154 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 154 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 IHMISEN YMPÄRISTÖ 10.1 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Vaikutusmekanismit Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja voimajohtoreitin fyysisessä ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiatuotannon alueeksi. Koska tuulivoimaloita ei tulla aitaamaan, tulee alueella liikkuminen rajoittumaan vain hyvin paikallisesti. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään. Maa- ja metsätalouden harjoittamista tulee rajoittamaan myös tuulivoimapuistoalueen yhteyteen rakennettava rakennus- ja huoltotiestö sekä sähkön siirtoa varten rakennettava voimajohto. Toisaalta alueella rakennettava tiestö voi myös parantaa alueella liikkumista ja puutavaran kuljetuksia. Välillisiä vaikutuksia sekä tuulivoimapuistoalueella että sen lähiympäristössä voi aiheutua toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka voivat rajoittaa tiettyjen maankäyttömuotojen, kuten asuinalueiden suunnittelua, tuulivoimapuiston välittömässä ympäristössä. Lisäksi tuulivoimaloiden ohjeelliset suojaetäisyydet voivat rajoittaa liikkumista tuulivoimaloiden läheisyydessä lähinnä talviaikana (jäänmuodostuminen mahdollista), vaikuttaen siten muun muassa virkistyskäyttömahdollisuuksiin Lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia hankealueen maankäyttöön on arvioitu alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön vertailun pohjalta. Vaikutuksia maankäyttöön on tarkasteltu erikseen tuulivoimapuiston ja voimajohdon osalta rakentamis- ja käyttövaiheessa sekä käytön lopettamisen jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin maankäyttörajoituksiin hankealueella ja sen lähiympäristössä. Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota hankealueelle kohdistuvien maankäyttömuotojen seudulliseen arvoon ja harvinaisuuteen. Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin on arvioitu hankealuetta laajempana kokonaisuutena. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen sijoittumista suhteessa maakunnallisiin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyinen ja kaavoissa osoitettu maankäyttö on selvitetty ja kuvattu saatavilla olevan lähtöaineiston pohjalta. Aineistona on käytetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistuksineen, hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä ohjeita ja oppaita, hankealuetta koskevia, voimassa ja vireillä olevia maankäytön suunnitelmia sekä niihin liittyviä ympäristöselvityksiä, paikkatietoaineistoa, karttatarkasteluja, valo- ja ilmakuvia sekä tuulivoimapuiston ja voimajohdon alustavaa sijoitussuunnitelmaa, hankkeessa tehtyjä melu-, varjostus- ja näkyvyysmallinnuksia sekä YVA ohjelmasta saatua palautetta. Hankealuetta koskevan, eri kaavatasoilla esitetyn maankäytön tiedot on koottu Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen maakuntakaavoista sekä Laihian ja Isonkyrön kuntien kaava-asiakirjoista. Lisäksi tietoja on saatu paikallisilta maankäytön suunnittelijoita. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projekti-insinööri, insinööri (AMK) Johanna Harju.

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Nykytila Maankäyttö ja elinkeinotoiminta Kattiharjun tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu pääosin metsämaalle, jolla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Hankealueen metsät ovat pääasiassa havumetsää tai sekametsää ja ne kasvavat noin 5-20 metriä korkeaa puustoa. Harvapuustoisia alueita on etenkin alueen länsiosassa, laajimmat avosuot ovat Teerineva Laihian ja Isonkyrön kunnanrajan tuntumassa sekä Talasneva Isonkyrön kunnan alueella, hankealueen lounaisosassa (kuva 11.1). Hankealueen elinkeinotoiminnasta maatalouden osuus on vähäinen. Hankealueen reunamille sijoittuu vain muutamia laajempia peltoalueita, mutta Naara- ja Laihianjoen rannat hankealueen läheisyydessä ovat tiiviissä maatalouskäytössä. Hankealueen halki kulkee lounas-koillinen suuntaisesti kaksi paikallistietä (autotiet, kuva 11.1) Konnonperäntie ja Kempintie. Lisäksi alueella on varsin laaja metsätieverkosto. Tiestöä tullaan parantamaan ja täydentämään siten, että se palvelee sekä tuulivoimapuiston rakentamista että ylläpitoa. Tieverkosto on huomioitu esisuunnittelussa ja tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle nykyisiä metsäautoteitä. Vaihtoehtokohtaiset tiesuunnitelmat on esitetty liitteessä 2. Kuva Maankäyttö hankealueella (CLC 2000, pohjakartta MML 2014).

3 156 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimapuistossa tuotetun sähkön siirtäminen valtakunnanverkkoon edellyttää kaikkiaan noin 34 km pitkän 110 kv ilmajohdon rakentamista hankealueelta Seinäjoen sähköasemalle. Ilmajohto sijoittuisi noin 14 km matkalla olemassa olevien 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohtojen viereen ja noin 20 km matkalla täysin uuteen johtokatuun. Uudesta johtokadusta yli puolet sijoittuu hankealueelle. Uuden 110 kv ilmajohdon sijoittuminen suhteessa maankäyttöön on esitetty kartalla kuvassa 10.2 sekä tarkemmin ilmakuvissa (kuva 10.3 kuva 10.7). Kuva Suunniteltu ilmajohtoreitti välillä Kattiharjun hankealue Seinäjoen sähköasema. Katkoviiva-alueet A-E viittaavat ilmakuvien kuva-alueisiin Suunnitellun voimajohtoreitin alkuosa (osuus A, Kuva 10.3) sijoittuu kokonaisuudessaan hankealueelle. Reitti kulkee pääosin eri kasvuvaiheessa olevilla metsätalousmailla. Tällä osuudella ilmajohto sijoittuu uuteen johtokatuun, jonka kokonaisleveys tulee olemaan noin 46 metriä.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 157 Kuva 10.3, rajaus A kuvassa Uuden 110 kv ilmajohdon alkuosa hankealueen sisäpuolella. Suunniteltu voimajohtoreitti jatkuu hankealueelta koilliseen kohti nykyistä johtokatua ja sijoittuu Seljänkankaalta eteenpäin olemassa olevan johtokadun välittömään läheisyyteen (Kuva 10.4 ja Kuva 10.5). Maasto on alkuosalla (Kuva 10.4) peltoa, muutoin muutamaa pienialaista peltolaikkua lukuun ottamatta metsätalousmaata. Tällä osuudella nykyinen johtokatu levenee noin 22 metriä, ollen kaikkiaan noin 78 metriä leveä.

5 158 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Seljänkankaan alueelta eteenpäin uusi 110 kv ilmajohto kulkee nykyisten 400 kv:n ja 110 kv voimajohtojen vieressä, niiden länsipuolella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 159 Kuva Uusi 110 kv ilmajohto nykyisessä voimajohtokadussa pelto- metsäalueiden keskellä Välillä Hopeavuorenmäki Kasanrinloukko (Kuva 10.6) suunniteltu voimajohtoreitti kiertää olemassa olevan asutuksen nykyisen voimajohtokadun välittömässä läheisyydessä. Asutuksen kiertävällä osuudella (n. 7 km) ilmajohto sijoittuu uuteen johtokatuun, jonka kokonaisleveys tulee olemaan noin 46 metriä.

7 160 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Uusi 110 kv voimajohto kiertää asutuksen nykyisen johtokadun läheisyydessä, sijoittuen noin kahdeksan kilometrin pituisen matkan uuteen johtokatuun. Loppuosalla uusi voimajohtoreitti sijoittuu Kyrönjokivarren laajoille peltoalueille. Voimajohto ylittää Kyrönjoen kohdassa, jossa uoma on noin 60 metriä leveä. Tällä osuudella nykyinen johtokatu levenee niin ikään noin 22 metriä, ollen kaikkiaan noin 78 metriä leveä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 161 Kuva Uuden 110 kv voimajohdon loppuosa sijoittuu olemassa olevaan johtokatuun, laajojen peltoalueiden keskelle. Luonnonvarojen hyödyntäminen Hankealueen ja suunnitellun sähkönsiirtoreitin luonnonvarojen hyödyntäminen on pääasiassa osa-alueen virkistyskäyttöä (marjastus, sienestys, metsästys) ja elinkeinotoimintaa (metsätalous, maa-ainesten otto). Kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan hankealueella ei ole kaivoslain mukaisia valtauksia, varauksia tai kaivospiirejä. Virkistyskäyttö Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin hankealuetta voidaan käyttää ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Hankealueella on myös soita, mutta avovesiä hyvin vähän. Hankealueella on autotie- ja metsäautotieverkostoa, joka helpottaa alueen virkistyskäyttöä. Myös alueen ympäristössä on runsaasti tiestöä.

9 162 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Orisbergin uimaranta sijaitsee Kotilammin rannalla, hankealueen itäpuolella. Matkaa uimarannalta kertyy hankevaihtoehdon 2 lähimpiin tuulivoimaloihin noin 2,8 km. Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle on merkitty kaksi ohjeellista ulkoilureittiä sekä pyöräilyreitti, joka kulkee Naarajoentien suuntaisesti. OIVA-paikkatietopalvelun aineistojen (SYKE 2009) perusteella alueella ei ole ulkoilureittejä, virkistysalueita tai virkistyspalveluita. Karttatarkastelun perusteella Kattiharjun tuulivoimapuiston hankealueella, Tuurinmäellä Eräsalontien varrella, sijaitsee ampumarata ja laavu. Etäisyys ampumaradalta lähimpään suunniteltuun voimalaan on noin 500 metriä. Toinen ampumarata sijaitsee hankealueen luoteispuolella, noin 3 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Oiva-paikkatietoaineiston ja karttamerkintöjen lisäksi YVA-ohjelman yleisötilaisuudessa saatiin paikallisilta asukkailta tietoja hankealueen ja sen lähiseudun virkistyskäytöstä. Hankealueen länsiosassa on suunnistusseura Laihian Lujan suunnistuskartta-alueita, joita suunnistajien lisäksi Kylänpään koulu käyttää liikuntatunneilla. Lisäksi tilaisuudessa ilmeni, että hankealueen halki kulkee reitti, jota käytetään moottorikelkkailuun (Kuva 10.9). Kuva Hankealueen ympäristön virkistyskäyttörakenteet OIVA tietokannan, karttatarkastelun ja paikallisilta asukkailta saatujen tietojen mukaan.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 163 Kuva Moottorikelkkareitti, laavu ja voimaloiden suunniteltu sijainti hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 Hankealue sijoittuu Laihian ja Kyrönmaan riistanhoitoyhdistyksien alueille ja alueella toimivat Isonkyrön metsästys- ja ampumaseura sekä Orismalan metsästysseura. Sähkönsiirtoreitillä tai sen läheisyydessä ei ole merkittyjä tai tiedossa olevia virkistyskohteita tai ulkoilureittejä (OIVA-tietokanta). Asutus ja väestö Ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaan hankealueen lähiseutu on pääosin harvaa maaseutuasutusta (vähintään yksi asuttu rakennus [=väestöä] kilometrin säteellä). Lähin taajama (vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue) sijaitsee noin 2,2 km etäisyydellä voimaloista (Kuva 10.10). Kahden kilometrin säteelle voimaloista sijoittuu molemmissa hankevaihtoehdoissa osittain kaksi pienkylää (250 m x 250 m kokoisella alueella ja sitä ympäröivällä kahdeksan samankokoisen ruudun kokoisella asuu vähintään 20 asukasta). Nämä pienkylät ovat Torstila ja Seljänkangas, joista Torstila sijoittuu kahden kilometrin säteelle molempien hankevaihtoehtojen lähimmistä

11 164 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY voimaloista vain itäkulman osalta. Vaihtoehdossa 1 Seljänkankaasta sijoittuu 2 kilometrin säteelle vain lounaisosa ja vaihtoehdossa 2 noin puolet. Lähin kylä (250 m x 250 m kokoisella alueella ja sitä ympäröivällä kahdeksan samankokoisen ruudun kokoisella asuu vähintään 40 asukasta) on Jokikylä, joka sijoittuu kolmostien varteen, lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista. Hankevaihtoehdossa 1 kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuu voimaloita ainoastaan kylän pohjoisosassa, hankevaihtoehdossa 2 sekä pohjois- että eteläosassa. Viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee hankevaihtoehdossa 1 kolme pienkylää, yksi kylää ja yksi taajama ja hankevaihtoehdossa 2 neljä pienkylää, kaksi kylää ja yksi taajama. Kuva Yhdyskuntarakenne Kattiharjun tuulivoimahankkeen ympäristössä (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta, YKR) Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan hankealueella sijaitsee yksi vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus. Vapaa-ajan käytössä olevia rakennuksia alueella sijaitsee kaksitoista. Kuntien rakennusrekisteritietojen ja muiden saatujen tietojen mukaan loma-ajan rakennukset ovat pääosin saunarakennuksia, metsästysmajoja, metsätalouden taukotupia tai vastaavassa käytössä olevia rakennuksia. Hankealueen itäosassa, Vähäjärven läheisyydessä sijaitsevat rakennukset (12 ja 13, Kuva 10.11) ovat loma-ajankäytössä, mutta tuulivoimapuistohankkeesta ja sen mahdollisista haittavaikutuksista on tiedotettu omistajia

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 165 ja rakennukset ja niihin mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset huomioidaan edelleen jatkosuunnittelussa. Asuinrakennus on hakijan saamien tietojen ja maastokäynnin perusteella autiotalo. Kuva Hankealueelle sijoittuvat rakennukset, jotka ovat maastotietokannan mukaan loma-ajan tai asuinkäytössä

13 166 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko Maastotietokannan mukaan hankealueelle sijoittuvat asuin- ja lomaajanrakennukset ja niiden käyttötilanne kuntien rakennusrekisterien sekä maastokäyntien perusteella Nro Käyttö kunnan rakennus-rekisterin mukaan Käyttö maastokäynnin perusteella 1 muu maa- ja metsätalouden rakennus 2 Taukotupa 3 Ei rakennusrekisterissä Metsästysmaja *) 4 Ei rakennusrekisterissä Taukotupa 5 Saunarakennus 6 Vapaa-ajanrakennus 7 Talous- ja saunarakennus 8 Ei rakennusrekisterissä 9 Ei rakennusrekisterissä Ei rakennusta olemassa 10 Ei rakennusrekisterissä Autiotalo 11 Ei rakennusrekisterissä Autiotalo 12 Vapaa-ajanrakennus Vapaa-ajan rakennus 13 Vapaa-ajanrakennus Vapaa-ajan rakennus *) Varmistettu metsästysseuralta Hankealueen lähiseudun maaseutumainen asutus on keskittynyt hankealueen pohjois-koillispuolella kulkevan Naarajoen sekä lounais-länsipuolella kulkevan Laihianjoen ja sitä myötäilevän valtatie kolmen läheisyyteen. Tiiveintä asutus on Laihian Kylänpää ja Jokikylän sekä Isonkyrön Seljänkankaan alueella (kuva 10.12). Kylänpäässä sijaitsee koulu noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Kaikkiaan Laihian kunnassa asui heinäkuun 2013 lopussa 8055 asukasta ja Isonkyrön kunnassa 4882 asukasta. Laihian väestökehitys on ollut kasvava, Isonkyrön vähenevä. Lähimmät käytössä olevat asuinrakennukset sijaitsevat 1,1-1,5 km etäisyydellä tuulivoimaloiden rakennuspaikoista. Isonkyrön kunnan alueella lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat tuulivoimapuiston koillispuolelle (Kuva 10.12, karttamerkintä Seljänkangas), noin 1,1-1,2 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Lisäksi hankevaihtoehdossa 2 hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee muutamia asuinrakennuksia lähimmillään noin 1,2 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista (Kuva 10.12, karttamerkintä Ooperi). Laihian kunnan alueella lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella. Lähimmillään noin 2,4 km etäisyydellä, hankealueen länsipuolella on tiiviimpää kyläasutusta (Kuva 10.12, karttamerkintä Kuusistonmäki). Suunnitelluista tuulivoimaloista alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan hankevaihtoehdossa 2 yhteensä 91 asuinrakennusta ja 27 lomarakennusta. Hankevaihtoehdossa 1 sijoittuu kahden kilometrin etäisyydelle voimalapaikoista yhteensä 47 asuin- ja 10 vapaa-ajankäytössä olevaa rakennusta. Viiden kilometrin etäisyydelle voimalapaikoista sijoittuu hankevaihtoehdosta riippuen 46 tai 97 loma- ja 735 tai 859 vapaa-ajanrakennusta (Taulukko 10-2).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 167 Taulukko Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksien määrä alle yhden ja kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista (Lähde: MML maastotietokanta). Etäisyys lähimpään Asuinrakennuksia Lomarakennuksia Yhteensä asuin- ja tuulivoimalaan (VE1) lomarakennuksia <1 km 0 0 *) 0 <2 km 47 2**) 49 < 5 km **) 773 Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan (VE2) Asuinrakennuksia Lomarakennuksia Yhteensä asuin- ja lomarakennuksia <1 km 1 autiotalo 3**) 4 <2 km 91 23**) 114 < 5 km **) 948 *) 4 sauna-, ym. rakennuksia **) lisäksi 8 sauna-, ym. rakennuksia Kuva Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella laajemmassa hankevaihtoehdossa (VE 2)

15 168 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alle 100 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta sijoittuu 5 asuinrakennusta, joista lähin sijoittuu reitin loppupäähän, Seinäjoki-Kaskinen välisen, ns. Suupohjan junaradan läheisyyteen, noin 40 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohtolinjasta. Seljänkankaan alueella voimajohtolinjan läheisyydessä sijaitsee asuinrakennuksia ja voimajohto halkoo peltoalueita (Kuva 10.13). Uutta voimajohtolinjaa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä ja loma-ajan rakennus noin 85 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohtolinjasta. Lähimpien (< 100 m etäisyydellä) asuin- ja lomarakennusten ja uuden voimajohtolinjan välissä on maisemahaitoilta ja rakentamisaikaisilta haittavaikutuksilta suojaavaa puustoa. Kuva Asutus suunnitellun uuden 110 kv:n voimajohdon läheisyydessä Seljänkankaan alueella

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 169 Kuva Asutus suunnitellun uuden 110 kv:n voimajohdon läheisyydessä Seljänkankaalta kaakkoon Seljänkankaan alueelta kaakkoon sijaitsee kaksi asuinrakennusta suunniteltuun uuteen voimajohtoreittiin nähden olemassa olevan voimajohdon takana (Kuva 10.14). Asuinrakennukset sijaitsevat peltoalueiden reunamilla, noin 40 metrin etäisyydellä olemassa olevista voimajohdoista ja noin 70 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta 110 kv voimajohdosta.

17 170 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Asutus suunnitellun uuden 110 kv:n voimajohdon ja nykyisen 110 kv kv:n voimajohdon välissä, Hopeavuorenmäen alueella Hopeavuorenmäen peltoalueiden välittömässä läheisyydessä, nykyisten voimajohtojen länsipuolella sijaitsee tiiviimpää maaseutumaista asutusta (Kuva 10.15). Tämä asutus on suunniteltu kierrettävän nykyisen voimajohtokadun länsipuolitse. Nykyisen ja uuden johtokadun väliin jää alueella seitsemän peltoaukeiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa asuinrakennusta. Uutta voimajohtoa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 260 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohdosta ja noin 140 metrin etäisyydellä olemassa olevista voimajohdoista. Suunniteltu voimajohtoreitti kulkee alueella noin 700 metrin pituisen matkan peltoalueiden halki. Nykyisen ja uuden johtokadun väliin jää asuin- ja lomarakennuksia myös Hopeavuorenmäestä etelään, Kasarinloukon ja Kilsukylän alueella (Kuva 10.16). Asutusta lähimmillä osuuksilla voimajohtoreitti kulkee pääosin metsäalueilla.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 171 Kuva Asutus suunnitellun uuden 110 kv:n voimajohdon ja nykyisen 110 kv kv:n voimajohdon välissä, Kasarinloukon ja Kilsukylän alueella

19 172 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Asutus nykyisen 110 kv kv voimajohdon ja uuden 110 kv:n voimajohdon läheisyydessä, suunnitellun voimajohtoreitin loppupäässä Aivan suunnitellun johtoreitin loppupäässä, Seinäjoen sähköaseman läheisyydessä, sijaitsee kaksi rakennusta 100 metrin säteellä suunnitellusta voimajohtoreitistä (Kuva 10.17). Asuinrakennuksista lähempi sijaitsee vain noin 40 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohdosta. Tältä osin johtoratkaisu on vielä avoin. Tarpeen vaatiessa, eli tilanahtaudesta johtuen, sähköasemalle tullessa viimeiset sadat metrit voidaan joutua kaapeloimaan. Vaikutukset ympäristöön jäävät tällöin kuitenkin vähäisiksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisista alueidenkäytöntavoitteista päättää valtioneuvosto, joka päätti tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin asiasisällön perusteella. Kattiharjun tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 173 mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet, sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena.

21 174 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoitus Kattiharjun tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää sellaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloiden toteuttamiseksi voidaan myöntää. Osayleiskaavoitusta ohjaa maakuntakaava. Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Tuulivoimapuistoalueen itäosassa, Isonkyrön kunnan alueella on Talasnevan soidensuojeluohjelma-alue, joka on maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL2). Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kohdealuetta koskee suojelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen luonnonarvojen säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat niitä arvoja, joiden perusteella alue on muodostettu tai siitä on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue. Luoteisosassa, Laihian kunnan alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta (PV). Hankealueen halki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (OOO) sekä hankealueen luoteis-pohjoisreunamilla pyöräilyreitti (OOO). Näiden merkintöjen lisäksi alueen luoteiskulma sijoittuu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle (mv-5, Laihia). Kohdealuetta koskee suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön." Julkaisussa Pohjanmaan maakuntakaava, Merkinnät ja määräykset mainitaan kohde erityisesti kulttuurin kannalta ainutlaatuisena ja rikkaan rakennusja muinaisjäännöskannan omaavana. Tuulivoimapuistoalueen länsipuolelle, reilun kilometrin etäisyydelle sijoittuva Laihian kulttuurimaisema Kyläinpäästä Rutoon ja välittömästi hankealuerajauksen itäpuolelle sijoittuva Orisbergin kartano ympäristöineen, ovat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Niitä koskee suunnittelumääräys: "Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus." Hankealueen ulkopuolelle, noin 2,5 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuu kaksi kylää (merkintä at), joita koskee suunnittelumääräys: "Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti kulkee pääosin olemassa olevassa johtokadussa, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella. Pohjanmaan maakuntakaavassa nykyinen kv voimalinja kulkee valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Orisbergin kartano ympäristöineen) halki (kuva 11.4).

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 175 Nykyinen kv linja Kuva Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto 2010). Kattiharjun hankealueen rajaus on lisätty kaavakartan päälle violetilla, voimalapaikat hankevaihtoehdossa 1 sinisillä ympyröillä, hankevaihtoehdossa 2 punaisilla kuvioilla, suunniteltu voimajohtoreitti pinkillä viivalla ja nykyisen voimalinjan sijainti osoitettu violetilla nuolella Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) suunniteltu 110 kv voimajohtoreitti kulkee olemassa olevan 110 kv voimajohdon ja 400 kv voimajohtovarauksen (sittemmin toteutettu yhteiseen pylväsrakenteeseen 110 kv kv) alueella. Suunnitellun voimajohtoreitin loppuosa, samoin kuin olemassa oleva voimajohto, kulkee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta erityisen tärkeän alueen (Kyrönjoen kulttuurimaisema) halki (kuva 11.5). Sitä koskee suunnittelumääräys Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto". Voimajohdon loppuosa kulkee myös matkailun vetovoima-alueella (MV) sekä maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-2). Matkailun vetovoima-aluetta koskee suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien

23 176 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. Maaseudun kehittämisen kohdealuetta koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Uuden voimajohtolinjan länsipuolella, noin metrin etäisyydellä sijaitsee kaksi vanhojen metsien suojelualuetta (SL-6), Pelman metsä ja Nättypii. Osuudella, jossa uusi 110 kv voimajohto kiertää kyläasutuksen nykyisen voimajohtolinjan läheisyydessä, linja viistää kylän kohdemerkintää (at), jonka eteläpuolella on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde ( ). Kuva Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Etelä-Pohjanmaan liitto 2005). Suunnitellun 110 kv voimalinjan sijainti on osoitettu pinkillä viivalla

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 177 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan uusiutuvien energiamuotojen (ml. tuulivoima) sijoittumista Pohjanmaalla. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla Vaihemaakuntakaavaehdotukseen Kattiharjun tuulivoima-alue on merkitty, mutta se on rajattu pinta-alaltaan suppeammaksi kuin Kattiharjun suunniteltu hankealue. Hankevaihtoehdossa 1 tuulivoimalat sijoittuvat vaihemaakuntakaavan mukaiselle tuulivoima-alueelle, mutta hankevaihtoehdossa 2 osa voimaloista sijoittuu tuulivoima-alueeksi varatun alueen ulkopuolelle (Kuva 10.20). Kattiharjun (No 13) pohjoispuolelle on kaavaehdotuksessa merkitty Naarajoen tuulivoima-alue (No 12), lounaispuolelle noin 12 km etäisyydelle Rajavuoren tuulivoima-alue (No 14) ja luoteispuolelle noin 10 km etäisyydelle Torkkolan tuulivoima-alue (No 11). Kuva Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksesta (Pohjanmaan liitto 2012). Kattiharjun hankealueen rajaus on merkitty otteen päälle punaisella rajauksella. Suunnitellut voimalapaikat hankevaihtoehdossa 1 on merkitty rajauksen päälle punaisilla ympyröillä ja hankevaihtoehdossa 2 sinisillä renkailla.

25 178 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleiskaavat Hankealueelle sijoittuu kaksi yleiskaava-aluetta; Valtateiden vaikutusalueen osayleiskaava-alue sekä Jokikylän osayleiskaava-alue (Kuva 10.21). Kuva Osayleiskaava-alueet hankealueen läheisyydessä Hankealueen etelä-/lounaisosa ulottuu Jokikylän osayleiskaava-alueelle (Kuva ja Kuva 10.22). Yleiskaavan Kattiharjun hankealueelle sijoittuvat alueet ovat maa- ja metsätalousalueita (M), maatalousalueita (MT) ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Hankealueen reunamille sijoittuu lisäksi maisemaltaan arvokas alue (my-1) ja eläimistöltään arvokas alue (my-2). Hankealuerajauksen eteläpuolelle, noin metrin etäisyydelle sijoittuu kaksi maaseutumaisen asumisen aluetta (A). Voimaloita kaava-alueelle ei sijoitu, vaan lähin voimala sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle kaava-alueen rajasta. Hankealueen länsiosa ulottuu Valtateiden vaikutusalueen osayleiskaava-alueelle (Kuva 10.22). Osayleiskaavan Kattiharjun hankealueelle sijoittuvat alueet ovat maa- ja metsätalousalueita (M). Hankealueelle sijoittuu lisäksi kaksi muinaismuistokohdetta ( ) ja moottorikelkkareitti ([[[[). Hankealuerajauksen länsipuolelle, lähimmillään noin 800 metrin etäisyydelle, sijoittuu maaseutumaisen asumisen alue (A), jolle on osoitettu ohjeellisia uusia rakennuspaikkoja (O). Voimaloita kaava-alueelle ei kummassakaan hankevaihtoehdossa sijoitu.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 179 Kuva Hankealuerajaus ja tuulivoimaloiden suunniteltu sijainti suhteessa Valtateiden vaikutusalueen- ja Jokikylän osayleiskaava-alueisiin (Sigma-Konsultit 2006). Hankealue ja voimalat on lisätty kaavakartan päälle Suunnitellulle sähkönsiirtoreitille ei sijoitu yleiskaavoitettuja alueita. Ilmajoella Ahokylän yleiskaavan ( ) kaava-alue ulottuu noin 900 metrin etäisyydelle suunnitellusta 110 kv voimajohdosta. Niemistönmaan osayleiskaava 2020:n ( ) alue ulottuu lähimmillään noin 300 metrin etäisyydelle suunnitellusta 110 kv voimajohdosta. Kaavassa lähimmäksi voimajohtoa sijoittuvat alueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, joka on valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ydinalue (MA-1). Alueelle on annettu MRL 41.2 :n suojelumääräys, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana ja alueita ei saa metsittää). Asemakaavat Hankealueella tai suunnitellulla sähkönsiirtoreitillä tai niiden läheisyydessä ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja.

27 180 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimapuiston vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulivoimapuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Tällöin rajoittuu myös kyseisten alueiden käyttö metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kuitenkin vain pienialaisia alueita ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana nykyinen maankäyttö, pääasiallisesti metsätalouskäyttö, voi jatkua alueella normaalisti tuulivoimaloiden, rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtorakenteiden alueita lukuun ottamatta. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä tullaan hankkeen rakentamisvaiheessa raivaamaan puusto vajaan hehtaarin alueelta. On huomioitava, että pystytysalueiden annetaan rakentamisen jälkeen palautua ennalleen. Alueen puustoon raivaamisen kautta aiheutuvia vaikutuksia sekä maankäytön suunnitteluun (vaikutusalueen lainvoimaiset yleiskaavat) aiheutuvia vaikutuksia on käsitelty hankevaihtoehtokohtaisesti kappaleissa ja Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä metsätalousalueet ja virkistykseen käytetyt alueet muuttuvat energiatuotantoalueiksi. Vaikutuksia riistakantaan ja metsästykseen on käsitelty kappaleessa 9.5 ja vaikutuksia virkistykseen tarkemmin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia käsittelevässä kappaleessa Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset, mutta koska maankäyttö rajoittuu hyvin pienelle alalle, voidaan vaikutuksia pitää merkittävyydeltään vähäisinä. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueella sijaitseviin asuin- ja vapaaajanrakennuksiin ja kiinteistöihin on käsitelty erikseen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia koskevassa kappaleessa 10.5, jossa arvioidaan myös voimaloista aiheutuvia melu-, varjo- kuin maisemavaikutuksiakin. Tuulivoimapuiston alueella voi yleensä liikkua vapaasti. On yleisesti suositeltu (Suomen tuulivoimayhdistys 2014), että alueella liikkuvat pysyvät talvella jään muodostumisen aikaan jään sinkoutumisvaaran takia noin 1,5 x tuulivoimalan kokonaiskorkeutta vastaavalla etäisyydellä tuulivoimaloista. Suositus koskee voimaloita, joille ei ole asennettu jäänesto- tai tunnistuslaitetta. Tuulivoimaloita voidaan jään muodostumisen aikaan esimerkiksi pysäyttää etävalvonnan kautta. Jäänmuodostusta ja sen aiheuttamia turvallisuusriskejä on käsitelty tarkemmin kappaleessa Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Vaihtoehdossa 1 pystytyskenttien alueilta häviää noin 32 hehtaaria ja uuden ja parannettavan tieverkoston alta 25 hehtaaria metsää (Taulukko 10-3). Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 181 Taulukko Tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa rakennettavat maa-alat. Rakennuskohde Pinta-ala Osuus koko hankealueesta ha (%) Pystytysalueet 32 ~ 0,5 Uudet huolto- ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalueen) 13 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 12 ~ 0,2 Muuntoasema ~1 ~ 0,01 Yhteensä 58 ~0,9 ~ 0,2 Kokonaisuudessaan voimaloiden ja teiden rakentamisen takia metsää häviää hankealueelta alle 1 %, joten vaikutus, eli maankäytön rajoittuminen, tulee olemaan hyvin paikallinen. Voimaloiden rakentamispaikkojen ja uusien tielinjauksien tämänhetkinen maankäyttö on esitetty seuraavassa kuvassa ( Kuva 10.23). Kuvasta voidaan havaita, että suuri osa rakennettavista kohteista sijaitsee harvapuustoisilla alueilla.

29 182 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Hankealueen maankäyttö ja suunnitellut voimalapaikat ja uudet tiet hankevaihtoehdossa 1 (Lähde: CORINE-aineisto) Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Vaihtoehdossa 2 pystytyskenttien alueilta häviää noin 55 hehtaaria ja uuden ja parannettavan tieverkoston alta 43 hehtaaria metsää (Taulukko 10-4). Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista. Taulukko Tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa rakennettavat maa-alat. Rakennuskohde Pinta-ala Osuus koko hankealueesta (ha) VE2 ( %) Pystytysalueet 55 0,8 Uudet huolto- ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalueen) 21 0,3 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 22 0,3 Muuntoasema ~1 0,01 Yhteensä 99 1,5 Kokonaisuudessaan voimaloiden ja teiden rakentamisen takia metsää häviää hankealueelta noin 1,5 %, joten vaikutus, eli maankäytön rajoittuminen, tulee olemaan hyvin paikallinen.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 183 Kuva Hankealueen maankäyttö ja suunnitellut voimalapaikat ja uudet tiet hankevaihtoehdossa 2 (Lähde: CORINE-aineisto) Tuulivoimapuiston vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kattiharjun tuulivoimapuistohanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Maakuntakaava kuvaa maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hankealueen halki kulkevan ohjeellisen ulkoilureitin käyttö ei vaarannu hankkeen johdosta, sillä voimalaaluetta ei aidata tai alueella liikkumista muutenkaan rajoiteta. Ohjeellinen ulkoilureitti tullaan ottamaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa siten, että ulkoilureitin perustaminen likimain suunnitellun mukaista on mahdollista tuulivoimaloista huolimatta (riittävä suojaetäisyys). Hanke ei ole ristiriidassa Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle sijoittuvan Talasnevan luonnonsuojelualue-merkinnän kanssa, koska hankkeen toteuttaminen ei vaaranna suojeluperusteena olevien luonnonarvojen (suoluonto) säilyttämistä. Talasnevan alueelle ei hankkeen johdosta aiheudu rakentamistoimenpiteitä kummassakaan hankevaihtoehdossa. Hankkeen ei myöskään voida katsoa olevan ristiriidassa aluemerkinnän mv-5 kanssa, sillä hankealueesta vain noin neliökilometrin kokoinen alue ulottuu aluemerkinnälle, muodostaen alle prosentin sen kokonaisalasta. Hanke ei vaikuta kyseisen matkailun ja virkistyksen kohdealueen rikkaaseen rakennus- tai muinaisjäännöskantaan. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaat alueet eivät maankäytön suunnittelun

31 184 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY näkökulmasta vaarannu, sillä hankealue ei ulotu kohteiden alueelle ja suunnittelumääräykset koskevat ainoastaan kohteiden maa-aluetta. Ristiriitaa kuitenkin aiheutuu maisemallisista vaikutuksista, jotka hankevaihtoehdossa 1 Orisbergin alueen osalta ovat vähäisiä ja Laihian kulttuurimaiseman osalta kohtalaisia (kts. kpl. 10.3) Tarkasteltaessa vaikutuksia maankäyttöön lainvoimaisten yleiskaavojen kannalta, voidaan todeta, että hankevaihtoehdossa 1 jää 40 db meluraja noin metrin etäisyydelle lähimmistä maaseutumaiselle asumiselle varatuista alueista (merkintä A, Kuva 10.25) ja noin 10 metrin etäisyydelle väljän asumisen mahdollistavasta metsätalousvaltaisesta alueesta (M-1). Näin ollen hankkeen vaihtoehdosta 1 aiheutuvien meluvaikutusten ei arvioida estävän valtateiden vaikutusalueen- tai Jokikylän osayleiskaavan toteutumista. Kuva Hankevaihtoehdon 1 mukaisten melu- ja varjostusvaikutuskäyrien sijoittuminen suhteessa vaikutusalueen osayleiskaavoihin

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 185 Pieni osa (noin 0,2 % kokonaisalasta) valtateiden vaikutusalueen osayleiskaavan väljän asumisen mahdollistavasta metsätalousvaltaisesta alueesta sijoittuu varjostuksen > 8h/a vaikutusalueelle. Hankevaihtoehdosta 1 aiheutuvan varjostuksen ei arvioida estävän Valtateiden vaikutusalueen osayleiskaavan toteutumista sillä väljän asumisen mahdollistavan metsätalousvaltaisen alueen ja suunniteltujen tuulivoimaloiden välisen puuston katvevaikutuksesta johtuen varjostuksen arvioidaan jäävän mallinnustuloksia vähäisemmäksi. Hankevaihtoehdon 1 toteuttamisen ei voida katsoa estävän myöskään Jokikylän yleiskaavan toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttamiseksi hankealueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty ja sitä tehdään osittain samanaikaisesti YVAmenettelyn kanssa (katso kappale 2.3.7). Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu merkittävissä osin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenne ei hajaudu, sillä hanke ei edellytä uusien asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden rakentamista. Toiminnassa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistoalue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Kattiharjun tuulivoimapuiston toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankevaihtoehdossa 2 vaikutukset lainvoimaisiin yleiskaavoihin ovat pääosin samat, kuin mitä on esitetty hankevaihtoehdon 1 osalta, sillä voimalasijoittelu hankealueen länsiosassa on melko sama molemmissa toteutusvaihtoehdoissa (Kuva 10.26).

33 186 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Hankevaihtoehdon 2 mukaisten melu- ja varjostusvaikutuskäyrien sijoittuminen suhteessa vaikutusalueen osayleiskaavoihin Hankkeen vaihtoehdosta 2 aiheutuvien vaikutusten ei arvioida estävän valtateiden vaikutusalueen- tai Jokikylän osayleiskaavan toteutumista Sähkönsiirron vaikutukset Sähkönsiirron suorat vaikutukset maankäyttöön liittyvät voimajohtojen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin ja voimajohdon maankäytölle asettamiin rajoituksiin. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua sähköturvallisuuden vaarantumista tai haittaa voimajohdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Toisaalta voimajohtojen lähiympäristön maankäytölle ei Suomessa ole virallisia rajoituksia, eikä johtoalueen ympärille vaadita suoja-alueen jättämistä. Johtoaukealle ei ilman erityistä lupaa saa pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita. Rakennuksia ei myöskään saa ra-

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 187 kentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Myös maanrakennustöihin yms. pylvään tai voimajohdon läheisyydessä on hankittava johdon omistajan lupa tai lausunto. Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Johtoalueen käyttöoikeus on kuitenkin rajoitettua siten, että johtoaukealla puita ei voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituus on rajoitettu. Pelloilla johtoaukeaa saa viljellä ja johtojen alla voi liikkua tavanomaisin maatalouskonein. Pylväiden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Joissakin tapauksissa voimajohtoalueen hyötykäyttö esim. joulukuusien kasvatukseen, riistakäyttöön tai perinneniittyjä korvaavina avoimina ja puoliavoimina ympäristöinä voi olla mahdollista. Osuuksilla joilla uusi voimajohto sijoittuisi uuteen maastokäytävään, olisi uusi johtokatu kokonaisuudessaan noin 46 metriä leveä. Tästä noin 26 metriä leveä kaistale tulee pitää puustosta vapaana. Osuuksilla joilla ilmajohto rakennettaisiin samaan johtokatuun nykyisten, samaan pylväsrakenteeseen sijoittuvien 400 kv +110 kv:n voimajohtojen kanssa, levenisi puustoltaan vapaana pidettävä vyöhyke noin 22 metriä. Suunniteltu ilmajohtoreitti sijoittuu pääosin metsäalueille (Taulukko 10-5). Kaikkiaan voimajohtohankkeen johdosta jouduttaisiin kaatamaan metsää noin 50 ha. Laajempia peltoalueita on reitin loppuosalle Kyrönjoen molemmin puolin. Tällä, noin viisi kilometriä pitkällä osuudella uusi voimajohto sijoitetaan olemassa olevanvoimajohtopylvään viereen. Toinen laajempi peltoalue sijaitsee Seljänkankaan alueella, noin kahden kilometrin pituisella osuudella juuri sen jälkeen kun uusi voimajohto tulee hankealueelta ja jatkaa kohti kaakkoa nykyisen johtokadun vieressä. Täysin uuteen johtokatuun sijoittuvilla osuuksille muutamia pienialaisia peltoalueita sijoittuu kohtaan, jossa kyläasutus nykyisen johtokadun läheisyydessä kierretään (Kuva 10.6). Taulukko Tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa rakennettavat maa-alat. Maankäyttö (Puustolta vapaana pidettävä alue, ha) Uusi johtokatu Olemassa oleva johtokatu 26 m levenemä 22 m Yhteensä Pelto 4,9 13,3 18,2 Pienipiirteinen maatalous mosaiikki 2,8 1,1 3,9 Maatalousalueita yhteensä 7,7 14,4 22,1 Havumetsät 11,9 4,1 16 Sekametsät 20,0 11,9 31,9 Lehtimetsät Sulkeutunut metsä yhteensä 31,9 16,0 47,9 Harvapuustoinen alue 8,6 4,1 12,7 Avosuo Yhteensä 48,2 34,5 82,7 Taulukossa 10-5 esitetyn lisäksi puiden kasvua rajoitetaan johtoaukean molemmin puolin. Kokonaisuudessaan sähkönsiirron toteuttaminen edellyttää noin 140 hehtaaria sellaista pinta-alaa, jolla maankäyttöä joudutaan rajoittamaan.

35 188 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille lunastustoimituksessa. Maksettava lunastuskorvaus määrätään lunastustoimituksessa, jota johtaa Pohjanmaan maanmittaustoimiston toimitusinsinööri. Koska Kattiharjun tuulivoimapuisto on suunniteltu liitettäväksi nykyiseen kantaverkkoon pääosin olemassa olevien voimajohtopylväiden viereen rakennettavan voimajohdon välityksellä, arvioidaan sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön vähäisiksi. Sähkönsiirron rakenteet rajoittavat maankäyttöä johtoalueella, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat pinta-alaltaan melko pienelle alueelle. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa. Voimajohtoreitin suunnittelun osalta haastavia osuuksia on mm. Hopeavuorenmäen alueella, missä asutusta jää olemassa olevan voimalinjan ja uuden 110 kv linjan väliin. Voimajohtojen vaikutuksia sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuvaan asutukseen on käsitelty ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa Sähkönsiirtoreitti kulkee Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi merkityn alueen Orisbergin kartano ympäristöineen reunamilla. Uuden voimajohdon rakentaminen nykyisen voimajohdon viereen vaikuttaa jonkin veran alueen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymiseen, lähinnä maiseman muuttumisen osalta. Vaikutusten merkittävyyttä kuitenkin vähentää se, että uusi voimajohto rakennetaan olemassa olevan johtokadun viereen, kohdealueen reunamille. Voimajohdon loppuosa kulkee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta erityisen tärkeällä alueella (Kyrönjoen kulttuurimaisema) noin 5,5 km pituisen matkan. Voimajohto sijoittuu tällä osa-alueella olemassa olevan johtokadun viereen. Voimajohdon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot ottaa huomioon mm. siten, että voimajohtopylväät pyritään sijoittamaan nykyisten pylväiden kanssa samaan kohtaan. Suunniteltu voimajohtoreitti ei ole ristiriidassa matkailun vetovoimaaluemerkinnän kaavamääräysten kanssa. Maaseudun kehittämisen kohdealuemerkinnän kaavamääräysten kanssa pientä ristiriitaa syntyy, kun uuden voimajohdon rakentamisen myötä poistuu viljeltävää maata noin 20 voimajohtopylvään maa-alueiden myötä yhteensä noin 1500 m 2. Huomioon otettavaa on, että mikäli voimajohto toteutettaisiin alueella maakaapelina, jouduttaisin kajoamaan viljelysmaiden salaojituksiin Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuu hitaasti ennalleen, mikäli alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hankkeen elinkaaren aikana (noin vuotta). Hankkeen päätyttyä voimajohtoja ei välttämättä tarvitse purkaa, vaan rakennetulla ilmajohdolla voidaan mm. täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähköjakelua. Maakaapeleiden jättäminen maaperään vähentää toiminnan lopettamisen suoria vaikutuksia vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, joten sen vaikutukset alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön jäävät toteutumatta. Myös Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Kattiharjun alueelle esitetty tuulivoimatuotanto jää Kattiharjun tuulivoimapuiston osalta toteutumatta.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuistohankkeen mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää kaavoituksen, suunnittelun ja lupamenettelyjen avulla. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida eri maankäyttömuotojen sijoittaminen suhteessa toisiinsa sekä niiden yhteensovittaminen. Kattiharjun alueen tuulivoimaloiden sijoituksessa on lähtökohtaisesti otettu huomioon alueen suotuisa sijainti mm. suhteessa olemassa oleviin teihin. Sijoitussuunnittelussa on myös pyritty minimoimaan tuulivoimapuiston käytönaikaiset haitat alueen vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja varjostuksen vaikutusten lieventämistä käsitellään kappaleissa ja Tuulivoimapuiston sekä voimajohdon reitin ja pylväiden sijainnin yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä ja lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi maataloudelle pellolla sijaitsevista pylväistä aiheutuvaa haittaa. Voimajohdon aiheuttamista taloudellisista menetyksistä maanomistajat saavat korvauksen, joka määritellään voimajohdon lunastustoimituksen yhteydessä. Tuulivoimapuiston toiminnan jälkeisiä vaikutuksia voidaan vähentää maisemoinnilla Arvioinnin epävarmuustekijät ja arvioinnin luotettavuus Hankkeen aiheuttamat vaikutukset on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti. Arviointityössä on pyritty käyttämään uusinta mahdollista kartta- ja paikkatietoaineistoa, mutta on kuitenkin mahdollista, että aineistot eivät ole täysin ajan tasalla tai niissä on pieniä puutteita. Vaikutusten arviointiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Maankäyttöä voidaan säädellä kaavoituksella, suunnittelulla ja lupamenettelyillä. Maankäytön kehityksen ennustamiseen liittyy kuitenkin aina epävarmuutta. Kaavojen maankäytön aluevaraukset voivat toteutua eri tavoin, vaikka pääkäyttötarkoitus ja mittakaava säilyisivätkin. Hankealuetta koskevia, tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet osoittavia, Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavoja ei ole lisäksi vielä vahvistettu. Epävarmuutta vaikutusten arviointiin luo osaltaan myös se, että arvioinnissa käytetty tuulivoimapuiston sijoitussuunnitelma sekä voimajohtoreitit ovat alustavia. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, sähköasemien koot ja paikat, kaapelien, liittymisjohdon ja uusien huoltoteiden linjaukset sekä muut yksityiskohdat tarkentuvat hankkeen myöhemmissä suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

37 190 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hanke sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin sisältyy uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien aluetta koskevien kaavojen kanssa Hankevaihtoehdossa 1 hanke on Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen, mutta hankevaihtoehdossa 2 osa voimaloista sijoittuu vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alueeksi ehdotetun alueen ulkopuolelle. Merkittävin vaikutus on metsätalouskäytössä olevan alueen muuttuminen energiantuotantoalueeksi, mikä kuitenkin koskee suhteellisen pientä maaalaa. Muutos nykytilaan nähden ei siten ole merkittävä. Alueen käyttö asumiseen ja loma-asumiseen rajoittuu. Alueen nykyinen käyttö, kuten metsästys ja virkistystoiminta, voi jatkua alueella ennallaan tuulivoimapuiston rakennusalueita lukuun ottamatta. Toteutusvaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa merkittäviä eroja: Kokonaisuudessaan voimaloiden ja teiden rakentamisen takia metsää häviää hankevaihtoehdossa 1 hankealueelta alle 1 % ja hankevaihtoehdossa 2 noin 1,5 %. Rakennettava voimajohto asettaa maankäytölle rajoituksia johtoaukealla ja sen läheisyydessä. Voimajohdon vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa Kuljetusten vaikutukset Vaikutusmekanismit Vaikutuksia liikenteeseen aiheutuu hankkeen rakentamisen aikana tuulivoimalaja voimajohtokomponenttien kuljetuksista. Merkittävä osa kuljetuksista syntyy mm. rakennus- ja huoltoteiden rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen sekä perustuksiin tarvittavan betonin kuljetuksesta. Raskaan liikenteen kasvu saattaa aiheuttaa vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Raskaiden kuljetusten kääntymiset yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille lisäävät liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajon riskiä. Voimaloiden rakenteita joudutaan mahdollisesti kuljettamaan niin sanottuina erikoiskuljetuksina, mikä voi vaikuttaa paikallisen liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksen laajuus riippuu muun muassa siitä, missä määrin hanke lisää nykyisten teiden liikennemääriä ja mikä on kyseisten teiden sietokyky liikennekuormituksen suhteen. Hankkeen toiminnan aikana tuulivoimaloiden ylläpitoa varten tehdään vuosittain yksittäisiä huoltokäyntejä, joista ei aiheudu vaikutuksia liikenteeseen. Tuulivoimalat itsessään voivat vaikuttaa teiden liikenneturvallisuuteen. Tuulivoimaloiden lavoista voi äärimmäisen harvinaisissa poikkeustilanteissa talvisaikaan sinkoutua jäätä. Tämän estämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut minimietäisyydet voimaloiden sijoittamisessa teiden varsille. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa lisäksi jäänesto- tai tunnistusjärjestelmällä. Uusien voimajohtojen rakentamisesta aiheutuu vähäistä haittaa liikenteelle kohdissa, joissa voimajohto risteää tien kanssa. Voimajohdon rakentamisen vuoksi joudutaan tie sulkemaan liikenteeltä rakentamistöiden ajaksi. Lisäksi risteävä voimajohto aiheuttaa tielle korkeusrajoituksia. Rakennettaessa voimajohto olemassa olevaan johtokatuun, ei vaikutuksia tienkäytölle aiheudu, tai ne ovat erittäin vähäisiä.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimaloiden sekä niiden perustusten ja pystytyskenttien rakentamisen aiheuttamat kuljetukset on arvioitu tuulivoimaloiden määrän ja tyypin perusteella. Tarvittavien erikoiskuljetusten määrä on arvioitu erikseen. Yksityisteiden rakentamiseen ja parantamiseen tarvittavien kuljetusten määrä on arvioitu teiden pituuden perusteella. Arvio tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoista syntyvistä liikennemääristä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10-6). Taulukko Tuulivoimaloiden ja teiden rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä VE 1 VE 2 Pystytysalueet, sorakuljetukset Perustus, sora- ja maatäyttökuljetukset Perustus, teräskuljetukset Perustus, betonikuljetukset Rakennettava tie, 6 metriä leveä, sora 6 m 3 /m Parannettava tie, sora 3 m 3 /m Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset Muu liikenne Yhteensä Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu vertaamalla hankkeen aiheuttamia kuljetusmääriä teiden nykyisiin liikennemääriin. Liikenteen lisäystä on tarkasteltu sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna nykyiseen liikennemäärään. Liikenteen kokonaislisääntymistä ja raskaan liikenteen lisääntymistä on tarkasteltu erikseen. Liikenteen lisääntymisen sekä kuljetusten tyypin perusteella on arvioitu vaikutuksia kuljetusreittien liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tieverkoston vaarallisia kohtia on selvitetty tarkastelemalla liikenneonnettomuustilastoja. Tuulivoimapuistoa koskevan vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena ovat olleet tuulivoimapuistoalueelle tulevat yksityistiet, lähiympäristön maantiet sekä kuljetusten käyttämät reitit. Suunnitellut voimalat sijaitsevat kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 8/2012 Tuulivoimalaohje - Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenne-väylien läheisyyteen on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. Kuljetusten ilmapäästöt on arvioitu LIPASTO tietojen yksikköpäästöjen perusteella. Sitä, mistä maa-aines ym. kuljetukset hankealueelle rakennusaikana toimitetaan, on melko mahdoton etukäteen arvioida. Lopulliset toimittajat selviävät aikanaan tarjouskilpailujen perusteella. Lähialueilla (<10 km km) sijaitsee ainoastaan louhoksia, joiden vuosituotanto on enintään m3. Näin ollen ei Kattiharjun hankealueen läheisyydestä (< 10 km etäisyys) löydy yksittäistä louhosta, josta vuodessa tarvittava soramäärä voitaisiin toimittaa. Näin ollen kuljetusten ilmanpäästöjen osalta on arvioitu kaksi vaihtoehtoa: Sorakuljetukset lähialueen pienimmistä louhoksista (VE A) sekä kaikki kuljetukset yhdestä kauempana sijaitsevasta louhoksesta (VE B, Vähäkyrö 25 km). Liikenteen pakokaasupäästöjä on arvioitu VTT:n kehittämällä Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTON avulla. Liikenteen päästöistä on tarkasteltu hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC), typen oksideja (NOX), hiukkasia (PM), metaania (CH4), typpioksiduulia (N2O), ammoniakkia (NH3), rikkidioksidia (SO2) ja hiilidioksidia (CO2). Kasvihuonekaa-

39 192 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY suja näistä ovat hiilimonoksidi, hiilidioksidi, hiilivedyt, typenoksidit, metaani ja typpioksiduuli. Happamoitumista aiheuttavat rikkidioksidi ja typenoksidit. Hiukkaset vaikuttavat hengitettävän ilman laatuun. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 10-7) on esitetty kuorma-autolla suoritettujen kuljetusten (kokonaismassa 15 t) ominaispäästöt ajokilometriä kohden. Ominaispäästöjä on esitetty tyhjälle ja täydelle kuormalle. Taulukko Kuorma-autolla suoritettujen kuljetusten ominaispäästöt ajokilometriä kohden (Lähde: LIPASTO) Päästö g ajokilometriä kohden Kuorma CO HC NO X PM CH 4 N 2 O NH 3 SO 2 CO 2 Tyhjä kuorma 0,3 0,2 2,7 0,07 0,007 0,031 0,0050 0, Täysi kuorma 0,3 0,2 3,5 0,08 0,008 0,035 0,0050 0, Suunniteltujen voimajohtojen osalta tarkastellaan niiden vaikutuksia maanteihin erityisesti erikoiskuljetusten ja liikenneverkon kehittämisen kannalta. Hankkeen vaikutukset liikenteeseen on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projekti-insinööri Johanna Harju Nykyinen liikenne Hankealueen lounaispuolella kulkee pohjois-eteläsuunnassa Tampereentie (tie nro 3). Pohjoispuolella on Allisentie nro (Jakkula), joka muuttuu Isonkyrön puolella Naarajoentieksi nro (Torstila-Ventälä) ja Seljäntieksi nro (Valtaala-Naarajoki). Pohjoisen suunnasta tulee Orisbergintie nro 7026 (Valtaala Orisberg), joka jatkuu etelän suuntaan Åbergintienä. Hankealueen poikki etelä-pohjoissuunnassa kulkee Konnonperäntie sekä kolmostiestä Torstilan kohdalla erkaneva Torstilantie, joka yhtyy pohjoisessa Naarajoentiehen. Kuljetukset on alustavasti suunniteltu toteutettavan valtatieltä 3 Raattanevantielle ja edelleen hankealueelle. Hankevaihtoehdossa 2 kuljetuksia tulisi lisäksi valtatietä 3 Kempintietä pitkin sekä valtatietä 18 Orismalantielle ja edelleen Paanatietä (17563) ja Naarajoentietä (17561) hankealueen koillisosaan pelto- ja metsäalueiden keskellä kulkevaa autotietä (Perätie) pitkin. Taulukko Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä Tie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 2013 (KVL, ajon./vrk) Numero Osuus Ajoneuvoja Raskaita ajoneuvoja 3 Jakkula-Kylänpää Kylänpää-Jokikylä Huissinkylä-Jokikylä Seljänkangas-Orismala

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 193 Kuva Hankkeen pääkuljetusreitit (punaisella vahvistetut tiet) sekä liikennemäärät hankealueen läheisyydessä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2013). Kvl=keskimääräinen vuorokausiliikenne, kvl ras = raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne. Hankkeen johdosta vahvistettavat tiet on merkitty sinisellä Valtatien 3 liikennemäärä hankealueen kohdalla oli vuonna 2013 noin 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä oli noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 10 % kokonaisliikennemäärästä. Tiellä (Naarajoentie) kokonaisliikennemäärä vuonna 2013 oli 55 ja tiellä (Paanatie) 174 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne muodosti Naarajoentien liikenteestä noin 7 % ja Paanatien liikenteestä noin 20 % (Taulukko ja Kuva 10.27). Vuosien onnettomuustilastojen (Tierekisteri 2013) mukaan valtatiellä 3 hankealueen kohdalla, eli Kylänpään ja Jokiperän välisellä osuudella, on tarkasteluajanjaksona sattunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus. Onnettomuus on ollut kohtaamisonnettomuus ja se on sattunut kolmostien ja Jurvantien (tie 687) risteyksessä helmikuussa Tapahtumahetkellä on tienpinta ollut jäinen, mutta sää kirkas. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on tieosuudella tarkastelujaksona sattunut 21 kpl. Onnettomuuksista viisi on ollut risteysonnettomuuksia, yhdeksän yhden osapuolen onnettomuutta, kolme hirvionnettomuutta, kaksi peräänajoa ja kaksi ohitusonnettomuutta. Tiellä