Eduskunnan hallintovaliokunnalle Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine kirjallisiin asiantuntijalausuntoihin (HE 72/2017 vp)

Transkriptio

1 Eduskunnan hallintovaliokunnalle Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine kirjallisiin asiantuntijalausuntoihin (HE 72/2017 vp) Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa vastine hallituksen esityksen 72/2017 valiokuntakäsittelyn yhteydessä annettuihin asiantuntijalausuntoihin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lausunnoissa suhtaudutaan lakiehdotukseen lähtökohtaisen myönteisesti ja myös lausunnoissa on yhdytty ministeriön käsitykseen ehdotetulla lailla saavutettavista hyödyistä. Tekstissä on mainittu keskeiset lausuntojen kohdat (kursiivilla), joihin kommenteilla viitataan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lausuntonaan seuraavaa (sisennetyt tekstit). Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriön vastuulla olevan julkisen hallinnon tietohallinnon yleisen ohjauksen ja kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta palvelukokonaisuuden valmistelussa on tärkeää huomioida yhtenäinen tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, ettei yhdellä toimialalla tarpeettomasti oteta käyttöön omia yksilöiviä tunnuksia ja niihin liittyvää hallinnointia. Vastaavasti palveluja tietojärjestelmäkokonaisuuksissa pitää hyödyntää yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja sekä yhteisiä hallinnon sähköisen asioinnin tukipalveluja, kuten viestinvälityspalvelua ja valtuutuspalvelua. (s. 2) Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa kansalaisten asiointia viranomaisten kanssa sekä tehostaa viranomaisten toimintaa ja parantaa kansalaisille tarjottavien palveluiden laatua. Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, on keskeistä huolehtia muun muassa yhtenäisistä tietomalleista ja eri tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Opetushallitus vastaa uuden perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon, oppijanumerorekisterin sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kehittämisestä ja ylläpidosta. Hallinnon yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen sekä sähköisen asioinnin tukipalvelujen hyödyntämistä selvitetään osana lain toimeenpanoa yhdessä valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Mainittuja palveluja tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Kuntaliitto Kuntaliitto edellyttää, että tietojärjestelmä sekä tietojen luovuttamiseksi perustettava palvelu toteutetaan siten, että tästä ei tosiasiallisesti synny kunnille ja koulutuksen järjestäjille uusia tai laajenevia tehtäviä tai hallinnollista työtä. (s. 1) Kuntaliitto toteaa, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä ja niiden yhteensopivuus esitetyn järjestelmän kanssa on varmistettava. Uuden, perustettavan valtakunnallisen tietovarannon sekä tietojen luovuttamiseksi perustettavan palvelun ylläpito kuuluu Opetushallituksen tehtäviin, joten kustannukset tulee kattaa valtion rahoituksesta täysimääräisinä. Kunnilla ja koulutuksen

2 järjestäjillä on edelleen rekisterinpitäjän tehtävä, johon ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Esitetystä uudesta tietojärjestelmästä sekä tietojen tallentamiseen ja siirtämiseen rakennettavasta rajapinnasta ei saa aiheutua kunnille ja koulutuksen järjestäjille lisäkustannuksia ja jos niitä syntyy, ne tulee kunnille ja koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti korvata. (s. 1 2) Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esitys ei saa lisätä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tiedonkeruun taakkaa. (s. 2) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla opinto- ja tutkintotietojen käyttöä ja luovuttamista voitaisiin sujuvoittaa, tehostaa ja automatisoida nykytilaan verrattuna. Tämän arvioidaan vähentävän tietovarantojen erilaisten toteuttamisratkaisujen ja toimintojen sekä ylläpito- ja kehittämistyön määrää minkä arvioidaan tuottavan keskipitkällä aikavälillä kustannushyötyjä koulutuksen ja opetuksen järjestäjille sekä muille viranomaisille. Lisäksi taloudellisia hyötyjä syntyisi siitä, että tarvittavien tietojen manuaalista keruuta ja käsittelyä voitaisiin vähentää. Tämä lisäisi toimintaprosessien tehokkuutta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien osalta työaikaa säästyisi viranomaisten tietopyyntöjen kohdistuessa ensisijaisesti Opetushallituksen ylläpitämään palveluun, ei opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Virkailijoiden ja opettajien työaikaa vapautuu selvitysten ja asiakirjojen pyytämisestä, keräämisestä, toimittamisesta ja muusta käsittelystä muihin tehtäviin esimerkiksi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevissa asioissa. Kustannussäästöjä alkaa kertyä, kun perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtakunnallinen tietovaranto sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu otetaan käyttöön ja säästöpotentiaalin voidaan arvioida lisääntyvän kun tietojen siirto vakiintuu ja tietojen määrän kattavuus kasvaa. Suurimmalle osalle opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä ei arvioida aiheutuvan ylimääräisiä integroitumiskustannuksia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon perustamisesta. Tarpeelliset tiedonsiirtorajapinnat ovat pääosin olemassa ja riippuen siitä, minkälaisia sopimuksia koulutustoimijoiden ja oppilashallintojärjestelmien toimittajien välillä on tehty, voidaan vaaditut integraatiot oppilashallintojärjestelmiin suurelta osin toteuttaa ennalta sovittujen järjestelmäpäivitysten yhteydessä. Tietojärjestelmien ylläpitokustannukset katetaan niiden kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta. Perustettavien tietojärjestelmien ylläpitorahoitusta koskevat määrärahasiirrot sisältyvät vuosia koskevaan valtiontalouden kehyspäätökseen ja vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavien tietojen yhdenmukaisuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi Opetushallitus antaisi lakiehdotuksen 6 :n mukaisesti määräykset tallennettavien tietojen tietorakenteista. Pykälän perustelujen mukaan mainittuja määräyksiä valmisteltaessa tulisi tarvittavin tavoin olla yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

3 Opetusalan ammattijärjestö OAJ aikataulu on liian nopea, erityisesti ammatillisen koulutuksen kannalta. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut voimakkaat rahoitusleikkaukset ja myös voimaan tuleva reformi teettää mittavasti työtä. Emme pidä realistisena taloudellisia vaikutusarviointeja opetuksen ja koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Opetuksen- ja koulutuksen järjestäjät eri asteilla ovat joutuneet merkittävien leikkausten kohteeksi ja vaikutukset ulottuvat pitkälle mm. indeksit ovat jäädytetty. Emme pidä mahdollisena toteutusta ilman eri ministeriöiden rahoitusta, joka on koulutuksen perusrahoituksen raamin ulkopuolelta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on saatava hakemuksesta erillistä rahoitusta sen osalta, kun toiminasta syntyy lisäkuluja. Uuteen siirtyminen vaatii välitöntä resusointia. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan Lisäksi lain siirtymäsäännösten mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä olisi tammikuun 2018 loppuun saakka aikaa tallentaa tiedot perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo useita vuosia ja hankkeelle on vuonna 2015 asetettu ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa on huomioitu palvelua käyttävät tahot. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti. Lisäksi valmistelu on ollut läpinäkyvää ja kaikki materiaali on avoimesti saatavilla projektin wiki-sivuilta ja myös versioitu ajantasainen lähdekoodi on saatavilla. Koski-palvelun tiedonsiirtojen testaaminen on ollut mahdollista jo vuoden 2016 syksystä lähtien. Testaaminen on oppilaitosten vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja sen mahdollisuudesta on tiedotettu tasaisin väliajoin. Opetushallitus on tukenut testaamista ja antanut asiantuntija-apua sen toteuttamiseen. Teknisten integraatioiden valmius on korkea jo ennen lainvoimaantuloa. Ammatillisen koulutuksen osalta on huomioitava, että järjestäjien olisi nyt käsiteltävänä olevasta esityksestä huolimattakin toimeenpantava ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämät muutokset tietojärjestelmissään. Eri hankkeista johtuvat muutokset tietojärjestelmiin on kustannustehokkainta toteuttaa samassa yhteydessä. Tietojen luotettavuuden arviointi ja selvittämistehtävä voi kuulua opetuksen ja koulutuksen järjestäjille vain siltä osin, että heidän itsensä tuottamat tiedot ovat virheettömiä. Heille ei voi kuulua heille toimitettujen asiakirjojen tutkiminen siltä osin onko asiakirja väärennetty vai ei. Heille ei voi myöskään kuulua maahanmuuttajien henkilötietojen virheettömyyden varmistaminen. Ehdotetun lain 5 :n mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimisivat perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä järjestelmään tallentamiensa tietojen osalta ja vastaisivat niiden sisällöstä ja virheettömyydestä. Rekisterinpitäjän olisi myös huolehdittava, että tallennettavat tiedot ovat ajantasaisia. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tietovarantoon tallentamat tiedot ovat niiden itse tuottamaa tietoa. Rekisterinpitäjän vastuista ja rekisteröidyn oikeuksista säädetään tarkemmin henkilötietojen suojaa koskevassa lainsäädännössä.

4 Oikeusministeriö Lain 4 :ssä säädettäisiin sen otsikon mukaan perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon käyttötarkoituksesta. Tämän tietojärjestelmän käyttötarkoitus on ilmaistu pykälän 1 ja 2 momentissa niin, että niiden muotoilu lähenee kuvausta ehdotetun tietojärjestelmän tietosisällöstä. Tietojärjestelmän tietosisältö tuodaan tarkemmin esiin ehdotetun lain 6-9 :ssä. Selkeyden vuoksi voisi olla parempi siirtää ehdotetun 4 :n 1 ja 2 momentti esimerkiksi lain 6 :n alkuun ja tuoda 4 :ssä selkeämmin esiin vain tämän tietovarannon käyttötarkoitus. (s. 1) Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan selkeintä olisi, että tietovarannon käyttötarkoitus ilmenisi kattavasti ja selkeästi ehdotetusta 4 :stä. Toisaalta oikeusministeriön esittämä huomio on perusteltu. Tämän perusteella olisi mahdollista selkeyttää 4 :n 1 ja 2 momenttia esimerkiksi seuraavasti: Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettuja perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, lukiolaissa tarkoitettua koulutusta ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta koskevia tietoja käytetään henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään myönnettäessä opetuksen ja koulutuksen rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Julkisuuslain 16 :n 3 momentti sisältää yleiset säännökset henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä. Mainitun säännöksen mukaan henkilötietojen luovuttaminen esimerkiksi sähköisessä muodossa edellyttää, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, että luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Tällä hetkellä yleiset säännökset henkilötietojen käsittelyn perusteista sisältyvät henkilötietolain 8 ja 12 :ään ja alkaen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) 6 ja 9 artiklaan. Ehdotetussa 10 :ssä samoin kuin muissa lakiehdotukseen sisältyvissä henkilötietojen luovuttamista koskevissa säännöksissä jää avoimeksi niiden suhde julkisuuslain 16 :n 3 momenttiin. Ehdotuksesta ei käy ilmi, sovellettaisiinko julkisuuslain 16 :n 3 momenttia ehdotettuun lakiin sisältyvien henkilötietojen luovuttamista koskevien säännösten ohella, vai onko ehdotetuilla säännöksillä tarkoitus poiketa julkisuuslain 16 :n 3 momentista. (s. 1 2) Ehdotetun lain 2 :n 3 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi, että käsiteltäessä tietoja laissa tarkoitetuissa rekistereissä, tietovarannoissa ja palvelussa sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki, 621/1999), ellei laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 13 ja 16 :ssä säädetään menettelystä pyydettäessä saada tieto viranomaisen henkilörekisteristä sekä tietojen antamistavasta. Ehdotetun lain 10 :ssä säädetään siitä, millä perusteilla tietoja voidaan luovuttaa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta. Pyydettäessä tietovarantoon sisältyviä tietoja olisi tiedon pyytäjän julkisuuslain 13 :n mukaisesti ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. Siltä osin kuin tietoja luovutetaan ehdotetun lain 6 luvussa tarkoitetun opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kautta, sovellettaisiin julkisuuslain 16 :n sijasta ehdotetun lain 29 :n säännöksiä tietojen antamistavasta. Opinto- ja tutkintotietojen

5 luovutuspalvelua koskevat säännökset eivät estä rekisterinpitäjän suorittamia tietojen luovutuksia, mutta luovutuspalvelun on tarkoitus olla pääsääntöinen luovutustapa. Puolustusministeriö Lakiesityksen 5 luvun 25 :n tietosisällöstä ja velvollisuudesta tallentaa tietoja, on esitetyssä muodossaan liian velvoittava. Maanpuolustuskorkeakoulu haluaa säilyttää nykytilanteen ja päättää millä tarkkuudella suoritetut tutkinnot talletetaan Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon (VIRTA). Puolustusministeriöstä on olennaista, että Maanpuolustuskorkeakoulu voi uuden lain voimaantultuakin tallentaa tietovarantoon ainoastaan tietoja, joista ei selviä puolustusvoimien henkilöstön kokoonpanoon, sijoitukseen tai käyttöön liittyviä yksityiskohtia tai muita maanpuolustukseen liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Jos näin voidaan edelleen menetellä, puolustusministeriön näkemyksen mukaan uuden lain tarkoitus ja tavoitteet eivät silti vaarannu myöskään Maanpuolustuskorkeakoulussa koulutettujen osalta. Ehdotettu laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä, kuten myöskään voimassa oleva laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998), ei velvoittaisi maanpuolustuskorkeakoulua tallentamaan tietoja korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon. Maanpuolustuskorkeakoulujen suoritustietojen tallentaminen tietovarantoon on sopimusperusteista, eikä ehdotettavalla lailla olisi tähän vaikutuksia. Vastaava koskee poliisiammattikorkeakoulua. Sekä maanpuolustuskorkeakoululla että poliisiammattikorkeakoululla olisi mahdollisuus saada opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kautta sellaisia tietoja, joihin niillä on tiedonsaantioikeus. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto Opiskelijalta tulee aina kysyä suostumus tietojen tallentamisesta rekisteriin ja luvan pyytämisen yhteydessä tulee perustella, miksi tietoa kerätään ja mihin sitä käytetään. (s. 1) Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät pitävät oppilas- ja opiskelijarekistereitä lakiin perustuvien tehtäviensä hoitamiseksi, eikä henkilötietojen käsittely perustu suostumukseen. Myöskään tietojen tallentaminen perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon ei olisi suostumusperusteista, vaan tallennettavista tiedoista säädettäisiin ehdotetussa laissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksestä jää kuitenkin epäselväksi, mitä tarkoitetaan julkisen valvonnan alaisilla koulutuksilla. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö korostaa, että rekisteripalvelun tulee kattaa myös nykyisen työ- ja elinkeinohallinnon hankkiman työvoimakoulutuksen ja tulevan kasvupalvelukoulutuksen suoritetiedot riippumatta siitä, onko koulutuksen toteuttaja yksityinen tai julkinen taho. Työ- ja elinkeinoministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena ehdotusta rekisterin ylläpitokustannusten kattamisesta rekisteristä hyötyviltä ja sitä käyttäviltä tahoilta kerättävillä maksuilla. Työ- ja

6 elinkeinoministeriö pitää parempana rahoitusmallia, jossa rekisterin ylläpito- ja kehittämisrahoitus hoidettaisiin keskitetysti tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla. Tilastokeskus Kansalliseen ja kansainväliseen tietotarpeeseen tarvitaan tilastoja Suomen koko koulutusjärjestelmästä. Siksi olisikin perusteltua, että perustettava tietovaranto kattaisi tiedot kaikilta opetuksen tai koulutuksen järjestäjiltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisten opetuksen ja koulutuksen järjestäjien lisäksi tiedot tarvitaan myös Ahvenanmaan maakunnasta ja muiden ministeriöiden hallinnon alaisilta koulutuksen järjestäjiltä. On myös erittäin tärkeää, että tutkintorekisteriin saataisiin tiedot kaikista suoritetuista tutkinnoista (ml. kaikki kansainväliset lukiotutkinnot), koska rekisteriä käytetään laajasti eri tilastoissa ja tutkimusaineistoissa. (s. 1) Tietojen tarkistus- ja korjausprosessi olisikin hyvä suunnitella ja sopia koulutuksen järjestäjien, opetushallinnon ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. (s. 2) Tilastokeskus pitää välttämättömänä, että tietojen luovuttamista Opetushallituksen palvelusta Tilastokeskukseen testataan perusteellisesti ja hyvissä ajoin. Tämä olisi syytä tehdä ennen kuin sovitaan luovutettavista tiedoista, tietojen toimitusajasta ja -tavasta. (s. 2) Opetushallituksen ylläpitämän palvelun käynnistyessä vuonna 2018 Tilastokeskuksen on ylläpidettävä nykyisiä tietojärjestelmiään ja samanaikaisesti luotava uudet tilastotuotantoprosessit ja tietojärjestelmät Opetushallituksen palvelusta saataville tiedoille. Suurimmat tiedonkeruu- ja käsittelymuutokset tulevat kohdistumaan niihin tietoihin, joissa nykyinen järjestäjä- ja oppilaitostasoinen tieto korvataan yksilöpohjaisella tiedolla. Yksinomaan näillä perusteilla Tilastokeskukselle ei synny toivottuja taloudellisia hyötyjä Opetushallituksen ylläpitämän palvelun alkuvuosina, vaan pikemminkin Tilastokeskus tarvitsee lisäresursseja uusien keruu- ja käsittelyprosessien luomiseen. (s. 3) Ehdotetun lain mukaiset tietovarannot ja rekisterit eivät vielä pitäisi sisällään kaikkea julkisen valvonnan alaista koulutusta ja tutkintoja, esimerkiksi muiden ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvien koulutusten tietoja. Hankkeen jatkovalmistelussa tullaan arvioimaan tietosisältöjen laajentamista seuraavissa vaiheissa ja tähän liittyvien lakimuutosten tarvetta. Perusteltua on, että tietojärjestelmien ylläpitokustannukset katetaan niiden kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta, koska opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu ei ole tarkoitettu vain opetushallinnon hyödynnettäväksi. Hankkeen valmistelussa on oltu yhteistyössä keskeisten tiedon hyödyntäjien kanssa. Yhteistyötä on välttämätöntä edelleen jatkaa muun muassa Tilastokeskuksen lausunnoissa esitetyllä tavalla. Opetushallitus ei kuitenkaan vastaa siitä, miten eri viranomaistahot hyödyntävät opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla luovutettavia tietoja tai millaisia tietojärjestelmiä ne ylläpitävät omassa toiminnassaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuoja-asetuksen vaikutukset tähän esitykseen on myös tarpeellista arvioida. (s. 1) Lakiehdotuksen 10 :ssä ja 29 :ssä säädettäisiin tietojen luovuttamisesta edellä mainituista valtakunnallisista rekistereistä ja tietovarannoista ja niissä esitetään muutoksia perustuslakivaliokunnan vakiintuneeseen tulkintakäytäntöön. Näistä säännösehdotuksista ei ilmene yksilöidysti, mille eri viranomaisille tietoja voitaisiin luovuttaa edellä mainituista valtakunnallisista rekistereistä ja

7 tietovarannoista. Sen sijaan lakiehdotuksen 15 :ssä, 21 :ssä ja 26 :ssä on säädetty täsmällisesti tietojen luovuttamisesta. Esimerkiksi lakiehdotuksen 21 :stä ilmenee, mille viranomaisille tietoja voidaan luovuttaa sekä minkä lain mukaisten tehtävien hoitamista varten tietojen luovutus on mahdollista. Tietojen luovuttaminen vaikuttaisi voivan ainakin lakiehdotuksen perusteluista päätellen perustua myös yleislakina sovellettavan viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) annetun lain 16 :n 3 momenttiin, jos kyse on julkisuuslain perusteella julkisiksi arvioiduista tiedoista. Tietojen luovutus ei näin ollen näyttäisi perustuvan yksinomaan tietoja pyytävää viranomaista koskevassa erityislainsäädännössä oleviin tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin. Tietoja luovuttava rekisterinpitäjä joutuisi silloin arvioimaan, onko tietoja pyytävällä viranomaisella henkilötietolain mukainen oikeus käsitellä pyytämiään tietoja. Käytännössä kyse olisi aluksi henkilötietolain 8 :n tulkinnasta. Luovutettavien tietojen tulee myös olla tarpeellisia tietoja pyytävän viranomaisen laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen kannalta. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen alettua arvioitavaksi tulisi, onko luovutuksen saajalla 6 artiklan mukainen käsittelyoikeus vai voiko käsittelyoikeus perustua parhaillaan oikeusministeriössä valmisteltavaan tietosuojalakiin. Tietosuoja-asetuksen 6 artikla on yleisluonteisempi ja jättää enemmän tilaa harkinnalle kuin henkilötietolain 8. Tietojen luovuttamista koskevien edellytysten arviointi voisi silloin olla ainakin alkuvaiheessa haasteellisempaa kuin nykyään. (s. 1 2) Tietosuojavaltuutettu pitää tärkeänä, että tietojen luovuttamista koskevat säännökset ovat yksiselitteisiä. Näin vältetään myös käytännön laintulkintaongelmat. Avoimet luovutussäännökset yhdessä tietojen pysyvän säilyttämisen kanssa muodostavat riskin rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille. Tätä riskiä ei ole arvioitu tarkemmin lainvalmistelussa. (s. 2) Ehdotetuilla säännöksillä ei tosiasiallisesti laajennettaisi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavaksi ehdotettuja tietoja koskevia tiedonsaantioikeuksia voimassa olevan lainsäädännön mukaisista. Nykyisin mainittuja tietoja käsitellään ja luovutetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien paikallisista rekistereistä. Laissa ei tältä osin lueteltaisi nimeltä tahoja, joille tietoja voidaan luovuttaa, vaan viranomaisen tiedonsaantioikeus määräytyisi kyseistä viranomaista koskevan lainsäädännön ja sille säädettyjen tehtävien mukaan. Selvyyden vuoksi säädettäisiin vielä erikseen, että salassa pidettäviä tietoja voitaisiin luovuttaa tietovarannosta vain jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään. Lisäksi tietoja voitaisiin luovuttaa henkilön suostumuksen nojalla. Myöskään opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelua koskevilla säännöksillä ei laajennettaisi viranomaisten tai muiden tahojen tiedonsaantioikeuksia. Opetushallituksella ei palvelun kautta tapahtuvissa luovutuksissa olisi merkittävää asiallista harkintavaltaa sen suhteen, luovutetaanko pyydetyt tiedot vai ei. Ehdotetun luovutustehtävän voidaan näin ollen katsoa olevan tarkoin rajattu. Lakiehdotuksen 15, 21 ja 26 puolestaan vastaavat voimassa olevan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) asianomaisia säännöksiä. Julkisuuslain 13 :n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. Mainituista tiedoista on apua Opetushallituksen arvioidessa tietojen luovuttamista.

8 Kuten tietosuojavaltuutetun lausunnossakin todetaan, oikeusministeriön asettama TATTItyöryhmä selvittää tietosuoja-asetuksen jäsenvaltion lainsäädännölle jättämän kansallisen liikkumavaran antamat mahdollisuudet sekä esittää periaatteet liikkumavaran tarkoituksenmukaisesta käytöstä sekä koordinoida ja avustaa henkilötietojen käsittelystä annetun erityislainsäädännön tarkistamiseksi tehtävää lainvalmistelutyötä. Työryhmän työ on kesken eikä se vielä ole ryhtynyt toteuttamaan mainittua koordinointi- ja avustamistehtävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädäntö, mukaan lukien ehdotettu laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä, on tarpeen käydä läpi säädösten tietosuojaasetuksen mukaisuuden varmistamiseksi ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi. Lähtökohtaisesti tietosuoja-asetus mahdollistaa kuitenkin edelleen suhteellisen laajasti kansallisen lainsäädännön tilanteissa, joissa käsittely perustuu rekisterinpitäjän lakisääteisiin velvoitteisiin (6 artiklan 3 kohta). Suomen Lukiolaisten Liitto SLL katsoo, että sujuvan käytettävyyden näkökulmasta olisi hyvä, että opiskelijan olisi niin halutessaan mahdollisuus antaa valitsemiensa tietojen luovuttamiseen liittyvä suostumuksensa myös kolmannen osapuolen toteuttamassa palvelussa. Tietojen turvallisesta käsittelystä ja luovuttamisesta on huolehdittava, erityisesti alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla. (s. 1) Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry Opiskelijoiden tietoturvan kannalta rekisteri on mittava riski tietoturvahyökkäyksille, joten sen riittävästä tasosta tulee huolehtia ja Opetushallitukselle tulee myöntää tähän riittävät resurssit. Samalla myös rekisterin käyttöönottoa ennen sitä tulee testata tietoturvahyökkäyksiä vastaan, jolloin saadaan kohtuullinen varmuus järjestelmän kestävyydestä. Samoin SAKKI ry kehottaa mahdollisten tietoturvariskien avoimesta tiedottamisesta rekisterissä oleville, jotta heidän oikeutensa rekisterin käyttäjinä toteutuvat. (s. 2) Lain perusteluissa ei juuri puhuta alaikäisen opiskelijan ja tämän huoltajan asemasta. SAKKI ry ehdottaakin siksi, että lain valmistelussa ja käyttöönotossa tulisi vielä kirjata selkeästi huoltajan oikeus tarkastella alaikäisen rekisteriin kuuluvan tietoja. Mikäli tavoitteena ei ole myöntää huoltajalle oikeutta tarkastella alaikäisen huollettavansa tietoja, tulisi tämäkin kirjata esitykseen. Myös rekisterin käyttöönoton yhteydessä SAKKI ry kehottaa rekisterin ylläpitäjille selkeät toimintaohjeet, miten menetellä alaikäisten rekisteriin kuuluvien osalta. (s. 2) Myös opetus- ja kulttuuriministeriö pitää keskeisenä, että valmisteltaessa uusia tietojärjestelmiä huolehditaan riittävästä tietoturvan tasosta. Koski-palvelun arkkitehtuurille ja tekniselle toteutukselle on Opetushallituksessa tehty kaksi tietoturva-auditointia, jossa on huomioitu tärkeimmät tietoturva-uhat ja niihin varautuminen. Auditointien havaintojen pohjalta palveluun on tehty tarvittavia muutoksia. Tietoturva-auditointeja on tarkoitus tehdä säännöllisesti myös jatkossa. Alaikäisten ja muiden vajaavaltaisten henkilöiden osalta on noudatettava asiaa koskevia säännöksiä, kuten hallintolain 14 :ää, jonka pääsäännön mukaan vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Ehdotetun lain 29 :n 5 momentin mukaan henkilö voisi opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelussa antaa yksilöidyn suostumuksensa rekisterissä tai tietovarannossa olevan tiedon luovuttamiseen. Hankkeen jatkovalmistelun yhteydessä voidaan selvittää

9 mahdollisuutta antaa tietojen luovuttamiseen liittyvä suostumus kolmannen osapuolen toteuttamassa palvelussa.