Huom! muitakin saattaa olla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huom! muitakin saattaa olla."

Transkriptio

1 Hyvät läsnäolijat! Juhani Kurikan tekemän sukututkimuksen lähtökohdasi on otettu kaksi Oulunsalon Kurikan tilan omistanutta sukuhaaraa. Kummankin jälkeläisiä on levittäytynyt laajalle koko maahan ja etenkin Oulun ympäristöön. Sekä Liisa Kurikan, että Matti Kurikka/Sarkkisen jälkeläisiä on asettunut myös tänne Lumijoelle. Siispä vähän historiatietoja Lumijoesta. Tiedot perustuvat Jouko Vahtolan teksteihin Oulujokilaakson kuntain historiassa ja Lumijoen pitäjäkirjassa. (Nimi Oulunsalon Kurikan Sukuseura; perustettu Tarkoituksena selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.) Oulun seudun rannikkoalueen pysyvä asutus syntyi nykyisille sijoilleen n luvulta lähtien. Liminganlahden rantamille 1500-luvun puoliväliin mennessä vakiintunut asutus, n. 200 taloa, oli pääosin Lounais-Suomesta, Varsinais-Suomesta, ja etenkin Ala-Satakunnasta sekä Etelä- Pohjanmaalta tulleiden uudisasukkaiden aikaansaamaa. Karjalaisia uudisasukkaita näyttää olleen vähän. Oulujokilaakson asutus, johon Lumijokikin lasketaan kuuluvaksi, oli tuolloin keskittynyt rannikolle. V.1548 veroluettelossa oli Oulujokilaaksossa yhteensä 272 verotaloa, niistä 198 oli rannikon kylissä. Liminganlahden ympäristöön asutusta veti pelloiksi sovelias savipohjainen maa ja karjalle rehua tuottavat niityt. Lisäksi alueelta löytyi suotuisia paikkoja venesatamille. (J.V. OJLHs.92) Rannikon uudisasukkaiden joukossa lienevät tulleet Kurikatkin jo 1500-luvulla ja asettuneet Oulunsaloon. Tulivatko he sitten Etelä-Pohjanmaalta, Pirkkalasta vai Karjalasta, on sukukirjan mukaan edelleen avoin asia. (Oulunsalon Kurikka sukukirja: Juhani Kurikka) Vahtola (LuHi s. 47) arvelee, että mahdollisesti taloja perustettiin Lumijokivarteen jo 1200-luvulla. Pääosa 1500-luvun puolivälin asutuksesta lienee kuitenkin muodostunut ja luvuilla. Vahtola toteaa, että nykyisen Lumijoen alueella oli nähtävästi 1400-luvulla käynnissä vilkas asutustoiminta. Suurin osa tuon ajan Lumijoen talonpoikien nimistä oli tyyppiä Klemetti Ollinpoika eli isän etunimeen perustuvia sukunimiä. Oikeita sukunimiä oli vähän. Niistä nimet Kyrö ja Pernu viittaavat Etelä-Pohjanmaalle ja nimi Rahtu Satakuntaan. Kun taas nimet Riiko Riikola, Kamu Kamuinen ja Näppä lienevät karjalaisperäisiä (Vahtola). Jo v.1544 mainitaan asiakirjoissa lumijokisena Paavali Savolainen, joka lienee koko Pohjanmaan rannikon varhaisimpia savolaisia tulokkaita. V Lumijoen kolmessa kylässä: Lumijoki, Lapinniemi ja Hirvasniemi, oli yhteensä 43 veroa maksavaa taloa, Oulunsalon kylässä 36 ja Limingan kylässä 58. Lumijoen asukasmääräksi Vahtola arvioi 1500-luvun puolivälissä n. 350 henkeä. Elinkeinoista merkittäviä olivat peltoviljely, karjanhoito ja pyynti. Lumijoella oli enemmän peltoa taloa kohti kuin Limingan pitäjässä keskimäärin. Lumijokihan kuului tuolloin Liminkaan. V.1577 eniten peltoa koko pitäjässä oli Lumijoen kylässä 13,5 panninmaata eli 1,35 ha taloa kohti. Koko Pohjois-Suomen suurin peltopinta-ala, n. 5,9 ha oli Matti Eilevin poika Rahdulla. Sen ajan mittapuulla mitaten ala oli varsin kunnioitettava. Limingan pitäjässä peltoa oli keskimäärin 1 ha taloa kohti. Pelloilla viljeltiin lähinnä ohraa ja ruista. Laajojen rantaniittyjen luonnonheinä antoi hyvän perustan karjanhoidolle. Lehmä oli tärkein kotieläin. Maito kirnuttiin voiksi ja sillä käytiin kauppaa ja maksettiin veroja. Katovuosina sillä vaihdettiin leipäviljaa. Lumijoen kylissä oli hieman keskimääräistä enemmän lehmiä taloa kohti kuin Limingan pitäjässä. Suurimmat karjat olivat Paavo Savolaisella 25 lehmää ja Hemminki Soininpojalla 23 lehmää. Merikalastus oli tärkeä rannikon taloille. Pääasiassa pyydettiin silakkaa ja lohta (LHs.49). Vahtola arvelee, että Lumijoesta pyydettiin 1500-luvulla kotitarvekalaa, ehkä nahkiaisia ja säynäviä.

2 2 Tärkeä elinkeino oli hylkeen pyynti. Melkein kaikki talot osallistuivat pyyntiin syksystä aina kevääseen saakka. Metsänriista oli runsasta. Pyydettiin hirviä, peuroja ja metsälintuja.nahkojen vuoksi oravia, näätiä, kärppiä ja kettuja. Isonvihan aikana 1700 luvun alkupuolella autioitui n. puolet Lumijoen kylien taloista. Vahtola mainitsee, ettei vain veronmaksukyvyttömiksi, vaan todella kylmiksi taloiksi. Vuosista (Suomen sota, nälkä, taudit) Lumijoki kärsi raskaasti. Kun v.1805 asukkaita oli 1827, niin viisi vuotta myöhemmin asukkaita oli n. 500 vähemmän. Mutta siitä noustiin, elämä jatkui, talous elpyi ja väkimäärä alkoi kasvaa. V väkiluku oli 2086, verotaloja oli 127, torppia 97 ja mäkitupia 46. Lumijoen kautta kulki Pohjanmaan tuon ajan maaliikenteen runkoväylä, rantamaantie. Sen ylläpito oli jaettu osuuksina taloille. Sulan veden aikana liikuttiin pääasiassa vesitse. Sukukirjassakin mainitaan jäätiet liminkalaisten ja lumijokisten reittinä Ouluun. Kuljettiin Oulunsalon kautta ja saatettiin yöpyä kestikievarissa. Sellaisena mainitaan Eskonsipo. Myös taloissa saatettiin yöpyä, niin Kurikan talossakin. Sukukirjassa mainitaan, että 1800-luvun avioliitoista päätellen syntyi talon väen ja matkalaisten välisiä romansseja. Jääteiden paikasta ja hoidosta esim. Lumijoen kuntakokouksen ptk:sta 1800-luvulta: ptk Lumijoelle Kurikan sukua lienee tullut em. romanssien seurauksena ja toisaalta suvun jäsenet onnistuivat ostamaan taloja täältä luvulla monet Lumijoen taloista saivat Kurikan suvusta lähtöisin olevan isännän, emännän tai jopa isäntäparin. Ainakin Pottala, Perälä, Perälä/Tilli, Korvela, Pelkonen, Erkkilä, Penttilä, Sipola, ja v Sillankorva Pehkoset. Huom! muitakin saattaa olla. Sukukirjan tietojen mukaan Lumijoelle muutti jo tätä ennen n. v Kurikoiden erään sukuhaaran kantaisän Jacob Kaakisen poika Johan (s.29). Peltoviljelyn laajentuessa 1800-luvulla viljanviljelystä tuli Lumijoen talojen pääelinkeino. Viljaa tuotettiin moninkertaisesti yli oman tarpeen. Niinpä edes 1860-luvun pahat katovuodet eivät tuntuneet kovin ankarina Lumijoen kylissä. Perunan viljely vakiintui ja alettiin viljellä heinää siemenistä. Kehitys toi työtä helpottamaan rautaiset kääntöaurat ja niittokoneet. Karjanhoito oli pitkään alisteinen viljan viljelylle. Karjanlanta antoi kasvuvoimaa viljalle luvun jälkipuoliskolle tultaessa lehmiä oli keskimäärin 12 kpl /talo. Voi oli kaiken aikaa tärkeä kauppatavara ja sen merkitys lisääntyi 1800-luvun puolivälistä lähtien. Vahtola toteaa, että merikalastus oli edelleen tärkeä elinkeino. Pääasiassa pyydettiin silakkaa ja monilla taloilla kalaa riitti myyntiin asti. Myös hylkeenpyynti jatkui. Talot pyrkivät mahdollisimman suureen omavaraisuuteen, käsitöinä tehtiin tarvittavat vaatteet ja työkalut. Mutta Lumijoen kunnan Kuvernöörille antamissa tilastoissa esim. v ilmoitetaan kalastukseen käytettävien veneitten määräksi vain 6 kpl ja silakoiden pyyntiin käytettävien verkkojen määräksi 60. Hylkeitä ilmoitetaan saadun 45. Yllättävää on, että luvun loppupuolella yksinomaan kalastuksella elävien perheiden määräksi ilmoitetaan vuosittain 1 4. Pyydystettyjen hylkeiden määrä on enimmillään v kpl ja vähimmillään v hyljettä. Kotiteollisuudesta em tilastoissa ilmoitetaan, että köyhä kansa tekee olki- ja kahilamattoja kaupaksi talviaikana. Myöhemmin ilmoitetaan valmistetun edellisten lisäksi villavaatteita ja villalankoja. 3 Lumijoen kappeliseurakunta perustettiin ja ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvun alkupuolella. Huonokuntoisena kirkko purettiin1800-luvun alussa, rakennettiin uusi puinen kirkko, joka tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa Sama rajuilma poltti Oulunsalon kirkon

3 Liminganlahden vastarannalla. Nykyinen kirkko (runsaalle tuhannelle hengelle), rakennettiin vuosina talkootyönä. Näin joutuivat paikkakunnalle vastamuuttaneet Kurikan suvun jäsenetkin kirkonrakennustalkoisiin. Kirkon juhlallinen vihkiminen suoritettiin 3. elokuuta Lumijoen seurakunnan perustamispäätös tehtiin senaatissa v Se astui voimaan vasta v. 1917, kun Lumijoen kappalainen E. Åström valittiin Limingan kirkkoherraksi. Omia kuntakokouksia Lumijoella alettiin pitää v Kurikan suvun jälkeläiset osallistuivat aktiivisesti paikkakunnan kehittämiseen ja asioiden hoitoon. Eräs esimerkki Kunnan arkistosta: Luettelo vuonna 1882 tehdyistä lahjoituksista ja testamenteista yleishyödyllisille yrityksille, kouluille ym. kertoo, että talollinen Mikko Perälä lahjoitti 20 pv lokakuuta 1882 rahaa kansakoululle. Summaa ei kuitenkaan mainita. Kansakoulu aloitti toimintansa v Talojen isäntinä suvun jäsenet olivat mukana päättämässä asioista ja heitä valittiin usein luottotehtäviin. Muutamia nimiä, jotka vilahtelevat usein joko manttaalikunnan tai kunnallishallinnon tehtävissä: Juho Kaakinen, Antti ja Hannes Kaakinen, Iisak Penttilä, Jaakko Pottala, Aappo Pehkonen, joka toimi kunnan kirjurinakin, Jaakko Lämsä. Veroäyrien takseerilistaa kunnallislautakunnan apumieheksi tekemään määrättiin Lapinkylästä v.1872 Mikko Perälä. Samassa tehtävässä toimi useina vuosina myöhemmin myös Aukusti Kurikka. Hieman uudemmalta ajalta mainittakoon Yrjö Lämsä, joka oli sekä kunnanvaltuuston että hallituksen puheenjohtajana useita vuosia. Lisäksi hänellä oli lukuisia muita kunnallisia luottamustoimia. Leo Kaakinen oli pitkäaikainen kunnan ja seurakunnan tilintarkastaja ja Aaro Jakkula kunnankirjuri. Avioliiton kautta sukuun kuuluvia (mutta ei verisukulaisia) päättäjistä löytyy toinen mokoma. Mainittakoon vain kunnanvaltuuston pitkäaikainen pj. ja lukuisten muiden luottamustehtävien hoitaja Juho Jakkula, jonka Liisa vaimo oli Kurikan sukua. Tänä päivänä Lumijokikin on osa nykyaikaista tietoyhteiskuntaa. Elämä on erilaista kuin 1500-ltai 1800-luvulla. Jotkut asiat ovat kuitenkin yllättävästi samalla tavalla: Yhä täällä viljellään maata ja edellytykset sille ovat hyvät. Kunnan työpaikoista alkutuotannossa v.2005 lopussa oli n. 24 %. Kuten 1800-luvulla ohraa viljellään paljon. V.2000 n. 25 % koko peltopinta-alasta. Sen sijaan rukiin viljely on vähäistä alle 1 % peltoalasta. Uutena 1800 lukuun verrattuna on perunan päätoiminen viljely. Perunaa v n. 7 % peltoalasta.. Karjojen määrä on vähentynyt. Lypsykarjaa tänä päivänä on tuskin 20 tilalla, mutta karjojen koko on kaksinkertainen 1500 luvun suuriinkin karjoihin verrattuna. Yksinomaan kalastuksella eläviä talouksia ei ole yhtään. Kun verotaloja v.1865 oli 127, v aktiivitiloja oli 107. Tietenkään näitä ei voi suoraan verrata, mutta luulen, että kummastakin ryhmästä löytyy nimeltäänkin samoja taloja. Maatilojen koko on edelleen suurimpia ellei suurin Pohjois-Pohjanmaalla? Enää työpaikkaa ei kaikille löydy omasta kylästä. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on vain 65 %, niinpä työvoimasta n. kolmannes pendelöi l. käy työssä oman kunnan ulkopuolella, Oulussa tai muissa lähikunnissa. Monet perheelle ja suvulle kuuluneista tehtävistä ovat siirtyneet yhteiskunnan järjestämiksi, kuten lasten pv-hoito, vanhustenhuolto jne. Kunnan työpaikoista n. 47 % löytyykin palveluelinkeinoista. Lumijoen kunnan asukasmäärä on sahannut edestakaisin luvulle tultaessa asukkaita oli yli Nyt se on n.1950 henkeä eli suunnilleen sama kuin v Tällä haavaa kunta on muuttovoittokunta. Ikärakenne on suhteellisen hyvä. Lapsia, vuotiaita on n. 29 % väestöstä (koko maassa n. 17 %), v. n 56,5 % (koko maa n.67 %) ja yli 64 -vuotiaita 14,5 % (koko maa 16 %). 4 Kunnan tulevaisuus on valinkauhassa aivan samoin kuin kaikkien muidenkin Oulun seudun kuntien. Edellytykset asukasmäärän lisääntymiselle ovat hyvät. Kaavoitettuja tontteja valmiine kunnallistekniikoineen löytyy. Koulu- ja kirjastorakennukset ovat uudet, terveysasema

4 peruskorjattu, liikuntahalli ja vanhusten palvelutalo edelleen hyvässä kunnossa. Eli suuret investoinnit palvelujen tuottamista varten on tehty joksikin aikaa ja ammattitaitoista henkilöstöä on saatavana. Mutta taloudellinen tilanne on heikko. Viime vuoden lopussa kunnalla oli lainaa n euroa /asukas. Kunnanvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen itsenäisenä säilymisestä, lyömättä kuitenkaan ovia kiinni kuntayhteistyöltä. Kävipä kunnan itsenäisyyden niin tai näin, uskon paikkakunnan säilyvän elinvoimaisena ja virkeänä.. Entäpä Kurikan suvun jälkeläiset Lumijoella. Heitä on edelleen täällä ainakin: Pottaloita, Särkelöitä, Kaakisia, Saareloita, Säikkälöitä, Kurtteja, Lämsiä, Jakkuloita, Penttilöitä, Maloja Saukkosia, Ollakoita, Pehkosia, Kokkoja jne. Kaikkia en toki tiedä. Taloista ainakin Pottalaa, Penttilää ja Sillankorvaa/Pehkonen isännöivät suvun jäsenet samalla paikalla kuin 1800-luvulla. Suvut jatkuvat pieniä lapsia on ja uusia nimiä sukutauluihin on tulossa. Suvun jälkeläiset ovat aktiivisesti mukana paikkakunnan toiminnoissa.. Sukututkimuksen tekijöiksi siivilöityy useimmiten eläkeikää lähestyviä henkilöitä ja eläkeläisiä. Työikäisillä ei ole aikaa ja nuorilla ei ole kiinnostusta. Nuoruuden irrottautumisprosessi lapsuuden perheestä ja suvusta saattaa olla myös niin raju, että halutaan unohtaa oma suku ja sukulaiset, niitä jopa hävetään Meille huonon itsetunnon omaaville, maalta kaupunkiin muuttaneille, suomalaisille tämä on tavallista. Kalevassa tänä vuonna Ilkka Lappalainen kertoo kolumnissaan Karjalassa on aina kesä : Mummoni kieli tuntui vieraalta Tampereella nääs. Hävetti, kun hän puhui sitä ihan muiden ihmisten kuullen. ja sitten myöhemmin aikuisena Pala palalta Karjala alkoi tulla lähemmäs. Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa kokemani häpeä mummon kielestä haihtui ja tilalle tuli uteliaisuus. Kasvava kiinnostus siihen, millaista elämä oli siellä ollut.. Luulen, että monelle meistä on käynyt vähän samalla tavalla. On tavallista, että kiinnostus sukuun ja sen juuriin herää vuoden iässä. Sitten kun on perhettä ja omia lapsia. Kiinnostuksen herääminen olisi suotavaa, sillä onhan niin, että uusia olosuhteita ja ihmisiä on helppo kohdata, kun tuntee omat juurensa ja arvostaa niitä. Maasta ja merestä on Oulunsalon Kurikan sukuseuran vaakunan tunnuslause, jota kuvaa kolme ohrantähkää ja meren aallot. Tunnuslause on todella sopiva tänne Pohjanlahden laakealle rannikolle asettuneelle suvulle. Maasta ja merestä sen jäsenet ovat ottaneet elantonsa ja ansiot, joilla ovat rakentaneet ja kehittäneet yhteiskuntaa yhdessä muiden kanssa. Toivon, että tämä kokoontuminen Lumijoella on omiaan edistämään yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunne jäsenten keskuudessa. Toivotan menestystä Kurikan suvulle kokonaisuutena sekä kullekin sen jäsenelle erikseen. Menestystä myös edelleen jatkuvalle sukututkimukselle.. Hyvää kokouspäivää ja hyvää loppukesää!

5

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1810 1815 1820 1825 1830 1835 1840 1845 Henkikirjan tunniste Ou:2 Ou:7 Ou:12 Ou:17 Ou:22 Ou:27 Ou:32 Ou:37

1810 1815 1820 1825 1830 1835 1840 1845 Henkikirjan tunniste Ou:2 Ou:7 Ou:12 Ou:17 Ou:22 Ou:27 Ou:32 Ou:37 1810 1815 1820 1825 1830 1835 1840 1845 Henkikirjan tunniste Ou:2 Ou:7 Ou:12 Ou:17 Ou:22 Ou:27 Ou:32 Ou:37 Hirvasniemen kylä 1 Mikkola 349 271 182 223 299 237 367 374 2 Hemmilä 349 271 182 223 299 237

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa

Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Kainuun Korhoset 1200-luku Muolaan ja Metsäkylän pitäjissä Korhola niminen talo 1300-luku Korhonen niminen henkilö oikeudessa nimi tuomiokirjoihin 1500-luku

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Lappeenrannan Linnoituksen kasveista on valmistunut tietopaketti, joka sisältää seuraavat osat: Tekstiosa Perustiedot

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill Perunkirja Margaretta Erkintytär Ollila (Västerspangar) s.08.06.1752 k.25.04.1807 Vuonna 1807 12 päivä lokakuuta allekirjoittanutta pyydettiin laatimaan perunkirjoitus ja jako, emäntä Reeta Erkintytär

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 Oheinen nelisivuinen pesänjakoasiakirja vuodelta 1920 on erinomainen selvitys siitä, minkälainen hyvinvoipa perusvaskeloinen talo oli ennen Vaskelan heräämistä vahvaksi

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot