2008R1272 FI

Transkriptio

1 2008R1272 FI LIITE I VAARALLISTEN AINEIDEN JA SEOSTEN LUOKITUSTA JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Tässä liitteessä vahvistetaan vaaraluokkien luokituskriteerit ja vaaraluokkien ja ottelu sekä annetaan lisäsäännöksiä siitä, miten kriteerit täyttyvät OSA: LUOKITUSTA JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET 1.0 Määritelmät Kaasulla tarkoitetaan ainetta, (i) jonka höyrynpaine 50 o C:n lämpötilassa on suurempi kuin 300 kpa (absoluuttinen); tai (ii) joka on täysin kaasumainen 20 o C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n vakiopaineessa; Nesteellä tarkoitetaan ainetta tai seosta, (i) jonka höyrynpaine 50 o C:n lämpötilassa on korkeintaan 300 kpa (3 baaria); (ii) joka ei ole täysin kaasumainen 20 o C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n vakiopaineessa; ja (iii) jonka sulamispiste tai sulamisen alkamispiste 101,3 kpa:n vakio paineessa on 20 o C tai vähemmän; Kiinteällä aineella tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka määritelmä ei vastaa nesteen tai kaasun määritelmää. 1.1 Aineiden ja seosten luokitus Tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi tehtävä yhteistyö Toimitusketjun toimittajien on tehtävä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien vaa timusten täyttämiseksi. Saman toimialan toimittajat voivat tehdä yhteistyötä markkinoille saa tettavia aineita ja seoksia koskevien 61 artiklan mukaisten siirtymä järjestelyjen hallinnoimiseksi. Saman toimialan toimittajat voivat tehdä yhteistyötä muodostamalla verkoston tai käyttämällä muita keinoja tiedon ja asiantuntemuksen jakamiseksi luokitellessaan aineita ja seoksia tämän asetuksen II osas ton mukaisesti. Tällöin toimialan toimittajien on osoitettava tyhjentä västi asiakirjoin, millä perusteilla luokituspäätökset tehdään, ja saa tettava toimivaltaisten viranomaisten ja pyynnöstä asiaankuuluvien täytäntöönpanoa valvovien viranomaisten saataville nämä asiakirjat sekä tiedot, joihin luokitukset perustuvat. Kun jonkin toimialan toi mittajat tekevät tällaista yhteistyötä, kukin toimittaja on kuitenkin edelleen täysin vastuussa markkinoille saattamiensa aineiden ja seos ten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä kaikkien mui den tämän asetuksen vaatimusten täyttämisestä. Verkostoa voidaan käyttää myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ilmoittamisvelvoitteiden täyttämisen yksinkertaistami seksi Asiantuntija-arvion merkitys ja soveltaminen sekä todistusnäytön arviointi Jos luokituskriteerejä ei voida soveltaa suoraan käytettävissä oleviin tunnistettuihin tietoihin, on asiantuntijoiden arvioitava todistusnäyttö 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tai jos saatavilla on vain 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2 2008R1272 FI Seosten luokitusta koskevaan lähestymistapaan voi sisältyä asiantun tija-arvion soveltaminen useilla alueilla sen varmistamiseksi, että ole massa olevia tietoja voidaan käyttää mahdollisimman monien seosten suhteen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Asiantunti ja-arviota voidaan vaatia myös tietojen tulkinnassa aineiden vaaraluo kitusta varten, erityisesti kun tarvitaan todistusnäytön arviointia Todistusnäytön arviointi merkitsee sitä, että kaikkia saatavilla olevia vaaran määrittämistä koskevia tietoja tarkastellaan yhdessä; niitä ovat soveltuvien in vitro -testien tulokset, relevantit eläinkokeista saadut tiedot, samankaltaisuuksiin perustuvan lähestymistavan soveltami sesta saadut tiedot (aineiden ryhmittely ja samankaltaisuuksien ver tailu), (Q)SAR-tulokset sekä ihmisillä saadusta näytöstä, kuten työ peräiset tiedot ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot, epide miologisista ja kliinisistä tutkimuksista sekä hyvin dokumentoiduista tapaustutkimusraporteista ja havainnoista saadut tiedot. Aineita ja seoksia koskevien tietojen laatu ja johdonmukaisuus ovat hyvin tär keitä. Luokiteltavaa ainetta tai seosta koskevia tietoja on tarkasteltava asianmukaisesti samoin kuin vaikutuskohdetta, -mekanismia tai -ta paa koskevien tutkimusten tuloksia. Sekä negatiiviset että positiiviset tulokset kootaan yhteen arvioitaessa todistusnäyttöä Terveydelle aiheutuvien vaarojen luokitusta varten (3 osa) vahviste tut, asianmukaisissa eläinkokeissa tai ihmisillä saadussa näytössä ha vaitut vaaralliset vaikutukset, jotka ovat luokituskriteerien mukaisia, riittävät tavallisesti luokituksen perusteeksi. Jos on saatavilla sekä ihmisiin että eläimiin perustuvaa näyttöä ja löydökset ovat keskenään ristiriidassa, kummastakin lähteestä peräisin olevan näytön laatu ja luotettavuus on arvioitava luokituskysymyksen ratkaisemiseksi. Riit tävä, luotettava ja edustava ihmisistä peräisin oleva tieto (kuten epi demiologiset tutkimukset ja tässä liitteessä täsmennetyt tieteellisesti pätevät tapaustutkimukset tai tilastolliset tiedot) on yleisesti ottaen etusijalla muihin tietoihin nähden. Huolellisestikin suunnitelluissa ja suoritetuissa epidemiologisissa tutkimuksissa voi kuitenkin olla liian vähän tutkittavia henkilöitä, jotta voitaisiin havaita suhteellisen har vinaisia mutta silti merkittäviä vaikutuksia mahdollisten häiritsevien tekijöiden arvioimiseksi. Ihmisistä saadun positiivisen näytön puuttu minen ei siten välttämättä kumoa hyvin suoritetuista eläinkokeista saatuja positiivisia tuloksia, mutta tällöin edellytetään sekä ihmisillä että eläimillä saatujen tietojen luotettavuuden, laadun ja tilastollisen tehon arviointia Terveydelle aiheutuvien vaarojen luokitusta varten (3 osa) altistusreit ti, mekanistisiin seikkoihin liittyvät tiedot ja aineenvaihduntaa koske vat tutkimukset ovat tärkeitä määritettäessä ihmisiin kohdistuvan vai kutuksen merkitystä. Jos tällaiset tiedot, joiden luotettavuudesta ja laadusta voidaan olla vakuuttuneita, antavat aihetta epäillä vaikutuk sen merkitystä ihmisille, voi olla aiheellista käyttää alempaa luoki tusta. Jos on tieteellistä näyttöä siitä, että vaikutusmekanismilla tai -tavalla ei ole merkitystä ihmiselle, kyseistä ainetta tai seosta ei pidä luokitella Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja yleiset raja-arvot Erityisiä pitoisuusrajoja tai M-kertoimia sovelletaan 10 artiklan mu kaisesti Raja-arvot Raja-arvot osoittavat, milloin aineen esiintyminen joko tunnistettuna epäpuhtautena, lisäaineena tai yksittäisenä aineosana (ks. 11 artikla) on otettava huomioon aineen tai kyseistä vaarallista ainetta sisältävän seoksen luokitusta varten.

3 2008R1272 FI artiklassa tarkoitetut raja-arvot ovat seuraavat: a) terveyteen ja ympäristöön liittyvien vaarojen osalta tässä liitteessä olevassa 3, 4 ja 5 osassa: i) kun aineelle on määritetty erityinen pitoisuusraja asiaankuu luvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle joko liitteessä VI ole vassa 3 osassa tai 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokka tai sen jaottelu mainitaan taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on joko erityinen pitoisuusraja tai taulukossa 1.1 oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo sen mukaan, kumpi niistä on alempi; tai ii) kun aineelle on määritetty erityinen pitoisuusraja asiaankuu luvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle joko liitteessä VI ole vassa 3 osassa tai 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokkaa tai sen jaottelua ei mainita taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai luokitusten ja merkintöjen luettelossa määritetty erityinen pitoisuusraja; tai iii) kun aineelle ei ole määritetty erityistä pitoisuusrajaa asiaan kuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle liitteessä VI ole vassa 3 osassa eikä 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokka tai sen jaottelu mainitaan taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on kyseisessä tau lukossa oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo; tai iv) kun aineelle ei ole määritetty erityistä pitoisuusrajaa asiaan kuuluvalle vaaraluokalle tai sen jaottelulle liitteessä VI ole vassa 3 osassa eikä 42 artiklassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa ja kun vaaraluokkaa tai sen jaottelua ei mainita taulukossa 1.1, aineen raja-arvo on yleinen pitoisuus raja luokitukselle tässä liitteessä olevien 3, 4 ja 5 osan asiaan kuuluvissa jaksoissa. b) Vesiympäristöön liittyvien vaarojen osalta tässä liitteessä olevassa jaksossa 4.1: i) kun aineelle on vahvistettu M-kerroin asiaankuuluvalle vaa rakategorialle joko liitteessä VI olevassa 3 osassa tai 42 artik lassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa, ai neen raja-arvo on taulukossa 1.1 oleva yleinen raja-arvo mu kautettuna tässä liitteessä olevassa 4.1 jaksossa esitettyä lasku tapaa käyttäen; tai ii) kun aineelle ei ole vahvistettu M-kerrointa asiaankuuluvalle vaarakategorialle liitteessä VI olevassa 3 osassa eikä 42 artik lassa tarkoitetussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa, ai neen raja-arvo on taulukossa 1.1 oleva asiaankuuluva yleinen raja-arvo. Taulukko 1.1 Yleiset raja-arvot Vaaraluokka Huomioon otettavat yleiset raja-arvot Välitön myrkyllisyys Kategoriat 1 3 0,1 % Kategoria 4 1 % Ihosyövyttävyys/ihoärsytys 1 % ( 1 ) Vakava silmävaurio/silmä-är sytys 1 % ( 2 )

4 2008R1272 FI Vaaraluokka Huomioon otettavat yleiset raja-arvot Vaarallinen vesiympäristölle Välitön, katego ria 1 Krooninen, kate goria 1 Krooninen, kate goriat 2 4 0,1 % ( 3 ) 0,1 % ( 3 ) 1 % ( 1 ) Tai tarvittaessa < 1 %, ks jakso. ( 2 ) ( 3 ) Tai tarvittaessa < 1 %, ks jakso. Tai tarvittaessa < 0,1 %, ks jakso. M2 Huomautus: Yleiset raja-arvot on ilmoitettu painoprosentteina lukuun otta matta kaasumaisia seoksia niissä vaaraluokissa, joiden yleiset raja-arvot voidaan parhaiten kuvata tilavuusprosentteina Seosten luokituksessa käytettävät päättelysäännöt koko seosta kos kevien testitulosten puuttuessa Jos itse seosta ei ole testattu sen vaarallisten ominaisuuksien mää rittämiseksi, mutta on olemassa riittävää tietoa samankaltaisista tes tatuista seoksista ja sen yksittäisistä vaarallisista aineosista, joiden avulla kyseisen seoksen vaarallisuus voidaan määrittää riittävästi, näitä tietoja on käytettävä 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päät telysääntöjen mukaisesti kunkin tämän liitteen 3 ja 4 osassa esitetyn vaaraluokan osalta ja soveltaen kuhunkin vaaraluokkaan kuuluvia seoksia koskevia mahdollisia erityissäännöksiä Laimentaminen M2 Jos testattua seosta laimennetaan aineella (laimentimella), jonka luokitus tiettyyn vaarakategoriaan on sama tai alempi kuin vähiten vaarallisen alkuperäisen aineosan ja jonka ei odoteta vaikut tavan muiden aineosien vaaraluokitukseen, sovelletaan yhtä seuraa vista: uusi seos luokitellaan alkuperäistä seosta vastaavasti; käytetään 3 osan kussakin jaksossa ja 4 osassa esitettyä seosten luokitusmenetelmää, kun seoksen kaikista aineosista tai vain joistain aineosista on saatavilla tietoa; kun kyse on välittömästä myrkyllisyydestä, käytetään seoksen aineosiin perustuvaa seosten luokitusmenetelmää (yhteenlasku kaavaa). M Valmistuserien samankaltaisuus Seoksen testatun valmistuserän voidaan olettaa olevan vaarakatego rialtaan oleellisesti samankaltainen kuin saman kaupallisen tuotteen testaamaton valmistuserä, jonka on valmistanut tai jonka valmistusta on valvonut sama toimittaja, ellei ole syytä epäillä merkittävää vaih telua, joka aiheuttaa testaamattoman erän vaaraluokituksen muuttu misen. Jos merkittävää vaihtelua esiintyy, uusi arviointi on tarpeen.

5 2008R1272 FI M Erittäin vaarallisten seosten väkevöittäminen Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoi tettujen seosten luokitus, ja jos testattu seos on luokiteltu ylimpään vaarakategoriaan tai alakategoriaan ja kyseiseen kategoriaan tai ala kategoriaan kuuluvien testatun seoksen aineosien pitoisuus nousee, tuloksena oleva testaamaton seos on luokiteltava kyseiseen katego riaan tai alakategoriaan ilman lisätestejä Interpolointi myrkyllisyyskategorian sisällä Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoi tettujen seosten luokitus ja tarkastellaan kolmea seosta (A, B ja C), jotka sisältävät samat vaaralliset aineosat ja joista seokset A ja B on testattu ja ne kuuluvat samaan vaarakategoriaan, niin seoksen C katsotaan kuuluvaan samaan vaarakategoriaan kuin A ja B, jos tes taamaton seos C sisältää samat vaaralliset aineosat kuin seokset A ja B, mutta seoksen C vaarallisten aineosien pitoisuudet ovat seosten A ja B vaarallisten aineosien pitoisuuksien välillä Olennaisilta osiltaan samankaltaiset seokset Oletetaan: a) Kaksi seosta, jotka sisältävät kahta aineosaa: i) A + B ii) C + B; b) Aineosan B pitoisuus on olennaisesti sama kummassakin seok sessa; c) Aineosan A pitoisuus seoksessa (i) on sama kuin aineosan C pitoisuus seoksessa (ii); d) Sekä A:ta että C:tä koskevat vaarallisuustiedot ovat saatavilla ja ne ovat olennaisilta osiltaan samankaltaiset, toisin sanoen A ja C kuuluvat samaan vaarakategoriaan, eikä niiden odoteta vaikutta van B:n vaaraluokitukseen. M2 Jos seos (i) tai (ii) on jo luokiteltu testitulosten perusteella, myös toiselle kyseisistä seoksista osoitetaan sama vaarakategoria Luokituksen tarkistus, kun seoksen koostumus on muuttunut Seuraavat alkuperäisen pitoisuuden vaihteluvälit on määritelty 15 ar tiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi: Taulukko 1.2 Seoksen koostumuksen muutoksia koskeva päättelysääntö Aineosan alkuperäinen pitoisuus Aineosan alkuperäisen pitoisuuden sallittu vaihteluväli 2,5 % ± 30 % 2,5 < C < 10 % ± 20 % 10 < C 25 % ± 10 % 25 < C 100 % ± 5 %

6 2008R1272 FI Aerosolit Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.4, 3.8 ja 3.9 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus, aerosolin muodossa oleva seos on luokiteltava sa maan vaarakategoriaan kuin muussa kuin aerosolin muodossa oleva seos, jos lisätty ponnekaasu ei suihkutettaessa vaikuta seoksen vaa rallisiin ominaisuuksiin ja jos on tieteellistä näyttöä siitä, että aero solin muodossa oleva seos ei ole vaarallisempi kuin muussa kuin aerosolin muodossa oleva seos. M2 1.2 Merkinnät Varoitusetikettien käyttöä koskevat 31 artiklassa edellytetyt yleiset säännöt Varoitusmerkkien on oltava kärjellään olevan neliön muotoisia Liitteen V mukaisissa varoitusmerkeissä on oltava musta symboli valkoisella taustalla sekä punainen kehys, joka on riittävän leveä ollakseen selkeästi näkyvä Kunkin varoitusmerkin on peitettävä vähintään yksi viidestoistaosa 17 artiklassa vaadituille tiedoille tarkoitetun varoitusetiketin vähim mäispinta-alasta. Kunkin varoitusmerkin on oltava pinta-alaltaan vä hintään 1 cm Varoitusetiketin ja kunkin varoitusmerkin mitat ovat seuraavat: Taulukko 1.3 Varoitusetikettien ja varoitusmerkkien vähimmäismitat Pakkauksen tilavuus 17 artiklassa vaa dituille tiedoille tar koitetun varoitusetike tin mitat millimetreinä Kunkin varoitusmerkin mitat millimetreinä Enintään 3 litraa: Vähintään 52 74, jos mahdollista Vähintään Vähintään 16 16, jos mahdollista Suurempi kuin 3 lit raa mutta enintään 50 litraa: Suurempi kuin 50 litraa mutta enintään 500 litraa: Suurempi kuin 500 litraa: Vähintään Vähintään Vähintään Vähintään Vähintään Vähintään Erityistapauksia koskevat poikkeukset merkintävaatimuksista Asetuksen 23 artiklan mukaisesti sovelletaan seuraavia poikkeuksia: Kuljetettavat kaasupullot Sellaisten kuljetettavien kaasupullojen osalta, joiden vesitilavuus on enintään 150 litraa, on sallittua käyttää yhtä seuraavista vaihtoeh doista: a) Merkinnän muodon ja mittojen on oltava kaasupulloja ja niiden turvamerkintöjä koskevan ISO-standardin 7225 (Gas cylinders Precautionary labels) voimassa olevan version määräysten mukaiset. Tässä tapauksessa merkinnässä voi olla aineen tai se oksen yleisnimi tai teollinen tai kaupallinen nimi edellyttäen, että seoksen sisältämät vaaralliset aineet ilmoitetaan kaasupullon pin nalla selkeästi ja pysyvästi.

7 2008R1272 FI b) Edellä 17 artiklassa täsmennetty tieto esitettynä kaasupulloon kiinnitetyllä kestävällä kilvellä tai varoitusetiketillä Propaanille, butaanille tai nestekaasulle (LPG) tarkoitetut kaa susäiliöt Jos propaania, butaania, nestekaasua tai näitä aineita sisältävää se osta, jotka on luokiteltu tämän liitteen kriteerien mukaisesti, saa tetaan markkinoille suljetuissa täytettävissä kaasupulloissa tai stan dardin EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joissa poltto ainekaasu vapautuu vain polttamisen yhteydessä ( Kertakäyttöiset metalliset nestekaasurasiat, ilman venttiiliä tai venttiilin kanssa, joita käytetään kannettavien laitteiden kanssa. Rakenne, tarkastus, testaus ja merkintä, EN 417, voimassa oleva versio), kyseiset pullot tai rasiat merkitään ainoastaan asianmukaisella varoitusmerkillä sekä syttyvyyttä koskevilla vaara- ja turvalausekkeilla Ihmisen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa koskevia merkintöjä ei edellytetä varoitusetiketissä. Sen sijaan toimittajan on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa jatkokäyttäjille tai jakeli joille tiedot ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvasta vaa rasta Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa, jotta he voivat suorittaa terveyttä ja turvallisuutta koskevat toimenpiteet Aerosolit ja säiliöt, joihin on asennettu sinetöity spraysuutin ja jotka sisältävät aspiraatiovaaran vuoksi luokiteltuja aineita tai se oksia Tämän liitteen 3 osan ja jakson kriteerien mukaisesti luokiteltuja aineita tai seoksia ei ole tarpeen merkitä tätä vaaraa koskevin merkinnöin jakson kriteerien mukaisesti, kun kysei set aineet ja seokset saatetaan markkinoille aerosolipakkauksissa tai säiliöissä, joihin on asennettu sinetöity spraysuutin Massiivisessa muodossa olevat metallit, lejeeringit, polymeerejä sisältävät seokset ja elastomeerejä sisältävät seokset Massiivisessa muodossa olevia metalleja, lejeerinkejä, polymeerejä sisältäviä seoksia ja elastomeerejä sisältäviä seoksia ei ole tarpeen merkitä tämän liitteen mukaisesti, vaikka ne on luokiteltu vaaralli siksi tämän liitteen kriteerien mukaisesti, jos ne eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle hengitettynä, nieltynä tai ihokosketuksessa ei vätkä aiheuta vaaraa vesiympäristölle siinä muodossa, jossa ne saa tetaan markkinoille Sen sijaan toimittajan on annettava käyttöturvallisuustiedotteessa jatkokäyttäjille tai jakelijoille tiedot ihmisen terveydelle ja ympäris tölle aiheutuvasta vaarasta Räjähteet, jotka saatetaan markkinoille räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin Tämän liitteen 2.1. jaksossa tarkoitetut räjähteet, jotka saatetaan markkinoille räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin, on merkittävä ja pakattava ainoastaan räjähteitä koskevien vaatimusten mukaisesti. M Aineet tai seokset, jotka on luokiteltu metalleja syövyttäviksi mutta ei ihoa ja/tai silmiä syövyttäviksi Sellaisten aineiden tai seosten, jotka on luokiteltu metalleja syövyt täviksi mutta ei ihoa ja/tai silmiä syövyttäviksi ja jotka ovat lopul lisessa muodossaan pakattuna kuluttajille, varoitusetiketin ei tarvitse sisältää varoitusmerkkiä GHS05.

8 2008R1272 FI Pyyntö käyttää vaihtoehtoista kemiallista nimeä Vaihtoehtoisen kemiallisen nimen käyttämistä koskevat 24 artiklan mukaiset pyynnöt voidaan hyväksyä vain, kun I) aineelle ei ole asetettu työpaikalla tapahtuvan altistumisen rajaa yhteisön tasolla, ja II) valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä voi osoittaa, että vaih toehtoisen kemiallisen nimen käyttö täyttää tarpeen antaa riit tävästi tietoja työpaikoilla tarvittavia terveys- ja turvallisuustoi menpiteitä varten ja varmistaa, että seoksen käsittelyyn liittyviä riskejä voidaan hallita; ja III) aine luokitellaan yksinomaan yhteen tai useampaan seuraavista vaarakategorioista: a) jokin tämän liitteen 2 osassa tarkoitetuista vaarakategoriois ta, b) välitön myrkyllisyys, kategoria 4, c) ihosyövyttävyys/ihoärsytys, kategoria 2, d) vakava silmävaurio/silmä-ärsytys, kategoria 2, e) elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistuminen, kategoria 2 tai 3, f) elinkohtainen myrkyllisyys toistuva altistuminen, katego ria 2, g) vaarallisuus vesiympäristölle krooninen, kategoria 3 tai Kemiallisen nimen (nimien) valinta seoksille, jotka on tarkoitettu hajuste- tai hajuvesiteollisuuteen Mikäli kyseessä ovat luonnossa esiintyvät aineet, sen tyyppistä ke miallista nimeä tai kemiallisia nimiä kuten :n eteerinen öljy tai.uute voidaan käyttää kyseisen eteerisen öljyn tai uutteen aineo sien kemiallisten nimien sijasta 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. 1.5 Poikkeukset merkintöjä ja pakkaamista koskeviin vaatimuksiin Poikkeukset 31 artiklasta [(29 artiklan 1 kohta)] Sovellettaessa 29 artiklan 1 kohtaa 17 artiklassa mainitut merkin nät voidaan ilmoittaa jollakin seuraavista tavoista: a) taitettavassa varoitusetiketissä tai b) sidottavassa merkissä tai c) ulkopakkauksessa Sisäpakkauksessa olevaan varoitusetikettiin on sisällyttävä ainakin varoitusmerkit, 18 artiklassa tarkoitettu tuotetunniste ja aineen tai seoksen toimittajan nimi ja puhelinnumero Poikkeukset 17 artiklasta [(29 artiklan 2 kohta)] Enintään 125 ml sisältävien pakkausten merkinnät Seuraavassa lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät vaara- ja turva lausekkeet voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun: a) pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja b) aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seu raavista vaarakategorioista: 1) hapettava kaasu, kategoria 1; 2) paineen alainen kaasu;

9 2008R1272 FI ) syttyvä neste, kategoria 2 tai 3; 4) syttyvä kiinteä aine, kategoria 1 tai 2; 5) itsereaktiivinen aine tai seos, tyypit C F; 6) itsestään kuumeneva aine tai seos, kategoria 2; 7) aine, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittää syttyviä kaasuja, kategoria 1, 2 tai 3; 8) hapettava neste, kategoria 2 tai 3; 9) hapettava kiinteä aine, kategoria 2 tai 3; 10) orgaaniset peroksidit, tyypit C F; 11) välittömästi myrkyllinen, kategoria 4, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen; 12) ihoa ärsyttävä, kategoria 2; 13) silmiä ärsyttävä, kategoria 2; 14) elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistuminen, kategoria 2 tai 3, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen 15) elinkohtainen myrkyllisyys toistuva altistuminen, katego ria 2, jos ainetta tai seosta ei saateta yleiseen kulutukseen 16) vaarallisuus vesiympäristölle välitön, kategoria 1 17) vaarallisuus vesiympäristölle krooninen, kategoria 1 tai 2. Direktiivissä 75/324/ETY säädettyjä poikkeuksia pienten aeroso lipakkausten merkitsemisestä syttyviksi sovelletaan aerosoleihin Seuraavassa lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät turvalausekkeet voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun: a) pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja b) aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seu raavista vaarakategorioista: 1) syttyvät kaasut, kategoria 2; 2) lisääntymiselle vaarallinen: vaikutukset imetykseen tai ime tyksen kautta aiheutuvat vaikutukset 3) vaarallisuus vesiympäristölle krooninen, kategoria 3 tai M2 Jäljempänä lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät varoitus merkki, huomiosana, vaaralauseke ja turvalauseke voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun: a) pakkauksen sisältö on enintään 125 millilitraa; ja b) aine tai seos luokitellaan kuuluvaksi yhteen tai useampaan seu raavista vaarakategorioista: 1) metalleja syövyttävä Kertakäyttöön tarkoitettujen liukenevien pakkausten merkinnät Kertakäyttöön tarkoitetuista liukenevista pakkauksista voidaan jättää pois 17 artiklassa vaaditut merkinnät, kun: a) kunkin yksittäisen liukenevan pakkauksen sisältö on enintään 25 millilitraa,

10 2008R1272 FI M2 b) liukenevan pakkauksen sisältö luokitellaan kuuluvaksi yksin omaan yhteen tai useampaan jakson b alakohdassa, jakson b alakohdassa tai jakson b alakohdassa esitettyyn vaarakategoriaan, ja c) liukeneva pakkaus sisältyy ulkopakkaukseen, joka täyttää kaikki 17 artiklan vaatimukset Edellä olevaa jaksoa ei sovelleta direktiivin 91/414/ETY tai 98/8/EY soveltamisalaan kuuluviin aineisiin tai seoksiin. M Enintään 10 ml sisältävien sisäpakkausten merkinnät Sisäpakkauksesta voidaan jättää pois 17 artiklassa vaaditut merkin nät, kun a) sisäpakkauksen sisällön määrä on enintään 10 ml; b) aine tai seos saatetaan markkinoille toimitettavaksi jakelijalle tai jatkokäyttäjälle tieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä tai laadun valvonta-analyysejä varten; ja c) sisäpakkaus on sijoitettu ulkopakkaukseen, joka täyttää 17 artik lan vaatimukset Sen estämättä, mitä ja kohdassa säädetään, sisäpak kauksessa olevaan varoitusetikettiin on sisällyttävä tuotetunniste ja tarvittaessa varoitusmerkit GHS01, GHS05, GHS06 ja/tai GHS08. Jos varoitusmerkkejä on osoitettu useampia kuin kaksi, voivat mer kit GHS06 ja GHS08 olla ensisijassa merkkeihin GHS01 ja GHS05 nähden Edellä olevaa jaksoa ei sovelleta asetusten (EY) N:o 1107/ 2009 eikä (EU) N:o 528/2012 soveltamisalaan kuuluviin aineisiin tai seoksiin OSA: FYSIKAALISET VAARAT 2.1 Räjähteet Määritelmät Räjähteiden luokkaan kuuluvat a) Räjähtävät aineet ja seokset; b) Räjähtävät esineet lukuun ottamatta laitteita, joiden sisältämien räjähtävien aineiden tai seosten määrä tai luonne on sellainen, että niiden tahaton syttyminen tai syttymisreaktion alkaminen ei aiheuta laitteen ulkopuolista vaikutusta sirpaleiden, tulen, savun, kuumuuden tai voimakkaan äänen muodossa; sekä c) Aineet, seokset ja esineet, joita ei ole mainittu a tai b kohdassa ja jotka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: Räjähtävä aine tai seos on kiinteä tai nestemäinen aine tai aineiden seos, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodosta maan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä voi aiheutua vahinkoa ympäristölle. Pyrotekniset aineet kuuluvat niihin, vaikka ne eivät muodostaisikaan kaasua.

11 2008R1272 FI Pyrotekninen aine tai seos on aine tai aineiden seos, joka on tarkoi tettu muodostamaan lämpö-, valo-, ääni-, kaasu- tai savuefektin tai niiden yhdistelmiä sellaisten itsestään jatkuvien eksotermisten kemi allisten reaktioiden seurauksena, joissa ei tapahdu detonaatiota. Epästabiili räjähde on räjähtävä aine tai seos, joka on termisesti epästabiili ja/tai liian herkkä tavanomaiseen käsittelyyn, kuljetuk seen ja käyttöön. Räjähtävä esine on yhtä tai useampaa räjähtävää ainetta tai seosta sisältävä esine. Pyrotekninen esine on yhtä tai useampaa pyroteknistä ainetta tai seosta sisältävä esine. Tarkoituksellinen räjähde on aine, seos tai esine, joka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin Luokituskriteerit Tähän luokkaan kuuluvat aineet, seokset ja esineet luokitellaan epästabiiliksi räjähteeksi kaaviossa olevan vuokaavion perus teella. M4 Testausmenetelmät kuvataan UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) osassa I Tähän luokkaan kuuluvat aineet, seokset ja esineet, joita ei ole luokiteltu epästabiiliksi räjähteeksi, on osoitettava yhteen seuraavista kuudesta vaarallisuusluokasta niiden aiheuttaman vaaratyypin mu kaisesti: a) Vaarallisuusluokka 1.1 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheutta vat massaräjähdysvaaran (massaräjähdys tapahtuu lähes koko ai nemäärässä miltei samanaikaisesti); b) Vaarallisuusluokka 1.2 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheutta vat sirpalevaaran mutta eivät massaräjähdysvaaraa; c) Vaarallisuusluokka 1.3 Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheutta vat palovaaran ja joko vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia mutta eivät massaräjähdysvaaraa, ja jotka: i) palaessaan aiheuttavat huomattavasti säteilylämpöä; tai ii) palavat yksitellen aiheuttaen vähäisen räjähdys- tai sirpalevai kutuksen tai molemmat; d) Vaarallisuusluokka 1.4 Aineet, seokset ja esineet, jotka eivät aiheuta merkittävää vaaraa: Aineet, seokset ja esineet, jotka aiheuttavat vain vähäistä vaaraa, jos ne syttyvät tai jos syttymisreaktio alkaa. Vaikutus pysyy pääasiassa pakkauksen sisällä, eikä merkittävän kokoi sia sirpaleita ole odotettavissa merkittävällä etäisyydellä. Ul kopuolinen palo ei saa aiheuttaa lähes koko pakkauksen si sällön miltei välitöntä räjähtämistä; e) Vaarallisuusluokka 1.5 Erittäin epäherkät massaräjähdysvaaralli set aineet ja seokset: Massaräjähdysvaaralliset aineet ja seokset, jotka ovat niin epäherkkiä, että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus pala misen muuttumisesta detonaatioksi tavanomaisissa olosuh teissa on hyvin vähäinen;

12 2008R1272 FI f) Vaarallisuusluokka 1.6 Erittäin epäherkät esineet, jotka eivät ai heuta massaräjähdysvaaraa: Esineet, jotka sisältävät vain erittäin epäherkkiä M4 aineita tai seoksia, ja reaktion ta hattoman alkamisen tai leviämisen todennäköisyys on erittäin vähäinen Räjähteet, joita ei ole luokiteltu epästabiiliksi räjähteeksi, on luoki teltava yhteen tämän liitteen jaksossa tarkoitetuista kuudesta vaarallisuusluokasta vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Ko keet ja kriteerit) I osassa esitetyn testisarjan 2 8 perusteella ja tau lukossa vahvistettujen testien tulosten mukaisesti. Taulukko Räjähteitä koskevat kriteerit Kategoria Kriteerit Vaarallisuusluokkiin kuuluville rä jähteille on suoritettava seuraavien perustes tien sarja: Epästabiilit räjäh teet tai vaaralli suusluokkiin kuuluvat räjähteet Räjähtävyys: YK:n testisarjan 2 mukaiset testit ( M4 UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) 12 jakso). Tarkoituksellisiin räjäh teisiin ( 1 ) ei sovelleta YK:n testisarjaa 2. Herkkyys: YK:n testisarjan 3 mukaiset testit ( M4 UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) 13 jakso). Lämpöstabiilisuus: YK:n testisarjan 3 c mu kaiset testit ( M4 UN RTDG:n käsikir jan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) alajakso). Lisätestit ovat tarpeen oikean vaarallisuus luokan määrittämiseksi. ( 1 ) Sisältää aineet, seokset ja esineet, jotka on valmistettu räjäytys- tai pyroteknisiin tarkoituksiin Jos räjähteet on purettu pakkauksista tai jos ne on pakattu uudestaan muuhun kuin alkuperäispakkaukseen tai samanlaiseen pakkaukseen, ne on testattava uudelleen Vaaraviestintä Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden, seosten ja esineiden merkinnät on tehtävä taulukon mukaisesti. HUOMAUTUS taulukkoon 2.1.2: Pakkaamattomissa räjähteissä tai muihin kuin alkuperäispakkauksiin tai samanlaisiin pakkauksiin uu delleen pakatuissa räjähteissä on oltava kaikki seuraavat merkinnät: a) Varoitusmerkki: räjähtävä pommi; b) Huomiosana: Vaara ; ja c) Vaaralauseke: Räjähde; massaräjähdysvaara. Jos vaaran voidaan osoittaa vastaavan jotakin taulukossa esi tetyistä vaarakategorioista, räjähteelle on osoitettava vastaava sym boli, huomiosana ja/tai vaaralauseke.

13 Taulukko Räjähteiden merkinnät Luokitus Epästabiili räjähde Vaarallisuusluokka 1.1 Vaarallisuusluokka Vaarallisuusluokka Vaarallisuusluokka Vaarallisuusluokka Vaarallisuusluokka GHS-varoitusmerkit Huomiosana Vaara Vaara Vaara Vaara Varoitus Vaara Ei huomiosanaa Vaaralauseke H200: Epästabiili rä jähde H201: Räjähde; massaräjähdysvaara H202: Räjähde; va kava sirpalevaara H203: Räjähde; pa lo-, räjähdys- tai sir palevaara H204: Palo- tai sir palevaara H205: Koko massa voi räjähtää tulessa Ei vaaralauseketta Turvalauseke ennalta ehkäisystä Turvalauseke pelas tustoimenpiteistä Turvalauseke toinnista varas Turvalauseke jätteiden käsittelystä P201 P202 M4 P280 P210 P230 P240 P250 P280 P210 P230 P240 P250 P280 P210 P230 P240 P250 P280 P210 P240 P250 P280 P372 P370+P380 P370+P380 P370+P380 P370+P380 P373 P372 P372 P372 P372 P380 P373 P373 P373 P373 P210 Ei turvalauseketta P230 P240 P250 P280 P370+P380 Ei turvalauseketta P372 P373 P401 P401 P401 P401 P401 P401 Ei turvalauseketta P501 P501 P501 P501 P501 P501 Ei turvalauseketta 2008R1272 FI

14 2008R1272 FI Luokitusta koskevia lisähuomioita Aineiden, seosten ja esineiden luokitus räjähteiden vaaraluokkaan ja edelleen tiettyyn vaarallisuusluokkaan on hyvin monimutkainen kol mivaiheinen menettely. Luokituksessa on tarpeen konsultoida vaa rallisten aineiden kuljetusta koskeviin YK:n suosituksiin liittyvän käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) I osaa. Ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan, onko aineella tai seoksella räjähdysvaikutuksia (testisarja 1). Toinen vaihe kattaa hyväksymis menettelyn (testisarjat 2 4) ja kolmannessa vaiheessa osoitetaan vaarallisuusluokka (testisarjat 5 7). Testisarja 8:n testeissä arvioi daan, onko ammoniumnitraattiemulsioksi tai -suspensioksi tai -gee liksi (ANE, louhintaräjähdysaineen välivalmiste) luokiteltava aine riittävän epäherkkää, jotta se voidaan luokitella hapettavaksi nes teeksi (2.13 jakso) tai hapettavaksi kiinteäksi aineeksi (2.14 jakso). Räjähtäviä aineita ja seoksia, jotka on kostutettu vedellä tai alkoho leilla tai laimennettu muilla aineilla niiden räjähdysominaisuuksien tukahduttamiseksi, voidaan kohdella luokittelussa eri tavoin ja niihin voidaan soveltaa muita vaaraluokkia niiden fysikaalisten ominai suuksien mukaisesti (ks. myös liitteessä II oleva 1.1 jakso). Tietyt fysikaaliset vaarat (jotka johtuvat räjähtävistä ominaisuuksis ta) muuttuvat laimentamalla, kuten flegmatoitujen räjähteiden ta pauksessa, sisällyttämällä seokseen tai esineeseen, pakkaamalla tai muilla tavoin. Luokitusmenettely vahvistetaan seuraavan päätöksentekoketjun mu kaisesti (ks. kaaviot ).

15 2008R1272 FI Kaavio Yleiskuvaus menettelystä aineen, seoksen tai esineen luokittelemiseksi räjähteiden luokkaan (kuljetusluokka 1) (1) M2 (2) M4

16 2008R1272 FI Kaavio Menettely aineen, seoksen tai esineen hyväksymiseksi väliaikaisesti räjähteiden luokkaan (kuljetusluokka 1)

17 2008R1272 FI M2 Kaavio Menettely vaarallisuusluokan määrittämiseksi räjähteiden luokassa (kuljetusluokka 1)

18 2008R1272 FI M2 Kaavio Ammoniumnitraattiemulsion, -suspension ja -geelin luokitusmenettely

19 2008R1272 FI Seulontamenettely Räjähdysominaisuudet liittyvät tiettyihin molekyylin sisältämiin ke miallisiin ryhmiin, jotka voivat reagoidessaan saada aikaan hyvin nopean lämpötilan tai paineen nousun. Seulontamenettelyn tarkoi tuksena on tunnistaa tällaisten reaktiivisten ryhmien esiintyminen ja energian nopean vapautumisen mahdollisuus. Jos seulontamenette lyssä havaitaan, että tietty aine tai seos on mahdollisesti räjähde, on suoritettava hyväksymismenettely (ks. M4 UN RTDG:n kä sikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) 10.3 jakso). M2 Huomautus: Jos orgaanisten materiaalien eksoterminen hajoamisenergia on alle 800 J/g, ei tarvitse tehdä sarjan 1 tyypin (a) räjähdyksen leviämis testiä eikä sarjan 2 tyypin (a) iskusta johtuvaa räjähdysherkkyyttä mittaavaa testiä. Orgaanisille aineille ja orgaanisten aineiden seok sille, joiden hajoamisenergia on 800 J/g tai sen yli, ei tarvitse tehdä sarjan 1 tyypin (a) ja sarjan 2 tyypin (a) testejä, jos seuraavista testeistä on saatu tulokseksi ei : ballistic mortar Mk.IIId test (F.1), tai ballistic mortar test (F.2) tai BAM Trauzl test (F.3), jossa on laukaisimena standardisytytin n:o 8 (katso UN RTDG, Manual of Tests and Criteria, lisäys 1). Siinä tapauksessa sarjan 1 tyypin (a) ja sarjan 2 tyypin (a) testien tulokseksi katsotaan Ainetta tai seosta ei saa luokitella räjähtäväksi, jos a) molekyylissä ei ole kemiallisia ryhmiä, joihin liittyy räjähdyso minaisuuksia; M4 UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) liitteessä 6 olevassa A6.1-taulukossa annetaan esimerkkejä ryhmistä, jotka voivat vii tata räjähdysominaisuuksiin; tai b) aineessa on kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, muun muassa happea, ja laskennallinen happitase on alle - 200; Happitase lasketaan kemialliselle reaktiolle: C x H y O z + [x+ (y/4)-(z/2)] O 2 x CO 2 + (y/2) H 2 O käyttäen seuraavaa kaavaa: Happitase = [2x + (y/2)-z]/molekyylipaino; c) Jos orgaanisessa aineessa tai orgaanisten aineiden homogee nisessa seoksessa on kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysomi naisuuksia, mutta eksoterminen hajoamisenergia on alle 500 J/g ja eksoterminen hajoaminen alkaa alle 500 o C:n lämpötilassa. Eksoterminen hajoamisenergia voidaan määrittää käyttämällä so veltuvaa kalorimetristä menetelmää; tai d) Jos on kyse epäorgaanisten hapettavien aineiden ja orgaanisten materiaalien seoksista, ja epäorgaanisen hapettavan aineen pitoi suus on: alle 15 massaprosenttia, jos hapettava aine on osoitettu kate goriaan 1 tai 2; alle 30 massaprosenttia, jos hapettava aine on osoitettu kate goriaan 3.

20 2008R1272 FI Hyväksymismenettely on suoritettava, jos seos sisältää tunnettuja räjähteitä. M4 2.2 Syttyvät kaasut (myös kemiallisesti epästabiilit kaasut) Määritelmät Syttyvällä kaasulla tarkoitetaan kaasua tai kaasuseosta, jolla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n va kiopaineessa Kemiallisesti epästabiililla kaasulla tarkoitetaan syttyvää kaasua, joka voi reagoida räjähtäen jopa ilmattomassa tai hapettomassa ti lassa Luokituskriteerit Syttyvä kaasu luokitellaan tähän luokkaan taulukon mukaisesti: Taulukko Syttyviä kaasuja koskevat kriteerit Kategoria 1 2 Kriteerit Kaasut, jotka 20 C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n va kiopaineessa a) ovat syttyviä enintään 13 tilavuusprosentin seoksena ilman kanssa; tai b) joilla on vähintään 12 prosenttiyksikön syttymisalue ilman kanssa riippumatta siitä, mikä on alempi syt tymisraja. Muut kuin kategoriaan 1 kuuluvat kaasut, joilla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n vakiopaineessa. Huomautus: Aerosoleja ei luokitella syttyviksi kaasuiksi; ks. 2.3 jakso Syttyvä kaasu, joka on myös kemiallisesti epästabiili, luokitellaan lisäksi seuraavan taulukon mukaisesti jompaankumpaan kemialli sesti epästabiilien kaasujen kategoriaan käyttäen menetelmiä, jotka kuvataan UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) osassa III. Taulukko Kemiallisesti epästabiileja kaasuja koskevat kriteerit Kategoria A B Kriteerit Syttyvät kaasut, jotka ovat kemiallisesti epästabiileja 20 C:n lämpötilassa ja 101,3 kpa:n vakiopaineessa Syttyvät kaasut, jotka ovat kemiallisesti epästabiileja yli 20 C:n lämpötilassa ja/tai yli 101,3 kpa:n vakiopai neessa Vaaraviestintä Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon mukaisesti.

21 2008R1272 FI M4 Taulukko Syttyvien kaasujen (myös kemiallisesti epästabiilien kaasujen) merkinnät Luokitus Syttyvä kaasu Kemiallisesti epästabiili kaasu Kategoria 1 Kategoria 2 Kategoria A Kategoria B GHS-varoitusmerkki Ei varoitusmerkkiä Ei lisävaroitus merkkiä Ei lisävaroitus merkkiä Huomiosana Vaara Varoitus Ei lisähuomiosa naa Ei lisähuomiosa naa Vaaralauseke H220: Erittäin hel posti syttyvä kaasu H221: Syttyvä kaasu H230: Voi rea goida räjähtäen jopa ilmatto massa tilassa H231: Voi rea goida räjähtäen jopa ilmattomassa tilassa kohon neessa paineessa ja/tai lämpötilassa Turvalauseke ennalta ehkäisystä P210 P210 P202 P202 Turvalauseke pelas tustoimenpiteistä P377 P381 P377 P381 Turvalauseke toinnista varas P403 P403 Turvalauseke jättei den käsittelystä Luokitusmenettely vahvistetaan seuraavan päätöksentekoketjun mukaisesti (ks. kaaviot ).

22 2008R1272 FI M4 Kaavio Syttyvät kaasut

23 2008R1272 FI M4 Kaavio Kemiallisesti epästabiilit kaasut Luokitusta koskevia lisähuomioita Syttyvyys on määritettävä joko testien avulla tai niille seoksille, joista on riittävästi tietoa saatavilla, laskemalla ISO-standardimene telmien mukaisesti (ks. standardi ISO sellaisena kuin se on muutettuna, Gases and gas mixtures Determination of fire poten tial and oxidising ability for the selection of cylinder valve outlet (Kaasut ja kaasuseokset Tulipalovaaran ja hapettamiskyvyn mää ritys kaasupulloventtiilien valitsemiseksi)). Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää saatavilla olevien tietojen riittämättömyyden takia, voidaan käyttää testimenetelmää EN 1839 (Kaasujen ja höyryjen alemman ja ylemmän räjähdysrajan määrittely) sellaisena kuin se on muutettuna Kemiallinen epästabiilisuus määritetään UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) osassa III ku vatun menetelmän mukaisesti. Jos standardin ISO 10156, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti tehdyt laskelmat osoittavat, että kaasuseos ei ole syttyvä, ei ole tarpeen tehdä kemiallisen epästabii lisuuden määritystestejä luokitusta varten. 2.3 Aerosolit Määritelmät Aerosoleilla eli aerosolipulloilla tarkoitetaan kertakäyttöön tarkoitet tuja metalli-, lasi- tai muoviastioita, jotka sisältävät puristettua, nes teytettyä tai paineen alaisena liuotettua kaasua sekä lisäksi voivat sisältää nestettä, tahnaa tai jauhetta; aerosolipullot on varustettu tyhjennyslaitteella, joka mahdollistaa sisällön suihkuttamisen kaa sususpensiossa olevina kiinteinä tai nestemäisinä hiukkasina, vaah tona, tahnamaisena tai jauheena taikka nestemäisessä tai kaasumai sessa muodossa.

24 2008R1272 FI M Luokituskriteerit Aerosolit luokitellaan syttyviksi jakson mukaisesti, jos ne sisältävät jonkin seuraavien kriteerien mukaisesti syttyväksi luoki teltavan aineosan: nesteitä, joiden syttymispiste on 93 C, mukaan lukien 2.6 jakson mukaisia syttyviä nesteitä; syttyviä kaasuja (ks. 2.2 jakso); syttyviä kiinteitä aineita (ks. 2.7 jakso). Huomautus 1: Syttyvät aineosat eivät kata pyroforisia, itsestään kuumenevia tai veden kanssa reagoivia aineita ja seoksia, koska näitä aineosia ei käytetä aerosoleissa. Huomautus 2: Aerosolit eivät kuulu lisäksi jakson 2.2 (syttyvät kaasut), 2.5 (pai neen alaiset kaasut), 2.6 (syttyvät nesteet) tai 2.7 (syttyvät kiinteät aineet) soveltamisalaan. Koostumuksensa perusteella aerosolit voivat kuitenkin kuulua muiden vaaraluokkien ja niiden merkintävaatimus ten soveltamisalaan Aerosoli on luokiteltava yhteen tämän luokan kolmesta kategoriasta aineosiensa, kemiallisen palamislämpönsä ja mahdollisen vaahtoko keen tulosten perusteella (vaahtoaerosolien osalta) sekä syttymise täisyyskokeen ja suljetussa tilassa tapahtuvaa syttymistä testaavan kokeen tulosten perusteella (suihkeaerosolien osalta) tässä liitteessä olevien kaavioiden (a) (c) sekä UN RTDG:n käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) osassa III ole vien 31.4, 31.5 ja 31.6 jaksojen mukaisesti. Aerosolit, jotka eivät täytä kategorioihin 1 tai 2 luokittelemisen kriteereitä, on luokiteltava kategoriaan 3. Huomautus: Aerosolit, jotka sisältävät enemmän kuin 1 prosenttia syttyviä ai neosia tai joiden palamislämpö on vähintään 20 kj/g ja joille ei suoriteta tämän jakson mukaista syttyvyysluokitusmenettelyä, on luokiteltava aerosoleiksi kategoriaan 1.

25 2008R1272 FI M4 Kaavio 2.3.1(a) Aerosolit

26 2008R1272 FI M4 Kaavio 2.3.1(b) Suihkeaerosolit

27 2008R1272 FI M4 Kaavio 2.3.1(c) Vaahtoaerosolit Vaaraviestintä Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävän aineen tai seoksen merkinnät on tehtävä taulukon mukaisesti. Taulukko Syttyvien ja ei-syttyvien aerosolien merkinnät Luokitus Kategoria 1 Kategoria 2 Kategoria 3 GHS-varoitusmerkit Ei varoitusmerk kiä Huomiosana Vaara Varoitus Varoitus Vaaralauseke H222: Erittäin hel posti syttyvä aero soli H229: Painesäiliö: Voi revetä kuumen nettaessa H223: Syttyvä ae rosoli H229: Painesäiliö: Voi revetä kuu mennettaessa H229: Painesäi liö: Voi revetä kuumennettaessa

28 2008R1272 FI M4 Luokitus Kategoria 1 Kategoria 2 Kategoria 3 Turvalauseke ennal taehkäisystä Turvalauseke pelas tustoimenpiteistä Turvalauseke varas toinnista Turvalauseke jättei den käsittelystä P210 P211 P251 P210 P211 P251 P210 P251 P410 + P412 P410 + P412 P410 + P Luokitusta koskevia lisähuomioita Kemiallinen palamislämpö ( c ) kilojouleina grammaa kohti (kj/g) on teoreettisen palamislämmön ( comb ) ja palamishyötysuhteen, joka on tavallisesti pienempi kuin 1,0 (tyypillinen palamishyöty suhde on 0,95 tai 95 %), tulo. Useita aineosia sisältävän aerosolivalmisteen kemiallinen palamis lämpö on yksittäisten aineosien painotettujen palamislämpöjen sum ma: H c ðtuoteþ ¼ X n i ½w i % Ü H cðiþ â jossa: DH c w i % = kemiallinen palamislämpö (kj/g); = aineosan i massaosuus tuotteessa; DH c(i) = aineosan i spesifinen palamislämpö (kj/g) tuotteessa. Kemialliset palamislämmöt löytyvät alan kirjallisuudesta tai ne voi daan laskea tai määrittää kokein (ks. ASTM D 240 sellaisena kuin se on muutettuna, Standard Test Methods for Heat of Combustion of Liquid Hydrocarbon Fuels by Bomb Calorimeter (nestemäisten hiilivetypolttoaineiden palamislämmön mittaaminen pommikalori metrillä), EN/ISO sellaisena kuin se on muutettuna, 86.l 86.3 Paloturvallisuus Sanasto ja NFPA 30B sellaisena kuin se on muutettuna Code for the Manufacture and Storage of Aerosol Products (aerosolituotteiden valmistusta ja varastointia koskeva säännöstö)). 2.4 Hapettavat kaasut Määritelmät Hapettavalla kaasulla tarkoitetaan kaasua tai kaasuseosta, joka yleensä happea luovuttamalla voi aiheuttaa tai edistää muiden ma teriaalien palamista enemmän kuin ilma Luokituskriteerit Hapettava kaasu luokitellaan tämän luokan ainoaan kategoriaan tau lukon mukaisesti: Taulukko Hapettavia kaasuja koskevat kriteerit Kategoria 1 Kriteerit Kaasu tai kaasuseos, joka yleensä happea luovuttamalla voi aiheuttaa tai edistää muiden materiaalien palamista enemmän kuin ilma.

29 2008R1272 FI M4 Huomautus: Kaasuilla, jotka aiheuttavat tai edistävät muiden materiaalien pala mista enemmän kuin ilma tarkoitetaan puhtaita kaasuja tai kaasuse oksia, joiden hapetuskyky on yli 23,5 prosenttia määritettynä ISO 10156:ssa, sellaisena kuin se on muutettuna, yksilöidyllä menetel mällä Vaaraviestintä Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon mukaisesti. Taulukko Hapettavien kaasujen merkinnät Luokitus Kategoria 1 GHS-varoitusmerkki Huomiosana Vaaralauseke Turvalauseke ennaltaehkäisystä Turvalauseke pelastustoimenpiteistä Turvalauseke varastoinnista Vaara H270: Aiheuttaa tulipalon vaa ran tai edistää tulipaloa; hapet tava P220 P244 P370 + P376 P403 Turvalauseke jätteiden käsittelystä M Luokitusta koskevia lisähuomioita Hapettavan kaasun luokittelemiseksi on käytettävä testejä tai lasken tamenetelmiä, jotka on esitetty standardissa ISO Gases and gas mixtures Determination of fire potential and oxidising ability for the selection of cylinder valve outlet (kaasut ja kaasuseokset tulipalovaaran ja hapetuskyvyn määritys kaasupulloventtiilien valit semiseksi), sellaisena kuin se on muutettuna. 2.5 Paineen alaiset kaasut Määritelmä M4 Paineen alaisilla kaasuilla tarkoitetaan kaasuja, joita säilyte tään astiassa vähintään 200 kpa:n mittapaineessa 20 C:n lämpöti lassa tai jotka ovat nesteytettyjä tai nesteytettyjä ja jäähdytettyjä. Niihin kuuluvat puristetut kaasut, nesteytetyt kaasut, liuotetut kaasut ja jäähdytetyt nesteytetyt kaasut Kriittinen lämpötila on lämpötila, jonka yläpuolella puhdasta kaasua ei voi nesteyttää puristuksen asteesta riippumatta.

30 2008R1272 FI M Luokituskriteerit Paineen alaiset kaasut luokitellaan niiden pakkaushetkellä olevan fysikaalisen olomuodon perusteella yhteen neljästä ryhmästä taulu kon mukaisesti: Taulukko Paineen alaisia kaasuja koskevat kriteerit Ryhmä Puristettu kaasu Nesteytetty kaasu Jäähdytetty nes teytetty kaasu Liuotettu kaasu Kriteerit Kaasu, joka paineen alaisena pakattuna on 50 C:n lämpötilassa täysin kaasumainen; mu kaan luetaan kaikki kaasut, joiden kriittinen läm pötila on 50 C. Kaasu, joka on paineen alaisena pakattuna yli 50 C:n lämpötilassa osittain nestemäinen. Tässä yhteydessä tehdään ero seuraavien välillä: i) korkeassa paineessa nesteytetty kaasu: kaasu, jonka kriittinen lämpötila on yli 50 C mutta enintään + 65 C; ja ii) matalassa paineessa nesteytetty kaasu: kaasu, jonka kriittinen lämpötila on yli + 65 C. Kaasu, joka pakattuna on alhaisen lämpötilansa vuoksi osittain nestemäinen. Kaasu, joka paineen alaisena pakattuna on liuon neena nestefaasissa olevaan liuottimeen. Huomautus: Aerosoleja ei luokitella paineen alaisiksi kaasuiksi. Ks. 2.3 jakso Vaaraviestintä Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon mukaisesti. Taulukko Paineen alaisten kaasujen merkinnät Luokitus Puristettu kaasu Nesteytetty kaasu GHS-varoitus merkit Jäähdytetty nes teytetty kaasu Liuotettu kaasu Huomiosana Varoitus Varoitus Varoitus Varoitus Vaaralauseke Turvalauseke ennaltaehkäi systä Turvalauseke pelastustoimenpiteistä H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi rä jähtää kuumen nettaessa H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi rä jähtää kuumen nettaessa H281: Sisältää jäähdytettyä kaasua; voi ai heuttaa jää tymisvamman P282 P336 P315 H280: Sisältää paineen alaista kaasua; voi rä jähtää kuumen nettaessa Turvalauseke varastoinnista P410 + P403 P410 + P403 P403 P410 + P403

31 2008R1272 FI Luokitus Puristettu kaasu Nesteytetty kaasu Jäähdytetty nes teytetty kaasu Liuotettu kaasu Turvalauseke jätteiden käsit telystä M2 Huomautus: Varoitusmerkkiä GHS04 ei vaadita sellaisiin paineen alaisiin kaa suihin, joissa käytetään vaaramerkkiä GHS02 tai GHS Luokitusta koskevia lisähuomioita Tämän kaasuryhmän osalta vaaditaan seuraavat tiedot: höyrynpaine 50 o C:n lämpötilassa; fysikaalinen olomuoto 20 o C:n lämpötilassa vakioilmanpainees sa; kriittinen lämpötila. M4 Tiedot löytyvät alan kirjallisuudesta tai ne voidaan laskea tai mää rittää kokein. Useimmat puhtaat kaasut on jo luokiteltu UN RTDG:n mallisäännöissä. 2.6 Syttyvät nesteet Määritelmä Syttyvällä nesteellä tarkoitetaan nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 60 o C Luokituskriteerit Syttyvä neste luokitellaan yhteen tämän luokan kolmesta kategori asta taulukon mukaisesti. Taulukko Syttyviä nesteitä koskevat kriteerit Kategoria Kriteerit 1 Leimahduspiste on < 23 o C ja kiehumisen alkamisläm pötila 35 o C 2 Leimahduspiste on < 23 o C ja kiehumisen alkamisläm pötila > 35 o C 3 Leimahduspiste on 23 o C ja 60 o C ( 1 ) ( 1 ) Tässä asetuksessa kaasuöljyjen, dieselpolttoaineen ja kevyiden polttoöl jyjen, joiden leimahduspiste on o C, voidaan katsoa kuuluvan ka tegoriaan 3. M2 Huomautus: Aerosoleja ei saa luokitella syttyviksi nesteiksi; ks. 2.3 jakso.