Hälyri-Sovellusprojekti. Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 Hälyri-Sovellusprojekti Projektisuunnitelma Niko Mononen Veli-Mikko Puupponen Ilkka Rautiainen Atte Söderlund Versio: Julkinen 19. maaliskuuta 2014 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä

2 Hyväksyjä Päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Projektipäällikkö Tilaaja Ohjaaja..2014

3 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Tietoa dokumentista Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) Dokumentin nimi: Hälyri-projekti, Projektisuunnitelma Sivumäärä: 28 Tiedosto: Halyri_projektisuunnitelma_0.2.0.tex Tiivistelmä: Projektisuunnitelassa kuvataan Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Suunitelmasta selviää projektin taustat, käytettävissä olevat resurssit, sekä tavoitteet. Suunitelmassa myös kuvataan projektin tehtävien jakautumista jäsenten kesken, sekä projektin prosessimalli ja läpiviennin aikataulua. Suunitelmassa kartoitetaan projektiin liittyviä riskejä, sekä arvioidaan niiden todennäköisyyttä, toteutumisen haittavaikutuksia ja riskien hallintaa. Avainsanat: Hätäkeskus, hätäpuhelu, matkapuhelin, sovellus, EKG, videopuhelu, Windows phone 8 i

4 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Versiohistoria Versio Päivämäärä Muutokset Tekijät Projektisuunitelman tekeminen aloitettu. NM Suunitelmaa täydennetty. NM Projektin hallinta NM Prosessimalli ja riskit NM Johdanto, yhteenveto ja viimeistelyä NM Aikataulutus ja työnjako. ja viimeistelyä NM Korjauksia ulkoasuun NM Korjauksia tekstisisältöön NM Tavoitteet, tulokset, resurssit päivitetty NM Projektiorganisatioluku päivitetty NM Termit, vastuualueet, aikataulu ja järjestystä NM muutettu Työmäärät, riskiarviot ja viimeistelyä NM ii

5 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Tietoa projektista Projekti kehittää uudenlaisen yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on hyödyntää osaa matkapuhelimien merittävästi lisääntynttä datan lähetys- sekä vastaanottokykyä osaksi auttamisprosessia. Projektissa kehitettävällä hätätietojärjestelmän prototyypin avulla pyritään osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet niiltä osilta kuin se on järkevää. Tavoiteena kehitettävällä tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien käyttöä. Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) Tilaaja: Vesa Lappalainen Tero Tuovinen Ohjaajat: Jaakko Kosonen Olli Kauppinen Jukka-Pekka Santanen Asiantuntijat: Helena Jäntti Yhteystiedot: iii

6 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Sähköpostilistat: Sähköpostiarkistot: servlet/list-archive/halyri/, servlet/list-archive/halyri_opetus/ Projektitila: AgC puh iv

7 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti v

8 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Sisältö 1 Johdanto 1 2 Termit 2 3 Taustaa 4 4 Tavoitteet Projektin tavoittet Tulokset Oppimistavoitteet Organisaatio ja resurssit Projektiorganisaatio Projektin tilat, laitteet ja ohjelmistot Dokumentointityökalut Ohjelmointityökalut Luennot ja perehdytykset Projektin käytänteet Tiedotus Palaverit Tiedostojen nimeäminen Hakemistorakenne Lähdekoodi Versiointi ja versiohallinta Testaus Katselmoinnit ja tulosten hyväksyminen Tulosten koostaminen ja toimittaminen Tehtävät, työmäärät ja työnjako Vastuualueet Työmäärä Prosessi ja aikataulu Prosessi Aikataulu vi

9 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 9 Riskit ja riskien hallinta Riskien todennäköisyydet ja haitat Alustan rajoitukset Kehitäjien tietotaidon puutteet Tavoitteiden rajaaminen Tiedotuksen puutteet Jäsenten poissaolot Projektihallinnan kokemattomuus Yhteenveto Lähteet 28 vii

10 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen viii

11 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 1 Johdanto Hälyri -projekti toteuttaa Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014 kartoituksen ja prototyypin hätäkeskussovelluksesta. Sovelluksen on tarkoitus hyödyntää kehittyneiden matkapuhelinten ominaisuuksia hätäpuhelun aikana osana auttamisprosessia. Projektisuunnitelma kuvaa Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Suunitelmassa kuvataan projektin taustoja, käytettävissä olevat resurssit ja tavoitteet. Suunitelmassa on myös kuvataan projektin tehtävien työmääriä ja jakautumisia jäsenten kesken, sekä projektin prosessimalli ja läpiviennin aikataulu. Suunnitelmassa kartoitetaan projektiin liittyviä riskejä on kartoitettu, sekä arvioitu niiden todennäköisyyttä ja riskien toteutumisen haittavaikutuksia. Suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Paatti-projektin projektisuunnitelmaa [3] sekä Sovellusprojektien ohjetta [1]. Luvussa 2 esitellään dokumentissa käytetyt termit ja niiden merkitys. Luku 3 kuvaa projektin taustoja ja luku 4 kuvaa projektin tavoitteita, sekä projektiryhmän jäsenten oppimistavoitteita. Luvussa 5 esitellään projektin organisaatio ja resurssit. Luvussa 6 kuvataan projektin käytänteitä. Luvussa 7 hahmotellaan projektin keskeisimmät tehtävät, oleellisimpien tulosten vastuuhenkilöt, sekä arvioidaan tehtävien työmääriä. Luvussa 8 kuvataan projektin etenemistä ja projektin aikataulu. Luvussa 9 kuvataan projektin ennakoituja riskejä ja niiden hallinta. 1(28)

12 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 2 Termit Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: EKG Hätäkeskus Käyttöliittymä Mobiilisovellus Palvelin Palvelinsovellus Prototyyppi Tietojärjestelmä Tietokanta Sovellusprojekti on sydänsähkökäyrä eli elektrokardiogrammi. vastaanottaa ja käsittelee yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetut hätäpuhelut. on se laitteen, ohjelmiston tai minkä tahansa muun tuotteen osa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. on sovellus, joka on suunniteltu mobiilipäätelaitteisiin eli matkapuhelimiin, älypuhelimiin kämmentietokoneisiin sekä ammattikäyttöön tarkoitettuihin mobiilipäätelaitteisiin. on palvelinsovellusta suorittavaa tietokone. on ohjelma, joka tarjotaa erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. tarkoittaa alkuperäistä, ensimmäistä versiota, jolla on tarkoitus tarkistaa konseptin tekninen toimivuus. on ihmisistä, tietojenkäsittelylaitteista, tiedonsiirtolaitteista ja ohjelmistoista koostuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on tietojen käsittelyn avulla tehostaa tai helpottaa jotain toimintaa tai tehdä se ylipäätään mahdolliseksi. on tietotekniikassa käytetty termi tietovarastolle. on tietotekniikan laitoksen opintojakso. Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: Alusta FreeMind GanttProject on synonyymi käyttöjärjestelmälle. on ajatuskarttasovellus. on ajan- ja resurssienhallintaohjelma projekteille. 2(28)

13 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Git LaTeX Lähdekoodi Trac on hajautettu versiohallintajärjestelmä. on ladontaohjelmisto. on tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta. on hyvin yksinkertainen www-pohjainen alun perin ohjelmistoprojektien hallintaan tarkoitettu järjestelmä WP8 on lyhenne sanasta Windows Phone 8. YouSource on Git-versiohallintaohjelmistoa tukeva lähdekoodien julkistusjärjestelmä. 3(28)

14 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 3 Taustaa Matkapuhelinteknologia on kehittynyt huimasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin Suomessa jokaiseen puhelinliittymään kytketään automaattisesti mahdollisuus tietoliikennedatan siirtämiseen, ja käytännössä suurin osa tänä päivänä myytävistä matkapuhelimista on varustettu "älyominaisuuksilla". Tämä älypuhelimien laaja kattavuus tarjoaa luonnollisen ja tehokkaan tavan lähestyä kehittämään perinteistä hätäpuhelua nykyaikaan. Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuksen tehtävänä on puhelun aikana luoda vakioidulla menettelyllä riskiarvio tilanteesta ja välittää tehtävä asianomaiselle viranomaiselle. Tänä päivänä hätäpuhelu on rajoittunut puheyhteyteen hätäkeskuksen päivystäjän kanssa. Pelkän puheyhteyden avulla kokonaisarvion tekeminen tilanteesta voi olla joskus erittäin haastavaa ja virhearvioita sekä niiden seurauksia voidaan lukea päivälehdistä aika-ajoin. Virhearviot voivat aiheuttaa seuraavanlaisia ongelmia: Tilannetta tai riskiä ei tunnisteta, jolloin viranomaisapu viivästyy tai jää saapumatta, ja pahimmillaan menehtyy ihmishenkiä. Tilanne tai riski yiarvioidaan, josta seuraa viranomaisresurssien epätarkoituksen mukainen käyttö johtaen mm. seuraaviin ongelmiin: Liian suuri vaste tehtävän todelliseen riskiin nähden. Hälytysajojen lisääntyminen lisää liikenneriskiä. Projektin tavoitteena on osoittaa uudenmallisten yhteyksien laaja ja innovatiivinen hyödynnettävyys hätätilanteiden arvioinnissa ja hallinnassa. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella on Sapporo projektin kautta laaja kokemus julkisen hätäviestijärjestelmän kehittämisestä sekä pilotoinnista. Tästä saadun tiedon perusteella vastaava pilotointi voitaisiin luotettavasti suorittaa yliopiston projektissa. Projektissa kehitettäisiin prototyyppi, tietojärjestelmä, joka voisi toimia hätätilanteessa lisäapuna perinteisen 112-hätäpuhelun rinnalla. Valmistuttuaan jokainen kansalainen voisi ilmaiseksi ladata sovelluksen omalle puhelimelleen niin halutessaan. Toiminta perustuu siis keskeisesti vapaaehtoisuuteen, eikä ensimmäisessä vaiheessaan tule vaikuttamaan perinteisen 112 numeron toimintaan ja siihen liittyviin säädöksiin. 4(28)

15 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 4 Tavoitteet Luvussa käsitellään projektissa toteutettavalle tietojärjestelmäälle ja muille tuloksille sekä ryhmän oppimiselle asetettuja tavoitteita. 4.1 Projektin tavoittet Projektin tavoitteena on demonstroida älypuhelimeen asennettavan 112-sovelluksen toimintaa. Sovelluksen tarkoitus ei ole korvata perinteistä hätäpuhelua, vaan sovelluksen tarkoitus on tukea nykyistä hätäkeskusjärjestelmää siten, että hätäpuhelun aikana tilanteesta tehtävän riskiarvion tekeminen helpottuisi ja tehostuisi. Tavoitteena on, että soitettaessa hätäpuhelu uuden sovelluksen kautta, puhelin lähettää automaattisesti a) paikka ja henkilötietoja b) avaa kaiutin, video- tai kuvayhteyden hätäkeskukseen c) välittää mahdollista fysiologista mittausdataa potilaiden tilanteesta hätäkeskukseen riskin arvion tueksi. (esimerkiksi älypuhelimella mitattu EKG). Sovellus huolehtii tarvittavasta kaistastaan siten, että huonoilla yhteyksillä toimittaessa rakennetaan perinteinen hätäpuhelu automaattisesti. Lisäksi äärimmäisen hankalissa olosuhteissa puhelin lähettää olennaisen tiedon suoraan viestillä hätäkeskukseen. Projektin tavoitteisiin kuuluu myös aiheen ympärillä olevien käyttäjän tarpeiden ja sovelluksen teknisten vaatimusten kartoittaminen laatimalla vaatimusmäärittely hätäkeskusjärjestelmälle. Järjestelmä on kuvattu kaaviossa (28)

16 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Kuva 4.1: Hätäkeskusjärjestelmä 4.2 Tulokset Tietojärjestelmän ohella projektiryhmä toteuttaa seuraavat dokumentit: Ajankäyttöraportti[2] sisältää ryhmän jäsenten kirjaamat työtunnit sekä niiden jakautumisen eri tehtäville ja tehtäväkokonaisuuksille. Esittelymateriaali sisältää väli- ja loppuesittelyn materiaalit ja pöytäkirjat. Itsearvioinnit sisältävät ryhmän jäsenten arvioinnit omasta toiminnasta, onnistumisesta, kokemuksista ja oppimisesta. Kartoitukset sisältävät projektin esitutkimusvaiheessa laaditut dokumentit. Kokouksien dokumentit sisältävät kokouksien esityslistat, pöytäkirjat ja tilakatsaukset. Lähdekoodi sisältää lähdekoodin kommentteineen. Luokkadokumentaatio Luokkadokumentaatio sisältää lähdekoodista automaattisesti luout dokumentit. Kokouksien dokumentit sisältävät kokouksien esityslistat, pöytäkirjat ja tilakatsaukset. 6(28)

17 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Projektiraportti kuvaa projektin läpivientiä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Projektisuunnitelma kuvaa projektin tavoitteita, resursseja, yleisiä käytänteitä, tehtäviä, aikataulua ja riskien hallintaa. Sovellusraportti kuvaa toteutetun sovelluksen rakenteen ja toiminnot, puutteelliset ja heikot toteutusratkaisut sekä jatkokehitysideat. Sähköpostiarkistot sisältävät kaikki projektin sähköpostilistoilla käydyt keskustelut. Vaatimusmäärittely kuvaa projektin tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, sekä tavoitteet ja rajoitteet. 4.3 Oppimistavoitteet Projektin kuluessa jäsenet saavat käsityksen siitä, millaista ohjelmistoalan projektimuotoinen ryhmätyö oikeasti on. Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan uusiin ohjelmointitekniikoihin asiantuntevassa ympäristössä. Ryhmän jäsenet ovat asettaneet seuraavia henkilökohtaisia tavoitteita: 1. Niko Mononen haluaa oppia projektissa ohjelmistoprojektin johtamista. 2. Veli-Mikko Puupponen haluaa kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöskentelystä. 3. Ilkka Rautiainen haluaa kehittää ohjelmointiosaamista. 4. Atte Söderlund haluan oppia projektiluontoista työskentelyä kokonaisuudessaan. 7(28)

18 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 5 Organisaatio ja resurssit Luvussa esitellään projektiorganisaatio, käytössä olevat resurssit sekä projektiin liittyvät oheiskurssit ja perehdytykset. 5.1 Projektiorganisaatio Projektiryhmän muodostavat Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte Söderlund. Niko monosella on aiempaa ohjelmointikokemusta työelämästä, sekä omien ohjelmistoprojektien osalta. Veli-Mikko Puupposella on myös ohjelmointikokemusta yliopiston ohjelmointikurssien sekä omien ohjelmistoprojektien osalta. Hänellä on myös paljon tietämustä erilaisista tietojärjestelmistä ja siitä on hyötyä sovelluksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Ilkka rautiaisella on ohjelmointitaitoja yliopiston ohjelmointikursseilta ja hän haluaa kehittää ohjelmointiosaamistaan. Atte Söderlundilla on aiempaa kokemusta mobiiliohjelmoinnista. Tilaajan edustajina toimivat Tero Tuovinen ja Vesa Lappalainen tietotekniikan laitokselta. Jukka-Pekka Santanen on projektin vastaava ohjaaja. Teknisiä ohjaajia ovat Olli Kauppinen ja Jaakko Kosonen. Projektiin kuuluu myös asiantuntijoita, joita ovat mm. Helena Jäntti. Jyväskylän yliopiston IT-tuki vastaa ryhmän käytössä olevista laitteista ja ohjelmistoista. Projektiin kuuluvan viestintäkurssin kirjoitusviestinnän opettajana toimii Timo Nurmi ja puheviestinnän opettajana Hanna Kivimäki. Projektin väliesittelyt pidetään puheviestinnän yhteydessä. 5.2 Projektin tilat, laitteet ja ohjelmistot Projektiryhmä sai käyttöönsä tietotekniikan laitokselta Agorasta huoneen C223.2, jossa on asennettuina neljä Windows 8 -työasemaa. Sovellusprojektien avotilassa on ryhmän käytössä yliopiston monitoimitulostin. Ryhmän jäsenet pystyvät tulostamaan projektiin liittyvät dokumentit ilman maksuja. 8(28)

19 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Ryhmällä on mahdollisuus varata käyttöönsä videoprojektori, kannettava PC, digitaalisanelin. Tietotekniikan laitos tarjoaa ryhmälle kahvit, teet, mehut. Projektiryhmällä on käytettävissä virkistystila, jossa on vedenkeitin ja kahvinkeitin. Projektilla on käytössään yhteinen verkkolevy ja WWW-sivusto projektin tiedostojen säilytystä varten. Verkkolevy on hakemistossa //eppu.it.jyu.fi/halyri ja sivusto osoitteessa Projektilla on käytössä sähköpostilistat ja Sähköpostilistojen keskustelua voi lukea wwwselaimella osoitteesta ja Projektissa toteutettava lähdekoodi sijoitetaan YouSource-julkistusjärjestelmään. 5.3 Dokumentointityökalut Projektisuunnitelma, vaatimusmäärittely ja projektiraportti laaditaan L A TEX-ladontaohjelmistoll Microsoft Office -toimisto-ohjelmistolla laaditaan esitysgrafiikat ja projektisopimus. Vaatimusmäärittelyn tekemisessä käytetään myös freemind-ajatuskarttaohjelmaa. Pöytäkirjat tehdään, joko Microsoft Office -toimisto-ohjelmistolla, tai L A TEX-ladontaohjelmistolla Tarvittavat lisäesitysgrafiikat, kuten tilakatsaukset luodaan PowerPoint-ohjelmalla. Projektin aikataulutus toteutetaan käyttämällä GanttProject-ohjelmaa ja Excel-taulukkolaskenta Kaikki dokumentit pyritään julkistamaan myös pdf-muodossa. Raakatekstimuodossa laaditaan muut tekstidokumentit, kuten esityslistat. Ajankäytönseurantaan ryhmällä on käytössään Petri Heinosen sovellusprojekteille toteuttama Excel-sovellus[2]. Lisäksi kyseisestä ajankäytönseurannasta otetaan tilakatsaukseen vaadittavat graafit. Projektin dokumentit sijoitetaan trac-wikiin ja ne ovat luettavissa projektin osoitteessa 9(28)

20 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 5.4 Ohjelmointityökalut Sovellukset tehdään käyttämällä Microsoftin Visual Studio ohjelmaa ja Windows Phone SDK[5] kehitystyäkaluja. Projektiryhmä voi kuitenkin toteuttaa osia sovelluksista eri tekniikoilla, jos se on tarpeellista. 5.5 Luennot ja perehdytykset Projektin rinnalla järjestetään kaksi oheiskurssia: sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja ja projektiviestintä IT-alalla Projektin rinnalla järjestetään kaksi oheiskurssia: sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja sisältyvät seuraavat luennot: aloitusluento, projektin johtaminen ja hallinta, projektipäälliköiden tapaamisia, käytettävyyspäivä, tekijänoikeus ja sopimukset sekä versiohallinta. Tarvittaessa kurssiin sisällytetään perehdyttämistä projektiin liittyvistä työkaluista ja tekniikoista sekä aihealueesta. Kurssiin Projektiviestintä IT-alalla kuuluvat puhe- ja kirjoitusviestinnän luentojen ja ryhmätöiden ohella projektissa laadittujen dokumenttien kirjoitusasun ja rakenteen muokkauksen työtunnit. Projektin aikana järjestettävät kaksi väliesittelyä kuuluvat viestintäkurssiin. Oheiskurssien työtunnit kirjataan omalle tehtäväkokonaisuudelle työajanseurantasovelluksessa. 10(28)

21 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 6 Projektin käytänteet Luvussa kuvataan projektissa noudatettavia käytänteitä. Nämä käytänteet edesauttavat projektin läpivientiä, asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tulosten toteuttamista. Käytänteiden tarkoitus on varmistaa, että projekti etenee aikataulussa, ja projektin aikana toteutetut tulokset ovat korkealaatuisia ja keskenään yhteneviä. 6.1 Tiedotus Projektin tiedotuksesta projektiorganisaation sisällä vastaa ensisijaisesti projektipäällikkö. Ryhmän jäsenet kommunikoivat ensisijaisesti projektipäällikön kanssa, mutta voivat kuitenkin vastuualueillaan välittää oleelliset asiat eteenpäin koko projektiorganisaatiolle. Projektiorganisaation sisäinen sähköpostilista halyri@korppi.jyu.fi on tarkoitettu tilaajien edustajille, ohjaajille, suunnattuun tiedotukseen. Sähköpostilistalle kuuluvat kaikki projektiorganisaation edustajat. Sähköpostilistalle lähetetyt viestit tallentuvat sähköpostiarkistoon, joka löytyy osoitteesta kotka/servlet/list-archive/halyri. Projektiryhmän jäsenten ja ohjaajien käytössä on myös sähköpostilista halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sen sähköpostiarkisto sijaitsee osoitteessa Sähköpostilistalla käsitellään sellaisia asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä tilaajalle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi projektiryhmän sisäiset palaverit sekä erilaiset opetukseen ja koulutukseen liittyvät asiat. Ryhmän sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin suullisesti, sillä ryhmän jäsenet työskentelevät samassa tilassa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Tarvittaessa tiedotus ja keskustelu voidaan ryhmän sisällä hoitaa sähköpostitse. 11(28)

22 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 6.2 Palaverit Projektiorganisaatio pyrkii pitämään yhteisen palaverin kerran kahdessa viikossa. Seuraavan palaverin ajankohta päätetään aina edellisessä palaverissa. Palavereissa käsitellään edellisen palaverin jälkeen tapahtuneita projektin etenemiseen vaikuttaneita asioita sekä tulevia toimenpiteitä ja tarvittavia päätöksiä. Jokaisessa palaverissa käydään läpi edellisen palaverin pöytäkirjaan merkityt päätökset sekä osallistujille osoitetut toiminpiteet ja niiden tila. Palavereissa projektipäällikkö esittää tilakatsauksen, jossa selvitetään projektin viikoittainen ajankäyttö eri tehtäväkonaisuuksiin. Palavereissa kasitellään toteutettavan sovelluksen ominaisuuksia ja vaatimuksia, sekä niiden toteutusratkaisuija. Palavereissa käsiteltävät asiat pyritään käymään läpi niin perusteellisesti, että asiakkaan edustajiat ja projektiryhmän jäsenet ymmärtävät asiat samalla tavalla, eikä väärinymmärryksiä pääse syntymään. Jos projektiryhmällä on esittää sovelluksesta konkreettisia käyttöliittymään liittyviä prototyyppejä, ne esitellään palavereissa. Palavereissa sovitaan myös projektiin liittyvistä käytänteistä. Jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan palavereissa sihteerinä tai puheenjohtajana, siten että kyseiset tehtävät kiertävät ryhmän keskenään sopimassa järjestyksessä. Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja pitää huolen siitä, että palaveri etenee esityslistan osoittamalla tavalla. Sihteeri laatii palaverista pöytäkirjan, jonka hän toimittaa myöhemmin palaverin puheenjohtajalle tarkistettavaksi. Kun pöytäkirja on puheenjohtajan osalta hyväksytty, puheenjohtaja tai sihteeri toimittaa sen koko projektiorganisaatiolle. Tämän lisäksi jokaisen ryhmän jäsenen ensimmäinen laatima pöytäkirja toimitetaan myös vastaavan ohjaajan ja kirjoitusviestinnän opettajan tarkastettavaksi. Pöytäkirja hyväksytetään seuraavassa palaverissa, ja siihen voidaan tällöin esittää muutoksia. 6.3 Tiedostojen nimeäminen Lähdekooditiedostojen nimeämisessä käytetään C# -kielen yleisiä käytänteitä. Tiedostojen ja hakemistojen nimet kirjoitetaan englanniksi, lisäksi tiedostonimet kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla ja välilyönnit korvataan alaviivoilla (_). Lähdekoodissa ja dokumentoinnissa käytettyjen tekstitiedostojen tallennusmerkistönä käytetään ensisijaisesti UTF-8-koodausta. 12(28)

23 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Dokumenttitiedostot nimetään projektin nimen ohella sisältöä kuvaavilla nimillä ja dokumentin kielen mukaisesti. Lisäksi julkistettaessa dokumenttien nimiin lisätään versionumero luvussa?? esitettyjen käytänteiden mukaisesti, esimerkiksi.pdf tiedosto nimetään. halyri_1.palaveri]_ poytakirja_[numero].[numero].[numero].pdf. 6.4 Hakemistorakenne Projektin tulokset tallennetaan CD-levylle ja projektin WWW-hakemistoon päähakemiston alle seuraavan hakemistorakenteen mukaisesti: dokumentit ajankaytto esittelyt itsearvioinnit projektiraportti projektisuunnitelma sovellusraportti vaatimusmaarittely katselmoinnit kayttoliittymademot lahdekoodit lisenssisitoumus luokkadokumentit ohjeet palaverit esityslistat katselmoinnit materiaali poytakirjat tilakatsaukset sahkopostiarkistot liikkuva liikkuva_opetus testaus testausraportit 13(28)

24 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen testaussuunnitelmat 6.5 Lähdekoodi Sovelluksen lähdekoodi kirjoitetaan noudattaen yleisiä C# -koodin käytänteitä. Koodin kommentoinnissa käytetään C#:n XML-tyylistä käytäntöä. Lähdekoodissa käytetyt aliohjelmat, luokat ja muuttujat nimetään mahdollisimman kuvaavilla, englanninkielisillä nimillä. Myös koko lähdekoodin kommentointi toteutetaan englanniksi. Seuraavassa on esimerkki edellellä esitettyjen käytänteiden mukaisesta C# -koodista. /// <summary> /// Some other method. </summary> /// <returns> /// Return results are described through the returns tag.</returns> /// <seealso cref="somemethod(string)"> /// Notice the use of the cref attribute to reference a specific method /// </seealso> public int SomeOtherMethod() { } return 0; /// <summary> /// Find what line of matrix contains the search value /// </summary> /// <param name="mat">matrix where we search</param> /// <param name="value">value we search</param> /// <returns>row index where we found the value. /// If many lines contains the value, we return the first index. /// If the matrix does not contain value, return -1</returns> /// <example> 14(28)

25 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti /// <pre name="test"> /// int[,] m = {{2,4,1}, {9,2,0}, {5,6,1}, {0,12,3}}; /// Matrix.WhatRowContains(m, 1) === 0; /// Matrix.WhatRowContains(m, 0) === 1; /// Matrix.WhatRowContains(m, 12) === 3; /// Matrix.WhatRowContains(m, 11) === -1; /// </pre> /// </example> public static int WhatRowContains(int[,] mat, int value) { for (int iy = 0; iy < mat.getlength(0); iy++) for (int ix = 0; ix < mat.getlength(1); ix++) { int luku = mat[iy, ix]; if (luku == value) return iy; } return -1; } /// <summary> /// The entry point for the application. /// </summary> /// <param name="args"> A list of command line arguments</param> public static int Main(String[] args) { // TODO: Add code to start application here return 0; } 6.6 Versiointi ja versiohallinta Tulosten versiohallintaan käytetään Git-versiohallintaohjelmistoa. Sovelluksen lähdekoodi sijoitetaan Git-pohjaiseen YouSource-julkistusjärjestelmään, josta se on myös asiakkaan ja ohjaajien saatavilla. Kaikki sovellukseen ja projektiin liittyvä julkaistu dokumentaatio säilytetään trac-wikissä. 15(28)

26 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Julkistetuissa dokumenttien ja sovelluksen lähdekoodien versioissa tullaan käyttämään kolmiportaista versionumerointia. Ryhmän sisäiset versiot aloitetaan versionumerosta 0.0.1, ja kunkin uuden version osalta kasvatetaan vähiten merkitsevää numeroa yhdellä. Tällöin toinen versio on versionumeroltaan Projektiorganisaatiolle julkistettava versioiden numerointi aloitetaan versionumerosta Seuraavat versiot numeroidaan kasvattamalla toisen tason numeroa yhdellä. Ensimmäisen hyväksytyn version numero on 1.0.0, ja sitä seuraavissa hyväksytyissä versioissa kasvatetaan toisen tason numeroa yhdellä. 6.7 Testaus Toteutetun sovelluksen toiminnan verifiointi tapahtuu yksikkö- ja järjestelmätestauksella. Yksikkötestaus toteutetaan testaamalla yksittäiset aliohjelmat ja metodit ComTest:in C#-versiolla[4] mikäli se on mahdollista. Testaussuunitelmat laaditaan vaatimusmäärittelyn pohjalta. 6.8 Katselmoinnit ja tulosten hyväksyminen Projektin aikana kirjoitettava lähdekoodi tullaan katselmoimaan vähintään kaksi kertaa projektin aikana. Katselmoinnissa tekninen ohjaaja kommentoi lähdekoodia antaen vinkkejä ja parannusehdotuksia. Tekninen ohjaaja myös hyväksyy lähdekoodin. Katselmointiin osallistuu teknisen ohjaajan lisäksi koko projektiryhmä, ja katselmoinnin havainnot kirjataan muistioksi. Projektin lopussa tulokset kokonaisuutena hyväksytetään projektin ohjaajilla sekä tilaajan edustajilla. Yksittäisistä tuloksista tilaajan edustajan hyväksyntä tarvitaan vähintään toteutetulle sovellukselle ja sovellusraportille. Tekninen ohjaaja hyväksyy lähdekoodin yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vastaava ohjaaja hyväksyy projektin keskeisimmät raportit, joita ovat projektisuunnitelma, projektiraportti ja sovellusraportti. Projektisuunnitelma ja projektiraportti, sovellusraportti sekä vaatimusmäärittely hyväksytään projektipäällikön, tilaajan edustajan ja projektin vastaavan ohjaajan allekirjoituksilla. 16(28)

27 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 6.9 Tulosten koostaminen ja toimittaminen Projektiryhmä kokoaa projektin tulokset projektikansioon ja CD-levylle. Projektikansioon kerätään kaikki projektissa laaditut dokumentit ja lähdekoodilistaukset. Lisäksi sähköpostiarkistot, tiivistelmä projektista ja jäsenten itsearvioinnit liitetään projektikansioon ja CD-levylle. CD-levylle tallennetaan edellisten lisäksi myös kehitetty sovellus. CD-levy koostetaan vasta, kun kaikki projektin tulokset on hyväksytty. Tulokset toimitetaan tilaajalle CD-levyllä. Laitokselle toimitetaan projektikansio, joka sisältää projekti-cd:n. Kolmas CD-levy toimitetaan laitoksen arkistoon. Projektikansio sijoitetaan projektitilan kokoushuoneessa olevaan kirjahyllyyn. 17(28)

28 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 7 Tehtävät, työmäärät ja työnjako Luvussa määritellään projektiryhmän jäsenten vastuualueet sekä eri tehtävien työmäärät ja työnjako. 7.1 Vastuualueet Projektipäällikkönä toimii Niko Mononen ja varapäällikkönä Atte Söderlund. Projektipäällikön vastuulle kuuluvat projektin suunnittelu ja hallinta, sekä ajankäytön seuranta. Projektipäällikkö vastaa myös projektisuunnitelman ja projektiraportin laatimisesta. Projektipäällikön tehtäviin kuuluu myös projektin tilan seuranta ja poikkeamiin reagoiminen. Jos projektipäällikkö ei jostain syystä pysty hoitamaan jotain edellä mainituista tehtävistä, vastuu siirtyy varapäällikölle Ryhmä jakaa tehtäviä melko monipuolisesti siten, että kaikki tekevät ainakin jossain vaiheessa projektia ohjelmistökehityksen tehtävätyypeistä: suunnittelua, toteutusta ja testausta. Tällöin kukin projektiryhmän jäsen saa kokemusta kaikista ohjelmistotuotantoprosessin vaiheista. Tehtävälle on alustavasti nimetty vastuuhenkilöt taulukossa 7.1. Tehtävä Projektisuunnitelma Projektiraportti Vaatimusmäärittely Käyttöliittymä Testaus Hätäkeskussovellus Mobiilisovellus Palvelinsovellus Vastuuhenkilö Niko Mononen Niko Mononen Veli-Mikko Puupponen Atte Säderlund Ilkka Rautiainen Ilkka Rautiainen Atte Söderlund Veli-Mikko Puupponen Taulukko 7.1: Olennaisten tehtävien vastuualueet Vastuuhenkilö vastaa tehtävän etenemisestä ja laadusta. Dokumentointia toteutetaan koko projektin ajan tasaisesti, jotta kaikki oleellinen saadaan kirjattua. Dokumentit laaditaan koko projektiryhmän voimin. 18(28)

29 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 7.2 Työmäärä Projektiryhmä käyttää projektiin 250 tuntia jäsentä kohden, yhteensä 1000 tuntia. Työmäärä vastaa kymmentä opintopistetta jäsentä kohti. Projektin työmäärä jakautuu tehtäväkokonaisuuksittain ja jästen kesken taulukkojen 7.1 ja 7.2 mukaisesti. 19(28)

30 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Taulukko1 Tehtäväkokonaisuus Tehtävä NM VMP IR AS Kaikki Projektin hallinta Projektisuunitelma Seuranta ja hallinta Suunittelu ja raportointi Projektiraportti Lisenssisitoumus Tiedotus Viimeistely ja kokoaminen Yhteensä Palaverit Esityslistat Palaverit Pöytäkirjat Valmistelu ja tutustuminen Yhteensä Perehtyminen Määrittely Suunittelu Toteutus Perehtyminen Yhteensä Alustava vaatimusmäärittely Vaatimusmäärittelyn päivitys Vaatimusmäärittelyn viimeistely Yhteensä Tietojärjestelmän rakenne Tietokannat Asetusten hallinta Mobiilikäyttöliittymä Hätäkeskuskäyttöliittymä Palvelinsovellus Rajapinnat Yhteensä Tietojärjestelmän rakenne Tietokannat Asetusten hallinta Mobiilikäyttöliittymä Hätäkeskuskäyttöliittymä Palvelinsovellus Rajapinnat Perehtyminen Yhteensä Sivu 1 Kuva 7.1: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 1/2 20(28)

31 Sivu 2 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Taulukko1 Testaus Viimeistely Suunittelu Yksikkötestaus Järjestelmätestaus Yhteensä Sovellusraportti Lähdekoodin viimeistely Yhteensä Tehtäväkokonaisuus Tehtävä NM VMP IR AS Kaikki Sovellusprojekti yhteensä Oheiskurrsit Puheviestintä Kirjoitusviestintä Sovellusprojektin hallinta Yhteensä Sovellusprojektit ja oheiskurssit yhteensä Kuva 7.2: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 2/2 21(28)

32 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 8 Prosessi ja aikataulu Luvussa kuvataan projektin etenemistä ja suunniteltu aikataulu. 8.1 Prosessi Projektin alussa on määrittely ja suunitteluvaihe. Tässä vaiheessa tehdään kartoitus järjestelmän vaatimuksista, jonka perusteella laaditaan vaatimusmäärittely ja hahmotellaan sovelluksen käyttöliittymää, rakennetta ja arkkitehtuuria. Tämän jälkeen toteutetaan sovelluksen, palvelimen ja hätäkeskuksen käyttöliittymän runko hyvin pienellä määrällä sovelluksen toivotuista toiminnoista. Kun runko on kasassa ja todettu toimivaksi, aletaan siihen toteuttamaan lisää ominaisuuksia vaatimusmäärittelyn pohjalta. Tämä tapahtuu kahden viikon jaksoissa, eli palaverissa esitellään tämän hetkistä sovellusta ja päätetään tilaajan kanssa, mitä uusia ominaisuuksia kehitetään seuraavaksi. Jokaiseen jaksoon sisältyy ohjelmiston suunnittelua, toteutusta ja testausta. 8.2 Aikataulu Kuvassa 8.1 on esitelty projektin aikataulu. Projekti alkoi , ja se päättyy viimeistään toukokuun lopussa. Ensimmäinen yksinkertainen prototyyppi on valmis 10.4 palaveriin mennessä ja sitten kahden viikon jaksoissa toteutetaan lisää ominaisuuksia palavereiden pohjalta. Toukokuussa ei toteuteta uusia ominaisuuksia vaan keskitytään ohjelmiston, lähdekoodin ja dokumentaation viimeistelyyn. 22(28)

33 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Kuva 8.1: Projektin gantt-kaavio 23(28)

34 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 9 Riskit ja riskien hallinta Luvussa kuvataan projektissa tiedostetut riskitja niiden vaikutukset projektin tuloksiin tai läpivientiin, sekä kuvataan toimia niiden ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi ja niistä toipumiseen. Jokaiselle riskille on toteutumisen varalta kirjattu toipumistapa. 9.1 Riskien todennäköisyydet ja haitat Riskien todennäköisyydet ja niistä seuraavat haittavaikutukset on esitetty taulukossa 9.1. Todennäköisyyttä ja haittavaikutusta arvioidaan asteikolla pieni, keskinkertainen ja suuri. Riski Todennäköisyys Haittavaikutus Alustan rajoitukset keskinkertainen suuri Kehittäjien tietotaidon puutteet keskinkertainen keskinkertainen Tavoitteiden rajaaminen keskinkertainen keskinkertainen Tiedotuksen puutteet pieni keskinkertainen Jäsenten poissaolot keskinkertainen pieni Projektihallinnan kokemattomuus keskinkertainen pieni Taulukko 9.1: Arvioidut riskit, niiden todennäköisyys ja haittavaikutus. 9.2 Alustan rajoitukset Projektiryhmä joutuu päättämään yhdessä tilaajan edustajien kanssa mille alustoille tietojärjestelmään kuuluvat sovellukset toteutetaan projektin aikana. Koska alustat ovat hyvin erilaisia, voi jonkin ominaisuuden toteuttaminen vaatia huomattavasti enemmän resursseja, kuin jollakin toisella alustalla. Alustan valinnasta riippuen joitakin tietojärjestelmältä vaadittujen ominaisuuksien toteuttaminen joudutaan rajaamaan projektin ulkopuolelle. 24(28)

35 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Riskiä pyritään minimoimaan tutustamlla etukäteen eri alustoihin mahdollisimman hyvin. Projektin aikana järjestelmään toteuttettavia ominaisuuksia voidaan myös tilanteen mukaan priorisoida uusiksi. 9.3 Kehitäjien tietotaidon puutteet Ohjelmiston toteutuksessa käytetään monia eri työkaluja ja tekniikoita, joista projektiryhmän jäsenillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Näinollen ryhmä ei aina osaa ennakoida mahdollisia ongelmakohtia. Tietotaidon puute voi vaikeuttaa tavoitteiden toteuttamista ja viivästyttää projektin aikataulua. Ryhmän jäsenet tutustuvat käytettäviin työkaluihin ja tekniikoihin. Ongelmien tullessa vastaan ryhmän jäsenten tietotaitoa pyritään hyödyntämään. Ongelmatilanteissa projektiryhmän on myös käytettävissään tekninen ohjaaja ja asiantuntijoita. 9.4 Tavoitteiden rajaaminen Projektiryhmä joutuu projektin alussa käyttämään paljon aikaa sovittaakseen tilaajan näkemykset yhtenäiseksi vaatimusmäärittelyksi. Ennen kuin ohjelmiston toteutus aloitetaan, pitää projektiryhmällä ja tilaajalla olla selkeä kuva siitä, mitä ohjelmiston osia ja toimintoja on mahdollista saada projektin aikana valmiiksi. Vaatimusmäärittelyyn tulee kirjata projektin aikana toteutettavat vaatimukset ja priorisoida ne. Sovittujen tavoitteiden muuttuessa täytyy ryhmän ja tilaajan yhdessä päättää, mitä vaatimusmäärittelyn vaatimuksia voidaan sivuuttaa, jotta uudet tavoitteet voidaan toteuttaa pysyen aikataulussa. Jos projektin kuluessa huomataan, että vaatimusmäärittelyn priorisointi on liian optimistinen ja kaikkia luvattuja vaatimuksia ei ehditä toteuttaa, täytyy ryhmän ja tilaajan yhdessä päättää, mitä vaatimusmäärittelyn vaatimuksia voidaan asettaa pienemmälle prioriteetille. 9.5 Tiedotuksen puutteet Projektiorganisaatiossa tiedonkulku on tärkeää. Tiedotuksen puute voi vaarantaa koko projektin aikataulussa pysymisen tai jopa sen onnistumisen. 25(28)

36 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Tiedotuksen täytyy olla riittävää, jotta jokainen projektiorganisaation osapuoli pysyy ajantasalla projektin kulusta ja omista tehtävistään projektin eteenpäin viemiseksi. Jos projektin tiedotuksessa havaitaan puutteita, projektipäällikön täytyy pystyä havaitsemaan ongelmat ja pyytää asianomaisia parantamaan tiedottamistaan. Jokaisen projektiorganisaation jäsenen täytyy tiedottaa havaituista ongelmista ja valmistuneista tehtävistä asiaankuuluville henkilöille. Ehkäisykeinoja muodostuville ongelmille on käyty läpi projektisuunnitelman projektin käytänteett osuudessa. 9.6 Jäsenten poissaolot Ryhmän yhdellä tai useammalla jäsenellä voi olla suunniteltuja poissaoloja kuten esimerkiksi matka tai ennakoimattomia kuten sairastuminen. Poissaolot ehkäistään tehtävien jaossa etukäteen. Lyhyet poissaolot voidaan ratkaista työtuntien tasaamisella poissaolon jälkeen ja pidemmän poissaolon tapauksessa asiasta keskustellaan projektin ohjaajan kanssa. Jos poissaolo vaikuttaa projektin aikatauluun tai tuloksiin, täytyy asiasta keskustella tilaajan kanssa ja neuvotella muutoksista toteutettavista vaatimuksista. 9.7 Projektihallinnan kokemattomuus Projektipäälliköillä ei ole aiempaa kokemusta projektin läpiviemisestä päällikkönä, joten työmäärien ja aikataulun arvioimien on vaikeaa. Projektihallinnassa ryhmän jäsenten apu projektipäälliköille on ensiarvoisen tärkeää. Ryhmän jäsenten täytyy muistaa, että projektipäällikkö on myös oppimassa projektin johtamista. Projektiryhmän jäsenillä on velvollisuus huomauttaa, jos projekti ei etene oikeaan suuntaan ja ryhmän jäsenten täytyy olla oma-aloitteisia ja huomauttaa, jos jokin tehtäviä jää tekemättä. Jos projektin projektin hallinnassa esiintyy ongelmia täytyy niistä keskustella projektin ohjaajan kanssa. Mahdollisten ongelmien havainnoinnissa auttaa tilakatsaukset ja projektiryhmän keskenäiset tapaamiset. 26(28)

37 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 10 Yhteenveto Sovellusprojekti kehittää hätätietojärjestelmän -prototyypin toteuttamisen ja kattavan kartoittamisen tekemisen lisäksi antaa projektiryhmän jäsenille kattava käsitys ohjelmistoprojektissa työskentelystä sekä senvaatimuksista ja työtavoista. Projektin tulokset luovutetaan tilaajalle toukokuun lopussa. Projektissa kehitettävää tietojärjestelmää on tarkoitus jatkokehittää, joten projektissa laadittuja dokumentteja tullaan hyödyntämään myöhemmin. 27(28)

38 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 11 Lähteet [1] Jukka-Pekka Santanen, Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: sovellusprojektit/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, [2] Petri Heinonen, Ajankäytönseurantasovellus, saatavilla Excelmuodossa <URL: ajankaytonseuranta.xls>, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, viitattu [3] Tapio Keränen, Toni Salminen, Jari Salokangas, Lauri Satokangas, Paattiprojekti, Projektisuunnitelma, saatavilla PDF-muodossa <URL: sovellusprojektit.it.jyu.fi/paatti/>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, [4] ComTest for C#, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: cc.jyu.fi/projects/comtest/wiki/comtestcsharp>, Tomi Karppinen, [5] Windows Phone SDK, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: windowsphone.com/en-us/>, Microsoft, (28)