Kiinassa kaikki on suurta myös maanmittaus. Pasilasta muutto lottovoitto tai epäonni. Kuuman kesän vilvoittavat juomat

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Pasilasta muutto lottovoitto tai epäonni Kiinassa kaikki on suurta myös maanmittaus Kuuman kesän vilvoittavat juomat

2 Teksti jussi tossavainen Monta tietä Mittalaitokseen Maantieteilijöistä tulee muutakin kuin opettajia Äkkinäisempi voisi luulla, että Maanmittauslaitos on henkilöstöltään hyvin homogeeninen. Valtion mahtava monoliitti täynnä maanmittareita, saman koulutusputken läpi pusertaneita. Ehei kuulkaas, talosta löytyy tekijää joka lähtöön, erilaisissa työtehtävissä ja eri koulutuksen läpikäyneitä. Viime Viisarissa aloitimme uuden sarjan Monta tietä Mittalaitokseen, jossa kerrotaan Maanmittauslaitoksen rautaisista osaajista. Mutta erityisesti heistä, joilla on jokin muu kuin maanmittarin perinteinen koulutus. Ensimmäisessä jaksossa selvitimme metsänhoitajien työtehtäviä talossa. Ja nyt äänensä kuuluviin saavat laitoksen maantieteilijät. Heillä totisesti luulisi olevan Tietoa maasta! Maantiedettä voi opiskella yliopistoissa muun muassa Helsingissä, Turussa, Oulussa ja talousmaantiedettä myös Helsingin kauppakorkeakoulussa eli nykyisin Aalto-yliopistossa. Virallisesti yliopistosta valmistuneet maantieteilijät ovat filosofian kandidaatteja ja nykyään maistereita. Sattumoisin kaikki kolme tämän jutun maantieteilijää ovat opiskelleet Helsingissä. Voi tätä helsinkikeskeisyyden määrää! Näin maallikkona olen pitkään kuvitellut, että maantieteen opiskelijat kaikki järjestään ottavat toiseksi oppiaineekseen biologian ja sitten päätyvät jonkun pikkukunnan lukion vanhemmaksi maantieteen ja biologin lehtoriksi. No ei. Monet kyllä päätyvät, mutta eivät kaikki. Jotkut voivat päätyä vaikka Maanmittauslaitokseen, kuten tämän jutun päähenkilöt. LASERKEILAUKSEN PR-HENKILÖÄ KIINNOSTAA VIESTINTÄ Heli Laaksonen Ilmakuvakeskuksesta ei ole SE murrerunoilija, vaan omien sanojensa mukaan laserkeilauksen pr-henkilö Maanmittauslaitoksessa. Taloon hän tuli kesätyöläiseksi vuosituhannen vaihteessa kartoittajan hommiin. Kesätyöt jatkuivat osa-aikatyönä ja myöhemmin vakinaisena. Koska pomoni ja Maanmittauslaitos yleensä suhtautuvat loistavasti ja kannustavasti työntekijöiden lisäopiskeluun, lähdin vuonna 2005 töiden ohessa opiskelemaan maantiedettä. Halusin opiskella jotain, joka tukisi siihen mennessä työssä kertynyttä kokemusta ja osaamista. Mutta insinööriksi en halunnut, siksi maantiede, Laaksonen paljastaa. Työtehtävät liikkuvat nykyisellään pitkälti laserkeilauksen parissa, ja toimenkuvaan kuuluu paljon aiheesta viestimistä ja tiedottamista. Siitä siis Laaksosen oma kehittämä titteli. Ja alati oppimishaluinen Heli ei jättänyt opintoja maantieteeseen. Näiden töiden kautta kiinnostus viestintään kasvoi sen verran suureksi, että lähdin viime syksynä jälleen opiskelemaan ja tällä kertaa viestintää. Toivoisin voivani tulevaisuudessa hyödyntää jo olemassa olevaa sekä tulevaa koulutustani muissakin työtehtävissä kuin nykyisissä. kuva: kotialbumi Teen pääasiassa yhteistyösopimuksia ja laserkeilausalueiden suunnittelua yhteistyössä eri laserkeilausyhteistyöosapuolien kanssa, Heli Laaksonen kertoo. Maantieteilijänä laitoksessa Miten maantieteilijän koulutus tukee työntekoa Maanmittauslaitoksessa? Koska nykyinen työni sisältää paljon kontakteja eri alojen yhteistyökumppaneihin, maantieteen opinnot auttavat siinä, että tunnen esimerkiksi tulvakartoittamista ja geologian erilaisia tutkimusmuotoja. Ja sitten se perinteinen kouluarvosana Maanmittauslaitokselle työnantajana? Kahdeksan ja puoli. Aivan erityistä plussaa on mahdollisuus yhdistää opiskeluita työn kanssa opintovapaiden sekä joustavan työajan puitteissa. Joskin parannettavaa olisi vielä työaikojen suhteen; ei ole aivan tätä päivää, että työajat sidotaan tarkasti kellokortille. Etätyöskentelyn mahdollisuuksia tulisi myös lisätä. 2 3/2011

3 LÖYTYI UNELMADUUNI Jani Kylmäaho aloitti Mittuussa Kehittämiskeskuksessa joulukuussa Olin kuullut, että kansallisen paikkatietoportaalin kehittämiseen kaivataan paikkatietoalan osaajaa ja laitoin avoimen hakemuksen Maanmittauslaitokseen. Ja nyt hän on titteliltään johtava asiantuntija. Kylmäaho opiskeli pääaineenaan suunnittelumaantiedettä ja suoritti lisäksi paikkatietoon liittyviä sivuaineopintoja silloisen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla. Ennen Maanmittauslaitokseen tuloaan hän oli yhdeksän vuotta konsulttina. Ensin Novosatissa ja erilaisten yritysmyllerrysten jälkeen päätyi Logicaan, jossa hän käsitteli paikkatietoaineistoja. Innostava paikkatietoportaali Nykyiseen työhön Jani on hyvin tyytyväinen. Työ on todella monipuolista. Toimin projektipäällikkönä kansallisen paikkatietoportaalin kehittämisessä, minkä yhteydessä kuva: kotialbumi Jani Kylmäaho kiittelee, että hänen työnsä on todella monipuolista. olemme myös menestyksellisesti kokeilleet ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä. Tuen Suomen paikkatietoa tuottavia viranomaisia Inspire-direktiivin mukaisten paikkatiedon rajapintapalveluiden kehittämisessä ja osallistun EU-työryhmässä Inspire-direktiivin soveltamisessa käytettävien teknisten ohjeiden laadintaan. No huh huh, kuulostaapa vakuuttavalta ja tärkeältä! Mutta pääasia on, että mies itse on übertyytyväinen. Äkkiseltään on vaikea keksiä työtä, joka olisi tällä hetkellä nykyistä kiinnostavampi ja monipuolisempi! Mutta never say never, kuten sanotaan. Ja kouluarvosana, kiitos? Antaisin ysin. Mielikuva kankeasta valtion virastosta ei pidä mielestäni lainkaan paikkaansa. Aina tietysti kannattaa tarkastella toimintaa kriittisesti ja miettiä, mitä voisi tehdä paremmin. Jokaiseen asiaan ei kannata suin päin tehdä muutoksia vain muutoksen takia. ETEEN TULI VASTUSTAMATON HOMMA Kari-Pekka Karlsson valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta Hän opiskeli luonnonmaatiedettä ja sivuaineina maaperägeologiaa, kallioperägeologiaa sekä ympäristötiedettä ja geofysiikkaa. Aika laaja skaala, jos on sitä myös miehen työhistoria. Miten hän näkee ja kokee maantieteilijän? Maantiedettä opiskelleet ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka tietävät kaikesta jotain, mutta eivät mistään oikeasti mitään, Karlsson pamauttaa. Mutta lieventää perään: Positiivisemmin ilmaistuna voisi kuvata, että maantieteilijöillä on usein keskimääräistä parempi yleisnäkemys monesta asiasta. Yllättävän suuri osa maantieteilijöistä päätyy tekemään hommia, joissa tavalla tai toisella hyödynnetään paikkatietoja. Ja niiden tehtävien kirjo on laajentunut koko ajan. Oletko itse tehnyt alasi töitä muualla kuin Maanmittauslaitoksessa? Joo. Ennen, samaan aikaan ja välissä. Ja sitten seuraa hengästyttävä lista erilaisia työpaikkoja ja tehtäviä. Hän on opettanut ja vetänyt kursseja maantieteen laitoksella, toimittanut tutkimusavustajana tietokirjasarjaa. Välillä hän oli Pohjolan Paikkatiedon toimitusjohtaja. Firman tuote oli Suomen ensimmäinen verkkokäyttöön tarkoitettu koko Suomen kattava Nettikartta. Nämä vain joitakin mainitakseni. kuva: kotialbumi Takaisin Maanmittauslaitokseen Ensimmäisen kerran päädyin Maanmittauslaitokseen Toisen kerran vuonna 2007, jolloin täällä avautui haettavaksi niin mielenkiintoinen homma, ettei sitä voinut vastustaa. Oli nähtävissä, että tilanne paikkatietoalalla on muuttumassa huimaa vauhtia, rajusti ja monelta suunnalta. Nyt Karlsson toimii tuoteryhmäpäällikkönä Tietopalvelukeskuksessa, joka vastaa digitaalisten aineistojen myynnistä. Samalla hän osallistuu erilaisiin kehittämis- 3/2011 Kari-Pekka Karlsson oli mukana tuottamassa Suomen ensimmäistä verkkokäyttöön tarkoitettua koko Suomen kattavaa nettikarttaa nimeltään Nettikartta. projekteihin. Kouluarvosanaksi mies antaa työpaikalleen ysin. Toistaiseksi olen päässyt tekemään hyvässä seurassa kiinnostavia asioita. Ihan varmasti kehitettävää on vielä, mutta se on osa työn mielenkiintoisuutta, Karlsson tilittää ja kertoo viihtyneensä nykyisessä työpaikassaan erittäin hyvin. 3

4 Teksti liisa kallela/tipa Maanmittaustoimistojen puhelinpalvelu on erinomaista jos vain puhelimella pääsee läpi eikä kuuluvuusongelmia ole Innolink Research Oy selvitti maanmittaustoimistojen puhelinpalvelua koeasiointitutkimuksella maalis-huhtikuun vaihteessa. Ulkopuoliset tutkijat soittivat kaikkiin Maanmittauslaitoksen toimipisteisiin 3 6 puhelua, jotka etenivät etukäteen suunnitellun käsikirjoituksen mukaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että maanmittaustoimistojen puhelinpalvelu on erinomaista jos vain puhelimella pääsee läpi eikä kuuluvuusongelmia ole. Erityisesti halusimme selvittää puheluiden teknistä onnistumista: pääseekö puhelimella läpi, kääntyykö puhelu vaihteeseen, onko kuuluvuudessa ongelmia ja onnistuuko yhdistäminen kirjaamissihteerille, kertoo Tietopalvelut-prosessin omistaja Asta Varonen tutkimuksen tavoitteista. Ulkopuolinen tutkimuslaitos toi selvitykseen mukaan myös puhelinpalvelun laadun ar vioinnin, jatkaa Varonen. Tutkimus koettiin tärkeäksi, koska asiakaspalvelusihteereiltä on tullut erittäin huolestuttavaa palautetta puhelinpalvelun ongelmista sekä työntekijöiden jaksamisesta. Tutkimuksen mukaan ongelmat näkyvät tällä hetkellä asiakkaille lähinnä siinä, että puheluihin ei ehditä vastata kaikissa yksiköissä ja ehkä siinä, että puhelun päättämiseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota, vaan asiakaspalvelusihteerillä on kiire palvelemaan seuraavana jonossa olevaa asiakasta. Odotusajat kohtuullisia Puheluja soitettiin yhteensä 137 kappaletta, joista 66 % vastattiin heti ja 25 % noin puolen minuutin odotuksen jälkeen. Vaihteeseen kääntyi yhteensä 10 puhelua. Valtakunnallisesti tulokset näyttivät hyviltä, mutta puhelinpalvelusta olisi hyvä saada jatkuvia yksikkökohtaisia raportteja, jotta tilannetta voidaan säännöllisesti seurata ja paikallisiin ongelmiin voidaan ripeästi reagoida. Muita teknisiä ongelmia esiintyi satunnaisesti: puhelu katkesi kolme kertaa, linja oli huono viiden puhelun aikana ja taustamelu häiritsi neljää puhelua. Osaavat asiakaspalvelusihteerit Asiakaspalvelun laatua arvioitiin kahdeksalla eri kriteerillä asteikolla 7 1 (onnistui erittäin hyvin - ei onnistunut lainkaan. Parhaan arvosanan 6,5, tutkijat antoivat väitteelle Asiakasneuvoja antoi oikeellisia neuvoja, ja heikoimman arvosanan 6,2 väitteelle Asiakasneuvoja osasi tarkentaa asiaani kysymällä lisäkysymyksiä. Muut Oleelliset asiat tulisi kerrata puhelun päätteeksi. väitteet koskivat mm. asiantuntevuutta, ystävällisyyttä, ymmärrettävyyttä ja palveluhenkisyyttä. Niistä annetut arvosanat asettuivat ko. arvosanojen välillä, eli tulokset olivat erinomaiset. Mutta myös kehitettävää löytyi: puhelinpalvelun kokonaisuudessa tutkijat kiinnittivät huomiotaan siihen, että puhelun aikana saattaa tulla paljon tietoa ja sellaista asiaa, joka asiakkaan täytyy kirjata ylös. Koska asia on asiakkaalle uusi, ja puhelun aikana kuultuja asioita saattaa mennä ohi, tulisi puhelun päätteeksi vielä kerrata asiakkaalle, mitkä olivat muistettavia asioita, miten hänen tulee seuraavaksi toimia, esim. mitä asiakirjoja tulee toimittaa, milloin ja minne, kuvaa tilannetta tutkimusjohtaja Mikko Kesä Innolinkiltä Tällä voitaisiin välttää turhia varmistuspuheluita, varmistaa seuraavien asiointivaiheiden sujuvuus ja jopa saada paremmin valmisteltuja hakemuksia asiakkailta. Asioiden kertaaminen puhelun päätteeksi antaa myös ammattimaisen ja asiakaslähtöisen kuvan soittajille, Kesä täydentää. Toinen asia, johon tutkijat kiinnittivät huomiota, oli epäyhtenäinen tapa vastata puhelimeen. Osa vastasi koko nimellä, osa sukunimellä ja joidenkin esittelystä ei saanut selvää. Kehittämisehdotuksena nousi esille myös Maanmittauslaitoksen verkkosivujen toiminnan arviointi puhelinpalvelun näkökulmasta: johtuuko puheluiden suuri määrä osittain siitä, että asiakkaat eivät löydä tarvitsemaansa tietoa verkkosivuilta ja joutuvat sen tähden turvautumaan puhelimeen. Kehittämistä on jatkettava Maanmittauslaitoksessa oltiin hyvin tyytyväisiä tutkimuksen tuloksiin. Asiakaspalvelusihteerit tekevät erittäin hyvää työtä ja se näkyi tuloksissa. Työoloista ja tarvittavasta tuesta on huolehdittava, jotta henkilöstö jaksaa työssä ja asiakaspalvelu on tulevaisuudessakin yhtä laadukasta, toteaa Asta Varonen. Asiakaspalvelun riittävään resurssointiin tullaan edelleen kiinnittämään huomioita. Koska asiakaspalveluun voi olla vaikeaa saada nopeasti uutta henkilöstöä, kannattaa yksiköissä miettiä, voiko asiakaspalvelusihteereiltä siirtää esim. hallinnollisia tehtäviä pois, jatkaa Varonen. Koeasiointitutkimus on osa Maanmittauslaitoksen puhelinpalvelua selvittävää työtä. Työ jatkuu mm. ensi syksynä käynnistyvällä asiakaspalvelun viestintäkoulutuksella. Liisa Kallela toimii tuoteryhmäpäällikkönä Tietopalvelukeskuksessa. 4 3/2011

5 juurelta relta jutun jutun juurelta juurelta jutun jutun juur ju tun juurelta jutun juurelta jutu jutun juurelta JUtun Juurelta 2 Maantieteilijöistä tulee muutakin kuin opettajia 4 Maanmittaustoimistojen puhelinpalvelu on erinomaista 6 Maken matkassa 7 Markuksen tiellä 8 MARA loi pikasilmäyksen Geodeettiseen laitokseen 9 Kiinassa kaikki on suurta myös maanmittaus 10 Pasilasta muutto ollut joko lottovoitto tai epäonni 12 Opiskelupaikkana ammatti-instituutti 13 Maanmittareita jo kolmessa polvessa 14 Hikiset miehet, mailat ja sählypallo kiitävät salin päästä toiseen 16 Viisarin ristikko 18 Metsätilojen arvonmäärittely on kiperä kysymys 19 Yleismiehestä kirjaamispäälliköksi 20 Kirjaamissihteerin paras ystävä 21 Kirreä tehdään kirjaamissihteereille 22 Scrum ja ketterä kehittäminen 23 Kirsi Mäkinen haastattelee Kirsi Mäkistä 24 Kuuman kesän vilvoittavat juomat 26 Kuninkaan tiekartasto 27 KIEKU tulossa vuonna Lakipalsta 28 Uutisia 30 Verkonkokijan veneessä 30 Uutisia 31 Kesäkuva Opin poluilla Jo joutui armas aika ja kaikki kesän ihanuudet. Kesän äänimaailma on täyteläinen, tuoksuista puhumattakaan. Ja se lämpö! Tuoksut ja tuntemukset ovat muistoista ensimmäisiä. Mitä meistä muistetaan, kun lähdemme pois? Mitä opimme toisilta, niin että sen muistaa vuosikaudet: Margitilta opin tämän, Minnalta tuon ja Mikko sanoi aina, että /sensuroitu/. Seurasin pojantyttäreni ensimmäistä kouluvuotta ja kivikkoista oppimista. Kirjaimet eivät löytäneet suussa nimeä, yksittäisten kirjainten hahmottuminen sanoiksi ja sanojen kokoaminen kokonaisiksi lauseiksi ja ajatuksiksi on pitkän tien takana. Samalla tiellä tunnen olevani sosiaalisen median taipaleella. Tunnistan yksittäisiä kirjaimia, mutta kokonaisten lauseiden rakentaminen on vielä aluillaan. Onneksi minulla on hyviä ja kärsivällisiä opettajia rinnallani. Oppimisen ilo kannustaa mutkaisella tiellä eteenpäin. Tässä koulussa vain ei ole kesälomaa, ja todistuskin on omantunnon webropol-vastauksen varassa: osaanko oikeasti vai pärjäilenkö nipin napin. Nyt on sosiaalisen median oppimisen aika. Sosiaalista mediaa Maanmittauslaitoksessa selvittää paraikaa sen vaatimuskehitysprojekti, jonka yhtenä tehtävänä on laatia käytännesäännöt, miten esiinnymme tuossa mediassa, jossa ei kaikki perinteisen median käytännesäännöt päde. Niistä enemmän syksyllä. Sitä ennen voimme kokeilla vaikka tässä lehdessä esiteltyjä keveitä kesäjuomia kuumien kesäpäivien virkistykseksi. Aurinkoisia tuulia! Kuva kotialbumi KANSIKUVA antero aaltonen JUKKA MIKKONEN/ARK seuraava lehti ILMESTYY lokakuussa. AINEISTO TOIMITUKSEEN VIIKOLLA Painotuote Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 39. vuosikerta JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, HELSINKI TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteerit Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh SÄHKÖPOSTI: pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Teuvo Pajukoski Pohjanmaan MMT, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2011 ISSN /2011 5

6 Teksti mervi laitinen/mmk Maken matkassa Tietopalvelukeskuksen Markku Make Toivasen aamukammassa oli tavatessamme jäljellä kymmenen piikkiä. Lasku eläkkeelle on pehmeä, sillä Make on ollut osa-aikaeläkkeellä jo neljän vuoden ajan. En odottanut eläkettä 68-vuotiaaksi, koska kukaan ei tiedä vuosiensa määrää. Eläkkeellä yksi homma on 28-vuotiaan, itse rakennetun omakotitalon remontti, Make tuumaa. Tiedossa on myös edelleen pyöräilyä ja hiihtoa hyötyliikuntana oman kunnon mukaan. Myös pihatyöt kaipaavat tekijää. Keväisin pihalla odottaa 25 vuotta vanha auto, joka talven seisottua saattaa hyrähtää eloon jos onnea on mukana. Veri vetää vesille Maken maine kalamiehenä on pakko tarkistaa. Maken veri vetää nimittäin vesille. Hän haikailee kalojen lisäksi oman veneen perään. Kalamiehen pitää vireessä muun muassa vuonna 1982 perustettu Madonkantajat kuva: leena-riitta tuomaala/tipa ry, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Varapuheenjohtajuus on ollut Makella perustamisesta asti. Porukka pilkkii ja onkii Lauttasaaren sillalla silakoita, Suomenlinnan rannoilla mitä sattuu syöttiin tulemaan ja Taiteiden yönä ihmetellään kalansaaliita Hakaniemessä Pitkällä sillalla. Kerran vuodessa matkataan vähän vieraammille vesille. Helsingin 24 tunnin kalastuskisaan toukokuussa olemme osallistuneet neljänä vuotena, Make kertoo. Milläs mitalla sitä kalansaalista sitten mitataan, pitääkö olla kovinkin isoja ja jalosukuisia nuo vedenelävät? Ei, kaikki kalat kyllä käy jos vaan alamitta riittää. Kaloista lasketaan kappalemäärä, joten vaa an saa näissä kisoissa unohtaa, Make vastaa iloisesti. Kalastuksen takana on jalo ajatus: Suoritamme kalastuksenhoitoa onkimalla roskakalat pois. Retkikunnasta Tietopalvelukeskukseen Make oli apukartoittajana topografisessa retkikunnassa 1960-luvun loppupuolella ja kartoittajana kartoitustoimistossa pari vuotta 1970-luvun alussa lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Hän opiskeli Rovaniemen teknisessä koulussa vuosina rakennusosaston maanmittaustekniikan opintosuunnalla. Ensimmäisen kerran olin Maanmittauslaitoksessa vuoden 1965 syksyllä kesätöissä. Ruotsissa käväisin vähän aikaa 1960-luvun lopulla kumitehtaalla, jossa valmistettiin mm. lypsykoneen vetimiä. Vakituiseksi työntekijäksi tulin Maanmittauslaitoksen kartoitustoimistoon. Peruskarttatyöt pyörivät silloin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Työ oli itsenäistä ja sai liikkua luonnossa. Vuoden 1976 lopulla siirryin maastotöistä sisähommiin, syynä oli lähinnä perheasiat, Make kertoo. Tämä paikka oli Hämeentiellä automaatioprojekti. Tällöin aloitettiin karttojen piirtämistä piirtureilla sekä peruskartan digitointia. Suunnittelu- ja kiinteistötoimisto maksoivat palkan. Mukana olivat silloin muun muassa Matti Vahala ja Timo Tuhkanen. Kun homma siirtyi vuonna 1979 piirustustoimistoille, Make siirtyi mukana. Yksi suuri urakka oli 1990-luvun vaihteessa koko Suomen peruskartan korkeuskäyrien skannaus ja 25 m:n korkeusmallin laskenta luku toi tullessaan siirtymisen Maastotietokeskukseen, työnä digitoinnin ja kartta-aineistojen luovutuksien johtaminen. Vuodesta 1997 alkaen työpaikkana on ollut Myyntipalvelut eli nykyinen Tietopalvelukeskus. Make on vastannut aineistojen välityksestä, neuvonnasta ja asiakaskontakteista laitoksen sisä- ja ulkopuolelle. Vaihtelevia tehtäviä ja mukava henkilöstö. Töihin on ollut mukava tulla Saman työnantajan palveluksessa olen viihtynyt pitkään, koska tehtävät ovat vaihtuneet aina jonkin verran. Yleensä on ollut mukava tulla töihin. Arvostan myös työnantajan turvallisuutta, Make perustelee pitkäaikaista työsuhdettaan. Työn suola on ollut henkilöstö. Entäs se Makelta opittava työelämän oppi? Työt tehdään töissä, niitä ei viedä kotiin. Työelämässä kestää paremmin sillä tavoin. Kuva: antero aaltonen 6 3/2011

7 Teksti mervi laitinen/mmk Markuksen tiellä Tietopalvelukeskuksen Markuksen aukion omistaja Markus Kiurulla oli haastatteluhetkellä takanaan 38 vuoden ja neljän kuukauden työrupeama Maanmittauslaitoksessa. Jäljellä oli yksi työpäivä ennen eläkettä. Paljon on nähty ja tolpillaan ollaan. Olisin voinut jäädä jo vuodenvaihteessa pois, mutta kesää kohden on mukavampi jäädä, Markus kertoo. Miehellä on tapana pysyä valitsemallaan tiellä. Koti on ollut Ruskeasuolla 61 vuotta, työtä Maanmittauslaitoksessa yli 38 vuotta ja järjestötyötä Maanmittaushallinnon Diplomi-insinööreissä 25 vuotta. Jatkossa aion viettää enemmän aikaa kesämökillä. Hoidan enemmän lapsenlapsiani. Myös karvainen perheenjäsenemme pääsee useammin lenkeille, Markus listaa. Armeijasta suunta työelämälle Vuonna 1971 Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneen Markuksen työelämän suunnan viitoitti armeija, jossa hän palveli topografikunnan erikoisupseerina. Karttatyöt kiinnostivat. Maanmittauslaitos oli tuolloin alan suurin työnantaja. Lisäksi kunnat ja muutama yksityinen yritys palkkasivat maanmittausväkeä. Pääsin tilauskartoituksia tekemään, mutta aluksi oli kuitenkin tehtävänä laitoksen suuri tilaustyö. Asemakaavamittaustoimistossa, joka teki, johti ja valvoi kaavojen ja niiden pohjakarttojen tekemistä koko laitoksessa, vastattiin Pasilan virastokeskuksen Maanmittauslaitosta koskevista suunnittelutöistä yhdessä legendaarisen Runo Harmon kanssa. Kaavoitukset ja kaavakartoitukset siirtyivät sittemmin 90-luvulle tultaessa vähitellen kokonaan yksityisille Markus kertoo ensimmäisestä työtehtävästään. Pasilan suunnitteluun kuului laitoksen tilojen ja ihmisten yhteensovitus, arkistot ja karttakeskus, ilmakuvalaboratorio ja jopa työterveysasema ihan yksityiskohtia myöten. Tätä jatkui kymmenen vuotta. Elettiin 80-luvun alkua. Kun Kalevi Raussin kanssa Pasilan ATKtiloja suunniteltaessa varattiin laitokseen parikymmentä atk-päätepaikkaa, kuviteltiin, että se riittää 2000-luvulle asti., Markus kertoo. Hinku oikeisiin töihin Suunnittelutöissä oli puolensa, mutta 80-luvulla Markusta alkoi kiehtoa ns. oikeat työt. Jorma Kantola kehotti kokeilemaan, ja niin Markus pääsi ensin tarkastajaksi konttoriin, jossa hän tarkasti toimituksia käymällä läpi asiakirjat. Ne oikeat työt tulivat tutuiksi Lohjalla, jossa tein lohkomisia ja yksityistietoimituksia. Oikeassa työssä näkee kättensä jäljet, Markus kuvaa oikeita töitä. Pari vuotta kestäneestä ajasta on jäänyt muistoja ihmisten kautta, kun pienistä asiois ta saattoi syntyä isoja riitoja. Kärsivällisyys ja empatiataidot olivat valttia. Toimituspaperit kirjoitettiin Adlerilla heti paikan päällä. Onneksi oli korjausnauha. Oikeat työt kiehtoivat 80-luvulla. kuva: virpi lönnström/tipa Muutosta muutoksen perään Asemakaavatoimistosta tuli 90-luvun alussa Tilauskarttapalvelut (TIKA), jonka vetäjänä Markus aloitti. Se sulautettiin sitten perustettuun Tuotepalvelut ja myyntiin (TUMY), joka oli ensin Markkinointi- ja myyntipalveluiden (MAR) ja sittemmin Myyntipalveluiden (MYY) ja Tietopalvelukeskuksen (TIPA) edeltäjä. Tehtävät vaihtuivat karttojen ja numeerisen aineiston myyntiin ja julkaisulupien maailmaan. Näiden myynti ja itsenäinen hinnoittelu aloitettiin toden teolla Karttakeskuksen yhtiöittämisen jälkeen. Myös erilaiset yhteistyö- ja aineistosopimukset tulivat tehtäviin mukaan kuin itsestään. Aina alusta alkaen Markus on ollut mukana kustannus- ja talouslaskennassa. Lähes jokaiselta yksiköltä, jossa hän on ollut, on toiminnalta vaadittu itsekannattavuus, joka koko ajan on otettu vakavasti. Heikki Raevaara teki Markuksesta Pasilaan muutettaessa seuraajansa Helsingissä toimivien yksiköiden suojelupäällikkönä. Se tehtävä jatkui koko ajan samoin kuin 30 vuoden yhteistyö Gasum Oy:n kanssa kaasuputkimittauksissa ja niihin liittyvissä tilaustehtävissä. Työn suolana vaihtelevat tehtävät Markuksen työn suola on ollut vaihtelevat tehtävät ja loistava työympäristö. Ihmiset ovat mukavia, ystävällisiä ja asiakassuuntautuneita. Asiat saattavat joskus riidellä, ihmiset eivät. Eniten jään kaipaamaan kahvitunteja, Markus sanoo hymyillen. Älkää antako työn mennä perheen edelle. Puhukaa, kun puhuttavaa on, Markus opastaa meitä oravanpyörään jääviä ennen kuin tiemme eroavat. 3/2011 7

8 Teksti pirkko YLISELÄ/MMK Pistepilviä ja vimpaimia MARA loi pikasilmäyksen Geodeettiseen laitokseen Silloin kun hanget vielä hohtivat ja aurinko vasta lupaili tulevasta, MARA-prosessipäivien osallistujat astuivat Pasilasta aamujunaan ja matkasivat Masalaan tutustumaan Geodeettiseen laitokseen (GL). kuva: pirkko yliselä/mmk Näyttö perustuu monikosketusjärjetelmään, jossa on liikkeet ja eleet tunnistava ohjelmisto. GL:n auditorio pullisteli, sillä sisarorganisaatio kiinnosti maralaisia. Mukaan mahtui kiinnostuneita Tietopalvelukeskuksesta ja Kehittämiskeskuksesta. Tapani Sarjakoski totesi aiheen GL eilen, tänään, huomenna olevan ajankohtainen: eilen ylijohtajana oli Risto Kuittinen, tänään on hän vt:nä ja huomenna joku kolmas. Pari viikkoa tilaisuuden jälkeen ylijohtajaksi nimitettiin Jarkko Koskinen Ilmatieteen laitokselta. Geodeettinen laitos määritellään strategiassa paikkatietoinfrastuktuurien tutkimus- ja asiantuntijalaitokseksi. Kartta-sana on hävinnyt, kartat ovat osa paikkatietoinfraa, totesi Sarjakoski. Maanmittauslaitos on ollut kaukaa viisas määritellessään laserkeilauksen tarkkuuden kovemmaksi mitä asiakkaat halusivat. Maastotietokannasta on moneksi Tutustumisen teemana oli Maastotietokanta ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Juha Oksanen kertoi opiskelleensa maantieteilijäksi, koska ei halunnut käyttää tietokoneita tai matematiikkaa. Paikkatietoaineistot kuitenkin tulivat ja veivät mennessään. Nykyisin hän on korkeusmallin tutkija. Juhan esityksessä havainnollistettiin eri korkeusmallien, erityisesti KM10:n laatua ja tarkkuutta. Se on ollut huikeaa, kehui Oksanen korkeusmallien kehittämistä viimeisen 10 vuoden aikana Maanmittauslaitoksessa. Lassi Lehto kertoi karttojen jakamisesta verkossa. PaikkaOppi palkittiin viime vuonna Paikkatietomarkkinoilla parhaana paikkatietosovelluksena. Jurkka Tuokko totesi, että GL on pioneeri tällä alalla ja pilotoinut monin eri tavoin paikkatietoratkaisuja. Ilman niitä ei olisi Paikkatietoikkunaa. Etsi kuvasta viisi virhettä, on Juha Hyypän mukaan ajantasaistuksen perusta. Se kuvaa kaukokartoituksen kuvien eroavaisuuksien etsintää. Laserkeilauksen tarkkuus paranee koko ajan, ja pian ollaan millimetrien tarkkuudessa. Vimpaimet, painikkeet muut elementit Pyry Kettunen ja Mikko Rönneberg esittelivät webkarttaa. Koko ruudun täyttävällä kartalla merkkejä ei selitetä, ja metsä on kuvattu metsänä. Taideteollinen korkeakoulu on mukana suunnittelemassa MenoMapskartan käyttöliittymää ja pilotti on suunnitteilla Nuuksion uuden retkeilykeskuksen ilmoitustauluksi. Luonnossa liikkujan karttapalvelussa on mukana myös äänimaisemia. Käyttöliittymä hauska, intuitiivinen ja useita käsiä ja kosketuksia tunnistava, todettiin joukolla esityksen päätteeksi. Mitä mieltä vierailusta? Marjo Sorjosta (KEKE) kiinnosti eniten Oksasen korkeusmalli-esitykset. Pentti Kupari (ILMA) oli ymmärrettävästi laserkeilaus-aineistosta innostunut. Tuomiston Tapiota (KEKE) sykähdytti erityisesti kosketusnäyttökartta. Kartastopäälliköistä Jouni Keskinarkaus (LAPPI) piti koko ohjelmaa onnistuneena, Arhi Terho (PPOH) erityisesti korkeusmalliesityksestä ja Pertti Nevalaiseen (PSAVO) iski erityisesti Juha Hyypän esitys. Korkeusmalliaineiston esittely oli innostava ja vauhdikas ja sai monilta kiitosta. Reijo Kärkkäinen (KESU) summasi, että GLssä on huippuosaamista, johon tullaan tutustumaan kaukaakin maailmalta. Jurkka Tuokko totesi, että uudessa kartastostrategiassa kehotetaan yhteistyöhön. Tämä tilaisuus oli sovittu jo ennen kuin strategiaan tuo lause kirjoitettiin, nauroi Tuokko. 8 3/2011

9 Teksti panu muhli/keke ja heli laaksonen/ilma Kiinassa kaikki on suurta myös maanmittaus Kiina on lähes Euroopan kokoinen valtio. Suuren ja maantieteellisesti monipuolisen valtion kartoittamisessa ja karttatietokantojen ylläpidossa on haasteensa. Kiinassa maata on mitattu tuhansien vuosien ja kymmenien dynastioiden ajan. Kiinan maanmittauksesta kertovassa museossa on nähtävillä muun muassa kuva karttapallosta ajalta, jolloin läntisellä pallonpuoliskolla vastaavasta maailmankatsomuksesta joutui vielä kotiarestiin. Nykyajan Kiinassa maanmittaus ja kartoitus ovat siirtyneet maanpäällisestä tähtiratojen laskennasta ja silkkipaperille maalatusta karttataiteesta satelliittien ja ilmakuvauksen perspektiiviin. Maanmittaukseen liittyvien uusien menetelmien ja tietojärjestelmien kehittämisestä Kiinassa vastaa National Geomatics Centre of China (NGCC). Tämä instituutti sijaitsee Pekingissä, ja sen 12 osaston vastuulla ovat myös kansallisen karttavarannon ylläpitäminen sekä aineistojen arkistointi. NGCC:n tehtävät vastaavat pitkälti meidän vatupassiemme toimenkuvia. Maanmittauslaitosta vastaava kansallinen organisaatio on State Bureau of Surveying and Mapping (SBSM), jolla on maanmittaustoimistojamme vastaavia alueellisia toimistoja. 1: kartat viranomaiskäytössä Kiinassa on juuri saatu valmiiksi koko valtakunnan kattava digitaalinen peruspaikkatietovaranto mittakaavassa 1: Aineiston keruu on tehty pääosin ilma- sekä satelliittikuvien avulla. Agraarisen Länsi-Kiinan aineisto on kuitenkin suurelta osin digitoitu vanhoista kartoista. Vuosina nämäkin alueet on tarkoitus kartoittaa tarkemmilla menetelmillä. Paikalliset SBSM:n toimistot tuottavat peruspaikkatietoaineiston pohjalta karttoja käyttäen tarkasti määriteltyjä kansallisia kartografisia standardeja. Paikkatietoaineisto ei kuitenkaan ole kenen tahansa saatavilla. Digitaalinen aineisto kuva: panu muhli/keke, heli laaksonen/ilma ja sen pohjalta painetut kartat on tarkoitettu valtion viranomaisten käyttöön. Tavallisille kansalaisille ja yksityisille yrityksille tarjolla on painettuja karttoja mittakaavassa 1: sekä web-palvelu, jossa pienimittakaavaisten kartta-aineistojen lisäksi voi selata myös satelliittikuvia. Kiinan karttasensuuri ei kuitenkaan estä paikkatietovarannon hyödyntämistä moniin eri tarkoituksiin. Etelä-Kiinan merellä sijaitseva Hainanin Kartta- ja ilmakuva-aineistoista apua luonnonkatastrofien pelastustöissä. saari on suosittu turistikohde. Hainanin SBSM:n aluetoimiston Digital Hainan -projektissa kansalaisia ja turisteja palvellaan digitaalisten karttaaineistojen lisäksi näyttävien 3D-kaupunkimallien avulla. Vastaavantyyppistä web-palvelua hyödynnetään myös nopeasti kasvavien Kiinan Menneen ajan matkanmittauslaite. Kuvan puu-ukko lyö rumpua aina tietyn kuljetun välimatkan jälkeen. itärannikon kaupunkien liikenne- ja muussa suunnittelussa. Nopeasti kartat luonnonkatastrofialueilta Turismin ja taloudellisen kasvun vastapainona Kiinaa vaivaavat monet luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset. NGCC:llä on kehitetty peruspaikkatietovarantoa hyödyntävä Emergency Mapping Service (EMS), joka mahdollistaa nopean karttatuotannon katastrofialueilta. EMS-palvelun avulla tuhoalueelta saatavaa tietoa voidaan prosessoida ja yhdistellä nopeasti kartta- ja ilmakuva-aineistoihin. Kartat saadaan muutamassa tunnissa pelastusviranomaisten käyttöön. Kiinassa katastrofialueille lähetetään usein myös miehittämättömiä lennokkeja kuvaamaan katastrofin aiheuttamia tuhoja. Niiden perusteella tuotettavat kartta-aineistot auttavat pelastustoimen lisäksi myös jälleenrakennussuunnitelmien tekemisessä. Panu Muhli toimii asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa ja Heli Laaksonen toimii asiantuntijana Ilmakuvakeskuksessa. Kirjoittajat olivat tutustumisreissulla Kiinan maanmittaustoimistossa Matkaraportti kevään 2011 tutustumiskäynnistä National Geomatics Centre of Chinaan (NGCC) löytyy Kehittämiskeskuksen Intra-sivuilta (KEKE --> matkaraportit). Kiinan karttapalvelu Internetissä: Kuva mervi laitinen/mmk 3/2011 9

10 Teksti tiina tennosmaa/mmk Pasilasta muutto ollut joko lottovoitto tai epäonni Viime vuonna Pasilasta alueellistetut työntekijät ovat suurimmaksi osaksi tyytyneet osaansa, vaikka muutamia muutto harmittaa edelleen. Tyytyväisimpiä ovat ne, jotka ovat voineet toteuttaa unelmansa ja tyytymättömimpiä ne, joille muutto on tullut pakkona eteen. Marianne Ketonen kotiutunut Lahteen Marianne Ketonen kertoo viihtyvänsä Lahdessa, vaikka Pasilaan jäi hyviä työkavereita. Olen viihtynyt ja kotiutunut. Mahdollisuus sijoittua Lahteen alueellistamisen myötä oli minulle kuin lottovoitto. Pystyin muuttamaan talovanhukseen, josta olin haaveillut jo pari vuotta. Muutto Lahteen ja talon ostaminen täältä helpottivat tietysti työmatkoja. Pyörällä ajaa työpaikalle 10 minuutissa, ja usein käyn kotona ruokatunnillakin koirat ulkoiluttamassa. Myös tytär ja muutama lapsenlapsi asuvat nyt lähempänä. Työpaikan sijainti keskustassa palvelujen äärellä on ihanteellinen ja työtilat asialliset. Miinuspuolena mainittakoon tosi huono äänieristys: naapurihuoneen työpuhelut eivät jää kuulematta. Olen tiimini ainoa lahtelainen, mutta nykytekniikalla ja omalla aktiivisuudella pärjää hyvin. Tietysti on ikävä vanhoja pitkäaikaisia työtovereita ja työyhteisöä, mutta onneksi heitä näkee laitoksen kisamatkoilla ja Etelä- Suomen TYHY-päivillä. Pasilasta kaipaan ison työhuoneen lisäksi Keitaan palveluja ja Maahisen toimintaa, jossa olin monia vuosia mukana. Muutto Lahteen ja talon ostaminen täältä helpottivat tietysti työmatkoja. Petri Lukinille Lohja on siedettävä vaihtoehto Muutto on vaikuttanut kahdella tavalla, hyvällä ja huonolla. Hyvää on se, että Lohjalla on parempia lounaspaikkoja kuin Pasilassa ja Alko on toimitalossa. Huonoa on se, että työmatkoihin menee kuukaudessa parisataa euroa enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Asun Espoossa, josta ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla kohtuuajassa Lohjalle, joten oma auto on pakko olla. Lohjalla olen viihtynyt ihan hyvin, toimitilat ovat hyvät ja työporukka mukava. Käyn Pasilassa kerran pari viikossa muun muassa palaverien ja toimituskokousten takia. Hyvä asia Pasilassa on myös se, että meille muualle muuttaneille on ykköskerroksessa viiden työaseman etätyöhuone Satelliitti. Muutto Lohjalle oli siedettävä vaihtoehto, muut toimipisteet olisivat olleet vielä pahempia. Mielelläni kuitenkin tulen aina Pasilaan. Moni muuttaneista on vaihtanut työtä ja työpaikkaakin. Muuton jälkeen ei ole viihtynyt tai työmatkasta on tullut mahdoton. Petri Lukin löytää työpisteen siirtymisestä Pasilasta Lohjalle niin hyviä kuin huonojakin puolia. 10 3/2011

11 Erkki Eko Räsänen viihtyy Hämeenlinnassa Erkki Räsänen toteaa, että eläkkeelläkin voi vielä miettiä, muuttaako Helsinkiin, Savoon, Keski-Suomeen vai Espanjaan. Meille muualle muuttaneille on Pasilan ykköskerroksessa viiden työaseman etätyöhuone Satelliitti. Olen kotoisin Kuopiosta, ja ensimmäinen työpaikka Maanmittauslaitoksella oli Iisalmen maanmittaustoimistossa, jossa työskentelin 11 vuotta. Sieltä muutin Kuopioon, missä olin töissä 10 vuotta. Tosin niistä vuosista yhden reissusin Pohjois-Savon maanmittausjohtajuuden ohessa Satakunnassa Satakunnan toimiston johtajana; kolme päivää Satakunnassa, kaksi Savossa periaatteella. Pasilaan työ vei vuonna 1998, jolloin Uudenmaan maanmittaustoimiston pystyttäminen toi uusia haasteita ja mielenkiintoisia tehtäviä. Kuopiosta matkustin myös kahdeksan vuoden ajan töihin Helsinkiin. Arkipäivät olin Helsingissä ja viikonlopuksi aina takaisin Kallaveden rannalle Kuopioon. Kun lapset muuttivat kotoa, siirtyi kotikin Helsinkiin vuonna Viime syksynä tuli sitten ajankohtaiseksi muutto Hämeenlinnaan Etelä-Suomen maanmittaustoimiston johtajaksi. Kävin jo vajaan vuoden Helsingistä käsin Hämeenlinnassa töissä, ja totesin, että Hämeenlinna on niin hieno kaupunki, että päivittäisestä matkustamisesta kannattaa luopua. Hämeenlinnassa löysimme hyvän asuinalueen ja asunnon, ja olemme vaimon kanssa viihtyneet. Olen hyvin tyytyväinen tilanteeseen niin asumisen kuin työn suhteen. En ole yhden asuinpaikkakunnan kasvatti. Viihdyn monissa paikoissa, niin maalla kuin kaupungissa. En uskalla sanoa, että tämä olisi ollut viimeinen muutto, mutta tulevaisuuden mahdollisuuksiin kannattaa useimmiten tarttua. Eläkkeelläkin voi vielä miettiä, muuttaako Helsinkiin, Savoon, Keski-Suomeen vai Espanjaan. Merja Saarnikko ei muuttanut Porvooseen mielellään Merja Saarnikon työmatka piteni töiden siirtyessä Pasilasta Porvooseen. Työpaikka muuttui Pasilasta Porvooseen. Itse en muuttanut todellakaan vapaaehtoisesti, enkä oikein hyväksy sitä vieläkään. Asun Tuusulassa, josta on matkaa Porvooseen noin 45 kilometriä. Tuusulasta ei kulje suoraan Porvooseen bussia, ja Helsingin kautta kulkiessa työmatka kestäisi pari tuntia yhteen suuntaan. Työmatka sujui aikaisemmin bussilla Pasilaan. Jouduin ostamaan oman auton lainarahalla, ja matka-aika on nyt lähes tunnin suuntaansa. Autolainan kulujen lisäksi tulivat bensakulut, vakuutukset ja huollot, mitkä tekevät yhteensä noin 500 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin bussilla kulkiessa matkakulut olivat noin sata euroa kuukaudessa. Ero tosiaan tuntuu kukkarossa pienipalkkaisella. Kaiken lisäksi Porvoossa on huonot pysäköintimahdollisuudet. Parkkipaikka on usein täynnä, jos töihin tulee myöhemmin, ja paikkaa joutuu etsimään muualta kaupungilta. 3/2011 Muutto työn perässä ei tällä hetkellä onnistu, koska tytär käy lukiota Tuusulassa. Kun viereiselle pysäköintitontille vielä rakennetaan kerrostalo, niin nekin paikat menevät. Muutto työn perässä ei tällä hetkellä edes onnistuisi, koska tytär käy lukiota Tuusulassa. Porvooseen muutto ei muutenkaan houkuta, koska siellä ei ole ystäviä eikä sukulaisia. Työ ei Porvoossa ole muuttunut, mutta useimmat työkaverit sen sijaan ovat. Lähimmistä työkavereista osa jäi Pasilaan, osa muutti Lohjalle tai muualle. Yhden päivän viikossa voin käydä etätöissä Pasilassa. Se katkaisee sopivasti ajamista ja on samalla mukavaa, kun tapaa tuttuja. Useampi päivä ei kuitenkaan onnistu, kun töitä on vaikea viedä mukana Pasilaan. 11

12 Teksti Toni Tuijula Opiskelupaikkana ammatti-instituutti Kartoittajaksi 120 opintoviikon ja kolmen vuoden opiskeluilla ammatti-instituutissa. kuva: kotialbumi Olen toisen vuoden opiskelijana Turun ammatti-instituutissa ja valmistuttuani ammattinimikkeeni on kartoittaja. Varsinaisia pääaineita meillä ei ole, eikä myöskään varsinaista erikoistumista, vaan jokainen samalla vuosiluokalla kanssani oleva opiskelee samat asiat kuin minäkin. Meillä on pieni ryhmä ja luokkia on kolme. Myös varsinaisia aiheopettajia on kolme. Maanmittausala kuuluu ammatti-instituutissa tekniikan vastuualueeseen, mutta olemme samoissa tiloissa kuin kauppa- ja tietotekniikka-alat. Kaikki muut tekniikan alan opinnot käydään sen omissa tiloissa. Opinnot kestävät kolme vuotta, opiskeltavaa on 120 opintoviikkoa. Opinnot jakautuvat viiteen vuosittaiseen periodiin. Opintojen suorittamiseen vaaditaan suoritettujen kurssien lisäksi myös yhteensä viisi näyttötyötä: mittaus ja kartoitus, kiinteistötehtävät, maankäyttö ja rakentaminen, yhdyskuntarakentaminen sekä varsinainen opinnäytetyö. Kaksoistutkinnossa normaalin opiskelun ohella luetaan myös lukioaineita. Kaksoistutkinnon valitseminen ei kuitenkaan lisää opintoviikkoja, vaan nämä opinnot käydään sinä aikana, kun muilla opiskelijoilla on niin sanottuja vapaasti valittavia opintoja. Oma opiskeluni Omasta mielestäni opinnoissa päätarkoituksena on alan osaaminen. Kurssit on suunniteltu sen mukaan, että tietäisimme jokaisesta aiheesta pääasiat, joita sitten toivon mukaan osaamme asiaan enemmän perehdyttyämme soveltaa. Kaikkien aiheiden kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin. Esimerkiksi itse käytännön mittaus ja työskentely meille opetetaan hyvin perinpohjaisesti ihan mittanauhan, kartoituskeppien sekä kulmaprisman käytöstä aina GPS- ja takymetrimittaukseen asti. Alan perusohjelmien käyttö on oleellinen osa oppikokonaisuutta ja ohjelmien Kartoittajan opintoihin kuuluu viisi näyttötyötä: mittaus ja kartoitus, kiinteistötehtävät, maankäyttö ja rakentaminen, yhdyskuntarakentaminen sekä opinnäytetyö. käyttöä liitetään myös muihin opiskelemiimme aineisiin aina kun on mahdollista. Näillä tunneilla meillä on myös yhteisprojekti rakennustekniikan kanssa. Kartoitamme ja merkitsemme talojen kulmia sekä tonttien rajoja työmaalla, jossa on käynnissä olevia rakennushankkeita. Kolme jaksoa työharjoitteluun Työharjoitteluun käytetään kolme jaksoa eli 24 opintoviikkoa. Ensimmäinen työharjoittelujakso on toisen vuoden syksyllä ja kaksi muuta jaksoa ovat kolmannessa periodissa. Itse suoritin ensimmäisen työharjoittelujakson Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa avustaen muun muassa vesialueiden kartoitustöissä, kosteikkojen suunnittelussa sekä vesinäytteiden otossa. Muut alaan liittyvät aineet, kuten yhdyskunta- ja kiinteistötekniikka, opiskellaan pääosin luentotyyppisesti, mutta näihin on yleensä sisällytetty ainakin muutama käytännön harjoitus tai tutustumisretki. Paikkatiedossa taas teemme lähinnä harjoituksia ja opettelemme ohjelmistojen käyttöä sekä piirtelemme ja teemme karttoja. Jos pitäisi valita itselleen mielekkäin asia opiskeluista, valitsisin työharjoittelun, koska siinä näkee parhaiten, mistä tässä alassa on oikein kyse ja mitä se tulevaisuus tuo tullessaan. Ala on ollut itselleni hyvin mielenkiintoinen ja antoisa. Välillä on ollut motivaation puutetta, mutta siitä on aina palattu. Itse asiassa tuntuu siltä, että mitä kauemmin olen täällä ollut ja mitä enemmän olen oppinut, sitä mielenkiintoisemmalta ja monipuolisemmalta ala vaikuttaa. Kirjoittaja opiskelee kartoittajaksi Turun ammatti-instituutissa. 12 3/2011

13 Teksti väinö ylikangas Maanmittareita jo kolmessa polvessa kuva: kotialbumi Vaikkei maanmittarigeeniä ole löydetty, Ylikankaan perheessä on maanmittareita kolmessa polvessa. Vas. Tuomo ja Väinö Ylikangas sekä Tuomon tytär Mia ja hänen avopuolisonsa Lauri Kajan. Edellisessä Viisarissa nuori maanmittari Minna kuvaili kokemuksiaan maanmittauksesta maanmittariäitinsä Mervin tyttärenä. Mukava juttu. Myös tämän jutun aiheena on yhden perhekunnan maanmittarit. Näkökulma on kuitenkin vanhan maanmittarin ja kattaa kolme maanmittaripolvea. Upea tilanne, josta vanha vesihuoltoinsinööri ylpeänä totesi: Vettä jo kolmessa polvessa. Aloitin opiskelut Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla syksyllä Jäin eläkkeelle Maanmittauslaitoksesta täysinpalvelleena kesällä Jos minut laitoksessa joku muistaa, niin varmaan lentopallosta ja uusjaoista. Siinä sivussa olin maanmittaustoimiston johtajana 26 vuotta. Vanhempi poikani Tuomo valmistui maanmittariksi vuonna Hän on työskennellyt Kiinteistötietojärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon parissa. Myös Tuomon vanhempi tytär Mia ja hänen avopuolisonsa Lauri Kajan opiskelevat maanmittareiksi. Mia on ollut pari kesää laitoksessa harjoittelijana tehden pari uusjaon tarveselvitystäkin. Nyt hän työskentelee alan yksityisellä sektorilla, ensimmäisenä perheestämme. Laurista tiedän, että hän on ollut pikkupojasta asti kiinnostunut maastosta ja kartoista. Maanmittausalan vetonauloja monipuolisuus ja perinteet Maanmittauksesta ei perhepiirissämme paljoa keskustella. Tapaamme harvoin ja lisäksi tehtävä- ja osaamisalueemme ovat kaukana toisistaan. Tämä lienee toisaalta selitys sille, että perhepiiriimme on kertynyt monta maanmittaria. Minä tosin tulin alalle melkein ilman omaa syytäni, mutta Tuomo, Mia ja myös Lauri näyttävät havainneen, että maanmittausala tarjoaa hyviä vaihtoehtoja erikoistua omia taipumuksia ja mieltymyksiä vastaaviin tehtäviin ilman, että tarvitsee astua edellisen polven jalanjälkiin. Tuomosta tekivät VIC 20 ja Commodore 64 tietojenkäsittelijän. Hänen hakeutumisestaan maanmittausalalle saimme me hänen vanhempansakin kuulla jälestäpäin. Samantapaista tarinaa on kerrottu Miasta. Yhteisistä tutuista juttua syntyy herkemmin. Kun esiin nousee nimi Arvo Vitikainen, kirkastuvat kaikkien ilmeet. Minä ja Tuomo joskus jo muistelemmekin. Näin kävi, kun luimme vastikään lehdestä, että yksi harvoista yhteisistä opettajistamme, Simo Vihinen, oli siirtynyt ajasta iäisyyteen. Minä muistelen jo ilman ajankohtaisia virikkeitäkin. Ihmettelen esimerkiksi, miksi vuonna 1949 alkunsa saaneesta ja vuonna 1972 koko maanmittaushallintoon ulotetusta kuukausipalkkaisesta piiriorganisaatiosta ei ole vielä julkaistu minkäänlaista historiikkia. Vuonna 1972 eri aikakaudet koh- Vaikka tarkoitus on tehdä hyvää, niin priimaa pakkaa tulemaan. 3/2011 tasivat ja se oli historiallinen käännekohta maanmittaushallinnossa. Hyvän tulevaisuuden avaimet omissa käsissä Maanmittarigeenistä ei perheemme kohdalla voida puhua. Useimmat ovat luoneet uransa muilla aloilla. Perheeni maanmittareita yhdistää kuitenkin se, että panemme itsemme likoon ja menemme mielellämme töihin vaikeissakin tilanteissa. Toki edellyttäen, että saamme sopivasti haasteita, vastuuta ja vapauksia. Minulla oli onni saada näitä sekä kannustusta heti ensimmäisistä esimiehistäni Plukasta, Mäki-Hakolasta, Uljaasta ja Kanteesta alkaen. Uskon, että jälkipolveni saavat nauttia vähintään yhtä hyvistä eduista. Eteläpohjalaisista juuristaan johtuen heidän vikansa kun on lähinnä vain se, että vaikka tarkoitus on tehdä hyvää, niin priimaa pakkaa tulemaan. Toisekseen maanmittausosaamisen tarve ja mahdollisuudet lisääntyvät myllerryksissä, joista tulevaisuudessakaan tuskin on puutetta. Kirjoittaja jäi eläkkeelle Pohjanmaan maanmittaustoimistosta vuonna

14 teksti tiina tennosmaa/mmk ASLAK ylitti kaikkien odotukset Hikiset miehet, mailat ja sählypallo kiitävät salin päästä Kun kunto ja ruokalautanen kohenee, kevenee myös mieli. Hyvien elämäntapavinkkien lisäksi esimiesten ASLAK tarjosi välineitä johtamiseen. Kuntoutus Ortonin liikuntasalissa Helsingin Ruskeasuolla kaikuvat huudot ja kehotukset maalin tekoon, kun kahdeksan miestä jahtaa sählypalloa pitkin lattiaa. Jokainen maali saa aikaan samanlaisen metelin kuin Mertarannan selostus MM-kisoista. Voisi helposti kuvitella, että käynnissä on kisa sählyn maailmanmestaruudesta, kun Maanmittauslaitoksen esimiehet kamppailevat pallon herruudesta. Ottelu on kuitenkin leikkimielinen ja kuuluu osana ASLAK-kuntoutukseen, jonka neljäs ja samalla viimeinen viikonmittainen jakso on menossa. Ensimmäinen sählyerä päättyy tasan 3 3. Vuorossa on hetken juomatauko ja pelin analyysia. kuvat: antero aaltonen Työkaluja jaksamiseen Sain Maanmittauslaitokselta tiedon, että esimiehille räätälöity ASLAK on tulossa. Myös työterveyshuolto informoi asiasta. Tiedon saatuani lähetin heti hakemuksen, arviointipäällikkö Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta (VASU) Turusta kertoo. Esimieheni maanmittausjohtaja Airi Kärki ehdotti tätä ja myös työterveyslääkärimme Outi Pentinlehto suositteli ja sanoi, että nyt on viimeinen mahdollisuus päästä Kuvassa Antti Kosonen (TIPA), Jukka Mikkonen (ARK), Seppo Sadeharju (VASU), Tuomo Lusa (PISA), Antti Saarikoski (KEKE), Markku Kivikoski (HAL), Raimo Seppänen (PISA) ja Juha Tuomaala (KEKE) ja mennä. Olin juuri sopiva ASLAKiin lähtijä, pikkuremppaa, arviointipäällikkö Raimo Seppänen Pirkanmaan- Satakunnan maanmittaustoimistosta (PISA) toteaa. Myös muut miehet ovat löytäneet tiensä kurssille esimiehen tai työterveyslääkärin patistamina. Ainoastaan toimitilapäällikkö Markku Kivikoski Pasilasta kertoo lukeneensa asiasta Viisarista ja hakeneensa kurssille sitten itse. Kurssia kohtaan on miehillä ollut melko samanlaisia odotuksia, jotka ovatkin toteutuneet kiitettävästi, ja jopa ylittyneet. Kaikilla oli toiveissa saada työkaluja esimiestyössä jaksamiseen ja jaksamisen ylläpitämiseen. 14 3/2011

15 toiseen Virikkeitä liikuntaan ja esimiestehtävään, oli Raimo Seppäsen toive kurssille, ja se on toteutunut Raimon mukaan yli odotusten. Odotin motivointia kuntoiluun ja ruokailutottumuksiin sekä toisaalta vinkkejä esimiestyön haasteista selviytymiseen. Odotukset ovat toteutuneet todella hyvin, Seppo Sadeharju summaa. Toisen sählyerän jälkeen mustapaitaisten joukkue on kirinyt 6 4 johtoon valkopaitaisista. Samaa mieltä on kartastopäällikkö Tuomo Lusa PISAsta Tampereelta. Kunto on parantunut. Todisteena siitä ovat esimerkiksi peräkkäisinä jaksoina tehdyt kävely- ja lihaskuntotestit. Tulokset paranivat jokaisella kerralla. Kilojakin karisi AS- LAK-vuoden aikana lähes viisi. Pasilassa Tietopalvelukeskuksessa työskentelevä johtaja Antti Kosonen ei ole aivan yhtä toiveikas. Ainakin rapistumista on kurssi onnistunut hidastamaan. haittavaikutuksista oli yllättävä, Juha Tuomaala kertoo. Samoilla linjoilla ovat vastuualuepäällikkö Antti Saarikoski KEKEstä Pasilasta ja järjestelmäpäällikkö Jukka Mikkonen Arkistokeskuksesta. Olen kiinnittänyt huomiota terveelliseen ruokavalioon ja jossain määrin vähentänyt hiilihydraatteja ja lisännyt kasvisten ja vihannesten osuutta, Saarikoski toteaa. Pienillä muutoksilla saa ihmeitä aikaan, Mikkonen tiivistää kurssin hyödyn. Kunto nousee kohisten Hieman yli vuoden mittaisen ASLAKkurssin tarkoituksena on sekä antaa työkaluja työssä jaksamiseen että innostaa uusiin liikunta- ja ruokailutottumuksiin. Niitä on esitelty ja kokeiltu jokaisella viikon jaksolla. Kuntoa on myös testattu erilaisin lihaskunto- ja kävelytestein. Ylävartalon lihaskunto, etenkin käsivoimat, on parantunut merkittävästi, koska lihaskuntotesteissä ilmeni niiden romahtanut taso, yli-insinööri Juha Tuomaala Kehittämiskeskuksesta (KEKE) Pasilasta tunnustaa. Kasvikset löytäneet lautaselle Miehet ovat saaneet kurssilla neuvoja kohti terveellisempiä ruokailutottumuksia. Kasvisten määrä on lisääntynyt lautasella ja muutenkin ravintoasiat ovat antaneet pohdinnan aiheita. ASLAKin ravitsemusluennot on otettu ilolla vastaan. Into erilaisten dieettien kokeilemiseen poistui, flavonoidien saantiin on kiinnittänyt nyt erityistä huomiota. Lounaslautasella on aina puolet salaattia. Luovuin rasvattomista elintarvikkeista ja pyrin jatkossa pitämään ruokavalion monipuolisena, mutta määrältään kohtuullisena. Esimerkiksi tieto suositun Atkinsin dieetin Virikkeitä liikuntaan ja esimiestehtävään. 3/2011 Suosittelemme kaikille Kenelläkään kahdeksasta esimiehestä ei ole mitään kielteistä sanottavaa neljän viikon aherruksesta, päinvastoin. Suosituksia suorastaan tulvii ja kehotuksia muillekin harkitsemaan vakavasti samaa. Jos muutaman viikon uhrauksella saa tehokkaampia työvuosia, niin ehdottomasti kannattaa. Viikon jaksot laittoivat miettimään oman työn ja vapaa-ajan välistä suhdetta ja muistamaan liikunnan tärkeyden kiireenkin keskellä. Esimiesten väliset keskustelut esimiestyön haasteista panivat puntaroimaan myös omaa roolia ja toimintatapaa esimiehenä. Ravintoluennot palauttivat mieleen monipuolisen ja säännöllisen aterioinnin tärkeyden, Tuomaala kiteyttää kurssin antia. Erotuomarina toimiva työfysioterapeutti Arja Österberg viheltää pelin poikki kolmannen erän lopuksi. Tulos on 8 7 mustapaitaisen joukkueen hyväksi. Hikiset miehet lähtevät ansaittuun suihkuun ja iltapalalle. 15

16 Menikö oikein? Sen voit tarkistaa kesäristikon ratkaisusta intrasta > Viestintä > Viisari elokuun alkupäivinä. NIMITTÄIN TOIJALA JA RÄI- VOIMAA VIIALA YHTEEN NEN PUU LÄHETE REUNA ABB LÄNNEN MIES TYÖN- AL KARKE- LOIVIA +T SELIL- TIKUSTA KAARI LÄ PAJASSA KOR- KEILLE KOVAA HALUA SAA- " -VIKA TAMI- RAASE- PORISTA VIISARIN RISTIKKO 2011: URHEILUHISTORIAA +T KYLMÄKOSKI NÄKÄ- VETO- TAIDE- TEKIJÄ TIPAH- -PÖYTÄ KOHTAINEN " KANNATTAVIA AJAN- SESTA? MA- WESTÖ ITÄÄN SUKSIMERKKI TONTA ZEUKSEN ISOÄITI LAM- TUORE MONONEN PIEN +T HISTO- 007 KERA RIA KAKSOIS- KOU- SUOLOJA LUSSA 1 O F JUO VIEDÄ AIKAA PAIS- NÄPIT? KATA MALLA RISSA SÄÄNTÖJÄ MISTÄ VEIKKAUSTA TAAK- ONNEL- SIBE- PAPIN TYÖTÄ KOJA LAKIN LIUKSEN SEKOILUA KOIVISTO KIIHOTUSTA VILLE SARJA NUIJAMIES PERATA PUOLAN KYNTÄÄ TOJA OIKEU- DESSA VOI- INA- KÄYTTÄYTYMIS- ELÄI- VUORIS- LAI- TU- LAILLA 10 m MIA LEVIT- POHJAAN PALTURIA TAIKA- X TEITÄ VENE- VOIMAA 10 m LUOKKA PENTIK & HÄLVÄ LISIA KUNTA TS. LIATA PAAVIN PÄÄ- HINE KILPAI- AATE- SUUN- TIA SUH- TEEL- LUJA 16 3/2011

17 AIKAILLA KOULUTIETOJA SAARI- IISAKIN VUOTUIS- VANHUUDEN VARALLE KULJETUSLIITTO VALTION LAUKKA ESIKOINEN MAKSU KIELISOITIN NAISIA MERKKI RENKAISSA TEUVO VASTA YHTEIS- SUUTTA MAA- LATA TERÄVÄ RUUDEN YKSIKKÖ JAKAJA TULE- AVA- MITTA- OMAI- POSTIN- VESI- LIIAN NEULA VAAKA MAKEAA TERÄVÄ ÄÄNI MERI- VIE- NAUTIT- LEVÄ RAITA TAVIA JUHLALLA POHJOI- ESKO VALO- NEN TOIVO- SALO NEN ASEMA NEN+T SVEIT- UTUI- TAN- KUIVIA TINE + T MAITA JOSSAKIN PARKA TYNNI MÄÄRIN VISURI SUOTA EPÄTIE- TOISTA RAA- VAA SIN PUNKI CONS- NEN KAU- TAH- ETU- NIMIÄ KEISARI LUONTO- OSIN PÄÄLLEKKÄIN PINTA- MIA MATTILA ROKSIA MATTI AUTOJA SOOLO- PURIS- ÄÄNIALA ESITYK- OSA PINTAA TAA ADOLFISTA SIÄ LIUKUA TIIVIIKSI PUKKIKIN VER- ISTA+T JALLA KAPPALE SUUNNILLEEN KER- POH- ELÄMI- KUUTA LAATU MIEN KOS- KEVIA SUOJUS VÄ- VAL- VOJA C KOSSA SEN NIKA- LEISSÄ SOTKEA TÄLLE VASTA- KOHTIA VIRTAA MAINE- TÖITÄ RANKKA- AJATTE- LUSTA PÄÄKAUPUNKI SATEEN KIRKAS KALTEVIAKIN JÄLKEEN? KAPEA VÄLI LEPO- TILA LAURI JA AARNE ESINE NA LINTU NUUKA TAUS RANTA- ASEE- NUKU- TUS- TILOJA TOIMI JÄÄNn. 860 MUReKr. TAJA teuvopajukoski 3/

18 Teksti mervi laitinen/mmk Metsätilojen arvonmäärittely on kiperä kysymys Metsätilojen arvonmäärittely nousee esiin esimerkiksi kun tila liitetään yhteismetsään. Yhteismetsien kokemuksia on tutkinut yli 20 vuotta metsäalalla ollut hankintaesimies Timo Pätsi Kuusamon yhteismetsästä opinnäytetyössään. kuva: mikko halvari Timo Pätsi tutki opinnäytetyössään metsätilojen ja yhteismetsäosuuden arvonmääritystä. kuva: antero aaltonen timo Pätsin Mikkelin ammattikorkeakoulussa haastatteluin toteuttamaan tutkimukseen osallistui 11 yhteismetsää. Tutkimuksessa selvitettiin yhteismetsien kokemuksia yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisestä. Arvonmääritysmenetelmät vaihtelevat Käytettävä arvonmääritysmenetelmä on tutkimuksen mukaan kytköksissä metsän suuruuteen: pienissä metsissä voidaan käyttää summa-arvomenetelmää, suurissa metsissä tuottoarvomenetelmä. Metsänomistajilla on tietyt odotusarvot tilojen liittämisen hyödystä, ja he vertailevat hintoja. Metsätilaa käsitellään kuin mitä tahansa sijoitusta, Pätsi toteaa. Maallikon näkökulmasta rantatonttimahdollisuus nostaa metsätilan arvoa. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan hintaa korottava vaikutus riippuu siitä, ylittääkö rantatonttien tarjonta kysynnän alueella. Kyse on siis paikallisesta arvostuksesta. Myös kauppa-arvomenetelmää käytetään. Silloin hinta arvioidaan aiemmin samalla alueella syntyneiden kauppojen hinnan perusteella. Eri menetelmiä pitää käyttää rinnakkain, kun alkaa määritellä hintaa. Parhaaseen tulokseen päästäisiin, jos summa- ja tuottoarvomenetelmä voitaisiin yhdistää, Pätsi tuumii. Metsäsuunnitelma toimii muiden tekijöiden ohella arvioinnin työvälineenä. Siinä on esimerkiksi hakkuusuunnitelma, josta voidaan päätellä puunmyyntituotot useamman vuoden ajalle. Yhteismetsäosuuden määrittely on myös maastotyötä Liitettävien tilojen hinnat arvioidaan metsänhoitoyhdistyksissä tai metsäkeskuksissa. Yhteismetsän tehtävä on laskea liitettävälle tilalle yhteismetsäosuus. Toimitusinsinööri tarkistaa, että liittämissopimus ei loukkaa kenenkään oikeuksia. Osuutta ei arvioida vain kirjoituspöydän äärellä, vaan jalkaudutaan tilalle. Näin saadaan oikea käsitys tilasta. Tällä tavalla kannetaan vastuu yhteismetsän osakkaille osuuksien oikeasta määrittelystä ja myös tilan liittäjä saa tilalleen oikean määrän osuuksia, Pätsi perustelee. Yhteismetsät määrittelevät yhteismetsän osuuden arvoja eri tavoin. Pätsin tutkimuksessa tuli esiin toive, että jokaisen yhteismetsän vuosikertomuksessa kerrottaisiin sel keästi yhteismetsäosuuden arvo ja arvonmäärittelyn perusteet. Pätsin mukaan yhteismetsäosuuden arvo tulisi määritellä säännöllisesti. Metsäsuunnitelma on yksi arvioinnin työväline. Kysyntä ylittää yhteismetsäosuuksien tarjonnan Yhteismetsä on myönteinen asia ja järkevä omistusmuoto. Riittävän suuret metsät mahdollistavat tehokkaamman metsänhoidon ja puukaupan pienempiin metsiin verrattuna, Pätsi sanoo. Metsänomistaja hyötyy yhteismetsästä muun muassa siten, että metsätulo on säännöllistä eikä hänen tarvitse itse huolehtia metsänhoidosta. Pätsi toteaa, että yhteismetsäosuuksien myynti-ilmoituksia näkee harvoin, sen sijaan ostotarjouksia kylläkin. Yhteismetsät eivät välitä osuuksia vaan osuuden myynnin hoitaa yleensä kiinteistönvälittäjä, jota autetaan tarvittaessa osuuden arvonmäärittämisessä. Arvonmäärityksestä saa tietoa myös metsäkeskuksilta ja mahdollisesti yhteismetsien vuosikertomuksista. On hyvä, että yhteismetsistä nykyään puhutaan ja kirjoitetaan. Ne ovat olleet pitkään tuntemattomia suurelle metsänomistajajoukolle ja kansalaisille. Myönteistä on myös se, että metsäalan toimijoilla on meneillään monia yhteisiä projekteja yhteismetsien lukumäärän kasvattamiseksi ja nykyisten yhteismetsien laajentamiseksi, Pätsi kiittelee yhteistyötä. Timo Pätsin opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa intrassa: Viestintä > Viisari > Viisari 3/ /2011

19 Teksti sari putkonen Yleismiehestä kirjaamispäälliköksi kuva: sari putkonen Minun tärkein tehtäväni on huolehtia siitä, että Varsinais-Suomessa kirjaamisasioiden ratkaiseminen toimii. Tämä varmistetaan muun muassa sillä, että henkilöstö voi hyvin. Kun henkilöstö voi hyvin, se näkyy tuloksissa. Ja ihan hauskaa meillä onkin töissä, kertoo kirjaamispäällikkö Kaisa Haaksiluoto Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta. Kirjaamispäällikkö Kaisa Haaksiluoto ilmoittaa kirjaamisprosessin tavoitteeksi hyvän kokonaispaketin rakentamisen asiakkaille. Ajattelin, että tää on ihan mulle, vastaa Kaisa Haaksiluoto, kun kysyn, mitä hän mietti nähdessään puolitoista vuotta sitten työpaikkailmoituksen, jossa Maanmittauslaitos haki kirjaamispäälliköitä. Haaksiluoto valmistui lakimieheksi 1980-luvun puolivälissä. Aluksi hän työskenteli pankkimaailmassa erilaisissa tehtävissä ja sitten Lounais-Suomen Metsäkeskuksessa hallintopäällikkönä. Maanmittauslaitoksessa hän on Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston (VASU) kirjaamispäällikkö. Kirjaamispäällikön tehtävän hyviin puoliin Haaksiluotoa laskee naureskellen myös sen, että kirjaamispäällikkönä pääsin yleismies Jantusen hommista lakimiehen tehtäviä hoitamaan. Se on nimittäin niin, että kerran lakimies, aina lakimies. Rento asiantuntijaorganisaatio Kirjaamispäälliköllämme on kohta takanaan kaksi vuotta maanmittarimaailmaa. Melko uudelta työntekijältä täytyy kysyä, miten hän on viihtynyt? Olen viihtynyt, Haaksiluoto vastaa miettimättä. Tämä on vahvasti asiantuntijaorganisaatio, mutta rennosti sellainen. Se sopii minulle. Ja täällä on aika matala organisaatio, joten viestiä saa aidosti vietyä eteenpäin. Entä itse kirjaamispäällikön tehtävät, ovatko ne vastanneet odotuksia? Työ on mielenkiintoista. Parasta on töiden monipuolisuus; on henkilöstöhallintoa, kirjaamisasioiden ratkaisemista asiantuntijana sekä kirjaamissihteereiden, asiakkaiden ja muiden prosessien kysymyksiin vastaamista. Nautin myös siitä, että pääsin käynnistämään uutta. Uuden käynnistäminen tarkoittaa tietenkin sitä, että kirjaamispäällikön virka oli aivan uusi Haaksiluodon tullessa Maanmittauslaitokseen, sillä kirjaamisasioita oltiin vasta siirtämässä laitoksen hoidettaviksi. Kyllähän siinä tilanteessa piti olla oma näkemys siitä, miten asiat on järjestettävä, että hommat alkavat pelittää. Kaiken mielenkiintoisen ja hyvän keskellä on myös haasteita. Kirjaamislakimiehet ovat olleet tulessa koko ajan. Liian vähän jää aikaa substanssiasioiden ratkaisemiseen sekä tulevaisuuden strategisten linjaus ten vetämiseen. Resurssien riittävyyttä on pohdittava, Haaksiluoto toteaa. Tämä on vahvasti asiantuntijaorganisaatio, mutta rennosti sellainen. Upeaa työtä kirjaamissihteereiltä Kirjaamissihteereille tuli Maanmittauslaitoksessa opeteltavaksi uusia tietojärjestelmiä sekä työvaiheita, kuten ratkaistujen määräalojen lainhuutojen skannaamista toimituspuolelle lohkomisen käynnistämiseksi. Kirjaamissihteerit ovat tehneet upeaa työtä. Suuri kiitos heille siitä, että asiat ovat hoituneet. VASUssa koko kirjaamishenkilöstö, 23 henkilöä, kuuluu yhteen tiimiin. Systeemi on ollut hyvä. Olemme tutustuneet toisiimme ja käymme kaikki yhdessä läpi yhtenäistämistoimenpiteitä. VASUun siirtyi kirjaamishenkilöstöä kuudesta eri käräjäoikeudesta, joten toimintatapojakin on useita hieman erilaisia. Kirjaamiset nyt oikeassa paikassa Haaksiluoto on vahvasti sitä mieltä, että kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokseen oli erittäin perusteltu ratkaisu. Asioiden painoarvo on täällä suurempi. Järjestelmiä kehitetään ja sähköinen kiinteistövaihdanta on kehitteillä. Täällä puhutaan osaamisesta ja sitä kehitetään systemaattisesti. Tavoitteena on asiakkaan paras: Tuem me toisiamme eri prosessien kesken. Tavoitteena on saada palvelusta asiakkaalle kokonaispaketti. 3/

20 sia ulumisia UKIRIN kuulumisia UKIRIN kuulumisia KIRIN kuulumisia UKIRINkuu UKIRIn umisia UKIRIN kuulumisia ki umisia ukirin kuulumisia teksti jorma turunen/keke ja lea kujanpää/keke Kirjaamissihteerin paras ystävä Kirjaamissihteerit saavat uuden ystävän vuoden 2013 alussa. Me UKIR-hankkeessa haluamme pitää huolta siitä, että Kirre tulee olemaan sitä, mitä hyvä ystävä on: luotettava, avulias ja arjen taakkaa keventävä. Sellaisen seurassa jaksaa olla. Kirre tarkoittaa Kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosaa, jota me rakennamme parhaillamme uusiksi. Se on tarkoitettu kirjaamissihteerien, kirjaamislakimiesten ja asiakaspalvelusihteerien päivittäiseksi työkaluksi. Myös toimitustuotannon ihmisillä on pääsy Kirreen omasta järjestelmästään käsin. Kirre on luotettava Uuden työkalun rakentamiseen käytetään koko se ammattitaito, joka hankkeessa mukana olevilla kirjaamissihteereillä ja Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksen kehittäjillä on. Lopputuloksesta ei haluta ihan hyvää vaan paras mahdollinen. Paljon täytyy ottaa huomioon, jotta uusi iso järjestelmä saadaan lanseerattua. Määrittelytyö on Kehittämiskeskuksen käsialaa, mutta tekninen suunnittelu ja koodaus tehdään IT-firma Solitalla. Järjestelmän valmistuttua pallo heitetään taas meille, ja silloin on hyväksyntätestauksen aika. Kaikki hiotaan viimeisen päälle, sillä on kaikkien etu, että Kirrestä tulee toimiva. Kirre on avulias Vanha kirjaamisjärjestelmä on yli 25-vuotias, eli teknologiseksi rakennelmaksi varsin kypsässä iässä. Nykyaikaiselta järjestelmältä vaaditaan hyvää käytettävyyttä, joten Kirrestä tulee selainpohjainen. Se tarkoittaa sitä, että järjestelmää käytetään Internet Explorerilla tai Mozilla Firefoxilla. Kirreen tulee automaattisia toimintoja, jotka tuovat tarvittavaa tietoa järjestelmään. Esimerkiksi kun lainhuutopäätös on tehty ja tallennettu, järjestelmä huolehtii siitä, että lasku lainhuudosta lähtee laskutusjärjestelmään ilman, että mitään tietoa tarvitsee siihen enää syöttää. Tiedot on jo kerätty prosessin alkuvaiheessa. Lisäksi Kirre näyttää hyvältä! Se on moderni ja selkeä, ja siinä voi liikkua tuttuun tapaan tabulaattorilla tai hiirellä. Kirre keventää arjen taakkaa Selainpohjainen sovellus on aikamoinen hyppäys eteenpäin. Tietysti on aina haasteellista ottaa uusi ohjelma haltuun, mutta koko UKIR-hankeessa on otettu tämä huomioon. Käytettävyyteen panostetaan tosissaan. Hankkeessa on alusta asti ollut mukana muutamia kirjaamissihteereitä testaajina antamassa palautetta. Käytämme myös ulkopuolista käytettävyysasiantuntijaa, jotta saamme projektiryhmän ulkopuolista näkökulmaa. Tavoitteenamme on, että ohjelma on niin looginen, ettei järjestelmän käytön opettelu vaadi mittavia ponnistuksia. Se toimii niin kuin käyttäjä haluaa sen toimivan. Kirjaamissihteerin ajasta suurin osa menee taustojen selvittämiseen, ja tietojen syöttäminen ja tallentaminen nopeutuu. Lopputuloksesta ei haluta ihan hyvää vaan paras mahdollinen. Tältä se näyttää! Ystävyyden alkuun autetaan Aiomme panostaa myös koulutukseen. Kaiken oppii, ja kun varsinainen käyttö alkaa, jokainen osaa sen varmasti. Kokonainen oma projekti huolehtii tästä. Käyttäjältä tarvitaan vain halua oppia tekemään asioita uudella tavalla. On selvää, että uuteen järjestelmään siirtymisessä täytyy varautua siihen, ettei tuottavuus ole alkuun sitä mitä sitten, kun uudet toimintatavat ja välineet on saatu täysin haltuun. Uuden ystävän tavat oppii ajan kanssa. Tehostettua käyttöopastusta on tarjolla noin puoli vuotta käyttöönoton jälkeen. Tukea saa jatkossakin aina. Tämä uusi ystävä on kohta ovella, eikä se lähde siitä minnekään seuraavaan 15 vuoteen. Sen tuloa voi kuitenkin odottaa uteliaana ja levollisin mielin: Kirre on ammattilaisten suunnittelema työkalu ammattilaisten käyttöön. Kolumni perustuu UKIR-hankkeen päällikkö Jorma Turusen haastatteluun. Lea Kujanpää toimii asiantuntijana ja tiedottajana Kehittämiskeskuksessa. 20 3/2011