HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE Hyväksytty Hämeen maakuntahallituksessa

2 1. Johdanto Maakunnan kehitys viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana on ollut hyvää luvun vaikean laman jälkeen maakunta on 2000-luvulla ollut eri mittarein mitattuna viiden parhaiten menestyvän alueen joukossa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille laaditaan Hämeessä samanaikaisesti kuin uusi maakuntaohjelma, kansalliset erityisohjelmat sekä EU:n toimenpideohjelmat. Toteuttamissuunnitelma ennakoi siis valmistelussa olevien ohjelmien käytännön toteutusta tilanteessa, jossa itse ohjelmien toteutuksesta ja rahoituksesta ei ole täysin varma tietoa. Epävarmuustekijöitä on siis varsin monia. Toteuttamissuunnitelman laadintaprosessi noudatti edellisvuosina omaksuttua linjaa. Laadinta käynnistettiin seutukuntakierroksilla, joihin kutsuttiin valtion aluehallinnon, kuntien, korkeakoulujen, aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman edustajat. Seututilaisuuksien isäntinä toimivat seudulliset kehittämisyksiköt. Ensimmäinen seutukuntakierros pidettiin touko-kesäkuun aikana kaikilla kolmella seudulla. Kokouksissa kuultiin seutukuntien näkemyksiä seudun tulevien vuosien keskeisistä kehittämislinjauksista ja käytiin niistä varsin laajoja keskusteluja. Seutukuntakierroksen jälkeen kesän aikana Hämeen liiton edustajat kävivät aluehallintoviranomaisten kanssa kahdenkeskiset neuvottelut hallinnonalan osuudesta toteuttamissuunnitelmassa. Keskustelujen jälkeen aluehallintoviranomaiset laativat esityksensä hallinnonalaa koskevaksi tekstipohjiksi sekä määrärahoiksi eri kehittämisrahoituksen momenteille. Syyskuussa järjestettiin toinen seutukuntakierros, jossa keskusteltiin sekä uudesta maakuntaohjelmasta että toteuttamissuunnitelmasta. Samassa yhteydessä käytiin läpi aluehallinnon edustajien kanssa seudun hanke-esityksiä. Seutukunnilta ja aluehallinnolta saaduista aineistoista työstettiin Hämeen liitossa toteuttamissuunnitelman luonnos, jota käsiteltiin sihteeristön kokouksissa 2.5., 13.6., 22.8., ja Aluekeskusohjelmien vetäjät Hämeenlinnan ja Forssan seuduilta kuuluvat seutukuntien edustajina MYR -sihteeristöön pysyvinä jäseninä. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointi on tehty koko suunnitelmasta. Maakunnan YVA-ryhmä käsitteli suunnitelman ympäristövaikutuksia kokouksessaan Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmä sihteeristö käsitteli sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa osiota kokouksessaan Toteuttamissuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa

3 2. Edellisen suunnitelman toteutumisen seuranta, kehitysnäkymät ja tavoitteet Maakunnan kehitys viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana on ollut hyvää luvun väestötappiokehitys on 2000-luvulla kääntynyt maakunnalle muuttovoitoksi jopa siinä määrin, että maakuntaohjelman väestötavoite on vuosittain ylitetty kaksin-kolminkertaisesti. Vuodelle 2006 asetettu väestötavoite saavutettiin jo vuonna Väestön kasvu on saavutettu lähes kokonaan muuttovoittona Uudeltamaalta ja se on kohdistunut Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduille. Forssan seudulle asetettu tavoite, väestötappiokierteen katkaiseminen vuoteen 2006 mennessä, ei ehkä toteudu, vaikka väestön väheneminen onkin hidastunut. Lähtökohtana ohjelmakaudelle on, että kehitys jatkuu vielä seuraavat neljä vuotta pääosin nykyisen kaltaisena. Häme säilyy vetovoimaisena ja kilpailukyisenä asuinalueena varsinkin pääkaupunkiseutuun nähden. Vaikka tilanne maakunnan kannalta tällä hetkellä näyttäisikin sangen hyvältä, on muistettava, että monet muutostekijät ja tulevaisuuden haasteet voimistuvat kaiken aikaa. Näiden vaikutuksiin on tartuttava hyvissä ajoin. Muutostekijöistä kolme on ylitse muiden: kansainvälistyminen, energian hinta ja väestön ikääntyminen. Kiihtyvä kansainvälinen kilpailu merkitsee toisaalta maailman laajuista työn uudelleenjakoa, jossa työpaikat siirtyvät edullisempien työvoimakustannusten maihin tai lähemmäksi lopputuotteen markkinoiden kasvualueita. Toisaalta ulkomaiset yritykset, usein ylikansalliset ketjut, rantautuvat yhä uusille toimialoille kilpailemaan kotimaisten yritysten kanssa. Väestön ikääntyminen tulee varsinkin 2010-luvulla aiheuttamaan kiihtyvää kilpailun kiristymistä työvoimasta. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja samalla työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienentyvät. Toisaalta kasvava eläkeläisten määrä muuttaa markkinakysyntää. Samalla kun markkinoille syntyy tilaa uusille toimijoille ja työpaikoille, kasvaa myös julkisen sektorin hyvinvointipalveluiden kysyntä. Väestön ikääntyminen onkin nähtävä sekä haasteena että mahdollisuutena. Jotta työvoiman tarjonta vastaisi kasvavaa kysyntää, työhön osallistumisastetta on kyettävä nostamaan ja toisaalta työttömistä entistä useampi on kyettävä palauttamaan työelämään. Julkiselle sektorille väestön ikääntyminen on suuri haaste. Työntekijät ovat jo nyt keskimääräistä iäkkäämpiä ja taloudellinen liikkumavara on rajallinen. Palvelujen kysyntä lisääntyy, mikä kasvattaa julkisen sektorin henkilöstön rekrytointitarvetta muita aloja nopeammin, samalla kun kilpailu työmarkkinoilla yleisesti kiristyy. Kuntien onkin löydettävä kestävät ratkaisut supistuvien työmarkkinoiden ja kasvavien palvelujen kysynnän haasteisiin. Periaatteelliset kannat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotoimiksi on saatava aikaan meneillään olevan kunnallisvaalikauden aikana. Monen muuhun maakuntaan verrattuna Hämeessä tilannetta helpottaa hieman se, että työikäisen väestön osuus maakuntaan muuttaneista on kasvanut ja siten huoltosuhde on viime vuosina kehittynyt lievästi parempaan suuntaan. Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet: Väestö Maakunta Hml sk Rmk sk Frs sk

4 Huoltosuhde Maakunta 1,33 1,29 1,28 1,27 1,26 Hml sk 1,37 1,32 1,31 1,29 1,28 Rmk sk 1,26 1,18 1,16 1,14 1,12 Frs sk 1,33 1,30 1,29 1,28 1,27 Tutkinnon suorittaneet (15 vuotta täyttäneistä) Maakunta 59,7 62,7 63,5 64,2 65 Hml sk 61,5 64,2 64,9 65,6 66,3 Rmk sk 56,6 59,7 60,5 61,2 62 Frs sk 56 59,2 60,0 60,8 61,6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Maakunta 22,7 24,3 24,7 25,1 25,5 Hml sk 23,1 24,6 25,0 25,4 25,8 Rmk sk 22,4 23,7 24,0 24,3 24,6 Frs sk 19,3 20,9 21,3 21,7 22,1 Työttömyysaste (työministeriö) Maakunta 10,6 7,4 6,6 5,8 5,3 Hml sk 10,4 7,2 6,4 5,6 4,7 Rmk sk 10,1 6,9 6,1 5,3 4,3 Frs sk 11 7,8 7 6,2 5,6 Työllisyysaste Maakunta 66,2 70,6 71,7 72,8 74 Hml sk 65,3 70,1 71,3 72,5 74 Rmk sk 67,5 71, ,9 74 Frs sk 66,8 70,8 71,8 72,8 74 Työpaikat Maakunta Hml sk Rmk sk Frs sk BKT ¼DV Maakunta Hml sk Rmk sk Frs sk Toimipaikat 4

5 Maakunta Hml sk Rmk sk Frs sk Yritysten kokonaisliikevaihto (1995=100) Maakunta 151,1 179,1 186,1 193,1 201,1 Hml sk 152,1 180,1 187,1 194,1 202,1 Rmk sk 146,2 166,2 171,2 176,2 181,2 Frs sk 154,1 184,9 192,6 200,3 208,1 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Yritykset ja innovaatiot Vuosina on tavoitteena käynnistää hankkeita, jotka edistävät kansainvälisessä työnjaossa kilpailukykyistä yritystoimintaa tai parantavat elinkeinorakenteen vakautta. Kilpailukykyinen ja vakaa elinkeinorakenne on monipuolinen ja sisältää uutta kyvykkyyttä. Edellytyksiä uuden kyvykkyyden syntymiselle edistetään tukemalla maakunnassa toimivien, kolmen teknologiakeskuksen ja niihin liittyvien osaamiskeskus- ja tiedepuistotoimintojen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun osaamiskeskittymien kehitystä. Itse kehittämisyksiköiden kehitys on edellytyksiä parantavaa. Hankkeita pyritään kokoamaan monen kehittäjätahon yhteistyönä ja monitoimialaisesti pyrkien yritystoimialojen rajapintojen innovatiiviseen kosketukseen. Vuosina pyritään käynnistämään osaamisintensiivisiä hankkeita ainakin rakentamisen, erityisesti teräsrakentamisen alalla, elintarvike- ja elektroniikka-alan tuotannossa sekä ympäristöliiketoiminnassa. Elinkeinorakenteen vakautta ja kestävyyttä pyritään säilyttämään ja parantamaankin suuntaamalla strategista kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa seuraaville toimialoille: metalliala kokonaisuutena, rakennustuoteteollisuus, ympäristöliiketoiminta sekä palveluista erityisesti logistiikka-, matkailu- ja hyvinvointipalvelujen aloille. Kehityssuunnat ja kehitystarvearviot hankkeiden käynnistystä varten tehdään monitoimialisesti siten, että toimialojen rajapintoihin liittyvät innovaatiot pääsevät mahdollisimman hyvin esille. Yrityspalveluja kehitetään vuosina Yritys-Suomi- konseptiin liittyen. Pääpaino on innovaatio- ja kasvupalvelujen jäsentymisessä, ketjuttamisessa, ketjun osien kehityksessä sekä tietointensiivisten palvelujen kehityksessä. Myös yritysten kansainvälistymistä edistävää palvelua ja palvelujen käyttöä sekä yrityksille hyödyllistä informaatiopalvelua on tarpeen parantaa vuosien aikana. Samoin on tarpeen lisätä erityisillä ponnisteluilla ainakin seuraavien yrityspalvelujen käyttöä: liiketoimintaosaaminen, logistiikka, muotoilu, ict- ja elektroniikka-alojen palvelut sekä ns. sisältöliiketoiminnan palvelut. Maakunnallista markkinointia suunnataan vuosien aikana asumis- ja matkailupalvelujen ohella huomattavasti aiempaa enemmän rekrytointiyhteistyöhön yhdessä työvoimaviranomaisen ja yritysten kanssa sekä yritystoiminnan lisäämiseen tähtäävään kampanjointiin. 5

6 3.2 Osaaminen ja työllisyys Osaaminen ja työllisyys toimintalinjan toimenpiteitä suuntaavat Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten aluestrategia sekä seudulliset työllisyysstrategiat. Hankerahoituksessa hyödynnetään maakunnan kehittämisrahan lisäksi rakennerahasto-ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet. Työvoiman ammattitaidon kehittämistä tuetaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen rahoituksella. Koulutuksen kansainvälistämiseen liittyvissä toimissa mahdollisuuksia tarjoavat etenkin EU:n koulutusohjelmat. Lähitulevaisuudessa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien tulee suunnitella palveluja yhä enemmän seudullisesti. Tavoitteena on luoda maakuntaan kouluverkko, jossa toteutuu kunta- ja koulurajat ylittävä yhteistyö koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnossa. Kaikilla koulutusasteilla parannetaan valmiuksia huolehtia laajenevan maahanmuuttajaväestön ohjauksesta ja koulutuksesta. Toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta selvitetään vaihtoehdot koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen seudullisesti. Eri oppilaitosmuotojen välistä toiminnallista yhteistyötä tuetaan myös maakuntatasolla. Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen sekä innovaatiotoiminnan edistäminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Ammatillista koulutusta, tutkintoja sekä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua kehitetään yhdessä työelämän kanssa. Yrittäjyysnäkökulma otetaan huomioon koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyvissä suunnitelmissa ja kehittämishankkeissa Kanta-Häme erottuu muista maakunnista vahvan ammattikasvatusosaamisen sekä laadukkaan luokanopettajakoulutuksen ja ammatillisen opettajakoulutuksen ansiosta. Valtaosa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuvista maistereista ja tohtoreista tulee Hämeenlinnassa sijaitsevasta kahdesta yksiköstä - opettajankoulutuslaitoksesta ja ammattikasvatuksen koulutus- ja tutkimuskeskuksesta. Täällä on siten erinomaiset valmiudet kehittää opettajankoulutusta vastaamaan entistä paremmin muun muassa monimuotoisten oppimisympäristöjen vaatimuksia. Hämeen ammattikorkeakoulun vahvuutena on monialaisuus ja laaja alueellinen vaikuttavuus. Näihin vahvuuksiin perustuen on tärkeää lisätä korkea-asteen koulutustarjontaa maakunnassa erityisesti ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta lisäämällä. Erityisen tärkeä rooli Hämeen ammattikorkeakoululla on myös kansainvälistymisen edistämisessä. Lisäämällä kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja tarjoamalla useampia kansainvälisiä koulutusohjelmia pystytään antamaan valmistuville opiskelijoille yhä paremmat valmiudet toimia työelämässä. Maakunnan yliopistokoulutustarjonnan lisäämiseksi ja ammattikorkeakoulun vahvistamiseksi ohjelmakaudella käynnistetään työ uudentyyppisen verkostoyliopiston toiminnan aloittamiseksi Kanta-Hämeessä. Verkostoyliopisto rakentuu maakunnassa sijaitsevien yliopistoyksiköiden ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulun osaamiselle ja yhteistyölle. Koko toiminnan tavoitteena on saada kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto palvelemaan maakuntaa ja sen seutukuntia nykyistä paremmin. Hämeen ammattikorkeakoululla, maakunnassa toimivilla yliopistojen yksiköillä ja tutkimuslaitoksilla on keskeinen rooli aluekehitystä tukevien innovaatioverkostojen kehittämisessä ja toiminnassa. Maakuntaan haetaan aktiivisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan resursseja myös kansainvälisistä tutkimusohjelmista. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla ja tutkimusohjelmarahoituksella tuetaan erityisesti maakunnan avaintoimialojen kehitys- ja kasvumahdollisuuksia. Maakunnassa on vahvaa osaamista mm. bio- ja ympäristöteknologiassa, elintarvikealalla sekä teräsrakentamisessa. Maakunnassa kehitetään toimintakonsepteja, jotka mahdollistavat tutkimuslaitosten, teknologiakeskusten, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön, esimerkkeinä Innosteel ja Befeel Centre. Työllisyysnäkökulmasta Kanta-Hämeen maakunnan keskeisiä lähivuosien haasteita ovat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja uusien työpaikkojen luominen mm. työn tuottavuutta parantamalla ja yrittäjyyttä tukemalla. Työllistämistoimet suunnataan vaikeimmin työllistyviin ryhmiin. Aikuisväestön ammattitaidon kehittäminen ja uudistaminen sekä työssä jaksamisen tukeminen edellyttävät helposti saavutettavaa ja 6

7 laadukasta täydennys- ja jatkokoulutusta. Kanta-Hämeen aikuiskoulutuksen kehittämishankkeessa luodaan maakunnan aikuiskoulutusstrategia ja toimenpideohjelma vuosille Tutkimus- ja kehitystoiminnan tukipalveluiden kuten ennakointitoiminnan ja informaatiopalveluiden kehittämisessä tiivistetään maakunnallista yhteistyötä ja verkostoidutaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Aluetason ennakointiyhteistyön haasteena on ennakointitietojen jalostaminen alueellista päätöksentekoa ja koulutustarjontaa todella ohjaavaksi tiedoksi. Tämän ennakointityön tavoitteena on mitoittaa Koulutustarjonta 2012 hankkeeseen liittyen eri kouluasteiden ja koulutusalojen koulutuspaikat siten, että valmistuneiden määrät vastaavat elinkeinoelämän tarpeita. Yhteistyöverkostossa toimivat työvoima- ja elinkeinokeskus, opetushallinto, seutukunnat, elinkeinoelämän edustajat ja oppilaitokset. 3.3 Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Kaupungit ja niitä ympäröivä maaseutu muodostavat Hämeessä kolme omaleimaista kaupunkiseutua. Kaupunkiseutujen toimintaympäristöjä kehitetään määrätietoisesti niiden kilpailukykyä, imagoa ja identiteettiä vahvistaen. Alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteita kehitetään seutujen toiminnallisia kokonaisuuksia korostaen. Hyvän asumisen kokonaistarjontaa kehitetään strategiatyöllä, joka kytkeytyy jo meneillään olevaan asumisen yhteismarkkinointiin. Tavoitteena on kuntien, seutujen ja maakunnan asumisprofiilin terävöittäminen, asumiseen liittyvän identiteetin vahvistaminen, asuntotarjonnan monipuolistaminen, kärkituotteiden synnyttäminen sekä tuotanto- ja markkinointiketjun tehostaminen. Kaavoitus, rakentaminen, laadullinen kehittäminen, tuotteistaminen, markkinointi ja asuntopolitiikka kytketään toisiinsa. Tärkeätä on säilyttää ja edelleen vahvistaa Hämeen kilpailukykyä asumisen kustannuksissa. Asuntotuotannon määrällinen tavoite ohjelmakaudella on noin 1500 uutta asuntoa vuodessa. Korjausrakentaminen tulee lähivuosina olemaan kasvava osa asuntorakentamista ja sen kehittämiselle on Hämeessä selvä tarve. Sitä tukemaan luodaan olemassa olevien toimijoiden varaan rakentuva osaamiskeskittymä, joka kehittää maakunnallisesti koko korjausrakentamisen toimialaa ja antaa neuvontaa. Hämäläinen luonto ja kulttuuriympäristö tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia matkailulliseen tuotteistamiseen. Siitä esimerkkinä on muun muassa Hämeen järviylängön luontomatkailu kehittämishanke, jonka tavoitteena on nostaa Hämeen järviylänkö kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi luontomatkailualuevyöhykkeeksi. Peruspalvelut ja niiden tuotantotavat ovat suurten muutosten edessä. Maakunnan väestö ikääntyy vääjäämättömästi ja palvelujen kysyntä ja tarve muuttuvat. Nykyisillä palvelujen tuotantotavoilla, -menetelmillä ja yksikkörakenteilla tarpeisiin vastaaminen käy kunnallistaloudellisesti kestämättömäksi. Rakennemuutokseen on valmistauduttava jo nyt. Julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen pyritään myös uusilla informaatioteknologiaa hyödyntävillä välineillä ja palveluilla yhteisesti toteutettavassa maakunnallisessa Häme-verkossa Liikennehankkeissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Tätä tukemaan laaditaan koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Keskeisimmät raideliikenteen hankkeet liittyvät pääradan liikennöitävyyden ja kapasiteetin riittävyyden turvaamiseen pitkällä tähtäimellä sekä nopeiden junien että taajamajunaliikenteen tarpeisiin. Junapalveluiden parantaminen edellyttää nopeustason nostoa ja kapasiteetin lisäystä pääradalla. Tärkeätä on ns. pullonkaulojen poistaminen Hyvinkää-Riihimäki rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla sekä ohitusraiteiden rakentaminen Kerava - Hyvinkään rataosuudelle. Hämeessä on toteutettu ja edelleen vireillä merkittäviä maakunnan logistista asemaa hyödyntäviä hankekokonaisuuksia. Logistinen sijainti ja kuljetusyhteydet ovat merkittäviä maakunnan vahvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat yritysten si- 7

8 joittumiseen ja investointeihin maakunnassa. Toteuttamissuunnitelmassa Riihimäen logistiikkakeskuksen ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin aloitusinvestoinnit ajoittuvat vuodelle Hankkeeseen sisältyvät itse keskuksen lisäksi myös yhteydet moottoritielle. Ratapihan eteläpuolelle suunniteltu sisämaan logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali on tavaraliikenteen kannalta merkittävä hanke. Riihimäen aseman seutu on nopeasti kehittymässä ja matkakeskus rakentumassa samanaikaisesti uuden kauppakeskuksen kanssa. Turku-Toijala rataosan tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tulisi käynnistää Matkun, Humppilan ja Ypäjänkylän tasoristeysten poistamissuunnitelmat. Rataosan Riihimäki-Lahti jäljellä olevat tasoristeykset poistetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Päätieverkon keskeisimmät toimenpiteet ovat VT 2 Vihti-Pori ja VT 10/12 Hämeenlinna-Lahti yhteysvälien kehittämishankkeet. Valtatiellä 2 parannetaan vuosina muun muassa Paavolan eritasoliittymä Forssassa ja tehdään ohituskaistapari Forssan ja Jokioisten välille. Valtatien 2 parantamisen 2. vaiheen suunnittelu tulee käynnistää välittömästi, jotta koko yhteysväli Vihti-Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Kantatien 54 kehittämisen toisen vaiheen tarveselvitys tulisi käynnistää vielä toteuttamissuunnitelmakaudella. Yhdyskuntien teknisen huollon palveluita: Vesi- jäte- ja energiahuoltoa kehitetään edelleen kaupunkiseuduittain maakuntatason kokonaisuutena. Toteuttamissuunnitelmakaudelle ajoittuu useita merkittäviä ja laajoja investointeja, kuten siirtoviemärin ja vesijohdon rakentaminen Humppilasta Jokioisille, siirtoviemäri ja vesijohto Tervakoski- Turenki ja Turengin jv-puhdistamon saneeraus, Hämeenlinnan jäteveden puhdistamon tehostaminen, Riihimäen kaupunkiseudun veden hankinnan turvaaminen rakentamalla uudet pohjaveden ottamot ja Hausjärvelle. Siirtoviemärin ja vesijohdon rakennustyöt jatkuvat edelleen välillä Hausjärvi-Riihimäki. Tarkoituksena on myös käynnistää vuonna 2007 strategisesti tärkeiden pohjavesiesiintymien tutkimusohjelma. 8

9 4. Maakuntaohjelman toteuttaminen hallinnonaloittain à 6LVlDVLDLQPLQLVWHUL à Alueiden kehittäminen Yleinen aluekehittäminen (ohjelmiin sitomattoman määrärahan painotukset) Hämeen liitto osallistuu ns. vapaalla maakunnan kehittämisrahalla kaikkien maakuntaohjelman toimintalinjojen rahoitukseen: Yritykset ja innovaatiot toimintalinjalla korostuu erityisesti valittujen toimialojen strateginen kehittäminen, yritystoiminnan informaatiopalvelujen ja ennakoinnin kehittäminen sekä innovaatioympäristön luomiseen ja yritysten verkottamiseen liittyvät hankkeet. Osaamisen toimintalinjalla vapaan maakunnan kehittämisrahan painopisteitä ovat koulutusrakenteiden muutoksen edistäminen, korkea-asteen koulutuksen kehittäminen ns. maakunnan verkostoyliopistokonseptin perustan luominen sekä osaamis- ja aluekeskusohjelmiin sisältyvien osaamisen kehittämisen tarpeellinen tukeminen, erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutuksen edistäminen. Kilpailukykyisten toimintaympäristöjen toimintalinjalla maakunnan kehittämisrahoituksen kohteina ovat maakunnan kilpailukykyä ylläpitävät yhteiset toimenpiteet, kuten maakunnan yhteiset markkinointitoimet, asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyttä lisäävät hankkeet, palvelujen ja niiden rakenteiden uudistaminen ja kehittäminen. Kansallisen tietoyhteiskunta ohjelman toteuttamiseen osallistutaan mm. vakiinnuttamalla vuoden 2006 käynnistetty Häme-Verkko konsepti koko maakunnan toimijoiden ja asukkaiden uudeksi asiointivälineeksi. EU:n rakennerahastojen rahoituksen vähetessä maakunnassa dramaattisesti paineet kansallisiin rahoitusvälineisiin kasvaa maakunnassa. Maakunnan kehittämisrahan tasoa esitetäänkin nostettavaksi EU:n rahoituksen vähentyessä ja koska kaikki koko maakuntaa koskevat alueiden kehittämiseen liittyvät hankkeet joudutaan jatkossa rahoittamaan pääsääntöisesti kansallisella maakunnan kehittämisrahalla. Osaamiskeskusohjelma Maakunnan kaikki kolme seutukuntaa ovat mukana uuden osaamiskeskusohjelman klustereissa. Hämeenlinnan seutu kolmessa klusterissa Asumisen osaamisklusterissa, Digitaaliset sisällöt sekä Älykoneet. Forssan seutu on osa Elintarvike- ja ravitsemusklusteria ja Riihimäen seutu on mukana Riihimäen-Hyvinkään talousalueen yhteisessä osiossa osana Älykoneklusteria. Kaikki nämä osaamisalat, joissa eri klustereissa maakunnan toimijat ovat mukana ovat aloja, jotka vahvistavat maakunnan ja seutujen jo olemassa olevaa osaamispohjaa. Hämeen liitto varautuu olemaan mukana alueen klusteriosioiden kehittämisessä ja hoitamaan ainakin Hämeenlinnan ja Forssan seutujen osalta näille osaamiskeskusohjelmasta myönnettävään rahoitukseen liittyvät tehtävät. Aluekeskusohjelma Maakunnan seutukunnat ovat olleet kukin mukana vuonna 2006 päättyvällä aluekeskusohjelmakaudella ja ovat myös uudistaneet hakemuksensa uudelle ohjelmakaudelle. Seudulliset aluekeskusohjelmat ja maakuntaohjelma muodostavat jo nyt kiinteän keskinäisen yhteyden maakunnan aluekehitystyössä. Tätä työtä varaudutaan jatkamaan edelleen uudella ohjelmakaudella ja seutujen ohjelmaesitykset on aikanaan laadittu tällä periaatteella. Hämeen liitto on valmis edelleen hoitamaan ainakin Hämeenlinnan ja Forssan seutujen osalta aluekeskusohjelmiin myönnettävän perusrahoituksen hoidosta aiheutuvat tehtävät. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja Saaristo-ohjelma EU:n rakennerahastojen rahoituksen vähetessä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja saaristo-ohjelman merkitys tulee kasvamaan maaseudun, sen elinkeinojen ja maaseutuasumisen kehittämisessä. Saaristo-ohjelman toimenpiteitä erityisesti maakunnan vapaa-ajan asumisen kunnissa pyritään maakuntaohjelmakaudella erityisesti edistämään sekä selvittämään eri alueiden soveltuvuutta maaseutuasumiseen erillisen hank- 9

10 keen kautta. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen SM:n hallinnonalalla Suoraan maakuntaan kohdennettu EU-rakennerahastorahoitus tulee kaudella laskemaan maakunnassa noin neljäs osaan nykyisestä. Se merkitsee myös, että Hämeen liiton kautta toteutettava EU-ohjelmatyö vähenee olennaisesti. Kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen rinnalle uuden alueellisen yhteistyötavoitteen merkitys maakunnassa toteutettavassa EU:n rakennepolitiikassa tulee kasvamaan. Avustukset kunnille SEUTU -hanke Maakunnan seuduista Hämeenlinnan seutu on mukana vuoteen 2012 jatkuvassa seututukikokeilussa. Toteuttamissuunnitelmakaudella Hämeenlinnan seudulla tulee korostumaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä viiden kunnan yhdistymiseen liittyvä valmistelutyö. Tähän ja Paras-hankkeen puitelakiin sisältyvät selvitykset ja suunnitelmat tulevat tarvitsemaan myös valtion määrärahoista saatavia resursseja. Hämeen liitto varautuu olemaan mukana siten kuin erikseen sovitaan kaikilla seuduilla tehtävässä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen liittyvässä työssä. Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa on ennen kaikkea kokoava ja koordinoiva. Liitto osallistuu kaikkien maakuntaohjelman toimintalinjojen toteutukseen käytettävissään olevin välinein ja resurssein, jotka on edellä kuvattu. 10

11 2SHWXVPLQLVWHUL Ã Yliopistot Etelä-Suomen lääninhallitus tukee Kanta-Hämeen yliopistotoiminnan kehittämistä Metropolialueen korkeakoulutoiminnan kehittämissuunnitelman, Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen aluestrategian sekä Hämeen maakuntaohjelman mukaisesti korkeakoulutoiminnan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Maakunnan yliopistotoimintaa kehitetään valtakunnalliseksi opettajankoulutuskeskukseksi Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Täydennyskoulutuskeskuksen sekä Hämeen kesäyliopiston ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintoja kehittämällä. Verkostoyliopiston toiminnan käynnistämistä tuetaan. Verkostoyliopisto rakentuu maakunnassa sijaitsevien yliopistoyksiköiden ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulun osaamiselle ja yhteistyölle. Sen tavoitteena on saada kansallisen ja kansainvälisen yliopisto- ja korkeakouluverkoston osaaminen ja tieto entistä paremmin maakunnan ja sen seutukuntien toimijoiden hyödynnettäväksi. Luokanopettajakoulutuksen jatkuvuus Hämeenlinnassa turvataan. Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman koulutustarjontaa laajennetaan ja kokeellisen ekologian tutkimustoimintaa kehitetään. Maakunnan tutkimuslaitosten asiantuntemus liitetään kiinteäksi osaksi maakunnan osaamisklustereiden kehittämistä. Ammattikorkeakoulut Hämeen ammattikorkeakoulun toimintaa keskeisenä osaamisen voimavarana kehitetään ja sen koulutuksen saatavuus ja voimavarat turvataan korkeakoulutoiminnan rakenteellisen kehittämisen prosessissa. Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaa tuetaan erityisesti koulutusalan, ympäristöalan, bio- ja elintarvikealan, hyvinvointialan, teollisuuden ja tuotannon, liiketoimintaosaamisen, yrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Yleissivistävä koulutus Peruskoulu- ja lukio-opetuksen saatavuus lähipalveluna turvataan palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Lääninhallitus tukee yleissivistävän koulutuksen toimintaedellytyksiä myöntämällä peruskoulun, lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rakennuslupia ja rahoitusta sekä järjestämällä opetushenkilöstön lisäkoulutusta. Lääninhallitus tukee yleissivistävän koulutuksen saatavuutta peruspalvelujen arvioinnilla ja käsittelemällä oikeusturvakysymyksiä. Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus Lääninhallitus tukee toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta osallistumalla koulutustarpeiden ennakointiin ja koulutuspaikkojen määrälliseen ja laadulliseen kehittämissuunnitteluun, ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamiseen, kouluasteiden yhteistyön kehittämiseen, kouluasteelta toiselle siirtymisen tukemiseen, opinto-ohjauksen kehittämiseen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseen. Lääninhallitus rahoittaa vielä vuonna 2007 valtakunnallisen aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Noste-ohjelman hankkeita. Kanta-Hämeen aikuiskoulutuksen toimenpideohjelman jatkotyönä laaditaan Kanta-Hämeen aikuiskoulutusstrategia ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja siirretään nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Lääninhallitus tukee maakunnan vetovoiman ja viihtyisyyden sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä rahoittamalla kulttuurin infrastruktuurihankkeita ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kulttuuritoimintojen kehittämistä. Verkatehdas Kulttuuritehdas investointihanke valmistuu vuonna 2007 ja pääpaino siirtyy Verkatehtaan toimintojen sisällölliseen kehittämiseen. Museoviraston alueellisen toimipisteen toiminta Hämeen linnassa pyritään vakinaistamaan. Lääninhallitus tukee maakunnan kirjastojen yhteistyötä ja seutukirjastohankkeita, seu- 11

12 raa kirjastoverkon muutoksia ja arvioi sen vaikutuksia kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuuteen. Nuorisotoimen sektorilla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvuja elinoloja. Lääninhallitus tukee nuorten työpajoja, nuorisotyön alueellisia kehittämishankkeita sekä koululaisten harrasteellisia iltapäiväkerhoja. Lisäksi lääninhallitus arvioi nuorisotyön peruspalvelujen saatavuutta kunnissa sekä selvittää nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamistarvetta. Liikuntapaikkarakentamisen suunnittelussa ja rahoittamisessa etusijalle asetetaan laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat ja ns. lähiliikuntapaikat. Ikääntyvien ihmisten liikuntaolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Uudisrakentamisen rinnalla korostuu olemassa olevan rakennuskannan kunnossapito ja nykyaikaistaminen. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen OPM:n hallinnonalalla Etelä-Suomen lääninhallitus tukee opetusministeriön aluehallintoviranomaisena Kanta- Hämeen osaamisinfrastruktuurin sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä, yritystoiminnan ja yrittäjyyden kehittämistä, osaavan työvoiman saantia ja työvoiman ammattitaidon kehittämistä maakunnan kehittämisen painopistealoilla. Tavoitteena on väestön koulutustason nostaminen ja opetuksen sekä tulevan työvoiman laadun kohottaminen, työllistymisen tukeminen sekä perustan luominen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä toteutettavalle kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Lääninhallitus tukee tietoyhteiskuntakehitystä rahoittamalla sähköisen asioinnin, verkko- ja virtuaaliopetuksen sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämishankkeita. 12

13 0DDÃMDÃPHWVlWDORXVPLQLVWHUL Ã Maaseudun kehittäminen Hämeen TE-keskuksen strateginen tavoite on tuottokyvyltään maan parhaisiin kuuluvan peltoalan, samoin kuin maidon viitemäärien säilyttäminen alueella ja täysimääräisessä käytössä tuotannossa. Maatilojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi TE-keskuksen maaseutuosasto tukee avustuksin ja korkotukilainoin maatilojen rakenteen ja teknologian kehittämistä sekä sukupolvenvaihdosten toteuttamista tarkoitukseen osoitettujen myöntövaltuuksien puitteissa. TE-keskuksen tavoite investointeja tekevien maatilojen osuudelle kaikista tiloista on 12 % (= n. 290 tilaa) ja 55 tuettua sukupolvenvaihdosta vuonna Maatalouden rakennekehityksen nopeus, maatilojen lukumäärän vähentyminen ja tilakohtaisen peltoalan kasvu, tapahtuu luonnollista tietä viljelijöiden päätöksenteon tuloksena yhteisön maatalouspolitiikan sekä yleisten työmarkkinoiden luomassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Vuoden 2007 Kanta-Hämeeseen myönnettävien investointitukien ja nuoren viljelijöiden tukien avustusmäärä on n. 35 milj. euroa ja lainojen korkotuen 1,6 milj. euroa. EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoon kuuluvien tulotukien valvonnan sekä kasvituotannon turvallisuuteen kuuluvat lakisääteiset tarkastukset TE-keskuksen maaseutuosasto suorittaa säädöstenmukaisesti ja määräajassa EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen MMM:n hallinnonalalla Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano on tavoitteena käynnistää vuoden 2007 puoliväliin mennessä. Ohjelma mahdollistaa laaja-alaisen maaseudun kehittämistyön Kanta-Hämeessä. Ohjelmakauden alussa vuosina tavoitteena on käynnistää maaseudun elinkeinotoimintaa tukevia hankkeita sekä kylien yhteisölliseen kehittämistyöhön tähtääviä toimenpiteitä. Rahoitusta suunnataan heti ohjelmakauden alussa myös yrityskohtaisiin tukiin. Maaseutuohjelmasta voidaan maatilakytkentäisten pienyrityshankkeiden lisäksi rahoittaa myös maaseudun mikroyrityksiä (alle 10 htv:a työllistävät) ilman maatilakytkentää. Rahoitusta suunnataan kasvaville maaseutuelinkeinojen aloille, kuten hoiva- ja palvelualan yrityksille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat maaseudun yritystoiminnan neuvontapalvelujen kehittäminen seutukunnittain, joka toteutetaan osana YritysSuomi palvelujärjestelmää. Linnaseutu, LounaPlussa ja Yliset toimintaryhmien tulevan ohjelmakauden rahoitus on mukana Manner-Suomen maaseutuohjelmassa omana ns. Leader toimintatapanaan. Uudella kaudella käytössä on vain yksi maaseutuohjelma ja rahoitus, josta voidaan rahoittaa maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Tämä luo edellytykset ohjelman tulokselliselle toteuttamiselle ja rahoituksen järkevälle kohdentamiselle. Toimintaryhmät vastaavat maaseudun ns. yhteisöllisestä kehittämistyöstä ja tämän lisäksi toimintaryhmille tulee myös rooli yrityshankkeiden rahoittajina TE-keskuksen ohella. Linnaseutu toimintaryhmän POMO+ ohjelman toteuttaminen jatkuu myös vuonna 2007 alkuvuoteen 2008 saakka. Hämäläinen maaseutuympäristö säilytetään asuttuna ja hoidettuna siten, että energia-, vesi-, jätevesi- ja jätehuolto toimivat tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Hajaasutuksen ja maaseutuyhdyskuntien vesihuollon kehittämistä hidastaa vesihuoltoavustusmäärärahojen (momentti ) rajallisuus. Kanta-Hämeessä haettiin vesihuoltoavustuksia vuodelle 2006 yhteensä 2,472 milj.¼ \PSlULVW NHVNXV P\ QVL 000OWl saamastaan euron määrärahasta Kanta-Hämeen puolella toteuttaviin hankkeisiin euroa Näistä määrärahoista kohdistettiin osa vesihuoltoyhteistyötä ja vesihuollon turvaamista edistäviin hankkeisiin. Metsätalous Metsäkeskus Häme-Uusimaan valmistelema Hämeen-Uudenmaan metsäohjelman tavoitteena on edistää taloudellisesti ja ekologisesti kestävää metsätaloutta. Vesivarojen käyttö ja hoito 13

14 Hämeen ympäristökeskus toteuttaa valtakunnallista vesivarastrategiaa yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Kanta-Hämeessä jatketaan alueellisen, seudullisen ja ylimaakunnallisen vesihuoltoyhteistyön edistämistä. Tehdään vesienhoitosuunnitelmia varten tarvittavat selvitykset rakennetuista ja säännöstellyistä vesistöistä ja vedenotosta. Vesivarojen käytön ja hoidon tehtäväalueella huolehditaan vesihuollon, vesistöjen käytön ja hoidon, tulvasuojelun sekä peruskuivatuksen edistämistehtävistä. Tehtäväalueeseen kuuluvat mm. hankekohtainen suunnittelu, pienehköt vesistötyöt sekä haja-asutuksen vesihuoltoa ja taajamien vesihuollon toimintavarmuutta edistävät vesihuoltohankkeet. Yhdyskuntien vesihuollon tulevaisuuden kannalta on tärkeätä edelleen lisätä alueellista ja seudullista vesihuoltoyhteistyötä sekä vesihuollon turvaamista erityistilanteissa (momentti ). Tämän tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää myös ulkopuolista rahoitustukea seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeisiin vesihuolto- ja vesistöhankkeisiin ( ). Merkittävin vesihuoltohanke on Forssan seudun veden saannin turvaaminen. Tulvasuojelun suunnitteluun ja mahdollisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan riittävät määrärahat (momentti ) riskien vähentämiseksi. Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Hämeen ympäristökeskuksen toiminta kohdistuu Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimintalinjaan 'Kilpailukykyiset toimintaympäristöt' tukien kestävää yhdyskuntakehitystä ja elinympäristön laadun paranemista. Hämeen ympäristöstrategian tavoitteet ja linjaukset on tarkoitettu sisällytettäviksi kaikkiin Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toimivien valtion viranomaisten, kuntien ja muiden yhteisöjen laatimiin strategioihin. Vesihuoltoa parannetaan maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla. Vesihuollon alueellista suunnittelua ja yhteistyötä edistetään ja valvotaan, jotta vesihuoltopalvelujen saatavuus ja laatu on kunnissa turvattu myös erityistilanteissa. 14

15 /LLNHQQHÃMDÃYLHVWLQWlPLQLVWHUL QÃKDOOLQQRQDODÃ Henkilöliikenne, tavaraliikenne ja logistiikka Ajankohtaisia hankkeita ovat Riihimäen matkakeskuksen toteuttamissuunnittelu, Etelä- Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaalin suunnittelu Riihimäelle sekä Hämeenlinnan matkakeskuksen informaatiojärjestelmän kehittäminen. Humppilan asemaa kehitetään koko Forssan seutua palvelevaksi asema- ja palvelukeskukseksi. Turun ja Toijalan välisen radan päällysrakenne uusitaan vuosina Tavoitteena on Turku-Toijala radan välityskyvn parantaminen sekä Riihimäen ja Toijalan kolmioraiteiden rakentaminen (RHK:n teemapaketti "Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen läntisessä Suomessa") Muilta osin rataverkon liikennöitävyys maakunnan alueella turvataan pääasiassa kunnossapidon toimin. Linjaliikennettä ja ostoliikennettä kehitetään eri osapuolten yhteistyönä tarvittavilta osiltaan maakunnan palvelutasotavoitteita vastaavaksi. Lääninhallituksen ostoliikenne karsitaan alentuneita ostomäärärahoja vastaavaksi. Kuntien erilliskuljetuksia, Kelan korvaamia kuljetuksia sekä tarvittaessa muita kuljetuksia kehitetään hoidettaviksi kutsujoukkoliikenteenä ja palveluliikenteenä matkojenyhdistelykeskusta hyödyntäen. Vaikutetaan operaattoreihin, jotta matkustajille houkuttelevia älykorttiratkaisuja saadaan kehitettyä. Väylät Tiehallinnon sekä liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmiin jo sisältyvän valtatie 2 Vihti-Pori -hankkeen lisäksi kiireellisinä tulisi lähiaikoina saada mukaan myös itä-länsisuuntaisten valtateiden (vt 12 ja vt 10) parantamishankkeet, joihin sisältyy myös Hämeenlinnassa Paasikiventien jatkeen rakentaminen vt 10 ja vt 3 välillä. Kantatien 54 Forssa-Riihimäki-Lahti kehittämisen 2.vaiheen tarveselvitys pyritään käynnistämään maakuntaohjelmakaudella. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -liikennekäytävän kehittäminen on tuottanut tulosta eri toimijoiden yhteistyön ansiosta. Jatkossa HHT-alueella tulee kiinnittää huomiota pääakseliin liittyvien liikennealueiden kehittämiseen. Tie- ja ratainvestoinneille esitetään lisämäärärahoja seuraavasti: Vt 2:n liikennöitävyyden kehittämiseen 6,9 M¼.WQOLLNHQQ LWlY\\GHQMDWXUYDOOLVXuden lisäämiseen 0,5 M¼YMDSHUXVUDGDQSLWRRQWDVRULVWH\VWHQSRLVWDPLVHHQ0¼Y Liikenneturvallisuus Tieliikenteessä pääteiden liikenneturvallisuustoimenpiteet sekä kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen ovat keskeisiä toteuttamisalueita. Automaattivalvontaa tullaan lisäämään pääteillä. Rataosan Riihimäki-Lahti jäljellä olevat tasoristeykset pyritään poistamaan vuoden 2007 loppuun mennessä yhteistyössä Tiehallinnon ja kuntien kanssa. Tietoliikenne Kansallisen laajakaistastrategian periaatepäätöksen linjaukset korostavat kilpailun edistämistä, laajakaistatekniikoiden käytön nopeuttamista, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan lisäämistä verkoissa, sekä käyttäjien tietoturvan ja osaamisen kehittämistä. Strategian lähtökohtana on, että laajakaistayhteydet toteutetaan pääosin kaupallisena toimintana. Häme-Verkon toteuttamista valmistellaan. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen LVM:n hallinnonalalla Liikennehallinnon tavoitteena on peruspalvelutason turvaaminen ja toimiva valtakunnallinen liikennejärjestelmä, joka maakunnallisesti tarkasteltuna toteutuu eri liikennemuotojen tarkoituksenmukaisena kehittämisenä. 15

16 .DXSSDÃMDÃWHROOLVXXVPLQLVWHUL Ã Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rooli on edistää uusien yritysten syntymistä sekä olemassa olevien yritysten osaamista ja kasvua. Toimilla tähdätään elinvoimaisen ja monipuolisen elinkeinorakenteen turvaamiseen huomioiden kansainvälinen kilpailutilanne. Toiminnan merkittävänä painopisteenä on KTM:n alaisten organisaatioiden (TE-keskus, TEKES, Finnvera ja Finpro) yhteisen "kasvuyrityspalvelun" toteuttaminen potentiaalisissa kasvuyrityksissä huomioiden alueelliset elinkeino- ja teknologiastrategiat. Teknologiapolitiikka Hallinnonalan (TEKES) rooli on aktivoida ja tukea yritysten tuotekehitys- ja tuotantoteknologiahankkeita sekä tarjota asiantuntija-apua näiden kehitystulosten hyödyntämisessä. Lisäksi tehtävänä on olla vahvasti mukana eri tutkimuslaitosten kehitysohjelmissa ja aktivoida yrityksiä hyödyntämään näitä kehityssovelluksia. Teknologiarahoituksen taso on noin 10 Milj.¼YXRGHVVD Yrityspolitiikka Hallinnonalan (TE-keskuksen yritysosasto) rooli on luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiseen, neuvoa ja välittää asiantuntija-apua pk-yrittäjille heidän kehittämissuunnitelmissaan ja ongelmatilanteissaan sekä tukea rahallisesti yritysten kasvutavoitteita niin investointien kuin kehittämishankkeidenkin kohdalla. Neuvontatoiminta painottuu erityisesti kehittämistarpeiden kartoitukseen ja toteuttamissuunnitelman laatimiseen yhdessä yrittäjän kanssa. Lisäksi toimintaympäristötuella rahoitetaan pk-yritysten liiketoimintaympäristöä parantavia hankkeita liittyen mm. innovaatioverkostoon. Kansainvälistymispolitiikka Hallinnonalan (TE-keskuksen yritysosasto) rooli on neuvoa ja aktivoida yrityksiä kansainvälistymään suunnitelmallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa kohdemaan tietojen hankkimista, potentiaalisten asiakaskontaktien hakua, avainhenkilöiden kouluttamista sekä asiantuntija-avun hankkimista yrityksen resursseihin mitoitettuna. Energiapolitiikka Hallinnonalan (TE-keskuksen yritysosasto) rooli on aktivoida yrityksiä ja yhteisöjä selvittämään energiansäästömahdollisuutensa ja toisaalta investoimaan laitteistoihin, joiden avulla on mahdollista hyödyntää kotimaista raaka-ainetta energiantuotannossaan. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen KTM:n hallinnonalalla Lähes kaikki em. toimenpiteet, teknologiapolitiikkaa lukuun ottamatta, toteutetaan EU rakennepolitiikan osarahoituksella. Rahoituksen taso EU-osarahoitteisissa hankkeissa yritys- ja kansainvälistymispolitiikkaan on noin 5 milj. ¼YXRGHVVDMROODHGLVWHWllQQRLQ 300 uuden työpaikan syntyä vuosittain. Finnvera Oyj:n instrumenteista tavoiteohjelmassa ovat investointi- ja käyttöpääomalainat, pienlainat, naisyrittäjälainat ja yrittäjälainat. EAKR- rahoitus alentaa asiakkaan maksamaa marginaalia ja mahdollistaa rahoituksen riskitason maltilliseen lisäyksen. Uudella ohjelmakaudella pääomasijoitusten mukaantulo ohjelmarahoitukseen edistää innovatiivisten yritysten syntymistä. 16

17 6RVLDDOLÃMDÃWHUYH\VPLQLVWHUL Ã Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta Vuosi 2007 on kansallisten kehittämisohjelmien (sosiaalialan kehittämishanke, alkoholiohjelma ja terveyshanke) viimeinen täytäntöönpanovuosi. Samoin se on voimassa olevan valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman viimeinen vuosi. Uudet ohjelmat ovat tätä kirjoitettaessa syyskuussa 2006 vielä valmisteilla. Vuoden 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden painopistealueet on määritelty valtioneuvoston asetuksella ja ovat samat kuin vuosina 2005 ja Läänien jaettavaksi tuleva määräraha on kuitenkin merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempi, eikä myöskään STM:n käytössä oleva määräraha yllä aikaisempien vuosien tasolle. Entisten painopisteiden ohella määrärahaa suunnataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamista tukeviin kehittämishankkeisiin. Uudella ohjelmakaudella sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisessä painottuvat väestön ikääntymisestä aiheutuvat haasteet. Vanhusväestön kasvu lisää erilaisten hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja kysyntää, joihin vastaaminen edellyttää sekä uusien, kustannustehokkaiden palveluinnovaatioiden kehittämistä että kykyä ratkaista palvelujen rahoituksen ongelmat. Väestön, erityisesti suurten ikäluokkien, ikääntymisestä eläköitymisestä seuraava osaamisen poistuma ja mahdollinen työvoimavaje tuo haasteita myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien toimivuudelle ja työelämän kehittämiselle. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen painottuu myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntalaisten palvelujen saatavuuden turvaamisen ja parantamisen tulee olla lähtökohtana kuntauudistuksia toteutettaessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä siten, että olemassa oleva moniammatillinen ja moniarvoinen osaaminen edelleen säilyy ja kehittyy. Sosiaalityön ja sosiaalialan henkilöstön rakenne- ja mitoitusperusteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota esim. erillisen kehittämishankkeen muodossa. Syrjäytymisen ehkäisy säilyy edelleen keskeisenä painopistealueena. Tätä samoin kuin väestön hyvinvoinnin turvaamista yleensä käsitellään laaja-alaisesti valmisteilla olevassa maakunnan hyvinvointistrategiassa. Kehittämishankkeilla etsitään erityisesti eväitä ongelmia ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Tämä edellyttää usein hallinnolliset rajat ylittäviä toimintamalleja ja myös rahoituksen suhteen poikkihallinnollista yhteistyötä. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen STM:n hallinnonalalla Myös EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on alkamassa uusi ohjelmakausi. Näitäkään kehittämisen malleja ja toimintapuitteita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä lyöty lukkoon. Samoin on lopullisesti ratkaisematta se, miltä osin STM:n hallinnonalan kehittämismäärärahat tulevat aluekehityslain mukaisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmän piiriin. Suunnitelmien mukaan rakennerahastojen hallinnointi- ja valvontatehtävät siirtyvät STM:ltä lääninhallitukselle vuonna

18 7\ PLQLVWHUL Ã Työhallinnon rooli maakuntaohjelman toteuttamisessa on edistää poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja Hämeen työllisyysstrategian seudullista toteutumista. Strategioissa painottuvat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja vaikeasti työllistyvien tilanteen muuttaminen. Aluekehitysmäärärahoihin luetaan työhallinnon määrärahoista työllisyysperusteiset investointiavustukset ja rakennerahastovarat eli ESR-ohjelmat ja ohjelmakaudella myös EAKR-varat. Työvoimapolitiikka Työvoimakoulutusta on kehitetty vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää sekä suuntaamalla koulutusta aloille ja tehtäviin, joissa selvitysten mukaan on kysyntää uudelle henkilöstölle, että kehittämällä koulutusta sisällöllisesti. Työvoimakoulutuksen tarjonta on vahvasti tutkintotavoitteista ja koulutusohjelmiin on rakennettu oppimista tukevia malleja ottamalla huomioon aikuisten oppimisvaikeuksista saadut selvitykset ja kokemukset. Koulutukselle on tyypillistä työssäoppimisjaksojen sisällyttäminen koulutusohjelmiin. Maahanmuuttajille tarjotussa koulutuksessa on mukana sekä kielikoulutusta että ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutusta hankitaan julkisten hankintasäädösten mukaisesti alueella toimivilta oppilaitoksilta ja koulutusorganisaatioilta. Työllistämistoimet Hämeen alueella on perinteisesti suunnattu vaikeimmin työllistyviin ryhmiin. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työllistämistoimien merkitys ei ole vähenemään päin, mutta palkkatuen käyttöä työllistymistä tukevana elementtinä on tarkoitus lisätä myös vähemmän vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työllisyysperusteisten investointiavusten määrä Etelä-Suomessa on vaatimaton. Kanta-Hämeessä työllisyysperusteista investointirahoitus on kohdennettu viime vuosina Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän tutkimusaseman lisärakentamiseen, jolla on turvattu aseman säilymistä alueella. EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen TM:n hallinnonalalla Rakennerahastokausi vaihtuu vuoden 2007 alussa. Edellisen ohjelmakauden ESRrahoituksella toimivat InnoSteel kokonaisuuden hankkeet, Yrittäjyyden edistäminen Kanta-Hämeessä hanke ja monet yrityskoulutusta järjestävät hankkeet jatkavat toimintaansa vielä vuonna Uuden ohjelman kauden ESR-osarahoitteiset hankkeet käynnistyvät vuonna Uuden ohjelmakauden painotuksia ovat mm. yrittäjyys, työhyvinvointi, erityisryhmien työllistyminen ja seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen. 18

19 <PSlULVW PLQLVWHUL Hämeen ympäristökeskuksen toiminta kohdistuu Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimintalinjaan 'Kilpailukykyiset toimintaympäristöt' toimintaympäristöstä' ja tukee kestävää yhdyskuntakehitystä, elinympäristön laadun parantamista sekä luontoa ja kulttuuriympäristöä koskevia tavoitteita Hämeen ympäristöstrategian mukaisesti. Ympäristöstrategia on yksi niistä ohjelmista, jotka on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaa toteuttaville toimijoille sekä osaksi maakuntaohjelmaa ja sen toteutusta. EU-rahoitusmahdollisuuden heikentyessä on erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, että Kanta-Hämeeseen saadaan vastaavasti aikaisempaa suurempi osuus hallinnonalan kansallisista määrärahoista. Ympäristöhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää mm. yhteistyön lisäämistä ja verkottumista toimijoiden kesken ja osaltaan tuo esiin tarpeen kehittää uusia toimintatapoja tuoda ympäristönäkökulma ja ympäristövaikutusten arviointi osaksi maakuntaohjelman toteutusta. Yhdyskuntien toimivuus Asuinympäristön kehittämisen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Kaupallisten palvelujen suunnitelmallista sijoittumista ohjataan ja kevyen liikenteen kehitystä tuetaan. Liikennetarvetta ja -määrää pyritään vähentämään kaavoituksen keinoin liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Melulle altistuvien asukkaiden määrää ja osuutta väestöstä pyritään vähentämään hyvän suunnittelun avulla. Ympäristökeskus tukee kuntien rakennusvalvontaa rakentamisen ohjauksessa tavoitteena parantaa uudis- ja korjausrakentamisen laatua vahvistamalla mm. verkostoa. Lisäksi edistetään rantarakentamisen suunnitelmallisuutta tavoitteena Hämeen arvokkaiden järvimaisemien ja -maisemakokonaisuuksien säilyttäminen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai riskejä aiheuttavat toiminnot ohjataan riittävän etäälle asutuksesta ja muista niille herkistä toiminnoista. Osallistutaan ekotehokkuuden parantamiseen jätehuollon toteuttamisessa. Kehitetään alueellista ja seudullista jätehuoltoa. Luonto- ja kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelussa on suojeluohjelmien toteuttaminen monimuotoisuuden säilyttämiseksi edelleen tärkein tehtävä. Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään myös suojelualueverkoston ulkopuolella kaavaohjauksen keinoin, vapaaehtoisella suojelulla ja ottamalla se huomioon talousmetsien käsittelyssä. Hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa arvokkaille luontokohteille lisätään ja hoitotöiden toteuttamista edistetään. Lintuvesien ja muiden luontokohteiden kunnostuksiin tarvitaan riittävästi määrärahaa momentille Em. momentin määrärahalla laaditaan myös valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja edistetään maisema-alueiden hoitoa. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan kulttuuriympäristön säilymiseen. Kulttuuriympäristön hoidossa painotetaan kuntakohtaisten inventointien ja hoito-ohjelmien laatimista, edistetään arvokkaan rakennetun ympäristön esiintuomista sekä lisätään saadun tiedon käytettävyyttä. Kulttuuriympäristön hoidossa hyödynnetään kuntien rakentamisen ohjauksessa ja maankäytön suunnittelussa laadittuja arvokkaan rakennetun ympäristön ajantasaisia selvityksiä sekä maakunnallisten liittojen selvityksiä. Valtakunnallisesti arvokkaille rakennetuille ympäristöille ja maisema-alueille kunnat voivat laatia oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaita sekä muita perinnemaisemia saatetaan suunnitelmallisen hoidon piiriin. Pohjavesien suojelemiseksi laaditaan ja ajantasaistetaan suojelusuunnitelmat ainakin kaikille vedenhankintakäytössä oleville ja vedenhankintaan soveltuville alueille, organisoidaan niiden toteutumisen seuranta ja käynnistetään suunnitelmissa esitettyjä kunnostus- ja suojelutoimia. Painopisteitä toteutetaan vuosina mm. Pohjaveden ja maaperän suojelu Salpausselkäalueella hankkeen, Pilaantuneen pohjavesialueen tutkimus ja kunnostus hankkeen (Hausjärvi, Oitti), Entisen Teuron sahan pilaantuneen maaperän kunnostushankkeen (Tuulos) sekä Nummen entisen kaatopaikan kunnostushankkeen (Forssa) avulla. 19

20 Pintavesien suojelussa tavoitteena on vesistöjen piste- ja hajakuormituksen vähentäminen, Hämeelle ominaisten vesien luontotyyppien säilyttäminen sekä vesistöjen tilan parantaminen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehokkuutta edistetään ohjaus- ja neuvontatyöllä sekä tuetaan aktiivisesti haja-asutuksen jätevesiasetuksen tavoitteiden mukaisia hankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan kuntien osallistumista. Ongelmana on määrärahojen niukkuus ja niihin tulisi saada selkeä tasokorotus momentille , esim vuodelle 2006 haettiin vesiensuojeluavustuksia 1,843 milj.¼md\pslulstökeskus pystyi myöntämään haja-asutuksen jätevesiyhteistyötä edistäviin hankkeisiin avustusta vain 0,110 milj. euroa. Määrärahojen niukkuus momentilla ympäristötyöt on hidastanut vesistö- ja vesihuoltohankkeiden käynnistystä ja toteutusta: Kyynäröisten järven kunnostushanke (Loppi, Renko), Muulinjärven kunnostushanke (Kalvola), Hausjärven siirto- ja kokoojaviemärit sekä yhdysvesijohdot hanke, Humppilan - Jokioisten siirtoviemäri ja yhdysvesijohto hanke ( ) sekä siirtoviemäri- ja yhdysvesijohto Tervakoski-Turenki hanke (Janakkala) EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen YM:n hallinnonalalla Hanketoiminnassa painottuvat lähivuosina rahoitusmahdollisuuksien mukaisesti maatai seutukunnalliset ympäristökuormitusta ennaltaehkäisevät tai vähentävät hankkeet, vesistö- ja valuma-aluekunnostukset, pilottimaiset luonnonsuojeluohjelmien tavoitteiden mukaiset hankkeet, alueellisen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteiden mukaiset kehittämishankkeet, keskustojen ja kylien yhdyskuntarakennetta eheyttävät hankkeet sekä kestävän kehityksen edistämishankkeet. Pohjaveden suojelun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä edistää hankkeita, joilla lisätään hydrogeologista tietoa strategisesti merkittävistä pohjavesialueista. Erityisesti tulisi tuntea tarkemmin pohjaveden muodostumisalueet, virtaussuunnat, saatavissa olevan pohjaveden määrä ja laatu sekä määrittää mahdolliset vedenottamoalueet. Keskeisiä hankkeita vuosina ovat Vanajaveden reitin kehittämishanke VA- REKE, Kumppanuus ympäristöasioiden hoidossa, Pohjaveden ja maaperän suojelu Salpausselkäalueella, Kaartjärven vesihuoltotyö-hanke, Tammelan nahkuriverstaan kunnostushanke sekä Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen -hanke. Uuden ohjelmakauden keskeisiä hankkeita ovat Yhdyskuntien vesilähteiden turvaaminen Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa ( ) ja Ympäristötoimijoiden verkoston vahvistaminen. 20