VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SIIKAJOEN KUNTA

Transkriptio

1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SIIKAJOEN KUNTA Hyväksytty x.x.2012

2 2 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Siikajoen kunta 1 JOHDANTO KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS ARVIO EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISESTA SIIKAJOEN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 5 2 VÄESTÖ, SUUNNITTELUTARVEALUEET, TAVOITTEET, TOTEUTUKSEN PERIAATTEET VÄESTÖ MAATALOUS VESIHUOLLON KANNALTA NYKYINEN TILANNE TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERI TUOTANTOSUUNNAT VESIHUOLLON KANNALTA MAATALOUDEN VESIEN SUOJELU SIIKAJOEN KUNNAN MAANKÄYTÖN OHJAUS, SUUNNITTELUTARVEALUEET SIIKAJOEN KUNNAN VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET PERIAATTEET VESIHUOLTOLAITOKSEN VERKOSTOJEN LAAJENTAMISELLE 12 3 A - OSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ TALOUSVEDEN LAADUNVALVONTA VESIHUOLLON NYKYTILA TOIMINTA-ALUEET VESIHUOLLON KESKITTÄMINEN JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TOIMINTAVARMUUS VERKOSTOJEN JA LAITOSTEN YLLÄPITO TOIMENPITEET VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO VEDENTUOTANTO VAIKUTUS YHTIÖN TAKSAAN 19 4 B- OSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA OLEVAT ALUEET (HAJA-ASUTUS) VESIHUOLLON NYKYTILA VIEMÄRÖINNIN NYKYTILA VERKOSTOJEN TARVEALUEET JA KEHITTÄMISTARPEET 21

3 3 4.4 TOIMENPITEET (VERKOSTOJEN TARVEALUEET JA VERKOSTOALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET) 23 5 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TIEDOTTAMINEN, AJAN TASALLA PITÄMINEN JA TOTEUTUKSEN SEURANTA 27 6 TIIVISTELMÄ 28 7 LIITTEET 29 8 KARTAT Maankäyttöstrategia, liite 1 KOKO SUUNNI- TELMA 2.3 Raimo Lampi Vesa Ojanperä Pekka Seppinen 2.2 (Ohjausryhmä ) 2.1 (Ohjausryhmä ) Raimo Lampi Vesa Ojanperä Sakari Kalliokoski Pekka Aitto-oja Ohjausryhmässä sovitut muutokset Päivitetty Siikajoen kuntasuunnitelmasta Neuvottelu Kalliokoski/Ojanperä/Lampi , Aitto-oja kommentit KOKO SUUNNI- TELMA 2.0 (Ohjausryhmä ) Raimo Lampi Vesa Ojanperä Pekka Seppinen OSAT Ohjausryhmä Ohjausryhmässä sovitut muutokset Pekka Pesälä Vesa Ojanperä Raimo Lampi OSA (Ohjausryhmä ) OSAT 3, Ohjausryhmä SJ kunta, osa 4, Vesa Ojanperä PV Oy, osa 3, SJ kunta, osa 4 OSAT 3,4 1.2 (Ohjausryhmä ) PV Oy, osa 3, SJ kunta, osa 4 OSAT 1,2 1.1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä OSAT 1,2 1.0 (Ohjausryhmä Raimo Lampi/ ) Kaisu Tuomi/ Koko suunnitelman päivitys Luonnos ohjausryhmän käsittelyyn Ohjausryhmän muutokset osaan 3, alustava luonnos osaan 4 Luonnos ohjausryhmän käsittelyyn Mukana ohjausryhmän tekemät muutokset Luonnos ohjausryhmän käsittelyyn Muutos Versio Käsitelty Laatinut Huomautus

4 4 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Siikajoen kunta 1 JOHDANTO Vesihuollolla tarkoitetaan vesihuoltolaissa vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä 1.1 Kehittämissuunnitelman tarkoitus Vesihuoltolain 5 :ssä on todettu, että kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattava vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tehtävänä on vesihuoltolain 5 :n mukaan vesihuollon kehittäminen yhdyskuntakehitystä vastaavasti koko alueellaan. Pääkeinoina tässä ovat kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatiminen sekä osallistuminen alueelliseen yleissuunnitteluun. Suunnittelussa todettujen tarpeiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella täsmentyy alueellisesti ja ajallisesti kunnan velvollisuus vesihuollon järjestämiseen. Suunnitelma ei ole kuntaa eikä vesihuoltolaitosta oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan tavoitteita määrittelevä suunnitteluväline. Siikajoen kunnan alueella vesihuollosta vastaa Siikajoen kuntakonserniin kuuluva Paavolan Vesi Oy. Paavolan Vesi Oy:n ja silloisten Siikajoen ja Ruukin kuntien yhteistyönä laatima ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu, että suunnitelma tulisi päivittää viiden vuoden välein. Siikajoen kunnan ja Paavolan Vesi Oy:n kesken on sovittu, että vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen hoidetaan kunnan ja vesihuoltolaitoksen yhteistyönä.

5 5 1.2 Arvio edellisen suunnitelman toteutumisesta Vuonna 2004 valmistuneen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on toteutettu pääosiltaan etuajassa, sillä vuosille on esitetty lähinnä suunnittelu- ja selvitystehtäviä, mutta erityisesti haja-alueen viemäröintiprojektit on toteutettu pääosin jo täysin valmiiksi. Toimenpideohjelmassa on osin edellisestä johtuen jäänyt toteutumatta asemakaava-alueiden runkoviemärin saneerauksia. 1.3 Siikajoen kunnan maankäytön strategia Siikajoen valtuusto hyväksyi Siikajoen kuntasuunnitelman, Tulevaisuuden käsikirja. Siikajoki Kuntasuunnitelma sisältää yhtenä osana kunnan maankäyttöstrategia-asiakirjan, jolla ohjataan sekä maankäytön suunnittelua että kaavoittamista aina vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla. Kuntasuunnitelma on laadittu hyvin laajan tarkastelun pohjalta ja niinpä se ohjaa myös kuntapalvelujen, yritysten, asumisen, liikenteen ja virkistystoiminnan sijoittamista kunnan alueella. Huomioon on otettu myös kuntatalouden kehittyminen ja käytettävissä olevat resurssit, joilla em. toimintoja rakennetaan ja kehitetään. Lähivuosien aikana talouden reunaehto on tiukka, mistä syystä sekä kunta että vesiyhtiö joutuvat harkitsemaan hyvin tarkkaan erityisesti uusien alueiden kaavoittamista ja niiden vesihuoltoa. Maankäyttö ja sen suunnittelu luovat pohjan kaikelle kunnan toiminnalle. Suunnitelmissa päätetään asumisalueista, palveluiden sijainnista sekä virkistysalueiden laajuudesta ja sijainnista. Elinkeinojen kannalta maankäytössä luodaan lähtökohdat yritystoiminnalle näyttämällä yritysten sijaintimahdollisuudet sekä liikenneyhteydet. Maankäytön suunnitelmissa huomioidaan myös luonnonympäristön ja maisemien suojelu ja hyödyntäminen osana elinympäristöjä sekä rakentamista samoin kuin alueiden hyödyntämistä rajoittavat tekijät, esimerkiksi tulvauhan alaiset alueet. Nykyiset siikajokiset asuvat pääosin jokivarteen muodostuneissa kylissä. Nauhamainen asutus on luonteva mutta asettaa samalla kunnan kehittämiselle omat vaatimuksensa. Kunta- ja palvelurakenteen tiivistäminen pitkänomaisessa kunnassa on vaikeaa, mistä syystä kehittämislinjaukset on tehty jokivarren suuntaisesti. Kunnan keskustaajama on Ruukki. Kunnassa, jossa vetovoimaisin alue on jokivarsi, on jätevesien käsittelyn asianmukainen järjestäminen erityisen tärkeää. Oulun läänin ensimmäinen ajanmukainen vesi- ja viemärilaitos valmistui Ruukkiin Yhteistyö kunnan omistaman Paavolan Vesi Oy:n kanssa mm. kaavojen laatimisessa toimii hyvin. Vakituisen asumisen keskittämisen ja lisäämisen painopistealueita ovat Revonlahti ja Ruukki. Ruukin ja Revonlahden välinen jokiranta muodostuu myös tärkeäksi asumisen ja virkistyksen vetovoima-alueeksi keskuskylien palvelujen ja työpaikkojen kautta.

6 6 Asumisen lisäämiseen liittyy myös viemäröinti. Vanhat kuntakeskukset Siikajoenkylä ja Paavola säilyvät merkittävinä asumisen alueina. Ne on osoitettu taajamina, joiden asumisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan erityisesti väljyys ja sosiaalinen ympäristö. Muut asumisen tärkeät kohteet on osoitettu merkinnällä kyläalue. Siikajoen tärkein elinkeinoalue on tulevaisuudessakin Yrityspuisto. Yrityspuistoa voidaan laajentaa myös uusille alueille, koska nykyinen tila on rajallinen. Pääpainona ovat Ruukin- ja Revonlahden kylät. Alkutuotannolle tärkeät nykyiset peltoalueet tulisi säilyttää tuotantokäytössä myös tulevaisuudessa. Vesijohdon piirissä ovat tällä hetkellä liki kaikki kiinteistöt ja siihen liittyminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti toteutettavissa lähes kaikkialla kunnassa. Puhtaan veden saanti ja riittävyys on turvattu pohjaveden ansiosta pitkälle tulevaisuuteen. Runkoviemärin piirissä on 40 % kiinteistöistä. Kiinteistöjen liittymisestä runkoviemäriin on olemassa kriteerit, joiden perusteella tehdään viemärin rakentamisratkaisut erityisesti haja-asutusalueilla. Asemakaava-alueet liitetään aina runkoviemäriin ja myös monilla yleiskaava-alueilla on keskitetty järjestelmä mahdollinen vaihtoehto. Ympäristöviranomainen voi asettaa suunnittelutarve- ja poikkeamisluvan ehdoksi, että kiinteistö on liitettävä runkoviemäriin joko välittömästi tai viimeistään silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

7 7 2 VÄESTÖ, SUUNNITTELUTARVEALUEET, TAVOITTEET, TOTEUTUKSEN PERI- AATTEET 2.1 Väestö Siikajoen kunnan asukasluku elokuussa 2012 on henkilöä. Tilastokeskus on arvioinut, että vuonna 2020 asukasluku on 5728 ja vuonna 2030 asukasluku on henkeä. Kunnan asukasluvussa ei odoteta siis tapahtuvan merkittäviä muutoksia seuraavan 20 vuoden aikana. Asukkaat jakautuvat kunnan eri alueille seuraavasti: Kylä / postinumero Asukasluku Karinkanta / Luohua / 92450, Paavola / 92430, Revonlahti / Ruukki / Siikajoen kylä / Tuomioja / 92470, 92260, Yhteensä Väestötiedot ja ennusteet on saatu väestöfaktasta. Väestö on jaettu tässä postinumeroalueittain. Puhdas ja jätevesimäärät jakautuivat vuonna 2011 eri kulutusalueille seuraavasti: Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 Karinkanta Luohua Paavola kaava-alue Paavola haja-alue Revonlahti kaava-alue Revonlahti haja-alue Ruukki kaava-alue Ruukki haja-alue Saarikoski Siikajoki kaava-alue Siikajoki haja-alue Tuomioja Yhteensä Siikajoen kunnassa ei ole tällä hetkellä runsaasti vettä käyttävää teollisuutta. Mahdollisia tulevia teollisuutta koskevia investointeja tulee tarkastella tapauskohtaisesti, mutta

8 8 vesihuollon valmiudet palvella alueelle sijoittuvan teollisuuden vedentarvetta ovat suhteellisen hyvät. 2.2 Maatalous vesihuollon kannalta Maatalous käyttää Siikajoen kunnassa noin puolet vesihuoltolaitoksen toimittamasta talousvedestä ja on näin vesihuoltolaitoksen eniten vettä käyttävä asiakasryhmä. Vesihuoltolaitos on omalta osaltaan varautunut mahdollisiin vedenjakelun toimintahäiriöihin omassa varautumisessaan, mutta maatalouden tuotantoyksiköiden tulisi varautua mahdollisiin vedenjakelun häiriöihin myös tilakohtaisilla ratkaisuilla, sillä vesihuollossa voi toiminnan luonteesta johtuen esiintyä sellaisia pitkäaikaisiakin häiriöitä, jotka vaikeuttavat maatalouden tuotantoyksiköiden toimintaa merkittävästi. Suunniteltaessa uusia suuria maatalouden tuotantoyksiköitä, tulee jo hankkeen suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä vesihuoltolaitokseen, jotta voidaan varmistaa vesihuollon toimivuus ko. hankkeen osalta. Tämän johdosta kunta pyytää vesihuoltolaitoksen lausunnon uusista maatalouden tuotantoyksiköiden rakentamis- tai laajentamishankkeista jo hankkeiden ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Ympäristölupien, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien käsittelyn yhteydessä selvitetään tapauskohtaisesti mahdollisuudet karjan vesihuoltoon häiriötilanteissa Nykyinen tilanne Maatiloja vuonna 2012 yhteensä 258 kpl o Kotieläintiloja 90 kpl, jotka jakaantuvat päätuotantosuunnan mukaan seuraavasti: lypsykarjatalous 51 kpl lihanautojen kasvatus 20 kpl muu nautakarjatalous 9 kpl porsastuotanto 3 kpl lihasikala 2 kpl yhdistelmäsikala 1 kpl lammastalous 2 kpl hevostalous 2 kpl Lypsykarjatiloja on tasaisesti koko pitäjän alueella, mutta niissä karjamäärät keskittyvät suurimpiin yksiköihin. o Lypsylehmiä yli 40 kpl 12 kpl o lypsylehmiä kpl 25 kpl o lypsylehmiä alle 20 kpl 14 kpl Lihakarjankasvatusta harjoitetaan vielä varsin paljon lypsykarjakasvatuksen ohessa, mutta suurin osa lihakarjasta kuitenkin kasvatetaan erillisissä lihakarjakasvattamoissa. Eläimet eläinlajeittain on esitetty liitteessä 2.

9 Tulevaisuuden näkymät Kotieläintuotanto keskittyy edelleen Pienemmät tilat luopuvat kotieläinten pidosta o Isojen tilojen vaikeampi luopua tuotannosta suurien investointien johdosta o Suuria investointeja on tehty lähivuosina eri puolille kuntaa niin lypsykarja, lihakarja, kuin sianlihatuotantoonkin. Osa on vielä toteutumatta. Suuret maatalouspoliittiset ratkaisut aiheuttavat epävarmuutta ja nämä ratkaisut saattavat muuttaa tuotantorakennetta nopeastikin. o pohjoisen tuen kohtalo (tuotanto ei saa kasvaa alueella) o kotieläintuen irrottaminen tuotannosta (maksetaan viitevuosien perusteella hehtaariperusteisena) o maailmankauppa ja Itä-Euroopan tuotannon kehittyminen Eri tuotantosuunnat vesihuollon kannalta Kasvinviljely o Ei aiheuta erityistarpeita verkostoveden saatavuuden suhteen. Poikkeuksellisen suuret vedentarpeet (mm. ruiskutukset ja kastelut) hoidetaan tarvittaessa luonnonvesien tai omien kaivojen turvin Lypsykarjatalous o Lypsylehmät käyttävät suuria määriä vettä o Hygieniavaatimukset kovia o Pienikin tuotannon aleneminen voi vaikuttaa negatiivisesti koko loppu tuotantojakson maitomäärään o Tuotanto on hajallaan koko kunnan alueella o Eläinyksilömäärien keskimääräinen vähyys mahdollistaa helpommin tavallisuudesta poikkeavat juottomenetelmät o Laidunkaudella mahdollisuus ulkojuottoon Emolehmätuotanto o Kesällä laitumella o Poikkeukselliset tilanteet eivät vaikuta samalla tavalla kuin lypsylehmiin Sonnit o Pääasiassa karsinakasvatusta riippuvaista juomalaitteista hygieniavaatimukset ei niin korkeita kuin lypsykarjalla Sikalat o Ovat täysin riippuvaisia verkostovedestä o keskeytykset vedensaannissa voivat johtaa nopeasti suureen kuolleisuuteen

10 10 o kasvatustilojen pesut nostavat vedenkulutusta Erilaisten varavesisäiliöiden tarpeellisuus karjatiloilla o Kotieläinten juotto poikkeusoloissa o Sammutusvesi tulipalon sattuessa o Vedenkulutuksen tasaus (esim. pesut) o Kasvinsuojeluruiskutukset o Altaat kasteluun Maatalouden vesien suojelu Siikajoella peltoa sijaitsee jonkin verran pohjavesialueilla, tai niiden muodostumisalueilla. Maatalouden vaikutusta niin pohja- kuin pintavesiinkin säädellään erilaisin määräyksin ja tukiehdoin. Tärkeimmät säädökset on koottu ns. täydentäviin ehtoihin, joiden noudattaminen on kaikkien maataloustukien ehtona. Vesiensuojelun kannalta tärkeimmät säädökset ovat: Nitraattidirektiivi 91/676 Pohjavesidirektiivi 80/68 Puhdistamolietedirektiivi 86/278 Maatalouden ympäristötukijärjestelmässä on tukimuotoja, joissa on täydentäviä ehtoja tiukempia ehtoja vesiensuojelun kannalta. Näistä tukimuodoista tärkeimpiä ovat seuraavat ympäristötuen erityistukimuodot: Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä Suojavyöhykesopimus Maatalouden ympäristötuen yhteydessä annetaan maatalouden harjoittajille ohjeistusta ja tukiehtojen toteutumista seurataan valvonnan avulla. Maatalouden ympäristötuen perusehdoissa säädellään mm. täydentävien tukien ehtoja tiukemmista lannoitteiden käyttömääristä, sekä suojakaistoista. Tukiehtojen valvonnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

11 Siikajoen kunnan maankäytön ohjaus, suunnittelutarvealueet Siikajoen kunnan rakentamisen ohjauskeinoja tullaan käyttämään siten, että vesihuolto voidaan järjestää ympäristön kannalta kestävästi ja vesihuoltolain mukaisia edellytyksiä noudattaen. Rakennuslupamenettelyssä ja suunnittelutarveratkaisuissa ja poikkeuslupien käsittelyssä tulee huomioida, että rakentamisen painopistealueet ovat olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen läheisyydessä. Vältetään sellaisia ratkaisuja, joissa yksittäisten luparatkaisujen kautta syntyy uusia asutustihentymiä, joihin laukeaa kunnan jätevesihuollon järjestämisvelvollisuus Siikajoen kunnassa maankäyttöä ohjataan pääosin yleiskaavoituksen ja tarkemman asemakaavoituksen avulla. Siikajoen kunnan kaikille keskeisille alueille on laadittu tai ovat laadittavana osayleiskaavat. Osayleiskaavojen kautta kunta voi vaikuttaa kaavoittamattomia alueita paremmin maankäyttöön eri alueilla. Kyläalueista maankäytön suunnitelmat puuttuvat suuremmista kylistä vain Luohuan, Tuomiojan, ja Karinkannan kyliltä. Asutuksen kannalta Siikajoen kunnan painopistealueita ovat asemakaava-alueiden lisäksi ns. suunnittelutarvealueet, joille tuleva vakituisen asutuksen laajeneminen pyritään pääsääntöisesti ohjaamaan. Suunnittelutarvealueet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamia alueita, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseksi taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Esimerkiksi isot navetat ja sikalat edellyttävät yleensä suunnittelutarveratkaisua. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai, jolla on erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys suunnittelutarvealueista on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunnittelutarvealueet on esitetty Siikajoen kunnan uudessa rakennusjärjestyksessä (rakennusjärjestys tullut voimaan ).

12 Siikajoen kunnan vesihuollon strategiset tavoitteet Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvoite. Tämän järjestämisvelvoitteen täyttämiseksi on Paavolan Vesi Oy:n hallitus määritellyt toiminnalleen seuraavat strategiset tavoitteet: Paavolan Vesi Oy:n hallituksen määrittelemät strategiset tavoitteet ovat: Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksen palvelutasoon Jaettava vesi on hyvälaatuista ja täyttää asetetut vaatimukset Vedenjakelu tapahtuu keskeytyksettä ja verkoston käyttöpaine on riittävä Vesihuolto toimii tarvittavilta osin myös poikkeusoloissa Vesihuoltoverkosto kattaa asutuksen ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Jätevesien viemäröinti ja käsittely tapahtuu lupaehtojen mukaisesti Keskeisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää että, Suojellaan käytettävissä olevat raakavesilähteet, erityisesti maa-ainesten oton valvonta, vastuutahona Siikajoen kunta Huolehditaan jakeluverkoston kunnosta ja tehdään tarpeelliset saneeraukset ajoissa, vastuutahona Paavolan Vesi Oy Huolehditaan vesihuoltolaitokset riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista, vastuutahona Paavolan Vesi Oy Taksapolitiikalla varmistetaan, että vesihuoltolaitoksen taloudelliset toimintaedellytykset ovat riittävät, vastuutahona Paavolan Vesi Oy Maa-ainesten ottamistoiminnan valvonnassa painopiste pidetään pohjavesialueilla sijaitsevissa maa-ainesten ottamisalueissa. Ottamislupiin liittyvän valvonnan lisäksi pohjavesialueilla sijaitsevat ottamisalueet tarkastetaan ainakin kerran vuodessa valvontaviranomaisten (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjoispohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomainen ja pelastusviranomainen) ja vesilaitoksen yhteistarkastuksessa. 2.5 Periaatteet vesihuoltolaitoksen verkostojen laajentamiselle Tarvittava kunnallistekniikka vesihuollon osalta rakennetaan asemakaava-alueille sekä muille alueille, jossa se yhdyskuntakehityksen kannalta on tarpeellista ja teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Rakentamista pyritään ohjaamaan erityisesti olemassa olevien verkostojen yhteyteen. Vesihuoltolain 18 :ssä on todettu, että vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä niillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset ja lisäksi maksujen tulee olla tasapuoliset. Vesihuoltolain periaatteita noudattaen uudet, rajattua asiakasjoukkoa koskevat investoinnit tulee kattaa pääosin kyseiseen hankkeeseen liittyviltä asiakkailta perittävillä liittymis- ja perusmaksuilla niin, ettei yhtiön muiden asiakkaiden tarvitse kustantaa kyseisiä investointeja. Kaikilta asiakkailta perittävällä käyttömaksuilla katetaan muuttuvia, toiminnan laadusta ja volyymista riippuvia kuluja.

13 13 Verkostojen rakentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Verkostojen laajentaminen on kunnan asettamien strategisten tavoitteiden mukaista Verkostoa laajennetaan todellisen tarpeen perusteella ottaen huomioon teknis- /taloudelliset perusteet Viemäriverkostoa laajennetaan ensisijaisesti olemassa olevien asemakaavaalueiden lievealueille Ns. talouskylille viemäriverkostoa voidaan rakentaa, mikäli o Alueen kiinteistöt ovat valmiita viemäriin liittymään (taloudellinen toteutuminen edellyttää, että liittymisasteeksi yleensä vähintään 70 %). Liittymishalukkuus varmistetaan kirjallisella, sitovalla esisopimuksella o Liittymismaksuilla tulee kattaa vähintään 80 % hankkeen investointikustannuksista pois lukien hankkeeseen mahdollisesti saatava ulkopuolinen avustus o Liittymismaksun ja perusmaksun suuruus määrätään hankekohtaisesti ja se voi poiketa rakennuskaava-alueella käytettävästä liittymismaksusta o Mikäli investointikustannukset / kiinteistö muodostuvat kohtuuttoman suuriksi (vuoden 2012 alun hintatasolla ), ei yleistä viemäriverkostoa ole taloudellisesti järkevää rakentaa, jolloin jätevedenkäsittely tulee toteuttaa kiinteistökohtaisin tai lähellä toisiaan sijaitsevien kiinteistöjen yhteisin ratkaisuin Uusille asemakaava-alueille, jotka liittyvät suoraan olemassa olevaan asemakaava-alueeseen, vesi- ja viemäriverkostoa voidaan rakentaa seuraavin periaattein: o Rakentaminen toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että kunnallistekniikan rakentaminen toteutetaan järjestyksessä olemassa olevaa kaavaaluetta laajentaen (ei niin, että ensiksi toteutetaan uuden kaava-alueen kauimmaiset tontit) o Mikäli uusi kaava-alue ei toteudu järjestyksessä, tulee maanomistajan lunastaa riittävä määrä liittymiä, jotta investointikustannukset tulevat katettua. Maanomistaja voi myydä hankkimansa liittymät tonttien mukana sitä mukaa kun hän saa uusia tontteja myytyä Uusille kaava-alueille, jotka eivät liity suoraan olemassa olevaan asemakaavaalueeseen, vesi- ja viemäriverkostoa voidaan rakentaa seuraavilla edellytyksillä: o Maanomistaja lunastaa riittävän määrän liittymiä jotta investointikustannukset saadaan katettua o Maanomistaja voi myydä hankkimansa liittymät tonttien mukana sitä mukaa kun hän saa uusia tontteja myytyä o Liittymismaksun suuruus määrätään hankekohtaisesti ja se voi poiketa asemakaava-alueella käytettävästä liittymismaksusta Vesi tai vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin edellyttää, että mahdollisten avustusten yli menevät hankkeen investointikustannukset saadaan katettua täysimääräisesti liittymismaksutuloilla

14 14 3 A - OSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 3.1 Vesihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolain 5 :n 1. momentin mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulailla on keskeinen merkitys ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisessa. Se on pilaantumisen torjunnan yleislaki. Laki edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa. Terveydensuojelulaki (763/1994) Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 3.2 Talousveden laadunvalvonta Jaettavan talousveden laatua valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa, 461/2000 Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista perusteella laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutkimusohjelma on hyväksytty ja se on voimassa saakka. Paavolan Vesi Oy:n toteuttama talousveden valvontaohjelma on merkittävästi kattavampi ja laajempi kuin asiaa koskevassa asetuksessa määritetty vaatimustaso. 3.3 Vesihuollon nykytila Siikajoen kunnan alueella vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena toimii pääosin Siikajoen kunnan omistama Paavolan Vesi Oy. Veden laatu on pystytty pitämään hyvänä ja vesihuolto on ollut toimitusvarmaa Toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitoksella on vesihuollosta huolehtimisvelvollisuus. Toinen keskeinen toiminta-alueen oikeusvaikutus on toiminta-alueella olevien kiinteistöjen velvollisuus liittyä laitoksen verkostoon. Toiminta-alueen hyväksyy kunta. Vesihuollon toiminta-alueet on Siikajoen kunnassa määritelty seuraavasti: Vesijohdon toiminta-alueeseen kuuluvat ne kiinteistöt, joiden lähimmät vesijohtoon liitettävät rakennukset sijaitsevat enintään 100 m:n etäisyydellä vesihuoltotolaitoksen omistamasta runkovesijohdosta.

15 15 Viemärin toiminta-alueeseen kuuluvat ne kiinteistöt, joiden lähimmät viemäriin liitettävät rakennukset sijaitsevat enintään 10 m:n etäisyydellä vesihuoltolaitoksen omistamasta runkoviemäristä. Toiminta-alue määrityksiä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen valmisteilla olevan uuden vesihuoltolain voimaantulon jälkeen. Vesijohdon toiminta-alueen rajaus on esitetty liitekartassa 2 ja viemärin toimintaalue liitekartassa 3. Kiinteistöjen liittämiskohdat on esitetty yhtiön taksassa Vesihuollon keskittäminen ja alueellinen yhteistyö Raahen seutukunnassa on pitkään harjoitettu yhteistyötä vedenhankinnassa. Paavolan Vesi Oy ostaa noin 20 % verkostoon pumpatusta vedestä Vihannin Vesi Oy:ltä ja myy vastaavasti vettä Lumijoen Vesi Oy:lle sekä Siikalatvan Vesihuolto Oy:lle. Yhtiöllä on lisäksi yhteys Raahen Vesi Oy:n sekä Limingan Vesihuolto Oy:n verkostoihin. Paavolan Vesi Oy ja Limingan Vesihuolto Oy pyrkivät aloittamaan yhteistyön vedenhankinnassa Vartinvaara Kivivaara alueella vuoden 2012 aikana. Hankkeeseen liittyy myös yhteisen kalkkikivialkalointilaitoksen rakentaminen Vartti 1 vedenottamon alueelle. Vesihuollon yleissuunnitelmassa on esitetty, että Paavolan Vesi Oy:n keräämät jätevedet johdettaisiin käsiteltäväksi muualle noin vuonna Hankkeen toteutusaikataulua kuitenkin siirretään siten, että hanke toteutetaan aikaisintaan vuonna Jätevesien siirto on perusteltavissa siinä tapauksessa, että se parantaa vesien suojelua ja se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää oman puhdistuslaitoksen kunnostukseen verrattuna. Jätevesien siirron toteutus edellyttää myös, että hankkeeseen saadaan riittävä ulkopuolinen rahoitusavustus. Vesihuoltolaitosten yhteistyötä naapurilaitosten kanssa voidaan lisätä mm. yhteistyön lisäämisellä poikkeustilanteiden hallinnassa. Vesihuoltolaitosten toiminnan yhdistäminen samaan toimintaorganisaatioon tulee käsiteltäväksi mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä Toimintavarmuus Vesihuollon toimintavarmuutta kuvataan ns. varmuusluokituksella, jossa tarkastellaan tilannetta, ettei pääasiallinen vesilähde ole käytettävissä. Siikajoen kunta kuuluu em. luokituksen mukaan ensimmäiseen eli parhaaseen varmuusluokkaan. Varmuusluokitus ei kuitenkaan kuvaa kattavasti laajempaa alueellista häiriötilaa.

16 16 Paavolan Vesi Oy:llä on 7 pohjavedenottamoa ja yhtiön verkosto on yhdistetty naapurilaitosten verkostoihin eli yhden vedenottamon joutuminen pois käytöstä ei aiheuta merkittävää ongelmaa vedenjakelulle. Yhtiön päävedenottamoilla (Keltala, Koivula 1, Vartti 1) on varavoimalaitteet ja kaikki verkostoon johdettava vesi desinfioidaan UV-steriloinnilla. Yhtiöllä on lisäksi yksi siirrettävä varavoimalaite, jota voidaan käyttää joko vedenottamolla (Koivula 3) tai jätevedenpumppaamoilla. Kaikki laitoskohteet on liitetty keskitettyyn valvonta- ja automaatiojärjestelmään, joka on uusittu kokonaisuudessaan vuoden 2012 aikana. Siikajoen kunnalle on ominaista suuret maatalouden tuotantoyksiköt, joiden vedenjakelun turvaaminen mahdollisissa poikkeustilanteissa aiheuttaa suuria haasteita vesihuoltolaitokselle, asiakkaille sekä eri viranomaisille. Erityisesti näitä suuria nautakarja- ja sikatalouteen liittyviä kohteita on Karinkannan kylän alueella. Pitempiaikainen sähkönjakelun häiriö aiheuttaa ongelmia jäteveden siirrolle ja jäteveden puhdistukselle, jonka seurauksena voidaan joutua johtamaan puhdistamatonta jätevettä Siikajokeen. Varautumista ja toimintaa normaaliolojen häiriötilanteissa on käsitelty tarkemmin vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmassa, jota päivitetään parhaillaan Verkostojen ja laitosten ylläpito Vedenjakeluverkosto on rakennettu pääosin 1960 ja 1970 luvuilla. Yhtiön vedenottamot, paineenkorotuspumppaamot ja jätevedenpuhdistamot on rakennettu tai saneerattu 1980 ja 1990 luvuilla. Vedenjakeluverkoston on rakennettu kokonaisuudessaan PEH muovista. Viemäriverkosto on rakennettu / saneerattu siten, että muoviviemärin osuus on noin 95 %. Vesijohtoverkoston ylläpidon osalta suurin haaste lyhyellä aikavälillä on metallisten vesijohtokalusteiden syöpyminen. Myöhemmässä vaiheessa, noin vuodesta 2020 eteenpäin on varauduttava myös vesijohtoverkoston asteittaiseen täysimittaiseen saneeraamiseen. Viemäriverkosto on rakennettu pääosin 1960 ja 1970 luvuilla. Viemärit rakennettiin aluksi betoniputkin betonisin tarkastuskaivoin, mutta myöhemmin siirryttiin muovisten viemäreiden ja tarkastuskaivojen käyttöön. Yhtiö on saneerannut pääosan vanhasta betonisesta viemäriverkostosta sujuttamalla betoniputken sisään muoviputken ja uusimalla tarvittaessa samassa yhteydessä viemärin tarkastuskaivot. Vanhan betoniviemärin saneerausta on kuitenkin edelleen jatkettava ja samoin on jatkettava kiinteistöjen betonisten saostuskaivojen saneerauksia ( = kaivojen ohittaminen)

17 Toimenpiteet Vesi- ja viemäriverkosto Hanke Peruste Aikataulu/ kustannusarvio Kunnallistekniikka asemakaava-alueet Mittauspisteiden rakentaminen vesijohtoverkostoon Vesijohtoverkoston saneeraaminen Viemäriverkoston saneeraaminen Vesijohtoverkoston kapasiteetin parantaminen Kunnallistekniikka rakennetaan kaavaalueille sitä mukaa kun kaava toteutuu Hankkeella pyritään parantamaan verkoston seurantaa ja hallintaa. Mittauspisteet liitetään valvontajärjestelmään. Toimintavarmuuden ylläpitäminen, vuotovesimäärän vähentäminen Toimintavarmuuden ylläpitäminen, vuotovesimäärän vähentäminen Uusien suurten maatalouden tuotantoyksiköiden liittäminen verkoston latvaosille edellyttää vesijohtoverkoston ja/tai verkostoon sijoitettavien paineenkorottamoiden rakentamista Kunnallistekniikka asemakaava-alueet Kunnan asemakaava-alueille rakennetaan tarvittavaa vesi- ja viemäriverkostoa sitä mukaa kun kaava toteutuu. Mittauspisteiden rakentaminen vesijohtoverkostoon Vedenjakeluverkosto on noin 700 km pitkä, joten verkoston hallintaan ja seurantaan koskien etenkin vuotovesien vähentämistä tulee kiinnittää verkoston ikääntyessä huomiota aiempaa enemmän. Verkostoon rakennettavilla ja keskitettyyn valvontajärjestelmään liitettävillä mittauspisteillä voidaan tehostaa verkoston seurantaa ja hallintaa. Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus Verkoston ylläpidon osalta suurin haaste lyhyellä aikavälillä on metallisten vesijohtokalusteiden syöpyminen. Myöhemmässä vaiheessa, noin vuodesta 2020 eteenpäin on varauduttava myös vesijohtoverkoston asteittaiseen täysimittaiseen saneeraamiseen. Vanhan betoniviemäriverkoston ja kiinteistökohtaisten, betonirakenteisten sakokaivojen saneerausta jatketaan vuosittain ja pyritään tällä tavalla pitämään viemäriverkoston vuotovesimäärät hallinnassa. Saneeraukset on ajoitettava huomioiden viemäriverkoston kunto ja vuotovesimäärä siten, ettei pääse syntymään ns. saneerausvelkaa. Paavolan Vesi Oy:n vastuulla on huolehtia siitä, että yhtiöllä on taloudelliset edellytykset toteuttaa tarvittavat saneeraukset oikea-aikaisesti.

18 18 Vesijohtoverkoston kapasiteetin parantaminen Yhtiön vedenjakeluverkosto on aikanaan mitoitettu asumisen ja pienimuotoisen maatalouden vedentarvetta varten. Uusien suurten maatalouden tuotantoyksiköiden tarvitsemat hetkelliset vesimäärät ovat niin suuria, ettei verkoston välityskapasiteetti etenkään verkoston latvaosilla riitä kaikilta osin kattamaan vedentarvetta. Edellisen johdosta on rakennettava uusia verkosto-osuuksia sekä asennettava verkostoon putkipaineenkorottamoita. Käytettävät menetelmät selvitetään verkoston mallinnuksen avulla Vedentuotanto Hanke Peruste Aikataulu/ kustannusarvio Keltala Koivula 1 pohjavesialue, pohjavesiselvitykset Koivula 1 vedenottamon tehostaminen Tarkennetaan aiempien pohjavesiselvitysten pohjalta mahdollisia uusia vedenottamon paikkoja Lisäkaivo Koivula 1 vedenottamolle Vartti 2 pohjavedenottamon ja syöttöjohdon rakentaminen Vartti kalkkikivialkalointi (yhdessä Limingan Vesihuolto Oy:n kanssa) Vedenottamoiden ja paineenkorottamoiden tehostaminen Koivula 3 kalkkikivialkalointi Koivula 1/Keltala kalkkikivialkalointi Hankkeella turvataan Karinkannan alueen vesihuoltoa sekä edesautetaan laajempaa yhteistyötä Vartin pohjavesialueen hyödyntämisessä Alkalointimenetelmän muutos Tarvittavat saneeraukset koneistoon ja instrumentointiin Alkalointimenetelmän muutos Alkalointimenetelmän muutos Keltala Koivula 1 pohajvesialue, pohjavesiselvitykset Tarkentavilla pohjavesiselvityksillä pyritään löytämään uusia käyttökelpoisia vedenottamon paikkoja sekä tarkentamaan olemassa olevien ottamoiden muodostumisaluetta ja ottamoiden käyttöä. Koivula1 vedenottamon tehostaminen Rakennetaan Koivula 1 vedenottamolle lisäkaivo Vartti 2 pohjavedenottamo ja syöttöjohto Vedenottamon rakentamisella pyritään turvaamaan Vartin pohjavesialueen toimintaa ja etenekin Siikajoen- ja Karinkannan kylien vesihuoltoa. Vedenottamoiden ja paineenkorottamoiden tehostaminen Toteutetaan tarvittavat vedenottamoiden koneiston ja instrumentoinnin tehostamiset.

19 19 Vartti, Koivula 3, Koivula 1, Keltala kalkkikivialkalointi Vesihuoltolaitosten jakaman veden tulee olla sellaista, ettei se syövytä kiinteistöjen metallisia vesijohtokalusteita. Jaettavan veden ph arvoa ja kovuutta muutetaan tarvittaessa alkaloimalla vedenottamolta lähtevää vettä. Paavolan Vesi Oy:n kulutukseen johdettava vesi alkaloidaan kaikilla vedenottamoilla natriumhydoksidillä (NaOH). Vesihuoltolaitokset ovat kuitenkin aiempaa enemmän siirtyneet kalkkikivialkaloinnin käyttöön veden tasaisemman laadun sekä kalkkikiven veden kovuutta nostavan vaikutuksen johdosta. Paavolan Vesi Oy:n osalta kalkkikivialkalointiin siirtyminen aloitetaan Vartin vedenottamolta, jonka jälkeen toteutetaan kalkkikivialkalointi Koivula 3 vedenottamolla, jossa alkaloidaan myös Koivula 4 ja Taarinkangas 2 vedenottamoilta kulutukseen johdettava vesi Vaikutus yhtiön taksaan Hankkeiden kustannusarvioiden yhteissumma on noin 2,85 miljoonaa euroa. Koska tulevat investoinnit lisäävät vesilaitoksen poistojen määrää ja koska tuleviin investointeihin tulee varautua ennakkoon, vaikuttavat investoinnit Paavolan Vesi Oy:n taksaa korotettavasti siten, että asiakkaan maksamat vuotuiset vesihuollon kustannukset kasvavat yleisen kustannustason nousun lisäksi noin 4 5 % vuodessa. Paavolan Vesi Oy:n taksaan vaikuttaa em. investointien lisäksi myös mahdolliset toiminta-alueen ulkopuolelle (haja-alue) tehtävät investoinnit (kts. kohta 4.2) sekä asemakaava-alueiden laajennuksiin / uusien asemakaava-alueiden rakentamiseen liittyvät investoinnit.

20 20 4 B- OSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA OLEVAT ALUEET (haja-asutus) 4.1 Vesihuollon nykytila Liittymisaste vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on noin 99 % eli vesihuoltolaitoksen verkoston ulkopuolella on vain noin vakituisesti asuttua kiinteistöä. Myös valtaosa vapaa-ajan asunnoista on liittynyt vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon. Kunnan alueella toimii yksi muutaman kiinteistön muodostama vesiosuuskunta Rankisen kylällä. Vesihuoltolaitoksen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisilla porakaivoilla tai vesiosuuskunnan kuilukaivolla (Rankisen Vesiosuuskunta). Suurin osa vesihuoltolaitoksen ulkopuolella olevista kiinteistöillä voisi halutessaan liittyvä vesihuoltolaitoksen verkostoon, sillä Paavolan Vesi Oy:n runkovesiverkosto kattaa lähes koko kunnan alueen. 4.2 Viemäröinnin nykytila Vesihuoltolaitoksen viemäröintiä ei perinteisesti pääsääntöisesti ole toteutettu asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Viime vuosina on viemäriverkostoa kuitenkin laajennettu kunnan tai vesiyhtiön hankkeina asemakaava-alueiden ulkopuolellekin. Siikajoen kylien alueelle rakennettiin matalapaineviemäröintiä v ja järjestelmään liitettiin tuolloin lähes 100 kiinteistöä. Revonlahden kaava-alueen ympäristössä on matalapaineviemäröintiä toteutettu Niemennokan ja Lahtirannan alueella sekä Kallilantien ja Siikajoentien varressa. Matalapaineviemäröinti on rakennettu myös uusille asuinalueille Vähäläntien ja Vähälänkujan alueille. Paavolan kaava-alueen läheisyydessä viemäröintiä on laajennettu Rimpikankan alueelle. Edellisten lisäksi asemakaava-alueiden ulkopuolelle on aikanaan rakennettu siirtoviemärit Ruukin jätevedenpuhdistamolle Revonlahden taajamasta ja Paavolan taajamasta. Siirtoviemäriin voidaan tietyin edellytyksin liittää kiinteistöjä. Edellä kerrotuille haja-asutusalueella sijaitseville viemäriverkostoille ei ole määritelty erillistä toiminta-alueita. Liittymismahdollisuudet selvitetään kunkin hankkeen osalta erikseen tutkimalla liittämisen tekniset ja taloudelliset edellytykset. Tämä tarkastelu tehdään aina uudisrakentamisen laajentamisen tai peruskorjauksen rakennusluvituksen yhteydessä. Mikäli kiinteistön liittäminen viemäriin on edullisempaa tai kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin oman kiinteistökohtaisen järjestelmän toteutus, kiinteistöltä edellytetään liittymistä viemäriverkostoon

21 Verkostojen tarvealueet ja kehittämistarpeet Rakentamisessa tulee aina jo suunnitteluvaiheessa ratkaistavaksi rakennuspaikan liittäminen olemassa oleviin verkostoihin, toiseksi mahdollisuus useiden kiinteistöjen yhteisiin ratkaisuihin ja kolmanneksi kiinteistökohtaiset ratkaisut. Siikajoen kunnan rakennusjärjestyksellä (hyväksytty ) on määritelty maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamat suunnittelutarvealueet. On huomattava, että tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman kohdassa 2.3 kerrotulla tavalla suunnittelutarveratkaisuissa pohditaan muitakin asioita kuin vain vesihuoltoon ja jätevesihuoltoon liittyviä kysymyksiä. Siikajoen kunnan osalta verkostojen kehittämistarvealueet ovat jonkin verran suppeampina kuin rakennusjärjestyksessä osoitetut suunnittelutarvealueet. Vesijohtoverkoston osalta tarvealueena voidaan pitää koko kunnan aluetta siinä mielessä, että jatkossakin kaikki uudet vakinaisen asumisen kiinteistöt pyritään liittämään vesihuoltolaitoksen verkostoon. Olemassa olevan haja-asutuksen ja haja-asutusalueella olevan yritystoiminnan vesihuollon toimintavarmuutta eri tilanteissa pyritään edelleen parantamaan. Viemäriverkostojen osalta kehittämiskohteita ovat olemassa olevien verkostojen lähialueet ja tiiviit kyläalueet. Kehittämiskohteiden valinnassa ja niiden toteutusjärjestystä esitettäessä on otettu huomioon nykyinen asutus, asutuksen kehittyminen ja ympäristöolosuhteet kuten vesistöjen läheisyys ja pohjavesialueet sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset viemäröinnin toteuttamiseksi. Taulukossa vaiheen 1 kohteet ajoittuvat siten, että niillä alueilla voidaan hyödyntää ympäristönsuojelulakiin v annettua mahdollisuutta poiketa määräajasta, joka on annettu jätevesien puhdistusvaatimusten täyttämiselle. Vaihe 1 (toteutus vuoden 2017 loppuun mennessä) 1. Revonlahti-Ruukki välisen haja-asutuksen viemäröinti Siikajoen eteläpuolella hyödyntäen olemassa olevaa siirtoviemäriä. Hankkeeseen liittyen rakennetaan uutta runkopaineviemäriä seuraavasti edellyttäen, että kohdassa 2.5 mainitut periaatteet verkoston laajentamiselle toteutuvat. Kohde Jakso Kustannus Ruukki, Lodenkangas Yhteensä Paavola-Ruukki välisen haja-asutuksen viemäröinti Siikajoen eteläpuolella hyödyntäen olemassa olevaa viemäröintiä. Hankkeeseen liittyen rakennetaan uutta runkopaineviemäriä seuraavasti edellyttäen, että kohdassa 2.5 mainitut periaatteet verkoston laajentamiselle toteutuvat.

22 22 Kohde Jakso Kustannus Paavola, Sikosaari Paavola, Hemminkangas Ruukki, Sakarinmäki Ruukki, Heilalansaari Yhteensä Viemäröinnin laajennus asemakaava-alueiden lähialueilla, edellyttäen että kohdassa 2.5 mainitut periaatteet verkoston laajentamiselle toteutuvat Kohde Jakso Kustannus Ruukki, Tuohimaanperä Yhteensä Siikajoen paineviemärin lähialueiden haja-asutuksen liittäminen viemäriverkostoon. Hankkeeseen liittyen rakennetaan uutta runkopaineviemäriä seuraavasti edellyttäen, että kohdassa 2.5 mainitut periaatteet verkoston laajentamiselle toteutuvat Kohde Jakso Kustannus Siikajoen kylä, Ylipää Yhteensä Ensimmäisen vaiheen haja-alueen viemäröinnin kustannukset ovat n Vaihe 2 (toteutus 2022 mennessä) 5. Tauvon asemakaavoitetun alueen liittäminen Siikajoen kyläviemäriin 6. Tuomiojan alueen viemäröinnin toteutus 7. Relletin - Korsunperän alueen viemäröinnin toteutus 8. Viemäröinnin laajennus Revonlahti-Ruukki pohjoispuolelle Vaihe 3 (myöhemmin toteutettavat hankkeet) 9. Paavola-Ruukki pohjoispuolen viemäröinnin toteutus 10. Siikajoenkylä Revonlahti jokivarsien viemäröinnin toteutus 11. Karinkannan viemäröinti 12. Luohuan viemäröinti 13. Saarikosken viemäröinti Hankkeiden käytännön toteutuksessa noudatetaan tämän kehittämissuunnitelman kohdassa 2.5 esitettyjä periaatteita. Osa viemäröintihankkeista toteutetaan olemassa olevaa verkostoa laajentamalla, osalla tulee tarkasteltavaksi myös kyläkohtaisen järjestelmän toteuttaminen. Ennen viemäröinnin rakentamista rakennusluparatkaisujen jätevesien käsittelyä koskevissa ratkaisuissa ennakoidaan tulevaa viemäröintiä tässä suunnitelmassa esitetyin suuntaa antavin aikatauluin. Vasta pitkän ajan päästä viemäröitävillä alueilla haetaan lupiin ratkaisuja, jotka ovat ympäristön kannalta hyviä, mutta eivät ole rakentajille kohtuuttoman kalliita.

23 Toimenpiteet (verkostojen tarvealueet ja verkostoalueiden ulkopuoliset alueet) Asuntojen ja loma-asuntojen jätevesien käsittelyä sääntelee ympäristönsuojelulaki ja sen nojalla vesien suojelun toteuttamiseksi annettu korjattu jätevesiasetus. Ympäristönsuojelulain muutos ja uudistettu asetus antavat jätevesien käsittelylle selkeät kohtuulliset puhdistusnormit. Ympäristönsuojelulaki edellyttää jätevesien puhdistamista, mikäli kiinteistö ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon. Lain mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain jätevesien puhdistusvelvoitetta on tarkennettu valtioneuvoston antamassa asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (ns. jätevesiasetus 209/2011). Asetuksen jäteveden puhdistusvaatimukset koskevat kaikkia niitä kiinteistöjä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Kiinteistöt voivat olla asuinrakennuksia, loma-asuntoja, karjatilojen maitohuoneita sekä elinkeinotoimintaa kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluja. Jätevesiasetuksen vaatimukset koskivat uudisrakentamista heti asetuksen voimaantultua. Myös vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee vastata asetuksen vaatimuksia mennessä. Ennen siirtymäajan päättymistä voidaan joutua järjestelmä kunnostamaan myös rakennusten korjausten yhteydessä tai mikäli kiinteistön jätevesien käsittelystä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistönomistajille kohtuuttomat. Poikkeus voidaan myöntää hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeuksista päättää paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen. Jätevesiasetuksen vaatimuksista on vapautettu kokonaan kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat, jotka ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Vapautuksen edellytyksenä on, että kiinteistön jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikilla haja-asutuksenkin kiinteistöillä tulee jätevedet ensisijaisesti johtaa alueen vesihuoltolaitoksen tai muuhun yleiseen viemäriverkostoon. Mikäli tekniset liittämisedellytykset ovat olemassa, kannattaa yksittäisenkin kiinteistön liittämistä viemäriin selvittää vielä metrin etäisyydeltä viemärilinjoja, joihin liittäminen voidaan tehdä. Tämän Siikajoen vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä on asetettu tulevat kylien ja eri alueiden viemäröintisuunnitelmat edellä kerrotulla tavalla aikajärjestykseen. Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyratkaisut tulevat kyseeseen niillä alueilla, joissa kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon ei ole taloudellisesti perusteltua tai teknisesti mahdollista. Kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamiseen tai uusimiseen tulee aina hakea rakennusvalvonnasta rakennuslu-

24 24 pa. Hakemukseen tulee liittää kiinteistölle suunniteltu jätevesijärjestelmä ja asemapiirros, johon on merkitty järjestelmän sijoitus ja puhdistettujen vesien purkusuunta. Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisen ja niiden muutosten luvitus tapahtuu rakennusvalvontaviranomaisten toimesta. Ympäristönsuojeluviranomainen toimii asiantuntija-apuna arvioitaessa, täyttääkö lupahakemusten suunnitelmat jätevesien käsittelystä asetetut vaatimukset. Viime vuosiin saakka yleisin kiinteistökohtainen ratkaisu on ollut jätevesien maaperäkäsittely. Aiemmin ei muita järjestelmiä juuri ollut tarjollakaan. Edelleen jatkuva suosio perustuu maapuhdistamojen vähäiseen huoltotarpeeseen ja edulliseen hankintahintaan. Suorat maaimeyttämöt ja kivipesät eivät kaikilta osin täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia ja ne on korvattava muilla tehokkaammilla käsittelyjärjestelmillä. Maasuodattamo on edelleen käypä ratkaisu erityisesti alueilla, joille ei ole ympäristönsuojelumääräyksissä säädetty tiukemman puhdistusvaatimuksen tasoa. Kiinteistöltä jätevedet johdetaan ennen maaperäkäsittelyä tilavuudeltaan oikean kokoisiin ja tiiviisiin saostussäiliöihin. Saostussäiliöt on tyhjennettävä vakinaisessa asumisessa kaksi kertaa vuodessa. Saostuskaivoista jätevedet johdetaan kiinteistön ja käyttäjien mukaan mitoitetulle ja toteutetulle maasuodattamolle. Tällä päästään tehtyjen selvitysten perusteella vaadittuihin puhdistustehoihin noin 10 vuoden ajan, jonka jälkeen maasuodattamon suodatuskenttä tulee uusia. Liittämällä järjestelmään kemikaalia käyttäen tehostettu fosforin poisto voidaan maasuodattamolla päästä vaadittuun puhdistustehoon noin vuoden ajan. Maasuodattamon kokonaiskustannukset ovat vuoden 2012 alun hintatasolla noin euroa. Huoltokulut koostuvat lähinnä sakokaivojen tyhjennyksestä 1 2 kertaa vuodessa. Maaperäkäsittelyjärjestelmät soveltuvat edelleen hyvin sellaisilla alueilla, joilla ei kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä edellytetä tavanomaista tiukempia jätevesien puhdistusvaatimuksia. Tiukempia vaatimuksia voidaan määrätä pilaantumiselle herkille alueille kuten vesistöjen ranta-alueet, tiiviit kyläalueet ja pohjavesialueet. Siikajoen ympäristönsuojelumääräykset ovat tätä vesihuollon kehittämissuunnitelmaa laadittaessa myös laatimisvaiheessa ja ne tulevat käyttöön vuoden 2012 aikana. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä ovat yleistyneet panospuhdistamot ja muut jätevesien pienpuhdistamot. Näiden järjestelmien hinnat vaihtelevat asennettuna vuoden 2012 alun hintatasolla yleensä noin euron välillä. Merkittävä vuotuinen kustannus muodostuu ylläpito- ja huoltokuluista. Ennen hankintapäätöstä kannattaa kysyä lisätietoja myös kunnan ympäristösihteeriltä tai rakennusvalvonnasta. Pienpuhdistamot toimivat samalla periaatteella kuin suuretkin jäteveden puhdistamot. Jätevettä puhdistetaan niissä kemiallisella saostuksella ja biologisella prosessilla, jota ylläpidetään ilmastuksella tai ilmavalla suodatuksella. Eri järjestelmien hinnat vaihtelevat suuresti samoin kuin niiden vaatima sähköenergia, kemikaalimäärä, huoltokulut ja puhdistustehokin. Laitteita hankittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niiden käyttöohjeisiin ja huoltotarpeeseen sekä toimittajan vastuuseen järjestelmän toimivuudesta ja

25 25 puhdistustehosta. Suomen ympäristökeskus pitää yllä ajantasaista tietoa eri laitteistojen saatavuudesta ja toimivuudesta. Monilla vapaa-ajan kiinteistöillä on edelleen käytössä kantovesi. Kantovedestä syntyvät jätevedet eivät yleensä edellytä jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Näille vesille riittää saunakaivon kautta tapahtuva tai muu vastaava imeytys maahan. Veteen jätevesiä ei saa johtaa suoraan. Kuivakäymälät tai kompostoivat käymäratkaisut ovat hyvin suositeltavia näille kiinteistöille. Kuva: Kaikki jätevesijärjestelmän asennustyöt tulee tehdä huolella. Jätevesijärjestelmän uusiminen / hankinta Onnistuneen jätevesiratkaisun toteutus edellyttää hyvää suunnittelua. Suunnitelma laaditaan aina kyseiselle rakennuspaikalle sen olosuhteet huomioiden. Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai sen oleelliseen muuttamiseen tarvitaan aina rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Ympäristösihteeri antaa lupahakemuksesta lausuntonsa. Jätevesijärjestelmän hankinnan suunnittelussa ja toteutuksessa voi hyödyntää oheista kysymys- / toimenpideluetteloa. Suluissa lisätietoja ja taho, jolta voi kysyä lisätietoja kyseisestä kohdasta. 1. Tarvitseeko kiinteistön olemassa olevaa järjestelmää muuttaa? (ympäristösihteeri) 2. Millaisilla muutoksilla järjestelmällä saadaan jätevesiasetuksen edellyttämä puhdistustulos? (suunnittelija / ympäristösihteeri) 3. Voidaanko kiinteistöllä käyttää kompostoivaa tai kuivakäymälää? (erityisesti kesämökeillä suositeltavaa!)

26 26 4. Onko kiinteistö teknisesti ja taloudellisesti liitettävissä viemäriverkostoon? (Paavolan Vesi Oy) 5. Sopiiko kiinteistön jätevesien käsittelyyn maaperäkäsittely? (suunnittelija/ympäristösihteeri) 6. Vertaile ja valitse kiinteistölle sopiva jätevesien puhdistusjärjestelmä (suunnittelija / Suomen ympäristökeskuksen vertailutiedosto) 7. Hae lupa jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen (rakennusvalvontaviranomainen) 8. Asennuta / asenna luvan mukainen järjestelmä huolellisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti (asiantunteva asennusfirma / asentaja) 9. Käytä ja huolla asennettu jätevesijärjestelmä laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti ja seuraa järjestelmän toimivuutta (käyttäjä itse) 10. Pidä kirjaa jätevesijärjestelmän huolloista, tapahtumista (käyttäjä) Jätevesiasetuksen antama siirtymäaika saattaa järjestelmänsä jätevesiasetuksen vaatimalle tasolle vanhoille kiinteistöille päättyy Lisäaikaa voidaan myöntää erityisesti niillä alueilla, joille on lähivuosina tulossa viemäriverkosto. Poikkeamisia myöntää paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen hakemuksesta.

27 27 5 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 5.1 Vaikutusten arviointi Toimiva vesihuolto luo osaltaan edellytyksiä yhdyskuntarakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Siikajoen kunnassa ei ole näköpiirissä väestönmäärän voimakasta kasvua, joten vesihuollon investoinnit rajoittuvat pitkälti olemassa olevien laitosten ja verkoston ylläpitämiseen. Vesihuollon merkitys maatalouden suurten tuotantoyksiköiden toiminnalle on ensiarvoisen tärkeä. Suuntaus näyttää olevan edelleen, että uusia suuria tuotantoyksiköitä rakennetaan vuosittain, joten vesihuollon täytyy varautua vedenjakelujärjestelmän ja vedentuotannon kapasiteetin kasvattamiseen. Paavolan Vesi Oy:n vuotuinen investointitaso vaihtelee tulevina vuosina 0,4 0,7 miljoonan euron suuruusluokassa. Tämän seurauksena tuloslaskelman poistojen määrä kasvaa noin 10 % vuosittain, minkä johdosta yhtiön taksaa on korotettava vastaavasti jotta vesihuollon toimintavarmuus voidaan turvata. Yhteistyö Limingan Vesihuolto Oy:n kanssa Vartinvaara Kivivaara alueella laajentaa vesihuollon yhteistyötä uudelle alueelle, aiemmin on yhteistyötä tehty pääosin Vihannin ja Raahen suuntaan. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tehostamisen tavoitteena on pienentää hajaasutusalueiden vesistöille aiheuttamaan kuormitusta ja siten vähentää ympäristön pilaantumista. Haja-asutusalueen kiinteistökohtaisella puhdistamisella pyritään estämään pohja- tai pintaveden pilaantumista sekä parantamaan vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja hidastamaan rehevöitymistä. 5.2 Tiedottaminen, ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta Tiedottamisvastuu vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on kunnalla. Kunnassa vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja. Kunnanvaltuuston hyväksymä vesihuollon kehittämissuunnitelma on nähtävillä Siikajoen kunnassa, Paavolan Vesi Oy:n toimistossa sekä Siikajoen kunnan Internet-sivuilla. Yhteenveto suunnitelmasta julkaistaan myös Siikajoen kuntatiedotteessa. Suunnitelma jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Erityisen tärkeää on saada tietoa kehittämissuunnitelmasta kunnan asukkaille ja kesäasukkaille. Kehittämissuunnitelma päivitetään valtuustokausittain eli n. 4 vuoden välein. Kehittämissuunnitelman toteutumista seurataan kunnan ja Paavolan Vesi Oy:n toimesta ja mikäli tarvetta ilmenee, voidaan suunnitelmaa päivittää tarvittaessa myös valtuustokauden välillä.

28 28 6 TIIVISTELMÄ Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa eikä vesihuoltolaitosta oikeudellisesti sitova suunnitteluväline, vaan tavoitteita määrittelevä asiakirja. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattava vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tehtävänä on vesihuoltolain 5 :n mukaan vesihuollon kehittäminen yhdyskuntakehitystä vastaavasti koko alueellaan. Suunnittelussa todettujen tarpeiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella täsmentyy alueellisesti ja ajallisesti kunnan velvollisuus vesihuollon järjestämiseen. Suunnitelma ei ole kuntaa tai vesiyhtiötä oikeudellisesti sitova suunnitteluväline, vaan tavoitteita määrittelevä asiakirja. Siikajoen kunnan alueella on vesijohtoon liittynyt 99 % alueen vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja valtaosa myös kunnan vapaa-ajan asunnoista, joten vesijohtoverkoston merkittävälle laajentamiselle ei ole tarvetta. Vesihuollon osalta merkittävin asiakasryhmä ovat maatalouden suuret tuotantoyksiköt. Viemäriverkosto kattaa asemakaava-alueet sekä osan kaava-alueiden lievealueista. Siikajoen kylällä on laaja haja-alueen viemäriverkosto. Viemäriverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan edellyttäen, että hanke edistää ympäristönsuojelua, kiinteistöt kokevat vesihuoltolaitoksen viemärin tarpeelliseksi ja ovat valmiita maksamaan aiheutuvat investointikustannukset. Vuosina viemäriverkoston laajennus kohdistuu lähinnä kaava-alueiden lievealueille. Kunnan talouskylille verkostoa laajennetaan tarpeen ja kysynnän mukaisesti vuoden 2017 jälkeen. Yhteistä viemäriverkostoa ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista rakentaa koko hajaaluetta kattavasti, jolloin haja-alueella jätevesien käsittelyä toteutetaan myös kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tehostamisen tavoitteena on pienentää haja-asutusalueiden vesistöille aiheuttamaan kuormitusta ja siten vähentää ympäristön pilaantumista. Haja-asutusalueella jätevesien kiinteistökohtaisella puhdistamiselle pyritään estämään pohja- tai pintaveden pilaantumista sekä parantamaan vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja hidastamaan rehevöitymistä. Jotta vesilaitoksen toimintavarmuus voidaan säilyttää, tulee Paavolan Vesi Oy:n investointien määrää pelkästään olemassa olevalle toiminta-alueelle lisätä merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisääntyvien investointien seurauksena myös yhtiön taksaa on tarkastettava vuosittain vastaamaan muuttunutta tilannetta. Edellisen johdosta on lisäinvestointien (haja-asutusalueen viemäröinti) tekemistä toimintaalueen ulkopuolelle harkittava erityisellä huolella. Paavolan Vesi Oy:n vastuulla on lisäksi huolehtia siitä, että yhtiöllä on taloudelliset edellytykset toteuttaa tarvittavat vesi- ja viemäriverkoston saneeraukset oikea-aikaisesti.

29 29 7 LIITTEET - Siikajoen kunnan kaavatilanne liite 1 - Kunnan tuotantoeläimet eläinlajeittain liite 2 - Toteutusaikataulu liite 3 8 KARTAT Siikajoen kunta, maankäytön strategia Kartta 1 Vesijohdon toiminta-alue Kartta 2 (PUUTTUU) Viemärin toiminta-alue Kartta 3 (PUUTTUU)

30 30 LIITE 1 Siikajoen kaavatilanne Siikajoella on voimassa viisi osayleiskaavaa sekä yksi rantayleiskaava. Tauvonrannalla on rantaasemakaava, minkä lisäksi neljällä suurimmalla kylällä on asemakaavoja. Tällä hetkellä (2011) kunnassa on meneillään Ruukin Asemanseudun osayleiskaava jolla ajantasaistetaan voimassa oleva osayleiskaava sekä Siikajoenkylän osayleiskaava, jossa voimassa olevaa osayleiskaavaa muutetaan tarkistamalla rantavyöhykkeen määritelmää ja osoitetaan uusia rakennuspaikkoja. Lisäksi Siikajokivarteen Siikajoenkylän ja Revonlahden välille ollaan tekemässä osayleiskaavaa. Meneillään on myös kaavatöitä, joilla luodaan edellytyksiä tuulivoimaloiden lisäämiselle. Meneillään olevat kaavatyöt toteuttavat vuonna 2008 tehdyn maankäytön strategian linjauksia ja tavoitteita. Kaavoitusta käydään läpi vuosittain päivitettävässä kaavoituskatsauksessa.

31 31 LIITE 2 LIITE 2

32 32