PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 15 / 2017 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 15 / 2017 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 02. lokakuuta 2017 klo Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 144 Presidentinvaalien ulkomainonta Vuoden 2018 presidentinvaalien äänestyspaikoista ja ennakkoäänestysajoista päättäminen Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2018 presidentinvaaleja varten Viranhaltijapäätökset Hallintokuntien pöytäkirjat Kannanotto Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja talouden ohjaamiseksi Lahden seudullisen joukkoliikenteen kuntayhteistyösopimuksen päivittäminen sekä Asikkalan ja Padasjoen kuntien yhteisen edustajan nimeäminen joukkoliikennelautakuntaan Päijät-Hämeen jätelautakunnan yhteistoimintasopimuksen muuttaminen

2 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA 15 / KOKOUSAIKA Maanantai 2. lokakuuta 2017 klo loka KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kuntala, valtuustosali Räsänen Antti, pj. Vilkman Mira, I vpj. Aarto Tiina Ahola Pirkka Kusmin Eeva-Riitta Rantanen Ari Savola Silja Mertsalmi Ilkka, valt.pj. Toivonen Heikki, valt. I vpj. Pasi Aholan varajäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jaakkola Heikki Laakso Kristiina kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eeva-Riitta Kusmin ja Mira Vilkman. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Antti Räsänen Puheenjohtaja Kristiina Laakso Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Padasjoki Eeva-Riitta Kusmin Mira Vilkman PÖYTÄKIRJA PIDETÄÄN YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Padasjoen kunnan www-sivuilla lukien. Virka-asema Allekirjoitus hallintojohtaja Kristiina Laakso

3 246 PRESIDENTINVAALIEN ULKOMAINONTA Khall. 144 Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan / haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1. presidentinvaalien vaalimainonta voidaan kunnan hallinnassa olevilla alueilla aloittaa , 2. mainoskehikot sijoitetaan kunnanviraston parkkipaikalle, 3. maksua mainonnasta kunnan pystyttämissä vaalimainostelineissä ei peritä, mutta ehdokkaita asettavien ryhmien tulee itse vastata sekä mainosten kiinnittämisestä että niiden poistamisesta kyseisistä telineistä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 247 VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALIEN ÄÄNESTYSPAIKOISTA JA ENNAKKOÄÄNESTYSAJOISTA PÄÄTTÄMINEN Khall. 145 Presidentinvaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa (keskiviikosta tiistaihin). Jos järjestettävässä vaalissa kukaan ehdokkaista ei saa vähintään puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali sunnuntaina Toisen vaalin ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa (keskiviikosta tiistaihin). Vaalilain 9 :n mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 1) ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädettävät Suomen edustustot ja niiden toimipaikat sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävät kunnallisvaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat Ahvenanmaan maakunnassa; 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset; 4) suomalaiset laivat, jotka ovat ulkomailla, kun ennakkoäänestys toimitetaan. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää äänestäjän kotona (kotiäänestys). Kotona saa äänestää vain äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Äänestäjän on ilmoitettava oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle siitä, että hän haluaa äänestää kotonaan. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään tiistaina kello 16 mennessä. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Ilmoitus voidaan tehdä joko kotiäänestyslomakkeella tai puhelimitse. Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka.

5 247 Kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin viipymättä merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut oikeusministeriön määräämät tiedot. Kunnanhallitus päättää myös yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisistä aukioloajoista. Arkipäivisin äänestys voi alkaa aikaisintaan klo 8 ja sen tulee päättyä viimeistään klo 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavat ajat ovat klo 9 ja klo 18. Ennakkoäänestys laitoksissa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana klo 9-20 välillä. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Padasjoen kunnassa on alkaen vain yksi äänestysalue. Sekä vaalipäivän äänestys että ennakkoäänestys on toimitettu jo useissa vaaleissa kirjastossa. Paikka on osoittautunut tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvaksi. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että vuoden 2018 presidentinvaaleissa 1) Padasjoen kunnassa varsinaisen vaalipäivän, , sekä mahdollisen toisen vaalipäivän, , äänestyspaikka on kirjasto ja että 2) Padasjoen kunnassa myös ennakkoäänestyspaikkana on kirjasto, jossa ennakkoäänestysajat ovat seuraavat: keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantai tiistai ) Mikäli toimitettavaksi tulee toinen vaali, ennakkoäänestysajat kirjastossa ovat seuraavat:

6 247 keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantai tiistai ) laitosäänestys toimitetaan terveysaseman arviointiyksikössä, Pihlajakodissa, Visapuistossa ja Riekkotien asunnoissa (Kotirinne ja pienkodit). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote kirjastolle

7 250 VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALEJA VARTEN Khall. 146 Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin menetellään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalipäivän äänestyksessä on koko ajan oltava paikalla kolme vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä. Samoin ennakkoäänestyksessä laitoksessa paikalla on koko ajan oltava kolme vaalitoimikunnan jäsentä tai varajäsentä. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan , että Padasjoen kunnassa on vain yksi äänestysalue. Näin ollen nimitetään vain yksi vaalilautakunta. Keväällä 2017 järjestettyjä kuntavaaleja varten kunnanhallitus nimesi seuraavan vaalilautakunnan: Anneli Pastila, puheenjohtaja Timo Lempinen, varapuheenjohtaja Pirkko Kauren Samuli Aaltonen Pirjo Rinne

8 251 Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Matti Jaakkola 2. Aila Heinäjoki 3. Markku Heinonen 4. Marika Korpi 5. Mikko Toivonen Lisäksi kunnanhallitus valitsi seuraavan vaalitoimikunnan: Hannu Taipale, puheenjohtaja Pirkko Kauren, varapuheenjohtaja Samuli Aaltonen Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Touko Kaunisto 2. Sanna-Maria Laine 3. Pirjo Rinne Hämeen vaalipiirissä asettivat viime eduskuntavaaleissa ehdokkaita seuraavat puoluerekisteriin merkityt puolueet: Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä Liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraattinen Puolue r.p. Piraattipuolue r.p, Muutos 2011 r.p. Itsenäisyyspuolue r.p. Kommunistinen Työväenpuolue r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää valita vuoden 2018 presidentinvaaleja varten 1. viisi jäsentä ja viisi varajäsentä Padasjoen äänestysalueen vaalilautakuntaan sekä nimetä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta, 2. kolme jäsentä ja kolme varajäsentä vaalitoimikuntaan sekä nimetä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta.

9 252 Päätös: Kunnanhallitus nimesi yksimielisesti seuraavan vaalilautakunnan: Anneli Pastila, puheenjohtaja Mika Selonen, varapuheenjohtaja Pirkko Kauren Samuli Aaltonen Pirjo Rinne Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Matti Jaakkola 2. Eeva-Riitta Kusmin 3. Markku Heinonen 4. Marika Korpi 5. Mikko Toivonen Lisäksi kunnanhallitus valitsi seuraavan vaalitoimikunnan: Hannu Taipale, puheenjohtaja Pirkko Kauren, varapuheenjohtaja Samuli Aaltonen Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Tuulikki Kaunisto 2. Sanna-Maria Laine 3. Pentti Oulujärvi Täytäntöönpano: Ote keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Pirkka Aholalle Ote valituille

10 253 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 147 Kunnanjohtaja 26/ 2017 Henkilöstöpäätös 27/ 2017 Henkilöstöpäätös Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 254 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 148 Tekninen lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi teknisen lautakunnan eikä rakennus- ja ympäristölautakunnanpäätöksiä kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 255 KANNANOTTO HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI JA TA- LOUDEN OHJAAMISEKSI Khall. 149 Päijät-Hämeen kuntajohtajat ovat kokouksessaan keskustelleet kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän talousarvioneuvottelujen tuloksesta ja Hyvinvointikuntayhtymän ohjauksesta. Keskustelussa tunnistettiin nykyisen toimintamallin ongelmat ja hyväksyttiin lähtökohdat yhtymän ohjauksen parantamiseksi. Kokouksessa esitettiin johtopäätökset tarvittavista ohjausta tehostavista toimenpiteistä. Kuntajohtajat katsoivat perustelluksi, että asia käsiteltäisiin kuntien hallituksissa mahdollisia kuntien johtopäätöksiä ja ohjeita varten. Kuntajohtajien kokouksessa todettiin, että julkisen talouden alijäämä ei tule lähitulevaisuudessa pienenemään eli talouden jatkuva tasapainottaminen on tarpeen. Merkittävänä tekijänä tähän on huoltosuhteen kehitys ja hoito- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa samalla kun maksajien määrä vähenee. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtötilanne. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menokehitys saa siirtymäkauden aikana erityisen aseman myös talouden pidemmän aikavälin perustana. Valmistellun lainsäädännön voimaantultua kuntien valtionosuuksia leikataan pysyvästi sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten nousulla erityisen muutosrajoittimen avulla. Muutosrajoitin leikkaa Lahden kohdalla jokaisesta 1 % sote- menojen kustannusnoususta 3,4 milj. euroa valtionosuuksia pysyvästi vuodesta Esillä on ollut myös ajatus siitä, että Hyvinvointikuntayhtymän menojen lisääminen ennen maakunta- ja soteuudistusta olisi maakunnan kannalta edullista. Tämä perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että valtion rahoitus maakunnallisille toimijoille määräytyisi uudistuksen jälkeen sen tason mukaan, mitä maakunnassa on rahaa käytetty ennen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Valmisteilla oleva lakipaketti kuitenkin tyrmää tämän yksiselitteisesti. Sote- ja maakuntauudistusta sääntelevän lain (8 luku, 27 ) voimaantulosäännöksissä todetaan Vuosina siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Kuntajohtajien kokouksessa todettiin, että kaikessa toiminnassa tulee huomioida Hykyn perussopimuksen sisältö ja Hykyn perustamisen tavoitteet sekä tuleva maakuntauudistus ja sen vaikutuk-

13 256 set maakuntiin, kuntiin ja kuntalaisiin. Hykyn osalta lyhytnäköinen optimointi vuosien säästöillä voi kostautua välillisten kustannusten kasvuna myöhempinä vuosina. Hykyn osalta on sovittu, että hyödynnetään integraatiota ja yhdistymisestä saatavia hyötyjä. Toiminnassa tulee keskittyä toiminnan todelliseen pitkävaikutteiseen kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi riippumatta siitä, toteutuuko suunniteltu sote- ja maakuntauudistus vai ei. Toteuttaminen edellyttää toiminnalle ja taloudelle asetettavia selkeitä tavoitteita ja mittareita sekä muutosten päättäväistä läpivientiä. Tavoitteita tulee seurata ja poikkeamiin reagoida viivytyksettä. Hyvinvointikuntayhtymän toiminta tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin, koska hyvinvointipalveluiden rahoituksen tulopohja heikkenee huoltosuhteen heiketessä. Nämä linjaukset ovat valtakunnallisten tavoitteiden ja myös maakunnan intressien mukaisia. Hyvinvointikuntayhtymän perustamisasiakirjoissa on sovittu, että yhtymän talousarvion osalta menokehitys rajoitetaan 1 % vuosittaiseen kustannustason nousuun. Vuoden 2018 osalta on sovittu, että talousarvion laadinnassa lähtökohtana on 2017 talousarvio ja siihen lisätty yhden (1) prosentin menokasvu. Kuntajohtajien kokous päätti pyytää kuntien kannanottoa seuraavista linjauksista koskien muutos- ja kehittämisohjelman aloittamista: 1) Omistajat tekevät vuoteen 2020 yltävän palvelussopimuksen Hykyn kanssa, joka sisältää myös talouden tasapainottamistoimenpiteet. Sopimus laaditaan avoimessa vuorovaikutuksessa ja se sisältää sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet, joihin osapuolet sitoutuvat. 2) Hykyn hallitus seuraa ja raportoi säännöllisesti omistajille muutos- ja kehittämisohjelman toteutumisesta. 3) Ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti perussopimuksen mukaisessa työvaliokunnassa. 4) Muutos- ja kehittämisohjelman laadinnassa ja toteutuksessa käytetään tarvittaessa työn edistämiseksi apuna konsulttia kokonaisuuden hahmottamiseksi ja kustannussäästöjen aikaan saamiseksi, myös yhteistyö kuntien kanssa hyödynnetään. 5) Yhtymän hallitus arvioi palvelusopimuksessa edellytettyjen muutos- ja kehittämisohjelmaan sisältyvien tasapainottamistoimenpiteiden ja niiden toteutumisen perusteella perussopi-

14 257 muksen 12 mukaisen muutosjohtajan tarpeen. Tarve arvioidaan ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja sen jälkeen etenemisen perusteella tarvittaessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ja sitoutua omassa toiminnassaan edistämään kuntajohtajakokouksessa muotoiltuja linjauksia Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja talouden ohjaamiseksi. Kunnanhallitus päättää antaa Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle omistajapoliittisen ohjeen aloittaa välittömästi yhdessä jäsenkuntien kanssa vuoteen 2020 asti voimassa olevan palvelusopimuksen laadinnan. Sopimus sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteet ja niiden edellyttämät kehittämistoimet, joihin eri osapuolet sitoutuvat. Sopimus liitetään osaksi yhtymän toiminnan suunnittelua ja strategiatyötä. Palvelusopimukseen sisällytettävän kehittämis- ja taloudentasapainottamissuunnitelman toimenpiteiden laatimisen ja toteuttamisen varmistamiseksi ilman viivytyksiä yhtymän hallituksen on harkintansa mukaan käytettävä ulkopuolista konsulttiapua. Yhtymän talousarvioehdotukseen tulee sisällyttää toiminnallinen tavoite Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle, viran- ja toimenhaltijoille toteuttaa palvelusopimuksen sisältämä kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman mukaiset toimenpiteet sovitussa aikataulussa. Edelleen talousarvioehdotukseen on sisällytettävä toiminnallinen tavoite yhtymän hallitukselle arvioida palvelusopimuksessa edellytettyjen kehittämis- ja taloudentasapainotustoimenpiteiden toteutumista ja niiden toteutumisen perusteella perussopimuksen 12 mukaisen muutosjohtajan tarpeen. Tarve arvioidaan ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja sen jälkeen etenemisen perusteella tarvittaessa. Arvion perusteella hallituksen on tarvittaessa viivytyksettä palkattava muutosjohtaja palvelusopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtymän hallituksen on huolehdittava, että kunnat saavat säännöllisesti ja vähintään kolme kertaa vuoden aikana tiedot palvelusopimuksessa sovittujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisesta. Edelleen kunnanhallitus antaa omistajapoliittisena toimiohjeena yhtymän hallitukselle ohjeen valmisteluttaa vuoden 2018 talousarvio TA2017+1% pohjalta.

15 258 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle

16 259 LAHDEN SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN KUNTAYHTEISTYÖSOPIMUKSEN PÄI- VITTÄMINEN SEKÄ ASIKKALAN JA PADASJOEN KUNTIEN YHTEISEN EDUSTAJAN NI- MEÄMINEN JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTAAN Khall Lahden seudullisena joukkoliikenneviranomaisena toimii Lahden seudun joukkoliikennelautakunta. Lautakunnassa on edustus ympäristökunnista. Joukkoliikennelain 869/2009 :n 12 mukaan Lahden kaupunki on seudullinen kunnallinen viranomainen Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikennelautakunta oli kuntavaalien jälkeisissä poliittisissa neuvotteluissa esillä niin, että lautakunnan jäsenmäärää kasvatetaan 14 henkilöön. Seudullisissa paikkaneuvotteluissa on hyväksytty malli, jossa Lahdella on 7 jäsentä ja muilla kunnilla 7 jäsentä. Puheenjohtajuus on Lahdella. Lautakunnan lisäpaikka menee Heinolalle. Paikat jakautuisivat seuraavasti: Heinola nimeää kaksi, Hollola yhden, Kärkölä yhden, Lahti seitsemän, Orimattila yhden, Asikkala ja Padasjoki yhdessä yhden, Sysmä ja Hartola yhdessä yhden. Asikkalan ja Padasjoen edustaja on usean vuoden ajan ollut Asikkalasta. Nyt esitetään, että yhteinen edustaja olisi Padasjoelta. Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 2. Ainoa olennainen muutos yhteistyösopimuksessa verrattuna aiempaan sopimukseen on paikkajako. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 2 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta neuvotella sopimuksesta. Khall. 150 Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 1. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 1 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja

17 260 Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

18 261 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMI- NEN Khall. 151 Päijät-Hämeen jätelautakunta pyysi Päijät-Hämeen jätelautakunnan perustamissopimuksen muuttamisesta lausuntoa yhteistyökunnilta. Lausunnoilla olleen perustamissopimusluonnoksen ja vuoden 2012 sopimuksen keskeisin ero olivat paikkajakomuutokset. Nastolan paikkaa ehdotettiin siirrettäväksi Lahdelle ja Hämeenkosken paikka olisi poistettu paikkajakokierrosta. Tämä olisi tarkoittanut yksinkertaisen enemmistön muodostumista Lahdelle. Lisäksi ehdotettiin, että jätelautakunta tekee esityksen jätehuollon palvelutasosta yhteistyössä sopijakuntien ja Päijät-Hämeen jätehuollon kanssa. Kymmenestä yhteistyökunnasta Lahden lisäksi kaksi kuntaa (toinen ei lausunut) hyväksyi Lahden enemmistön lautakuntapaikoissa ja 7 kuntaa vastusti. Yhteenvetona: Asikkalan kunta ei hyväksynyt perustamissopimuksen hallituspaikkajaon osalta vaan hallituspaikkajakoa tulee muuttaa sopimuksessa niin, ettei yhdelle kunnalle synny paikkaenemmistöä. Heinola lausui, että paikkajakoa tulisi muuttaa niin, ettei yhdelle kunnalle synny paikkaenemmistöä. Määräävän aseman estämisen vuoksi se tulisi esimerkiksi osoittaa Kärkölä, Myrskylä, Pukkila kuntaryhmälle. Hollola lausui, että jätelautakunnassa ei yhdelläkään kunnalla tule olla yksinkertaista enemmistöä päätöksenteossa. 7 paikkaa 13:sta tulee jakaa muiden kuntien kuin Lahden kesken. Hollolan kunnalla tulee olla edustaja jätelautakunnassa. Kärkölä kunta lausuu, että isäntäkuntatermin sijaan tulee käyttää vastuukuntatermiä kaikissa sopimuskohdissa. Lautakunnalla tulisi olla jäseniä Lahdella 6 ja Kärkölällä, Myrskylällä ja Pukkilalla yhteisesti kaksi. Myrskylällä ei ollut huomautettavaa perustamissopimuksesta. Orimattila lausui, että mikäli lautakunnan jäsenmäärä on 13, seitsemän paikkaa tulee jakaa muiden kuin Lahden kesken. Orimattilan kaupungilla tulee olla edustaja jätelautakunnassa.

19 262 Kohtaan 5 on lisättävä maininta, että jätehuollon palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon kuntien poikkeusoloja koskevien varautumissuunnitelmien jätehuollon osuus. Padasjoen kunta ei hyväksy jätelautakunnan paikkajakoesitystä, jossa yhdellä osakkaalla on ehdoton enemmistö. Pukkila ei lausunut. Sysmän kunta lausui, että yksittäiselle kunnalle ei saa muodostua yksinkertaista enemmistöä lautakunnassa. Jätehuoltoviranomaisen yhteistoimintasopimusta on lausuntojen perusteella muutettu seuraavasti: - Lahti nimeää 6 jäsentä - Heinola, Hollola ja Orimattila kukin yhden jäsenen, - Kuntaryhmä 1 Asikkala, Padasjoki ja Sysmä yhteisesti kaksi jäsentä sekä Kuntaryhmä 2: Kärkölä, Myrskylä ja Pukkila yhteisesti kaksi jäsentä. Lahti nimeää puheenjohtajan. Heinolan, Hollolan ja Orimattilan nimeämä varapuheenjohtaja vuorottelee kaksivuotiskausittain. Yhteisen paikkoja omaavat kuntaryhmien edustus vuorottelee kaksivuotiskausittain. Lisäksi isäntäkunta -sana on vaihdettu kuntalain mukaiseksi vastuukunta -termiksi. Jätehuollon poikkeusolosuhteet voidaan ottaa huomioon palvelutason määrittelyssä tai harkinnan mukaan erillisessä jätehuollon varautumissuunnitelmassa. Jätelautakunnan jäsenet nimetään seuraavasti kaksivuotiskaudelle : - Varapuheenjohtaja: Orimattila, - kuntaryhmä 1: Sysmä ja Asikkala - kuntaryhmä 2: Myrskylä ja Pukkila Valtuustokauden jälkimmäiselle puoliskolle jäsenet nimetään seuraavasti: - Varapuheenjohtaja: Heinola, - kuntaryhmä 1: Asikkala ja Padasjoki - kuntaryhmä 2: Pukkila ja Kärkölä Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä heti kunnan hyväksymispäätöksen jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

20 263 Yhteistoimintasopimus on liitteenä 2. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy yhteistoimintasopimuksen jätehuoltoviranomaisena toimimisesta liitteen 2 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Pykälä Sivu MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, perusteet koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 147, 148, 149, 151 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 144, 145, 146, 150 HvalL 3 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa tehdä muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. vaatimus- Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite viranomainen Padasjoen kunnanhallitus ja -aika Kellosalmentie 20 PL 35, PADASJOKI Sähköposti: kirjaamo@padasjoki.fi, Telefax: (03) VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusaika 14 päivää Pykälät: 144, 145, 146, 150 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero. Oikaisuvaatimuksen on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: - päätös, johon oikaisua haetaan joko kopiona tai alkuperäisenä. - asiakirjat, joihin vedotaan Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Puhelin: , Telekopio: hameenlinnan.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää julkipanosta Valitusaika 14 päivää Hallintovalitus, pykälät: Muu viranomainen, osoite ja postiosoite Markkinaoikeus, Radanrakentajantie 5, Helsinki puhelin: , faksi: , markkinaoikeus@oikeus.fi Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Liitetään pöytäkirjaan

22 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS