun. Niitäkin tislataan alihankkijalla, ja ne saadaan 90-prosenttisesti uusiokäyttöön. Liuottimien käyttö tuotannossamme on loppunut lähes kokonaan. Näin sekä prosessiturvallisuus että tuotteiden käyttöturvallisuus ovat lisääntyneet huomattavasti. Tuotekehityksessä pyritään myös lisäämään bio- ja kierrätyspohjaisten raaka-aineiden käyttöä. tatapoihin ja saa asioita tapahtumaan nopeammin. Yritysten välille syntyy keskustelua ja samalla vahva todistusaineisto toteutuneista muutoksista, jotka nekin vievät asioita eteenpäin. Alkuvuosina Responsible Care painottui työturvallisuuteen ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Vuosien varrella mukaan ovat tulleet tuotteiden turvallisuus ja kestävyys, resurssitehokkuus materiaalien, energian ja veden kulutuksen osalta sekä viimeisimpänä kiertotalous. Työhyvinvoinnin mukaantulon myötä ohjelma on saanut myös sosiaalisen ulottuvuuden. Suomessa ohjelma on erityisen kattava. Toisin kuin muissa maissa siihen osallistuvat niin öljynjalostus kuin kumi- ja muoviteollisuus. Tiedonkeruussa meillä on panostettu vahvasti asioiden mittaamiseen, joten seurantaan on kertynyt laaja tietopohja. Koska RC-ohjelman laajuus ja painotukset vaihtelevat paljon maasta toiseen, tuloksia on Vuoren mukaan vaikeaa verrata. Paras vertailukohde ovat kansainväliset indikaattorit, jotka ovat samat kaikkialla. Esimerkiksi tapaturmataajuus on vertailukelpoinen indikaattori, mutta yhtä suoraan verrattavissa Suomessa vastuullisuusohjelmassa ovat aina olleet mukana myös palkansaajajärjestöt. RC on kansainvälisesti pitkäaikaisin ja laajimmin levinnyt teollisuuden omaehtoinen, kestävää kehitystä tukeva ohjelma, kertoo Kemianteollisuus ry:n RC-vetäjä, johtava asiantuntija Merja Vuori. olevia tietoja ei ole monta. Suomessa indikaattoreita on lisäksi käytössä omiakin, yhteensä 50, hän kertoo. Tärkeintä on kuitenkin jatkuva maakohtainen kehittyminen. Työkalut jatkuvaan parantamiseen Kun yritys liittyy RC-ohjelmaan, se saa käyttöönsä välineet vastuullisuustyön tuloksellisuuden mittaamiseen. Mittaritiedot luovat pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Käytännön tekemiseen yritys saa työkaluja ja ohjeistusta parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Lisäksi se pääsee mukaan verkostoihin sekä osallistumaan yhteisiin kehityshankkeisiin ja foorumeihin. Ohjelmassa on tätä nykyä mukana 98 yritystä. Runsas kolmannes niistä osallistuu myös turvallisuuden kummiverkostotoimintaan. Kummiverkostoja on kuusi, joista väri- ja kumiteollisuuden verkostot ovat toimialakohtaisia. Maantieteellisesti toimivia verkostoja on Varsinais-Suomessa, Haminan ja Oulun seuduilla sekä Porvoon Kilpilahdessa. Kummiverkostossa vaihdetaan kokemuksia turvallisista käytännöistä 8 KEMIA 5/2017

9 Berner Oy Berner Oy:n tehtaat sijaitsevat Heinävedellä. Siellä syntyvät muun muassa yhtiön omat ihonhoito- ja hygieniatuotteet, autonhoitotuotteet ja Rajamäen etikat. ja yritysten kehityskohteista. Toiminnassa pidetään tietenkin huolta, ettei kilpailulainsäädäntöä rikota. Turvallisuuskäytännöt ovat kaikille tärkeitä, Vuori sanoo. Yhteistyössä Motivan kanssa kehitetään yritysten materiaali- ja energiatehokkuutta. Materiaalitehokkuudessa etsitään joustavaa sitoumusmallia, jonka pilotit käynnistynevät vielä tämän vuoden aikana. Pitkän ajan seurannasta näkyy, mitä yrityksissä on saatu aikaan. Vuodesta 1995 vedenkulutus tuotantokiloa kohden on laskenut alle puoleen ja energiankulutuksesta on vähentynyt lähes viidennes. Loppusijoitettavan jätteen määrä on vuodesta 1999 vähentynyt 60 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet 36 prosenttia. Tapaturmataajuutta on saatu vertailuvuodesta 1988 pudotettua peräti 86 prosenttia. RC-ohjelma kehittyy ja laajenee jatkuvasti. Ensi keväänä kootaan pilottina tiedot prosessiturvallisuuden kehi- Noviisi Bernerillä paljon jo valmiina Monialayritys Berner Oy sitoutui RC-ohjelmaan virallisesti tänä vuonna, mutta se on noudattanut ohjelman yleisperiaatteita jo pitkään. Indikaattoritietoja olemme keränneet aikaisemminkin, mutta tuloksista olemme viestittäneet vähemmän kuin jatkossa RC:n myötä tehdään, kertoo yrityksen laatuja ympäristöpäällikkö Pia Rönkä. Osasyynä siihen, miksi yritys lähti mukaan vasta nyt, on sen hajautettu toiminta, joka edustaa useaa toimialaa. Oli helppoa lähteä mukaan nyt, kun ohjelman juhlavuoden aikana suunnataan kampanja teollisuudelle. Hanke on otettu meillä hyvin vastaan, sanoo viestintäpäällikkö Martina Lilius. RC-jäsenyyden hyötynä Bernerissä nähdään parempi verkostointi muiden yritysten kanssa sekä lisäkannustin omaan kehittämiseen ja oppimiseen. Suurin osa RC-mittareista on meillä jo valmiiksi liitettynä laatu- ja ympäristöjärjestelmään, ja olemme seuranneet niitä jo yli kymmenen vuoden ajan. Uusimpia asioita, kuten kiertotaloutta, pitää jatkossa mitata vähän toisella tavalla kuin tähän asti, Rönkä toteaa. Röngän mukaan ympäristöjärjestelmän jatkuvasti kohennetuilla tavoitteilla on muun muassa vähennetty selvästi jätteiden määrää. Hygieniatuotteiden ja kosmetiikan tuotannossa kehitetään koko ajan veden käyttöä ja jäteveden käsittelyä. Tuotevaihtojen yhteydessä tuotanto- ja pakkauslinjat pestään. Kustannusten ja ympäristön vuoksi pyrimme minimoimaan syntyneen pesuveden määrää ja samalla varmistamme, että tuotteen hygieniataso ja laatu pysyvät korkeina, Rönkä sanoo. Kehityskohteena yhtiössä on jätevesien tehokas optimointi ja jako eri jakeisiin. Suurin osa jätevedestä käsitellään jätevedenpuhdistamossa, osa lähetetään käsittelyä varten Fortumille eli entiselle Ekokemille. KEMIA 5/2017 9

10 Freeport Cobalt Oy:n Thomas Slotte (vas.), Jani Taipalharju, Kim Sundell, Pekka Maasalo ja Ari Kangasniemi pokkasivat keväällä 2017 Kemianteollisuus ry:n turvallisuuspalkinnon. Freeport Cobalt edellyttää vastuullisuutta kaikilta Kun Freeport Cobalt Oy keväällä palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla, yksi perusteista oli yrityksen yhdessä urakoitsijoiden kanssa kehittämät turvallisuuskäytännöt. Niiden ansiosta kumppaneiden työskentely on saatu samalle tasolle kuin omalla henkilöstöllä. Yhdessä urakoitsijoiden kanssa pidetään yhteisiä palavereita, koulutuksia, auditointeja, turvallisuuskierroksia ja turvallisuuskeskusteluja. Urakoitsijat raportoivat kuukausittain vaaditut RC-indikaattoritiedot. Heidän suoritustaan seurataan myös kohdistetuilla auditoinneilla. Kokkolassa toimiva, kobolttivalmisteita tuottava Freeport Cobalt edellyttää ympäristön ja sosiaalisen vastuun hallintaa kaikilta yhteistyökumppaneiltaan, erityisesti kemikaali- ja raaka-ainetoimittajilta. Freeport Cobalt on ollut mukana Responsible Care -ohjelmassa yli 20 vuotta. RC-jäsenyyden suurimpina hyötyinä yritys pitää yhteistyötä ja vertailuanalyyseja sekä tiedon jakamista parhaista käytännöistä muiden RC-laitosten kanssa. Alussa työturvallisuuden kehittäminen oli selkeä kehityskohde. Tulokset näkyvät koko henkilökunnan turvallisuustietoisuuden parantumisena ja turvallisuusmittareiden positiivisena kehityksenä, erityisesti kymmenen viime vuoden aikana, kertoo yrityksen työ- ja ympäristönsuojelupäällikkö Kim Sundell. Viimeisimmät vuodet painopiste on ollut urakoitsijoiden turvallisuuden hallinnan lisäksi prosessiturvallisuudessa. Kaikki indikaattorit ovat Sundellin mukaan osoittaneet toiminnan jatkuvaa parantumista. Varsinkin ilma- ja jätevesipäästöt, tapaturmataajuus, energiatehokkuus ja prosessiturvallisuus ovat kohentuneet selvästi. Freeport Cobalt Oy on osa yhdysvaltalaista Freeport-McMoRan Inc. -konsernia, joka noudattaa hyvin samankaltaisia periaatteita kuin RCohjelma. Konserni ja sen kumppanit ovat saattaneet voimaan kansainvälisen kaivos- ja metallialan järjestön ICMM:n kestävän kehityksen ohjelman. Matti Matikainen tyksestä kertovista mittareista. Myös uusimman seuranta-alan kiertotalouden mittareita parannetaan edelleen. Työhyvinvoinnissa käytössä olevia mittareita ovat muun muassa sairauspoissaolot, eläköitymisikä ja henkilöstön työtyytyväisyystutkimukset. Työturvallisuus on ollut erityisseurannassa muutaman vuoden. Viime vuodelta saatiin koottua kattavat tiedot myös urakoitsijaturvallisuudesta. Näin juhlavuonna yritämme tietenkin saada toiminnalle näkyvyyttä ja ammattilaiset yrityksissä esiin, Merja Vuori hymyilee. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa toimittaja. 10 KEMIA 5/2017

11 Isot onnittelut stipendiaateille! Kaikkiaan yli tuhat lukiolaista 200 lukiosta palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Lämpimät onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! Opettajien kynästä: Kemia-lehti on opiskelijoiden odottama ja arvostettu stipendi lukiossamme. Paljon kiitoksia lisäinnostuksen antamisesta. Lassilla on mahtava pohdiskeleva asenne! Uskon, että kemia tulee olemaan hänen tulevaisuutensa. Bella on tehnyt ja videoinut kemian laborointeja myös kotonaan. Lehti sopisi Artulle kuin nenä päähän. Haluamme muistaa Saraa sinnikkäästä työskentelystä. Atte on aktiivinen ja osallistuva, ja pilkettäkin löytyy silmäkulmasta. Annika on erinomainen opiskelija, ahkera ja utelias. Julius on todellinen kemianalan lupaus. Tämän nuorukaisen käsissä lehti ei jää lukematta! PARHAAT KIITOKSET YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Olin iloisesti yllättynyt stipendistä! Lehdessä on tosi mielenkiintoisia juttuja, sanoo luonnontieteistä innostunut Järvenpään lukion ylioppilas Perttu Saarela. Hän suorittaa asepalvelustaan Kaartin soittokunnassa ja aloittaa armeijan jälkeen teknillisen fysiikan opinnot Aalto-yliopistossa. KEMIA Kemi HARJAVALTA

12 TÄTÄ MIELTÄ Pienin askelin ympäristön hyväksi TYÖMATKOILLA joutui ihmettelemään Kiinan ja Intian valtavia ympäristöongelmia. Korkean elintason maasta tuleva, työuransa aikana reilut miljoona kilometriä yksityisautolla ajanut ja tuhatkunta lentoa lentänyt ei silti voi tuomita kansoja, jotka ovat vasta matkalla kohti länsimaista onnelaa. Sen sijaan näin eläkkeellä voi miettiä keinoja, joilla voisi edes hiukan keventää elämän varrella kasattua ympäristökuormaa. Yksi tapa on siirtyminen aurinkoenergiaan, vaikkei Suomea ehkä olekaan helppo mieltää sille otolliseksi maaksi. Sähkön tarve on suurimmillaan silloin, kun aurinkoa on vähiten, loppusyksystä ja talvella. Kesälläkin aurinko tuntuu joskus pakoilevan harmaiden pilvien takana. Silti meillä on mahdollisuus lähes yhtä suureen aurinkoenergian saantoon kuin Saksassa, alan johtavassa maassa. Voimme hyödyntää aurinkoa jo kevättalven kirkkaina pakkaspäivinä, sillä aurinkoenergian tuottamisessa ei ratkaise lämpötila vaan valo. KESÄMÖKEILLE asennetut aurinkosähköjärjestelmät ovat tavallisesti pieniä, yksivaiheisia ja sähköverkosta irrallisia. Sähköverkkotalouksissa aurinkopaneelien asennus tarkoittaa yleensä verkon osaksi liitettävän voimalaitoksen omistajaksi ryhtymistä. Kolmivaihejärjestelmä kytketään osaksi sähköistystä, ja oma tuotanto korvaa ostettavaa virtaa. Jos tuotanto ylittää oman tarpeen, ylijäämä syötetään verkkoon. Yksivaihejärjestelmän pystytys ei ole näppärälle ylivoimainen ponnistus. Sen sijaan kolmivaihejärjestelmän asennus on paras tilata luotettavalta asennusliikkeeltä avaimet käteen -toimituksena. Valinnanvaraa tekijöistä on, sillä aurinkopaneeleita asennuksineen ja sopimuksineen markkinoivat monet sähköyhtiöt ja yksityiset yrittäjät. Tarvittavat luvat kannattaa varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta. Asemakaava-alueillakin riittää tavallisesti toimenpidelupa, mutta eri kunnissa vaatimukset vaihtelevat. AURINKOPANEELIEN asennus on iso investointi, jonka takaisinmaksuaika voi olla toistakymmentä vuotta. Paljon toki riippuu sähkön hintakehityksestä. Asennustyön kustannusten osalta voi saada kotitalousvähennyksen, ja oma energiantuotanto kutistaa sähkölaskua. Kokonaan laskusta ei silti pääse edes kesällä. Öisin virtaa joutuu ostamaan, ja verkkomaksut lankeavat joka tapauksessa. Päivisin syntyvä tuotantoylijäämä voisi korvata pimeän ajan energiantarpeen, mutta sen varastointi ei akkujärjestelmien hinnan takia ole kovin järkevää. Sähköyhtiöt maksavat ylijäämästä usein niin vähän, että helpointa olisi mitoittaa laitteisto kattamaan vain oma kulutus. Yhtiöitä voi kilpailuttaa, mutta saatavan hyödyn arviointi on hankalaa, koska tarjoukset ja hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Jos ostaa ja myy virtaa eri yhtiöille, todellisten kustannusten seurannasta voi tulla työlästä. ON TIETYSTI jokaisen oma asia, katsooko sopimusten sorvaamisesta koituvan hyödyn vastaavan siihen käytettävää aikaa ja vaivaa. Olennaista on sekin, missä ajassa haluaa paneeli-investointinsa maksetuksi takaisin. Käytännössä kesäpäivinä muodostuu myös sopivasti mitoitetulla laitteistolla ylituotantoa. Öisin ja pimeämpinä aikoina taas on ostettava verkosta virtaa. Taloudellisia tekijöitä tärkeämpää voi olla se, että aurinkopaneelit katolla ovat ympäristöteko. Vaikka maailma ei pelastu muutaman paneelin avulla, niistä saa positiivista energiaa paitsi kotiinsa myös itselleen. Pieniä askeleita ottamalla jokainen meistä voi vaikuttaa kehitykseen myönteisesti. Juhani Nieminen Anja Nieminen Juhani Nieminen on filosofian tohtori, jonka 40-vuotinen työura koostui teollisuuden viennin ja koulutuksen johto- ja kehittämistehtävistä. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli Lahden ammattikorkeakoulussa uusien kansainvälisten yhteistyömuotojen kehittäjänä. 12 KEMIA 5/2017

13 MAINOS OLA MATERIAL KOKKOLA MATERIAL WEEK KOKKOLA MATERIAL WEEK LAUANTAI Perhepäivä 12:00 15:00 Kokkola Industrial Park, Port Tower, Satamatie 330, Kokkola MAANANTAI Kokkola Material Week on vuosittainen tapahtuma, jossa tuodaan monipuolisesti esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden ja kiertotalouden näkymiä sekä siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK BioMaakunta-seminaari 9:00-12:00 KPEDU ammattiopisto, Opistontie 1, Kälviä Avajais-seminaari 14:00 18:00 Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen TERVETULOA! riippumatta käyttökohteesta. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. TIISTAI Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. BioKokkola-seminaari 16 KOKKOLA 8:00 MATERIAL 16:00 WEEK Huom. Seminaarikieli on englanti. Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola KESKIVIIKKO riippumatta Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää Suoja-alu vain mustana tai valkoisena. Primääristi mustana, reunaa tunn Kokkolaalleviivan vä mutta tummilla taustoilla valkoisena. mittayksikk Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. ReKokkola-seminaari 8:30 14:00 Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola KESKIVIIKKO PERJANTAI Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. 3rd Nordic Battery Conference Huom. Seminaarikieli on englanti ja ohjelma on maksullinen. Katso Kokkolan tarkempi kaupungintalo, aikataulu Kauppatori kääntöpuolelta! 5, Kokkola Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola TIISTAI Meeting Point 17:00 21:00 Snellmansali, Vingenkatu 18, Kokkola Väri: Kokko vain mustan mutta tumm Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alu 16 KOKKOLA MATERIAL WE Centria TUTKIMUS JA KEHITYS Centria TUTKIMUS JA KEHITYS Centria TUTKIMUS JA KEHITYS Centria TUTKIMUS JA KEHITYS POHJOIS-EUROOPAN MERKITTÄVIN KEMIAN KLUSTERI Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan merkittävin kemian klusteri, johon kuuluu 15 tuotannollista teollisuusyritystä sekä yli 70 palveluyritystä. Suurteollisuusalueen viennin vuotuinen arvo on 1,1 miljardia euroa, ja siellä toimivat yritykset työllistävät suoraan henkilöä. Kemian klusterin toimintaa tukevat hyvät logistiset yhteydet. Suurteollisuusalueella sijaitseva Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, minkä lisäksi raideliikenteen kapasiteettiin on investoitu merkittävästi. Joustavat kansainväliset jatkoyhteydet mahdollistavalle lentokentälle on Kokkolasta matkaa vain 20 kilometriä. Koulutusväylien ansiosta työvoiman saatavuus on hyvä, ja Kokkolassa tehtävä kemian tutkimus- sekä kehitystyö edustavat alan kansainvälistä huippuosaamista. KIP:n alueelle on myös investoitu voimakkaasti. Vuosina investointien kokonaismäärä nousi 413 miljoonaan euroon. Samanaikaisesti suurteollisuusalueelle syntyi 200 uutta työpaikkaa. 70 hehtaaria plug in -valmista tonttimaata, tuotannollisten yritysten keskinäinen ekosysteemi sekä korkeatasoiset teollisuuden tarvitsemat tukipalvelut erilaisine hyödyk- keineen tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön myös täysin uudenlaiselle liiketoiminnalle. BIOLAAKSO KEMIAN, BIOTALOUDEN JA MINERAALITALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Keski-Pohjanmaan kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä, Biolaakso, on elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen keskittymä. Kemian, biotalouden ja mineraalitalouden rajapinnoilla on erinomaiset mahdollisuudet näiden teollisuudenalojen uudistamiseen. Kemianteollisuuden iso klusteri ja kemian erityisosaaminen sekä vahva alkutuotantoalue mahdollistavat biomassan arvoketjujen kehittämisen korkean lisäarvon tuotteiksi. Erinomainen esimerkki mineraalitalouden edistämisestä on rikkaisiin luonnonvaroihimme kuuluvien litiumesiintymien laajamittainen hyödyntäminen akkukemikaaleissa. Biolaakson toiminta on laajentunut nopeasti. Alueella toteutettavien TKI-hankkeiden salkku on yhteensä jo noin 40 miljoonaa euroa, ja yritysyhteistyö on hyvin tiivistä. KANSAINVÄLINEN AKKUKONFERENSSI Kokkola Material Week -tapahtuma on Keski-Pohjanmaan tutkimus-, koulutus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyön tulos, joka toteutetaan jo viidettä kertaa. Tämän vuoden erikoisantina on samaan aikaan järjestettävä kansainvälinen akkukonferenssi, 3 rd Nordic Battery Conference, jonka pääjärjestäjinä toimivat Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Akkukonferenssi tarjoaa korkeatasoisen katsauksen alan viimeisimmistä tuloksista materiaalikehityksestä, akkukennoteknologiasta sekä erilaisista sovelluksista, kertoo professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

14 Teollisen tuotannon Tulevaisuus on sym Kiertotalouden myötä tavat tuottaa ja tavat kuluttaa muuttuvat. Teollinen tuotanto tapahtuu tulevaisuudessa yhä useammin integroidusti teollisissa symbiooseissa. Monien Suomessa jo toimivien symbioosien vetureita ovat kemian alan yritykset. Maija Pohjakallio Teollinen symbioosi tarkoittaa eri yritysten prosessien vuorovaikutusta ja yhteiskehittämistä, joka tuottaa hyötyä kaikille symbioosin osapuolille. Sen tunnetuin muoto kiteytyy periaatteeseen toisen jäte on toisen raaka-aine. Hyvän esimerkin teollisesta symbioosista tarjoaa St1 Biofuelsin valmistama bioetanoli, jonka raakaaineita ovat elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien tärkkelyspitoiset jätevirrat sekä sahojen sivuvirtana muodostuva sahanpuru. Teollinen symbioosi voi merkitä myös jakamistaloutta, jota edustavat vaikkapa henkilökuljetusyritys Uber ja kotimajoitusta välittävä Airbnb. Jakamisen kohteeksi käyvät niin energiantuotanto, koulutus, tieto kuin palvelutkin. Neste Oyj 14 KEMIA 5/2017

15 biooseissa Porvoon Kilpilahti on Pohjoismaiden suurin petrokemian keskittymä ja teollisen symbioosin suomalainen keulakuva. KEMIA 5/

16 Symbioosit voivat parhaimmillaan myös auttaa pk-yrityksiä tekemään yhteistyötä vientiponnisteluissaan ja siten edistää niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Kaiken keskiössä on kuitenkin ihmisten ja yritysten välinen vuorovaikutus ja luottamus, muistuttavat liiketoimintajohtajat Tiina Pursula ja Pekka Pokela kestävän liiketoiminnan konsulttiyrityksestä Gaia Consultingista. Gaia ja Neste Jacobs ovat juuri saaneet päätökseen analyysin Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen materiaali- ja energiataseista. Yrityskohtaisia taseanalyyseja on vuosien varrella tehty paljon, mutta uutta on, että taseet laaditaan koko yrityspuiston näkökulmasta. Analyysi kokosi yhteen aine- ja energiavirtatiedot alueen yhdeksästätoista yrityksestä. Sen avulla tunnistettiin heti kolme kehitysaluetta, jotka ovat biojakeiden jalostaminen, hukkalämmön hyödyntäminen sekä toimijoiden välisten synergioiden vahvistaminen, Pursula kertoo. Yksi konkreettinen kehitysehdotus on rakentaa alueelle yhdistetty bioetanoli-biokaasulaitos, joka hyödyntää raaka-aineenaan alueen biopohjaisia jätevirtoja. Yrityspuistokohtaiset koko symbioosin kattavat analyysit antavat myös hyvän perustan kiertotalouden mittareiden ja materiaalikatselmusten kehittämiseen. Valtionhallinto valmistelee parhaillaan materiaalitehokkuuden sitoumustoimintaa yhteistyössä julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on lainsäädännön asemesta vapaaehtoinen sopiminen, jossa elinkeinoelämä, julkinen sektori ja muut toimijat yhdessä panostavat materiaalien ja raaka-aineiden älykkääseen käyttöön. Kilpilahdella uusi yhteinen kehitysvisio Kilpilahti on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemian keskittymä, jonka isoimmat toimijat ovat polttoainevalmistaja Neste ja muoviyhtiö Borealis. Alueen muihin yrityksiin kuuluvat esimerkiksi kaasufirmat Aga ja Innogas, muovin raaka-aineita tuottava Ashland, polystyreenivalmistaja Bewi Kohti jätteetöntä kiertotaloutta Styrochem sekä energiayhtiö Gasum/ Skangas. Kilpilahti on yksi teollisten symbioosien edelläkävijöistä. Ainevirtoja kulkee putkia pitkin yrityksestä toiseen. Alueella on myös oma voimalaitos. Yritykset tekevät runsaasti yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kilpilahden vahvuus ja menestyminen luo pohjaa koko alueen kehittymiselle ja uusien yritysten sijoittumiselle sinne jatkossa. Into kehittämiseen on kova, toteaa kehitysyhtiö Posintra Oy:n Leena Tuomi. Gaian ja Neste Jacobsin taseanalyysit ovat osa Posintran vuonna 2015 käyntiin polkaisemaa Pobi-hanketta. Hankkeen myötä Kilpilahden alueelle on määritetty sen teollisten toimijoiden, pk-yritysten ja Porvoon kaupungin yhteinen kierto- ja biotalouden kehitysvisio sekä selvitetty toimenpiteitä vision viemiseksi eteenpäin. Yksi iso yhteinen asia Kilpilahden yrityksille on hinnaltaan kilpailukykyisen energiansaannin turvaaminen. Kilpilahden Voimalaitos Oy rakentaa alueelle neljää uutta voimalayksikköä. Investoinnin arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Peräti 80 prosenttia uusien voimaloiden polttoaineista saadaan Kilpilahden sisältä. Esimerkki uudesta polttoaineesta on raskas asfalteeni, jota jää jäljelle, kun öljynjalostuksen raskaimmista jakeista uutetaan pois dieseliin ja bensiiniin soveltuvat osat. Voimaloita tulee operoimaan Veolia Services Suomi, joka on myös yksi niiden omistajista. Muut omistajat ovat Neste ja Borealis. Suurteollisuusalue kasvaa ja kukoistaa Kokkolassa Toinen kemiavetoinen teollisten symbioosien lippulaiva Suomessa on Kokkolan suurteollisuusalue KIP. Sen historia ulottuu 1940-luvulle, jolloin Kemiran edeltäjä Rikkihappo Oy aloitti toimintansa kaupungissa. Teollisissa symbiooseissa ympäristöhyödyt ja bisneshyödyt kulkevat käsi kädessä. Toimintatapa ei ole täysin uusi, sillä teolliset ekosysteemit nousivat esiin etenkin Tanskassa ja Yhdysvalloissa jo 1970-luvulla. Nykyisen kiertotalousbuumin myötä symbioottisen toiminnan merkitys on kuitenkin korostunut uudella tavalla. Euroopan tunnetuin teollinen symbioosi lienee Kööpenhaminan liepeillä sijaitseva Kalundborg, jonka toimijoita ovat muun muassa öljy-yhtiö Statoil, kipsilevyvalmistaja Gyproc ja bioteknologiayritys Novozymes. Termi teollinen symbioosi otettiin ensimmäisenä käyttöön juuri Kalundborgissa vuonna Suomi on pyrkimässä globaaliksi edelläkävijäksi kiertotaloudessa. Tässä kehityksessä teollisten symbioosien toiminta ja kehittäminen ovat avainasemassa. Olemme hyvässä vauhdissa, sillä Kilpilahden ja KIPin suurten symbioosien lisäksi meillä on kymmeniä, ellei satoja pienempiä yrityspuistoja ja toisiinsa kytkeytyviä teollisuuslaitoksia. Yksi mielenkiintoinen esimerkki löytyy Uudestakaupungista. Sybimar ja Kotipellon puutarha ovat kehittäneet symbioosin yhdistämällä kalanviljelyn, kasvihuoneen ja bioenergiantuotannon. Voimalaitoksesta, jonka pääasiallinen polttoaine on biokaasu, tulevat hiilidioksidipäästöt ohjataan kasvihuoneeseen. Näin hiilidioksidi saadaan talteen ja samalla kiihdytetään biomassan kasvua. Voimalan tuottamalla lämmöllä lämmitetään vesi kalanviljelylaitoksessa, jonka ravinnepitoiset vedet käytetään kasvihuoneen lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalanviljelyn biojäte voidaan hyödyntää biokaasun raaka-aineena. Kemian ydinosaamista on hallita aineiden virtaukset, jalostus ja kierrot molekyylien tarkkuudella. Tätä taitoa tarvitaan yhä enenevästi tulevaisuuden zerowaste-symbiooseissa. Maija Pohjakallio 16 KEMIA 5/2017

17 Kokkolan suurteollisuusalueelle on sijoittunut jo noin 80 yritystä. Vapaana on vielä 70 hehtaaria raskaalle kemianteollisuudelle kaavoitettua tonttimaata. KIP Service Oy Outokumpu rakensi 1960-luvulla alueelle sinkkitehtaan ja voimalaitoksen. Sittemmin Kemira ja Outokumpu elivät vuosikymmeniä omaa itsenäistä elämäänsä lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä yhteistyöhankkeita. Näistä ajoista suurteollisuusalue on kasvanut voimakkaasti. Kun siellä vielä 1990-luvulla toimi neljä yhtiötä, nykyään yrityksiä on lähes 80, joista teollisia toimijoita 15. Firmoissa työskentelee yhteensä yli henkeä, ja alue on tätä nykyä Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. KIPissä teollinen synergia on vahvaa. Päätuotteita ja sivuvirtoja siirtyy yrityksestä toiseen. Tärkeässä asemassa ovat palvelut, sillä alihankintaketjut koostuvat monenlaisista yrityksistä. Yksi yhteinen fokusalue on turvallisuus, jonka eteen on tehty viime vuosina lujasti töitä. Vuonna 2006 perustettiin Kokkolan suurteollisuusalueyhdistys ry. Sen päätehtävänä on parantaa liiketoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä teollisuusyritykset tarvitsevat. Kansainvälisten konsernien yksiköt usein ostavat niin hyödyke- kuin infrapalvelunsa sen sijaan, että tuottaisivat niitä itse. Kokkolassa on nostettu esiin idea uudesta toimintamallista eli valtioomisteisen infrayhtiön perustami- Suomi pyrkii kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Kehityksen avainasemassa ovat teolliset symbioosit ja niiden kehittäminen. KIPissä ja houkutella mukaan uusia toimijoita. Yhdistys on rekrytoimassa uutta koordinaattoria, jonka odotetaan kehittävän alueen yhteistyömuotoja ja vetovoimaa entisestään. Alueinfran vahvuutena ovat energian ja muiden hyödykkeiden saannin turvaaminen lähes omavaraisesti ja se, että kaksi satamaa ja muut keskeiset logistiikkamuodot ovat suoraan integroituna alueeseen, arvioi KIP Service Oy:n toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola, jonka mukaan myös Kokkolan kaupunki on satsannut infran kehittämiseen ja markkinointiin. KIP Service on alueen yhteinen monipalveluyhtiö. Se on tehnyt yritysten tukitoiminnoista oman toimintansa ytimen ja keskittyy tuottamaan palveluita, joita kaikki alueen sesta. Yhtiön tehtävänä olisi huolehtia Suomen suurteollisuuksien infrastruktuurien ylläpidosta. Tämä vauhdittaisi teollisten symbioosien kehittämistä ja toisi lisää arvokkaita vientituloja, Airiola uskoo. Yhteistoimintaa monella sektorilla Olli-Matti Airiola kiittelee KIPin henkilöstön korkeaa koulutustasoa. KEMIA 5/

18 Yhteistyö Kokkolan seudun koulutusorganisaatioiden kanssa on ollut tiivistä, ja oppilaitokset ovat ottaneet teollisuuden osaamistarpeet erinomaisesti huomioon koulutustarjonnassaan, hän kehuu. Kokkolan yliopistokeskukseen perustettiin vuonna 2007 Oulun yliopiston alainen soveltavan kemian professuuri, joka on osin KIPin yritysten rahoittama. KIP Service Oy syntyi vuonna Tärkeä liikkeellepaneva voima oli metalliyhtiö Bolidenin aloite yhtenäistää alueen vesipalvelu ja taata yhden toimittajan kautta kaikki vesilaadut kaikille toimijoille. Uuteen yhtiöön siirtyi vesilaitoksen lisäksi muukin infrastruktuuri. KIP Servicen henkilöstö esimerkiksi koordinoi ja kehittää KIPalueen yhteisiä turvallisuus- ja ympäristökäytänteitä, kertoo yrityksen ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen. Monet ympäristöön liittyvät asiat koskevat useampaa kuin yhtä yritystä. Tällaisia ovat muun muassa ympäristömelu, jätevesi, hajapäästöt ja ympäristötarkkailut. Testaamme parhaillaan älykkäitä ympäristömittausjärjestelmiä yhdessä Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Ilmapiiri yhteistyölle on avoin ja keskusteleva. Yritykset hyötyvät myös taloudellisesti, kun selvityksiä ja hankkeita toteutetaan yhteistyössä, Heikkinen sanoo. Hän korostaa, että yhteisissä hankkeissa pelisäännöt sovitaan tarkoin: mitä, miten ja millaista tietoa voidaan luovuttaa ja kuinka yritykset hankkeissa näkyvät. Etenkin suurissa kansainvälisissä yrityksissä lupa tiedon julkaisemiseen joudutaan pyytämään kaukaakin. Tähän on kuitenkin jo totuttu, enkä koe sitä yhteistyön esteenä tai edes hidasteena. Avuksi sähköinen resurssitietokanta Motiva on yhdessä Sitran kanssa luonut Suomeen toimintamallin, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista sekä syn- Pohjanmaan kauppakamari Teollinen synergia toimii Kokkolassa. Päätuotteita ja sivuvirtoja siirtyy yrityksestä toiseen. nyttää uutta liiketoimintaa. FISS-mallin (Finnish Industrial Symbiosis System) juuret ovat brittiläisen International Synergies -yrityksen kehittämässä NISP-ohjelmassa (National Industrial Symbiosis Programme). Britanniasta malli on levinnyt jo yli kahteenkymmeneen maahan. FISS-mallin ydin on sähköinen resurssitietokanta, johon kootaan tietoja resursseista ja synergioista, kertoo Motivan johtava asiantuntija Paula Eskola. Toiminta tapahtuu aluetasolla siten, että valitut alueelliset organisaatiot keräävät tietoja sekä auttavat kumppanien löytämisessä symbioosien toteutuksessa. Esimerkiksi Länsi-Lapissa alueellisena koordinaattorina toimii Kemin Digipolis ja Varsinais-Suomessa Turun ammattikorkeakoulu. Motiva toimii linkkinä alueiden välillä ja hoitaa toimintamalliin liittyvää koordinointia, kehitystä ja viestintää, Eskola kuvailee. Tietokannan lisäksi tärkeitä ovat alueelliset työpajat, joissa törmäytetään yrityksiä toisiinsa ja etsitään mahdollisia synergioita kasvotusten. Toimintaa on nykyisin käynnissä kahdessatoista maakunnassa. Yrityksiä on mukana kuutisensataa. Eskolan mukaan takana on jo monta onnistumista, ja uusia on tulossa. Varsinais-Suomessa on syntynyt FISS-toiminnan pohjalta joitakin yksittäisiä tekstiilinkierrätysratkaisuja sekä laajempi tutkimushanke Tekstiili 2.0. Nyt Tekstiili 2.0 jatkuu VTT:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen jätehuollon vetämänä Telaketju-hankkeena, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen poistotekstiilien keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuus. Toimintaa myös hiotaan yhä sujuvammaksi. Osa yrityksistä on toivonut muun muassa sitä, että ne voisivat itse hakea tietoja SYNERGietietokannasta sekä tallentaa tietoja haluamistaan tai tarjolla olevista resursseista. Ainakin toistaiseksi tietokannan käyttöoikeus on vain alueellisilla koordinaattoreilla ja Motivalla, joiden avulla tietoja voi hakea. Toimintamalliin, koottuun asiantuntijapooliin ja eri alueiden symbiooseihin pääsevät kaikki tutustumaan osoitteessa www. teollisetsymbioosit.fi. Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kemianteollisuus ry:ssä. 18 KEMIA 5/2017

19 Juhlimme 100-vuotiasta Suomea! Tule mukaan Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumeroon! Suomalaiset osaajat ja innovaatiot ovat valokeilassa Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumerossa, joka ilmestyy 11. lokakuuta. Kemistit itsenäisen Suomen rakentajina Sata vuotta kotimaista lääketeollisuutta Kemia sen tekee: Loistavia menestyksiä, lupaavia innovaatioita Suomi on puhtaan veden osaaja TKK:n kemistikurssi 1967: puoli vuosisataa kemian eturintamassa Yöttömässä yössä kasvaa ainutlaatuisia aarteita Juhlanumero jaetaan painettuna lehtenä tai näköislehtenä yli vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle. Lukijoiden toimialoina ovat mm. kemia lähialoineen, kierto- ja biotalous, ympäristöala, terveys, turvallisuus ja työsuojelu. Osan erikoispainoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön. Varaa nyt ilmoituspaikkasi suurnumerosta: 1/1 s. vain euroa 1/2 s. vain euroa 1 4 s. vain euroa logonne kokosivun Suomi100-puussa vain 200 euroa logonne lisäriviä Suomi100-puussa vain 300 euroa Hintoihin lisätään alv 24 %. Lisätietoja: > Juhlimme 100-vuotiasta Suomea! Kysy lisää myyntipäälliköiltämme ja varmista paikkasi 18. syyskuuta mennessä. Jaana Koivisto puh jaana.koivisto@kemia-lehti. Seija Kuoksa puh seija.kuoksa@kemia-lehti. KEMIA Kemi Kuvat: Scanstock

20 UUTISIA Kiertotalouteen globaali sopimus? Kiertotalouden ensimmäisessä maailmanlaajuisessa kongressissa väläytettiin ajatusta Pariisin ilmastosopimuksen kaltaisesta kiertotalouden Helsinki-sopimuksesta. Kiertotalous edistyy, mutta säätelyä ja markkinoita pitää voimistaa. Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että globaali yhteistyö toimii. Tehdään siis kiertotalouden Helsinki-sopimus! Näin ehdotti Pohjoismaiden ministerineuvoston ilmastoasioiden johtaja Annika Rosing Sitran isännöimässä ensimmäisessä kiertotalouskongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. World Circular Economy Forum (WCEF) kokosi Finlandia-taloon yli osanottajaa ainakin 92 maasta, joten paikalla oli kattava joukko alan pioneereja. Kiertotalouden osaajilla on yhtä tärkeä rooli työssä ihmiskunnan hyväksi kuin tieteellistä tutkimusta avaruudessa tekevillä astronauteilla, tähdensi WCEF-kongressissa puhunut Nasan tutkimuskemisti Cady Coleman. Nasa Sopimusta ei vielä allekirjoitettu, mutta pohjustustyö pääsi hyvään vauhtiin. Sitra lupasi, että WCEF järjestetään uudestaan ensi vuonna jossakin Suomen ulkopuolella ja vuonna 2019 jälleen Suomessa. Maailmanlaajuista yhteistyötä painottivat monet muutkin kongressin yli 130:sta puhujasta. Euroopan komission ympäristöosaston pääjohtaja Daniel Calleja Crespo totesi, että siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen on väistämätön askel. Mukaan työhön tarvitaan kuitenkin kaikki, hallitukset, instituutiot, sosiaaliset yhteisöt, yritykset ja kansalaiset. Kiertotalous on globaali agenda. Euroopan ympäristöviraston EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx näkee, että kiertotalous on kaupungeille strategia varautua ilmastonmuutokseen. Mitä paremmin talojen ja infrastruktuurin rakentamisessa noudatetaan kestäviä kiertotalouden periaatteita, sitä paremmin ne sopivat muuttuvaan ilmastoon, Bruyninckx sanoo. Kongressi tarjosi harvinaisen tilaisuuden kuulla myös kehittyvien maiden näkemyksiä. Vaikka kiertotalous ja kierrätys saattavat olla niissä termeinä vieraita, tuhlaamisen välttäminen on usein elinehto. Joskus kiertotalous voi jopa tarjota mahdollisuuden hengissä selviämiselle. Pojat voivat valita, liittyvätkö [terroristijärjestö] Boko Haramiin vai tulevatko meille töihin. Naiset taas pääsevät perheväkivallasta, kun saavat meiltä työpaikan ja palkkaa, kertoi nigerialaisen kierrätysfirman Chanja Dattin perustaja Funto Boroffice. Ilmastotyö pohjustaa Kiertotalous vauhdittuu sitä nopeammin, mitä enemmän positiivisia esimerkkejä kertyy alueiden ja yritysten kiertotalouspiloteista ja niiden tuottamista hyödyistä. Tähän kietoutuu ilmastotyö, jonka saavutuksia kongressissa myös esiteltiin. Kanadan Vancouver on vihertynyt jo vuosia ja valmistelee parhaillaan omaa kiertotalousstrategiaansa. Vuodesta 2007 olemme vähentäneet päästöjä 15 prosenttia ja ei-kierrätettävän jätteen määrää 25 prosenttia. Samaan aikaan bruttokansantuote on kasvanut 26 prosenttia ja vihreiden työpaikkojen määrä 49 prosenttia, kertoi kaupungin kehitysjohtaja Bryan Buggey. Siinä todiste Donald Trumpille, että kasvu on mahdollista päästövähennyksistä huolimatta, Buggey piikitteli Pariisin sopimuksesta irtautunutta Yhdysvaltojen presidenttiä. USA:n kauppakamarin kiertotalousohjelmajohtajalla Jennifer Gerholdtilla oli maasta myös positiivia uutisia. Olen henkilökohtaisesti saanut valtavasti rohkaisua työhöni. Yli tuhat yritystä ja 90 pormestaria on ilmoittanut haluavansa jatkaa Pariisin sopimuksen tiellä. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat myös alkaneet soveltaa kiertotalousperiaatteita liiketoimintaansa, Gerholdt kertoi. Elina Saarinen 20

21 Brasilialainen sellujätti sijoitti Spinnovaan Maailman johtaviin eukalyptussellun tuottajiin kuuluva brasilialaisyhtiö Fibria ostaa vähemmistöosuuden suomalaisesta startup-yrityksestä Spinnovasta. VTT:n tutkimuksesta alkunsa saanut Spinnova kehittää ympäristöä säästävää teknologiaa, jolla kehrätään lankaa suoraan puukuiduista ilman kemiallisia prosesseja. Fibria sijoittaa Spinnovaan viisi miljoonaa euroa, jolla se saa suomalaisyhtiöstä 18 prosentin osuuden. Osakassopimus oikeuttaa brasilialaisyrityksen nimittämään yhden jäsenen Spinnovan hallitukseen. Kumppanuus Fibrian kanssa auttaa Spinnovaa kasvattamaan liiketoimintaa ja lisää merkittävästi kansainvälistä kilpailukykyämme, sanoo suomalaisyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen. Yhtiöiden on tarkoitus rakentaa koetuotantolinja, joka mahdollistaa Spinnovan teknologian testaamisen ja esikaupallisen tuotannon. Kaupallisessa vaiheessa tuotantoa varten perustettaneen yhteisyritys. Uuden kumppanuuden toivotaan nopeuttavan teknologiaan perustuvien tuotteiden tuloa markkinoille. Spinnovan teknologialla puun kuidut muuttuvat suoraan langaksi. Spinnova Oy

22 UUTISIA Uraneuvonta tehostaa kemistien työllistymistä Kemistien työtilanne näyttää aiempaa valoisammalta. Työuraa suunniteltaessa kannattaa pohtia myös omaa soveltavaa osaamista ja sen tuomia mahdollisuuksia. Akateeminen työttömyys on kasvanut vuosia erityisesti aloilla, joilla koulutusmäärät ovat olleet liian suuret työmarkkinoiden kysyntään nähden. Tilanne on kolhaissut myös luonnontieteilijöitä. Kemian alan korkeakoulutetuilla työttömyysluvut ovat olleet jopa suurempia kuin muilla akavalaisilla. Nyt on kuitenkin tapahtumassa positiivinen käänne. Työttömien määrä on viimein kääntymässä laskuun, ja työpaikkoja on auki koko ajan enemmän, kertoo urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen Loimusta. Loimu syntyi vuoden 2017 alussa, kun Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyivät. Uusi liitto tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista uraneuvontaa koulutusta vastaavan työn löytämiseksi. Urapalvelut ovat osoittaneet tarpeellisuutensa, sillä tämän päivän urapolku koostuu usein monesta työjaksosta, ja omaa osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Yhtenä työllistymisen ongelmana on, että opintojen aikana syntyneet työelämäyhteydet ovat harvoin tarpeeksi tiiviit, Liikkanen sanoo. Työtä etsivien ja vaihtavien lisäksi urapalvelujen tarpeessa ovat urallaan eteenpäin pyrkivät. Vaihtoehtoisia uramahdollisuuksia ei ole välttämättä helppo hahmottaa. Olisi hyvä pyrkiä etsimään myös piilotyöpaikkoja alalla toimivien työnantajien kautta. Kohdennettua tukea työnhakijoille Jo LAL suuntasi vuosien ajan koulutusja palveluresurssejaan työnhaun tukemiseen. Tarve resurssien käyttöön on ollut kova, ja työnhakijoille kohdennettu tuki on saanut paljon kannatusta myös työssäkäyvältä jäsenistöltä. Erityisen tärkeä- Scanstockphoto Kemistien työnäkymät ovat paremmat kuin vuosiin. Loimun urapalvelu tarjoaa sekä nuorille että kokeneemmille osaajille apua oman paikan löytämiseen. nä nähdään, että mahdollisimman moni löytää koulutustaan vastaavaa työtä, Liikkanen kertoo. Tuki voi olla tarpeen monessa kohtaa uraa. Esimerkiksi irtisanominen voi aiheuttaa kriisin, jossa tarvitaan ammattitaitoisen uravalmentajan apua. Loimun urapalveluiden konkreettisia apukeinoja ovat sekä sähköiset että henkilökohtaiset ansioluettelon, työhakemusten ja LinkedIn-profiilien kommentointipalvelut. Etenkin työhakemus ja CV on aina hyvä luetuttaa toisella henkilöllä ennen dokumenttien toimittamista. Asiantuntijakommentit sisällöstä ja kielenhuollon kysymyksistä saa meiltä sekä suomeksi että englanniksi. Tärkeää on myös työnhaun täsmäkoulutus. Loimu järjestää muun muassa CV-klinikoita ja koulutustilaisuuksia, joissa etsitään piilotyöpaikkoja. Verkossa ja kaikilla yliopistopaikkakunnilla pidetään uraan ja työnhakuun liittyviä kursseja, jotka ovat jäsenille maksuttomia. Olemme havainneet tarvetta myös työttömien työllistymistä tukeville vertaisryhmille, joten olemme liittyneet niihin eri puolilla maata, Liikkanen mainitsee. Työpaikkoja voi etsiä Loimun verkkosivuilta osoitteesta > Avoimet työpaikat sekä samannimisistä listauksista sosiaalisen median palveluissa. Työnantajat toimittavat ilmoituksia myös jaettaviksi suoraan Loimun verkostoissa. Potentiaaliset työnantajat voisivat käyttää välityspalveluamme enemmänkin, mutta tieto siitä ei ole vielä levinnyt tarpeeksi laajalle. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti yhä useamman työnantajan hyödyntämään mahdollisuutta ja rakennettua sitä kautta vielä enemmän yhteistyötä työelämän ja urapalveluiden välille. Arja-Leena Paavola 22 KEMIA 5/2017

23 Robotit täyttämään Agan kaasupulloja Teollisuuskaasuyhtiö Aga on uudistanut kokonaan Riihimäellä sijaitsevan kaasupullojen täyttölaitoksensa. Tuloksena on maailman ensimmäinen täysautomatisoitu täyttölaitos, jossa pullojen täyttämisen ja käsittelyn eri vaiheista vastaavat robotit. Vuonna 1995 startannut laitos oli jo valmistuessaan aikansa modernein. Tätä nykyä laitos toimittaa muun muassa happea, typpeä, argonia, vetyä ja hiilidioksidia sekä lääkkeellisiä kaasuja ja erikoiskaasuja. Kaikkiaan laitoksen automaattiohjattu järjestelmä sisältää yli 200 erilaista räätälöityä kaasuseosreseptiä. Laitoksen uusiminen oli noin 8,5 miljoonan euron investointi. Aga on parin viime vuoden aikana satsannut myös laitoksiinsa Porvoos- Aga sa, Harjavallassa, Imatralla, Raumalla ja Äänekoskella, yhteensä noin 140 miljoonan euron verran. Roboteilla on muistissaan yli 200 reseptiä, joiden mukaan ne pullottavat erilaisia kaasuseoksia. Saksalainen Linde Group, johon Aga kuuluu, uusii lähivuosina kaikkien teollisuuskaasulaitostensa toimintamallin. Riihimäen laitos on kansainvälisen konseptin ensimmäinen toteutus, josta otetaan mallia muissa maissa. 匀甀漀洀攀渀猀甀甀爀椀渀氀愀戀漀爀愀琀漀爀椀漀愀氀愀渀瘀攀爀欀欀漀欀愀甀瀀瀀愀漀猀漀椀椀攀攀猀猀愀眀眀眀 氀愀戀猀攀渀猀攀 ǻ

24 UUTISIA Valion välipalatehdas vauhtiin Riihimäellä Valion uusi välipalatehdas on käynnistynyt Riihimäellä. Laitoksen avajaisia juhlittiin 17. elokuuta. Tehdas on Valion historian suurin, kaikkiaan reilun 170 miljoonan euron investointi. Rakennusurakka kesti kolme vuotta. Välipalatehtaan kapasiteetti on 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Se valmistaa ensi vaiheessa jogurtteja ja muita kuluttajille ennestään tuttuja tuotteita, mutta myöhemmin tulossa on myös innovatiivisia uutuuksia, yhtiö lupaa tiedotteessaan. Noin puolet tuotannosta menee vientiin, pääasiassa Pohjoismaihin. Modernin tehtaan ja sen toimintojen suunnittelua ohjasi resurssitehokkuus. Laitos käyttää noin kolmanneksen vähemmän energiaa tuotekiloa kohden verrattuna yhtiön vanhempaan Riihimäen-tehtaaseen. Materiaalivirrat ja Valio Uuden viisikerroksisen välipalatehtaan pinta-ala on noin neliömetriä. Tehtaassa työskentelee käynnistysvaiheessa 70 henkeä. Yhteensä Valio työllistää Riihimäen-tehtaillaan 440 ihmistä. valmistus- ja pakkauslaitteet on suunniteltu niin, että tuotehävikki on minimaalinen. Ympäristökuormitusta pienentää myös tehtaan sijainti. Riihimäki on keskeisellä paikalla Suomessa siten, että sekä maidon keräily tehtaaseen että valmiiden tuotteiden jakelu kauppoihin ja vientimarkkinoille voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kemira ostaa Aqsensin analysointiteknologian Kemira ostaa helsinkiläisen startup-yrityksen Aqsensin kehittämän analysointiteknologian. Kauppahintaa ei julkisteta. Teknologialla voidaan tutkia vesipohjaisten nesteiden koostumusta ja laatua yksilöllisen sormenjälkitunnisteen avulla. Teknologia hyödyntää aikaerotteista fluoresenssia (Enhanced Time Resolved Fluorescence, E-TRF), joka parantaa merkittävästi määrityksen herkkyyttä ja selektiivisyyttä näytteiden analysoinnissa. Ensimmäinen sovellus, jossa teknologiaa on käytetty, Joko sinulle tulee Kemia-lehti? Tilaa veloitukseton näytenumero: on Kemiran KemConnect SI. Sovellus mittaa saostumanestopolymeerien pitoisuuksia öljykentän näytteistä muutamassa minuutissa. Oikea-aikainen mittaustieto mahdollistaa täsmällisen saostumanestokäsittelyn ja parantaa öljyntuotannon tehokkuutta. Kemira aikoo jatkossa itse kehittää ja räätälöidä Aqsensin analyysiteknologiaa edelleen. Aqsens on puolestaan päättänyt keskittyä liiketoiminnassaan terveysdiagnostiikkaan, kertoo toimitusjohtaja Timo Teimonen Aqsens Health Oy:stä. KEMIA Kemi Laboratoriolääketieteen osaajat saapuvat Helsinkiin Kansainvälinen laboratoriolääketieteen kongressi NML 2017 kokoaa alan osaajat Helsinkiin lokakuuta. Tapahtumaan odotetaan reilua seitsemääsataa bioanalyytikkoa, kemistiä, lääkäriä, mikrobiologia ja muuta laboratorioanalytiikan ja diagnostiikan asiantuntijaa. Kongressin yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä esittelee tuotteitaan yli 50 näytteilleasettajaa. Luento- ja muuhun ohjelmaan voi tutustua osoitteessa Suomi hakee EU:n lääkevirastoa Suomi on jättänyt EU:lle hakemuksen saada Euroopan lääkevirasto Helsinkiin. Virasto sijaitsee nykyään Lontoossa, mutta sille joudutaan etsimään uusi paikka, kun Britannia eroaa unionista. Helsingissä toimii jo Euroopan kemikaalivirasto, jossa työskentelee noin 500 henkeä 27 eri unionimaasta. Lääkevirastoa havittelee parikymmentä muutakin eurooppalaiskaupunkia. Päätös asiasta tehdään marraskuussa. Borealis satsaa Kilpilahteen Borealis tekee alkusyksyn aikana yli 60 miljoonan euron investoinnit laitoksiinsa Porvoon Kilpilahdessa. Suurimmassa hankkeessa lisätään olefiiniyksikön propeenin ja C4-hiilivetyjen tuotantokapasiteettia ja parannetaan laitoksen energiatehokkuutta. Muovitehtaissa kohennetaan laitosten luotettavuutta ja turvallisuutta. Pienemmissä projekteissa nuorennetaan laitekantaa entistä tehokkaammaksi. Uudistukset toteutetaan kahdeksan viikkoa kestävän seisokin aikana. 24 KEMIA 5/2017

25 Scanstockphoto Eurofins Scientific osti nyt Nab Labsin Laboratoriojätti Eurofins Scientific jatkaa ostoksiaan Suomen laboratoriomarkkinoilla. Eurofinsin tuorein hankinta on ympäristölaboratorioyhtiö Nab Labs Oy. Vuonna 1968 startannut Nab Labs tuottaa ympäristö- ja teollisuusanalytiikan palveluita laboratorioissaan, jotka toimivat Jyväskylässä, Oulussa, Raumalla ja Porissa. Lisäksi Nab Labsilla on ympäristönäytteenoton ja ilmatutkimuksen toimipisteitä useilla paikkakunnilla. Nab Labs Oy ja yrityksen kaikki noin 120 työntekijää Suomen laboratoriokenttä muuttuu nyt nopeaa tahtia. jatkavat uuden omistajan palveluksessa. Yhtiön toimitusjohtaja kuitenkin vaihtui elokuussa, kun Tommi Karjalainen siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Uusi toimitusjohtaja on diplomiinsinööri Jari Hietala, joka toimii myös Ahma Ympäristö Oy:n toimitusjohtajana. Eurofins osti aiemmin tänä vuonna Ramboll Finlandilta sen analytiikkaliiketoiminnan Ramboll Analyticsin sekä Ahma Insinööreiltä sen ympäristöliiketoiminnan Ahma Ympäristön. Tuorein kauppa vahvistaa Eurofins Scientificin markkina-asemaa Suomessa entisestään. Eurofins Scientific on maailman johtava bioanalyysipalveluiden tarjoaja. Konsernin verkostoon kuuluu yli 375 laboratoriota 41 maassa. Kiilto Family luopui Metalpakista Lempääläinen Kiilto Family on myynyt metallipakkauksia valmistavan, myös Lempäälässä toimivan tytäryhtiönsä Metalpak Oy:n ruotsalaiselle Emballator Metal Groupille. Metalpakin liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa, ja se työllistää nelisenkymmentä henkeä. Emballator valmistaa ja markkinoi metallipakkauksia pääosin maali- ja kemianteollisuudelle. Reagena juhlii pyöreitä vuosia Siilinjärveläinen diagnostiikkayritys Reagena juhlii 30-vuotista taivaltaan. Yhtiö on erikoistunut terveysteknologiaan ja kemianteollisuuteen. Terveysteknologiassa se on keskittynyt in vitro -diagnostiikkaan (IVD), jossa se valmistaa laboratoriotestejä eläinperäisten infektioiden diagnosointiin. Reagena on muun muassa kehittänyt maailman ensimmäiset pikatestit puumalaviruksen ja puutiaisaivokuumeen diagnosointiin. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista.

26 UUTISIA Pronssimitalistit Tomi Ruosteoja (vas.) ja Santeri Simanainen (oik.) juhlivat saavutustaan yhdessä joukkueen valmentajan Kjell Knapasin kanssa. Suomelle kaksi mitalia kemian olympialaisista Suomen joukkueen tuliaiset vuoden 2017 kemian olympialaisista Thaimaasta olivat kaksi pronssista mitalia. Mitalit nappasivat Vihdin lukion Tomi Ruosteoja ja Joensuun lyseon lukion Santeri Simanainen. Saavutus Miia Mäntymäki nosti Suomen kisojen parhaaksi Pohjoismaaksi. Joukkueen muut jäsenet olivat Santeri Pakola Tornion yhteislyseon lukiosta ja Siiri Kuoppala espoolaisesta Olarin lukiosta. Sama joukkue voitti ennen olympialaisia järjestetyissä pohjoismaisissa kemiakilpailuissa hopeaa. Suomalaiset suoriutuivat erityisen hyvin olympialaisten kokeellisessa osiossa. Teoriaosa osoittautui helpommaksi kuin aiempina vuosina, mutta toisaalta se oli entistä pitempi. Kinkkisimpiä olivat orgaanisen kemian tehtävät, kertoo joukkuetta valmentanut yliopisto-opettaja Kjell Knapas Helsingin yliopistosta. Fysikaalisen ja analyyttisen kemian tehtävät suomalaiset osasivat melko hyvin, Knapas kehaisee. Merentutkimusalus Aranda uudistuu Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda pesee kasvonsa. Lähes 30-vuotias erikoisalus peruskorjataan Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla. Muutostyöt muun muassa pidentävät laivaa seitsemän metrin verran. Lisämetrit mahdollistavat tutkimus- ja laboratoriotilojen laajentamisen. Lisäksi voimansiirto sähköistetään kokonaan. Arandaa käyttävät tutkimuksissaan myös Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Aranda palaa merelle ensi keväänä. Lukiolaisten kemian olympialaiset järjestettiin 49. kerran. Suomen edustajat kisoihin valittiin kansallisen kemiakilpailun ja niiden jälkeisen valmennusjakson perusteella. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Uudella palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Karhukainen selviytyy vaikka ydinräjähdyksestä PLANEETTAMME erikoisimpia eliöitä ovat ehdottomasti karhukaiset. Kohtuullisen tuntemattomat eliöt ovat vain 0,1 0,5 millimetrin mittaisia. 8-jalkaiset karhukaiset ovat selviytymisen kuninkaita. Näitä pieniä veijareita on löydetty napa-alueilta, päiväntasaajalta, Himalajan huipulta metrin korkeudesta, meren pohjalta metrin syvyydestä, kuumista lähteistä ja ikijään alta. Karhukaiset selviävät 200 celsiusasteen pakkasessa ja 100 asteen kuumuudessa. Ne pysyvät hengissä tyhjiössä, 6 kertaa kovemmassa paineessa kuin merenpohjalla ja avaruudessakin useita päiviä. Tutkimuksessa on herätetty karhukainen, joka oli ollut 30 vuotta syväjäädytyksessä. Karhukaiset kestävät grayn säteilyä (ihmisen tappaa jo 5 grayta). Ne siis selviävät vaikka ydinräjähdyksestä. Paras paikka löytää karhukaisia on sammalista ja jäkälistä. Niitä on rannoilla, dyyneillä, soilla ja luultavasti myös kotonasi. Karhukaiset tarvitsevat elääkseen periaatteessa vain kosteutta, mutta ilman vettäkin ne voivat selvitä jopa vuosikymmenen. KARHUKAISTEN oletetaan asustaneen maapallolla jo 540 miljoonaa vuotta. Suurin osa syö kasveja ja bakteereja mutta osa myös lihaa. Ne hengittävät ihon läpi ja pystyvät lisääntymään sekä neitseellisesti että suvullisesti. Karhukaisten salaisuus on niiden kyky laittaa itsensä kryptobioosiksi kutsuttuun äärimmäiseen horrostilaan. Tässä tilassa ne vetävät jalkansa sisään, pysäyttävät aineenvaihduntansa ja hidastavat elintoiminnot 0,01 prosenttiin normaalista. Kun olosuhteet taas sallivat, ne työntävät jalkansa ulos, normalisoivat elintoimintonsa ja käynnistävät aineenvaihduntansa. Tutkimalla karhukaisten ylivoimaisia ominaisuuksia voimme ehkä oppia ääriolosuhteissa selviytymisestä ja käyttää tätä tietoa ihmiskunnan hyväksi. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on espoolaisen Olarin koulun 9. luokan oppilas. 26 KEMIA 5/2017

27 LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Jokapäiväistä elämää helpottamassa Kuluttajatuoteratkaisut maailma taipuu hennon jalkani alla vesimittari Tavataan K-messuilla Düsseldorfissa Saksassa! Halli 6, ständi A Kemia-lehdestä sanottua Lehti on erinomaisesti toimitettu, mukavasti ajankohtainen ja monipuolinen. Erittäin mielenkiintoisia aiheita kemiaan ja luonnontieteisiin liittyen. Monipuoliset ja kiinnostavat artikkelit ovat asiantuntevasti kirjoitettuja ja lehdessä käytetty kieli on erinomaista. Saan joka kerta tietoa, joka on minulle uutta. Lehdessä on hyvässä tasapainossa kemian tutkimuksellinen ote ja käytännön sovellukset. Antaa asiallisen kuvan kemian teollisuuden ja laajemminkin kemian tilanteesta Suomessa. Tuo esille ajankohtaisia asioita ja mielenkiintoisia henkilöitä. Nykyinen sisällön jakauma on hyvä. On uutisia teollisuudesta, tutkimuksesta ja etenkin monesti kiinnostavia käytännön kemiasta kirjoitettuja artikkeleita. Käytän lehteä opetuksen tukena ja ajankohtaisien aiheiden käsittelyssä. Aina välillä oppilaat myös saavat etsiä lehdistä itselle kiinnostavia aiheita. Lehti on alan ammattilaisille hyödyllinen ja ammattimainen lehti etenkin kotimaisen kemian kentän esittelyyn. Pidän lehden tavasta kirjoittaa artikkelinsa asiallisesti, mutta samalla myös sen verran yleisesti että maallikkokin ymmärtää. Mielenkiintoisia artikkeleita myös ei-kemistille, jollainen itse olen. Kemia-lehti on saanut lähipiirissä olevan ei kemian alan ihmisen kiinnostumaan kemiasta. Hyvä kuvitus ja tiedot korkeakouluopiskelijoiden valmistumisista ja otteet uusien väitöskirjatöiden esityksistä tukevat lehden mielenkiintoista sisältöä ja houkuttelevat lukemista alusta loppuun asti. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy. FÖRSLAG TILL MOTTAGARE AV DET ALFTHANSKA PRISET 2017 Finska Kemistsamfundet (FKS) delar årligen ut ett pris benämnt "Det Alfthanska priset" för en förtjänstfull publicerad forskningsinsats i kemi, biokemi eller kemisk teknologi. Priset kan beviljas till skribenten av en färsk doktors- eller licentiatavhandling. FKS vill gärna betona att både svenskspråkiga, finskspråkiga och utländska pristagare från finländska universitet har förekommit År 2016 var prisets storlek 3000 euro. Vi ber härmed professorer, seniorforskare och doktorandhandledare vid finska högskolor och universitet om motiverade förslag på mottagare av Det Alfthanska priset för år Förslagen behandlas konfidentiellt av prisfondens styrelse och de bör vara samfundet tillhanda senast måndagen den 16 oktober Var vänlig och sänd förslagen samt bilagor till: alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Ifall ni har frågor eller önskar skicka in ett bidrag per post kan priskommittén kontaktas på samma adress. Neste muuttaa tuotantorakenteitaan Nesteen jalostamossa Naantalissa käynnistyi elokuun puolessavälissä kahden kuukauden suurseisokki, jonka aikana yhtiö vie loppuun tuotantorakenteensa muutoksen. Yhtiön Suomen-jalostamoiden toiminnat integroidaan tiiviimmin yhteen kokonaisuudeksi, joka koostuu Porvoon jalostamon neljästä ja viidennestä, Naantalissa sijaitsevasta tuotantolinjasta. Muutoksen myötä raskaan polttoöljyn osuus Nesteen tuotannossa laskee ja arvokkaiden jalosteiden osuus nousee. KEMIA 5/

28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ultraääni pesee tuotantolaitteet Helsingin yliopistossa on kehitetty menetelmä, jonka avulla teollisuuden putket ja laitteistot voidaan kemikaalien sijaan pestä puhtaiksi ultraäänellä. Tuotantoprosessia ei tarvitse keskeyttää puhdistuksen takia. Kuvasarja havainnollistaa, kuinka tehopesu ultraäänellä puhdistaa likaantuneen putken. Altum Technologies Oy Professori Edward Hæggströmin johtaman tutkimusryhmän rakentama menetelmä perustuu ohjattavaan tehoultraääneen. Se mahdollistaa teollisten nestekiertoisten putkistojen, lämmönvaihtimien ja muiden tuotantolaitteistojen puhdistamisen ilman, että tuotantoprosessi täytyy keskeyttää. Uutuusmenetelmä hyödyntää lääketieteellisestä tekniikasta tuttuja ultraäänikenttien ohjaustekniikoita, tietokonepohjaista mallinnusta ja erilaisia ultraäänipesutekniikoita. Lääketieteessä ultraääni on kontrolloitua, ja teollisuudessa työskennellään isoilla tehoilla. Me olemme yhdistäneet tehokkuuden ja ohjaamisen tuotteeksi, joka on skaalattavissa teollisuuden käyttöön, Hæggström kuvailee. Menetelmän pohjalta kehitetty teknologia on professorin mukaan varmatoiminen ja helppo käyttää. Puhdistaminen etenee piste pisteeltä, ja me pystymme kontrolloimaan puhdistamista ajassa ja paikassa. Ultraäänipesu on tähän asti tapahtunut erillisissä pesualtaissa. Se on myös vaatinut käynnissä olevan prosessin pysäyttämistä ja puhdistettavien rakenteiden irrottamista tuotantolaitteistosta. Uudessa teknologiassa tuotantoprosessi pysyy käynnissä, ja ultraäänilähettimet kiinnitetään suoraan puhdistettavaan tuotantolaitteistoon, josta ne ovat tarvittaessa irrotettavissa ja asennettavissa uudelleen. Usean lähettimen avulla ultraäänikenttää voidaan ohjata laitteen sisällä ja kohdentaa puhdistus tarkalleen haluttuihin kohtiin. Puhdistaminen voidaan näin räätälöidä tarpeen mukaan, kertoo Hæggströmin tutkimushankkeessa mukana ollut Timo Rauhala. Tutkija toimii tätä nykyä projektipäällikkönä Altum Technologies Oy:ssä, joka on kaupallistanut uuden pesumenetelmän. Teknologia kiinnostaa Puhdistaminen on teollisuudessa iso, kallis ja koskaan päättymätön operaatio. Uusi kätevä puhdistusteknologia onkin jo herättänyt kiinnostusta muun muassa merenkulun alalla. Meriteollisuudessa puhdistetaan suodattimia, isoja säiliöitä, putkistoja ja merivesilämmönvaihtimia. Pesemistarpeen rajana on kai vain mielikuvitus, sanoo Altum Technologiesin toimitusjohtaja Matias Tainela. Uudelle pesuteknologialle uskotaan löytyvän kysyntää myös vaikkapa kemianteollisuuden eri sektoreilla, kaivosteollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa sekä laivanrakennuksessa. Ultraääni on atomien mekaanista aaltoliikettä. Ultraäänipesussa aaltoliikkeen synnyttämät paineiskut irrottavat lian ja epäpuhtaudet. Ultraäänen taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella. 28 KEMIA 5/2017

29 Pilottilaitoksen kesäkuisiin avajaisiin osallistuivat muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tohtoriopiskelija Joonas Koponen (vas.) ja professori Olli Pyrhönen sekä VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka. Teemu Laitinen/LUT Suomalainen koelaitos tuottaa Uusiutuvaa polttoainetta ilmasta kaapatusta hiilidioksidista Lappeenrannassa käynnistyi kesällä pilottilaitos, joka nappaa ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa siitä uusiutuvia polttoaineita ja kemikaaleja. Ainutlaatuisen, Soletairiksi ristityn koelaitoksen takana ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Laitos on kytketty yliopiston aurinkovoimalaan. Tutkimushankkeen ja koelaitoksen tavoitteena on todistaa kokonaisprosessin tekninen toiminta ja tuottaa tutkimuskäyttöön parisataa litraa polttoaineita ja muita hiilivetyjä. Lappeenrantalaislaitos on lajissaan maailman ainoa, jossa koko prosessiketju aurinkovoiman tuotannosta hiilivetyjen valmistukseen tapahtuu yhdessä paikassa. Soletair-koelaitos koostuu neljästä erillisestä yksiköstä. Aurinkovoimalan lisäksi siihen kuuluu hiilidioksidia ja vettä ilmasta erottava laitteisto, vetyä elektrolyysin avulla tuottava osa sekä synteesilaite, jolla hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan raakaöljyn korvaavaa ainetta. Pilottikoon laitoksen yksiköt on suunniteltu pientä, hajautettua tuotantoa varten. Tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa lisäämällä yksiköiden määrää. Tutkimamme konsepti on esimerkki siitä, miten kemianteollisuus voi tulevaisuudessa sähköistyä, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Fossiilisten polttamisen on loputtava vuoteen 2050 mennessä, mutta ihmiskunnan hiilivetyjen tarve ei kokonaan katoa, professori huomauttaa. Hankkeen tuloksena on odotettavissa monialaista teollista integraatiota. Yhteistyö vahvistaa suomalaisen teollisuuden osaamista tällä alalla, uskoo hankkeen koordinoinnista vastaava VTT:n johtava tutkija Pekka Simell. Mahdollisuuksia monille yrityksille VTT ja LUT ovat testanneet koelaitosta koko kesän. Pilotoinnin jälkeen synteesiyksikköä on määrä hyödyntää useissa lähivuosien EU-hankkeissa. Koelaitoskokonaisuus tarjoaa alustan kansainvälisten yritysten kanssa toteutettavalle tutkimukselle, kertoo dekaani Jarmo Partanen LUT:n School of Energy Systemsistä. Partasen mukaan laitteisto tukee myös innovaatioiden ja kokeilualustojen kehittämiskokonaisuutta, jonka yhteydessä Joutsenoon on valmisteilla kahdenkymmenen megawatin teollinen metanointilaitos. Projekti on askel eteenpäin matkalla kohti teknologioiden kaupallistamista. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia uskotaan syntyvän esimerkiksi hiilen kiertotaloutta tai ylijäämäsähköä hyödyntäville yrityksille sekä kemikaalituottajille. VTT ja LUT ovat investoineet pilottilaitokseen yhteensä yli miljoona euroa. Tutkimusta rahoittavat myös Tekes sekä ABB, ENE Solar Systems, Green Energy Finland, Proventia, Hydrocell, Ineratec, Woikoski, Gasum ja Trafi. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin osoitteessa soletair.fi. KEMIA 5/

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hopean hapettumisen salaisuus selvisi Rauta ruostuu, kuparikatto vihertyy, hopealusikka tummuu. Hapettuneet metallipinnat ovat jokaiselle tuttuja. Mutta kuinka vaikkapa hopean hapettuminen oikein tapahtuu? Asia selvisi vihdoin tunnelointimikroskoopin ja kvanttimekaanisten laskujen avulla. Ne osoittivat, että hajoava happimolekyyli syrjäyttää pinnan hopea-atomin ikään kuin kaivamalla itselleen kuopan. Siitä hapettumisprosessi pääsee käyntiin. Aiemmin oletettiin, että hapettuneiden rakenteiden muodostuminen vaatisi pinnalla olevia askelmia, joiden reuna-atomit kulkeutuvat happiatomien läheisyyteen. Hopealusikka alkaa tummua, kun ilmasta peräisin oleva happimolekyyli saapuu sen pinnalle ja hajoaa. Genovan, Floridan ja Oulun yliopistojen tutkijoiden tuore havainto selittää myös esimerkiksi sen, miksi pinnan heijastavuus tietyssä lämpötilassa muuttuu. Syynä ovat satunnaisissa paikoissa hajonneet happimolekyylit, joiden takia hapettuneita rakenteita on epäjärjestyksessä siellä täällä. Tämä vähentää heijastavuutta. Hopea usein juuri sen hapettunut pinta on kemianteollisuudessa yleisesti käytetty katalyytti, jonka avulla valmistetaan muun muassa etyleenioksidia. Hapettumisen ymmärtäminen auttaa tutkijoita suunnittelemaan entistä parempia katalyyttejä. Scanstockphoto raviolettisäteilyä näkyväksi valoksi. Kirkaste saa näin valkoisen näyttämään valkoisemmalta ja värit kirkkaammilta. Optisia kirkasteita käytetään pesuaineissa, joissa ne peittävät tekstiilien kellastumisen. Nykyisin käytettävät optiset kirkasteet ovat kuitenkin hitaasti hajoavina rasite ympäristölle. Optisia kirkasteita hyödynnetään myös muun muassa tekstiilien, kartongin ja paperin valmistuksessa sekä kosmetiikassa. Biopohjaiset optiset kirkasteet pitävät vaatteiden värit kirkkaina ympäristöä säästäen. Pyykit kirkkaiksi luontoa kuormittamatta Åbo Akademin kuitu- ja selluloosateknologian laboratorio on saanut Tekes-rahoituksen kaupallistamishankkeeseen, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille entistä parempia, biopohjaisia optisia kirkasteita. Laboratoriossa kehitettävät biopohjaiset kirkasteet perustuvat polysakkarideihin. Biohajoavina ne pienentävät aineiden ympäristökuormitusta. Lisäksi aineet on helppo räätälöidä käyttötarkoituksen mukaan. Polysakkaridipohjaisten kirkasteiden raakaaineita on hyvin saatavilla Suomen metsistä. Biopohjaiset optiset kirkasteet ovat myös hyvin kiinnittyviä ja säilyviä, mikä vähentää kemikaalien kulutusta ja alentaa jäteveden puhdistuskustannuksia. Optinen kirkaste on fluoresoiva aine, joka muuntaa näkymätöntä ult- Scanstockphoto LAPIN SUPERFOODIT SAAVAT LAATU- SORMENJÄLJEN. Suomen mainioille arktisille raaka-aineille kehitetään laatukriteerejä, jotka voidaan todentaa yhdellä napin painalluksella. Pikamittausteknologialla osoitetaan vaikkapa tehoaineiden korkea ja haitta-aineiden matala pitoisuus. Hanketta vetää Luonnonvarakeskus. 30 KEMIA 5/2017

31 Nauraminen tuottaa hyvän mielen hormoneita Kun ihminen nauraa, hänen aivonsa alkavat vapauttaa endorfiineja, selviää Turun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimuksesta. Hyvän mielen hormoneina tunnettuja aineita tuotti aivojen alue, joka osallistuu vireystilan ja tunteiden säätelyyn. Nauramisen aikaansaama endorfiinien vapautuminen voi tutkijoiden mukaan olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista. Tutkimuksessa koehenkilöt nauroivat sitä enemmän, mitä enemmän heidän aivoissaan oli opioidireseptoreja. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta, kertoo professori Lauri Nummen- HARVINAINEN GEENIMUOTO Scanstockphoto Apinoiden aivot vapauttavat endorfiineja, kun ne sukivat toinen toisensa turkkia. Ihmisillä yhteinen nauraminen mahdollistaa paljon laajemmat sosiaaliset verkostot. suojaa suomalaisnaisia raskausmyrkytykseltä. Geeni on suomalaisilla yli 10 kertaa yleisempi kuin muissa väestöissä, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Suomalaisista jopa viisi prosenttia on geenin kantajia. Sama geenimuoto ehkäisee myös sydämen vajaatoimintaa. maa Turun PET-keskuksesta. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista, professori sanoo. Tutkimus tehtiin PET-kuvantamisen eli positroniemissiotomografian avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti, ensin ystävien kanssa nauramisen jälkeen ja sitten yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen. Diabetesrokote etenee ihmistutkimuksiin Ykköstyypin diabetesta ehkäisevää rokotetta ryhdytään ensi kertaa tutkimaan ihmisillä. Tampereen yliopiston tutkijaryhmä on jo todistanut, että rokote on tehokas ja turvallinen hiirillä. Tamperelaisryhmä on tehnyt pitkään pioneerityötä rokotteen kehittämisessä. Professori Heikki Hyödyn vetämässä tutkimuksessa on tunnistettu ne Coxsackie B -virusten ryhmään kuuluvat enterovirukset, jotka liittyvät diabetekseen. Prototyyppirokote torjuu juuri näitä viruksia. Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta testataan pienellä ryhmällä aikuisia. Näin varmistetaan rokotteen turvallisuus. Toisessa vaiheessa tutkimukseen otetaan mukaan lapsia, ja turvallisuuden lisäksi kartoitetaan rokotteen teho enteroviruksia vastaan. Kolmosvaiheessa selvitetään, onko rokotteella mahdollista vähentää ykköstyypin diabetekseen sairastumista. Tavoitteena on saada aikaan rokote, jolla voitaisiin ehkäistä merkittävä osa tyypin 1 diabeteksen synnystä. Lisäksi rokote suojaisi enterovirusten aiheuttamilta infektioilta, kuten nuhakuumeelta, sydäntulehdukselta, aivokalvontulehdukselta ja korvatulehdukselta, Hyöty kertoo. Scanstockphoto Ykköstyypin diabetes voidaan tulevaisuudessa ehkä estää rokottamalla. KEMIA 5/

32 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service BASF OY Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, Helsinki puh. (09) myynti@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu Helsinki Postiosoite PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BOREALIS POLYMERS OY PL Porvoo puh. (09) etunimi.sukunimi@borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa. DOSETEC EXACT OY Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu Turku puh. (02) Mobile: info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. 32 5/2017

33 INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A Helsinki puh innolims@innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie Vilppula puh. (03) faksi (03) kalpro@phpoint.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F Pori PL 78, Pori puh. (02) faksi (02) info@ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants KIILTO OY Tampereentie Lempäälä PL 250, Tampere puh faksi etunimi.sukunimi@kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kiinnityslaastit Cementitious Adhesives Lakat Lacquers Liimat Adhesives Saumauslaastit Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit Silicones Valimohartsit No-Bake Resins Vedeneristeet Waterproofing Membranes Vihreät sivut huomataan. LABROTEK OY Sinimäentie 8 B Espoo, Finland info@labrotek.com Puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet Environmental / Climate chambers and rooms Bio- ja kasvatuskaapit Bio- and Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers NMR Spektrometrit NMR Spectroscopy LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B Espoo puh mail@metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) Jyväskylä puh info@nablabs.fi KEMIA 5/

34 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu Turku PL 10, Turku puh. (02) faksi (02) Asiakaspalvelu: puh faksi cc.nordic@perkinelmer.com SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A Helsinki puh. (09) faksi (09) posti@seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja Espoo puh. (09) sales@softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView Tietojen haku onkin nyt kätevää. RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (Meiltä avaimet onnistumiseen) puh info@ramboll.fi Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat AA Breda The Netherlands puh. +31 (0) faksi +31 (0) info@skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha Helsinki puh. (09) myynti@suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers 34 5/2017

35 TANKKI OY Oikotie 2, Ähtäri puh. (06) faksi (06) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, Tampere puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE Solna, Sweden puh faksi info.sweden@wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers TESTWARE OY Puurtajantie Hollola puh. (03) testware@testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD Products 3D-mittalaitteet 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet X-Ray Equipment VWR INTERNATIONAL OY Valimotie Helsinki puh. (09) faksi (09) info@fi.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet Laboratory Consumables Vihreitä sivuja ei ohiteta. Vihreät sivut myös verkossa mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Tietojen haku onkin nyt kätevää. Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh KEMIA Kemi KEMIA 5/

36 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä Jokaisessa uutiskirjeessä Netissä > Vihreät sivut Hinnat alkaen euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 6/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 18. syyskuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm ) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: > Ilmoittajalle Joko sinun työpaikallesi tulee Työ Terveys Turvallisuus -lehti? Työkyky, työturvallisuus, työhyvinvointi TTT-lehdestä löydät kokemuksia työpaikoilta, tuoreita tutkimuksia ja käytännöllisiä vinkkejä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus lehti Tunnus Vastauslähetys Tilaan TTT-lehdestä maksuttoman näytenumeron. Nimi (ja yritys) TILAA TTT-LEHTI! TAI TILAA MAKSUTON NÄYTENUMERO! Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 /vsk. (Laskutusväli 12 kk.) Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 /vsk. Olen kiinnostunut TTT-lehden sähköisestä versiosta, ottakaa yhteyttä, puh. Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Kemia-lehti 36 5/2017

37 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: Jaana Koivisto, puh Seija Kuoksa, puh Leena Laitinen, puh ilmoitustiedot KEMIA Kemi

38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Äänekosken ekosysteemi näyttää Kiertotalouden mallia Äänekosken biotuotetehdasta ympäröivässä kumppanien ekosysteemiverkostossa puuraaka-aineista ja tehtaan sivuvirroista kehitetään ja jalostetaan uusia tuotteita, biomateriaaleja ja bioenergiaa. Elina Saarinen Äänekoskella juuri käynnistyneestä Metsä Groupin uudesta biotuotetehtaasta lähtee jatkossa maailmalle 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Lisäksi tehdasjätti jalostaa puusta muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä. Alueella toimiva yhteistyökumppanien ekosysteemiverkosto pitää huolen siitä, että mitään ei mene hukkaan, vaan tehtaan sivuvirroistakin syntyy monenlaisia biotuotteita. Olemme biotalouden toimija, mutta toimintamme sisältää runsaasti myös kiertotalousratkaisuja, tiivistää Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas Äänekosken jättiläinen valmiina starttiin. Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström seuraa tehtaan käynnistämistä laitoksen valvomossa. Sami Karppinen/Metsä Group von Weymarn. Kiertotalous on ollut meille normaalia toimintaa jo sata vuotta. Koko sellunvalmistus on syntynyt siitä, että sahateollisuuden sivuvirralle on keksitty käyttöä, tutkimusjohtaja huomauttaa. Metsäteollisuudelle kiertotalous on kaikki kaikessa. Liiketoimintammehan perustuu uusiutuvaan raakaaineeseen ja kierrätykseen. Biotuotetehdas demonstroi kumppaniensa kanssa monia maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia kiertotalouskonsepteja. Kun jätevedenpuhdistuksessa syntyvät lietteet on aiemmin poltettu ilman tuotto-odotuksia, uuden puhdistamon lietteistä jalostetaan biokaasua ja mädätefraktiosta biopolttoainepellettejä. EcoEnergy SF:n biokaasulaitoksen taustalla on Envor Protechin teknologia. Sellutehtaan lietteet ovat haastavia syötteitä, joten teknologialta vaaditaan enemmän kuin laitokselta, joka käsittelee vain perinteisiä biojätteitä tai elintarviketeollisuuden lietteitä. Ligniiniä ei noin vain hajoteta biokaasuksi. Ongelmat on ratkaistu vuosien kehitystyössä, jota on tehty muun muassa mittavassa Tekes-projektissa. Laitosta ajettiin kesän mittaan ylös vanhan tehtaan lietteillä ja saatiin näin mädätys käyntiin. Tämä on ensimmäinen laitos laatuaan maailmassa ja kiertotaloutta parhaimmillaan. Uskomme, että meillä on tässä toimiva konsepti, von Weymarn luottaa. Biokaasulaitoksen kapasiteetti on alkuvaiheessa noin 20 gigawattituntia vuodessa. Määrä vastaa noin henkilöauton vuosikulutusta. EcoEnergy suunnittelee perustavansa kaasun tankkausaseman laitoksen viereen sekä nelostien varteen. Kokeneita kumppaneita ja uusia tulijoita Teollisissa symbiooseissa on mukana paitsi alueella jo pitkään toimineita kumppaneita myös uusia tulijoita. Tehtaan kuorta ja höyryä hyödyntävät biovoimalaitos Äänevoima ja CP Kelco, joka valmistaa Äänekoskella myös sakeuttamisaineena käytettävää karboksimetyyliselluloosaa. Speciality Minerals Nordic tekee biotuotetehtaan meesauunin hiilidioksidista saostettua kalsiumkarbonaattia, jota käytetään täyteaineena ja pigmenttinä. Myös meesauunin sivutuotteiden, kuten kalkkipölyn, hyödyntämiseen on perinteisesti löydetty kumppanit. Tuhkan käytöstä metsälannoitteena ja maanrakentamisessa on menossa kehityshanke, ja toimija tuotantoa varten on jo tiedossa. Biotuotetehtaan hajukaasuista puolestaan tuotetaan rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön, mikä on iso harppaus kohti suljettua kemikaalikiertoa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi 38 KEMIA 5/2017

39 SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 6/1982 ALKO 50 vuotta Huhtikuun 3. päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta Alkon perustamisesta. Oy Alkoholiliike Ab, vuodesta 1969 Oy Alko Ab, perustettiin vuonna 1932 hoitamaan eräin poikkeuksin valtion monopolina alkoholijuomien ja väkiviinan valmistusta, tuontia ja myyntiä. Valtio omistaa yhtiön osaketta lukuun ottamatta kahta osaketta, jotka ovat yksityisten hallussa. Alkolla on kolme tuotantolaitosta, Rajamäen tehtaat, Koskenkorvan tehdas ja Salmisaaren tehdas. Alkoholijuomien lisäksi yhtiö valmistaa ja myy väkiviinaa, denaturoitua väkiviinaa, hiivaa, etikkaa ja hiilidioksidia. Yhtiö harjoittaa myös lähinnä alkoholijuomien, entsyymien ja teknisen tiedon vientiä. Kemia-Kemi 6/1992 Kemianteollisuudelle uusi etujärjestö Kemian Keskusliitto, Kemianteollisuuden Työnantajaliitto, Painoväriyhdistys, Torjunta-ainetuottajien Yhdistys ja Väriteollisuusyhdistys allekirjoittivat kemianteollisuuden järjestöyhdentymistä koskevan sopimuksen. Kemianteollisuuden koko edunvalvonnasta vastaamaan perustetaan uusi etujärjestö, Kemianteollisuus ry. Uusi järjestö rakennetaan Kemianteollisuuden Työnantajaliiton pohjalta siten, että sen säännöt muutetaan kattamaan alan koko edunvalvonta-alue. Järjestöön siirretään Kemian Keskusliiton nykyiset edunvalvontatoiminnot. Sopimukseen liittyvien eri tuotealoja edustavien järjestöjen teollisuusjäsenet hoitavat Kemianteollisuus ry:n jäseninä erityisalansa edunvalvontaa entiseen tapaan, usein myös yhteisesti alan tuojien kanssa. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa Vaihtoehto huuhaalle INTERNETISSÄ ja sosiaalisessa mediassa käytävä kemikaalikeskustelu liikkuu usein yksittäisten aineiden tai aineryhmien ympärillä. Aineesta kuin aineesta löytyy netistä informaatiota toki myös kovaa faktaa mutta eri asia on, kuinka tietoa sovelletaan. Aika ajoin pinnalle nousee asia, jota käsitellään somessa voimakkain sanoin. Pahimmillaan julkinen keskustelu on netissä pyörivien harhakäsitysten toistelua. Ihmisiä kiinnostavat etenkin terveysaiheet. Nyt sillä kentällä mellastavat kokemusasiantuntijat ja klikkejä metsästävä media, joka priorisoi hyvän tarinan faktojen kustannuksella. VAIKKA kemia on monisyinen tiede ja läsnä arjessamme koko ajan, siitä kirjoittaa kovin harva. Kemian ymmärtäminen kuitenkin auttaisi kansalaisia monissa tavallisissa pohdinnoissa. Tarvitaan siis lisää selkeästi kirjoitettuja tekstejä kemiasta sekä sen ilmiöistä ja perusteista, ei ainoastaan kemikaaleista tai tuotteista. Professori Anu Hopia kertoo Molekyyligastronomiaa-blogissaan asiantuntevasti ja havainnollisesti ruoanlaiton kemiasta. Kysyntää olisi vastaaville kirjoittajille, jotka selittäisivät muita kemian ilmiöitä. Aiheita löytyy. Mitä tapahtuu, kun maali kuivuu? Miksi petsi tunkeutuu maalikerroksen läpi? Mitä ovat kasvien haitalliset aineet? Miten pyykinpesuaine puhdistaa? Miksi kynsilakkaa on vaikea tehdä ilman liuottimia? Miksi bensiini ei kestä pitkää säilytystä? Mitä eroa on eri muoveilla? NEUTRAALIN tiedon ei tarvitse olla kuivaa tutkija- tai virastojargonia, eikä viihteellisyyttä pidä pelätä. Sitä jopa tarvitaan, sillä monen korviin kemia kuulostaa hankalalta ja vaikeasti lähestyttävältä aihepiiriltä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toteaa osuvasti Ei oo totta -blogissaan: Jos sinä et tuota oman alasi asiantuntijasisältöä verkkoon, voit olla varma, että joku huuhaahiippari tekee sen. Emme kai voi antaa tämän tapahtua? Anja Nystén Ida Pimenoff KEMIA 5/

40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Tuula Paajanen Yritysvastuun valvoja Tuula Paajanen huolehtii siitä, että suomalainen Kemira toimii kaikkialla maailmassa vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. Sisko Loikkanen Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tuula Paajanen aloitti toukokuussa Kemiran yritysvastuujohtajana. Työssään hän vastaa siitä, että yhtiön yritysvastuuohjelmaa noudatetaan sen kaikissa yksiköissä eri puolilla maailmaa. Asiat itsessään ovat tuttuja, sillä Paajanen on työskennellyt Kemirassa yritysvastuun parissa vuodesta Vaikka johtajan vastuualue kattaa yhtiön toiminnan globaalisti, hän voi tehdä työnsä Helsingissä, jossa eri yksiköiden vetäjätkin työskentelevät. Tehtävänäni on ymmärtää, millaisiin vaatimuksiin ja ulkoisiin normeihin meidän pitää Kemirassa vastata. Tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa varmistan, että siirrämme tarvittavat toimenpiteet konkreettisesti tekemisiimme, Paajanen kuvaa sarkaansa. Vastuullisuustyön toimenpiteet ja tulokset kirjataan yhtiön yritysvastuuraporttiin. Sieltä myös sidosryhmät näkevät, että Kemira on vastuullinen toimija. Kun yritysvastuulla aiemmin tarkoitettiin lähinnä ympäristönsuojelua, tätä nykyä asia ymmärretään kokonaisvaltaisemmin. Mukaan kuuluu vastuu sekä toiminnan taloudellisista, sosiaalisista että ympäristövaikutuksista. Kemiralle on tärkeää, että se ei ole mukana ihmisoikeuksia loukkaavissa hankkeissa ja ettei yhtiön toimitusketjuissa tai tuotteilla ole terveys- tai ympäristövaikutuksia, jotka heijastuisivat haitallisesti sidosryhmiin. Sosiaalinen vastuu merkitsee myös eettistä toimintatapaa. Emme esimerkiksi hyväksy missään muodossa mitään kilpailuoikeus- ja korruption vastaiseen lainsäädäntöön liittyviä rikkomuksia. Yritysvastuu velvoittaa Kemiran alihankkijoitakin. Toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseksi myös yhtiön raaka-ainetoimittajien ja agenttien on allekirjoitettava samat periaatteet. Teemme vastuullisuusarviot myös toimittajista ja palveluntuottajista ja auditoimme niitä tarvittaessa myös paikan päällä. Ajattele avarasti Paajasella on vierähtänyt Kemirassa jo parikymmentä vuotta. Hän aloitti vuonna 1996 yhtiön lannoiteliiketoiminnassa Kemira Growhow ssa. Sieltä hän siirtyi yhtiön kemikaaliliiketoimintaan ja muun muassa osallistui yrityksen strategiaprosessin vetämiseen. Kemikaalien kanssa en kuitenkaan ole koskaan ollut tekemisissä, kemianinsinööri hymyilee. Kemia ei vielä kouluaikoina ollut Paajasen ehdoton suosikkiaine vaan yksi kiinnostuksen kohde muiden matemaattis-luonnontieteellisten aineiden joukossa. Sen verran ala kuitenkin viehätti, että kouvolalaisylioppilas pyrki lukion jälkeen sekä lääketieteelliseen että Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon. Jälkimmäinen tärppäsi, eikä fuksi enää ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen haikaillut medisiinarin valkoista takkia. Huomasin, että kemia oli aika mielenkiintoista, Paajanen naurahtaa. Otaniemen opiskelijakämppä oli mukava ja kurssit sujuivat hyvin, mutta tyypilliseksi teekkariksi nuori nainen ei itseään mieltänyt. Opiskelukin tuntui tuohon aikaan varsin koulumaiselta. TKK ei välttämättä ohjannut opiskelijoita omatoimisuuteen ja itseoppimiseen, varsinkaan jos vertaa vaikkapa Yhdysvaltoihin, jossa nuoria rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun. Kemira tuli Paajaselle tutuksi jo teekkarina, sillä hän teki yhtiössä tehdassuunnittelun diplomityönsä, joka käsitteli rikkidioksidikaasujen poistoa adsorptiopesutornissa. Vuodet TKK:ssa antoivat hyvät valmiudet kemianteollisuuden teknis-tieteellisten taustojen ymmärtämiseen. Diplomityötä kirjoittaessaan Paajanen kuitenkin tajusi, ettei halua perinteiseksi insinööriksi tekemään työtä pumpuilla ja pipeteillä. Valmistuttuaan hän aloitti tuoteturvan ja myynninhallinnan tehtävissä Cultorin entisen Suomen Sokerin biotekniikkayksikössä, joka sittemmin myytiin Genencor Internationalille. Tuula Paajanen Ylioppilas Kouvolan tyttölyseosta Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta Kesätöissä kemian prosessiteollisuudessa Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. Cultor International, markkinatutkija, sääntelyasiantuntija ja tuotepäällikkö Genencor International, tuotepäällikkö Kemira Growhow, kehityspäällikkö Kemira Oyj, suunnittelupäällikkö , strategisen suunnittelun johtaja , yritysvastuupäällikkö , yritysvastuujohtaja Perheessä kaksi tytärtä. Harrastaa mm. pilatesta, joogaa, puutarhanhoitoa ja lukemista. 40 KEMIA 5/2017

41 Yksityiskohtaisia kemian oppeja en ole myöhemminkään työelämässä tarvinnut mutta sen sijaan kyllä kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja toimintaympäristöämme sekä kemian erityispiirteitä asiakasteollisuuksiin verrattuna. Genencor oli 1990-luvulla entsyymialan uranuurtaja, joka toi ensimmäisenä markkinoille monia uusia tuotteita. Se oli työpaikka, joka opetti todella paljon. Yritysvastuujohtajan ura näyttää kulkeneen hyvin luontevasti ja suoraviivaisesti tehtävästä toiseen. Itse hän katsoo asiaa toisin. Nykyajan työelämässä ei enää ole suoraviivaista liikkumista, hän sanoo. Tärkeää on pystyä koko ajan oppimaan uutta ja hyödyntämään oppimaansa. Pitää olla joustava ja mukautuva. Aina avautuu uusia mahdollisuuksia, jos niistä vain on kiinnostunut. Mutta eteneminen uralla yhä korkeampaan asemaan ei nykyisin ole olennaisinta. Paikan vaihtamisessa Paajanen näkee haasteena tutustumisen uusiin ihmisiin ja verkostojen luomisen, sillä töitä ei enää tehdä yksin vaan yhdessä. Kemiraa hän kehuu työnantajaksi, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. On vain itsestä kiinni, kuinka haluaa ohjata uraansa, sillä erilaisia polkuja asiantuntija- ja johtotehtäviin kyllä on. Meillä voi käyttää ja kehittää osaamistaan, eikä tarvitse jämähtää siihen työhön, johon alun alkaen tuli. Konkari rohkaisee nuoria entistä avarampaan ajatteluun. On turha esimerkiksi pohtia, opiskeleeko nyt varmasti oikeaa alaa. Monipuoliset opinnot avaavat ovia moneen suuntaan, Paajanen neuvoo. Kannattaa tietysti hankkia peruskoulutus ja tutkinto, mutta niihin ei pidä juuttua vaan mennä eteenpäin omien intohimojensa mukaan. Elintärkeä kemia Tuula Paajanen muistuttaa myös kemian merkityksestä nykymaailmassa. Kemianteollisuus mahdollistaa monen muunkin alan toiminnan. Vaikkapa uusien materiaalien kehittäminen ja kiertotalous perustuvat kemian osaamiseen, hän tähdentää. Neitseellisiä raaka-aineita voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja ma- teriaaleja kierrättää. Kemian ansiosta vaikkapa paperikuidut voi hyödyntää uudelleen useita kertoja. Töiden jälkeen kiireinen johtaja rentoutuu ensi sijassa liikkumalla. Jokaiseen päivään kuuluu ainakin tunnin kävelylenkki tai jotain muuta liikuntaa. Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa ja harrastan myös joogaa ja pilatesta. Liikunnan jälkeen käteen tarttuu usein kirja, joka voi edustaa yhtä hyvin faktaa kuin fiktiota. Kielitaito pysyy yllä, kun kirjat lukee alkukielellä. Myös puutarhanhoito tuo hyvää mieltä naiselle, joka pitää kaikesta kauniista. Puut ja viherkasvit ovat itse huolella valittuja ja istutettuja. Mutta kukkivia kasveja minulla ei juuri ole. En ole ollenkaan kukkapenkki-ihminen. Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomiinsinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Kemianteollisuus mahdollistaa monen muunkin alan toiminnan, muistuttaa Kemirassa pitkään työskennellyt Tuula Paajanen. Kemira Oyj 41

42 HELSINKI CHEMICALS FORUM Kemikaaliturvallisuuteen on vielä matkaa Kun eurooppalaista kemikaalisääntelyä kymmenen vuotta sitten käynnisteltiin, odotukset kemikaaliturvallisuuden kehittymisestä olivat optimistisia. Nyt myönnetään, että maaliin on vielä pitkä tie. Järjestelmän kehitystarpeet ovat kuitenkin selvillä. Katja Pulkkinen Emme vuonna 2017 tarjoa sitä turvallisuuden tasoa, mitä piti, tiivistää Euroopan komission ympäristöosaston kemikaaliyksikön päällikkö Bjorn Hansen. Hansen viittaa EU:n kemikaalisääntelyn kehittymiseen. Aiheesta keskusteltiin Messukeskuksessa kesäkuussa järjestetyssä Helsinki Chemicals Forumissa. Maanosan sirpaleinen kemikaalisääntely koottiin vuosikymmen sitten yhteen koko unionin laajuisiksi asetuksiksi. Silloin koko ajattelutapa muuttui, kuvaa Geert Dancet, Euroopan kemikaaliviraston (Echa) pääjohtaja. Aiemmin vastuu tuotteiden toteamisesta haitallisiksi oli viranomaisilla. Nyt teollisuuden vastuulle tuli todistaa aineiden turvallisuus. Odotukset hyvän kemikaaliturvallisuustason pikaisesta saavuttamisesta olivat korkealla. Toisaalta kemikaalien rekisteröintitaakkaan liittyi paljon huolta. Se on Hansenin mielestä osoittautunut turhaksi. Aineiden rekisteröintivaatimus ei romuttanut tuotantoketjuja eikä aiheuttanut massiivisia taloudellisia menetyksiä, kuten pelättiin. Tiedon määrä ja tiedon kulku tuotantoketjussa ovat Hansenin mukaan päinvastoin lisääntyneet. Vuosien myötä teollisuus on tuottanut valtavan määrän asiakirjoja, jotka sisältä- vät merkittävästi tietoa rekisteröitävistä aineista. Komission ja jäsenmaiden asettamien tavoitteiden mukaan haitallisten aineiden pitäisi olla tunnistettuina vuonna Siihen mennessä myös aineiden käytön tulisi olla turvallista. Helsingin foorumissa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että kovalla työllä aikaansaadusta edistyksestä on syytä olla ylpeitä ja että markkinoilla olevista kemikaaleista tiedetään nyt huomattavasti aiempaa enemmän. Siitä huolimatta on selvää, että monet odotukset ovat myös jääneet toteutumatta. Kymmenvuotisen taipaleensa kemikaaliviraston ohjaimissa pian päättävä Geert Dancet myöntää, että iso osa rekisteröintiasiakirjoista on vajavaisia. Tästä seuraa, että viranomaiset eivät kykene arvioimaan aineiden riskejä luotettavasti eivätkä sääntelemään haitallisten aineiden käyttöä. Puutteita on Dancetin mukaan etenkin aineiden keskeisten haittavaikutusten, kuten syöpävaarallisuuden, lisääntymismyrkyllisyyden ja mutageenisuuden, kuvaamisessa. Heikkolaatuinen data merkitsee Muutoin koko varovaisuusperiaatteen idea ei toimi. Toisaalta myöskään asianmukaisesti toimivia yrityksiä palkita, Buonsante huomauttaa. European Environmental Bureau -järjestön toiminnanjohtaja Jeremy Wates kritisoi sitä, että yrityksille myönnetään rekisteröintinumero, vaikka rekisteröintitiedoissa on puutteita. Näin Reachin perusajatus ei tietoja, ei markkinoita jää toteutumatta, Wates sanoo. Kemikaalien haittavaikutusten hahmottamista on hankaloittanut myös testimenetelmien vajavaisuus. Nykytestein ei kyetä todentamaan kaikkia mahdollisia haittoja eikä myöskään aineiden yhteisvaikutuksia. Yksi syy asiaan saattaa olla lainsäädännön vaatimus siitä, että eläinkokeet pitää korvata vaihtoehtoisin menetelmin aina kun mahdollista. Testejä on siksi otettu käyttöön vielä keskeneräisinä. Vaihtoehtoiset testimenetelmät eivät ole kehittyneet siten kuin vuosituhannen alussa ennustettiin, harmittelee myös Bjorn Hansen, jonka mukaan ei ole varmuutta edes siitä, Kemikaalien haittavaikutusten hahmottamista on hankaloittanut testimenetelmien vajavaisuus. sitä, että koko arviointiprosessi pysähtyy alkumetreilleen, pääjohtaja tiivistää. Jos tieto on puutteellista, siitä pitäisi koitua seurauksia Kemikaaliasetus Reachin mukaan vastuu tiedon tuottamisesta on teollisuudella. Jos tieto on puutteellista, siitä pitäisi siis koitua yrityksille seurauksia, sanoo juristi Vito Buonsante ympäristölainsäädäntöön erikoistuneesta kansalaisjärjestöstä Client- Earthista. onko kaikki huolta aiheuttavat aineet todella tunnistettu. Ongelma on tiedossa kemikaalivirastossa, joka pyrkii kohentamaan tilannetta eri tavoin. Rekisteröintiasiakirjoja on alettu käydä läpi sekä itavusteisesti että manuaalisesti. Näin yritetään haarukoida esiin aineita, joiden ominaisuuksista ja riskeistä on tarpeen tehdä syvällisempi arviointi. Lisäksi virastossa on alettu pohtia aineiden ryhmäkohtaista arviointia yksittäisten aineiden tarkastelun sijaan. Aineita on otettu käsiteltäviksi myös alakohtaisesti. 42 KEMIA 5/2017

43 Matias Löyttyniemi Kemikaalivirastoon on saapunut huimat rekisteröintiasiakirjaa Euroopassa myynnissä olevista kemikaaleista. Pyrimme nyt tehostetusti haarukoimaan asiakirjoista esiin ne haitalliset aineet, jotka pitäisi asettaa luvanvaraisiksi, kertoo viraston pääjohtaja Geert Dancet. Kuluttaja ei kykene äänestämään jaloillaan Kuluttajan on vaikea saada tietoa esineiden sisältämistä haitallisista aineista. Viranomaistenkin huomio keskittyy helposti toissijaisiin ongelmiin. Kuinka tieto haitallisista aineista saadaan kulkemaan tuotantoketjussa kuluttajalle asti? Kenen vastuulle asia kuuluu? Tätä pohdittiin Helsinki Chemicals Forumin viimeisessä paneelissa. Vielä tietoa ei ole kuluttajan saatavilla siten kuin lain mukaan pitäisi. Kun kuluttaja ei tunne tuotteiden kemikaalisisältöä, hänen on mahdotonta halutessaan äänestää jaloillaan. Monimutkaisissa ja monivaiheisissa tuotantoketjuissa kemikaalitietoa katoaa helposti. Yhtä selkeää vastuutahoa viestinnän sujuvoittamiselle on hankala määrittää. Sinänsä kuluttajan tiedonpuute ei ole ihme, sillä edes viranomaisilla ei ole kattavaa kuvaa siitä, mitä aineita esineissä on, missä käytön vaiheissa niitä vapautuu, kuinka kuluttajat altistuvat aineille ja millaisia riskejä ne aiheuttavat. Näin sanoo EU-komission virkamies Karin Kilian, jonka mukaan tilanteen kohentamisessa ollaan vasta alussa. Siksi tällä hetkellä keskitytään helposti vain tiettyihin yleisesti tunnettuihin ongelmiin ja aineisiin, kuten ftalaatteihin leluissa tai kuusiarvoiseen kromiin nahkatuotteissa. Samalla monet merkittävät haitalliset aineet ja altistuslähteet jäävät huomiotta. Pysyvistä orgaanisista ympäristömyrkyistä eroon haluavan IPENjärjestön tieteellinen neuvonantaja Joseph DiGangi uskoo, että kyse ei ole tiedon vaan tahdon puutteesta. Yritykset kyllä tuntevat jopa toistensa tuotteiden ainesisällön. Tietoa piilotellaan vain kuluttajilta, DiGangi väittää. Viranomaiset toivovat kemikaalitiedon tuotantoketjuissa kulkevan teollisuusvetoisesti. Viranomaisten on mahdotonta testata kaikkia aineita kaikista tuotteista, Karin Kilian huomauttaa. Yhtenä ratkaisuna nostettiin esiin kolmansien osapuolien rooli tuotteiden analysoimisessa ja turvallisuustiedon välittämisessä kuluttajien käyttöön. Välineinä voisivat olla esimerkiksi erilaiset sertifikaatit, sovellukset ja järjestöjen julkaisemat raportit. Katja Pulkkinen KEMIA 5/

44 HELSINKI CHEMICALS FORUM Muutosten tavoitteena on löytää nopeasti ne haitalliset aineet, joiden sääntelyllä saavutetaan suurin vaikuttavuus. Sellaisia ovat aineet, joita käytetään ja joille altistutaan laajalti. Geert Dancet tosin muistuttaa, että uusissa työtavoissa ollaan vasta alussa. Uskon kuitenkin, että haitallisten aineiden tunnistamiselle vuoteen 2020 mennessä on niiden ansiosta paremmat mahdollisuudet. Alkuperäiset tavoitteet eivät olleet oikealla tasolla Kehittyminen on samalla myös oppimista. Yksi esimerkki siitä on Reach-asetuksen a eli autorisointi, haitallisen aineen asettaminen luvanvaraiseksi. Autorisoinnin kehittämistarpeista oltiin foorumissa yhtä mieltä. Toistaiseksi haitallisen aineen määrääminen luvanvaraiseksi on hyvin harvinaista, ja koko järjestelmässä on epäselvyyksiä. Komissiollakin on tässä oppimista, Bjorn Hansen myöntää. Kymmenen vuoden saavutukset yritystä on rekisteröinyt aineita kemikaalivirasto Echan järjestelmään. Rekisteröintiasiakirjoja on kertynyt kaikkiaan aineesta. 173 ainetta on tunnistettu erityistä huolta aiheuttaviksi. 31 ainetta on siirretty luvanvaraisten aineiden listalle. Olisi pitänyt jo alun perin määritellä, mitä merkitsee esimerkiksi haitallisen aineen korvaaminen. Tarkoitetaanko sillä vain yhden aineen korvaamista toisella aineella vai toiminnallista, koko käyttötavan korvaamista? Määritelmät pitää saada kuntoon. Muina kehityskohteina nousivat esiin lisätiedon toimitusten nopeuttaminen silloin, kun rekisteröintiasiakirjat ovat puutteellisia, Reachin linkittäminen tiiviimmin muihin lainsäädäntökokonaisuuksiin sekä kuluttajien mahdollisuus saada tietoa esineiden sisältämistä haitallisista aineista. Kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm totesi loppupuheenvuorossaan, etteivät Reachin alkuperäiset tavoitteet välttämättä olleet oikealla tasolla. Voi kysyä, kuinka realistinen tavoite ylipäänsä on saada toimimaan kunnianhimoinen, tieteelliseltä pohjaltaan vahva järjestelmä, joka on samaan aikaan tehokas ja nopea, Malm pohtii. Kehityksen yksi hidaste on globaali toimintaympäristö. Kaupankäynti maiden ja maanosien rajojen yli keskenään hyvin erilaisten kemikaalisäännösten alueilla on haastavaa niin yrityksille, viranomaisille kuin kuluttajillekin. Foorumissa etenkin yritykset korostivat maailmanlaajuisesti yhtenäisemmän sääntelyn ja sääntelyn ennakoitavuuden tarvetta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com Helsingin foorumissa oltiin ylpeitä eurooppalaisen kemikaalisääntelyn kehittymisestä. Samalla huolta aiheutti se, että monet Reachille asetetut odotukset ovat toistaiseksi jääneet toteutumatta. Matias Löyttyniemi 44 KEMIA 5/2017

45 Yhteinen tulevaisuus Kestävämpää kehitystä myös EU:n ulkopuolelle? Eurooppa on kemikaalisääntelyssä muita maanosia edellä. Kestävän kehityksen tavoitteet ja maanosan kemianteollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttävät, että sääntelyä vahvistetaan globaalisti. Riku Rinta-Jouppi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Norjan pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johdolla laaditun Yhteinen tulevaisuutemme -raportin julkaisemisesta. Raportissa asetettiin ensi kerran tavoite sellaisesta kestävästä kehityksestä, joka täyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Brundtlandin johdolla sorvattu, pitkään vain hurskaana toivomuksena pidetty kestävän kehityksen käsite sai vihdoin vuonna 2015 konkreettisen muodon. Tuolloin asetettiin 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka kattavat kaikki YK:n jäsenmaat. Erityisesti EU:n ulkopuolisen kemianteollisuuden haaste on tavoite kemikaalien koko elinkaaren kattavasta terveys- ja ympäristövaikutusten hallinnasta ja haitallisten vaikutusten minimoinnista maailmanlaajuisesti jo vuoteen 2020 mennessä. Voiko kestävän kehityksen tavoittelusta tulla kemianteollisuudelle kannattavaa liiketoimintaa? Sitä pohtivat Helsinki Chemicals Forumin panelistit. Katsauksen Etelä-Amerikan näkökulmasta tarjoaa chileläisen Conceptionin yliopiston Ricardo Barra. Hän on nähnyt alueen 650-miljoonaisen väestön nopean keskiluokkaistumisen 2000-luvulla. Samalla alueen kemianteollisuus on kasvanut ripeästi. Ongelmiksi ovat nousseet muun muassa tiedon puute kemikaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön sekä kemikaalipäästöjen muodostama uhka. Viime aikoina ovat aiheuttaneet huolta varsinkin hormonihäiriköt, ympäristöön kulkeutuva muovi ja elektroniikkajätteen käsittely. Asioihin puuttumista on hidastanut kestävän kemian ja toksikologian asiantuntijoiden pieni määrä. Alan yliopistokoulutus on Etelä- Amerikassa vähäistä, samoin tiedeyhteisön, teollisuuden ja hallinnon yhteistyö, Barra kuvailee. Euroopan osuus pienenee edelleen EU:ssa on jo kehitetty ratkaisumalli moneen Barran mainitsemaan ongelmaan. Euroopalla on pitkä historiallinen etumatka ja edistynyt kemikaalisääntely. Haasteita riittää kuitenkin myös vanhalla mantereella, muistuttaa johtaja Hartwig Wendt kemianteollisuuden järjestöstä Ceficistä. Euroopan suhteellinen osuus maailmanlaajuisesta kemikaalituotannosta näyttää pienenevän edelleen, kun Kemikaalisääntelyä pitää vahvistaa myös unionin ulkopuolella, jotta globaali pelikenttä pysyy tasapainoisena. se viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana putosi jo noin puoleen entisestä, Wendt toteaa. Vastatuuleen mennään raaka-aineista tuotantoon ja jatkokäyttöihin asti. Kun Lähi-idän raaka-ainevirrat ennen jalostettiin Euroopassa, nyt jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi tapahtuu yhä useammin lähtömaassa. Yhdysvallat taas saa kilpailuetua halvasta liuskekaasusta, jota käytetään sekä monomeerituotantoon että energiaksi. Euroopan oma biopohjainen tuotanto ei vielä ole laajan skaalan läpimurtovaiheessa. Maanosan osaamisetumatkakin kutistuu erityisesti Kiinassa ja muualla Aasiassa, kun osaamista siirtyy yritysjärjestelyissä eteenpäin. Myös aasialainen tuotanto tehostuu keskittyessään suuremman mitan teollisuuspuistoihin. Eurooppalaisilta jatkokäyttäjiltä ei tule kemialle juurikaan vetoapua, kun kokonaiset sektorit, kuten tekstiili- ja elektroniikkateollisuus, ovat pääosin lähteneet maanosan ulkopuolelle. Myös Afrikan väestön arvioitu nelinkertaistuminen kuluvan vuosisadan aikana voi näkyä lisääntyvänä epävakautena lähialueilla, huomauttaa Ceficin johtaja Peter Smith. Lisäsääntelyn sijaan tarvitaan kannustimia Tuotannon siirtyminen EU:sta halvempiin maihin tarkoittaa myös kevyempää sääntely-ympäristöä niin tuotantoturvallisuudessa, terveys- ja ympäristöstandardeissa kuin työlainsäädännössäkin. Hartwig Wendt vakuuttaa, että Euroopan kemianteollisuus on omalta osaltaan sitoutunut edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Hänen vastauksensa haasteisiin ei olekaan ehdottaa sääntelyn lieventämistä myös EU:ssa. Sen sijaan Wendt haluaa satsata tasapainoisen globaalin pelikentän luomiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sääntelyä tulisi vahvistaa kohti eurooppalaista tasoa myös unionin ulkopuolella. KEMIA 5/

46 HELSINKI CHEMICALS FORUM Matias Löyttyniemi Helsinki Chemicals Forumin pääsihteeri Hannu Vornamo voi jättää vetovuoron seuraajalleen tyytyväisin mielin. Tapahtumasta on hänen johdollaan kehkeytynyt merkittävä maailmanlaajuinen kohtauspaikka. KOMMENTTI Lisäpotkua startup-yrityksistä? Sekä vastuullisen tuotannon korkeiden standardien että ilmastotoimien kustannusten tulisi olla mukana myös halvempien tuotantomaiden Helsinki Chemicals Forum toteuttaa kiitettävästi omaa rooliaan maailmanlaajuisena keskustelutilaisuutena kutsumalla laajasti osallistujia myös EU:n ulkopuolelta. Vuoden 2008 HICCS-konferenssin jälkeen Helsinki Chemicals Forum on jo yhdeksän vuotta onnistunut Hannu Vornamon johdolla kokoamaan paneeleihin lähes arvovaltaisimman mahdollisen asiantuntijajoukon puimaan korkean tason kansainvälisiä prosesseja. Tapahtuma saa pian uuden vetäjän, jonka nimeä ei vielä ole julkistettu. Hänen vetovuorollaan foorumiin voisi yrittää lisätä myös pieniä, innovatiivisia startup-tyyppisiä yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin, vaikkapa korvaavia tuotteita markkinoilta poistettujen aineiden tilalle. Kemian cleantech-sektorin menestystarinoita löytyy Suomesta ja EU:sta mutta myös kauempaa. Myös muiden maiden yritys- ja järjestöedustajien toivoisi voivan osallistua keskusteluun muutenkin kuin kuunteluoppilaina. Menettely toisi HCF:n samaan linjaan Sitran kesäkuussa järjestämän World Circular Economy Forumin kanssa. Riku Rinta-Jouppi tuotteiden hinnoissa, hän sanoo. Lisäksi Euroopassa pitäisi pyrkiä lisäsääntelyn sijaan erilaisiin kannustimiin, joiden avulla päästään lähemmäs kestävän kehityksen tavoitteita. On muistettava, että edessä on myös kiertotalouden aikakausi, jossa tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä vähentää kokonaisenergiankulutusta yli kolmanneksen. Avainasemassa sääntely-ympäristön yhtenäistämisessä ovat yhteiset globaalit prosessit, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden lisäksi muun muassa Pariisin ilmastosopimus. Kemikaalisääntelyn alueella kukin maa etenee omaa tahtiaan. Etelä-Korea ja Turkki siirtyvät kohti Reachtyyppistä sääntelyä, ja monet seuraavat esimerkkiä etenkin Kaakkois- Aasiassa. Malesiassa, Thaimaassa ja Taiwanissa on tullut voimaan uusia säädöksiä nopeassa tahdissa. Toisaalta Yhdysvalloissa on jo pitkät perinteet sääntelystä, mutta presidentti Donald Trumpin hallinnon alaisuudessa maa ui nyt vastavirtaan. Uudistettu kemikaalilaki tuli voimaan, mutta näyttää siltä, että viranomaisille ei ole osoitettu riittäviä lisäresursseja velvoitteiden täysimääräiseen voimaansaattamiseen. Kirjoittaja on partneri REACHLaw Oy:ssä. 46 KEMIA 5/2017

47 Suolat ovat mukana monessa Suolojen moninaiset ominaisuudet tekevät niistä erityisiä, tarpeellisia ja välttämättömiäkin, kunhan ne ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Suolojen varsinainen valtakunta niin hyvässä kuin pahassakin on vesi. Eeva Pitkälä Kun suola liukenee veteen, vesimolekyylit irrottavat sen pienet varaukselliset ionit toisistaan kuin magneetit jääkaapin ovesta. Jotkin suolat liukenevat veteen työläästi, jotkin erittäin nopeasti. Kaikilla suoloilla on piste, jossa ne eivät enää liukene, ja kaikki ne saattavat pariutua jonkin edellistä ionia vetovoimaisemman kanssa. Kaikki suolat myös johtavat tarvittaessa sähköä. Monia teollisuudessa ja maataloudessa hyödynnettäviä aineita ei aina tunnisteta suoloiksi. Niillä on kuitenkin tärkeä asema kemian prosesseissa. Näkyvään rooliin ovat nousseet sulfaatit, rikkihapon suolat, jotka usein kertyvät teollisiksi jätevesipäästöiksi. Merkittäviä aineita ovat myös kipsi, alumiinikloridi ja glyfosaattisuolat. Sulfaatteja tarvitaan monissa teollisen tuotannon prosesseissa. Niitä päätyy siksi runsaasti myös vesistöihin ja maaperään etenkin kaivosteollisuudesta ja puunjalostusteollisuudesta. Lisää sulfaattikuormaa tulee maatalouden ja rakennustoiminnan vapauttamina luonnostaan happamista maalajeista. Sotkamon Talvivaarassa prosessiin kuuluvista ja maaperästä tihkuvista sulfaateista muodostui jo kaivostoiminnan alkuvaiheessa iso ongelma, kun malmimetalleja saostettaessa ph:n nostamiseen käytettiin kipsin sijaan natriumhydroksidia. Jäteveteen päätyneet valtavat natriumsulfaattimäärät suolasivat nopeasti lähistön matalat pikkujärvet. Talvivaaran kaivoksen lupaehdoissa ei alkuun ollut päästörajoituksia, mutta tämän tapahtuman jälkeen ne lisättiin mukaan ehtoihin. Sulfaatilla ei Suomessa ole virallisia ympäristöhallinnon asettamia päästörajoja, vaan luvat harkitaan tapauskohtaisesti. Nyrkkisääntönä on pidetty, että mitä suurempaan vesimäärään sulfaatit joutuvat, sen vähemmän niistä on haittaa. Pienet järvet ovat uhanalaisia, mutta isoissa järvissä ja vilkkaasti virtaavissa joissa vaaran katsotaan olevan vähäinen. Meressä on jo itsessään sellainen määrä sulfaattiyhdisteitä, että siellä niitä ei katsota haitaksi. Kaivostoimintaa Sotkamossa jat- KEMIA 5/

48 Peltojen kipsikäsittelyä on kokeiltu Savijoen alueella Varsinais- Suomessa. Noin 28 kilometriä pitkä joki virtaa Liedossa. Joen valumaalueen pinta-ala on noin 130 neliökilometriä. luonnostaan sulfidisavea, joka kuivuessaan muuttuu happamaksi sulfaattimaaksi. Hapan sulfaattimaa aiheuttaa rakentajille harmaita hiuksia, sillä se syövyttää betonia ja terästä. Se myös liuottaa myrkyllisiä metalleja maaperästä vesistöihin. Pohjanmaalla sen tiedetään aiheuttaneen myös kalakuolemia. kava valtionyhtiö Terrafame peri Talvivaaran lupaehdot ja sai puristettua sulfaattipäästöjään pienemmiksi. Muhimassa on kuitenkin uusi sulfaattiongelma. Yhtiö on marraskuusta 2015 lähtien saanut johtaa puhdistettuja jätevesiään Sotkamon Nuasjärveen. Geologian tutkimuskeskus GTK totesi helmikuussa julkaistussa raportissaan, että Nuasjärveen on kehittynyt odotettua suurempi sulfaattipitoinen kerrostuma purkuputken poistopään ympärille. Syynä on, että vesien sekoittuminen syyskierron aikana ei ollut niin tehokasta kuin odotettiin. Syvänteissä on kuitenkin edelleen happea. Myös puunjalostusteollisuuden prosesseissa sulfaattisuoloja syntyy Sulfaattia on Suomessa sielläkin, mihin sitä ei ole tilattu. melkoisesti. Esimerkiksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan jätevesien natriumsulfaattipäästöiksi on arvioitu noin tonnia vuodessa. Koska Äänekosken tehtaan jätevedet kuitenkin lasketaan voimakkaasti virtavaan jokeen ja sieltä edelleen suureen Päijänteeseen, ne laimentuvat matkalla selvästi enemmän kuin Talvivaaran vedet. Sulfaattia on Suomessa sielläkin, mihin sitä ei ole tilattu. Monella paikkakunnalla maaperässä esiintyy Eeva Pitkälä Kipsi parantaa maata ja suojelee vesiä Sulfaateilla saadaan aikaan myös paljon hyvää. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen Save-hankkeessa on selvitetty, voitaisiinko Saaristomeren vedenlaatua ja koko Itämeren tilaa parantaa levittämällä lounaissuomalaisille pelloille vesipitoista kalsiumsulfaattia eli kalsiumsulfaattidihydraattia, tutummin kipsiä. Kipsipilottina on toiminut Liedossa virtaava Savijoki, joka on Aurajoen sivujoki. Savijoki valittiin kohteeksi, koska sen valuma-alueella on paljon savimaapeltoja mutta ei lainkaan järviä, jotka voisivat kärsiä kipsin sulfaatista. Alueella ei myöskään ole happamia sulfaattimaita, joiden kipsaamisesta ei ole kokemuksia. Kipsin on todettu parantavan maaperän rakennetta ja vähentävän eroosiota, minkä tuloksena kasvit saavat maan fosforin paremmin käyttöönsä. Peltojen kipsikäsittely on tutkimuksissa osoittautunut myös lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt käytössä olevat keinot. 48 KEMIA 5/2017

49 Kuin Karibialla. Littoistenjärvi loistaa kristallinkirkkaana heti suolauskäsittelyn jälkeen. Vesi on sittemmin samentunut, mutta pohjalle laskettu alumiinikloridipeite pitää sedimentin sisältämän fosforin kurissa. Vahanen Environment Oy KEMIA 5/

50 Tehokas glyfosaatti on maailman suosituin kasvinsuojeluaine. Aineen haittavaikutukset ovat kuitenkin nousseet huolenaiheeksi. Eniten glyfosaatille altistuvat maanviljelijät. Kiistanalainen glyfosaatti Tunnetuimpia orgaanisia suoloja on glyfosaatti, jota käytetään tehoaineena suosituissa kasvinsuojeluvalmisteissa. Glyfosaattivalmisteet ovat Suomenkin myydyimpiä rikkaruohontorjujia. Kemiallisesti glyfosaatti on orgaaninen fosforiyhdiste, joka liukenee huonosti veteen. Sen rakenne on dipolaarinen niin sanottu zvitteri-ioni. Jotta heikko glyfosaattihappo liukenisi paremmin, liuokseen lisätään muita aineita, kuten hyvin emäksistä isopropyyliamiinisuolaa tai kaliumia. Molemmat ovat erittäin hyvin liukenevia. Kun kohdekasvit suihkutetaan torjunta-aineella, isopropyyliamiini irtoaa nopeasti glyfosaattihaposta, joka siihen tarttuvan rasvaliukoisen detergentin avulla matkaa kasvisoluun. Glyfosaattihapon teho torjunta-aineena perustuu siihen, että se pysäyttää kasvisolujen proteiinisynteesin sikimaattikierron. Ihmisten ja eläinten aineenvaihdunnassa sikimaattikiertoa ei ole. Sen sijaan sikimaattikierto on myös bakteereilla. Tämä on noussut uudeksi huolenaiheeksi glyfosaatin turvallisuudesta käytävässä keskustelussa. Myös glyfosaatin vaikutuksia antibioottina on tutkittu vain vähän. Sekä isopropyyliamiini, osa glyfosaatista että sen hajoamistuote AMPA sitoutuvat maaperään tai huuhtoutuvat sieltä vesistöihin. Kaikki kolme yhdistettä on todettu haitallisiksi vesieliöille. Isopropyyliamiinille ei silti tehdä samanlaista riskinarviointia kuin glyfosaatille, sillä se luokitellaan EU:ssa vaarattomien aromiaineiden joukkoon. Monikäyttöistä peruskemikaalia hyödynnetään orgaanisen kemian synteeseissä sekä lähtöaineena että liuottimena. Sitä käyttävät muun muassa muoviteollisuus, petrokemian teollisuus ja lääketeollisuus. Kaupallisiin glyfosaattivalmisteisiin on pitkään lisätty apuaineeksi myös polyetoksyloitua talialkyyliamiinia eli POEA:ta, joka edistää glyfosaattihapon kulkua kohteeseensa. Sittemmin POEA:ta alettiin epäillä glyfosaattia ja isopropyyliamiiniakin myrkyllisemmäksi aineeksi, joten sitä sisältävien glyfosaattivalmisteiden myynti kiellettiin keväällä Valmisteiden käyttö on lopetettava Scanstockphoto huhtikuun alkuun 2018 mennessä. Turvallisuusarviointi jatkuu WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC katsoi pari vuotta sitten julkaisemassaan raportissa glyfosaatin ihmiselle mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Näkemys on ollut kiistanalainen. EU:n tekemän riskinarvioinnin jälkeen ruokaturvallisuusvirasto Efsa totesi, että glyfosaattia ei voida pitää syöpäriskin lähteenä. Samaan päätyi myös EU:n kemikaalivirasto Echa, jonka mukaan glyfosaatin pitkäaikaisvaikutukset voivat kyllä olla haitallisia vesieliöille. Ihmisilläkin aine voi huolimattomasti käytettynä johtaa silmävaurioihin. Näyttöä siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää tai sikiövaurioita, ei kuitenkaan ole. Glyfosaatin eurooppalainen turvallisuusarviointi jatkuu tänä syksynä, kun komissio ottaa asiaan kantaa. Toistaiseksi glyfosaatilla on käyttölupa EU-alueella vuoden 2017 loppuun. Eeva Pitkälä 50 KEMIA 5/2017

51 Saaristomeren fosforikuormitus voisi vähentyä kipsin avulla jopa 30 prosenttia. Kipsin avulla Saaristomeren fosforikuormitus voisi vähentyä jopa 30 prosenttia nykyisestä noin 300 tonnin vuotuisesta määrästä. Myös lounaissuomalaiset viljelijät ovat toivottaneet kipsikokeilun tervetulleeksi. Kipsiä esiintyy samoissa paikoissa kuin kalkkikiveä, liuskeita ja savea. Sitä kaivetaan yksinkertaisina kiteinä ja rakeisessa muodossa ja louhitaan myös massiivisena kivenä muun muassa Siilinjärvellä. Myös järvivesien tilaa voidaan kohentaa suolojen avulla. Suomessa arvioidaan olevan noin 500 erittäin huonoon kuntoon päässyttä järveä. Yleisimpiä järvien kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Järvien omat prosessit palauttavat levien käyttöön fosforia, joka on aikojen kuluessa sedimentoitunut pohjaan. Jos järven rehevöityminen on päässyt etenemään niin pitkälle, että mikään muu ei auta, voidaan turvautua suolaamiseen eli veden käsittelyyn alumiinikloridilla. Alumiinikloridikäsittely on havaittu nopeaksi keinoksi sitoa pohjaliejun pintakerroksen fosfori ja saostaa vedessä vapaana oleva fosfori. Menetelmällä kunnostettavat järvet ovat sellaisia, joissa ei saada aikaan pysyviä vaikutuksia muilla tunnetuilla toimilla. Kansainvälisiä esimerkkejä järvien käsittelystä alumiinilla on Pohjois- Amerikasta, Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. Useimmissa raportoiduissa kohteissa on onnistuttu parantamaan sedimentin fosforinpidätyskykyä ja vähentämään järven rehevyystasoa. Tulosten pysyvyys on vaihdellut kuukausista vuosiin. Helppo toimenpide järven kemiallinen puhdistus ei ole. Lupaprosessi vie Suomessa pitkään ja vaatii asiantuntemusta. Hankkeeseen on sitouduttava ja veden tilaa seurattava tehokkaasti sekä ennen käsittelyä että sen jälkeen. Tämä oli tiedossa, kun Lounais- Suomessa Liedon ja Kaarinan rajalla sijaitseva Littoistenjärvi, seudun keskeinen virkistysalue, päätettiin putsata äärimmäisin keinoin eli käsittelemällä vesi alumiinikloridilla. Alumiinikloridi kirkasti Littoistenjärven Alumiinikloridimenetelmään päädyttiin, kun muut kunnostustoimet eivät kerta kaikkiaan riittäneet, kertoo järven kunnostuksen konsulttityöstä vastannut projektipäällikkö Milja Vepsäläinen Vahanen Environment Oy:stä. Riittämättömiksi osoittautuneita toimia olivat sitä ennen olleet muun muassa ravinnelähteiden selvittäminen, ilmastointi ja vesikasvien poisto. Vepsäläisen mukaan Littoistenjärven suolaushankkeessa täsmäsi monta tekijää. Oli suuri tarve kunnostaa todella huonoon kuntoon päässyt järvi, oli projektiosaaja, joka tiesi mitä oli tekemässä, ja oli hoitokunta, jolla oli tahto ja valtuudet pelastaa rakas järvi täydelliseltä rehevöitymiseltä. Suunnitelmia laadittaessa ensiarvoisen tärkeää oli järven historiasta ligrammaa kuutiometriä kohden. Itse operaatio oli jännittävä. Ympäristöministeriön kärkihanke oli jo ennalta saanut runsaasti julkisuutta. Osa alueen asukkaista oli vastustanut kemikaalikunnostusta pelätessään järven koko eliöstön tuhoa. Kaikkiaan Littoistenjärveen ruiskutettiin noin 200 tonnia polyalumiinikloridia. Alumiini-ionit saostivat vedessä vapaana olevan fosforin ja hydrolysoituivat alumiinihydroksideiksi. Toimenpiteen vaikutus oli välitön. Järvi leimahti hetkessä turkoosinkirkkaaksi. Tulokset olivat huolellisen valmistautumisen jälkeenkin yllätys myös asiantuntijoille. Oli se aikamoinen tapahtuma, Vepsäläinen muistelee myös suureksi mediatapahtumaksi muodostunutta tilannetta. Toimenpiteen jälkeen päästiin tarkastelemaan sen seurauksia tarkemmin. Littoistenjärven kalat näyttävät selvinneen suolapulssista ja ph:n muutoksesta hyvin. Henkensä menettivät happamuudelle herkät vanhat lahnat. Niitä oli jo aiemmin suunniteltu poistettaviksi, sillä monikiloiset kalat pöyhivät pohjasta esiin pieneliöstöä ja Alumiinikloridi sai Littoistenjärven leimahtamaan hetkessä kirkkaaksi. ja ekosysteemistä käytettävissä ollut tieto, jota sen ranta-asukas, Turun yliopiston akvaattisen ekologian professori Jouko Sarvala oli kerännyt vuosikymmenien ajan. Syypäät järven kehnoon tilaan olivat tiedossa. Rehevöittävien levien ja kasvien lisäksi niitä olivat vähäinen veden läpivirtaus ja etenkin pohjaan sedimentoitunut fosfori. Kunnostuksen ajankohdaksi valittiin toukokuu, jolloin vedessä on talven jäljiltä vain vähän kasvillisuutta. Syksyllä olisi ollut kylmää ja pimeää, emmekä olisi välttämättä saaneet vapaaehtoisia apuun, Vepsäläinen huomauttaa. Keväällä myös veden fosforipitoisuus oli ihanteellinen: se oli alhaalla, mutta samoin puskurikyky oli heikko. Näin suolaa tarvittiin noin kolmannes ennakoitua vähemmän eli 44 milsamalla sedimentoitunutta fosforia. Muutaman päivän karibiamaisen kirkkauden jälkeen Littoistenjärvi alkoi hiljalleen samentua tavallisen suomalaisjärven kaltaiseksi. Tärkeintä kuitenkin on, että järven pohjalle luotu alumiinioksidipeite estää fosforin pääsyn veteen arvioiden mukaan 5 10 lähivuoden ajan. Sitten suolaus on mahdollista tarvittaessa uusia. Ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti sekä veden tilaa että järvieliöstön toipumista seurataan huolellisesti myös jatkotutkimuksissa. Tähänastiset mittaustulokset näyttävät, että fosforitaso on pysynyt hyvin alhaisena ja näkösyvyys hyvänä. Järven alumiinipitoisuus on nyt hiukan alhaisempi kuin ennen käsittelyä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. epitkala@gmail.com KEMIA 5/

52 Neste uskoo uusiutuvaan Diesel taipuu vaikka biomuoviksi Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste ei ole jäänyt suremaan henkilöautoilulle kaavailtuja rajoituksia, sillä polttoaineelle riittää kysyntää raskaassa liikenteessä sekä maalla, merellä että taivaalla. Suomalaisyhtiö aikoo myös jatkojalostaa dieselistään biomuovia koko ajan kasvaville muovimarkkinoille. Juha Granath Ajan dieselautoni suuren merkkiliikkeen pihaan Itä-Helsingissä. Viimeaikaiset uutiset dieselliikenteelle kaavailluista rajoituksista ovat panneet miettimään bensavehkeeseen siirtymistä. Suomalainen mies ei huonoa autokauppaa tee, joten vanhasta on vaihdossa saatava hyvin. Tarjoan myyjälle Ford Focus Titanium Wagon TDI:tä, vuosimalli 2009, tummennetut lasit, nahkapenkit ja nahkaratti. Kauppias ei välitä lähteä katsomaan autoani ulos pihamaalle. Rekisteritunnus riittää. Sen saatuaan hän poistuu tietokoneensa ääreen. Muutaman minuutin kuluttua myyjä palaa kopistaan. Tarjoan kolmetuhatta euroa, hän sanoo. Dieselautojen kauppa ei käy pääkaupunkiseudulla. Me myymme vaihdossa tulevat vanhat dieselit nipuissa pohjoisen autojobbareille. Siellä välimatkat ovat pitkät ja dieselillä käyttöarvoa. Lupaan palata asiaan selvitettyäni, missä dieselautojen kanssa oikein mennään. Ajoneuvotekniikka ratkaisee, ei polttoaine Nature-lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan dieselautot tuottavat vuosittain 4,6 miljoonaa tonnia enemmän typen oksideja kuin pääs- törajat sallivat. Nämä ylimääräiset päästöt aiheuttavat ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Suomalainen Neste mainostaa uuden, kokonaan jätteistä ja tähteistä tehdyn Neste MY -dieselinsä pudottavan kasvihuonepäästöjä peräti 90 prosenttia ja hiukkaspäästöjä 30 prosenttia tavalliseen dieseliin verrattuna. Täysi tankki ja puhdas omatunto maksavat 10 euroa enemmän kuin fossiilisella dieselillä täytetty tankki ja huono omatunto. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt käytännön kokeita uusiutuvalla dieselillä jo kymmenen vuotta. Onko Nesteen ilmoittamiin lukuihin uskominen, tutkimusprofessori Nils- Olof Nylund? RED-direktiivi antaa jätepohjaisten biopolttoaineiden hiilidioksidipäästöjen vähenemisen oletusarvoksi enimmillään 90 prosenttia. Nesteen ilmoittama 30 prosentin vähennys hiukkaspäästöihin taas perustuu meidän tekemiimme bussimittauksiin, professori kertoo. Nesteen mukaan MY-dieselin käy- tön hyödyt tulevat esiin erityisesti tilanteissa ja kohteissa, joissa ihmiset altistuvat dieselajoneuvojen lähipäästöille, kuten pienhiukkasille ja typen oksideille. Nylund muistuttaa, että typen oksidien ja hiukkasten määrän vähentämisessä tärkeintä on pakokaasujen jälkikäsittely. Uusiutuva diesel ei poista lähipäästöongelmaa. Se voi alentaa typen oksidipäästöjä korkeintaan 10 prosenttia ja hiukkaspäästöjä 30 prosenttia, Nylund sanoo. Lähipäästöjen vähentämisessä ratkaisee ajoneuvotekniikka, ei niinkään polttoaine. Neste vakuuttaa Kauppalehdessä yhteiskuntajohtajansa Ilkka Räsäsen suulla, että uusille dieselautoille vuonna 2014 tullut Euro 6 -standardi romahduttaa ne päästöt, joista on eniten huolta. Totta vai tarua? Saksan ympäristöviraston tuoreessa mittauksessa myös parhaiden, Euro 6 -normin mukaisten dieselautojen typpipäästöt ylittävät sallitun rajan reilusti. Omassa dieselautossani on vanhempi, Euro 4:n edellyttämä moottoriteknologia. Neste lupaa, että sen MY-polttoaine vähentää myös vanhojen dieselautojen päästöjä. Ei dieselautosta tarvitse luopua, vaan päästörajojen porsaanreiät pitää tukkia, sanoo tutkimusprofessori Nylund. 52 KEMIA 5/2017

53 Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus vetää Porvoossa 250 hengen tutkijaryhmää. Porukastamme kaksi kolmasosaa kehittää uusiutuvia tuotteita, loput tekevät työtä fossiilisten polttoaineiden parissa, Lehmus kertoo. Juha Granath Matkalla Porvoon Kilpilahteen pysähdyn tankkaamaan Olarin Nesteellä. Se on yksi pääkaupunkiseudun seitsemästä asemasta, joilta MY-dieseliä saa. Täysi tankki ja puhdas omatunto maksavat 10 euroa enemmän kuin fossiilisella dieselillä täytetty tankki ja huono omatunto. Maailman suurin jätteiden hyödyntäjä Nesteen teknologiakylässä Kilpilahdessa tutkimus- ja teknologiajohtaja Petri Lehmus vetää 250 hengen tutkimusryhmää, jonka tehtävä on ideoida 41 miljoonan euron vuosibudjetilla uusia tuotteita ja tuotantoteknologioita. Porukastamme kaksi kolmasosaa kehittää uusiutuvia tuotteita, loput tekevät työtä fossiilisten polttoaineiden parissa, Lehmus kertoo. Työntekijät ovat kotoisin pääasiassa Suomesta, mutta myös muu Eurooppa ja Yhdysvallat ovat hyvin edustettuina. Nesteen vuonna 1994 alkanut uusiutuvan dieselin kehitystie on ollut ajoittain kivinen. Aluksi dieseliä jalostettiin palmuöljystä, ja ympäristöjärjestö Greenpeacen äänestyksessä Neste valittiin taannoin maailman vastuuttomimmaksi yritykseksi. Tilanne on sittemmin kääntynyt päinvastaiseksi. Olemme olleet nyt 11 vuotta peräkkäin maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalla. Viime vuonna olimme maailman 23:nneksi vastuullisin yritys. Tutkimusjohtaja myöntää, että pelkän palmuöljyn käyttö uusiutuvan dieselin valmistuksessa kävi taakaksi Nesteen maineelle. Yhtiö onkin kymmenessä vuodessa muuttanut raakaainepohjansa kokonaan. Uusiutuvan dieselimme raakaaineista 80 prosenttia on nyt jätteitä KEMIA 5/

54 Toimittaja syöttää menopelilleen Nesteen MY-dieseliä, kokonaan tähteistä ja jätteistä valmistettua polttoainetta. ja tähteitä. Loput 20 prosenttia jalostamme täysin kestävästi tuotetusta palmuöljystä. MY:n tuotanto perustuu Nesteen itse kehittämään NExBTL-teknologiaan, jonka avulla uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita voidaan tehdä lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Ykkösenä suomalaisyhtiölle ovat jätteet. Nesteestä on tullut maailman suurin jätteiden käyttäjä polttoaineiden valmistuksessa. Suomesta yritys ostaa kaiken saatavissa olevan eläinrasvan ja tähteet. Ylivoimaisesti suurin osa jätteistä ja tähteistä tulee kuitenkin muualta, kaikilta viideltä mantereelta. Uusia mahdollisia raaka-aineita ovat Lehmuksen mukaan muun muassa lignosellupitoiset biomassat, maa- ja metsätalouden jätteet sekä oljet ja levät. Uusiutuvaa dieseliä syntyy Nesteen jalostamoissa Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kasvun varaa on, sillä jäte- ja tähderaaka-aineita on vuosittain saatavilla ainakin miljoonaa tonnia. Eivät nämä määrät riitä planeettaa pelastamaan, mutta ne ovat toimiva ja heti käyttöön otettavissa oleva osa ratkaisua, Lehmus sanoo. Maailman raakaöljyn kulutus on vuodessa miljoonaa tonnia. Sitä ei hetkessä korvata. Uusiutuva palaa puhtaasti Petri Lehmus ottaa esiin kuvan, jossa palaa niin uusiutuva kuin fossiilinen diesel. Uusiutuva palaa täysin puhtaasti, fossiilisesta nousee synkkä savu. Uusiutuvat dieselimme ovat jonkin verran fossiilista vaihtoehtoa kalliimpia, mutta yhä useampi kuluttaja on valmis maksamaan hieman ekstraa laadusta ja ympäristöarvoista, tutkimusjohtaja toteaa. Vaikka uusiutuva diesel alkaa olla ympäristön kannalta kelvollinen tuote, ja dieselin kulutus maailmassa yhä kasvaa, osa markkinoista on ehkä sulamassa alta pois. Sähkö- ja kaasuautot tulevat, ja dieselautoille suunnitellaan ajorajoituksia. Jopa yksityisautoilun kieltämistä on väläytelty. Valtaosa dieselistä käytetään raskaassa liikenteessä. Siellä sille ei ole vielä kunnon vaihtoehtoa, Lehmus vastaa ja jatkaa luetteloa: Lentoliikenteessä kymmenen prosentin biopolttoaineseos kymmenen prosentin markkinaosuudella kattaisi jo koko yhtiömme tuotannon. Laivaliikenteen tiukat rikkirajat ovat mahdollisuus. Toivoa vanhojen dieselautojen omistajille antaa puolestaan Kauppalehden juttu, jossa pakettiauton omistaja kertoo ajaneensa MY-dieselillä puolentoista tuhatta kilometriä. Ajon jälkeen auton savutusta mittaavat K-arvot olivat pudonneet 1,42:sta 0,82:een. 54 KEMIA 5/2017

55 VTT:n Nils-Olof Nylund toteaa samaisessa lehdessä, että savutuksen väheneminen voi aidosti johtua polttoaineesta. Neste on mittauttanut MY:n päästöarvoja VTT:n, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi muun muassa Saksan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Näistä tutkimuksista käy ilmi polttoaineen positiivinen vaikutus hiukkas- ja savutusarvoihin. Suurimpina syinä savutuksen alenemiseen on Neste MY:n täysin parafiininen koostumus sekä normaalia korkeampi setaaniluku, Petri Lehmus sanoo. Oma autoni pitää katsastaa kuun loppuun mennessä. Sitä ennen ehdin tehdä tankkaamallani MY:llä tuhannen kilometrin juttukeikan pohjoiseen. Sen jälkeen katsastaja mitatkoon dieselpirssini K-arvot. Dieselistä syntyy myös biomuovia Vaikka henkilöautoilun tulevaisuus voikin näyttää epävarmalta, Nesteen osaamiselle riittää käyttöä. Yhtiö on aloittanut huonekalujätti Ikean kanssa yhteistyön, jossa sen uusiutuvista raaka-aineista valmistetaan biomuovia. Ikean visiona on luoda parempi arki mahdollisimman monelle. Ikean visio on antanut kehitystyöllemme vauhtia, Petri Lehmus sanoo. Ikea myös antaa biomuovillemme uskottavuutta. Se haluaa korvata fossiilisilla tehdyn muovin kierrätetyllä tai uusiutuvalla muovilla vuoteen 2020 mennessä. Biopohjaisen muovin valmistusprosessi alkaa siitä, että uusiutuva raaka-aine tässä tapauksessa Nesteen uusiutuva diesel syötetään höyrykrakkeriin. Siellä se pilkkoutuu monomeereiksi, joista polymeroidaan esimerkiksi polyeteeniä ja polypropeenia. Polymerointilaitoksilta saatava muovirae työstetään sulattamalla ja muovaamalla halutuiksi muovituotteiksi, Lehmus kuvailee. Neste ja Ikea toivottavat muutkin yritykset tervetulleiksi hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada ensimmäinen uusiutuvan muovin valmistuserä käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Kuvat Juha Granath Nesteestä on tullut maailman suurin jätteitä hyödyntävä polttoainevalmistaja. Muovin tuotannon on laskettu jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että muovi vie silloin viidenneksen koko maailman fossiilisen öljyn tuotannosta. Kuinka suureksi biomuovibisnes voi kasvaa? Uusiutuvista raaka-aineista tehdyistä biomuoveista voidaan tehdä samanlaisia polyeteeni- ja polypropeenipohjaisia muovituotteita kuin fossiilisistakin. Huonekalujen lisäksi biomuovilla on käyttöä muissakin sovelluksissa, esimerkiksi autoteollisuudessa, Lehmus vastaa. Uusiutuvan dieselin kahden miljoonan tonnin osuus on pieni verrattuna Nesteen koko 15 miljoonan tonnin öljytuotteiden kokonaismäärään. Yhtiö kuitenkin teki uusiutuvalla dieselillä viime vuonna 469 miljoonan euron liikevoiton. Tuotantoa ollaan edelleen kasvattamassa. Vuoteen 2020 mennessä nostamme laitostemme tuotannon kolmeen miljoonaan tonniin. Selvitämme parhaillaan myös edellytyksiä lisäkapasiteetin rakentamisesta Singaporeen ja USA:han. Katsastajan mittari kertoo totuuden Itse ajan reissujeni jälkeen sisään Herttoniemen katsastusasemalle. Katsastaja Konsta Koponen asentaa laitteiston mittauskuntoon ja antaa palaa. Edellisellä kerralla autoni K-arvot olivat 1,26. Nyt mittari pysähtyy 0,62:een. Hyvin meni, mutta en pysty sanomaan miksi. K-arvoihin vaikuttavat niin monet tekijät, katsastaja toteaa. Sitten vain hyviä ajokilometrejä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Uusiutuvalla tankatun dieselauton savutusarvot ovat pudonneet edelliskerrasta puoleen, toteaa katsastaja Konsta Koponen. Sitä en pysty sanomaan, miksi. K-arvoihin vaikuttavat niin monet tekijät. KEMIA 5/

56 Lisätty todellisuus tuo Työturvallisuutta teollisuuteen Lisätty todellisuus tuo teollisuudelle kustannussäästöjä ja tehostaa alan ammattilaisten työtä. AR-tekniikalla kohennetaan myös turvallisuutta. Emma Kaustara Moni tulevaisuuden työntekijä aloittaa työpäivänsä virittämällä päähänsä AR-lasit. Sen jälkeen vaikkapa koneen tai laitteen kokoaminen tai korjaaminen käy helposti ohjelappusia vilkuilematta. Tämä onnistuu, kun työprosessin kaikki vaiheet ja myös lopputulos ovat valmiina näkyvissä. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) lasit tuovat katsojan silmien eteen tietokoneella laaditun kolmiulotteisen mallinnuksen työn kohteena olevasta laitteesta, jonka malli heijastuu suoraan laitteiston päälle. Mallinnusta voi tarkastella eri kulmista, zoomata ja loitontaa näkymää, ja kurkistaa laitteiden sisään. Tosimaailmassa valtavia tai toisaalta pienen pieniä koneita voi pyöritellä eri suuntiin ja silmäillä jokaista yksityiskohtaa niin kauan kuin on tarpeen. Mahdolliset vikailmoitukset päivittyvät malliin reaaliaikaisesti punaisina ja keltaisina alueina. Lasien näytölle tulee myös erilaisia ohjeita. AR-tekniikka eroaa kuuluisammasta serkustaan VR-tekniikasta (virtuaalitodellisuus, Virtual Reality). Kun VR-lasien käyttäjää ympäröi kokonaan tietokoneella laadittu maisema, AR-lasit nenällään ihminen näkee todellisen ympäristönsä höystettynä tietokonemallinnetuilla elementeillä. Utopistista tieteisfantasiaa laajennettu todellisuus ei ole, vaan sekä AR- että VR-lasit ovat jo nyt arkipäivää monilla Suomen työpaikoilla. Tulevaisuudessa lasien odotetaan Kuvat Emma Kaustara Myös kemianteollisuus voi hyötyä lisätyn todellisuuden tekniikasta monin tavoin, uskovat insinööritoimisto Rejlersin Jukka Huhtala (vas.) ja Seppo Sorri. yleistyvän yhä useammilla aloilla. Lisätyn todellisuuden hyödyntämisen uskotaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä etenkin teollisuuden ja rakentamisen projekteihin. Tällä hetkellä VR-laseja käytetään lähinnä videopeleissä sekä rakennuksien esittelyyn, kertoo myynti- ja projektijohtaja Jukka Huhtala insinööritoimisto Rejlersistä. Rejlers on ensimmäisiä suomalaisia insinööritoimistoja, jotka tarjoavat asiakkailleen lisätyn todellisuuden palveluja. Olemme muun muassa kehittäneet eräälle asiakkaallemme ohjelmistoa, jolla prosessidata teollisten koneiden vioista lähetetään laseihin ja sitä kautta korjaajalle. 56 KEMIA 5/2017

57 Näkymä muuttuu AR-lasien läpi katsottuna. Tyhjään tilaan ilmestyy paperitehtaan pyöröpuhdistin, joka on niin todentuntuinen, ettei sen läpi tahdo uskaltaa kävellä. Prosessin data nopeasti laboratorioon Myös kemian alan teollisuus voi saada hyötyä etenkin AR-tekniikasta, Huhtala uumoilee. Laseihin voidaan esimerkiksi heijastaa kemiallisen prosessin vaiheet ja prosessista kerääntyvä data laboratoriossa työskentelevälle kemistille reaaliajassa. Huhtala muistuttaa prosessijärjestelmien olevan jo kemianteollisuuden arkea, joten tietoa kertyy suuria määriä jatkuvasti. Tätä päivää ovat datan järkevä käyttö, oikeaan paikkaan siirtäminen ja osuva havainnollistaminen. AR-laseilla voidaan edistää myös työturvallisuutta. Esimerkiksi ydinvoimalassa säteilytason mittaustulokset saadaan vaikkapa huoltotöitä tekevien näkökenttään välittömästi. On kehitetty muun muassa teknologia, jossa varoitukset riskeistä ilmestyvät lasien avulla silmien eteen ja viivat maassa tai lattiassa estävät työntekijää epähuomiossa harhailemasta riskialueille, Huhtala kertoo. Suomen Rejlersin toimitusjohtaja Seppo Sorri näkee AR-laseissa suurta potentiaalia sekä uusien työntekijöiden kouluttamisessa että erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. AR-lasit voidaan linkittää Skypen kautta suoralla yhteydellä kouluttajaan tai erikoisasiantuntijaan vaikka toiselle puolelle maailmaa. Sen jälkeen nämä voivat antaa ohjeitaan kuin olisivat itse paikan päällä, Sorri kuvailee. Kemian alalla, jolla sama koe toistetaan lukuisia kertoja, on tärkeää kyetä selvittämään, mistä mahdolliset tulosten vaihtelut johtuvat ja tapahtuuko työprosessissa virheitä. ARtekniikkaa voidaan hyödyntää myös tällaisissa tilanteissa. AR-lasit nauhoittavat tietoa, ja nauhoituksesta voidaan tunnistaa mahdollinen virhe jälkikäteen. VR-tekniikka on toistaiseksi saanut enemmän huomiota kuin AR, mutta työelämässä AR-laseilla on enemmän erilaisia käyttömahdollisuuksia, Sorri arvioi. Varaosat syntyvät 3D-tulostuksella Rejlers esitteli lisätyn ja virtuaalitodellisuuden tekniikoita eri puolille maata suuntautuneella juhlakiertueellaan, jonka yritys järjesti 75-vuotispäivänsä kunniaksi. Pohjoismaisen insinööritoimiston Suomen-yksikkö toimii tätä nykyä 18 paikkakunnalla ja työllistää viitisensataa henkeä. Kiertueen esittelytilaisuuksiin osallistuneet yhteistyökumppanit ja vieraat pääsivät kulkemaan lomamökin tiloissa ennen kuin mökin rakentamista oli edes aloitettu. Virtuaalinen tila osoittautuu niin vaikuttavaksi, että suurin osa mökkivieraista ei tohdi astua katon reunan yli, vaikka tietääkin seisovansa jalat tukevasti juhlarekan permannolla. AR-lasit päässä silmien eteen ilmaantuu paperitehtaan pyöröpuhdistimen miniatyyri. Se on ilmiselvästi mallinnus mutta niin todentuntuinen, ettei senkään läpi uskalla heti kävellä. Rejlersin rekan takaosassa oli tilaisuus tutustua myös toiseen tärkeään uuteen teknologiaan eli 3D-tulostamiseen ja sen mahdollisuuksiin. Jukka Huhtalan mukaan tekniikan ilmeisin sovellus työelämässä on varaosien tulostaminen. Etenkin silloin, kun laitteen osien teollinen valmistaminen on jo lopetettu, ehdottomasti kätevin vaihtoehto on tulostaa ne itse, Huhtala sanoo. Näköpiirissä ei silti ole, että 3Dtulostus korvaisi perinteisempää teollisuutta. Nyrkkisääntö on, että jos tulostetaan vain muutamista kappaleista satoihin tai tuhanteen kappaleeseen, 3D-tulostus voi olla järkevintä. Jos taas erässä puhutaan miljoonista, paras vaihtoehto on perinteinen tuotanto, toteaa Rejlersin Communication Project Manager Marja Konsti. Tulevaisuudessa AR-tekniikka saattaa kokonaan korvata paperiset ohjeistukset esimerkiksi itsekoottavia huonekaluja kasattaessa. Myös 3Dtulostus tullee jonakin päivänä yleiseen kotikäyttöön. Pienet tuotteet, joiden ei ole tarkoituskaan kestää ikuisesti, tulostuvat muutamassa tunnissa. Vaikkapa paperiset design-lamput voi pian olla kätevintä myydä netistä ostettavina 3D-malleina, Konsti ennustaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 5/

58 Myytinmurtaja Suomessa Jamie Hyneman posautti Lappeenrannassa Myytinmurtajat-ohjelman juontajana tunnetuksi tullut Jamie Hyneman vietti kesäkuussa viikon Suomessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston vieraana. Kunniatohtoriksi vihityn tähden intohimoiksi paljastuivat vihreä teknologia ja ympäristönsuojelu. Arja-Leena Paavola Pam! Pam! Pam! Kolme peräkkäistä pamausta kuultiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n kampuksella uuden Soletair-laitoksen avajaisissa kesäkuun alussa. Pilottilaitos pyydystää ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa siitä uusiutuvia polttoaineita ja kemikaaleja. Lähtölaskennan jälkeen kaukolaukaisinta painoi juhlatilaisuuden kunniavieras, Myytinmurtajat-televisiosarjan juontajana tunnettu yhdysvaltalainen Jamie Hyneman. Viritetyistä panoksista ensimmäinen poltti pelkkää dieseliä ja posahti jo komeasti. Toisessa räjähdyksessä paloi hiilidioksidi ja kolmannessa näiden yhdistelmä. Yleisö sai omin silmin nähdä, että voimakkaimmin loimusi ilmasta tehty polttoaine. Räjähdykset tulivat Hynemanille tutuiksi tiedettä popularisoivassa sarjassa, jonka alkuperäinen englanninkielinen nimi on MythBusters. Vuosina tuotetun ohjelman ideana on esitellä erilaisia yleisiä uskomuksia, käsityksiä ja huhuja, jotka Hyneman ja hänen juontajakumppaninsa empiiristen kokeiden jälkeen osoittavat vääriksi, oikeiksi tai mahdollisiksi. Jokaiseen jaksoon kuuluu yleensä pari näyttävää pamausta. Minua itseäni räjäytykset eivät tosin pidemmän päälle kiinnostaneet. Ne olivat lähinnä ohjelmaformaattiin kuuluva pakollinen osuus, Hyneman naurahtaa Lappeenrannassa. Tiedon jakamisen lisäksi katsojien viihdyttäminenkin on silti tärkeää. Juuri hauskuutensa ansiosta sarja on tavoittanut valtavan yleisön ja innostanut useita ikäluokkia luonnontieteiden pariin kaikkialla, missä ohjelmaa on esitetty. Televisiosarjan jättimenestyksen myötä Jamie Hynemanista on tullut kansainvälinen kuuluisuus, joka matkustaa tiuhaan maailmalla. Aloin aikoinani juontaa ohjelmaa vain tienatakseni leipäni. Nyt olen tilanteessa, jossa Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kutsunut minut kunniatohtorikseen. Aika hämmentävää, mies virnistää. Tiede ei kuulu pelkästään niille, joilla on päällään labratakki. Idean Hynemanin promovoinnista sai LUT:n professori Markku Ikävalko. Hän arvostaa suuresti myytinmurtajan työtä, jonka ansiosta moni nuori on valinnut alakseen luonnontieteet. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen amerikkalaistähteen otti yhteyden yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Hyneman vastasi heti, että tämä on hänelle suuri kunnia, jonka hän ottaa mielellään vastaan, Saksa kertoo. Rehtori on itsekin Myytinmurtajien satunnainen seuraaja, joka myöntää pitävänsä ohjelmasta kovasti. Nautin siitä, että ajatellaan loogisesti ja samalla hieman poikkeavalla tavalla, ja tehdään konkreettisesti porukalla töitä. Vaikka hiukseni harmaantuvat vauhdilla, toki minussakin asuu pikkupoika, joka tykkää räjäytyksistä, Saksa hymyilee. Tiede kuuluu kaikille Ehkä monen yllätykseksi Jamie Hynemanilla itsellään ei ole tekniikan tai luonnontieteiden tutkintoa, vaan hän on venäjän kieleen erikoistunut, Indianan yliopistosta valmistunut lingvisti. Uraansa hän ei kuitenkaan ole tehnyt kielitieteilijänä. Sen sijaan monipuolinen mies on toiminut muun muassa kokkina, eräoppaana, eläintenkesyttäjänä ja risteily-yrittäjänä Karibialla, jossa hän hankki itselleen myös kapteenin ja sukeltajan pätevyydet. Pisimpään eli 1980-luvun puolivälistä alkaen peräti neljännesvuosisadan Hyneman työskenteli erikoistehosteiden rakentajana Hollywoodin elokuvateollisuudessa. Myyttejä murtamaan hänet bongattiin juuri sieltä. Tekniikka ja teknologia ovat kiinnostaneet kekseliästä miestä lapsuudesta asti, mutta pesti televisiosarjassa teki hänestä myös luonnontieteiden itseopiskelijan. Luin ohjelmaa tehdessäni paljon eri alojen kirjallisuutta. Pänttäsin muun muassa kemiaa ja fysiikkaa, Hyneman muistelee. Juontaja koki toimivansa sarjassa käytännön tieteentekijänä, vaikka ei oikea tiedemies olekaan. 58 KEMIA 5/2017

59 Yhdysvaltalainen Jamie Hyneman kuuluu maailman suosituimpiin tieteen ja teknologian popularisoijiin. Vesa Laitinen KEMIA 5/

60 nut näkyville, Markku Ikävalko kertoo. Myytinmurtaja elementissään. Uusiutuvaa polttoainetta tuottavan pilottilaitoksen avajaisräjäytykset sujuivat mallikkaasti. Ei tiede kuulu pelkästään niille, joilla on päällään labratakki. Tiede on tapa ymmärtää maailmaa, hän huomauttaa. Tiede on ylikansallinen kieli. Samat luonnonlait pätevät kaikkialla. Tiede kiinnostaa ihmisiä ja yhdistää meitä kaikkia poliittisista näkemyksistä riippumatta. Tätä nykyä erityisen lähellä Hynemanin sydäntä ovat ympäristöasiat. Juuri miehen Suomen-vierailun kynnyksellä uutisten ykkösaiheeksi nousi presidentti Donald Trumpin päätös, jonka mukaan Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Se surettaa ja hävettää, Hyneman kommentoi. Yhteiskunnassa päätösten tulisi perustua tieteelliseen tutkimukseen. Luonnonsuojelusta on tullut myytinmurtajalle niin tärkeä asia, että hän haluaa tulevaisuudessa keskittyä siihen entistä enemmän. Suomen asenne ja satsaukset ympäristöön saavat mieheltä kiitosta. Minusta on mahtavaa, että Suomessa ymmärretään ympäristön merkitys. Kiinnitin heti huomiota siihen, kuinka siistiä ja roskatonta täällä on. Näkee, että jätehuolto ja kierrätys hoidetaan hyvin. Jamie Hynemanin ja hänen vaimonsa Eileen Walshin majapaikkana vierailun aikana toimi mökki Saimaan rannalla. Alkukesän vehreys ja järviluonto lumosivat amerikkalaispariskunnan. Pari pani merkille myös suomalaisten kunnioittavan luontosuhteen, ja Rajojen hakemista Jamie Hynemanin isäntänä toiminut Ikävalko pääsi tutustumaan vieraaseensa hyvin ja luonnehtii tätä erittäin hienoksi tyypiksi. Ihmisenä hän tuntuu melko suomalaiselta: juo paljon kahvia ja puhumisen sijasta keskittyy tekemiseen, Ikävalko kuvaa. Visiittinsä aikana tuore kunniatohtori tutustui luonnollisesti myös Lappeenrannassa tehtävään tutkimustyöhön. Virallista yliopiston esittelytilaisuutta ei kyllä järjestetty eikä yhtään powerpoint-kalvoa näytetty, rehtori Saksa huomauttaa. Sen sijaan amerikkalaistähti sai viettää talossa aikaa, nähdä omin silmin siellä tehtyjä keksintöjä ja innovaatioita, käydä laboratorioissa ja tavata tutkijoita ja opiskelijoita, joiden kanssa syntyi monta kiinnostavaa keskustelua. Ihmisenä Hyneman on kuin suomalaiset: juo paljon kahvia ja keskittyy puhumisen sijaan tekemiseen. isännät saivat vastattavakseen monta kysymystä metsien ja vesistöjen hoidosta. Iltaisin he olivat yrittäneet nähdä vilahduksen saimaannorpasta, mutta niitä ei valitettavasti ollut ilmaantu- Vesa Laitinen Yhdeksi erityisen mielenkiintoiseksi kohteeksi osoittautuivat sähkötekniikka ja simulaattorit. Myytinmurtaja hyppäsi aikailematta erilaisten kaivuri- ja kaivosajoneuvosimulaattorien puikkoihin ja hal- Myös keksijänä ja innokkaana laiterakentelijana tunnettu Hyneman oli kuin kotonaan kaivurisimulaattorin ohjaimissa. Vesa Laitinen 60 KEMIA 5/2017

61 Tiedettä viihteen varjolla Populaaritieteellistä Myytinmurtajat-ohjelmaa tuotti yhdysvaltalainen Discovery Channel vuosina Neljäntoista tuotantovuoden aikana sarjaa tehtiin yhteensä 282 jakson verran. Jamie Hyneman (s. 1956) toimi sarjan juontajana yhdessä Adam Savagen kanssa. Sarja sai seitsemän Emmy-ehdokkuutta, ja sitä esitettiin laajalti ympäri maapalloa, myös Suomessa. Jamie Hyneman on kutsuttu useiden yliopistojen kunniatohtoriksi. Ohjelman ideana oli testata yleisiä luonnontieteisiin liittyviä uskomuksia ja netissä kiertäviä kaupunkitarinoita. Käytännön kokeiden avulla harhaluulot kumottiin ja faktat todennettiin. Joskus myytinmurtajat päätyivät myös ratkaisemattomaan. Monet ohjelmassa tehdyt hullunhauskat kokeet ovat muodostuneet jo legendoiksi. Myytinmurtajat ovat tutkineet, voivatko metalliset lävistyskorut toimia ukkosenjohdattimina tai farkut syttyä palamaan, jos ne joutuvat kosketuksiin lannoitteiden kanssa. Heidän ansiostaan tiedetään nyt sekin, onko leivänpaahtimeen sytykkeeksi laitetun paperin avulla mahdollista räjäyttää talo. Rakennukseen johdettiin yhdeksänprosenttista metaania, joka levitettiin tuulettimien avulla mahdollisimman tasaisesti. Metaani palaa humahtaen, joten palosta seurasi niin voimakas räjähdys, että talon etuosa todella repesi irti. Ikkunat säilyivät kuitenkin ehjinä. Entä voiko lasagnen valmistaa astianpesukoneessa? Myös se selvisi myytinmurtajien empiirisessä kokeessa. Maukas pastavuoka osoittautui kypsyvän mainiosti, mutta yhtä rapeaa pintaa se ei saanut kuin uunissa paistettaessa. Ohjelma jakoi rivien välissä myös liikennevalistusta. Törmäystestinukke Busteria höykytettiin vuosien ajan, ja se kärsi erilaisissa kolareissa kolhun toisensa jälkeen. Buster tuli matkansa päähän sarjan lopussa, kun supermiehen asuun puettu nukke ajettiin valtavalla nopeudella betoniharkoista rakennettuun muuriin. Ihmistä mallintava nukkeparka hajosi niin pieniksi hitusiksi, ettei sen jäännöksiä enää kyetty tunnistamaan muun murskeen seasta. Myytinmurtajat-sarjaa kuvattiin Jamie Hynemanin perustaman M5 Industries -yrityksen tiloissa San Franciscossa. Nykyisin tilat toimivat yksityisenä tutkimus- ja tuotekehityslaitoksena, jossa Hyneman paneutuu omiin projekteihinsa. litsi laitteet erinomaisesti. Se ei sinänsä ole ihme, sillä kätevä mies on vuosien mittaan itsekin rakentanut muutaman simulaattorin. Mutta kyllä hän vaikuttui todellisen oloisista tuntemuksista, jollaisia meidän simulaattorimme tarjoavat. Laitteiden taustalla on hyvin pitkälle kehitettyä matematiikan ja ohjelmistojen osaamista, professori Ikävalko kertoo. Hyneman itse sanoo viehättyneensä etenkin uusiutuvan energian ja vihreän teknologian osaamisesta, jota hän Lappeenrannassa näki. On vaikuttavaa, kuinka paljon tutkimusta Suomessa tehdään ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Voitte syystä olla saavutuksistanne ylpeitä, hän kehaisee. Yliopiston tiloissa oli sopivasti meneillään lukioon valmentava matematiikan kurssi, jonne myytinmurtaja myös piipahti esiintymään. Mursuviiksinen barettimies viihtyi nuoren yleisönsä edessä mainiosti. Satakunta tulevaa lukiolaista sai monta arvokasta neuvoa. Konkarin mukaan on hyvä hankkia itselleen tietoa lukemalla mahdollisimman paljon, mutta kirjaviisauden rinnal- Vesa Laitinen Tuttu baretti vaihtui Lappeenrannassa kunniatohtorin silinteriin. la kannattaa opetella myös käytännön osaamista. Matematiikan, fysiikan ja kemian tiedot ovat tärkeitä. Yhtä tärkeitä ovat kädentaidot. Kun pystyy yhdistämään molemmat, saa mahdollisuuden kokeiluihin ja uuden luomiseen, Hyne- man luennoi tarkkaavaiselle kuulijakunnalle. Juuri sitä tutkimus pohjimmiltaan on: testaamista ja rajojen hakemista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 5/

62 HAI ei tarvitse hammaslääkäriä Hain hampaat ovat evoluution mestarinäyte, josta ovat kiinnostuneet niin genetiikan tutkijat kuin modernien materiaalien kehittäjät. Jarmo Wallenius Hampaistaan hai tunnetaan. Lahjahevosta ei pidä katsoa suuhun eikä koiraa karvoihin, mutta valtamerten saalistajan ampaistessa merenpintaan näkyviin tulee vain sen ammollaan oleva kita lukuisine hammasriveineen. Niitä kelpaa ihailla, sillä hailla on luomakunnan terveimmät hampaat. Hain hammaslääkärinä toimii luonto, minkä ansiosta peto säilyy koko pitkän elämänsä ajan ravintoketjun huipulla. Rustokalojen luokkaan ja leveäsuisten alaluokkaan kuuluva hai on uiskennellut Maan merissä jo vaikuttavat 400 miljoonaa vuotta. Osittain nykyisen kaltaisia hailajeja alkoi kehittyä kivihiilikaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Hai voi elinaikanaan kasvattaa suuhunsa jopa hammasta. Tätä nykyä merissä elää yli 400 erilaista hailajia. Niistä pienimmät mahtuvat kämmenelle, kun taas isot valashait voivat kasvaa jopa 18-metrisiksi. Valashai onkin maailman suurin kalalaji. Pelottavalla valkohaillakin on usein mittaa kahdeksisen metriä. Hait jaetaan seitsemään alalahkoon ja noin 20 heimoon. Alalahkoja erottavat toisistaan peräeväisyys tai peräevättömyys, evien määrä ja piikkisyys tai muut anatomiset piirteet. Suurin osa hailajeista syö lihaa ja käyttää ravintonaan muun muassa suuria merinisäkkäitä ja kaloja. Ihmisen lihasta hait eivät tutkimusten mukaan kuitenkaan pidä. Jotkut siivilöivät valaiden tavoin vedessä olevaa planktonia. Saalistaes- saan hait hyödyntävät kaikkia kuutta aistiaan tarkasta hajuaistista kylkiviivaan ja magneettiaistiinsa. Reikiä nolla Hailla on muitakin ylpeyden aiheita kuin hampaansa. Myös sen leuat ovat eläinmaailman mahtavimmat. Hain puruvoima ei silti ole niin murskaava kuin yleensä luullaan vaan ainoastaan noin puolitoistakertainen koiraan verrattuna. Hain suussa kiiltelee parhaimmillaan yli 300 terävää hammasta useaan riviin järjestäytyneinä. Ne eivät kuitenkaan ole kiinnittyneet leukaluuhun, kuten meillä muilla selkärankaisilla. Niinpä leveäsuinen kala voi myös helposti menettää hampaansa, jotka lisäksi ovat alttiita kulumiselle. Luonto on kuitenkin järjestänyt niin, että hain hampaat uusiutuvat jatkuvasti ja nopeaa vauhtia. Uusi hammas saattaa ilmaantua menetetyn tilalle jo muutamassa päivässä. On laskettu, että yhdellä hailla voi olla elämänsä aikana kaikkiaan jopa hammasta. Hain hampaat kiinnostavat muitakin kuin eläintieteilijöitä. Ne ovat jatkuva tutkimuksen kohde monella alalla muun muassa erikoisten ominaisuuksiensa ja fossiilisten piirteidensä johdosta. Tutkijat metsästävät myös geenejä, jotka säätelevät hain hampaiden kehitystä ja uusiutumista. Koska hait ovat rustokaloja, hampaat ovat niitä ainoita säilyneitä osia, joiden avulla paleontologit ovat voineet päätellä, kuinka hai on evoluution kautta saanut nykyisen kaltaisen hymynsä ja miten sen purentakyky on kehittynyt. Saksalaisen mineralogin Friedrich Mohsin liki kaksi vuosisataa sitten kehittämän ja yhä käytössä olevan Mohsin kovuusasteikon mukaiset testit kertovat, että hain ja ihmisen hammasainekset ovat suurin piirtein yhtä kovia. Sekä meidän että haiden hampaat sisältävät yleistä fosfaattimineraalia apatiittia, lähinnä fluoriapatiittia. Apatiitti asettuu kovuusasteikon puoliväliin eli 5. askelmalle. Asteikon huipulla eli askelmalla 10 komeilee timantti, joka on 30 kertaa apatiittia kovempaa. Hain hampaan erinomaisuus ei siis johdu siitä, että se olisi erityisen kovaa tavaraa. Sen sijaan saalistajan menestyksen salaisuus on se, että rustokalan purukalustoon ei ilmaannu reikiä. Tutkijoiden arvion mukaan hampaiden reikiintyminen olisi hain kannalta tuhoisaa. Jos kala alkaisi menettää hampaitaan reikien takia, myös niiden uusiutuminen tyrehtyisi. Täydellinen fluoraus Paitsi hampaiden uusiutumiskyvyllä, luonnonvalinta on varustanut hain hammaspeikkoa vastaan myös toisella tavalla. Hain hampaan sisäosa on pehmeää hammasluuta eli dentiiniä. Dentiini on vuorattu hyvin kalsiumpitoisella hammaskiilteisellä kudoksella. Hampaan uloin kiillekerros koostuu yhdisteestä, joka sisältää runsaasti fluoria, alkuainetta, jota suosivat myös hammastahnojen ja suuvesien valmistajat. Kun me ihmiset harjaamme purukalustomme fluoripitoisella hammastahnalla ja annamme sille kylvetyksen fluoria sisältävällä suuvedellä, noin 62 KEMIA 5/2017

63 Scanstockphoto Vaikka hait ovat uhanalaisia eläimiä, niitä ui valtamerissämme yhä miljoonittain. Jokaisen lajin hammaskalusto on kehittynyt tarkoitukseensa täydelliseksi. KEMIA 5/

64 Tiikerihain sahalaitaiset hampaat kykenevät leikkaamaan auki merikilpikonnan kuoret ja murskaamaan nisäkkäiden luut. Stefan Kühn yksi prosentti hampaidemme pinnan hydroksyyliryhmistä korvautuu fluorilla. Hain hampaan fluoripeitto on sen sijaan sataprosenttinen. Aivan täyttä varmuutta ei ole siitä, kuinka kiilteen täydellinen fluoripeite estää hain hampaiden reikiintymistä. Tutkijoilla on kuitenkin useita hypoteeseja. Fluori mahdollisesti estää mineraalien hajoamista, hillitsee hampaisiin kohdistuvaa bakteerien happohyökkäystä tai avittaa mineraalien muodostumista kiilleainekseen. Kyse saattaa myös olla näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Asiaa ovat selvittäneet japanilaisen Tohokun yliopiston ja Tokion lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen yliopiston materiaalitieteilijät sekä saksalaisen Duisburg-Essenin yliopiston kemistit. He ovat tutkineet hain hampaiden rakennetta läpivalaisuelektronimikroskoopin, röntgendiffraktion ja pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla. Tutkittavana oli kahden erilaisen hailajin, makohain ja tiikerihain, purukalusto. Lyhyteväinen makohai repii lihan irti saaliistaan, kun taas tiikerihain hampaat leikkaavat uhrista paloja. Elävät organismit, kuten hain hammaskiille, ihmisen hampaat, luut ja vaikkapa nilviäisten kuoret, tuottavat biomineraaleja. Biomineraalien rakennetta analysoimalla voidaan tarkastella monenlaisia biologisia tapahtumia, esimerkiksi luuston ja hampaiden kasvua ja jopa sappikivien muodostumista. Ideaalit sidokset Hain hampaan kiilteen mikroskooppisen rakenteen tutkimus paljasti, että fluoriapatiittikiteet ovat jakautuneet hampaan pinnalle nippuina, joiden halkaisija on muutama millimetri. kalsiumatomien välillä on kovalenttinen sidos, joka on ionisidosta voimakkaampi. Kalsium- ja fluoriatomien välinen kovalenttinen sidos myös lisää hampaan lujuutta. Kummankin hailajin hampaiden kiilteen kemiallinen koostumus ja kiderakenne vastasivat toisiaan, vaikka makohain ja tiikerihain hampaat muuten eroavat toisistaan. Makon hampaat ovat neulamaiset, kun taas tiikerihain hammas on kuin monen pienemmän sahalaitaisen hampaan yhteenliittymä. Muinaisten haiden purukalusto oli samaa materiaalia kuin dinosaurusten hampaat. Vielä tarkempi analyysi osoitti, että niput koostuivat fluoriapatiitin yhtenäiskiteistä. Näiden nanokoon sauvojen läpimitta oli keskimäärin 50 nanometriä. Vaikka biomateriaalit koostuvat hyvin kevyistä atomeista, huippumikroskoopeilla otetuista valokuvista kyettiin analysoimaan, että fluoriapatiitissa oli mukana kahdella eri tavalla sijoittuneita ja erilaisin kemiallisin sidoksin sitoutuneita kalsiumatomeja. Osa fluoriatomeista oli heksagonaalisen kalsiumatomeista koostuvan kiteen keskellä. Toisaalla taas kalsiumatomit sijoittuivat happiatomien muodostaman kolmion keskelle. Tutkijoiden laskelmien mukaan kyseisessä kiilteen kiderakenteessa fluoriatomien ja niitä lähimpänä olevien On kuitenkin yllättävää, että hain ja ihmisen hampaat ovat yhtä vahvoja, vaikka hain hammaskiille rakentuu mineraalipitoisesta fluoriapatiitista, joka on ihmisen hampaan hydroksyyliapatiittia kovempaa ainetta. Saksalaistutkija Matthias Epplen mukaan tämä johtuu ihmisen hammaskiilteen kiteiden ja proteiinimatriisin erikoisesta yhteisrakenteesta. Jos minkä tahansa eläimen tai ihmisen hampaat koostuisivat pelkästään mineraaleista ja olisivat hyvin kovaa ainetta, hammaskalustot olisivat myös paljon nykyistä hauraampia ja alttiimpia pirstoutumiselle. Luonto on kuitenkin kiertänyt ongelman hienosti, Epple sanoo. Kun hampaat ovat muotoutuneet niin, että niissä on pieniä, sopivan 64 KEMIA 5/2017

65 arkkitehtuurin kiderakenteita, niistä on tullut mekaanisesti vahvempia. Pieni määrä proteiineja niin hampaissa kuin muissakin lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten luissa ja simpukan kuorissa, tekee niistä samalla myös joustavampia. Muinoin oli toisin Muinaisten hailajien hampaat muistuttivat enemmän dinosaurusten kuin tämän päivän haiden hampaita. Se selvisi, kun saksalaistutkijat analysoivat myös esihistoriallisten haiden hammasfossiileja. Ryhmä vertasi niitä sekä modernien haiden että jura- ja liitukaudella eläneiden dinosaurusten hampaisiin. Esihistoriallisten haiden, esimerkiksi jättiläismäisen megalodonin, hampaat ovat ulkoiselta muodoltaan pitkälti samankaltaiset kuin nykyajan valkohain hampaat. Tutkimus kuitenkin paljasti, että ne koostuvat eri materiaaleista. Megalodonin hampaan kiille, dentiini eli hammasluu sekä hampaan ydin sisälsivät kaikki fluoriapatiittia. Samanlainen koostumus oli myös dinosaurusten hampaissa. Nykyisillä hailajeilla fluoriapatiittia on vain hammaskiilteessä. Tutkijoiden mukaan syynä asiaan voi olla se, että liitukaudella ( miljoonaa vuotta sitten) on tapahtunut ilmastonmuutoksia, jotka ovat vähentäneet fluorin määrää valtamerissä. Sen jälkeen hailla ei enää ollut käytettävissään riittävästi fluoria koko purukalustonsa fluoraamiseen. Niinpä ne alkoivat hyödyntää dentiinissä ja hampaan ytimessä hydroksyyliapatiittia ja käyttivät niukemmin saatavilla ollutta fluoriapatiittia vain kiilteensä kuorruttamiseen. Maaeläinten kohdalla asia on toisin. Hapokkaat hedelmät ja saaliseläimet saattoivat vapauttaa syöjien fluoriapatiitista myrkyllistä vetyfluoridia. Vaihto tarpeen mukaan Cornellin, Harvardin ja Washingtonin yliopiston tutkijat ovat puolestaan selvittäneet, kuinka nykyiset hailajit käyttävät hampaitaan. Katherine A. Cornin johtama tutkimusryhmä kiinnitti hampaat konesahan terään ja simuloi sitten sahan avulla hyökkäystä, jonka hai tekee rynnätessään saaliin kimppuun. Simulaatiossa otettiin huomioon, kuinka hait uhriaan purressaan viskelevät päätään puolelta toiselle nopeassa tahdissa. Syödessään ne myös uivat ja tekevät muita liikkeitä. Tutkimus kertoo, että haiden hampaiden terävyys, kuluminen ja vaihtuminen ovat tulosta kompromissista, jonka avulla tasapaino säilyy ihanteellisena. Esimerkiksi isoja saaliseläimiä pureskelevan tiikerihain hammaskalusto tylsyy nopeasti. Kala vaihdattaakin hampaansa joka kerran, kun se on saanut tapettua ja syötyä yhden aterian. Toisaalta harvemmin saalistavat tylsähampaisemmat hait pyrkivät nielaisemaan saaliinsa kokonaisina ja varjelevat näin hampaitaan kulumiselta. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. jarmowallenius.hotmail.com Bernard Dupont Jopa paritonniseksi kasvava valkohai on maailman kookkain ja ehkä myös pelätyin petokala. KEMIA 5/

66 Pietsosähkö panee vauhtia Välkkytossuihin ja robottihyönteisiin Kun sopiva materiaali asetetaan mekaanisen paineen alaiseksi, se tuottaa sähköä. Pietsosähköiset materiaalit toimivat energialähteinä, mutta niistä on moneen muuhunkin. Jari Koponen Etenkin lasten jaloissa on viime aikoina alkanut näkyä urheilukenkiä, joiden sivuissa vilkkuvat ledvalot. Valot välähtelevät, kun tossu liikkuu. 66 KEMIA 5/2017

67 Välkkylenkkareissa yhdistyy kaksi teknologista innovaatiota: vähän virtaa kuluttavat ledit ja niille riittävän virtamäärän tuottavat pietsosähköiset kiteet, jotka yleensä ovat kvartsia. Pietsosähköiset materiaalit toimivat energialähteenä, mutta niitä voidaan hyödyntää monessa muussakin. Sikiön kehitystä kohdussa on voitu seurata pietsosähköisesti tuotetulla ultraäänellä 1960-luvulta lähtien. Mekaanisesti vedettävät kellot on korvattu tarkoilla pietsosähköisillä värähtelypiireillä. Elektroniikan osien jatkuva pieneneminen ja niiden integrointi edellyttää, että myös pietsosähköiset komponentit miniatyrisoidaan. Tähän päämäärään pyrkivä tutkimus- Liike saa lenkkarien ledivalot svengaamaan. Sähkövirran valoille tuottavat pietsosähköiset kiteet. Pexel ja kehitystyö perustuu paljolti pietsosähköisten ohutkerrosrakenteiden tuottamiseen. Yksi alan asiantuntijoista on yhdysvaltalaisen Pennsylvanian valtionyliopiston professori Susan Trolier- McKinstry, joka esitteli rakenteiden kehittämistä ja sovellusmahdollisuuksia maaliskuisilla Kemian Päivillä. Missä liikettä, siellä sähköä Suurin pietsosähköisyyden käyttöalue tulevaisuudessa on esineiden internet, Trolier-McKinstry uskoo. Esineiden internetillä tarkoitetaan itsenäisten laitteiden keskinäistä kommunikointia. Automatisointi vaatii tietoa tekijöistä, jotka ohjaavat ja säätelevät kyseisen prosessin tai systeemin toimintaa. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa datavirtaa prosessin eri vaiheista tai ympäristön antureilta. Antureiden tarvitsema energia tuotetaan yleensä joko verkkovirralla tai akuilla. Molempiin voi kuitenkin liittyä ongelmia. Kaapelointi ei aina ole taloudellista tai edes mahdollista. Paristoilla ja akuilla taas on rajallinen toiminta-aika, ja ne vaativat huoltoa. Myös akkujen valmistukseen ja kierrätykseen liittyvien ekologisten kysymysten painoarvo kasvaa koko ajan. Ohuet kalvorakenteet mahdollistavat ympäristön matalataajuisten värähtelyjen hyödyntämisen. Värähtelyjä tuottavat esimerkiksi autot ja junat sekä mitä moninaisimmat laitteet ja koneet. Samoin suurilla rakenteilla, kuten taloilla, niiden ikkunoilla ja silloilla, on kullekin ominainen värähtelytaajuutensa. Myös ihmisen kävely voidaan ottaa hyötykäyttöön joko yksilötasolla tai kollektiivisesti. Sekä portaat että kävelytiet on mahdollista saada tuottamaan energiaa. Hyödynnettävissä ovat myös muut lihasten ja keuhkojen liikkeet sekä sydämen syke. Pietsosähköisten ohutkalvojen käytössä energiantuottoon on viime vuosina tapahtunut selvää edistystä. Sen takana on kaksi pääsyytä: materiaalien kehittyminen ja siirtyminen paksumpiin kalvoihin. Materiaalien kehittyminen on johtanut siihen, että samanarvoisista rakenteista saadaan nyt neljä kertaa enemmän tehoa, professori kertoo. Toisaalta taas tehontuottokyky on riippuvainen ohutkerroksen paksuudesta. Mitä paksumpi ja siten tilavuudeltaan suurempi kalvo on, sitä enemmän siitä saadaan tehoa irti. Kolmas tärkeä seikka on se, että kehitykseen ovat tulleet mukaan myös insinööritieteet. Niiden avulla energian siirto värähtelevästä lähteestä käyttökohteeseen voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaaksi. Trolier-McKinstry pitää ohutkalvoihin perustuvan pietsosähköisyyden tutkimusta mielenkiintoisena kemian, fysiikan ja insinööritieteiden rajapintana. Tarvitaan insinöörejä suunnittelemaan perustutkimuksen tuottamien tulosten pohjalta uusia käyttökelpoisia rakenteita ja sitä kautta ennen näkemättömiä sovelluksia, hän kuvailee. Sähkökeraamien teollisessa valmistuksessa pietsosähköiset bulkkiohutkalvot ovat jo toisella tai kolmannella sijalla. Niihin perustuvien ohutkalvolaitteiden teollinen massatuotanto on käynnistymässä lähiaikoina. Pietsosähköisen energialähteen suunnittelu tiettyyn kohteeseen on yhdysvaltalaistutkijan mukaan vaativaa. Pietsomateriaalin ominaisuuksien lisäksi on selvitettävä käytettävän liikkeen tai värähtelyn taajuus, amplitudi ja pysyvyys, joille pietsogeneraattori optimoidaan. Trolier-McKinstry arvioi, että uusilla kalvorakenteilla saavutetaan helposti 50 mikrowatin teho, mikä riittää moniin piensovelluksiin. Kommunikointiin käytettävillä laitteilla tarve on vain muutama mikrowatti, johon päästään jo ihmiskehon liikkeen avulla. Kiinnostava käytännön esimerkki on tanskalaisen, keraamisiin pietsokalvoihin erikoistuneen Meggittin työvaatesovellus. Pietsosähköllä toimivan lähettimen avulla voidaan hätätilanteissa erottaa kohti uloskäyntejä kulkevat työntekijät niistä, jotka ovat lyyhistyneet maahan. Uutta käyttöä terveydenhoidossa Lihavuusepidemiaa pidetään yhtenä merkittävänä nykyajan vitsauksena, KEMIA 5/

68 mutta ylipaino sinänsä on harvoin syynä uuden teknologian kehittämiseen. Näin on kuitenkin tapahtunut erään pietsosähkösovelluksen kohdalla. Amerikkalaisten jatkuva lihominen on johtanut siihen, että kehon ulkopuolisista ultraäänitutkimuksista on tullut aiempaa työläämpiä. Rasva vaimentaa ultraääntä tehokkaasti, joten sen avulla tapahtuva kuvantaminen ja diagnosointi ovat hankaloituneet, Susan Trolier-McKinstry kertoo. Ratkaisu ongelmaan on ultraäänianturin pienentäminen kokoon, jossa se voidaan asentaa katetrin päähän. Tällöin anturi voidaan viedä kehon sisään lähelle tutkittavaa kohdetta, jolloin siitä saadaan hyvin tarkkoja kuvia. Edistysaskelia on otettu myös sikiön ultraäänikuvantamisessa. Useilla kaupallisilla laitevalmistajilla on nykyisin tarjolla keraamisia ohutkerrosantureita, jotka koostuvat sadoista tai jopa tuhansista yksittäisistä elementeistä muutaman neliösenttimetrin alueella. Antureilla saadaan sikiöstä tarkkoja kolmiulotteisia kuvia, joiden ero vanhemmilla tekniikoilla tuotettuihin kuviin on aivan ällistyttävä. Susan Trolier-McKinsky Professori Susan Trolier-McKinstry kertoi pietsosähköisistä ohutkerrosrakenteista Suomen Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit -ohjelman päätösseminaarissa, joka järjestettiin osana kevään 2017 Kemian Päiviä. Pietsosähkö syntyy mekaanisessa rasituksessa Tietyt materiaalit ovat pietsosähköisiä, eli ne synnyttävät sähköä mekaanisen rasituksen alaisena. Rasitus voi olla puristava tai taivuttava. Vastaavasti pietsosähköinen materiaali reagoi sähkökenttään ja muuttaa muotoaan. Ominaisuuden avulla voidaan esimerkiksi hallita nanomitan liikettä pyyhkäisykärkimikroskoopeissa. Kun pietsosähköinen levy saadaan värähtelemään vaihtovirran avulla, tuloksena on ultraääntä. Vaihtovirran taajuutta muuttamalla voidaan valmistaa halutulla taajuudella värähteleviä pietsokiteitä eri tarkoituksiin. Pietsosähköinen ilmiö havaittiin kvartsilla jo vuonna Ensimmäinen käytännön sovellus oli ensimmäisen maailmansodan aikana kehitetty sukellusvenetutka. Anturin lähettämä ultraääni heijastui sukellusveneestä takaisin, ja se havaittiin pietsosähköisellä sensorilla, joka reagoi heijastukseen sähköisellä signaalilla. Sittemmin pietsosähköisiä komponentteja on käytetty laajalti muun muassa kvartsikelloissa ja muissa kellopiireissä, mustesuihkutulostimissa ja kiihtyvyysantureissa. Parinkymmenen viime vuoden aikana on kehitetty paljon uusia pietsosähköisiä yksittäiskiteitä ja materiaaleja. Niiden avulla voidaan valmistaa entistä parempia komponentteja ja rakentaa uusia sovelluksia. Pietsosähköisiä materiaaleja on useita tyyppejä. Ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Luonnollisia yksikiteisiä materiaaleja ovat muun muassa kvartsi, galliumfosfaatti ja turmaliini. Keraamisiin materiaaleihin kuuluvat lyijy-zirkonaatti-titanaatit (PZT), galliumarsenidi, alumiininitridi ja sinkkioksidi. Pietsosähköisiä polymeerikalvoja ovat esimerkiksi polyvinylideenifluoridi (PVDF) ja polypropyleenista muokattu sähkömekaaninen kalvo (EMFi). Kaikkien materiaalien ominaisuudet ovat erilaisia ja määrittelevät kullekin sopivimman sovellusalueen. 68 KEMIA 5/2017

69 Pennsylvanialaisprofessori on mukana projektissa, jossa tutkitaan terveydenhoidon ja lääketieteen alojen sensoreita laajemminkin. Tutkimuksessa on selvinnyt, että esimerkiksi pulssin mittaaminen ja sydänfilmin ottaminen tarvitsevat vain mikrowatin verran tehoa. Tämä mahdollistaa telemetrisen etäseurannan, jonka avulla lääkäri voi heti nähdä, tarvitseeko potilas välitöntä apua, hän kuvailee. On esitetty myös ajatus, että hengityksen aikaansaama rintakehän liike voisi tuottaa pietsosähköisesti tarpeeksi tehoa sydämentahdistimen toimintaan. Trolier-McKinstry muistuttaa myös uusien teknologioiden taloudellisesta potentiaalista. Laajasti sovellettuna tällaiset järjestelmät vaikuttaisivat terveydenhoitokustannuksiin alentavasti. Orniopteri satoja pölyttämään Kun 1800-luvun loppupuolella pyrittiin kehittämään ilmaa raskaampia lentäviä koneita, niiden yhtenä mallina käytettiin lintuja. Siipien räpyttelyä matkivien koneiden eli orniopterien yritelmät kaatuivat kahteen seikkaan. Käytettävissä ei ollut riittävän kevyitä materiaaleja eikä myöskään tarpeeksi tehokasta keveää moottoria, joka panisi siivet liikkeeseen. Pietsosähköisyyden avulla vanha unelma on kuitenkin kyetty toteuttamaan, tosin pienoiskoossa. Viime vuosina on onnistuttu valmistamaan minikokoisia robottihyönteisiä, joiden siipien liike saadaan aikaan pietsosähköisesti, Trolier-McKinstry kertoo. Minirobottien on osoitettu pystyvän jäljittelemään hyönteisten lentoa ja myös pysymään paikoillaan ilmassa. Professori uskoo, että robottihyönteisten kehitystyö johtaa myös kaupalliseen tuotantoon ja erilaisiin sovelluksiin. Yksi esimerkki tulevasta on Harvardin yliopiston Wyss-instituutissa kehitettävä RoboBee. Robottihyönteinen on kaksi senttimetriä pitkä ja painaa 80 milligrammaa. RoboBeen siivet lyövät 120 kertaa sekunnissa. Molempien siipien liikkeitä voidaan kontrolloida erikseen reaaliaikaisesti. Tutkimuksen tavoitteena on kehit- Harvardin yliopisto tää keinopölyttäjä. Tutkijoiden työtä siivittävät muun muassa eri puolilta maailmaa kantautuneet tiedot mehiläisten mystisistä joukkokuolemista. Ilmiö on hälyttävä, sillä monien ruokakasvienkin olemassaolo on riippuvainen niitä pölyttävistä mehiläisistä. Horisontissa teknologiamurros Puolijohteisiin perustuvien, jatkuvasti pienenevien transistorien toimintakyvyn rajat alkavat tulla vastaan. Näin on jo käynyt logiikkapiireissä kytkiminä käytettäville CMOS-transistoreille. Niiden kellotaajuutta ei enää pystytä nostamaan, sillä nopeuden kasvattaminen vaatisi kestämättömän suuria tehon lisäyksiä. Yksi mahdollinen korvaaja on pietsosähköinen transistori PET, jonka kehittämiseen muun muassa elektroniikkajätti IBM on satsannut jo jonkin aikaa. PETin toiminta perustuu kahden erityyppisen materiaalin ominaisuuksiin. Pietsosähköiseen osaan johdettu jännitepulssi saa sen laajenemaan. Tästä johtuva paine muuttaa pietsoresistiivisen osan eristeestä johteeksi, jolloin PETin läpi kulkee virta. Toiminnan kannalta keskeisen pietsoresistiivisen osan materiaali on kiteistä samarium-seleeniä. PETin etuna on pieni tehontarve, joka voi olla jopa vain viideskymmenesosa vastaavan puolijohdetransistorin tehontarpeesta. Lisäksi IBM on demonstroinut pietsosähköisen transistorin, jonka keskeinen pietsosähköinen/pietsoresistiivinen rakenne on kooltaan viitisenkymmentä nanometriä. Demonstraatio myös osoittaa, että monimutkaisia, äärimmäisen pieniä pietsosähköisiä laitteita pystytään valmistamaan monikerroksisina ohutkalvorakenteina samaan tapaan kuin monia muitakin nykyelektroniikan komponentteja. Vaikka PETien kaupalliseen massatuotantoon on vielä matkaa, suuntaus näyttää selvältä. Monenlaisia muitakin tavanomaisen elektroniikan yhteyteen kytkettäviä pietsosähköisiä laitteita on kehitteillä. Odotettavissa on puolijohteiden yksinvaltaa ravisteleva teknologiamurros. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Harvardin yliopiston tutkijoiden kehittämä minikokoinen hyönteisrobotti saattaa lennellä tulevaisuuden pelloilla pölyttämässä tärkeitä ruokakasvejamme. KEMIA 5/

70 Oulun yliopiston modernit laboratoriot Kirsikkana kemian kakussa Oulun yliopiston kemian tutkimus tehostuu rakenteiden uudistamisen myötä. Samalla virtaviivaistuvat myös alan opinnot ja tutkinnot. Sekä tutkimus että opetus saavat käyttöönsä uudet, modernit tilat. Juha Heiskanen Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa on alkamassa uuden, tutkimuskäyttöön tarkoitetun tiedekuntalaboratorion rakentaminen. Uusien tilojen bruttopinta-ala on noin neliömetriä. Suunnittelun kantavana teemana on mahdollistaa laaja yhteiskäyttöisyys erityisesti kemian, kuitu- ja partikkelitekniikan sekä ympäristö- ja kemiantekniikan alojen välillä. Alojen erityistarpeitakaan ei silti unohdeta. Syksyllä 2018 valmistuvan laboratorion tutkimusinfrastruktuuri on poikkeuksellisen laaja ja tarjoaa mahdollisuuden muun muassa materiaalien valmistukseen, analyysiin ja testaukseen. Tilat jaetaan toiminnallisuuksien mukaan. Esimerkiksi geopolymeereille, komposiiteille ja orgaanisille materiaaleille on omat tilansa. Suuren lämpökuormituksen aiheuttavat lämpökaapit ja uunit on puolestaan keskitetty omaan erityistilaansa samoin kuin biologisia vaaroja aiheuttavien näytteiden käsittely. Analyysilaboratoriotiloissa on huomioitu mittalaitteiden vaatimukset vakioimalla sekä lämpötila että ilmankosteus. Valmistuessaan tiedekuntalaboratorio palvelee tutkimuksen ohella myös opetusta. Siellä tehdään esimerkiksi kemian tutkinto-ohjelman maisterivaiheen kokeelliset laboratoriotutkimukset. Työturvallinen opetuslaboratorio Kemian opetuksen käyttöön valmistui uusi opetuslaboratorio jo syksyllä Aikaisemmat tilat olivat 1970-luvulta ja siten infrastruktuurinsa ja tilaratkaisujensa puolesta käyttöaikansa lopussa. Uusien tilojen suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttömahdollisuuteen muun muassa siten, että tiloissa pystyy toimimaan samanaikaisesti jopa kolme opiskelijaryhmää. Laboratorio-opetustilat soveltuvat hyvin eri vaiheissa olevien opiskelijoiden opetukseen. Tilat mahdollistavat opintojen alkuvaiheen opettajavetoisen perusopetuksen, mutta sopivat yhtä lailla myös tutkinnon loppuvaiheen itsenäiseen tutkimustyön harjoitteluun. Erityishuomiota kiinnitettiin myös opetuslaboratorion työturvallisuuteen. Jokaista laboratoriossa työskentelevää opiskelijaa kohden on varattu oma vetokaappi, jossa kokeet ja reaktiot suoritetaan. Vetokaapit on varustettu elektronisilla virtausmittareilla, jotka tark- kailevat ilmanvaihdon riittävyyttä ja ilmoittavat, milloin vetokaapin suojaluukku tulisi sulkea ilmanvaihdon tehostamiseksi. Turvallisuutta parantavat myös vaakapöytien yläpuolelle sijoitetut asianmukaiset kohdepoistot ja erillispoistoilla varustetut kemikaalikaapit. Aineopintojen laboratoriotilan varustukseen kuuluvat laboratorioastianpesukoneet, joilla opiskelijat operoivat varsin itsenäisesti. Tutkintorakenne selkeämmäksi Myös kemian opetusta Oulussa on viime aikoina uudistettu. Tärkeimpiä uudistuksia on ollut luopuminen perinteisestä jaottelusta eri pääaine- ja suuntautumisvaihtoehtoihin. Jatkossa kemian tutkinto-ohjelmasta valmistutaan pääaineena kemia joko kemian tai aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta. Tämä selkeyttää tutkintorakennetta ja parantaa opetuksen tehokkuutta, kun erityisesti maisterivaiheen kapeaalaista erikoiskurssitarjontaa on voitu yhdistää ja vähentää. Opiskelija kuitenkin syventyy opinnoissaan johonkin kemian osa-alueista, sillä maisterivaiheen opintojen erikoistyö sekä pro gradu -tutkielma laaditaan valitulta alueelta. Oululainen kemiantutkimus on linkitetty osaksi opetusta jo kandidaattiopinnoissa. Parhaiten tämä näkyy siinä, että kaikki opetusta antavat henkilöt joista suurin osa on suorittanut pedagogiset opinnot osal- Kemian uudelleenorganisointi vuosina Kemian laitos Fysiikan, geotieteiden ja kemian laitos Fysiikan ja kemian laitos Kestävän kemian tutkimusyksikkö Molekyylimateriaalien tutkimusyksikkö Kestävän kemian tutkimusyksikkö Epäorgaanisen kemian tutkimusyksikkö Kestävän kemian tutkimusyksikkö osana Teknillistä tiedekuntaa Epäorgaanisen kemian tutkimusryhmä osana Teknillisen tiedekunnan Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikköä 70 KEMIA 5/2017

71 Kemia lukuina Oulun yliopistossa Professoreita 3 Yliopistotutkijoita ja -lehtoreita 8 Tutkijatohtoreita 8 Väitöskirjatyöntekijöitä 21 Opiskelijoiden sisäänotto/vuosi 30 + maisterivaiheen erillishaussa/vuosi 10 Tieteellisiä julkaisuja v reistä. Kurssipalautteiden perusteella opiskelijat ovat ottaneet muutokset vastaan positiivisesti. Tutkimus suunnattiin uudelleen Samalla kun kemian opetusta on uudistettu, kemian tutkimusta on suunnattu uudelleen. Yliopiston kemian toiminnot on organisoitu uudelleen viidesti kolmen ja puolen viime vuoden aikana. Vuoden 2014 aikana toteutettiin laitosten yhdistämisiä ja uudelleen ryhmittymisiä, ja vuoden lopussa tiedekuntien laitosrakenteista luovuttiin kokonaan. Samassa yhteydessä perustettiin tutkimuksen aihepiirien perusteella yhtenäisiä tutkimusyksiköitä, joiden tutkimus on fokusoitu osaksi yliopiston strategiaa. Vuosina 2015 ja 2016 kemian tutkimusyksiköt organisoitiin kahteen kertaan, ja vuoden 2017 alussa sekä henkilöstö että kemian tutkinto- Reima Rönkkö Tohtorikoulutettava Riikka Juhola (toinen oikealta) tutustuttaa kemian opiskelijat Minja Korhosen (vas.), Anna Mäkisen ja Inka Mustosen laboratoriotyön saloihin kemian perusteet -kurssilla. listuvat itse aktiivisesti tutkimuksen tekemiseen. Opetushenkilökunta tuo tuoreimpia esimerkkejä tutkimuksestaan osaksi opetusta. Myös kurssisisältöjen kriittinen tarkastelu on mahdollistanut opetuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden kehittämisen. Esimerkiksi kandivaiheen opetuslaboratoriossa suoritettavien tutkimusharjoitteluopintojaksojen aihesisällöt ja tekniikat on pyritty valitsemaan siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin myöhemmin tutkimuslaboratoriossa suoritettavia opintojaksoja, kuten maisterivaiheen erikoistyötä. Tutkintoon kuuluvat kirjallisuustutkielmat eli kandidaatin tutkielma ja gradu pyritään laatimaan ajankohtaisten tutkimushankkeiden aihepiiohjelma siirtyivät luonnontieteellisestä tiedekunnasta teknillisen tiedekunnan alaisuuteen. Tätä nykyä kemian henkilöstö toimii kahdessa tutkimusyksikössä eli kestävän kemian tutkimusyksikössä (Research Unit of Sustainable Chemistry) ja ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikössä (Research Unit of Environmental Engineering). Kemian tutkimusaiheet Oulussa liittyvät erityisesti uusien vedenpuhdistuskemikaalien ja -ratkaisujen, katalyyttien, biomassapohjaisten materiaalien sekä energian tuotantoon ja varastointiin liittyvien materiaalien kehittämiseen. Synteettisellä kemialla ja analyyttisen kemian menetelmillä, kuten spektroskopialla, on merkittävä rooli tutkimuksessa ja uusien materiaalien kehityksessä. Tutkimusyksiköiden henkilöstö vastaa kemian tutkinto-ohjelman opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Periaatteena on, että opetusta tutkinto-ohjelmiin voidaan antaa joustavasti yli tutkimusyksikkörajojen. Kirjoittaja työskentelee yliopistonlehtorina kestävän kemian yksikössä Oulun yliopistossa. juha.heiskanen@oulu.fi KEMIA 5/

72 ULKOMAILTA Turvallisemmat tuotteet saivat oman deittipalstan Kemikaaliturvallisia tuotteita on nyt aiempaa helpompaa sekä löytää että markkinoida. Uusi ilmainen nettipalvelu on tarkoitettu tuottajien ja ostajien tapaamispaikaksi. Yritykset, jotka hakevat vaihtoehtoja haitallisten aineiden korvaamiseksi, ovat saaneet uuden työkalun. Kansa- laisjärjestö ChemSecin avaama Marketplace tarjoaa kohtauspaikan turvallisia tuotteita etsiville ja niitä valmistaville. Sivustolla esitellään tuotteita aloittain ja erilaisten sertifikaattien mukaan. Tarjolla on vaihtoehtoja esimerkiksi palonestoon, väriaineiksi ja tekstiilien pintakäsittelyyn. Ostajat taas voivat jättää palveluun kuvauksen siitä, millaista tuotetta ne metsästävät. ChemSecin toiminnanjohtaja Anne-Sofie Andersson kertoo, että yrityksille on kyllä tarjolla ohjelmia, joiden avulla ne kykenevät tunnistamaan haitallisia aineita omista tuot- teistaan, mutta aineiden korvaaminen turvallisemmilla tyssää usein vaihtoehtojen puutteeseen. Ainakin korvaavien aineiden löytäminen voi olla työlästä. Marketplace tarjoaa uuden mahdollisuuden turvallisempien vaihtoehtojen tuottajille ja kätevän ostospaikan yrityksille, jotka haluavat vähentää haitallisia aineita tuotteissaan, Andersson kuvailee. Uudelta palstalta voi hyvässä lykyssä löytyä kumppani pysyvään suhteeseen. Tiukat vaatimukset Marketplacessa esiteltävät tuotteet eivät saa sisältää yli 0,1 painoprosenttia Reachin kandidaattilistalle asetettuja aineita ChemSecin ylläpitämän SINlistluettelon aineita karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymisvaarallisia aineita pysyviä ja kertyviä aineita WHO:n hormonihäiritsijöiksi luokittelemia aineita. Tuotteen myyjä ja hankkija vastaavat kriteerien täyttymisestä. Scanstockphoto Yrityksillä klikkasi Yksi sivustoa hyödyntävistä yrityksistä on saksalainen Ökobon, joka tarjoaa palvelussa ympäristöä säästävää lämpöpaperia. Marketplace on mainio työkalu ja hyvin helppo käyttää, sanoo toimitusjohtaja Oliver Unseld. Se on myös kustannustehokas paikka uuden, innovatiivisen tuotteen esittelyyn. Aiomme käyttää palvelua jatkossa enemmänkin. Ruotsalainen vaatevalmistaja H&M puolestaan ilmoitti sivustolla etsivänsä vaihtoehtoja bisfenoleja sisältäville kassakuiteille. Näin yritykset löysivät toisensa. H&M otti meihin yhteyttä, ja olemme lähettäneet sinne lisätietoja paperistamme, Unseld kertoo. Kustannustekijät voivat tosin tehdä valinnasta ostajille vaikean, Unseld arvioi. Ökobonin tuote ei ole ainoastaan bisfenoliton. Valmistustekniikkansa ansiosta paperi ei sisällä myöskään painovärien haitallisia aineita. Näin paperia voi käyttää vaikkapa kuitteihin, jotka ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa. Tästä täytyy olla valmis maksamaan, mutta jos markkinat kasvavat, hintaerokin pienenee. Marketplacessa vieraili jo ensimmäisen kuukauden aikana kävijää, ja suosion odotetaan kasvavan. Sivuille on luvassa myös tapausesimerkkejä kemikaalien korvaamisesta. Sivustoa on ollut rakentamassa myös ChemSecin yritysryhmä, johon kuuluvat muun muassa Ruotsin rakennusteollisuus, päivittäistavaraketju Coop, teknologiajätti Dell ja huonekalumyyjä Ikea. ChemSec haluaa lisätä kemikaaliturvallisuutta nimenomaan kehittämällä yritysten, viranomaisten, järjestöjen ja tutkijoiden yhteistyötä. Järjestön päärahoittaja on Ruotsin hallitus. Markkinapaikka toimii osoitteessa marketplace.chemsec.org. Katja Pulkkinen 72 KEMIA 5/2017

73 Ensimmäinen sukellusvene tappoi oman miehistönsä Maailman ensimmäinen sotalaivan upottanut sukellusvene H. L. Hunley koitui myös oman miehistönsä kohtaloksi. Miehet kuolivat samaan torpedoräjähdykseen, joka tuhosi vihollisaluksen. Asian osoitti väitöstyössään amerikkalaisen Duken yliopiston biolääketieteellisen tekniikan tutkija Rachel Lance, jonka artikkeli julkaistiin elokuussa PLOS One -lehdessä. H. L. Hunley rakennettiin Alabamassa Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna Sukellusvene oli tarkoitettu vahvistamaan etelävaltioiden liki olematonta sotalaivastoa. Alus sai nimensä sen suunnitelleen Horace L. Hunleyn mukaan. Horace Hunley oli lakimies, joka sodan puhjettua liittyi konfederaation pioneerijoukkoihin. Historiallisen sukellusveneen ideoinut mies ei ehtinyt nähdä alustaan tositoimissa, sillä hän kuoli epäonnistuneessa koesukelluksessa laivaa testattaessa. Vene kuitenkin nostettiin pintaan ja viimeisteltiin taisteluvalmiiksi. En- simmäiseen ja samalla viimeiseksi jääneeseen sotilaalliseen operaatioonsa Hunley ja sen kahdeksanhenkinen miehistö lähtivät 17. helmikuuta Piskuisen aluksen kohteeksi valittiin Charlestonin sataman edustalla partioinut pohjoisvaltioiden tonninen sotalaiva USS Housatonic, johon sukellusvene ampui ainoan torpedonsa. Ammus teki tehtävänsä, ja mahtava tykkivene upposi muutamassa minuutissa. Laiva kallistui kuitenkin pystyasentoon matalaan rantaveteen, ja valtaosa sotilaista pelastui. Pohjoisvaltioiden merivoimien tappiot olivat vain viisi henkeä. Sen sijaan Hunley ei koskaan palannut sotaretkeltään vaan katosi tietymättömiin. Mysteeri selvisi vasta vuonna 1995, jolloin sukellusvene löydettiin meren pohjasta kolmensadan metrin päässä Housatonicin uppoamispaikasta. Murskaava paineaalto Vuonna 2000 hylky saatiin nostettua ylös ja Clemsonin yliopiston asiantuntijoiden tutkittavaksi ja hämmästeltäväksi. Reilun vuosisadan syvyyksissä maannut sukellusvene oli käytännössä ehjä. Miesten luurangot olivat asemapaikoillaan käsikäyttöisten kampien luona, jotka oli yhdistetty laivan potkuriin. Kukaan ei ollut pyrkinyt liikkumaan minnekään, kuten kohti pilssipumppuja tai kattoluukkuja. Luissa ei ollut murtumia. Veneen pohjaan vajoamisen syy jäi avoimeksi. Miesten oletettiin menehtyneen hukkumalla tai tukehtumalla. Vasta Rachel Lancen kolmen vuoden räjähdysvammatutkimukset ja pienoismalleilla tehdyt simuloinnit ratkaisivat arvoituksen. Miehistö ei ollut ehtinyt reagoida, koska kaikki olivat saaneet surmansa silmänräpäyksessä, kun torpedoräjähdyksen aiheuttama musertava paineaalto iski heihin. Miesten keuhkot, aivot ja muut pehmytkudokset repeytyivät riekaleiksi 60 millisekunnissa, Lancen mallinnukset osoittavat. Ilman voimanlähdettään alus jäi ajelehtimaan ja painui sitten pohjaan. Syynä miesten päätymiseen paineaallon uhreiksi oli sukellusveneen alkeellinen tekniikka. Torpedona toimi aluksen keulapuomiin sidottu metallitynnyri, joka sisälsi 40 kiloa ruutia. Pommi saatiin maaliinsa ohjaamalla vene puomeineen suoraan vihollislaivan kylkeen. Kun miina räjähti, Hunleyn miesten etäisyys siitä oli kymmenkunta metriä. Heillä ei siten ollut alun alkujaankaan mahdollisuuksia selvitä urhoollisesta hyökkäyksestään hengissä. Luista tehdyt dna-tutkimukset vahvistivat miesten henkilöllisyyden. He saivat sotilaalliset hautajaiset. Hunleytä säilytetään North Charlestonissa konservointikeskuksessa, jossa myös yleisö pääsee tutustumaan alukseen. Päivi Ikonen Taiteilija Conrad Wise Chapman ikuisti H. L. Hunleyn sen odottaessa ensimmäistä ja viimeistä tehtäväänsä. KEMIA 5/

74 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Punkkeja ja pillereitä PIENET ASIAT voivat olla suuria. Se, mikä alkaa kirpun tai vielä pienemmän kanaloisen puremasta, laajenee kuin huomaamatta borrelioosirenkaaksi. Näin käy tietysti kesäviikonloppuna, jolloin mielialan on jo valmiiksi pilannut taukoamaton tihkusade. Punainen läiskä paisuu samaa tahtia terveyskeskusärtymyksen kanssa. Kesäisenä viikonloppuna mökkikunnan päivystävää tohtoria tuuraa luonnollisesti lääketieteen opiskelija, jonka kontolle on osunut kokonainen odotushuoneellinen kipeitä asiakkaita. Lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan etupäässä niitä, joiden todistuksessa huolellisuuden ja tarkkaavaisuuden arvosana on vähintään kymppi. Kello siis käy, mutta jonotusnumero ei juuri pienene. LOPULTA markkinataloususkovainen puremauhri päätyy tilaamaan ajan viereiseltä yksityislääkäriltä. Häneltä irtoaa e-resepti minuutissa. Tai paremminkin irtoaisi, jos tietokone toimisi. Teoriassa potilas on lääkitty alkavaa neliraajahalvausta, reumaa ja kroonista atooppista ihottumaa vastaan, mutta rohto on lukossa solmuun menneiden bittien takana. Privaattimedisiinari lupaa lähettää SMS-viestin heti, kun IThelpdeskin velho on loitsuillaan saanut koneen wörkkimään. Takahuoneesta kantautuvasta kiroilusta päätellen kyseessä on poikkeuksellisen hankala tietotekninen virusturvaoperaatio. On myönnettävä, että harva shamaanikaan pystyy yhtä jykevään voimasanojen käyttöön. TEKSTARI pulpahtaa kommunikaatiokapulaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tohtori on näemmä työn touhussa myös aamuyöstä. Näytölle vilahtaa niin paljon nollia, että valtio selviäisi veloistaan pelkästään tätä kauppaa arvonlisäverottamalla. SMS ei kuitenkaan paljon auta apteekitta. Päivystävän rohtokauppiaan metsästäminen vaatii useampia ajokilometrejä. Sitten e-resepti löytyy automaattihyllystä. Maitohappobakteerejakin saa toisesta hyllystä siististi tuubiin pakattuina, valmiina pelastamaan vatsalaukku häijyiltä biooteilta. Ongelma tulee transaktion loppupuolella. Maksupäätteeseen sujautettu pankkikortti joutuu hakkerin julman pilan kohteeksi. Summa ei suinkaan ole se Kela-korvattu, vaan näytölle vilahtaa niin paljon nollia, että valtiontalous selviäisi veloistaan pelkästään tätä kauppaa alennetulla arvonlisäverolla rokottamalla. Nyt on kyllä jotain pielessä, huomaa proviisorikin, kun pääte muina miehinä esittää yhden antibioottipaketin hinnaksi muutaman sata miljardia. KAUPANTEKO kortilla ei onnistu millään ilveellä. Troppilasku tulee maksettua vasta, kun epätoivoinen asiakas lyö yhteen sekä omat että lähisukulaistensa käteisvarat ja tyhjentää vielä auton parkkikolikkovarastonkin. Mutta jos potilas luulee nyt saavansa pikaisen ehkäisyn edessä häämöttäviin hermo- ja sydänvaurioihin, hän erehtyy. Ei näitä myrkkyjä saa tyhjään mahaan ottaa. Siis seuraavalle etapille, jonka maalissa odottaa yögrilli. Siellä toimii taas pankkikorttikin, ja uupunut matkaaja saa vatsansa pohjalle annoksen rasvaista mättöä pillerin pudotusta pehmustamaan. Antibiooteilla doupattu mökkeilijä voi vihdoin rentoutua ja ryhtyä nauttimaan Suomen suvesta. Keemikko Motolla Olisipas aina kesä ja punkkeja 74 KEMIA 5/2017

75 HENKILÖUUTISIA Historiallinen palkinto tutkija Hele Savinille Suomen ensimmäisen naisten innovaatiopalkinnon sai Aaltoyliopiston professori Hele Savin, joka on kehittänyt ennätystehokkaan aurinkokennon. Professori Hele Savinin tutkimusryhmän keksimä musta aurinkokenno rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten kennojen hyötysuhde-ennätyksen. Mustan piikennon pinnalta ei heijastu lainkaan valoa, kiitos sen ainutlaatuisen rakenteen. Valon aallonpituutta kapeammat pienoispyramidit ikään kuin huijaavat fotoneita, jotka eivät huomaa saapuneensa uuteen aineeseen. Rakenteen ansiosta valolle ei tule vastaan yhtäkkistä rajapintaa, josta se pääsisi heijastumaan. Rakenteen etu on myös se, että se nappaa myös hyvin alhaisesta tulokulmasta tulevat fotonit, minkä ansiosta musta piikenno sopii erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin, Savin kertoo. Kaupallistuminen käynnistymässä Samaa rakennetta voidaan hyödyntää myös lääketieteellisen kuvantamisen Sarri Kukkonen Perinteinen sininen aurinkokenno hukkaa valoa heijastuksen takia, kun taas mustassa piikennossa heijastuksia ei käytännössä synny, Hele Savin kuvailee. tehostamisessa. Nanorakenteen ansiosta anturi pystyy havaitsemaan aikaisempaa paljon pienempiä röntgensäteilyannoksia, professori sanoo. Näin voidaan joko hyödyntää samaa laitetta kuin aiemmin ja saada sillä näkyviin asioita, joita ei ennen ole pystytty havaitsemaan, tai vaihtoehtoisesti pienentää säteilyannosta ja saada silti yhtä hyvä kuvanlaatu. Hele Savinin keksintöjä aletaan pian kaupallistaa. Startup-toiminta on käynnistymässä tänä syksynä. Eduskunnan myöntämä Naisten innovaatiopalkinto juhlistaa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jota suomalaisnaiset pääsivät ensi kertaa hyödyntämään vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Suuruudeltaan euron palkinto myönnetään vielä vuosina 2018 ja Anu Wartiovaaralle suurapuraha mitokondriotautien tutkimukseen Sigrid Juséliuksen Säätiön vuoden 2017 suurapuraha on myönnetty Helsingin yliopiston akatemiaprofessorille Anu Wartiovaaralle ja hänen tutkimusryhmälleen euron apuraha jakautuu viidelle vuodelle. Wartiovaaran ryhmä tutkii mitokondriotauteja, vaikeita eteneviä aineenvaihduntaan liittyviä sairauksia. Perinnöllisten tautien eri muotoja sairastaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä noin puoli miljoonaa ihmistä. Vaikeimmat mitokondriosairaudet oireilevat heti syntymän jälkeen ja voivat johtaa lapsen kuolemaan. Toiset ilmaantuvat aikuisiällä, ja niiden vaikutus voi ulottua esimerkiksi lihaksiin, sydämeen ja aivoihin. Uskoin aiemmin, ettei vaikeimpiin sairauksiin ole parannuskeinoa, Wartiovaara kertoo. Ryhmän omat tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että joihinkin tauteihin on ehkä sittenkin löydettävissä hoito. Helsinkiläistutkijoiden havainnon mukaan tietynlainen mitokondriovika voi saada solut luulemaan, ettei niillä ole riittävästi B-vitamiinia. Tällöin potilasta voi auttaa antamalla tälle vitamiiniannoksia. Onnistuimme parantamaan hiirimallin, ja nyt suurapurahan avulla voimme testata samaa aikuispotilailla. Helena Hiltunen/Helsingin yliopisto On valtava onni, että saimme pitkäaikaisen rahoituksen, mikä on sangen epätavallista. Tämä apuraha on Suomessa yksi harvoista laatuaan, Anu Wartiovaara iloitsee. KEMIA 5/

76 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Katri Kurpan väitöskirja Engineering principles of hydrophobin fusion proteins tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. My Hedhammar (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Markus Linder. DI Ville Palen väitöskirja Molecular materials for photonics tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Vahid Sandoghdar (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen. DI Lauri Haurun väitöskirja Lignocellulose Solutions in Ionic Liquids tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rosenau (Wienin BOKUyliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. M.Sc. He Lin väitöskirja Engineering Industrial Enzymes to Function at Extreme Conditions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Taina Lindell (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Katrina Nordström. M.Sc. Hans Baumgartnerin väitöskirja Metrology for III V Optosemiconductors tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Hanselaer (Leuvenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Erkki Ikonen. FM Jaakko Leppäniemen väitöskirja Printed and lowtemperature-processed indium oxide thin-film transistors for flexible applications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas D. Anthopoulos (Kaust-yliopisto, Saudi-Arabia) ja kustoksena prof. Esko Kauppinen. M.Sc. Ajai Iyerin väitöskirja All Carbon Hybrid Multi-functional Composite Thin Films tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Ulf Helmersson (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jari Koskinen. DI Sönke Schmachtelin väitöskirja Composite Electrodes for Oxygen Evolution in Metal Electrowinning tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Annick Hubin (Brysselin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Lasse Murtomäki. DI Sanna Hokkasen väitöskirja Antilipogenic Mechanism of Conjugated Linoleic Acid in Yeast tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. A.I.P.M. de Kroon (Utrechtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Alexander Frey. DI Jiaqi Guon väitöskirja Covalent Modification of Nanocellulose Towards Advanced Functional Materials tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Wim Thielemans (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Orlando Rojas. DI Noora Kaisalon väitöskirja Tar reforming in biomass gasification gas cleaning tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Tilman J. Schildhauer (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. Riikka Puurunen. Helsingin yliopisto FM Jenni Hällforsin väitöskirja Nicotine Dependence? Identifying the Contribution of Specific Genes tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Päivi Onkamo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jaakko Kaprio. M.Sc. Anu Neuvosen väitöskirja Finnish population genetics in a forensic context tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Antonio Amorim (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Antti Sajantila. FM Miia Mäntymäen väitöskirja Atomic Layer Deposition and Lithium-ion Batteries: Studies on new materials and reactions for battery development tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Ola Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. M.Sc. Xing Wanin väitöskirja Leuconostoc bacteriocins and their application in genome editing tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Per Saris. FM Emmi Myllykylän väitöskirja Investigation of ThO 2 as a structural analogue for spent nuclear fuel dissolution under repository conditions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Mats Jonsson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Lehto. Prov. Noora Sjöstedtin väitöskirja In vitro evaluation of the pharmacokinetic effects of BCRP interactions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Peter W. Swaan (Marylandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Arto Urtti. FM Paulina Deptulan väitöskirja A multifaceted study of Propionibacterium freudenreichii, the food-grade producer of active vitamin B 12 tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Reetta Satokari (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vieno Piironen. MMM Pauliina Rajalan väitöskirja Microbially-induced corrosion of carbon steel in a geologic repository environment tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi TkT Anna Kaksonen (CSIRO, Australia) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. M.Sc. Laura Bukonten väitöskirja Modelling of defect formation and evolution in metals and silicon tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Christophe Domain (EDF, Ranska) ja kustoksena prof. Kai Nordlund. FM Kaisa Kermisen väitöskirja Dissipation of herbicides in surface soils and subsurface sediment slurries and development of treatment methods tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Tuovinen (Ohion yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Martin Romantschuk. FM Johanna Känsäkosken väitöskirja Molecular genetics of rare puberty disorders in Finland and Denmark tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Helena Kääriäinen (THL) ja kustoksena prof. Taneli Raivio. Itä-Suomen yliopisto FaL Kristiina Korhosen väitöskirja Development of Thin Film Formulations for Poorly Soluble Drugs tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Heinämäki (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena dos. Riikka Laitinen. Prov. Jenni Revon väitöskirja Role of placenta in fetal toxicity of chemicals tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Savolainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kirsi Vähäkangas. FM Aino Korrensalon väitöskirja Behind the stability of boreal bog carbon sink: Compositional and functional variation of vegetation across temporal and spatial scales tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Bjorn Robroek (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Eeva-Stiina Tuittila. FM Feruza Tuyakovan väitöskirja Carbon Nanomaterials Tailored for Particular Applications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Esko Kauppinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Alexander Obraztsov. FM Janne Räsäsen väitöskirja Role of Northern Tree Species in Capture of Atmospheric Fine Particles tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Sirkku Manninen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Toini Holopainen. FM Ville Nissisen väitöskirja The roles of multidentate ether and amine electron donors in the crystal structure formation of magnesium chloride supports tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Reko Leino (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Kanoktip Puttaraksan väitöskirja Pathogenic mechanisms of how human parvovirus break self-tolerance tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Nancy C. Horton (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Leona Gilbert. FM Marie Starkin väitöskirja Recombinant Nanocapsids for Targeted Theranostic Delivery tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. John Johnson Jr. (Scrippsin tutkimusinstituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Varpu Marjomäki. FM Juho Rajalan väitöskirja Behaviour of sediment-associated silver nanoparticles and their toxicity to oligochaeta Lumbriculus variegatus tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Henriette Selck (Roskilden yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Jussi Kukkonen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Rotich Kibetin väitöskirja Development and application of coupled discrete and continuum models in solid particles classification tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Ulrich Teipel (Nürnbergin teknillinen yliopisto, Saksa) ja prof. Hylke J. Glass (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Marjatta Louhi-Kultanen. DI Bin Qun väitöskirja Water chemistry and greenhouse gases emissions in the rivers of the Third Pole / Water Tower of Asia tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Vesala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. Oulun yliopisto DI Mikko Iljanan väitöskirja Iron ore pellet properties under simulated blast furnace conditions. Investigation on reducibility, swelling and softening tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Saxén (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. M.Sc. Mei-Yu Chenin väitöskirja Ultra-low sintering temperature glass ceramic compositions based on bismuth-zinc borosilicate glass tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Hong Wang (Xi an Jiaotongin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Heli Jantunen. M.Sc. Kai Zhengin väitöskirja Specific integrin functions regulating the interplay between cancer cells and their microenvironment tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jeroen Pouwels (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Aki Manninen. DI Juho Yliniemen väitöskirja Alkali activation-granulation of fluidized bed combustion fly Jatkuu sivulla KEMIA 5/2017

77 Arvokkaita yhdisteitä havupuiden kannoista Kuusen kuoret ja etenkin runkoa lähimmät suurimmat juuret sisältävät suuria määriä kiinnostavia bioaktiivisia yhdisteitä. Havainnon teki Helsingin yliopistossa väitellyt tutkija Harri Latva- Mäenpää, joka löysi samankaltaisia yhdisteitä myös männyn kannoista. Latva-Mäenpää kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla arvokkaat molekyylit saadaan talteen ja jalostettaviksi esimerkiksi lääkkeiden tai kosmetiikan ainesosiksi. Harri Latva-Mäenpää Puusta eristetyt stilbeeniyhdisteet voivat estää solujen hapettumista, joka johtaa solujen tuhoutumiseen. Seurauksena on elimistön antioksidatiivinen stressi ja erilaiset sairaudet. Väitöstutkimuksen mukaan kuusen kannoissa on myös runsaasti polyfenolisia lignaaneja, joita jo nykyään käytetään erilaisissa lisäravinteissa. Antioksidatiivisten ominaisuuksien lisäksi yhdisteillä on havaittu myös antimikrobisia ominaisuuksia. Niitä voitaisiin ehkä hyödyntää puun ja muiden rakennusmateriaalien suoja-aineina. FM Harri Latva-Mäenpään väitöskirja Bioactive and protective polyphenolics from roots and stumps of conifer trees (Norway spruce and Scots pine) tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi vanhempi lehtori Emerson Queiroz Geneven yliopistosta Sveitsistä ja kustoksena professori Timo Repo. NIMITYKSIÄ Altia Oyj Tärkkelys & Etanoli -liiketoiminnan ja Koskenkorvan tehtaan päällikkönä on aloittanut DI Miika Jokinen. Hän siirtyi Altiaan Repolar Pharmaceuticalsin toimitusjohtajan tehtävästä. Borealis Polymers Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty TkL (kemiantekniikka) Salla Roni-Poranen. Hän työskentelee myös Porvoon toimipaikkapäällikkönä ja vastaa polyolefiinitehtaiden tuotannosta. Borouge Ltd Olefiinituotantojen johtajana Abu Dhabissa on aloittanut DI Ismo Pentti. Hän siirtyi Borougeen Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Borouge on Borealis Polymersin ja Abu Dhabi National Oil Companyn yhteisyritys. Helsingin yliopisto HiLife Helsinki Institute of Life Science -tutkimuskeskuksen johtoon on nimitetty biokemian ja molekyylibiologian professori Tomi Mäkelä. Hosmed Oy Tuotepäälliköksi on nimitetty DI Petra Honkavirta. Hänen vastuulleen kuuluu mm. optisen spektroskopian (FT-NIR ja FT- IR) ja partikkelianalytiikan (laserdiffraktio ja zetapotentiaali) laitteita. Kemianteollisuus ry Johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty FM Pia Vilenius. Hänen päävastuualueensa liittyvät EU- ja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja ympäristöasioita koskevaan edunvalvontaan. Aiemmin mm. Ympäristöyritysten liitto ry:ssä työskennellyt Vilenius siirtyy Kemianteollisuus ry:hyn Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n operatiivisen johtajan tehtävästä. Johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty tradenomi (YAMK) Jaana Neuvonen. Hän keskittyy palkkausjärjestelmä- ja työaikakysymyksiin sekä työehtosopimusten tulkintaan. Neuvonen palaa Kemianteollisuus ry:hyn Murata Electronics Oy:stä. Viestinnän asiantuntijaksi on nimitetty VTM Sonja Ulma. Kiilto Oy DI Maija Kulla-Pelonen on nimitetty tuotekehityspäälliköksi. Hänen vastuualueenaan ovat pakkausteollisuuden liimat. KiiltoClean Oy Toimitusketjun johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty DI Pia Kakko. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry YTP ry:n asiantuntija Raija Kinnunen on nimetty vt. toimitusjohtajaksi uuden toimitusjohtajan valintaan asti. Aiempi toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki on siirtynyt Helsingin seudun kauppakamariin vaikuttamistyöstä vastaavaksi johtajaksi. Toiminnallisia ohutkalvoja myös huoneenlämmössä Metallioksidien atomikerroskasvatus (ALD) onnistuu myös normaalia matalammissa lämpötiloissa, osoittaa tutkija Mari Naparin väitöstyö. Napari selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat atomikerroskasvatukseen ja näin aikaansaatujen ohutkalvojen ominaisuuksiin, kun kasvatuslämpötilaa pudotetaan tavanomaisesta muutamasta sadasta asteesta jopa huoneenlämpöön ja kasvatusalustana käytetään erilaisia polymeerimateriaaleja. Ilmeni, että ohutkalvon kasvu näissä lämpötiloissa riippuu vahvasti paitsi kasvatettavasta materiaalista myös polymeerin ominaisuuksista. Huolimatta kasvua rajoittavista tekijöistä kalvojen ominaisuudet eivät heikenneet, mikä on lupaavaa erilaisia sovelluskohteita ajatellen, Napari toteaa. ALD on vakiintunut ohutkalvojen valmistusmenetelmä, jota käytetään esimerkiksi mikroprosessorien tuotannossa. Uudet teknologiat, joissa hyödynnetään perin- Mari Napari teisten piikiekkojen sijaan polymeerejä ja muita orgaanisia materiaaleja, asettavat menetelmälle uusia haasteita. FM Mari Naparin väitöskirja Low-temperature thermal and plasma-enhanced atomic layer deposition of metal oxide thin films tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Christophe Detavernier Gentin yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Timo Sajavaara. KEMIA 5/

78 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT FinnSec 2017 Helsinki Alihankinta Tampere GMP (Good Manufacturing Practice) Turku Tieteen päivät Jyväskylä Tekniikan päivät Espoo Tieteen päivät Turku, Oulu, Joensuu, Kuopio, Savonlinna Nanotiedepäivät Jyväskylä > Nanoscience Center Laboratorion vaativa jätehuolto Helsinki NML 2017 Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki Finntec 2017 Helsinki Kokkola Material Week Kokkola Nordic Battery Conference 2017 Kokkola Tekniikan päivät Turku Puunjalostusinsinöörit ry:n syysseminaari ja Johan Gullichsen -kollokvio Helsinki Tekniikan päivät Tampere Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki > Koulutukset ja palvelut Farmasian päivät Helsinki Tekniikan päivät Oulu Näytteenotto ympäristötutkimuksissa näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä Helsinki Kemikaalitietous ja kemikaalien turvallinen käyttö Helsinki Tieteiden yö Helsinki Labquality Days Helsinki MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT World Conference of Chemical Engineering Barcelona, Espanja th Iupac Conference on Green Chemistry Moskova, Venäjä Expoquimia and Eurosurfas Barcelona, Espanja EuroFoodChem Conference Budapest, Unkari rd International Conference on Nanomaterials: Fundamentals and Applications Strbske Pleso, Slovakia Nanosafety 2017 Saarbrücken, Saksa th International Conference on Materials and Technology Portoroz, Slovenia th International Conference on Materials Science Valdivia, Chile Carbon Dioxide Utilisation Summit Reykjavik, Islanti WorldLab 2017 Durban, Etelä-Afrikka Parts2clean Stuttgart, Saksa IEASI 2017 Barcelona, Espanja nd International Conference on Pollutant Toxic Ions and Molecules Lissabon, Portugali th International Microprocesses and Nanotechnology Conference Jeju, Korea Future of Biogas Europe 2017 Lontoo, Iso-Britannia future-biogas-europe Cleanroom Management Summit Lontoo, Iso-Britannia cleanroom-management-summit 22 nd Microoptics Conference Tokio, Japani nd International Conference on Applied Chemistry Hurghada, Egypti Hazardous Chemistry for Streamlined Large Scale Synthesis Antwerpen, Belgia Biostimulants Europe Conference Valencia, Espanja biostimulants-europe Conference and Exhibition of the Society for Laboratory Automation and Screening Washington, Yhdysvallat > Events Central European Conference on Photochemistry Bad Hofgestein, Itävalta HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat ashes tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Cristina Leonelli (Modenan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. M.Sc. Leonardo Garman väitöskirja Structural Bioinformatics Tools for the Comparison and Classification of Protein Interactions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Mark Stuart Johnson (Åbo Akademi) ja kustoksena Dr. André Juffer. DI Karoliina Jokisen väitöskirja Color tuning of organic light emitting devices tarkastettiin Vastaväittäjänä toimivat prof. Kai-Erik Peiponen (Itä- Suomen yliopisto) ja tutk. prof. Jukka Hast (VTT) ja kustoksena prof. Risto Myllylä. Tampereen teknillinen yliopisto DI Sanna Lahokallion väitöskirja Performance and Reliability of Polymer-Based Sensor Packages at High Temperatures tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Helge Kristiansen (Norjan tiede- ja teknologiayliopisto) ja kustoksena dos. Laura Frisk. Tampereen yliopisto FM Anu Hyysalon väitöskirja In vitro culturing conditions for human pluripotent stem sell derived neural cells: Tissue engineering applications for spinal cord injury repair tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Anna Falk (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. Susanna Narkilahti. LL, DI Ilkka Seppälän väitöskirja Genetic determinants of endogenous arginine derivatives and their role in cardiometabolic diseases: With special emphasis on ADMA, SDMA and L-homoarginine tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Terho Lehtimäki. Turun yliopisto FM Anniina Snellmanin väitöskirja Imaging Alzheimer s disease beta-amyloid pathology in transgenic mouse models using positron emission tomography tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Sylvie Chalon (Toursin yliopisto, Ranska) ja kustoksena dos. Merja Haaparanta-Solin. FM Jussi Tikkasen väitöskirja Praseodymium calcium manganites: Magnetism across length scales tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Roland Mathieu (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Petriina Paturi. FM Juha-Matti Pihlavan väitöskirja Selected Bioactive Compounds in Cereals and Cereal Products Their Role and Analysis by Chromatographic Techniques tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Charles Brennan (Lincolnin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja kustoksena prof. Heikki Kallio. M.Sc. Nicolas Baertin väitöskirja Oligomeric ellagitannins of Epilobium angustifolium: quantification and bioactivity assessment tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Garry C. Waghorn (Masseyn yliopisto, Uusi-Seelanti) ja kustoksena prof. Juha-Pekka Salminen. Åbo Akademi M.Sc. Kai Yun väitöskirja Synthesis, characterization and application of polypyrrole/zeolite composites tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Alain Walcarius (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena emer.prof. Ari Ivaska. M.Sc. (Pharm.) Mirja Palon väitöskirja Design and development of personalized dosage forms by printing technology tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Julijana Kristl (Ljubljanan yliopisto, Slovenia) ja kustoksena prof. Niklas Sandler. FM Carl-Erik Langen väitöskirja Hybridisation of pulp fibres with LDH for applications in composites and lightweight fibrous foam tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Anil Netravali (Cornellin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Pedro Fardim. 78 KEMIA 5/2017

79 SEURASIVUT Kemiundervisning diskuterades i Belgrad Konferensen 7 th Eurovariety European Variety University Chemistry Education arrangerades i Belgrad i Serbien, den juni Temat för konferensen var de utmaningar som dagens samhälle ställer på kemiutbildningen på universitetsnivå. Professor Dragica Trivic från Belgrads universitet var ordförande för den lokala organisationskommittén. Konferensen samlade över 70 forskare och lärare från 29 länder. Konferensprogrammet var mycket intensivt med föreläsningar och workshops från tidiga morgonen till sena kvällen. Programmet var indelat i två parallellsessioner. Ämnen som behandlades var utveckling av läroplaner för kandidat-, magister- och doktorandstudier; laboratoriearbeten som ett element i problemlösning och forskningsbaserad kemiutbildning; länken mellan kemiutbildning och samverkan mellan universitet och industri; utvecklingen av pedagogiska kompetenser hos akademiska kemilärare; etiska problem relaterade till undervisning av kemi; användningen av informations- och kommunikationsteknik i kemiutbildning; praktiska aspekter relaterade till undervisning i kemi; samt kemihistoriens och filosofins roll i universitetsutbildning. Tre workshops ordnades den sista dagen. En av workshoparna var inriktad på att svara på frågan om hur man förbereder våra elever att komma in på arbetsmarknaden. I en annan workshop diskuterades team-baserat lärande. Rätta frågor Tyngdpunkten i konferensen var att dela information om relevanta aspekter inom kemi och kemisk teknikutbildning vid universitet, för att kunna vägleda och hjälpa framtida studenter att möta samhällets och arbetsmarknadens krav. Den snabbt förändrande världen har tvingat kemilärarna och kemistuderandena att omvärdera de optimala metoderna för såväl undervisning som lärande. Konferensdeltagarna hade möjlighet att besöka den Serbiska kungliga familjens palats i centrum av Belgrad. I mitten av bilden ses kronprins Alexander och kronprinsessan Katharine. Susanne Wiedmer 79

80 SEURASIVUT Kemia-lehti 2017: Katso lehden III-kannesta AIKATAULUT JA OSATEEMAT Betydelsen av cirkulär ekonomi lyftes fram i öppningssessionen. Även öppen vetenskap diskuterades. Den stora frågan är hur man skall hitta en adekvat modell för öppen vetenskaplig publicering. Det har förflutit 150 år sedan det periodiska systemet lanserades, att uppmärksamma och fira detta kommer att ha en synnerligen central roll år 2019; inte bara inom kemiutbildning, utan även inom andra kemirelaterade områden. Det är inte ovanligt att råka på studenter som jobbar så snabbt som möjligt i laborationskurser på grundläggande nivå med siktet inställt på att bara klara av dem, och att få ringa eller ingen kunskap i bagaget efter att kursen är avlagd. Betydelsen av att främja förmågan att kunna ställa de rätta frågorna och att kunna argumentera i kemi och vetenskap kan inte negligeras. Faktorer som uppmuntrar studerande till argumentation diskuterades och den avgörande betydelse studerandenas attityd till sitt lärande har. Det finns inget enkelt svar på hur man främjar elevernas förmåga att ställa relevanta frågor, men vi universitetslärare har möjlighet att hjälpa studerandena på den här fronten, t.ex. genom att tillsammans reflektera över resultaten. Mysteriebaserad undervisning (teaching enquiry with mysteries incorporated, TEMI) väckte mycket uppmärksamhet. TEMI kan ses som en alternativ metod för att engagera och förbättra studerandenas motivation att studera kemi. Metoden innehåller följande steg: engagemang, utforskning, förklaring, sammanställning och utvärdering. TEMI kan implementeras inom alla kemiområden; det är bara upp till läraren att använda sin fantasi för att hitta relevanta grundläggande frågeställningar. Att arrangera studentkonferenser redan på kandidatnivå betonades som en förträfflig metod att ge studerandena möjlighet att öva sig och förbättra sina färdigheter i att sammanställa presentationer, leta efter vetenskapligt material och att hålla muntliga presentationer. De viktigaste egenskaperna hos dagens kemist är ämneskompetens, globala kompetenser och så kallade gröna färdigheter. Videor före laboratoriet Användningen av pedagogiska undervisningsvideor som syftar på att introducera laboratoriearbeten för studenterna innan de går in i laboratoriet har visat sig vara ett effektivt sätt att minimera typiska fel som uppstår i experimentella laborationer. Processen är indelad i tre etapper; först får studerandena bekanta sig med laborationen genom att titta på en undervisningsvideo, därefter går de till laboratoriet och visar för sina medstuderande och handledare vad de har lärt sig och slutligen lämnar studerandena in sina egna videor för granskning, vilka skall visa att de vet vad de kommer att göra. Studier har visat att studerandena som följer pre-lab -metoden gör färre fel, t.ex. vid avläsning av byretter och vid titrering, än de som följer post-lab -metoden (ingen video i förväg). En annan viktig detalj i kemiundervisningen är att studerande borde redan i början av sina studier kunna uttrycka sina färdigheter och kunskaper i ord. De måste kunna förklara vad de gör, hur de utför arbetet och vad som kommer att ske. Möjligheten att utnyttja online-kurser i form av små privata online-kurser (small private online courses, SPOC) eller massiva öppna online-kurser (massive open online courses, MOOC) diskuterades. Dylika online-kurser kommer säkert att bli mer relevanta och allmänna i framtiden för både kemistuderande och kemilärare. Historiska aspekter Den internationella kemiolympiadens (ICHO) historik presenterades, och de tydligaste och mest relevanta kemifrågorna beskrevs i korthet. Sedan den första kemiolympiaden år 1968, med tre deltagande länder, har ICHO vuxit enormt med mer än 77 länder som deltog år Vanligtvis pågår ICHO i 10 dagar och juryn har ett utmanande jobb att välja guldmedaljstuderandena (10% av samtliga deltagare). Samlingen av uppgifter (inklusive 300 teoretiska uppgifter och 100 praktiska uppgifter) lagras i tre volymer, tillgängliga på internet. Professor H. E. Armstrong ( ) framhävdes som en av de viktigaste kemiutbildarna i Europa och introducerade begreppet heuristiska metoder inom kemiutbildning. Många anser att professor Armstrong är fadern för forskningsbaserad (inquiry-based) vetenskaplig utbildning. Pris och utmärkelser Professor Georgios Tsaparlis från Ioannina universitet i Grekland blev år 2016 beviljad Royal Society of Chemistry s lärarpris. Han fick priset för sin enorma insats i forskning inom kemiutbildning. Tsarparlis är grundaren av tidskriften Chemistry Education Research and Practice, vilken är en av de mest prestigefyllda tidskrifterna inom kemiutbildning. Han lyfte i sitt föredrag fram att kemi är ett undervisningsämne som långt baserar sig på problemlösning. Fokus i hans föredrag var på effekten av selektiva kognitiva faktorer på problemlösning i kemi. De tre bästa posterpresentationerna belönades. Dessa var Love through the glasses of a chemist: a fruitful topic for the contemporary life science students and teachers education? av Milan R. Nikolic, Chemistry teacher s in-service course based on student motivational, career-related context-based scenarios av Miia Rannikmäe och Jack Holbrook, och Formative and summative assessment in the programme for professional development of chemistry teachers av Dragica Trivic, Biljana Tomasevic, och Vesna Milanovic. På mötet som EuCheMS, DivCEd (EuCheMS sektion för undervisning i kemi) hölls under den sista konferensdagen beslöts att följande ECRICE konferens kommer att arrangeras i Polen i Warsawa i början av september Konferensen fokuserar på forskning inom undervisning och utbildning i kemi på alla utbildningsnivåer. Följande EuroVariety konferens (The 8 th Eurovariety European Variety University Chemistry Education) som fokuserar på undervisning i kemi och kemiteknik på universitetsnivå arrangeras år 2019, sannolikt i Italien. Susanne Wiedmer och Mariann Holmberg Skribenterna är medlemmar av den internationella vetenskapskommittén. susanne.wiedmer@helsinki.fi mariann.holmberg@arcada.fi 80 KEMIA 5/2017

81 Kemia ja ympäristö -jaosto kokoontui Oslossa Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) Kemia ja ympäristö -jaosto (The Division of Chemistry and the Environment) kokoontui 17. kesäkuuta 2017 Norjan Oslossa. Kokous valitsi jaostolle uuden puheenjohtajan kaudelle Valituksi tuli professori Santiago V. Luis Espanjasta. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat sellaiset tulevat kongressit ja konferenssit, joista jaosto on järjestämisvastuussa tai joita se on mukana järjestämässä. Liiton isännöimä 7 th EuCheMS Chemistry Congress (ECC 2018) järjestetään Ison-Britannian Liverpoolissa. Jaoston järjestämä 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE 2019) pidetään Kreikan Thessalonikissa Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden uusien tutkimustulosten esittämiseen ja kollegojen tapaamiseen. Oslon-kokouksen jälkeen pidettiin 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE 2017), jonka yhden session puheenjohtajana allekirjoittanut toimi. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. SEUROISSA TAPAHTUU Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -luento Jyväskylän yliopisto, Agoran auditorio 2 kello 18. Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija, tekniikan tohtori Maija Pohjakallio luennoi aiheesta kiertotalous ja kemianteollisuus. Suomalaisten Kemistien Seuran Syyskokous ja vierailu Lähtö Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan (Heidehofintie 2, Vantaa) Kiasman pysäkiltä kello Kokouksen jälkeen opastettu kiertokäynti voimalassa. Paluu Helsinkiin noin Ilmoittautumiset osoitteessa Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Finnish Proteomics Societyn 2 nd Finnish Symposium on Biological Mass Spectrometry Hotelli Vanajanlinna, Hämeenlinna. Osallistumismaksun Early Bird -hinta on voimassa asti. Abstraktit on jätettävä viimeistään ja huonevaraukset tehtävä mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa Keski-Suomen Kemistiseuran 50-vuotisjuhla Akatemiaprofessori Kari Rissasen juhlaluento Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen auditoriossa kello 18. Sen jälkeen juhlaillallinen ravintola Albassa (Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä). Kunniajäsen Ilkka Pitkäsen juhlapuhe, huomionosoitusten jako ja musiikkia. Professori Jaakko Paasivirran akvarellien myyntinäyttely. Lisätietoja osoitteessa EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaoston jäsenet Oslossa. Edessä keskellä Sirpa Herve. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 6/ syyskuuta 11. lokakuuta 7/ lokakuuta 15. marraskuuta 8/ marraskuuta 13. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Sirpa Herve Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous kello Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki). Ohjelmassa muun muassa Kompan palkinnon julkistaminen ja iltapala. Kello 19 Kansallisteatterin esitys Kangastus 38. SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa Kjell Westön menestysromaanin näyttämötulkinta Kangastus 38 kertoo ihmisistä Helsingissä keväällä Kansallisteatteri KEMIA 5/

82 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Ateena Oppineisuuden kehto Kreikan pääkaupungissa Ateenassa on opiskeltu ja tehty tiedettä jo yli kaksi vuosituhatta. Sisko Loikkanen Länsimainen kulttuuri ja oppineisuus alkoivat kehittyä Kreikan ja nykyisen Turkin alueella reippaasti yli vuotta sitten. Filosofian perusta syntyi Ateenassa, jossa 400-luvulta ennen ajanlaskumme alkua toimi useita suuria filosofeja. Heistä merkittävimpiä oli vuonna 399 eea kuollut Sokrates, jota kunnioitetaan länsimaisen filosofian isänä. Hänen oppejaan elämästä ja oikeudenmukaisuudesta kuunteli Ateenassa iso joukko oppilaita, joille Sokrates korosti perustelun merkitystä. Omia käsityksiä piti oppia argumentoimaan. Varsinaisen filosofikoulun perusti vuonna 385 eea Sokrateen oppilaista lahjakkain, Platon. Platonin akatemiassa filosofista ajattelua syvennettiin keskustelemalla. Maineikas akatemia houkutteli opiskelijoita laajalta alueelta ja toimi peräti 900 vuoden ajan, kunnes keisari Justinianus vuonna 529 lakkautti kaikki alan oppilaitokset. Platonin akatemiassa opiskeli matematiikkaa muun muassa Eudoksos Knidoslainen. Hän kehitteli monimutkaisen taivaanmallin, jonka avulla hän kykeni selvittämään aurinkokunnan planeettojen liikkeitä varsin hyvin. Platonin kuuluisimmaksi oppilaaksi nousi Aristoteles, joka perusti Ateenaan oman akatemiansa. Monipuolinen ajattelija tutki niin fysiikkaa ja tähtitieteitä kuin maapalloa ja sen eläinkuntaa. Aristoteles myös erotti tieteenalat toisistaan. Jako matematiikkaan ja biologiaan on lähtöisin häneltä. Lisäksi Aristoteles korosti ajattelun ohella omakohtaisia havaintoja, mikä Sivistystä nykyisessä Kreikassa vaalii vuonna 1926 perustettu Ateenan Akatemia, jonka tehtävänä on tukea ja edistää sekä tieteitä että taiteita. loi pohjan kokeisiin perustuvalle empiiriselle tieteelle. Kreikan kukoistuskaudella alkuaineiksi uskottiin maa, ilma, vesi ja tuli. Aristoteles liitti luetteloon viidenneksi vielä eetterin. Aristoteles uskoi, että taivaan muodostivat kristalliset pallonkuoret, joiden keskellä sijaitsi maapallo. Kuunalinen maailma oli muuttuvainen mutta kuunylinen staattinen ja täydellinen. Aristoteleen maakeskinen maailmankuva oli vallalla aina 1500-luvulle, jolloin käsityksen korjasi niin sanottu tieteellinen vallankumous. Kopernikus esitti aurinkokeskisen mallinsa, Galileo teki merkittävät havaintonsa, ja Newton keksi painovoimalain. Papakokeen isä Myös nykypäivän Ateenassa toimii lukuisia tutkimuslaitoksia ja yliopistotasoisia opinahjoja. Niistä suurin on vuonna 1837 perustettu Ateenan yliopisto. Massiivisessa laitoksessa on peräti opiskelijaa. Kansainvälisissä rankingeissa yliopisto sijoittuu parhaiten historian, arkeologian ja farmasian aloilla. Ateenan yliopisto on kouluttanut koko joukon merkittäviä tutkijoita, jotka myöhemmin ovat usein siirtyneet muihin länsimaisiin yliopistoihin, etenkin Atlantin tuolle puolen. Kohdunkaulan syöpää seulovan papakokeen tieteellisen taustan loi Georgios Papanikolaou, joka valmistui Ateenan yliopistosta vuonna 1904 ja emigroitui sittemmin Yhdysvaltoihin. Syövän epidemiologian ja ehkäisyn suuriin nimiin kuuluu myös Dimitrios Trichopoulos, joka jatkoi Ateenasta Harvardin yliopistoon ja julkaisi uransa mittaan toistatuhatta tieteellistä artikkelia. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 82 KEMIA 5/2017

83 KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. AINEISTOT ILMOITUS- VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/ Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/ ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/ Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/ Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/ Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/ Erikoisjakelut: Kokkola Material Week, Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin. Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot 7/ Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/ Analytiikka, työelämä, patentit Tavoita päättäjät! Yli lukijaa. Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto puh Seija Kuoksa puh Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille. Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki Muovi & Pakkaus, Lahti Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki Nro 5/17 FinnSec 2017, Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki Nro 6/17 Kokkola Material Week, Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin. Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Pohjantie 3, Espoo

84 Thermo Nicolet FTIR -laitteistot aina räätälöidysti avaimet käteen -periaatteella Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi ,