Lauri Pitkä-Kangas Varapormestari, Vihreät Kestävä hankintatoimi, kaupunkiekologia Kulu aja-asiat, Reilun kaupan kaupunki Malmö, Ruotsi
|
|
- Jyrki Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lauri Pitkä-Kangas Varapormestari, Vihreät Kestävä hankintatoimi, kaupunkiekologia Kulu aja-asiat, Reilun kaupan kaupunki Malmö, Ruotsi Espoon konferenssi 2013, Malmö ja kestävän kehityksen ruoka
2 20 min Kööpenhaminasta junalla, Malmö on vihreä ja korkean teknologian kul uurikaupunki jossa on noin asukasta.
3 Matka koh kestävän kehityksen Malmöa 2020 mennessä. Kestävän kehityksen yhteiskunnan rakentaminen on vaa vin haaste johon maailmamme on joutunut koskaan vastaamaan. Malmössa aloi mme matkamme kestävän kehityksen kaupunkia kohden jo jonkin aikaa si en, joten emme ole aloi amassa aivan nollasta. Työmme on jatkuva projek, ja jo saavu amamme asiat toimivat yhteisenä pohjana jolta voimme ponnistaa ja kasvaa saavu amaan tavoi eemme.
4 Luonnonvarojen kestävä käy ö yleisiä ympäristötavoi eita Malmön luonnonvarat eli maa, meri, kivi, raikas vesi ja biologinen moninaisuus ovat arvokkaita varoja joita suojelemme ja käytämme kestävällä tavalla vuonna Malmö tulee kasvamaan vaikka resurssien käy ö minimoidaan. Keski ämällä kaupunkirakentamiseen hentäminen) ilman e ä käy äisimme maatalouteen kelpaavaa maa-alaa. Kestävän kehityksen maatalou a Malmössä. Ei-viljeltävät sekä myrky ömät alueet maaseudulla au avat säily ämään luonnon moninaisuu a ja vähentää ravinteiden ja myrkkyjen leviämistä vesistöihin ja pohjaveteen. Enemmän maapohjaa tullaan käy ämään luomuviljelyyn. Vesiresurssien suojelu. Vuonna 2020 Malmö on johtamassa kaikkia vesialuekun a jotka huoleh vat vedenjakelusta kunnassa. Pohjavesi voi olla tulevaisuuden vedenlähde monenlaiseen tarpeeseen. Ravinteiden valuminen Öresundiin pienvesistöjä myöten tullaan pienentämään minimiin. Malmöä ympäröivä luonto tullaan suojelemaan. Luonnon moninaisuus säilytetään yhdessä luonnonsuojelun ja luonnonhuollon kanssa. On tärkeää o aa vastuuta uhanalaisten ja harvinaisten lajien säilymisessä. Malmön asukkaiden etotasoa ja kiinnostusta luonnosta lisätään.
5 Ruotsin ilmastoystävällisin kaupunki. Vuonna 2020 Malmö on ilmastoneutraali ja koko kunta tulee toimimaan 100% uusiutuvalla energialla. Tehokkaampaa energiankäy öä. Energiankulutus vuonna 2020 laskee ainakin 20% per henkilö (vrt keskitasoon) ja vielä 30% lisää 2030 mennessä. Lisää uusiutuvaa energiaa. Aurinko, tuuli ja biokaasuenergia tulee vaihei ain syrjäy ämään fossiiliset pol oaineet. Uusiutuva energia 100% vuonna Tavoi eena on myös tuo aa mahdollisimman suuri osa energiasta paikallises. Päästöjen vähentäminen. Kasvihuonekaasuja leikataan vähintään 40% vuoden 1990 tasosta. Muutos kuljetuksissa ja matkustamisessa. Huoma avaa kehi ämistä tulee tapahtumaan raideliikenteessä ja muussa sähköllä toimivassa julkisessa liikenteessä. Lisäksi polkupyöräilyverkkoja laajennetaan mikä luo uusia mahdollisuuksia paikalliselle ja alueelliselle matkailulle. Lau a- ja junakuljetusten kapasitee a lisätään. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Malmö varautuu tuleviin lämpö lan muutoksiin, nousevaan merenpintaan sekä kosteuteen. Tulevaisuuden poh minen ajoissa johtaa alhaisempiin kustannuksiin ja parempaan ympäristöön.
6 Malmö tulevaisuuden kaupunki Vuonna 2020 Malmö on kukoistava ja johtava kestävän kehityksen etotaidon kehityskeskus ja näyteikkuna. Asukkaat nau vat puhtaasta ilmasta ja alhaisesta melutasosta. Kestävää kaupunkikehitystä. Malmö tulee pysymään kestävän kehityksen johtajana ja kehi yy edelleen. Resurssien järkevämpi käy ö. Kaupungista tulee heään ja monipuolises asu u kaupunki asuntoalueineen, viheralueineen, palveluineen kaikkien sijaitessa lähellä toisiaan. Maankäy öä tehostetaan ja vanhat teollisuusalueet otetaan käy öön. Kaupungista tulee puhtaampi ja hiljaisempi. Pyöräily, kävely ja julkinen liikenne muodostavat perusliikenneverkon ja yhdessä autojen yhteiskäytön kanssa vähentävät riippuvuu amme yksityisautoista. Malmön liikennejärjestelyt tulevat minimoimaan saasteet ja melun varsinkin keskustassa. Kaupungin viher- ja sinitarjontaa kehitetään. Puistoja, viher- ja vesialueita laajennetaan, suojataan ja niille annetaan suuri virkistäytymis- ja biologinen painoarvo. Lisää vesi- ja viher-rakenteita, kuten kasvustoa katoilla ja seinillä ja esimerkiksi avoimet myrskyvesiviemäröinnit. Mielly ävä asuinympäristö kaikille Malmössä. Asukkailla tulee olemaan turvalliset ja varmat kodit. Lapset voivat leikkiä ulkona terveellisessä ja innostavassa ympäristössä.
7 Malmössä on helppo tehdä asiat oikein kestävä kehitys leimaa resurssien käy öä ja pitkän ajan suunnitelmia. Asukkaiden on helppoa tehdä kestävän kehityksen valintoja kulutuksessaan, palveluissaan, matkustelussaan ja jätehuollossa. Kestävät hankinnat. Kaupunki tulee uudistamaan hankintajärjestelynsä sekä kunnan resurssienkäytön. Luomu- ja lähiruoan käy ö tulee lisääntymään. Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen. Tieto, yhteistyö ja valvonta au avat siirtymään pois vaarallisten aineiden käytöstä. Kaikki vaarallista aine a sisältävä materiaali suljetaan pois hankinnoista. Kaikilla sektoreilla käytetään uusiomateriaaleja. Jä eet kierrätetään. Yhä kasvavien jätevuorten kasvu on pysäyte ävä. Tehokkaas se onnistuu vähentämällä jä een syntymistä. Jä eidenlaji elusta tehdään helpompaa ja paremmin saatavilla olevaa. Malmö edon ja keksintöjen kaupunki. Malmö tulee vahvistamaan sen olemassa olevaa puhtaan teknologian yrityspohjaa ja hankkimaan uusia yrityksiä jatkamalla kehitystyötään. kestävä kehitys ja elämäntapa. Malmöläisille tulee olemaan helppoa tehdä kestäviä, myrky ömiä valintoja. Kulutus ja tuotanto vaa i vähemmän resursseja ja keski yy enemmän laatuun. n noin asukasta.
8 Kestävän kehityksen ja ruoan strategia Malmössä Ruoan tärkeys ei vain ateria
9 Tarkoitus: strategia tulee Tukemaan Malmön kehitystä terveillä asukkailla Vahvistaa ruoan asemaa kaupungin toiminnoissa luodakseen ruoalle houku elevuu a Pyrkii 100% kestävän kehityksen ruoka-hankintoihin kaupungissa Varmistaa e ä Malmö pysyy johtavana kestävän kehityksen ja turvallisen ruoan kaupunkina virallisissa- ja edustusyhteyksissä.
10 Kestävän kehityksen ja ruoan strategia
11 Syö JÄRKEVÄSTI (SMART) Syö järkeväs on Tukholman alueen kansanterveysins tuu n luoma malli johon on saatu apua myös kansalliselta kulutusstrategiatyöryhmältä sekä kansalliselta ruokahallinnolta. Se on eto- ja koulutusresurssi joka esi elee lähestymistapoja jotka au avat sinua syömään terveellises sekä vähentämään ympäristörasite asi. Lähestymistapa perustuu terveys- ja ympäristösektorin näkökantoihin. Syö järkeväs pohjautuu ruotsalaiseen ravintosuositukseen yhdessä ruotsin ympäristötavoi eiden kanssa toimien. Vähemmän lihaa Vähemmän roskaruokaa ja tyhjiä kaloreita Enemmän luomua Oikeanlaista lihaa ja vihanneksia Kuljetustehokkuu a
12 Strategiasta käytäntöön
13 Kestävä talous Sopimususkollisuus Tekemällä hankintasopimuksia voimme alentaa useimmiten käy ämien tuo eidemme hintoja ja alentaa kustannuksia. Kaupungilla on jo useita hankintasopimuksia ee sille ja ympäristöser oiduille tuo eille Ruoan hankinta toteutetaan sopimuksilla. Kestävän kehityksen tuo eiden osuu a nostetaan sekä hankinnassa e ä ostoissa. Vaikutamme tuo ajiimme siten e ä lisää luomu- ja ee ses tuote ua tuote a saadaan hanki avaksi niin e ä pakkauskoot ja prosessoinnin määrä on sopivaa kaikissa toiminnoissa. Jä een vähentäminen Ruotsin ruoan ja biotekniikan ins tuu n toteu aman tutkimuksen mukaan 10-25% kaikesta ruoasta Ruotsissa päätyy jä eisiin. Vähentämällä jäte ä parannamme sekä ilmastoa e ä ympäristöä. Jokainen ruoan kanssa toimiva Malmössa tulee edistämään ruokajä een määrän laskua kuitenkaan riskeeraama a turvallisuu a. Ruokajä eistä tullaan kehi ämään biokaasua.
14
15 Arvostamme ruokaa Malmössä. Korkealaatuinen ruokatarjonta lisää Malmön houku elevuu a ja saa aa olla ratkaisevassa asemassa kun asiakas valitsee kuntaa koulu- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Hyvin tasapainoiset lasten ateriat kouluissa ja esikouluissa antavat hyvän perustan oppimiselle. Maukas ateria on usein päivän kohokohta alueen hoitopalvelukeskuksissa. Malmö johtaa esimerkillään Edustamis- ja julkiset tapahtumat ovat Malmön julkinen omakuva. Tulemme näy ämään e ä kaupunki toimii esimerkillises kestävän kehityksen asialla ja jaamme etoa työstämme. Ruoka jota tarjoilemme julkistapahtumissa ja kun edustamme Malmön kaupunkia saa toimia esi eenä sekä uudesta e ä perinteisestä skandinaavisesta kul uurista. Kaikki ruoka jota tarjotaan edustus- ja julkistapahtumissa Malmössä tulee olla ilmastoystävällistä, luomua ja ee ses valmiste ua 2020 mennessä. Ravintolat joita kaupunki palkkaa ovat kaikki todistaneet täy ävänsä lain vaa mukset ruoanvalmistuksessa ja järjestelyissään. Yksinkertaisimmin asia selviää ravintolan hymymerkistä tai katsomalla viimeisintä hygieniatarkastusrapor a.
16 Kestävää liiketoimintaa Tekemällä etoises oikeita valintoja Malmön kaupunki aikaansaa hyvät olosuhteet kestävän liiketoiminnan pohjaksi. Kaupunki tulee myös antamaan asukkailleen etoa monessa eri muodossa ja koskien ruoan vaikutusta ilmastoon, terveyteen sekä ympäristöön kuin myös ruoan tuo ajista, jo a kulu ajat olisivat valistuneita. Maanviljelys Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja korkeat energiakustannukset tekevät paikallisesta maanviljelyksestä yhä tärkeämpää. On tärkeää säily ää ruokatuotantoon sopivaa viljelysmaata kaupungin alueella; myös luonnon moninaisuus ja koulutusala hyötyy siitä. Maaseutumaisema on myös tärkeä virkistäytymiselle ja luomaan lujemmat siteet kaupungin ja maaseudun välille. Tulevaisuuden suunnitelmissa maaseutumaisema tulee säily ää. Ruokatuotantoa kaupungissa ja lähialueilla tulee rohkaista. Kaupat, marke t ja ravintolat Kaupunki tulee tukemaan ostoissaan ja aloi eissaan paikallista koulutusta ja kulu ajia, yrityksiä ja erityises sellaisia jotka tarjoavat laajaa valikoimaa laadukasta ja kestävän kehityksen mukaista tuo eistoa. Kaupunki tukee aloi eita kuten maalaismarkkinat joilla lisätään yhteyksiä tuo ajien ja kulu ajien välillä.
17 Kestävän kehityksen hankinnat, Ee ses ser oidut tuo eet Malmön kaupunki on ruoan suurkulu aja. Tekemällä etoises oikeita valintoja tuemme ympäristöä, ilmastoa, työskentely-ympäristöä ja tervey ä ja voimme näin vaiku aa ruokatuotantoon posi ivises ja tukien kestävää kehitystä. Malmö oli ruotsin ensimmäinen reilun kaupan kaupunki 2006 Ee ses ser oidut eli reilun kaupan tuo eet tulevat aina olemaan ensisijainen vaihtoehto mikäli mahdollista. Syö järkeväs : Jo a ruoanhankinta olisi parempaa terveyden ja talouden sekä ympäristön kannalta, SMART-mallia tulisi seurata mahdollisimman tarkkaan
18
19 Muita asiaankuuluvia ohjausdokumen eja ja suosituksia Tämä strategia o aa huomioon muitakin ohjeistuksia, sekä kaupungin sisäisiä e ä kansalliseen strategiaan pyrkiviä. Tärkeimmät alla: Sisäinen kaupungin ympäristöohjelma Kaupungin hankintastrategia Laatu suhteessa ruokavalioon ja ravitsemukseen terveys- ja sosiaalitoimessa Liikalihavuuden estostrategia lasten ja nuorten keskuudessa Toimintasuunnitelma lasten ja nuorten fyysisen ak vitee n sekä hyvien ruokato umusten edistämiseksi Malmön kouluravintoloiden ympäristötyö Ulkoinen Parlamen : laki julkishankinnoista Hallitus: ehdotus 2009/10:165: uusi koululaki edon, valinnan ja turvallisuuden asioista Kansallinen ruokahallinto Ruotsin ravitsemussuositukset Hyvää ruokaa esikoululaisille Hyvää ruokaa koululaisille Ruoka ja ravitsemus sairaille terveys- ja sosiaalitoimessa Ruotsin ympäristöhallinta ruokakriteerit Tukholman kansanterveyslaitos Syö järkeväs (SMART) Ruotsin Reilu kauppa Reilun kaupan kaupungin kriteerit
20
21
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotUudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotTERVEELLISET VÄLIPALAT
LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen
LisätiedotMistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?
Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotLappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus
Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotKestävän vihreän kasvun palvelut
Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan
LisätiedotKirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotLuomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi
Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotYmpäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotSopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotSelvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta
1(8) Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta Sp-Henkivakuutus Oy maaliskuu 2017 1. Lisäetujen jakamista koskevat tavoi eet Sp-Henkivakuutus on julkaissut internetsivuillaan seuraavat
LisätiedotPlusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto
& Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja
LisätiedotSuomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa
1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLuonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman
LisätiedotTerveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s
Terveys muuttuvassa ympäristössä TERVE! s. 48 61 Ihminen muokkaa ja muuttaa ympäristöään Muutokset välttämättömiä myös terveyden kannalta (esim. pellot, laitumet, vesijohto ja viemäröintijärjestelmät )
LisätiedotSUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU
SUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU Pinnoitetakuu 25 vuo a Tekninen takuu 50 vuo a YLEISTÄ Tämä takuu on voimassa täydennyksenä Lapuan Piristeel Oy:n toimitusehtoihin (TUOTTEIDEN TOIMITTAMISTA KOSKEVAT
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotSairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö
Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotUusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotSuunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita.
Kannen kuvat Ranja Hautamäki. Päivite y 24.10.2018 Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Suunni elutehtävän tausta Vertaissuunni
LisätiedotPurkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotAteria 2013. Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla?
Ateria 2013 Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Nuorten ylipainoisuus ja obesiteetti
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLaura Riuttanen, Helsingin yliopisto
Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto 2 3 4 Hiilineutraaliustavoitteita: Suomi 2035 Helsinki 2035 Espoo 2030 Tampere 2030 Vantaa 2030 Oulu 2040 Turku 2029 Kuva: Hinku-kunnat, yli 50 kpl 5 Kirkon energia-
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotLÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN
LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos Kansikuva: Marita Palokoski Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Havainnekuva:
LisätiedotTAKA-WETKA 2. Ton esi elyt
TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotLuonnontuoteala ja megatrendit Anne Ristioja, Luonnontuotealan toimialapäällikkö, Lapin ely-keskus
Luonnontuoteala ja megatrendit 14.12.2016 Anne Ristioja, Luonnontuotealan toimialapäällikkö, Lapin ely-keskus Luonnontuoteala trendien huipulla Terveys on megatrendi Pohjoismaissa terveystrendi on erityisesti
LisätiedotLaadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin
3 Sisällysluettelo 3. Johdanto 4. EasyLean esi ely 6. Kokoonpanoprosessin kehitys pahvimallinnuksella 7. Menetelmäsuunni elu Lean-periaa eiden mukaises 8. Arvovirtakuvaus (VSM) 9. Materiaalilogis ikka
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotYmpäristötyö Arkkihiippakunnassa. Lasse Mustonen
Ympäristötyö Arkkihiippakunnassa Lasse Mustonen Ympäristöteologiaa Maailma Jumalan luomana: Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa
LisätiedotVaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.
Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen
LisätiedotYmpäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVantaan kaupungin Ehkäisevän päihdetyön yksikön toiminta vuonna 2014
Vantaan kaupungin Ehkäisevän päihdetyön yksikön toiminta vuonna 2014 Yksikössä kehitetään ja toteutetaan alkoholiin, tupakkaan, huumeisiin ja pelaamiseen liittyvää ehkäisevää päihdetyötä yhdessä muiden
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
Lisätiedot- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotIlmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi
Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat
Lisätiedot