Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Opetuslautakunta Gorschkow-Salonranta, Elena. henkilökohtainen varajäsenensä Muhammed Husein Muut

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, h. 324 Läsnä Jäsenet Pakarinen, Pia Aaltio, Elina Gorschkow-Salonranta, Elena Kokko, Kristiina Laiho, Harri Leoni, Juha Rydman, Wille Virkkunen, Julia Kouvo, Erja Lillja, Jan poissa puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen jäsen Nordman, Bernt ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä Muhammed Husein Muut Andersson, Annika Fabricius, Nina Jarnila, Rauno Kyllönen, Marjo Pohjolainen, Liisa Salo, Outi Sarvanto, Susanna Sermilä, Paula Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja kaupunginhallituksen varaedustaja saapui klo :n 21 kohdalla päivähoidon päällikkö, Niclas Grönholmin sijainen opetustoimen johtaja opetuspäällikkö saapui klo 16.20, poistui klo 17.48, kuultavana :ssä 24 linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Asia 13 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 14 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 15 OTJ/3 Ilmoitusasiat 16 OTJ/4 Helsingin hallinto-oikeuden päätös 17 OTJ/5 Opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjettiasiakirja 18 OTJ/6 Lausunto kaupunginhallitukselle Maija Anttilan ym. ruoan kulutuksen tehostamista ja ylijäävän ruoan hyödyntämistä koskevasta valtuustoaloitteesta 19 OTJ/7 Demokratia-ryhmän loppuraportti 20 OTJ/8 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt työryhmän loppuraportista PEK selvitys 21 OTJ/9 Opetuslautakunnan lausunto Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -alueen asemakaavaehdotuksesta nro OTJ/10 Elias-koulun kouluyhdistys ry:n oikaisuvaatimus ennakkoilmoituksesta yksityisille sopimuskouluille perusopetuksen vuoden 2012 korvauksen arvioidusta suuruudesta 23 OTJ/11 Opetuslautakunnan kokousajan muutos 24 POL/1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 25 POL/2 Oikaisuvaatimus vahingonkorvausasiasta 26 NAL/1 Esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen johtosäännön muuttamiseksi 27 NAL/2 Oikaisuvaatimus koskien Mediakylpylän vastaavan kouluttajan valintaa määräaikaiseen tehtävään 28 NAL/3 Oikaisuvaatimus HESOTE:n päätoimiseksi tuntiopettajaksi ottamista koskevasta päätöksestä 29 NAL/4 Oikaisuvaatimus HESOTE:n päätoimiseksi tuntiopettajaksi ottamista koskevasta päätöksestä

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/1 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Elena Gorschkow-Salonranta ja Harri Laiho tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Elena Gorschkow-Salonranta (Pirjo Hiidenmaa) ja Harri Laiho (Juhani Nokela) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/2 14 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/3 15 Ilmoitusasiat Päätös Käsittely päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Keskustelu. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Kaupunginvaltuusto päätti ( 232) oikeuttaa --, opetuslautakunnan, -- ylittämään vuoden 2011 talousarvion jäljempänä olevalla kohdalla olevaa määrärahaa seuraavasti: Käyttötalousosa Ta-kohta euroa Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut Kaupunginhallitus päätti ( 72) merkitä liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportin tiedoksi ja samalla pyytää raportista lausunnot mennessä liikuntalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, opetuslautakunnalta, nuorisolautakunnalta, suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen johtokunnilta, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta sekä liikuntapalveluja tuottavilta kaupunkikonsernin tytäryhteisöiltä (Urheiluhallit Oy, Jääkenttäsäätiö sekä Stadion-säätiö). Samalla kaupunginhallitus kiirehtii kaupungin liikuntastrategian valmistelua tämän selvityksen pohjalta. Kaupunginhallitus päätti ( 144) perustaa opetusvirastoon alkaen seuraavat virat:

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/3 Nimike Kpl Tehtäväkohtainen palkka, Sopimusala euroa/kk Aluepäällikkö KVTES Apulaisrehtori , ,51 OVTES Luokanopettaja , ,63 OVTES Koulutuspäällikkö OVTES Lehtori , ,34 OVTES Erityisopettaja , ,34 OVTES Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan keväällä 2012 mahdollisesti voimaan tulevilla yleiskorotuksilla. Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan päivätty lausunto opetusviraston antamasta perusopetuslinjan ja suomenkielisten peruskoulujen tasa-arvon tilaa ja tehtyä tasa-arvotyötä koskevasta selvityksestä (lausunto on liitteenä paperiversiona). opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/4 16 Helsingin hallinto-oikeuden päätös HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden antaman päätöksen 12/0100/2. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: aira.saarni(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hallintooikeuden antaman päätöksen 12/0100/2. hylkäsi ( 177) oikaisuvaatimuksen, joka koski Vesalan ala-asteen koulun rehtorin päätöstä katolisen uskonnon opettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle ottamista. Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen 12/0100/2 opetuslautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemää päätöstä koskeneesta kunnallisvalituksesta. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: aira.saarni(a)hel.fi

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/5 17 Opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjettiasiakirja HEL T Päätös päätti hyväksyä opetusviraston tulosbudjettiasiakirjaan tekemät teknisluonteiset tarkistukset sekä merkitä teknisillä korjauksilla tarkistetun opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjettiasiakirjan tiedoksi. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Mia Hölimäki, suunnittelusihteeri, puhelin: mia.holimaki(a)hel.fi Liitteet 1 Opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjetti.pdf Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Päätösehdotus päättänee hyväksyä opetusviraston tulosbudjettiasiakirjaan tekemät teknisluonteiset tarkistukset sekä merkitä teknisillä korjauksilla tarkistetun opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjettiasiakirjan tiedoksi. on kokouksessaan ( 237) hyväksynyt opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjetin. Opetusvirasto on liittänyt tulosbudjettiasiakirjaan kokouksen pöytäkirjan tulosbudjettiasian osalta sekä korvannut lukiokoulutuksen varsinaisen toiminnan kohdassa olleen kaupungin tuottamien opetus- ja koulutuspalvelujen tuloja ja menoja koskevan taulukon suomenkielisen lukiokoulutuksen vastaavalla taulukolla. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta opetuslautakunnan hyväksymiin tuloarvioihin ja määrärahoihin eikä muihin taulukoihin, koska

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/5 kysymyksessä on asiakirjan tuottamisvaiheessa taulukoita ja tekstejä yhdistettäessä tapahtunut tekninen virhe. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Mia Hölimäki, suunnittelusihteeri, puhelin: mia.holimaki(a)hel.fi Liitteet 1 Opetusviraston vuoden 2012 tulosbudjetti.pdf Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/6 18 Lausunto kaupunginhallitukselle Maija Anttilan ym. ruoan kulutuksen tehostamista ja ylijäävän ruoan hyödyntämistä koskevasta valtuustoaloitteesta HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Opetusvirasto tilaa koulu-, opiskelija- ja päiväkotiateriat palveluntuottajilta. Palmia tuottaa pääosan yli 90 prosenttia opetusviraston ruokapalveluista. Palveluntuottaja vastaa ruoan valmistuksesta ja tarjoilusta opetusviraston alaisille kouluille, oppilaitoksille ja päiväkodeille. Tilaajan ja tuottajan väliset sopimukset ja palvelukuvaukset sekä ikäryhmäkohtaiset annoskoot ohjaavat palvelujen tuottamista ja tarjoilua. Ruoan menekin seuranta, annoskoot ja vakioruokaohjeet varmistavat, että ruokaa valmistetaan päivittäin oikea määrä. Tilaajan ja palveluntuottajan väliset sopimukset edellyttävät, että koulujen ja oppilaitosten on ilmoitettava ruokailijamäärämuutokset keittiöön. Päiväkodit tilaavat ateriat päivittäin läsnä olevien lasten ja aikuisten määrän mukaisesti. Palveluntuottajalla on oltava lisäksi elintarvikelain edellyttämä kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jonka yhtenä osana on hävikin seuranta. Ruokatilaukset, ruokailijamäärämuutokset, menekin seuranta, ruoan valmistus, kuumentaminen ja linjaston täyttäminen ovat keskeisiä keinoja hallita valmistus- ja linjastohävikin syntymistä. Ruokailijan itsensä tuottaman hävikin eli lautashävikin vähentämiseksi kouluissa pidetään vuosittain erilaisia kampanjoita yhteistyössä kouluravintolan kanssa. Kampanjoiden tavoitteena on biojätteen vähentäminen ja poistaminen. Keinoina ovat muun muassa erilaiset tietoiskut, tehostettu hävikin seuranta, oppilaiden ohjaus ja biojätteen punnitseminen. Kampanjoiden seurauksena ruokailijan itsensä aiheuttama biojätteen määrä on vähentynyt merkittävästi. Ruokalistasuunnittelulla ja ruokalajien mieluisuudella varmistetaan, että oppilaat ja päiväkotilapset syövät päivittäin riittävästi. Ruokakasvatus on opetusta ja kasvatusta, joiden avulla ruokailijoita ohjataan ja kannustetaan kokoamaan ateriansa oikein ja syömään lautaselle ottamansa ruoka. Ympäristökasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on oppia ruokailemaan ekologisesti kestävällä tavalla.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/6 Päiväkodeissa ei ole ruokasaleja, tilat ovat rajalliset ja keittiöt sijaitsevat niin, ettei ruoan ostaminen tai nouto päiväkodin keittiöstä ole mahdollista toiminnasta turvallisuus- ja hygieniasyistä johtuen. suhtautuu myönteisesti koulujen ja oppilaitosten keittiöiden ja ruokailutilojen käytön laajentamiseen helsinkiläisten asukkaiden hyväksi ja heidän palvelujensa järjestämiseksi. Opetusvirasto ei kuitenkaan tuota itse ruokapalveluitaan. Opetusvirasto on luovuttanut sopimuksellisesti koulujen ja oppilaitosten keittiöt ja ravintolasalit palveluntuottajan käyttöön. Mikäli koulujen ja oppilaitosten tiloja käytetään muuhun kuin niiden omien ruokapalvelujen järjestämiseen, opetuslautakunnan näkemyksen mukaan palveluntuottaja vastaa palvelujen järjestämisestä, tilaus- ja maksujärjestelmistä, tiedottamisesta, markkinoinnista, ruoan riittävyydestä, palvelujen kannattavuudesta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä esteettömästä kulkemisesta kouluravintolaan. Koska koulujen ja oppilaitosten ruokasalitilat ovat usein riittämättömät niiden omillekin ruokailijoille, ikäihmisten ruokailu tai ruoan nouto on käytännössä mahdollista koulujen ja oppilaitosten ruokailun jälkeen. Koulun ulkopuolisille asiakasryhmille järjestettävästä ruokailumahdollisuudesta tai ylijäävän ruoan noutamisesta tulee lisäksi sopia ennen palvelun käynnistämistä koulun tai oppilaitoksen kanssa. Tilojen käytöstä aiheutuvista kustannusten jakoperusteista sovitaan opetusviraston kanssa. Jos ikäihmisillä on mahdollisuus noutaa ylijäävää ruokaa tai ruokailla kouluravintolassa, palveluntuottajan tehtävänä on varmistaa luvatun palvelun saatavuus ja vastata ruokailun varautumisesta mahdollisesti aiheutuvasta valmistus- ja tarjoiluhävikistä. Ruokapalvelujen tarjoamiskokeilusta ikäihmisille ei saa aiheutua myöskään välillisiä tai välittömiä kustannuksia tai muuta toiminnallista haittaa koulun tai oppilaitoksen toiminnalle. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anne Pellinen, hallintosihteeri, puhelin: anne.pellinen(a)hel.fi Airi Rintamäki, ruokapalvelupäälikkö, puhelin: airi.rintamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Anttila Maija valtuustoaloite Kvsto asia 9[1].pdf Päätösehdotus

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/6 päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Opetusvirasto tilaa koulu-, opiskelija- ja päiväkotiateriat palveluntuottajilta. Palmia tuottaa pääosan yli 90 prosenttia opetusviraston ruokapalveluista. Palveluntuottaja vastaa ruoan valmistuksesta ja tarjoilusta opetusviraston alaisille kouluille, oppilaitoksille ja päiväkodeille. Tilaajan ja tuottajan väliset sopimukset ja palvelukuvaukset sekä ikäryhmäkohtaiset annoskoot ohjaavat palvelujen tuottamista ja tarjoilua. Ruoan menekin seuranta, annoskoot ja vakioruokaohjeet varmistavat, että ruokaa valmistetaan päivittäin oikea määrä. Tilaajan ja palveluntuottajan väliset sopimukset edellyttävät, että koulujen ja oppilaitosten on ilmoitettava ruokailijamäärämuutokset keittiöön. Päiväkodit tilaavat ateriat päivittäin läsnä olevien lasten ja aikuisten määrän mukaisesti. Palveluntuottajalla on oltava lisäksi elintarvikelain edellyttämä kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jonka yhtenä osana on hävikin seuranta. Ruokatilaukset, ruokailijamäärämuutokset, menekin seuranta, ruoan valmistus, kuumentaminen ja linjaston täyttäminen ovat keskeisiä keinoja hallita valmistus- ja linjastohävikin syntymistä. Ruokailijan itsensä tuottaman hävikin eli lautashävikin vähentämiseksi kouluissa pidetään vuosittain erilaisia kampanjoita yhteistyössä kouluravintolan kanssa. Kampanjoiden tavoitteena on biojätteen vähentäminen ja poistaminen. Keinoina ovat muun muassa erilaiset tietoiskut, tehostettu hävikin seuranta, oppilaiden ohjaus ja biojätteen punnitseminen. Kampanjoiden seurauksena ruokailijan itsensä aiheuttama biojätteen määrä on vähentynyt merkittävästi. Ruokalistasuunnittelulla ja ruokalajien mieluisuudella varmistetaan, että oppilaat ja päiväkotilapset syövät päivittäin riittävästi. Ruokakasvatus on opetusta ja kasvatusta, joiden avulla ruokailijoita ohjataan ja kannustetaan kokoamaan ateriansa oikein ja syömään lautaselle ottamansa ruoka. Ympäristökasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on oppia ruokailemaan ekologisesti kestävällä tavalla. Päiväkodeissa ei ole ruokasaleja, tilat ovat rajalliset ja keittiöt sijaitsevat niin, ettei ruoan ostaminen tai nouto päiväkodin keittiöstä ole mahdollista toiminnasta turvallisuus- ja hygieniasyistä johtuen. suhtautuu myönteisesti koulujen ja oppilaitosten keittiöiden ja ruokailutilojen käytön laajentamiseen helsinkiläisten asukkaiden hyväksi ja heidän palvelujensa järjestämiseksi. Opetusvirasto ei kuitenkaan tuota itse ruokapalveluitaan. Opetusvirasto on luovuttanut sopimuksellisesti koulujen ja oppilaitosten keittiöt ja ravintolasalit palveluntuottajan käyttöön. Mikäli koulujen ja oppilaitosten

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/6 tiloja käytetään muuhun kuin niiden omien ruokapalvelujen järjestämiseen, opetuslautakunnan näkemyksen mukaan palveluntuottaja vastaa palvelujen järjestämisestä, tilaus- ja maksujärjestelmistä, tiedottamisesta, markkinoinnista, ruoan riittävyydestä, palvelujen kannattavuudesta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä esteettömästä kulkemisesta kouluravintolaan. Koska koulujen ja oppilaitosten ruokasalitilat ovat usein riittämättömät niiden omillekin ruokailijoille, ikäihmisten ruokailu tai ruoan nouto on käytännössä mahdollista koulujen ja oppilaitosten ruokailun jälkeen. Koulun ulkopuolisille asiakasryhmille järjestettävästä ruokailumahdollisuudesta tai ylijäävän ruoan noutamisesta tulee lisäksi sopia ennen palvelun käynnistämistä koulun tai oppilaitoksen kanssa. Tilojen käytöstä aiheutuvista kustannusten jakoperusteista sovitaan opetusviraston kanssa. Jos ikäihmisillä on mahdollisuus noutaa ylijäävää ruokaa tai ruokailla kouluravintolassa, palveluntuottajan tehtävänä on varmistaa luvatun palvelun saatavuus ja vastata ruokailun varautumisesta mahdollisesti aiheutuvasta valmistus- ja tarjoiluhävikistä. Ruokapalvelujen tarjoamiskokeilusta ikäihmisille ei saa aiheutua myöskään välillisiä tai välittömiä kustannuksia tai muuta toiminnallista haittaa koulun tai oppilaitoksen toiminnalle. Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto valtuutettu Maija Anttilan ym. valtuustoaloitteesta, jossa esitetään seuraavaa: Miten koulujen tai päiväkotien ruoan kulutusta voidaan tehostaa niin, ettei siitä synny pois heitettävää jätettä. Samalla on tutkittava mahdollisuudet tarjota koulujen tai päiväkotien lähellä asuville eläkeläisille mahdollisuus noutaa omaan käyttöönsä ylijäänyttä ruokaa tai ruokailla näissä paikoissa. Järjestelyjen kustannukset ja siitä aiheutuvat kiinnostuneiden halukkuus pitäisi selvittää jollakin alueella. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anne Pellinen, hallintosihteeri, puhelin: anne.pellinen(a)hel.fi Airi Rintamäki, ruokapalvelupäälikkö, puhelin: airi.rintamaki(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Anttila Maija valtuustoaloite Kvsto asia 9[1].pdf

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 19 Demokratia-ryhmän loppuraportti HEL T Päätös päätti antaa Demokratia-ryhmän loppuraportista kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lautakunnan lausunnossa otetaan kantaa vain suoranaisesti opetustointa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Näitä ovat toimenpideehdotukset 1, 2, 4, 6 ja 7. Osassa toimenpide-ehdotuksista on jo loppuraportin liitteenä 2 olevassa selvityksessä kerrottu opetustoimen toimenpiteistä koskien erityisesti kouludemokratiaa ja nuorten osallistumista. Tässä lausunnossa on siten vain päivitetty tuota aiemmin annettua tietoa. Alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 1, että laaditaan selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta. Lisäksi alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 2, että laaditaan selvitys alueellisen osallistumisen parantamisen mahdollisuuksista Helsingissä. Lautakunta katsoo, että molemmat toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia ja ne liittyvät toisiinsa siten, että toimenpide-ehdotuksessa 2 selvitetään alueellisen osallistumisen parantamismahdollisuuksia Helsingissä yleensä ja toimenpideehdotuksessa 1 puolestaan selvitetään alueellisen osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksia ja tehdään ehdotus budjetoinnin kokeilusta. Lautakunta toteaa, että lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelmahankkeessa on kehitetty malleja lasten ja nuorten osallistumiseen omien paikkojensa suunnitteluun (tarkempi kuvaus liitteessä 2). Tällä hetkellä vuorovaikutussuunnitelmaa ei kuitenkaan vielä ole eri virastoissa otettu laajasti käyttöön, eikä siihen ole kaikin osin toiminnan tasolla sitouduttu. Lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelman toteutuminen edellyttää kaupungin eri virastojen johdon tietoiseksi tekemistä ja sitouttamista, poikkihallinnollisen johtamisen kehittämistä sekä henkilöstön osaamisen vahvistamista. Keskeisiä virastoja ovat ainakin opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus, kiinteistöviraston tilakeskus, sosiaalivirasto, liikuntavirasto, kirjasto, rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Lasten ja nuorten mukanaolo alueellisen osallistumisen piloteissa on varmistettava ja niissä tulee hyödyntää jo kehitettyjä lasten ja nuorten osallistumisen malleja. Opetusvirasto on ollut toteuttamassa koulujen pihoihin suuntautuneita vuorovaikutteisia osallistamishankkeita

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 Malminkartanossa, Porolahdessa ja Pukinmäessä. Vireillä on hanke Kallion ala-asteen koulun kanssa. Koulujen sisätiloissa käynnistettiin Pamaus 2011 ehdotusten pohjalta jatkotyöskentely koulujen sisätilojen viihtyisyyden parantamiseksi. Opetusvirasto käynnisti kesäkuussa 2011 iltapäivätoiminnassa tilaprojektin, jossa tarkoituksena oli kalustaa yhdeksän koulun iltapäivätoiminnan nykyiset tilat siten, että ne olisivat yhteisiä opetuksen kanssa. Projektin tarkoituksena oli lisätä iltapäivätoimijoiden, koulujen henkilökunnan ja oppilaiden kuulemista ja osallistamista. Projekti kesti vuoden 2011 loppuun. Saatujen vastausten perusteella voidaan arvioida projektin onnistuneen erittäin hyvin. Iltapäivätoiminnan tilaprojektille toivotaan jatkoa, mutta tämä vaatii rahoituksellista tukea. Valmistelun avoimuuden lisäämisosiossa on toimenpide-ehdotuksena (4), että kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta kaupungin tuottama asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Lautakunta katsoo, että nämä suunnitelmat valmistelun avoimuuden lisäämiseksi ovat kannatettavia. Strategisen suunnittelun ja arvioinnin sähköisten ympäristöjen kehittäminen on opetustoimen tietohallinnon uuden linjauskauden tavoitteita. Sekä virastohallinnon että koulujen ja oppilaitosten toiminnan suunnittelun ja arvioinnin sähköiset ympäristöt on tarkoitus uusia ja liittää yhteen. Samassa yhteydessä on tilaisuus toimintaprosessien kehittämiseen niin, että strategisesta suunnittelusta tulisi osallistavampi. Tähänkin saakka koulujen ja oppilaitosten oppilaskunnat ovat osallistuneet tavoitteiden asettamiseen ja toteutuneen arviointiin. Myös palveluverkon uudistamisprosessissa kuntalaisten osallistamiselle on luotu kanavia. Opetusvirasto osallistuu myös vuonna 2012 tilakeskuksen koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on palveluverkkojen poikkihallinnollinen kehittäminen asukaslähtöisesti. Toimenpide-ehdotukseen 4 liittyen lautakunta toteaa lisäksi, että opetusvirastossa on käytössä palautejärjestelmä, jossa kuntalaiset voivat esittää joko internetissä julkisesti kysymyksiä, antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia tai saada halutessaan henkilökohtainen vastaus sähköpostilla. Lautakunta katsoo, että valmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäisi myös se, että Helsingin kaupunki ottaisi käyttöönsä Kuntaliiton hyväksymän suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Suosituksen mukaan valmistelussa muodostetaan useissa asioissa vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia, joiden vaikutukset arvioidaan ja tämä arviointitieto esitetään päätösesityksen yhteydessä. Lautakunta katsoo, että valmistelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön suosituksen mukainen vaikutusten ennakkoarviointi kaupungin päätösten valmistelussa.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 Toimenpide-ehdotukseen 6 (valmistelun avoimuuden lisäämisosio) lautakunta toteaa, että kaikilla perusopetuksen kouluilla on käytössä sähköinen Fronter-oppimisalusta, jota koulut käyttävät oppilaiden kuulemisessa ja osallisuuden tukemisessa. Koulut ovat valmistautuneet ylipormestarin kokouksiin Fronterissa. Valmistautumiseen on kuulunut verkossa käytävä keskustelu teemoista sekä kokouksessa käsittelyyn tulevista kannanotoista äänestäminen. Vuoden 2012 Ylipormestarin kokouksia valmistelevaan työskentelyyn on verkossa osallistunut n oppilasta. Fronteria voidaan käyttää osallisuuden lisäämiseen. Sen kautta voidaan koota ideoita, käydä keskustelua, äänestää ja jakaa dokumentteja. Pormestarin oppilaskuntapäivien esityksistä järjestettyyn äänestykseen osallistui oppilasta tammikuussa Toisella asteella äänestys tapahtui Facebookissa. Myös toisen asteen oppilaitoksissa käytetään Fronteria opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi yhteisöllinen kouluhankkeessa pilotoitiin eräässä peruskoulussa koulun omaa yhteisöllistä mediaa. Kehitystyö tehtiin yhdessä oppilaiden kanssa. Pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta tuotetaan kehittyneempi Hyrrä-alusta laajempaan käyttöön kouluille tavoitteena osallistumisen ja osallisuuden edistäminen ja näkyvyyden lisääminen kouluyhteisössä, myös informaalisti. Toisella asteella käytetään yhteisöllistä mediaa (wikit, blogit, facebook jne) sekä oppilashuollossa että pedagogisessa toiminnassa. Lisäksi videopohjaisten etäneuvotteluratkaisujen käyttöä kehitetään ja yhtenä ajatuksena on ollut käyttää sitä asiantuntijoiden, koulujen ja oppilaitosten sekä luokkien ja ryhmien välisessä dialogissa. Wilma- ja Winha-ympäristöä käytetään koulun ja kodin väliseen viestintään ja sen sisällä on tiedotettu mm. vanhemmille tai yhdessä lapsille ja vanhemmille kohdennetuista kyselyistä. Tietohallinnon linjausten toteutumisen seurantaa ja edelleen kehittämistä varten perustetaan edustuksellisia foorumeita, joita voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti. Jotta Fronterissa käytävä keskustelu vaikuttaisi päätöksentekoon, opetuslautakunnan jäsenillä ja varajäsenillä tulisi olla soveltuvin osin vapaa pääsy Fronteriin Toimenpide-ehdotuksena 7 (valmistelun avoimuuden lisäämisosio) esitetään, että laaditaan selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista. Lautakunta toteaa, että opetusvirasto myöntää kouluja oppilaitostiloja ilta- ja vapaa-ajankäyttöön erilaiseen kokoontumis- ja harrastetoimintaan. Virasto pyrkii kehittämään jatkuvasti toimintaansa niin, että tilojen saavutettavuus helpottuu ja niiden käyttöaste kasvaa. Lautakunta pitääkin tärkeänä, että kaupungin tilat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja kaupunkilaisten saavutettavissa. Opetusvirasto osallistuu Helsingin kaupungin tilavaraustyöryhmän työskentelyyn. Tämä työryhmä selvittää alkukeväästä 2012 mahdollisuuksia yhtenäistää kaupungin erilaisia tilanvarausjärjestelmiä.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 Käsittely Tavoitteena on varausjärjestelmien harmonisointi ja vapaana olevien tilojen helppo seurattavuus erityisesti asiakasnäkökulmasta. Keskustelu. Jäsen Gorschkow-Salonranta ehdotti, että päätösehdotuksen 7. kappaleen ("Toimenpide-ehdotuksen 6 ") loppuun lisätään seuraavaa: "Jotta Fronterissa käytävä keskustelu vaikuttaisi päätöksentekoon, opetuslautakunnan jäsenillä ja varajäsenillä tulisi olla soveltuvin osin vapaa pääsy Fronteriin." otti ehdotuksen omakseen. Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Leena Oulasvirta, laatupäällikkö, puhelin: leena.oulasvirta(a)hel.fi Liitteet 1 Demokratia-ryhmän loppuraportti pdf Päätösehdotus päättänee antaa Demokratia-ryhmän loppuraportista kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lautakunnan lausunnossa otetaan kantaa vain suoranaisesti opetustointa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Näitä ovat toimenpideehdotukset 1, 2, 4, 6 ja 7. Osassa toimenpide-ehdotuksista on jo loppuraportin liitteenä 2 olevassa selvityksessä kerrottu opetustoimen toimenpiteistä koskien erityisesti kouludemokratiaa ja nuorten osallistumista. Tässä lausunnossa on siten vain päivitetty tuota aiemmin annettua tietoa. Alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 1, että laaditaan selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta. Lisäksi alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 2, että laaditaan selvitys alueellisen osallistumisen parantamisen mahdollisuuksista Helsingissä. Lautakunta katsoo, että molemmat toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia ja ne liittyvät toisiinsa siten,

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 että toimenpide-ehdotuksessa 2 selvitetään alueellisen osallistumisen parantamismahdollisuuksia Helsingissä yleensä ja toimenpideehdotuksessa 1 puolestaan selvitetään alueellisen osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksia ja tehdään ehdotus budjetoinnin kokeilusta. Lautakunta toteaa, että lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelmahankkeessa on kehitetty malleja lasten ja nuorten osallistumiseen omien paikkojensa suunnitteluun (tarkempi kuvaus liitteessä 2). Tällä hetkellä vuorovaikutussuunnitelmaa ei kuitenkaan vielä ole eri virastoissa otettu laajasti käyttöön, eikä siihen ole kaikin osin toiminnan tasolla sitouduttu. Lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelman toteutuminen edellyttää kaupungin eri virastojen johdon tietoiseksi tekemistä ja sitouttamista, poikkihallinnollisen johtamisen kehittämistä sekä henkilöstön osaamisen vahvistamista. Keskeisiä virastoja ovat ainakin opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus, kiinteistöviraston tilakeskus, sosiaalivirasto, liikuntavirasto, kirjasto, rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Lasten ja nuorten mukanaolo alueellisen osallistumisen piloteissa on varmistettava ja niissä tulee hyödyntää jo kehitettyjä lasten ja nuorten osallistumisen malleja. Opetusvirasto on ollut toteuttamassa koulujen pihoihin suuntautuneita vuorovaikutteisia osallistamishankkeita Malminkartanossa, Porolahdessa ja Pukinmäessä. Vireillä on hanke Kallion ala-asteen koulun kanssa. Koulujen sisätiloissa käynnistettiin Pamaus 2011 ehdotusten pohjalta jatkotyöskentely koulujen sisätilojen viihtyisyyden parantamiseksi. Opetusvirasto käynnisti kesäkuussa 2011 iltapäivätoiminnassa tilaprojektin, jossa tarkoituksena oli kalustaa yhdeksän koulun iltapäivätoiminnan nykyiset tilat siten, että ne olisivat yhteisiä opetuksen kanssa. Projektin tarkoituksena oli lisätä iltapäivätoimijoiden, koulujen henkilökunnan ja oppilaiden kuulemista ja osallistamista. Projekti kesti vuoden 2011 loppuun. Saatujen vastausten perusteella voidaan arvioida projektin onnistuneen erittäin hyvin. Iltapäivätoiminnan tilaprojektille toivotaan jatkoa, mutta tämä vaatii rahoituksellista tukea. Valmistelun avoimuuden lisäämisosiossa on toimenpide-ehdotuksena (4), että kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta kaupungin tuottama asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Lautakunta katsoo, että nämä suunnitelmat valmistelun avoimuuden lisäämiseksi ovat kannatettavia. Strategisen suunnittelun ja arvioinnin sähköisten ympäristöjen kehittäminen on opetustoimen tietohallinnon uuden linjauskauden tavoitteita. Sekä virastohallinnon että koulujen ja oppilaitosten toiminnan suunnittelun ja arvioinnin sähköiset ympäristöt on tarkoitus uusia ja liittää yhteen. Samassa yhteydessä on tilaisuus toimintaprosessien kehittämiseen niin, että strategisesta suunnittelusta

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 tulisi osallistavampi. Tähänkin saakka koulujen ja oppilaitosten oppilaskunnat ovat osallistuneet tavoitteiden asettamiseen ja toteutuneen arviointiin. Myös palveluverkon uudistamisprosessissa kuntalaisten osallistamiselle on luotu kanavia. Opetusvirasto osallistuu myös vuonna 2012 tilakeskuksen koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on palveluverkkojen poikkihallinnollinen kehittäminen asukaslähtöisesti. Toimenpide-ehdotukseen 4 liittyen lautakunta toteaa lisäksi, että opetusvirastossa on käytössä palautejärjestelmä, jossa kuntalaiset voivat esittää joko internetissä julkisesti kysymyksiä, antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia tai saada halutessaan henkilökohtainen vastaus sähköpostilla. Lautakunta katsoo, että valmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäisi myös se, että Helsingin kaupunki ottaisi käyttöönsä Kuntaliiton hyväksymän suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Suosituksen mukaan valmistelussa muodostetaan useissa asioissa vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia, joiden vaikutukset arvioidaan ja tämä arviointitieto esitetään päätösesityksen yhteydessä. Lautakunta katsoo, että valmistelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön suosituksen mukainen vaikutusten ennakkoarviointi kaupungin päätösten valmistelussa. Toimenpide-ehdotukseen 6 (valmistelun avoimuuden lisäämisosio) lautakunta toteaa, että kaikilla perusopetuksen kouluilla on käytössä sähköinen Fronter-oppimisalusta, jota koulut käyttävät oppilaiden kuulemisessa ja osallisuuden tukemisessa. Koulut ovat valmistautuneet ylipormestarin kokouksiin Fronterissa. Valmistautumiseen on kuulunut verkossa käytävä keskustelu teemoista sekä kokouksessa käsittelyyn tulevista kannanotoista äänestäminen. Vuoden 2012 Ylipormestarin kokouksia valmistelevaan työskentelyyn on verkossa osallistunut n oppilasta. Fronteria voidaan käyttää osallisuuden lisäämiseen. Sen kautta voidaan koota ideoita, käydä keskustelua, äänestää ja jakaa dokumentteja. Pormestarin oppilaskuntapäivien esityksistä järjestettyyn äänestykseen osallistui oppilasta tammikuussa Toisella asteella äänestys tapahtui Facebookissa. Myös toisen asteen oppilaitoksissa käytetään Fronteria opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi yhteisöllinen kouluhankkeessa pilotoitiin eräässä peruskoulussa koulun omaa yhteisöllistä mediaa. Kehitystyö tehtiin yhdessä oppilaiden kanssa. Pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta tuotetaan kehittyneempi Hyrrä-alusta laajempaan käyttöön kouluille tavoitteena osallistumisen ja osallisuuden edistäminen ja näkyvyyden lisääminen kouluyhteisössä, myös informaalisti. Toisella asteella käytetään yhteisöllistä mediaa (wikit, blogit, facebook jne) sekä oppilashuollossa että pedagogisessa toiminnassa. Lisäksi videopohjaisten etäneuvotteluratkaisujen käyttöä kehitetään ja yhtenä ajatuksena on ollut käyttää sitä asiantuntijoiden, koulujen ja

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 oppilaitosten sekä luokkien ja ryhmien välisessä dialogissa. Wilma- ja Winha-ympäristöä käytetään koulun ja kodin väliseen viestintään ja sen sisällä on tiedotettu mm. vanhemmille tai yhdessä lapsille ja vanhemmille kohdennetuista kyselyistä. Tietohallinnon linjausten toteutumisen seurantaa ja edelleen kehittämistä varten perustetaan edustuksellisia foorumeita, joita voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti. Toimenpide-ehdotuksena 7 (valmistelun avoimuuden lisäämisosio) esitetään, että laaditaan selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista. Lautakunta toteaa, että opetusvirasto myöntää kouluja oppilaitostiloja ilta- ja vapaa-ajankäyttöön erilaiseen kokoontumis- ja harrastetoimintaan. Virasto pyrkii kehittämään jatkuvasti toimintaansa niin, että tilojen saavutettavuus helpottuu ja niiden käyttöaste kasvaa. Lautakunta pitääkin tärkeänä, että kaupungin tilat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja kaupunkilaisten saavutettavissa. Opetusvirasto osallistuu Helsingin kaupungin tilavaraustyöryhmän työskentelyyn. Tämä työryhmä selvittää alkukeväästä 2012 mahdollisuuksia yhtenäistää kaupungin erilaisia tilanvarausjärjestelmiä. Tavoitteena on varausjärjestelmien harmonisointi ja vapaana olevien tilojen helppo seurattavuus erityisesti asiakasnäkökulmasta. Opetuslautakunnalta pyydetään lausuntoa Demokratiaryhmän loppuraportista. Kaupunginhallitus asetti Demokratiaryhmän kokoamaan yhteen demokratiahankkeita ja siten vahvistamaan kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Ryhmän tehtävänä oli koota kaupungin hallinnon monet demokratiaa edistävät toimenpiteet yhtenäiseksi kansanvaltahankkeeksi. Demokratiaryhmän toiminta perustui kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan ja erityisesti ohjelman demokratia ja vaikuttaminen -osioon. Ryhmän määräaika oli Demokratiaryhmä esitti loppuraportissaan toimenpide-ehdotuksia seuraavilta aihealueilta: - alueellinen demokratian kehittäminen - suoran demokratian edistäminen - valmistelun avoimuuden lisääminen sekä - edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantaminen Alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 1, että laaditaan selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta. Lisäksi

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 alueellisen demokratian kehittämisosiossa ehdotetaan toimenpiteenä 2, että laaditaan selvitys alueellisen osallistumisen parantamisen mahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan vaihtoehtoisia esityksiä alueellisen osallistumisen hankkeista. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ajatus pilottihankkeista, 5-10 alueesta, jossa osallistamisen kokeilua tehdään käyttäen apuna esim. palvelupaneeleja, osallistuvan budjetoinnin kokeiluja sekä uutta teknologiaa. Valmistelun avoimuuden lisäämisosiossa on toimenpide-ehdotuksena 4, että kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta kaupungin tuottama asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tähän liittyen kaupungin tarjoamia osallistumis-, vuorovaikutus- ja palautepalveluja kehitetään ja helppokäyttöisyyttä lisätään sekä tehostetaan osallistumisviestintää. Lisäksi kootaan läpileikkaus kaikista verkkopalveluhankkeista ja suunnitelmista, jotka ovat hallintokunnissa tällä hetkellä tekeillä ja laaditaan tämän pohjalta suunnitelma kansalaisten voimaannuttamiseksi verkossa. Digitaalisessa muodossa oleva kaupungin asiakirja- ja muu tietoaineisto halutaan saada mahdollisimman hyvin saavutettavaksi. Sähköisen asioinnin tueksi perustetaan neuvontapiste. Valmistelun avoimuuden lisäämisosiossa esitetään lisäksi toimenpideehdotuksena 6, että laaditaan selvitys koulujen sähköisten palvelujen tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista koulutyöskentelyssä. Toimenpide-ehdotuksena 7 esitetään, että laaditaan selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista. Kaupungin toimitilasuunnittelussa ja muussa tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon asukkaiden ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kokoontumistarpeet, kuten asukastalot ja kaupungin nykyisten ja tulevien tilojen yhteiskäyttö. Tehdään selvitys mennessä, jossa tehdään myös esitys siitä, mikä taho vastaa tilakustannuksista ja mitä ehtoja tilojen käyttöön liittyy. Osallisuuden mahdollisuuksien lisäämisellä on lähtökohtaisesti myönteisiä vaikutuksia osallisten terveyteen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman lisääntymisen myötä. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Leena Oulasvirta, laatupäällikkö, puhelin: leena.oulasvirta(a)hel.fi

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/7 Liitteet 1 Demokratia-ryhmän loppuraportti pdf

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/8 20 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt työryhmän loppuraportista PEK selvitys HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt työryhmän loppuraportista PEK selvitys seuraavan lausunnon: Helsingin kaupungin hallintokuntien asiantuntijoista kootun työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sellaiset energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä koskevat parhaat käytännöt, joilla voidaan taloudellisimmin tukea kaupunginvaltuuston hyväksymien päästöjen vähentämistä koskevien energiapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Kartoitus koski kaupungin omia toimia sekä toimia, joihin kaupunki voisi kannustaa kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Työryhmän mukaan kaupungin suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa. Olennaisena vaikutustapana todetaan myös esimerkillinen toiminta sekä siihen liittyvä viestintä, valistus ja koulutus. Raportissa on kaikkiaan 31 erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka on jaettu neljään luokkaan: rakennusten lämmitykseen liittyvät, kotitalouksien sähkönkulutukseen liittyvät, palveluiden sähkön- ja energiankulutukseen liittyvät sekä liikenteen ja logistiikan energiankulutukseen liittyvät ehdotukset. pitää työryhmän työtä tärkeänä. Lautakunta toteaa, että koska päästöjen hillitseminen ja energiatehokkuuden parantaminen Helsingin kaupungissa eivät onnistu vain kaupungin viranomaisvoimin, on erittäin tärkeää, että pyritään löytämään keinoja, joilla kaupungissa toimivat asukkaat, yhteisöt jne. saadaan osallisiksi säästötyöhön. Selvityksessä todetaankin seuraavaa: "Energiatehokkuuden merkittävä panostus vaatii kaupungin johdon ja kaupunkilaisten täysimääräistä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Monet muutoksista ovat mahdollisia vain pitkällä aikavälillä määrätietoisin toimin. Mukaan toteutukseen tulee innostaa koko kaupunki." Osa raportin toimenpide-ehdotuksista kohdistuu opetustoimeen. Laajemmin ja pidemmällä aikaperspektiivillä tarkastellen opetustoimella ml. päivähoito on keskeinen rooli siinä, millaisia energiankuluttajia kaupunkilaisista kasvaa. Päiväkotilapsista, koululaisista ja opiskelijoista kasvaa se joukko, joka tekee mm. lämmitykseen ja liikenteeseen

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/8 liittyviä energiaratkaisuja niin yksityishenkilöinä kuin päättäjän asemassa. Opetustoimella on jo paljon hyviä käytänteitä ympäristökasvatuksesta ja ekotukityöstä. Rakennusten lämmitykseen liittyvät ratkaisut ovat opetustoimen osalta haasteellisia. Rakennuskannasta merkittävä osa vaatii peruskorjausta, usein vanhentuneen tekniikan ja siihen liittyvien sisäilmasto-ongelmien vuoksi. Vaikka energiatehokas peruskorjaaminen on tavoitteena, on samanaikaisesti otettava mm. huomioon, että sisäilmastosta saadaan terveellinen. Energiankulutus näyttää nousevan, kun vanhoihin peruskorjattaviin kiinteistöihin rakennetaan ilmanvaihto. Myös rakennusten suojeluun liittyvät näkökohdat saattavat vaikeuttaa energiatehokkaiden ratkaisujen toteuttamista peruskorjauksissa. Uudisrakentamisessa sen sijaan voidaan ja tulee ottaa huomioon mahdollisuudet niin tilankäytön että teknisten ratkaisujen avulla toteuttaa energiansäästö- ja päästötavoitteita. Hienotkaan tekniset innovaatiot ja sovellukset eivät kuitenkaan toimi käytännössä, jos ei kiinnitetä riittävästi huomiota laitteiden käytön helppouteen ja käyttäjäystävällisyyteen. katsoo, että energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät mahdolliset kasvavat rakennuskustannukset ja siitä seuraava vuokrakustannusten nousu ei saa aiheuttaa vastaavia määrärahojen leikkauksia käyttötalousmenoissa. Rakennusten suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjät myös esim. koululaiset osaavat käyttää kiinteistöä oikein ja pystyvät ottamaan huomioon toiminnassa energiansäästön. Rakennusten käytön ja huollon osalta energiatehokkuuteen vaikuttaminen vaatii osaamisen kehittämistä ja hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien kesken. Osaamisen kehittämistä ja tiedon lisäämistä energiatehokkuudesta vaaditaan lisäksi kaikilla toiminnan tasoilla. Energiatehokkuus ja energiasäästöosaaminen ei tule jäädä vain pieneen ammattiosaajapiiriin. pitää hyvänä työryhmän ehdotusta siinä, että rakennusvalvonnassa siirrytään osin proaktiiviseen toimintaan ja etukäteen tehtävään neuvontaan. Tällaisella menettelyllä saatetaan välttyä erilaisilta virheiltä ja saavuttaa selkeää energiansäästöä. pitää tärkeänä liikenteen sujuvuuden lisäämistä. Selvityksessä esiin nostettu panostaminen pyöräilyn infrastruktuuriin on kannatettava. Tällä on kaupunkialueella vaikutus energiansäästön lisäksi terveyteen. Uudisrakentamisessa voidaan ottaa hyvin huomioon liikennejärjestelyt, joilla voidaan vähentää liikenteen energiankulutusta. pitää myös tärkeänä, että opetusviraston hankinnoissa otetaan huomioon kestävä kehitys. Kestävä kehitys ei

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/8 tarkoita ainoastaan energiatehokkaita julkisia hankintoja, vaan laajemmin ekologisen hankintapolitiikan noudattamista. Tämä ei aina merkitse ympäristöystävällisempien tai energiatehokkaampien tuotteiden ostamista, vaan se voi merkitä myös sitä, että ostetaan yksinkertaisesti vähemmän ja kierrätetään tarpeettomaksi käyneet tavarat esim. oman organisaation sisällä. Kestävän kehityksen toteuttamiseksi mainitulla tavalla Helsingin kaupungin tulisi turvata olosuhteet, jotka mm. mahdollistavat kaupungin kaulusteiden kierrätyksen ja kunnostuksen. Opetustoimessa toteutetaan jo energiansäästötoimenpiteitä. Nykyistä toimintaa on kuitenkin edelleen tarvetta tehostaa ja tehdä suunnitelmallisemmaksi. Myös koulutus- ja valistustyöhön ja yhteistyöhön etenkin kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien eri tahojen (mm. Palmia, kiinteistöviraston tilakeskus) kesken on tarpeen panostaa nykyistä enemmän. toteaa lopuksi, että selvitys ei ole kustannusneutraali ja että työryhmän toimenpide-ehdotusten toteuttamisen aiheuttamia kustannuksia tulisi arvioida. Terveysvaikutusten arviointi Energiatehokkuuskäytänteillä kuten pyöräilyliikenteen sujuvoittamisella ja panostamisella peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä tätä kautta sisäilmaongelmien parantamiseen on myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö, puhelin: susanna.sarvanto(a)hel.fi Liitteet 1 PEK-raportti Energiatehokkuus- ja energiansäästötyöryhmän raportti1.pdf Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt työryhmän loppuraportista PEK selvitys seuraavan lausunnon: Helsingin kaupungin hallintokuntien asiantuntijoista kootun työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sellaiset energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä koskevat parhaat käytännöt, joilla voidaan

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/8 taloudellisimmin tukea kaupunginvaltuuston hyväksymien päästöjen vähentämistä koskevien energiapoliittisten tavoitteiden toteutumista. Kartoitus koski kaupungin omia toimia sekä toimia, joihin kaupunki voisi kannustaa kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Työryhmän mukaan kaupungin suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä ratkaisuissa. Olennaisena vaikutustapana todetaan myös esimerkillinen toiminta sekä siihen liittyvä viestintä, valistus ja koulutus. Raportissa on kaikkiaan 31 erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka on jaettu neljään luokkaan: rakennusten lämmitykseen liittyvät, kotitalouksien sähkönkulutukseen liittyvät, palveluiden sähkön- ja energiankulutukseen liittyvät sekä liikenteen ja logistiikan energiankulutukseen liittyvät ehdotukset. pitää työryhmän työtä tärkeänä. Lautakunta toteaa, että koska päästöjen hillitseminen ja energiatehokkuuden parantaminen Helsingin kaupungissa eivät onnistu vain kaupungin viranomaisvoimin, on erittäin tärkeää, että pyritään löytämään keinoja, joilla kaupungissa toimivat asukkaat, yhteisöt jne. saadaan osallisiksi säästötyöhön. Selvityksessä todetaankin seuraavaa: "Energiatehokkuuden merkittävä panostus vaatii kaupungin johdon ja kaupunkilaisten täysimääräistä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Monet muutoksista ovat mahdollisia vain pitkällä aikavälillä määrätietoisin toimin. Mukaan toteutukseen tulee innostaa koko kaupunki." Osa raportin toimenpide-ehdotuksista kohdistuu opetustoimeen. Laajemmin ja pidemmällä aikaperspektiivillä tarkastellen opetustoimella ml. päivähoito on keskeinen rooli siinä, millaisia energiankuluttajia kaupunkilaisista kasvaa. Päiväkotilapsista, koululaisista ja opiskelijoista kasvaa se joukko, joka tekee mm. lämmitykseen ja liikenteeseen liittyviä energiaratkaisuja niin yksityishenkilöinä kuin päättäjän asemassa. Opetustoimella on jo paljon hyviä käytänteitä ympäristökasvatuksesta ja ekotukityöstä. Rakennusten lämmitykseen liittyvät ratkaisut ovat opetustoimen osalta haasteellisia. Rakennuskannasta merkittävä osa vaatii peruskorjausta, usein vanhentuneen tekniikan ja siihen liittyvien sisäilmasto-ongelmien vuoksi. Vaikka energiatehokas peruskorjaaminen on tavoitteena, on samanaikaisesti otettava mm. huomioon, että sisäilmastosta saadaan terveellinen. Energiankulutus näyttää nousevan, kun vanhoihin peruskorjattaviin kiinteistöihin rakennetaan ilmanvaihto. Myös rakennusten suojeluun liittyvät näkökohdat saattavat vaikeuttaa energiatehokkaiden ratkaisujen toteuttamista peruskorjauksissa. Uudisrakentamisessa sen sijaan voidaan ja tulee ottaa huomioon mahdollisuudet niin tilankäytön että teknisten ratkaisujen avulla

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (59) OTJ/8 toteuttaa energiansäästö- ja päästötavoitteita. Hienotkaan tekniset innovaatiot ja sovellukset eivät kuitenkaan toimi käytännössä, jos ei kiinnitetä riittävästi huomiota laitteiden käytön helppouteen ja käyttäjäystävällisyyteen. katsoo, että energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät mahdolliset kasvavat rakennuskustannukset ja siitä seuraava vuokrakustannusten nousu ei saa aiheuttaa vastaavia määrärahojen leikkauksia käyttötalousmenoissa. Rakennusten suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjät myös esim. koululaiset osaavat käyttää kiinteistöä oikein ja pystyvät ottamaan huomioon toiminnassa energiansäästön. Rakennusten käytön ja huollon osalta energiatehokkuuteen vaikuttaminen vaatii osaamisen kehittämistä ja hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien kesken. Osaamisen kehittämistä ja tiedon lisäämistä energiatehokkuudesta vaaditaan lisäksi kaikilla toiminnan tasoilla. Energiatehokkuus ja energiasäästöosaaminen ei tule jäädä vain pieneen ammattiosaajapiiriin. pitää hyvänä työryhmän ehdotusta siinä, että rakennusvalvonnassa siirrytään osin proaktiiviseen toimintaan ja etukäteen tehtävään neuvontaan. Tällaisella menettelyllä saatetaan välttyä erilaisilta virheiltä ja saavuttaa selkeää energiansäästöä. pitää tärkeänä liikenteen sujuvuuden lisäämistä. Selvityksessä esiin nostettu panostaminen pyöräilyn infrastruktuuriin on kannatettava. Tällä on kaupunkialueella vaikutus energiansäästön lisäksi terveyteen. Uudisrakentamisessa voidaan ottaa hyvin huomioon liikennejärjestelyt, joilla voidaan vähentää liikenteen energiankulutusta. pitää myös tärkeänä, että opetusviraston hankinnoissa otetaan huomioon kestävä kehitys. Kestävä kehitys ei tarkoita ainoastaan energiatehokkaita julkisia hankintoja, vaan laajemmin ekologisen hankintapolitiikan noudattamista. Tämä ei aina merkitse ympäristöystävällisempien tai energiatehokkaampien tuotteiden ostamista, vaan se voi merkitä myös sitä, että ostetaan yksinkertaisesti vähemmän ja kierrätetään tarpeettomaksi käyneet tavarat esim. oman organisaation sisällä. Kestävän kehityksen toteuttamiseksi mainitulla tavalla Helsingin kaupungin tulisi turvata olosuhteet, jotka mm. mahdollistavat kaupungin kaulusteiden kierrätyksen ja kunnostuksen. Opetustoimessa toteutetaan jo energiansäästötoimenpiteitä. Nykyistä toimintaa on kuitenkin edelleen tarvetta tehostaa ja tehdä suunnitelmallisemmaksi. Myös koulutus- ja valistustyöhön ja yhteistyöhön etenkin kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien eri tahojen