Kulutusseuranta. Energiaekspertin jatkokurssi Emilia Olkanen

Transkriptio

1 Kulutusseuranta Energiaekspertin jatkokurssi Emilia Olkanen

2 Ekspertin jatkokurssi Ma Ma 7.4. Ma Kulutusseuranta Kiinteistökierros Korjausrakentaminen

3 Illan ohjelma Tervetuloa, esittäytyminen Lähtötiedot & energiatodistus, Antero Mäkinen, Rane Kulutusseurannasta, Emilia Olkanen, Ekokoti & Tarmo Tampuurin esittely, Timo Nurmi, Kaukajärviosuuskunta Kaukolämmön palvelut, Pasi Muurinen, Tampereen Kaukolämpö Oy Keskustelua Tauko Normeerausta ja lämpöindeksejä, Emilia Olkanen & Mikko Murtonen Huoneistomittauksista, Ilari Rautanen, Rane Kiinteistösähkön kulutuksen pienentäminen, Ilari Rautanen, Rane Kotitehtävän antaminen Illan lopetus

4 Kulutusseuranta Edellytyksenä tavoitteelliselle ylläpidolle ja energianhallinnalle Mahdollistaa tavoitetason määrittelyn ja toteutumisen seurannan Tuo esiin energian ja vedenkulutuksen ongelmakohtia Antaa tietoa toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksista Käyttökustannusten budjetoinnin perustana Reagointi seurannan tietoihin! Vähintään kuukausitason seuranta, tuntitaso tavoitteena Seurantapalvelun vuosikustannus muutama sata euroa maksaa itsensä nopeasti takaisin

5 Miten seuraat talosi kulutusta?

6 TURHAT KULUT ESIIN Vesi - Vuodot & suihkussaolo Lämpö - Oikea lämpötila & tuuletus Sähkö - Lisälämmittimet, kylmiöt...

7 Vesi Kuinka monta litraa per henkilö taloyhtiössäsi kuluu vettä vuorokaudessa? Onko yöllä tasaista kulutusta eli vuotoja? Ovatko hanojen virtaamat kohdillaan?

8 Vesi - toimenpiteitä 1. Onko taloyhtiösi käyttövesiverkoston paine sopiva? Tarvitaanko paineenalennussäädin? 2. Onko hanat säädetty ohjearvoihin? 3. Tarvitaanko vettä säästäviä suihkupäitä tai automaattisuihkuja (painonappi/tunnistin)? 4. Voisiko suihkumittareista tai -ajastimista olla hyötyä? Poresuuttimet saattavat vahingoittaa tiivisteitä

9 Lämpö

10 Lämpö Lämpöindeksi = Lämpötilakorjattu kulutus / rakennustilavuus Mahdollistaa eri rakennusten kulutusten vertailun - Ovatko taloyhtiösi asuntojen lämpötilat ohjearvojen mukaiset? Ovatko lämpötilat tasaisia eri puolilla taloa? Jos ei, niin voi olla aika tilata lämmitysverkoston huuhtelu ja tasapainotus - Ovatko lämmitysjärjestelmän säätökäyrät kohdallaan vai liian korkealla? Huonelämpötilojen alentaminen 1 asteella tarkoittaa yleisesti 5 %:n säästöä

11 Sähkö - Onko turhaa kulutusta? - Onko kulutus lisääntynyt? Sähkösyöppöjen tiedostaminen, tavoitetaso

12 Tavoitteet - Käytetäänkö kulutusseurantaa vain seuraavan vuoden budjetointiin? - Halutaanko asettaa tavoitetasoja? - Mitä lähdetään tavoittelemaan ja millaisia toimenpiteitä tehdään?

13 Kotitehtävä 1: kulutukset Selvitä taloyhtiösi lämmönkulutus. Kun jaat normeeratun eli sääkorjatun lämmön vuosikulutuksen rakennustilavuudella, saat lämpöindeksin. Onko taloyhtiösi lämpöindeksi keskiarvon ala- vai yläpuolella? (Katso liitteet 1-3, diat 4-6) Selvitä taloyhtiösi sähkönkulutus. Jaa sähkön vuosikulutus rakennustilavuudella. Onko taloyhtiösi sähkönkulutus korkea vai matala? (Katso liite 4, dia 7) Selvitä taloyhtiösi vedenkulutus. Kun jaat vuosikulutuksen asukasmäärällä ja 365:llä, saat vuorokausikulutuksen. Onko taloyhtiösi veden kulutus korkea vai matala? (Katso liite 5) 1

14 Kotitehtävä 2: mittauksia Mittaa asuntosi ja talon yleisten tilojen hanojen ja suihkun vesivirtaamat. Kirjaa luvut ylös. Olivatko arvot ohjeistetun mukaisia? (Virtaamamittareita saa lainaksi Tarmohankkeelta) Mittaa asuntosi eri huoneiden, porraskäytävän, kylmäkellarin ja autotallien lämpötila. Ovatko arvot linjassa ohjearvojen kanssa? (Katso liite 6) Jos taloyhtiöllänne on sähkönkulutusmittari, mittaa kotisi laitteiden sähkönkulutus. Olivatko kulutukset linjassa ohjemateriaalin kanssa? (Katso liite 7) 2

15 Kotitehtävä 3: selvitettävää Koska taloyhtiösi ikkunoiden ja ovien tiivisteet on viimeksi vaihdettu? Koska lämmitysverkosto on viimeksi pesty ja/tai tasapainotettu? Millainen ilmanvaihtojärjestelmä talossanne on (painovoimainen, koneellinen poistoilmanvaihto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto)? 3

16 Liite 1: Lämpötilakorjattu kulutus ja lämpöindeksi Helpoimmin normeeratun kulutuksen ja lämpöindeksin saa isännöitsijältä tai kaukolämpöraportista. Sähkölaitoksen uudesta palvelusta sähkön ja lämmön kulutustiedot saa helposti. Palveluun tarvitaan asiakastunnus ja muutama muu tieto edellisestä kaukolämpö- tai sähkölaskusta. Normeeraus = Eri vuosien kulutusten vertailtavuus säätilakorjauksen avulla, mahdollistaa myös eri rakennusten vertailun toisiinsa samalla paikkakunnalla. Korjauskerrointa käyttäen vertailla voi myös eri paikkakuntien välillä. Lämmintä käyttövettä kuluu säätilasta huolimatta saman verran, joten Q (lämmin käyttövesi) eli käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaa energiaa ei tarvitse normeerata. Q (norm) = normeerattu eli lämpötilakorjattu energiankulutus S eli lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus S (N vpkunta) on normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla (Tampereen lämmitystarveluku normaalivuodelta = 4424) S (toteutunut vpkunta) on toteutunut lämmitystarveluku vuosi- tai kuukausitasolla vertailupaikkakunnalla http: //ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut (Tampereen vuoden 2013 toteutunut lämmitystarveluku = 4016) 4

17 Liite 2: Esimerkkilasku normeeraus & lämpöindeksi Jos lämmintä käyttövettä ei mitata, täytyy sen määrä arvioida. Asuinrakennuksissa lämpimän veden osuus kokonaisvedenkäytöstä on yleensä noin 40 %. Yhden vesikuution lämmittämiseen 55 asteiseksi tarvitaan noin 58 kwh energiaa. Esimerkki: Jos veden kokonaiskulutus talossa on 3 953,7 kuutiota, lasketaan lämpimän veden osuudeksi 0,4 * 3 953,7 = 1 581,5 m3. Tämän vesimäärän lämmittämiseksi tarvitaan energiaa 58 kwh/m3 * 1 581,5 m3 = kwh = Q (lämmin käyttövesi) Jos taloyhtiössä kuluu vuodessa öljyä litraa ja kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 10 kwh/litra, on vuoden kokonaisenergian kulutus noin 10 kwh/l * l = kwh = Q (kok) Toteutunut lämmönkulutus on siis kwh kwh = kwh = Q (toteutunut) Normeeratuksi lämpöenergianmääräksi saadaan näin 4424 / 4016 * kwh kwh = kwh = Q (norm) (Huom! tulos voi olla hieman erilainen riippuen siitä, kuinka lämpimän käyttöveden osuus arvioidaan tai onko lämpimän veden kulutus tiedossa) Rakennustilavuus = ,0 m3 Lämpöindeksiksi saadaan näin kwh / ,0 m3 = 36,2 kwh/m3 5

18 Liite 3: Lämpöindeksien keskiarvot Tampereella Lähde: Tampereen Kaukolämpö Oy 6

19 Liite 4: Sähkönkulutuksen toteutuminen rakennusvuoden mukaan 7

20 Liite 5: Vedenkulutuksen toteutuminen rakennusvuoden mukaan 8

21 Liite 6: Terveellinen ja energiataloudellinen sisälämpötila Mittaa lämpötila keskeltä huonetta noin cm korkeudelta. Kodin tilojen suositeltavat lämpötilat vaihtelevat: Oleskelutilat C: 21,5 C sopii useimmille; yli 22 asteessa terveyshaitat ja sisäilmaongelmat lisääntyvät, veto ja ilman kosteus lisäävät kylmyyden tunnetta. Makuuhuoneet C Kerrostalojen porrashuoneet C Varasto 12 C Autotalli 5 C Nyrkkisäännön mukaan: 1 C huonelämpötilassa = 5 % lämmityskuluissa. Lähde: Motiva Oy 9

22 Liite 7: Kodin sähkölaitteiden kulutuksesta Taulukkoon on koottu keskeisten kodin sähkölaitteiden sähkönkulutustiedot. Ne on ilmoitettu keskimääräisinä lukemina pääosin noin 10 vuotta vanhoista laitteista. Uuden laitteen sähkönkulutus löytyy sen käyttöohjeesta. Mitattuun kulutukseen vaikuttavat monet tekijät: koneen teho, käyttöaika, lämpötilanvalitsimen (termostaatti) säätö, laitteen käyttötapa, sijoituspaikka ja hoito. Monet laitteet kuluttavat sähköä myös standby tilassa (lepovirta), vaikka eivät ole käytössä. Esim. kodin viihdekeskuksen lepoteho voi olla 60 W eli suuren hehkulampun verran. Hintana on käytetty Taloussähkön kokonaishintaa (myynti + siirto) 12,87 /kwh Kylmälaitteet Jääkaappi Jää-viileäkaappi Jenkkikaappi Kylmiö Kylmiö-pakastin Jääkaappi-pakastin Pakastin (-18 C) l l l 635 l 885 l l l yli 300 l 0,80 1,00 1,50 1,00 1,20 2,50 1,70 1,20 1,50 1,80 kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk kwh/vrk 10,30 12,87 19,31 12,87 15,44 32,18 21,88 15,44 19,31 23,17 10

23 Ruoanvalmistuslaitteet Sähköliesi Pesu- ja kuivauslaitteet Astianpesukone kylmävesiliitäntä lämminvesiliitäntä Pyykinpesukone valkopesu ( 90o ) kirjopesu ( 60o ) hienopesu ( 40o ) Kuivauskaappi Kuivausrumpu Pyyhekuivain Viihdelaitteet Televisiot kuvaputki LCD (32-42 ) Plasma (42-46 ) Stereo Videonauhuri, DVD Tietokoneet tietokone kannettava 1-2 kwh/vrk 12,87-25,74 1,60 kwh/kerta 0,80 kwh/kerta 20,59 10,30 1,80 1,30 0,80 4,50 3,00 2,4 23,17 16,73 10,30 57,92 kwh/kerta kwh/kerta kwh/kerta kwh/kerta kwh/kerta kwh/vrk 0,10 kwh/tunti 0,10-0,20 kwh/tunti 0,27-0,48 kwh/tunti 0,03 kwh/tunti 0,03 kwh/tunti 0,14-0,50 kwh/tunti 0,04 kwh/tunti 38,61 30,89 1,29 1,29-2,57 3,47-6,18 0,39 0,39 1,8-6,44 0,51 11

24 Viihdelaitteet Digisovitin ei tallentava käytössä herätevirta tallentava käytössä herätevirta Muut laitteet Ilmanpuhdistin Ilmankostutin, höyrystävä Ilmankostutin, muut Pölynimuri 1500 W 0,02 kwh/tunti 0,008 kwh/tunti 0,26 0,10 0,04 kwh/tunti 0,02 kwh/tunti 0,51 0,26 0,10 0,20 0,06 1,50 1,29 2,57 0,77 19,31 kwh/tunti kwh/tunti kwh/tunti kwh/tunti 12

25 Huoneistokohtainen ilmanvaihto 2 huonetta ja keittiö 1100 kwh/vuosi 4 huonetta ja keittiö 1800 kwh/vuosi Lattialämpö kwh/m²/vuosi Kiuas (tunnin lämmitys ja tunnin saunominen) liitäntäteho 4,5 kw 7,90 kwh 6,0 kw 10,50 kwh 8,0 kw 14,00 kwh Kiertovesipumppu Öljypoltin Lämminvesivaraaja Moottorinlämmitin Auton sisätilan lämmitin Lähde: Tampereen Sähkölaitos Oy 450 kwh/vuosi 200 kwh/vuosi 1000 kwh/hlö/vuosi 0,60 kwh/tunti 0,80 kwh/tunti 141,57 231,66 1,02 1,35 1,80 57,92 25,74 128,70 7,72 10,30 13