POLIISI (AMK) Valintaperusteet. Hyväksytty ja voimassa alkaen

Transkriptio

1 POLIISI (AMK) Valintaperusteet Hyväksytty ja voimassa alkaen 1

2 Sisällysluettelo 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET HAKUMENETTELY HAKUKELPOISUUS VALINTAKOE ARVIOINTI JA PISTEYTYS Kirjallinen koe Tiivistelmä Essee Kuntokoe Osakokeiden suoritusvaatimukset, arviointiohjeet ja pisterajat Soveltuvuuden arviointi Psykologinen osio Haastattelu Yksilö- ja ryhmätehtävä TERVEYSTARKASTUS JA HUUMAUSAINETESTAUS TURVALLISUUSSELVITYS ESTEETTÖMYYS OPISKELIJAVALINNASSA OPISKELIJAVALINTA VALINNASTA TIEDOTTAMINEN ARKALUONTEISTEN TIETOJEN KÄSITTELY VOIMAANTULO

3 1. Nämä valintaperusteet koskevat Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk) suoritettavaan poliisin ammattikorkeakoulututkintoon poliisi (AMK) hakeutumista. Tutkinnon laajuus on vähintään 180 ja se tuottaa kelpoisuuden toimia poliisin miehistötehtävissä. Koulutus ei kuulu valtakunnalliseen yhteishakuun eikä korkeakoulujen yhden paikan säännös koske täysimääräisesti Polamkia. Polamkin opiskelijavalinnassa ei oteta huomioon suoritettua korkeakoulututkintoa tai siihen johtavaa ja vastaanotettua opiskelupaikkaa. Sitä vastoin muut korkeakoulut tulkinnevat Polamkissa suoritetun korkeakoulututkinnon ja oppilaitoksessa vastaanotetun opiskelupaikan tässä suhteessa yleisen mallin mukaisesti. Poliisihallitus vahvistaa poliisi (AMK) -tutkinnon vuotuisen aloituspaikkamäärän. Lukuvuoden aikana voi alkaa neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen AMKtutkintoon johtava koulutus. Kelpoisuudesta ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin säädetään laissa Poliisiammattikorkeakoulusta (1164/2013) sekä sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa (282/2014). Polamk päättää Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 27 1 momentin mukaan opiskelijavalinnan perusteista. 2. Koulutukseen haetaan nettihaun kautta. Polamk julkaisee hakuaikataulun ja tarkemmat hakuohjeet internetsivuillaan Poliisiammattikorkeakoulu ei kuulu valtakunnalliseen yhteishakuun. Jokaiseen alkavaan koulutukseen on oma hakujaksonsa ja valintakokeensa. Koulutukseen voi hakea vuoden jokaisella hakujaksolla, mutta ruotsin- ja suomenkieliseen koulutukseen ei voi hakea samanaikaisesti. Hakuaika päättyy aina hakujakson viimeisenä päivänä klo Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Hakija voi täydentää hakemustaan hakuajan päättymiseen asti. 3. Poliisiksi koulutettavan tulee lain mukaan täyttää seuraavat vaatimukset: on suorittanut jonkin seuraavista koulutuksista: lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettu tutkinto, vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu (631/1998) ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto, 3

4 aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukainen poliisipäällystön virkatutkinto, poliisialipäällystötutkinto, poliisialipäällystön virkatutkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto tai ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin, on Suomen kansalainen, on terveydentilaltaan poliisin tehtävään sopiva, on rehellinen ja luotettava sekä saanut B-luokan ajo-oikeuden. Hakijan tulee täyttää vaatimukset hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijan, jonka koulutuspohjana on lukion oppimäärä, tulee toimittaa Polamkiin todistus lukion oppimäärän suorittamisesta hakuaikana. 4. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Hakijat suorittavat kaksivaiheisen valintakokeen tutkintokielellä (suomi/ruotsi). Polamk voi vaatia, että valintakokeen eri vaiheisiin edellytetään ilmoittautumista. Kokeen 1. vaiheessa hakija suorittaa: kuntokokeen, tiivistelmän, esseen ja osan psykologisen osion testeistä. Koepaikkana on Poliisiammattikorkeakoulu. Valintakokeen toiseen vaiheeseen kutsutaan enintään kaksi kertaa aloituspaikkamäärän verran hakijoita pisteiden (kuntokoe / max 10 p, tiivistelmä ja essee / max 40 p) osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Kokeen 2. vaiheessa hakija suorittaa: psykologisen osion testejä, yksilö- ja ryhmätehtävän sekä henkilökohtaisen haastattelun. Toinen vaihe toteutetaan Poliisiammattikorkeakoulussa ja hajautetusti yhteistyössä muutaman poliisilaitoksen kanssa eri puolilla Suomea. 5. Valintakokeen enimmäispistemäärä on sata (100) pistettä. Valintakokeen osien pisteytys on: Kirjallinen koe 0 40 pistettä tiivistelmä essee Kuntokoe 0 20 pistettä * 0 15 pistettä (liukuva pisteytys) * 0 25 pistettä (liukuva pisteytys) * 1. vaiheessa hyväksytään puolet pisteistä 4

5 Soveltuvuuden arviointi 0 40 pistettä psykologinen osio * 0 25 pistettä (liukuva pisteytys) haastattelu * 0 10 pistettä (0, 2, 4, 6, 8 tai 10) yksilö- ja ryhmätehtävä * 0 5 pistettä (0, 1, 3 tai 5) Valintakokeen 1. vaiheessa hakijan hyväksi lasketaan kirjallisen kokeen pisteet ja puolet hänen saamistaan kuntokoepisteistä. Kuntokokeen pisteytyksen osuus on siten enintään 20 prosenttia valintakokeen kummassakin valintavaiheessa. 2. vaiheeseen kutsutaan yhteispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä enintään kaksi kertaa aloituspaikkamäärän verran hakijoita. Valintakokeen 2. vaiheen jälkeen kaikki kokeesta saadut pisteet lasketaan yhteen ja hakijat laitetaan lopullisen yhteispistemäärän mukaiseen paremmuusjärjestykseen. 5.1 Kirjallinen koe tiivistelmä essee 0 15 pistettä 0 25 pistettä Tiivistelmä Tiivistelmä ja essee mittaavat poliisin ammatin kannalta olennaisen tärkeitä alustavia valmiuksia, kuten kykyä tiivistää ihmisten kertomaa luotettavasti ja sujuvasti tutkintailmoituksiin ja kuulustelupöytäkirjoihin. Se on työn ydintä ja sen on oltava tietyllä vähimmäistasolla. Esseekokeessa arvioidaan tutkivan kirjoittamisen perusvalmiuksia. Tiivistelmässä avaintaitona on perusmuotoinen referointi: kuinka hyvin hakija ymmärtää toisen ihmisen kertomaa ja kuinka hyvin hän pystyy välittämään sen ydinsisällön kirjallisesti edelleen. Tiivistelmä kirjoitetaan tietokoneella. Kokeen kesto on 45 minuuttia. Koetilanteessa hakija saa sanan mittaisen artikkelin, joka käsittelee jotakin rikostapausta tai muuta tapahtumakulkua. Tästä lähtötekstistä hakija laatii sanan mittaisen tiivistelmän. Varsinaisen tiivistelmän alkuun hakija kirjoittaa lisäksi sanan mittaisen alkutiivistelmän, jossa koko lähtötekstin olennaisin sisältö kiteytetään yhteen virkkeeseen. Tiivistelmää arvioidaan kymmenen eri osa-alueen näkökulmasta: 1. Saako lukija jo alkutiivistelmän perusteella selvän ja oikean käsityksen lähtötekstin sisällöstä? 2. Saako lukija tiivistelmän perusteella selvän ja oikean yleiskuvan lähtötekstin sisällöstä ja painotuksista? 3. Kertooko tiivistelmä kaikki yksityiskohdat oikein? 4. Sisältääkö tiivistelmä kaikki tai lähes kaikki lähtötekstin keskeiset asiat? 5. Sisältääkö tiivistelmä vain lähtötekstissä kerrottuja asioita? 6. Onko tiivistelmä rakenteeltaan helppolukuinen? 7. Onko tiivistelmän kieli pääosin hyvää? 8. Ovatko tiivistelmässä käytetyt sanat ja ilmaukset riittävän täsmällisiä? 5

6 9. Onko tiivistelmä itsenäinen, omin sanoin kirjoitettu teksti? 10.Onko tiivistelmän pituus tehtävänannon mukainen eli sanaa? Osa-alueet pisteytetään seuraavasti: 0 = puutteet vakavia 0,5 = tyydyttävä 1 = hyvä 1,5 = kiitettävä Enintään yksi osa-alue saa olla 0 pistettä, kaksi nollaa johtaa tiivistelmäkokeen ja samalla koko valintakokeen hylkäykseen. Enimmäispistemäärä on 15 pistettä (10 x 1,5). Kokonaispistemäärä pyöristetään tarvittaessa ylöspäin lähimpään kokonaislukuun Essee Esseekokeessa arvioitavat avaintaidot ovat tutkivan kirjoittamisen eli vaativan referoinnin ja perustelemisen taitoja: kuinka hyvin hakija pystyy vertailemaan eri tekstien sisältöjä ja näkökulmia toisiinsa, tekemään omia johtopäätöksiä ja perustelemaan niitä sekä jäsentelemään omaa tekstiään. Essee kirjoitetaan tietokoneella. Kokeen kesto on kaksi tuntia (120 minuuttia). Hakijalle voidaan myöntää esittämänsä todistuksen/päätöksen (katso Esteettömyys opiskelijavalinnoissa) perusteella lisäaikaa esseekokeeseen 30 minuuttia. Hakija saa ennalta luettavakseen artikkelikokoelman, jonka tekstit liittyvät väljästi tutkivaan ajatteluun ja kirjoittamiseen, vuorovaikutukseen, viestintään ja poliisin työhön. Artikkelikokoelma on ladattavissa maksutta Polamkin internetsivuilta. Hakija saa tehtäväkseen vertailla kolmea eri artikkelia jostakin annetusta näkökulmasta. Kaksi vertailtavaa artikkelia on peräisin etukäteen luetusta artikkelikokoelmasta, yksi lyhyt artikkeli jaetaan vasta koetilaisuudessa. Hakijan tulee käsitellä artikkelien yhtäläisyyksiä ja eroja, yhdistellä tietoja ja näkökulmia sekä perustella omia johtopäätöksiään. Hakijan on osoitettava tuntevansa mainitut kaksi artikkelia, ymmärtävänsä niiden ajatuskulut ja avainkäsitteet ja kykenevänsä hyödyntämään artikkelien sisältöjä mielekkäällä tavalla oman esseensä rakentamisessa. Artikkelikokoelma ei saa olla koetilaisuudessa esillä, vaan artikkeleiden sisältö on hallittava muistinvaraisesti. Koetilaisuudessa jaettava artikkeli on lyhyt, pituudeltaan 2 5 sivua. Se on joka valintakokeessa eri. Esseen arvioitavat osa-alueet ovat seuraavat: 1. Kuinka hyvin kirjoittaja osoittaa hallitsevansa artikkelien sisällöt ja hyödyntää niitä omassa esseessään? 2. Kuinka hyvin kirjoittaja vertailee esseessään artikkelien sisältöjä ja näkökulmia? 3. Kuinka hyvin kirjoittaja tekee esseessään omia johtopäätöksiä ja perustelee niitä? 4. Kuinka hyvin essee on jäsennelty? 5. Kuinka selkeää, täsmällistä ja oikeakielistä esseen kieli on? 6

7 5.2 Kuntokoe Osa-alueet pisteytetään seuraavasti: 0 = vakavia puutteita, välttämättömät alustavat valmiudet puuttuvat 1 = tyydyttävä 3 = hyvä 5 = kiitettävä Enintään yksi osa-alue saa olla 0 pistettä, kaksi nollaa johtaa esseen ja samalla koko valintakokeen hylkäykseen. Enimmäispistemäärä on 25 pistettä (5 x 5). Tavoitteena on varmistaa hakijoiden fyysisten ominaisuuksien perusvalmiudet ja arvioida, onko hakija kunnoltaan sellaisella vähimmäistasolla, että hän selviytyy tutkintokoulutuksesta ja myöhemmin poliisin työstä. Hakijan on ennen valintakokeen aloittamista esitettävä todistus uimataidosta. Testinä on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton pohjoismainen uimataitotesti. Todistuslomake suoritusohjeineen löytyy Polamkin internetsivuilta. Valintakokeessa suoritettavia kuntokokeen osakokeita on viisi (5) ja ne suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: kestävyyskoe, ketteryyskoe, nukenkantotesti, ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus. Jokainen osakoe mittaa erillistä, poliisin työn kannalta olennaisen tärkeää perusvalmiutta. Enimmäispistemäärä on 20 pistettä (4 x 5): Kestävyyskoe 0 5 pistettä aerobinen ja anaerobinen kunto (yleiskuntomittari) Ketteryyskoe 0 5 pistettä kehonhallinta, koordinaatio ja motoriikka Nukenkantotesti hylätty/hyväksytty jalkojen ja keskivartalon voimataso Ylätaljan-/leuanveto 0 5 pistettä voima suhteessa omaan kehoon yläselän ja käsien koukistajien lihaksiston osalta Penkkipunnerrus 0 5 pistettä ylävartalon voimataso ulkoista kuormaa vasten Osakokeiden suoritusvaatimukset, arviointiohjeet ja pisterajat Suoritusvaatimuksissa ja pisterajoissa on otettu huomioon sukupuolten välinen ero fyysisessä toimintakyvyssä. Osakokeissa, joissa pisteytyksen rajat määräytyvät suoritusajan perusteella (kestävyys ja ketteryys), naisten aikarajat ovat erilaiset kuin miesten. Osakokeissa, joissa pisteytyksen rajat määräytyvät suoritusmäärien perusteella (ylätaljan veto/leuanveto ja penkkipunnerrus), pisteytyksen rajat ovat samat, mutta suoritustavat ja suorituksessa käytettävät painot ovat erilaiset. Jos hakija ei esitä todistusta hyväksytystä uimataitotestistä, hakija ei voi aloittaa valintakoetta. Uimataitotestinä käytetään Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n käyttämää pohjoismaista uimataitotestiä. Testissä tulee hypätä syvään veteen niin, että pää käy veden alla. Pinnalle pääsyn jälkeen tulee uida yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään. 7

8 Kuntokoe keskeytyy ja hakija karsiutuu seuraavissa tapauksissa: hakija keskeyttää osakokeen, hakija jättää osakokeen suorittamatta, hakija tekee hylätyn suorituksen (= 0 pistettä) kestävyyskokeessa tai hakija tekee kaksi (2) hylättyä suoritusta muissa osakokeissa kuin kestävyyskokeessa. Kestävyyskoe on 1500 metrin juoksutesti. Hakijan juoksuaika pisteytetään. Testi suoritetaan ulkoradalla vaihtelevassa maastossa paitsi talvella, jolloin testi suoritetaan urheiluhallissa. Aika naiset Aika miehet Pistemäärä > 7.45 > = hylätty suoritus < 6.15 < Ketteryyskoe on erilaisia suorituksia sisältävä rata sisäliikuntatiloissa. Radan suoritusaika (sekunteina) pisteytetään. Rata sisältää seuraavat suoritukset: ristiaskellus penkin yli 10 kertaa jos hakija epäonnistuu, ristiaskellus on aloitettava alusta. Mikäli hakija epäonnistuu toisellakin kerralla, on käveltävä suoritus läpi. kuperkeikka keilan kierto aidan alitus (50 cm korkea) keilan kierto ja käännös takaperin juoksuun 10 metrin takaperin juoksu, käännös etuperin juoksuun keilan kierto kolmen juoksuaidan ylitys (korkeus: naiset 69 cm, miehet 77 cm) Aika naiset Aika miehet Pistemäärä > 39 s > 36 s 0 = hylätty suoritus 36,5 39 s s s 32 33,5 s ,5 s 29 31,5 s ,5 s 27 28,5 s 4 < 30 s < 27 s 5 Aika pyöristetään puolen sekunnin tarkkuudella Nukenkanto-testiä ei pisteytetä, vaan se arvioidaan joko hyväksyttynä tai hylättynä suorituksena. Suoritus on hyväksytty, kun hakija siirtää noin 80 kilon painoista nukkea oikealla nostotavalla yhtäjaksoisesti. Nukkea siirrettäessä ainoastaan nuken kantapäät koskettavat maata. Naiset kuljettavat nukkea 15 metriä ja miehet 20 metriä. Nuken nosto- ja laskutapa sekä kuljetus esitellään hakijoille koetilanteessa. 8

9 Ylätaljan-/leuanvedossa suorituskerrat pisteytetään. Suorituksen arvioija ilmaisee ääneen laskemalla, montako hyväksyttyä vetoa hakija on suorittanut. Naiset suorittavat ylätaljan vedon painolla, joka on 70 prosenttia suorittajan oman kehon painosta. Miehet suorittavat leuanvedon toistoleuanvetona oman kehon painolla tai vaihtoehtoisesti ylätaljan vedon 100 kilon painolla. Suorituskerrat Pistemäärä = hylätty suoritus >15 5 Molemmissa suoritustavoissa käytetään myötäotetta (rystyset itseen päin) ja aloituksessa kädet ovat suorana kyynärnivel oienneena. Ylätaljan veto suoritetaan vetämällä käsillä yhtäjaksoisesti niin, että leuan kärki menee tangon yli. Ylätaljan vedossa istuimen selkätuki rajoittaa heilumista ja keinuliikettä vetosuorituksessa. Ylätaljan suoritus tehdään leveällä tangolla. Leuanveto suoritetaan niin, että tangossa suorin käsin roikkuva hakija vetää itsensä ylös siten, että hänen leukansa menee tangon päälle. Liikettä ei saa vauhdittaa jaloilla ja jalkojen tulee olla suorituksen aikana ristissä nilkkojen kohdalta. Suorituksen arvioija voi rajoittaa heilumista ja keinuliikettä. Penkkipunnerruksessa suorituskerrat pisteytetään. Suorituksen arvioija ilmaisee ääneen laskemalla, montako hyväksyttyä punnerrusta hakija on suorittanut. Naiset suorittavat penkkipunnerruksen 35 kilon painolla ja miehet 65 kilon painolla. Suorituskerrat Pistemäärä = hylätty suoritus > 18 5 Suorituksessa ote tangosta on hartioiden leveydeltä. Aloituksessa kädet ovat suorana, kyynärnivel oienneena. Jalkojen tulee olla irti lattiasta (jalkapohjat penkillä tai nilkat ristissä penkin yläpuolella). Takamuksen tulee pysyä penkissä. Tanko lasketaan alas niin, että se koskettaa rintaa (pallean yläosaa), ja nostetaan ylös suorille käsille yhtäjaksoisesti. Ketteryyskokeesta, nukenkantotestistä, ylätaljan-/leuanvedosta sekä penkkipunnerruksesta on esittelyvideot Polamkin internetsivuilla. 5.3 Soveltuvuuden arviointi psykologinen osio 0 25 pistettä (liukuva pisteytys) haastattelu 0 10 pistettä (0, 2, 4, 6, 8 tai 10) yksilö- ja ryhmätehtävä 0 5 pistettä (0, 1, 3 tai 5) 9

10 Tietoa arviointia varten tuotetaan muun muassa hyödyntäen yleisesti käytettyjä ja turvallisuusalan arviointitarpeisiin kehitettyjä testejä ja kartoituksia sekä muita kirjallisia tehtäviä. Arviointitiedon kokonaisuus käsittää lisäksi yksilö- ja ryhmätehtävissä sekä haastattelussa hakijasta saadut havainnot ja vaikutelmat. Turvallisuusalan arviointikäytännön mukaisesti soveltuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää myös tietoja hakijan aiemmista soveltuvuusarvioista, jos hän on ennen osallistunut Polamkin valintakokeeseen Psykologinen osio Haastattelu Psykologisessa osiossa arvioidaan muun muassa hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisuvalmiuksia, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia sekä poliisin työssä tarpeellista kykyä ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta. Psykologisessa osiossa arvioitavat alueet pisteytetään ja hylkäävään arvioon päädytään, jos hakija saa jollakin alueella 0 pistettä. Hylkäävään arvioon voidaan päätyä myös psykologisen osion kokonaisuuden perusteella. Arvioitavia alueita ovat muun muassa motivaatio, itsetuntemus ja poliisialan tuntemus sekä ymmärrys alan erityisyydestä ja vaatimuksista. Lisäksi arvioidaan hakijan asenteita sekä suhtautumista työelämään ja työkyvyn ylläpitämiseen. Haastattelussa saatu 0 pistettä karsii hakijan Yksilö- ja ryhmätehtävä 6. Yksilötehtävässä arvioidaan muun muassa hakijan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, analyyttisyyttä ja perustavia esiintymisvalmiuksia. Ryhmätehtävässä arvioidaan hakijan yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksia. Yksilö- ja ryhmätehtävässä saatu 0 pistettä ei karsi hakijaa. Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes Polamkin osoittama terveydenhuollon ammattihenkilö on suorittanut koulutukseen valitulle Polamkin terveystarkastusohjeen mukaisen terveystarkastuksen ja huumausainetestauksen, ja todennut hänen terveytensä poliisin tehtävään soveltuvaksi. Opiskelijaksi valitun terveydentilasta säädetään seuraavaa: hakijalla ei saa olla sellaista sairautta, vikaa tai vammaa, joka alentaa hakijan toimintakykyä siinä määrin, että hakija ei selviydy poliisin tehtävistä, hakija ei käytä tai ole käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, hakijan näöntarkkuus on ilman laseja molemmilla silmillä erikseen vähintään 0.2 sekä laseilla korjattuna vähintään 1.0 ja hakija kuulee ilman apuvälineitä molemmilla korvilla tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä. 10

11 Hakija antaa hakiessaan tarvittavat tiedot terveydentilastaan terveystarkastuksen suorittamista varten. Terveystarkastuksessa koulutukseen valitun oman terveysturvallisuuden lisäksi arvioidaan valitun terveydentilan merkitystä myös järjestelmän turvallisuudelle sekä otetaan huomioon koulutusvaatimukset sekä -olosuhteet. Terveystarkastus sisältää myös näkökyky- ja kuulotestauksen sekä alkoholin riskikäyttöä selvittävän AUDITtestin tai vastaavan testin. Terveystarkastuksen lisäksi suoritetaan huumausainetestaus. Huumausainetestauksessa selvitetään onko hakija käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tarvittaessa terveystarkastuksessa selvitetään myös, onko hakijan toimintakyky heikentynyt huumausaineiden lääkinnällisen käytön vuoksi. Arvioitaessa sairauden merkitystä työkykyä alentavana tai rajoittavana sairautena, terveystarkastusta tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö voi pyytää tarvittaessa Polamkin suostumuksella lausuntoa ao. sairauden erikoislääkäriltä. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Polamkille kirjallisen johtopäätöksen siitä, onko opiskelijaksi valitun terveydentila poliisimiehen tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen. 7. Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen valitusta on tehty turvallisuusselvityksistä annetun lain mukainen turvallisuusselvitys. 8. Mikäli hakija tarvitsee erityisjärjestelyjä valintakokeessa, tulee hänen tehdä kirjallinen hakemus tarvittavista järjestelyistä ja toimittaa hakemus Polamkiin ennen hakujakson päättymistä. Hakulomake erityisjärjestelyjen hakemista varten on Polamkin internetsivuilla. Polamk ilmoittaa hakijalle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä. Lisäaikaa voidaan myöntää kirjallisen kokeen esseehen hakemuksesta seuraavissa tapauksissa: hakija toimittaa kopion ylioppilastutkintolautakunnan päätöksestä, jolla hänelle on myönnetty ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaa, hakija toimittaa lukilausunnot keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kahdelta lausunnonantajalta. Lukilausunnon antajan tulee olla lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti tai muu lukiasiantuntija (esimerkiksi lukihäiriöön perehtynyt lääkäri). Lausunto voi olla hankittu peruskoulun 9. luokalla tai sen jälkeen. 11

12 Erikoislääkärinlausunnon lausunnonantajan tulee olla lastenneurologi, neurologi tai foniatri. Lausunnon tulee olla peruskoulun suorittamisen jälkeen hankittu. Jos lisäaikaa koskeva hakemus hyväksytään, hakijan koeaikaa esseen kirjoittamisessa jatketaan 30 minuutilla. 9. Haku- ja valintamenettelyn edetessä vaiheittain Polamk tekee päätöksen siitä, ketkä hakijat kutsutaan seuraavaan vaiheeseen. Polamk tekee opiskelijavalintapäätöksen. Koulutukseen valitaan hakijat valintakokeen yhteispistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Kahden tai useamman hakijan yhteispistemäärän ollessa tasan, näiden hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee soveltuvuuden arvioinnin kokonaispistemäärä. Mikäli tämäkin pistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaisee ensimmäiseksi haastattelussa, toiseksi psykologisessa osiossa ja kolmanneksi yksilö- ja ryhmätehtävässä saatu pistemäärä. Mikäli myös nämä pistemäärät ovat samat, valitaan koulutukseen kaikki samoilla pisteillä olevat hakijat. Opiskelijavalintapäätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen valittu on todettu poliisin tehtävään soveltuvaksi Polamkin osoittaman työterveyshuollon ammattihenkilön suorittaman terveystarkastuksen ja huumausainetestauksen sekä Suojelupoliisin suorittaman perusmuotoisen turvallisuusselvityksen perusteella. Peruutusten vuoksi vapautuvalle opiskelupaikalle kutsutaan varasijalta pistejärjestyksessä. 10. Hakijalle tiedotetaan opiskelijavalintapäätöksestä sähköisesti. 11. Polamkilla on oikeus käsitellä opiskelijaksi ottamista koskevassa asiassa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 49 :n perusteella henkilötietolain (523/1999) 11 :n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja eli tietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta ja henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia. 12. Nämä valintaperusteet tulevat voimaan