17. Tiistaina 8 päivänä maaliskuuta 1988

Transkriptio

1 17. Tiistaina 8 päivänä maaliskuuta 1988 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely: 1) Ehdotukset kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottamista koskeviksi laeiksi.... Hallituksen esitys n:o 106/1987 vp. Lakivaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 6 2) Ehdotus laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten palkkauksesta.... Hallituksen esitys n:o 216/1987 vp. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 7 3) Ehdotus laiksi eräiden asuinrakennusten luovuttamisesta Rautatieasunnot Oy, Järnvägsbostäder Ab -nimiselle osakeyhtiölle.... Hallituksen esitys n:o 213/1987 vp. Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 8 4) Ehdotukset laeiksi eräiden sosiaalija terveydenhuollon hallintoa ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta... Hallituksen esitys n:o 43/1987 vp. Talousvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 9 5) Ehdotus laiksi arpajaislain 3 :n muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 2 Talousvaliokunnan mietintö n:o 2 Suuren valiokunnan mietintö n:o 10 Siv. 250 " " ) Ehdotukset eräiden lupamenettelyjen poistamista terveydenhuollon lainsäädännöstä koskeviksi laeiksi.... Hallituksen esitys n:o 214/1987 vp. Talousvaliokunnan mietintö n:o 3 Suuren valiokunnan mietintö n:o 11 7) Ehdotukset laiksi vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys n:o 208/1987 vp. Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 12 8) Ehdotukset laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virkatyyppejä koskevien säännösten kumoamisesta.... Hallituksen esitys n:o 205/1987 vp. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 13 9) Ehdotus laiksi eräiden asutusluottojen järjestelystä annetun lain 9 :n muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 218/1987 vp. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 3 Suuren valiokunnan mietintö n:o 14 10) Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 138/1987 vp. Liikennevaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 15 11) Ehdotus laiksi puolustusministeriön viroista ja toimista annetun lain kumoamisesta.... Hallituksen esitys n:o 204/1987 vp. Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 16 Siv. 257 " " 258 " " M

2 250 Tiistaina 8. maaliskuuta 1988 Siv. 12) Ehdotus laiksi patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta 258 Hallituksen esitys n:o 209/1987 vp. Toisen lakivaliokunnan mietintö n:o 1 Suuren valiokunnan mietintö n:o 17 13) Ehdotus laiksi vuoden 1987 satovahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 12 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 4 Suuren valiokunnan mietintö n:o 18 Puhetta johtaa toinen varapuhemies P e sälä. Nimenhuudon asemesta merkitään läsnäoleviksi ne edustajat, jotka ottivat osaa edelliseen täysistuntoon. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1) Ehdotukset kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottamista koskeviksi laeiksi 6 ja otetaan t o i se en käsittelyyn siinä sekä lakivaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 106/1987 vp., joka sisältää yllämainitut lakiehdotukset. 6. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen 12, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike, toisen lakiehdotuksen 5, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike, kolmannen lakiehdotuksen 9, 1 luvun otsikko 17 ja 18, 3 luvun otsikko, 19 ja 20, 4 luvun otsikko, voimaantulosäännös sekä lakiehdotuksen johtolause ja nimike, neljännen lakiehdotuksen 11, 1 luvun otsikko, voimaantulosäännös sekä lakiehdotuksen johtolause ja nimike sekä viidennen lakiehdotuksen 6, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan 2) Ehdotus laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten palkkauksesta 7 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 216/1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 7. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 1-12, johtolause ja nimike. 3) Ehdotus laiksi eräiden asuinrakennusten luovuttamisesta Rautatieasunnot Oy, Järnvägsbostäder Ab -nimiselle osakeyhtiölle 8 ja otetaan toiseen käsi t te 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 213/ 1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 8. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 1-3, johtolause ja nimike.

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja rahoitus 251 4) Ehdotukset laeiksi eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta 9 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä talousvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 43/1987 vp., joka sisältää yllämainitut laki ehdotukset. 9. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sitten ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen Yleiskeskustelu: Ed. Ikonen: Herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys sisältää ehdotukset eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta. Hallituksen esitys koskee myös raittiustyölain muuttamista 4 :n osalta siten, että raittiuslautakuntien tehtävistä voi huolehtia jokin muukin lautakunta kuin raittiuslautakunta. Kuntien raittiuslautakuntien toiminta on ollut tähän asti lakisääteistä ja nyt tämän hallituksen esityksen mukaan se tulee vuoden 1989 alusta vapaaehtoiseksi. Kun kyseessä olevasta hallituksen esityksestä käytiin lähetekeskustelua, monet puheenvuoron käyttäjät esittivät toivomuksen, että valiokunta kävisi asiasta perusteellisen keskustelun ja kuuntelisi eri tahojen asiantuntijoita. Hallituksen esitys sisältää viiden eri lain merkittäviä muutoksia. Valiokunta onkin kuunnellut lukuisia asiantuntijoita ja kuten arvata saattaa, heidänkään mielipiteensä eivät kaikilta osin olleet yhteneväisiä. En puutu tässä lain lääketieteellisiin ja hoidollisiin näkökohtiin. Kunnallistalouden kannalta huolestuttaa mielisairaslain muutoksen kohdalla kunnille asetettavat lisävelvoitteeet. Lain mukaan kunnille on siirtymässä 43 milj. markan lisärasite. Asiantuntijat vakuuttivat, että kustannukset korvataan kunnille ja että niistä myöhemmin neuvotellaan valtion ja kuntien välisissä järjest~lyasiakirjaneuvotteluissa. Meillä tosin on muistissamme, miten hyvitykset kunnille ovat jääneet monta kertaa toteutumatta, ja tästä olemme vastalauseessamme myös maininneet. Raittiustyölain määrittelemä raittiustyö on meillä Suomessa päihde- ja tupakkahaittojen yleisehkäisyyn erikoistunutta tiedotus- ja kasvatustoimintaa, jota lain mukaan suorittavat kunnat raittiuslautakuntien ja raittiustyötä tekevien järjestöjen välityksellä. Raittiuslautakuntien vapaaehtoistaminen astuu siis ensi vuoden alusta voimaan, ja saattaa käydäkin niin, että niissä kunnissa, joissa kipeästi tarvittaisiin ennalta ehkäisevää työtä, joka on ollut raittiuslautakuntien pääasiallisin tehtävä, ollaan raittiuslautakuntia ensimmäisenä lakkauttamassa. Itselläni vain on sellainen tunne, toivottavasti olen väärässä, että monissa kunnissa noudatetaan lain sallimaa tehtävien siirtoa ajan ja varojen säästämiseksi. Nythän puhutaan muidenkin lautakuntien tehtävien yhdistämisestä. Muutamalla kokouspalkkiolla ei kuitenkaan ihmeellistä säästöä synny. Siitä aiheutuu vain kunnallisen päätösvallan kaventumista puhumattakaan asiantuntijalautakunnan työn heikentymisestä. Toisaalta puhutaan kunnallisesta aktivoitumisesta ja nuorten kiinnostuksen lisäämisestä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vastuuseen. Kunnallisen päätösvallan kaventaminen toimisi nyt päinvastoin. Raittiustyön suunnittelua koskeva laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Raittiustyön täysipainoinen suunnittelu edellyttää, että suunnittelusta vastaavat kyseisen toimialan asiantuntijalautakunta ja sen alaiset viranhaltijat. Raittiustyön asiantuntijalautakunnan muuttuminen vapaaehtoiseksi ja tehtävien siirtyminen jollekin toiselle hallintokunnalle samanaikaisesti suunitteluvelvoitteiden voimaan astumisen kanssa saattaa aiheuttaa vakavan esteen suunnittelutyön onnistumiselle. Vuonna 1986 oli koko maassa raittiustehtävissä valtionosuuteen oikeuttavia päävirkoja 154 ja osa-aikaisia 254. Viranhaltijat ovat koulutukseltaan hyvin eri tasoisia. Osalla heistä on tarvittava koulutus, osa heistä on pätevöitynyt pitkällä työkokemuksellaan. Mutta monetkaan heistä eivät ilman uudelleen- tai täydennyskoulutusta pysty täysipainoisesti toimimaan jollakin muulla hallinnonalalla. Hallituksen esityksessä ei kerrota mitään viranhaltijoiden kohtalosta. Monet viranhaltijat ovat olleetkin hyvin huolestuneita työllisyydestään ja tulevasta toimenkuvastaan ottaen yhteyttä tännepäin ja kertoen huolestuneisuuttaan.

4 252 Tiistaina 8. maaliskuuta 1988 Talousvaliokunnan mietinnössä oleva lause "Nykyisen henkilökunnan asema on turvattava" lisättiin sinne yksimielisesti. Kiitänkin valiokunnan jäseniä yksimielisestä kannatuksesta ajatukselleni. Uskoisin, että tuo pienikin maininta rauhoittaa työntekijöiden mieliä tässä siirtymävaiheessa. Ed. Lauri 1 a (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Ikoselle toteaisin, että ilmeisesti hän ei oikein usko kunnallisen demokratian toimivuuteen, kun hän epäilee kuntien omaa kykyä ratkaista sitä, millä tavoin raittiustyö tai pikemminkin alkoholin haittoja vähentävä ja ehkäisevä työ kunnassa pitäisi tehdä. Tämä laki on nyt juuri siitä hyvä, että jokainen kunta saa järjestää ennalta ehkäisevän työn kuten se itse parhaaksi katsoo, ja minä ainakin siinä asiassa luotan kunnallisiin päätöksentekijöihin. Raittiuslautakuntien työ entisellään ei ainakaan suurissa kunnissa, suurissa kaupungeissa, ole saanut tätä Suomen kansaa kovinkaan paljon raitistumaan. Ehkä nyt olisi syytä sitten kokeilla hieman uusia ja uudella lailla luovia menetelmiä. Mitä tulee asianomaisen henkilöstön asemaan, olen ed. Ikosen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Uskon siinäkin kunnalliseen demokratiaan ja virkaehtopykäliin, että ne 400 henkilöä, jotka työtä tähä saakka ovat tehneet, tulevat tekemään sitä entisin virkaehdoin, ehkä vähän uudessa ympäristössä ja uusien työtovereiden kera. Kuitenkin ihan samalla tavoin heidän työnsä tulee olemaan turvattu kuin tähänkin saakka. Ed. R en k o (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Laurilan puheenvuoron johdosta on syytä todeta, että juuri tänä aikana, jolloin kunnille on ankarat säästöpäätökset pantu voimaan ja valtionavustukset ovat alakanttiin ja viivästyneet osittain, on erittäin arkaa lähteä kyseistä sektoria viemään kunnallisen päätöksenteon sisällä liikuteltavaksi aikana, jolloin me tiedämme, että koko maassa huumeiden käyttö on lisääntynyt huolestuitavassa määrin ja raittiusjärjestöjen toimintaa pitäisi pikemminkin tukea ja uudistaa siihen suuntaan, mitä yhteiskunta tällä hetkellä tarvitsee. Voi olla, että joudutaan vähäksi aikaa plus miinus nolla -tilaan ja myöhemmin joudutaan korjaamaan ja tukemaan myös raittiustointa, niin kunnallista kuin vapaaehtoisjärjestöjen puitteissakin tapahtuvaa. Ed. 1 kone n (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Laurilalle vastaan, että kyllä toki annan täyden arvon kunnalliselle demokratialle mutta todella siirtymävaiheessa huolestuttaa raittiuslautakuntien kohtalo, koska sen verran tunnen myös kunnallista toimintaa, että nyt tässä saumassa, kun puhutaan muittenkin lautakuntien lakkauttamisesta, saattaa tosiaan käydä niin, että tässä huumassa sellaisissakin kunnissa, joissa on toimivat raittiuslautakunnat, ikään kuin muodin mukaisesti mennää lakkauttamaan. Silloin ehkäisytyö heikkenee ja ennen kaikkea kunnallinen demokratia heikkenee. Ed. Lauri 1 a (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Rengolle ensinnäkin totean, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys raittiusjärjestöjen toiminnasta ollenkaan vaan pelkästään kunnallisesta, kunnan omaan koneistoon kuuluvasta raittiustyöstä. Ed. Ikoselle totean, että eihän lain muutos toki tee mahdottomaksi pitää kunnassa raittislautakuntaa, jos kuntalaiset itse sen parhaaksi katsovat, mutta ainakaan suurissa kaupungeissa eivät ehkäisevän työn kannalta kokemukset ole olleet kovin hyviä entisen järjestelmän aikana. On kai hyvä, että on mahdollisuus kokeilla myös jotakin uutta. Ed. M ö n k ä r e (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Rengolle on todettava, että ei meidän maassamme suinkaan huumeiden käyttö ole lisääntynyt. Jo vuonna 1982 meillä arveltiin henkilön olleen kosketuksessa poliisiviranomaisiin huumeiden käytön vuoksi ja viime vuosina tuo luku on ollut sama. Mutta ymmärsin, että ed. Renko käytti huume-nimitystä laajassa merkityksessä, että kyseessä oli alkoholin ja senkaltaisten aineiden käyttö. Alkoholin kulutus on Suomessa jatkuvasti ollut nousussa, ja merkille pantavaa on, että Suomi on yksi niitä harvoja Länsi-Euroopan maita, joissa alkoholin kulutus jatkuvasti lisääntyy, joten jotakin mätää ja epätervettä on meidän raittiustyössämme. Lakiesitys tekee nyt mahdolliseksi kunnissa yhdistää olemassa olevat voimavarat. Kunnissa on osaamista terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa jo ennestään, päihdeongelmaisten hoidossa ja ennalta ehkäisevässä työssä, ja raittiustyöntekijöiden osaamisen yhdistäminen tähän olemassa olevaan on varmasti ihan järkevä toimenpide, kun kunnat itse saavat arvioida ja päättää, miten se kaikkein tehokkaimmin voidaan järjestää. Ed. R en k o (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tarkoitin myös alueellisesti ihan

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja rahoitus 253 varsinaista huumeita, koska meillä Pohjois Suomen alueella on selvästikin suurempi paine lisääntymään päin kuin ehkä suhteessa täällä etelässä. Juuri samoilla alueilla kunnat kamppailevat suurten taloudellisten vaikeuksien kanssa, eli säästökohteita haetaan toden teolla, ja silloin kun kunnallinen raittiustoiminta jää vapaaehtoisuuden varaan, on oletettavissa, että myös säästöleikkuri hyvin herkästi käy käsiksi siihen. Luonnollisesti, vaikka laki ei koskekaan -aivan oikein, ed. Laurila- järjestöjä, samat tavoitteet on niin kunnallisella kuin raittiusjärjestötyölläkin, ja jos siitä osa leikataan pois, kokonaistavoitteissa ja työmäärässä sitten tietenkin on aukkoja. Ed. Laine (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Mönkäre sanoi puheenvuorossaan äsken, että nyt on tärkeätä yhdistää kaikki voimavarat raittiustyötä tekemään, ja sillä ed. Mönkäre perustelee nyt esillä olevaa ykköslain, siis raittiustyölain, muutosta. Mutta ed. Mönkäreelle haluan sanoa, että tähänkin saakka tämä yhteistyö on ollut mahdollista. Ei sitä nyt luoda tällä lailla, vaan se on tähänkin saakka ollut täysin mahdollista. Valitettavasti tuota yhteistyötä ei ole niin laajasti käytetty kaikkialla kuin olisi ollut tarpeen. Sitä paitsi terveyskasvatukseen tietysti luonnostaan kuuluu työ raittiiden elämäntapojen puolesta. Ei tämä laki sitä tehtävää nyt ole vasta tuomassa, vaan tämä tehtävä on tähänkin saakka kuulunut terveyskasvatuksen piiriin. Se on eri asia, miten sitäkin asiaa on hoidettu. Varmaan siitäkin löytyisi moitteen sijaa. Ed. Rantanen (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Aina, kun tässä salissa ovat olleet raittiusasiat keskustelun alla ja käsittelyn alla, tapahtuu ylilyöntejä, yleistyksiä ja yksinkertaistuksia. Kysymystä raittiuslautakunnan tehtävien yhdistämisestä jonkin muun lautakunnan tehtävän alaan ei voida perustella säästöpäätöksillä, mutta kun meillä on pieniä kuntia, joissa niillä ei ole töitä, on todella järkevää sallia tällainen kunnallisen itsehallinnon laajentuminen ja järkiperäistäminen hallinnossa. Minä totean ed. Mönkäreelle erään seikan. Hän totesi, että alkoholin käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, mikä onkin totta, mutta kun meillä työllinen väki eli täysi-ikäiseksi tullut väki kasvaa ja on kasvanut viime vuoteen saakka koko ajan, totta ihmeessä, jos keskimääräinen kulutus henkeä kohti pysyy suurin piirtein samana raittiustyön heikkoudestakin johtuen, silloin tietenkin kokonaiskulutus kasvaa ja sitä myöten tietenkin valtion tulot. Ed. Hauta 1 a (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Nyt hallituspuolueiden edustajat puhuvat kauniisti raittiustyön lisäämisestä, uusien muotojen etsimisestä. Nyt vain tehdään mahdolliseksi hallituksen esityksellä se seikka, että raittiuslautakunnat voidaan lopettaa. Tälläkö tavalla hallituspuolueiden edustajat luulevat, että raittiustyötä kunnissa tehostetaan? Kyllä se on ihan nurinkurista ajattelua, ja käy juuri päinvastoin. Kun raittiustyölaki muutama vuosi sitten hyväksyttiin eduskunnassa, sen jälkeen monissa kunnissa, mm. Turussa, on lähdetty aivan uudella tavalla tekemään ennalta ehkäisevää raittiustyötä, oikein tuloksellista. Raittiuslautakunnat ovat olleet monissa kunnissa yhteistyölautakuntia terveyslautakuntien ja sosiaalilautakuntien välillä. Raittiuslautakunnat ovat osoittautuneet erinomaisiksi raittiustyön ylläpitäjiksi. Nyt raittiuslautakunnat tehdään vapaaehtoisiksi. Se on melkoinen isku raittiustyötä kohtaan. Siitä kantavat vastuun nykyiset hallituspuolueet. Ed. Huuhtanen : Arvoisa puhemies! Niin sanottu pikku-valtava-paketti koostuu viidestä eri lakimuutoksesta. Talousvaliokunnassa laki mielisairaslain muuttamisesta keskustelutti valiokuntaa eniten yhdessä raittiustyölain muuttamisen kanssa. Omassa puheenvuorossani keskitynkin paketin kolmannen lain, mielisairaslain, muutosesitykseen. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä valtion mielisairaaloiden asema tulisi muuttumaan melkoisesti. Valtion mielisairaaloiden rooli olisi muodostumassa hyvin kapea-alaiseksi, erityisen vaarallisten ja vaikeiden henkilöiden hoitopaikaksi. Laajoihin asiantuntijalausuntoihin perustuen valiokunnassa päädyttiin väljempään ilmaisuun, joka takaa huomattavasti monipuolisemman potilasmateriaalin valtion mielisairaaloissa. Tätä on pidettävä merkittävänä muutoksena hallituksen esitykseen nähden. Lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa pidettiin valtion mielisairaaloiden kehittämistä ensiarvoisen tärkeänä. Erityisesti käytännön työn toteutuksesta vastaavat eri henkilöstöryhmät katsoivat, että tietty potilasryhmä, jolla on vaikea käyttäytymishäiriö sairaudestaan johtuen, vaatii sellaista erityisosaamista, jota valtion mielisairaalat ovat hankkineet. Myös alkanut oikeuspsykiatrian opetus Niuvanniemen sairaalassa tarvitsee monipuolisen potilasaineksen.

6 254 Tiistaina 8. maaliskuuta 1988 Lääkintöhallituksen rooli on hallituksen esityksessä korostunut, sillä hallituksen esityksessä päätöksen valtion mielisairaalaan ottamisesta ja sieltä poistamisesta tekee lääkintöhallitus. Talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti vain sairaalaan ottamisesta päätöksen tekee lääkintöhallitus. Tätäkin tulisi seurata tarkoin, onko tarpeelliset käydä byrokratiaa vai olisiko normaali sairaalaanottamistapa käyttökelpoinen ratkaisu. Sairaalaan ottamisestahan päättää sairaalan vastuunalainen lääkäri. Mietintöön jättämässään vastalauseessa keskustapuolue katsoo, että mielisairaslain 36 c tulisi säilyttää nykyisessä muodossaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustapuolueen mielestä valtion mielisairaaloiden kustannuksista tulisi vastata jo nimensä mukaisesti valtion. On varsin todennäköistä, että kuntien taloudellinen rasitus nousee enemmän kuin arvellut 43 milj. mk ja kunnallismiesten mukaan niiden huomioonottaminen järjestelyasiakirjoilla kuntien ja valtion välillä on ollut kuntien kannalta tähän saakka aina epäedullista. Valtion mielisairaaloissa hoidettaville potilaille on ollut käytännössä usein vaikea nimetä kotikunta, ja maksujen välttelemistä, jopa niistä kieltäytymistä, on tapahtunut usein. Mietinnön mukainen esitys tulisi entisestään pahentamaan tilannetta. Joutuessaan pitkäaikaiseen hoitoon potilas saattaa aiheuttaa erityisesti pienille kunnille merkittävää taloudellista rasitusta. Jo tähän mennessä on voitu osoittaa suuret yksilölliset erot kuntatalouksissa terveydenhuoltomenojen suhteen. Tällaista kuntiin kohdistuvaa taloudellista eriarvoisuutta tulisi välttää kaikin tavoin. Herra puhemies! Vastalauseeseen viitaten ilmoitan, että lakiesityksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään kolmannen lain 36 c :n poistamista. Ed. Almgren: Herra puhemies! Edustajat saivat keskuskanslian lähettämällä tätä työpäivää koskevan päiväjärjestyksen eilen maanantaina. Siinä päiväjärjestyksen listassa ei nyt käsiteltävänä olevaa asiaa mainittu. Ei voinut myöskään etukäteen olla tiedossa se, että suuri valiokunta puheenjohtajansa kutsusta pitää kokouksensa tänään, poikkeuksellisesti tiistaina. Olin henkilökohtaisesti varautunut siihen, kun asiaa ei mainittu edustajille etukäteen lähetetyssä listassa, että asia tulee esille vasta perjantaina. Näillä perusteilla, herra puhemies, pyydän, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantaina pidettävään täysistuntoon. Ed. Kankaanniemi: Herra puhemies! Kannatan ed. Almgrenin ehdotusta. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Koska on tehty ehdotus asian pöydällepanosta ja sitä on kannatettu, asia on jäävä pöydälle. Kehotan seuraavia puhujia käyttämään puheenvuoron pöydällepanen ajasta. Keskustelu pöydällepanosta julistetaan T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Keskustelussa on ed. Almgren ed. Kankaanniemen kannattamana ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantain täysistuntoon. Selonteko myönnetään oikeaksi. Ed. Almgrenin ehdotus hyväksytään ja asia pannaan p ö y d ä II e ensi perjantain täysistuntoon. 5) Ehdotus laiksi arpajaislain 3 :n muuttamisesta 10 ja otetaan toiseen käsi t te 1 y y n siinä sekä talousvaliokunnan mietinössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 2, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 10. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen Yleiskeskustelu: Ed. Puska: Herra puhemies! Tässä asiassa on syytä puhua sekä sisällöstä että jonkin verran myös menettelytavoista. Asiahan on se, että valtakunnallisten raittiustyön ja päihdehuollon järjestöjen rahoitus esitetään budjettivaroista siirrettäväksi Raha-automaattiyhdistyksen hoidettavaksi. Täsmälleen samansisältöinen oli syksyllä hallituksen esitys budjettilaiksi. Se annettiin viime syksynä 16. lokakuuta. Tällöin asiaa käsiteltiin suhteellisen laajasti talousvaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaa lukuun ottamatta muut asiantuntijat, raittiusjärjestöjä edustavat asiantuntijat, muita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavat asian-

7 Arpajaislain tuntijat, Terveyskasvatuksen keskus, Raha-automaattiyhdistys itse olivat esitystä vastaan. Vanhalla menettelyllä, raittiustyön, siis alkoholin haittojen vastustustyön rahoituksellahan, on historiallinen perusta. Valtio saa erittäin suuret tulot alkoholiverosta, ja osa näin saaduista tuloista käytetään raittius- ja päihdetyöhön. On pidetty tärkeänä, että tätä periaatetta edelleen voitaisiin noudattaa. Toisaalta, mikäli näitten järjestöjen ja tehtävien rahoitus siirretään Raha-automaattiyhdistyksen hoidettavaksi, summa on automaattisesti poissa muusta vapaaehtoisesta sosiaali- ja terveysalan järjestötyöstä, joka on erittäin arvokasta ja johon kyllä varoja soisi. Tämä hallituksen esityshän ei sinänsä ole mikään ainutkertainen. Tämä on osa yleisempää valtiovarainministeriön pyrkimystä eri hallitusten aikana siirtää valtion budjettimenoja Rahaautomaattiyhdistykselle. Yleensä nämä on aiemmin torjuttu joko hallituksessa tai viimeistään eduskunnassa. Nyt kuitenkin tässä asiassa on tapahtunut käänne. Syksyllä valiokunnassa hallituspuolueiden kansanedustajat, tosin ilmeisen vastahakoisesti, myöntyivät. Ja nyt tässäkin asiassa on sitten suunnanmuutos tapahtumassa. Budjettikäsittelyssä tunnetusti oppositio sitten äänesti tämän lakiesityksen lepäämään tarkoituksenaan, että ainakin ennen kuin lepäämässä oleva laki uudelleen käsitellään, menetellään vanhan käytännön mukaisesti. Ihmetyksemme oli melko suuri, kun lepäämään äänestetty laki välittömästi, muutaman viikon kuluttua, annetaan uudestaan. Näin voidaan todeta, että tässä asiassa hallitus turvautui budjetin toteuttamisen toiseen periaatteeseen. Työllisyyslain yhteydessähän huomasimme toisenlaista menettelyä, kaupankäyntiä, tässä taas kiristämistä. Ellei tätä hallituksen haluamaa uutta menettelyä hyväksytä, järjestöt jäävät kokonaan ilman varoja. Tämähän on periaatteessa jonkin verran arveluttavaa, koska oikeastaan kaikkien budjettilakien yhteydessä lepäämäänjättämismenettely voitaisiin tällä tavalla kiertää. Ilmoitetaan, että varoja ei anneta ollenkaan, mikäli laki äänestetään lepäämään. Joka tapauksessa menettely tietysti on valtiopäiväjärjestyksen kirjaimen mukainen, joten se siitä. Onkin syytä jatkaa keskustelua itse asiasta. Kun tämä sama laki uudestaan tuli valiokuntaan, otimme omassa ryhmässä sen kannan ja tässä vastalauseessa, että laki voidaan hyväksyä nyt yksivuotisena. Näin järjestöt, kun ollaan maaliskuun puolivälissä, saisivat tästä jääräpäisestä menettelystä huolimatta myöhässä olevat varat mahdollisimman nopeasti, koska tämän menettelytaparuljanssin kuluessa on edetty kovin pitkälle. Paljon nopeamminhan järjestöt olisivat saaneet rahansa, mikäli lepäämään äänestämisen jälkeen olisi palattu vanhaan menettelyyn. Itse asiasta vielä muutama muu näkökohta: Talousvaliokuntahan mietinnössään lausui yksimielisesti seuraavaa: "Lakisääteisiä, suoraan valtion tulo- ja menoarviosta rahoitettuja toimintoja ei tulisi jatkossa siirtää Raha-automaattiyhdistyksen kautta rahoitettavaksi''. Näin valiokunta on yksimielisesti tämän esityksen sisältämää periaatetta vastaan seuraavalla kerralla. Voidaan vain kysyä, miksi tämä periaate pitäisi tässä yhteydessä sitten hyväksyä. Muunnetaanko periaatetta taas, kun valtiovarainministeriö tekee seuraavan tätä koskevan esityksen? Eikö jo nyt olisi syytä tämän periaatteen pohjalta kehittää raittiustyön ja päihdehuollon toimintoja nykyiseen tapaan, budjettivaroin? Toinen näkökohta: On sanottu, että uudistuksen etu, tämä tulisi ensimmäisessä käsittelyssä esille, olisi se, että raittiusjärjestöt joutuisivat kilpaillessaan muiden järjestöjen kanssa uudistamaan toimintaansa. Raittiusjärjestöjen työn kehittäminen on sinänsä hyvin tärkeä näkökohta ja pyrkimys. Tämä esitys ei kuitenkaan tähän asiaan millään tavoin vaikuta, kun kyseinen, noin 17 milj. markan summa on varattu sellaisenaan Raha-automaattiyhdistyksen puolella. Aivan yhtä hyvin budjettivarojen puolella ministeriö voisi kilpailuttaa järjestöjä ja edellyttää niiltä toiminnan kehittämistä. Tämä uusi esitys itse asiassa johtaa vain raittiusjärjestöt muiden järjestöjen suhteen erilaiseen asemaan, ainakin tämän vuoden osalta, kun niille on varattu Raha-automaattiyhdistykseen määräsumma näihin varoihin. Kolmantena näkökohtana haluaisin tässä yhteydessä käsitellä hieman laajempaa kysymystä. Se on se, että tämän esityksen yhteydessä ollaan luopumassa terveyspoliittisesti erittäin arvokkaasta periaatteesta. Alkoholin tuottovaroja on käytetty alkoholivalistukseen ja päihdehuoltoon. Kansainvälisissä terveysalan keskusteluissa Suomea on vuosikausia pidetty esikuvana. On kiitelty, pidetty edistyksellisenä meidän systeemiämme. Tupakkaveron tuotosta tietty osa käytetään tupakkaterveyskasvatukseen ja alkoholiveron tuotosta tietty osa alkoholiterveyskasvatukseen.

8 256 Tiistaina 8. maaliskuuta 1988 Tämän hallituksen aikana muutaman kuukauden sisällä molemmat periaatteet on romutettu, samanaikaisesti kun Suomea ollaan markkinoimassa WHO:n ehkäisevän terveystyön mallimaana. Itse asiassa hieman yleisemmin tätä nykytilannetta voi ihmetellä. Meillä on hyväksytty WHO:n, Maailman terveysjärjestön, Terveyttä kaikille ohjelma. Varsin monilla foorumeilla on pidetty varsin kauniita puheita Suomesta terveyden edistäruistyön mallimaana. Pyytäisin nimeämään yhdenkin ennaltaehkäisevää terveystyötä koskevan myönteisen uudistuksen, jonka olisimme vuoden aikana täällä eduskunnassa saaneet käsiteltäväksi. Tarvetta kyllä olisi. Viimeksi tänään täällä kävi sydänpotilaiden lähetystö. Ehkäistävissä olevat kansantaudit, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, ovat kovin yleisiä. Kansanterveydessämme on kansainvälisten tilastojen perusteella runsaasti tilaa parannuksiin. Puheiden ja tekojen ristiriitaan kiinnitettiin huomiota myös muutaman viikon takaisessa Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen kokouksessa Haikossa. Meillä on tämän vuoden aikana ollut täällä eduskunnassa useita terveyskasvatusta ja ehkäisevää terveystyötä sivuavia tai koskevia lakiesityksiä, jotka yleensä, lähes poikkeuksetta, ovat olleet, kuten tämä lähinnä valtiovarainministeriöstä lähteneitä säästö- tai hallinnon rationalisointipyrkimyksiä. Mitään näistä, kuten tätäkään, ei voida pitää sinänsä suurena katastrofina. Sen sijaan joutuu kysymään, milloin saamme sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemana myönteisiä terveyskasvatusta ja terveyden edistämistä koskevia uudistuksia. Kansantautien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen kaipaavat maassamme tehostamista. Pelkät myönteiset puheenvuorot maailman terveysjärjestöjen kokouksissa eivät riitä. Me alamme odotella jo tekoja, eikä pelkkiä sanoja. Herra puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan talousvaliokunnan mietintöön liitettyyn vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus, joka merkitsee, että lakimuutos toteutettaisiin vain väliaikaisesti tänä vuonna. Näin järjestöt saavat kipeästi kaipaamansa rahat mahdollisimman nopeasti, mutta hallitus voisi seuraaville vuosille valmistella raittiusjärjestöjen rahoituksen vanhaan tapaan budjettivaroista noudattaen näin talousvaliokunnan mietinnön yksimielistä periaatetta: "suoraan tulo- ja menoarviosta rahoitettuja toimintoja ei tulisi jatkossa siirtää Raha-automaattiyhdistyksen kautta rahoitettaviksi''. Ed. M ö n k ä r e ( vastauspuheenvuoro ): Herra puhemies! Kävimme tämän asian ympärillä keskustelun ed. Puskan kanssa viime perjantaina. Siinä nämä samat väitteet, joita hän nyt toi esiin, tulivat esille pätkittäisissä puheenvuoroissa. Siinä mielessä tuntuu hieman turhalta ryhtyä niitä yksi kerrallaan kumoamaan. Totean, että ei tämä hallituksen esitys ole todellakaan niin vaarallinen kuin ed. Puska antaa ymmärtää. Raha-automaattiyhdistyksen vuotuinen kasvu on ollut riittävän suuri, niin että sinne voidaan lisää tämänkaltaisten järjestöjen rahoitusta siirtää. Siellä on jo monia yleishyödyllisiä järjestöjä, jotka saavat rahoituksensa sieltä, ja Raha-automaattiyhdistyksen kasvun on arveltu olevan todella kymmeniä miljoonia markkoja vuodessa. Raittiusjärjestöjen saattaminen samaan asemaan muiden terveyskasvatusjärjestöjen kanssa on looginen toimenpide, eikä siinä mielessä raittiustyön asema voi vaarantua siinä suhteessa kuin ed. Puska epäilee. Tähän asiaan tuli nyt liitettyä ed. Puskan puheenvuorossa hyvin paljon muitakin asioita, mutta mielestäni kannattaa pitäytyä tuossa perusasiassa. Ed. Ikonen: Herra puhemies! Kannatan ed. Puskan ehdotusta. Ed. Puska: Herra puhemies! Olen lähes kaikissa asioissa samaa mieltä ed. Mönkäreen kanssa, myös siitä, että tämä asia sinänsä ei ole mikään katastrofi. Järjestöt saavat rahansa, mutta halusin tarkoituksella puhua laajemmista periaatteista, koska minusta tämä esitys on periaatteessa selvästi huono. Miksi meidän pitäisi kannattaa periaatteessa huonoa linjaa? Ed. Lauri 1 a: Herra puhemies! Samoin perusteluin, joilla ed. Almgren pyysi äskeisen asian pöydälle, ehdotan tämän asian panemista pöydälle ensi perjantain istuntoon. Ed. Laitinen : Herra puhemies! Kannatan ed. Laurilan tekemää ehdotusta pöydällepanosta. T o i ne n v a r a p u h e m i e s : Koska on tehty ehdotus asian pöydällepanosta ja sitä on kannatettu, asia on jäävä pöydälle. Kehotan seuraavia puhujia käyttämään puheenvuoron pöydällepanon ajasta. Keskustelu pöydällepanosta julistetaan

9 Eräiden lupamenettelyjen poistaminen terveydenhuollon lainsäädännöstä 257 T o i n en vara p u he m i e s : Keskustelussa ed. Laurila on ed. Laitisen kannattamana ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle ensi perjantain täysistuntoon. Selonteko myönnetään oikeaksi. Ed. Laurilan ehdotus hyväksytään ja asia p a n n a a n p ö y d ä II e ensi perjantain täysistuntoon. 6) Ehdotukset eräiden lupamenettelyjen poistamista terveydenhuollon lainsäädännöstä koskeviksi laeiksi 11 ja otetaan t o i se en k ä s i t te l y y n siinä sekä talousvaliokunnan mietinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 214/1987 vp., joka sisältää yllämainitut lakiehdotukset. Toi n en vara p u h e m ies : Käsittelyn 11. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen 15, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike, toisen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike sekä kolmannen lakiehdotuksen 10, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan 7) Ehdotukset laiksi vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 12 ja otetaan toiseen käsi t te 1 y y n siinä sekä laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 208/1987 vp., joka sisältää yllämainitut lakiehdotukset. 12. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen 1-26, johtolause ja nimike, toisen lakiehdotuksen 1, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike sekä kolmannen lakiehdotuksen 19 luvun 5 a ja luvun otsikko sekä 21 luvun 8 a ja luvun otsikko, voimaantulosäännös sekä lakiehdotuksen johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan 8) Ehdotukset laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virkatyyppejä koskevien säännösten kumoamisesta 13 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 205/1987 vp., joka sisältää yllämainitut lakiehdotukset. 13. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, toisen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, kolmannen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, neljännen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, viidennen lakiehdotuksen 1 ja 2,johtolause ja nimike, kuudennen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, seitsemännen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, kahdeksannen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike, yhdeksännen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike sekä kymmenennen lakiehdotuksen 1 ja 2, johtolause ja nimike M

10 258 Tiistaina 8. maaliskuuta 1988 Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan 9) Ehdotus laiksi eräiden asutusluottojen järjestelystä annetun lain 9 :n muuttamisesta 14 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 3 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 218/1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : K,äsittelyn 14. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 9, voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike. 10) Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 15 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä liikennevaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 138/ 1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 15. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 41, 62, 70, 75, 78, 94 ja 96, voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike. 11) Ehdotus laiksi puolustusministeriön viroista ja toimista annetun lain kumoamisesta 16 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä puolustusasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 204/1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 16. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta l ja 2, johtolause ja nimike. 12) Ehdotus laiksi patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta 17 ja otetaan t o i s G e n k ä s i t t e l y y n siinä sekä toisen lakivalidkunnan mietinnössä n:o 1 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 209/1987 vp., joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 17. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 3 ja 4, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike.

11 Vuoden 1987 satovahingot ) Ehdotus laiksi vuoden 1987 satovahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 3 :n muuttamisesta 18 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 4 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 12, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen. 18. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen keskustelutta 3, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. T o i n e n v a r a p u h e m i e s : Eduskunnan seuraava varsinainen täysistunto on ensi perjantaina kello 13 ja kyselytunti ensi torstaina kello 17. Täysistunto lopetetaan kello Pöytäkirjan vakuudeksi: M. V. Mandelin

12