Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma

Transkriptio

1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari Ohjelmajohtaja Maija Perho

2 Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kirjattiin hallituksen päätöksellä v seuraavaa: Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla on monin eri tavoin vaikutusta ihmisen hyvinvointiin läpi koko elämän. Ihmisten aktiivinen kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät myös yhteisöllisyyden kokemusta. Harrastuksissa syntyvät verkostot parantavat elämänhallintaa. Opetusministeriön aloitteesta laadittiin eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja taidealan järjestöjen yhteistyönä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - toimenpideohjelma

3 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Ohjelman yleinen tavoite yksilötasolla: Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta tai osallistua kulttuuritoimintaan; riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa puitteissa koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä.

4 Ohjelman tavoite yhteisön tasolla: Kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tunnustetaan. Kulttuurilla on paikka hyvinvointipolitiikan osana kansallisella, alueellisella ja kunnan tasoilla. Toimintaa edistetään kunnan, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kulttuuriin liittyvää opetusta lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon opintoihin ja ammatteihin. Tutkimustoimintaa lisätään. Resursseja kohdennetaan.

5 Miksi Taiku-ohjelma? Taide- ja kulttuuritoiminnalla on nähty ainakin seuraavat neljä välineellistä vaikutusta ihmisen hyvinvointiin: 1) Taiteelliset elämykset ja taidenautinnot sellaisenaan antavat elämään merkityksiä ja tyydyttävät inhimillisiä tarpeita. Taide virkistää aisteja ja rikastuttaa elämysmaailmaa. 2) Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on todettu yhteys hyvään terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Kuntalaisten osallisuus, liikunta- ja kulttuuriharrastukset ja muu aktiivisuus vähentävät tutkimusten mukaan merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Kun painopistettä siirretään korjaavista ja yhteiskunnalle kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja palveluihin, kevennetään samalla kuntatalouden taakkaa ja vähennetään esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymisestä ja masennuksesta sekä ikäihmisten yksinäisyydestä johtuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää.

6 3) Kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. 4) Taide, arkkitehtuuri ja sisustaminen tekevät elinympäristön viihtyisämmäksi. Kaunis ympäristö ja luonto virkistävät ja voivat edesauttaa kuntoutumisessa.

7 Toimenpideohjelman painopistealueet 1. Kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristön edistäjänä 2. Taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3. Työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin

8 Terveys kaikissa politiikoissa -toimintamallin mukaisesti taide ja kulttuuri tulee nähdä merkittävänä mahdollisuutena hyvinvointipolitiikassa! Taide ja kulttuuritoiminnan vaikutukset ovat "näkymätöntä sosiaalipolitiikkaa. (tutkija Antti Karisto 1998) ne voivat lisätä ihmisten kapasiteettia ja nostaa esiin uusia kykyjä ja resursseja ne voimaannuttavat, parantavat itseluottamusta taidelähtöisiä menetelmiä voidaan käyttää tuloksellisesti esim. lastensuojelutyössä, muistisairauksien hoidossa, mielenterveystyössä ja työyhteisöjen kriisien ratkaisemisessa

9 a) Taide ja kulttuuri on osana hyvinvointipolitiikkaa taide ja kulttuuripalvelujen sisällyttäminen osaksi monialaisia ja poikkihallinnollisia hyvinvointisuunnitelmia kunnissa ja maakunnissa yleisöyhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavissa laitoksissa, määrärahojen varaaminen kulttuuripalvelujen ostoon kulttuuristen tarpeiden sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmiin kulttuuristen menetelmien ja yhteisötaiteen käyttö syrjäytymisen ehkäisyssä (museokäynnit, museoesineet ja muistelu piristää muistisairaita)

10 Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila Ateneumin taidemuseon lehdessä 1/2011: "Tullessaan museoon ihmiset haluavat käyttää aikaansa oppiakseen ymmärtämään itseään ja maailmaa, jossa elävät. Taidemuseossa heillä on mahdollisuus rakentaa omaa identiteettiään ja lisätä ymmärrystään, oppia uusia asioita. Taiteen kokeminen synnyttää uusia, erilaisia näkökulmia maaailmaan." Museoiden tarjontaan tutustuminen antaa perspektiiviä, suhteuttaa oman aikamme ongelmia menneeseen, antaa oivalluksia ja sivistää.

11 Otteita Valtioneuvoston kulttuurin tulevaisuutta koskevasta selonteosta: Edistetään kulttuuriperinnön säilymistä ja saatavuutta myös digitaalisesti. Edistetään kansallisen digitaalisen kirjaston KDK toteutumista. Kehitetään museoita, yleisiä kirjastoje ja arkistoja monipuolisina oppimisen, elämysten ja tiedonhaun keskuksina panostamalla kulttuuriperintökasvatukseen osana kulttuurista lukutaitoa, saavutettavuuteen ja vuorovaikutteisuuteen yleisön ja eri väestöryhmien kanssa.

12 b) Taide rakennetussa ympäristössä prosenttiperiaatteen toteuttaminen uudisrakentamisessa taide rakennetussa ympäristössä, yhteisissä olohuoneissa taide julkisissa tiloissa ja työpaikoilla puistot, viheralueet - kokonaistaideteoksia

13 Taide, kulttuuri ja työhyvinvointi Lainauksia tutkijoilta: "Luovuus on keskeinen inhimillinen selviytymiskeino ja voimavara niin yksilön kuin työyhteisönkin kehityshaasteissa ja kriiseissä. Luovuuteen kuuluu kyky nähdä ja yhdistellä asioita uudella tavalla. Taide auttaa myös palautumaan rasituksista ja edistää uusien asioiden oppimista." (LT, kuvataideterapeutti Katinka Tuisku) "Taidetoiminta lisää työntekijöiden kommunikaatio-, ihmissuhde-, ongelmanratkaisu- ja johtamistaitoja, arviointi- ja oppimiskykyä sekä tiimityötä."(manning, C, 2007) "Kuvailmaisu ryhmässä tai työyhteisössä lisää vuorovaikutusta ja eläytymistä toisten tilanteisiin, keskinäistä ymmärrystä ja kykyä nähdä toisen näkökulman erilaisuus." (Rankanen 2007, Hautala 2008)

14 Järjestöyhteistyössä monia mahdollisuuksia edistää hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin eri kohderyhmissä 1. Tukea ja tekemistä tarvitsevat lapset ja nuoret - perhekeskukset, kahvilat 2. Työttömät - toimintakeskukset 3. Päihdeongelmaiset - päiväkeskukset, asumispalvelut 4. Mielenterveyskuntoutujat 5. Eri elämäntilanteissa elävät vanhukset, esim. leskeksi jääneet, muistisairaat - toimintakeskukset, päiväkerhot ym. 6. Maahanmuuttajat Haasteeseen kannattaa tarttua yhteistyössä kuntien ja alueiden eri toimijoiden kanssa.

15 Koulutus ja osaaminen Toimintaohjelmassa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Tämä edellyttää ko. oppisisältöjä tai lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia terveys- ja sosiaalialan opintoihin sekä taidealan opintoihin mahdollisuuksia kouluttautua ns. yleisöyhteistyöhön, kohtaamaan erilaisia asiakasryhmiä (vanhukset/muistisairaat, lastensuojelulapset ja nuoret, mielenterveyspotilaat ym).

16 Tavoite on win-win-tilanne - taidealan ammattilaiset saavat työtilaisuuksia ja asiakkaiden hyvinvointi ja elämänlaatu kohenee! Tavoitteen toteutuminen edellyttää myös rahoituksen varaamista ko. toimintaan ja palvelujen ostoon. Se on kuitenkin sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.

17 Kulttuuritoiminta kunnassa Taide- ja kulttuuritoiminta tulee integroida tasavertaisena toimijana kunnan strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja päätöksentekoon. Kulttuuritoimen museot mukaanlukien ja muiden kunnan toimijoiden on osattava ja uskallettava rikkoa toimialojen rajat, etsiä yhteisiä tavoitteita ja toiminnan areenoita tiivistämällä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja elämänlaadun kohentamiseksi.