Jyrki Lohi. Väinö Hämäläinen Taidemaalarin elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyrki Lohi. Väinö Hämäläinen Taidemaalarin elämä"

Transkriptio

1 1 Jyrki Lohi Väinö Hämäläinen Taidemaalarin elämä Taideteosvalokuvat Harri Silander Kirjan taitto ja ulkoasu Markus Itkonen Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005 Kirjaa saa SKS:n kirjakaupasta Maariankatu 3, puh tai kirjakaupoista ainakin tilaamalla. Seuraavassa runsas kolmannes kirjan tekstistä ja se sisältää Väinö Hämäläisen ( ) vaiheet vuoden 1905 paikkeille. Kirjaversiossa on 60 värikuvaa taiteilijan teoksista sekä runsaasti mustavalkoisia kuvia. Kirjassa on myös lopussa lähdetiedot ja viitteet. Nettiversion sisällys JOHDANNOKSI... 2 LAPSUUDEN KOTI JA PERHE... 3 SUKUTAUSTA... 6 HÄMÄLÄISET SAVON TAKAMAILLA... 6 LAURI HÄMÄLÄINEN SAVUPIRTISTÄ SÄÄTYLÄISEKSI... 7 KOULUVUODET...10 ALBERT GEBHARD HÄMÄLÄISEN PERHEESEEN...14 SUOMALAINEN YLIOPPILAS...19 MUSIIKKI, ARKKITEHTUURI VAI KUVATAIDE...22 TAIDEOPINNOT ATENEUMISSA...28

2 2 PARIISI JA MAAILMANNÄYTTELYN ILMAPIIRI...32 TAAS TUHAT VUOTTA...35 TAITEILIJA KOTIMAAN MAISEMISSA...37 HÄMEESSÄ JA UUKUNIEMELLÄ...37 KUIVAJÄRVEN TORPASSA...37 SORTAVALAN MYLLYKYLÄSSÄ JA LOPELLA...39 ITALIASSA RENESSANSSIMESTARIEN JÄLJILLÄ...45 ASEMA TAITEILIJANA VAHVISTUU...50 PERHEEN PERUSTAMINEN...54 Johdannoksi Hohtavia talvimaisemia. Rauhallisesti virtaavaa vettä. Kosken vaikuttavia kuohuja. Auringon välkettä järven pinnalla. Lapsia leikkimässä kesäisellä hiekkarannalla. Kansanihmisiä arkiaskareissaan. Siinä välähdyksiä taidemaalari Väinö Hämäläisen ( ) aiheista, jotka 1900 luvun alkuvuosikymmeninä tekivät hänet taiteilijana tunnetuksi ja rakastetuksi taidetta seuraavalla yleisölle ja taidetta ostaville kodeille. Vielä useammat tunsivat hänet piirtäjänä ja kuvittajana. Väinö Hämäläinen ei ollut kansan syvistä riveistä ponnistanut taiteilija. Hän syntyi kulttuurikotiin, taiteilijakotiin, jossa taide kuitenkin ilmeni musiikkina. Musiikkitaiteilijaksi Hämäläinen itsekin aikoi, mutta tietyt sattumukset muuttivat urasuunnitelmat. Musiikki säilyi kuitenkin niin voimakkaana harrastuksena, että sitä voi luonnehtia hänelle välttämättömyydeksi. Väinö Hämäläisen kerrotaan sanoneen, että hän on syntynyt liian myöhään. Hän tarkoitti sitä, että häntä kymmenkunta vuotta vanhempien taiteilijoiden joukko jätti varjoonsa nuorempansa. Eero Järnefelt, Akseli Gallen Kallela ja Pekka Halonen olivat 1860 luvulla syntyneitä, ja Hämäläisen aloittaessa taiteilijauransa he olivat jo voimalla murtautuneet yleiseen tietoisuuteen. Näiden kultakauden mestareiden varjosta Hämäläinen kärsi koko uransa ajan, varsinkin kun hän aihevalinnoissaan ja aiheen käsittelytavassaan muistutti sekä Järnefeltiä että Halosta. Toisaalta Väinö Hämäläinen oli persoonaltaan liian konservatiivinen, jotta hän olisi voinut tempautua selkeästi mukaan taiteen moderneihin virtoihin. Väinö Hämäläinen ei kehittänyt selkeää omaperäistä tyyliä, joskin hänen teoksensa taiteentuntijalle erottuvat hämäläismäisinä tiettyine persoonallisine piirteineen. Väinö Hämäläinen ei juossut muotivirtausten perässä, joskaan hän ei täysin niitä jättänyt huomiotta. Joidenkin kokeiluiden jälkeen hän kuitenkin aina palasi omalle tielleen.

3 3 Väinö Hämäläisestä voi sanoa kahdessakin mielessä, että hän oli kodin maalari. Ensiksikin hän viihtyi kodissa ja perhepiirissä, otti sieltä ja lähiympäristöstä aiheitaan. Hänen lapsikuvansa tulkitsivat lasten maailmaa osuvasti ja herkästi. Toisaalta Hämäläinen oli koko uransa taidemaalari, jonka teoksia mielellään hankittiin koteihin. Hän oli taiteilijana helppotajuinen, helposti lähestyttävä ja ennen kaikkea hänet koettiin suomalaisen luonnon taitavaksi tulkiksi. Samalla hän oli teknisesti taitava ja täysipainoinen taiteilija. Väinö Hämäläisen taiteilijasieluun tunkeutuminen on ongelmallista. Häneltä on säilynyt varsin vähän kirjallista aineistoa. Säilyneissä kirjeissään taiteilija kertoo etupäässä arkipäivän asioista. Hän ei juuri kirjoita maalauksistaan puhumattakaan, että hän selittäisi tai tulkitsisi niitä. Tämä tulkinta ja selittäminen jää hänen teoksiensa katsojille ja tutkijoille. Hämäläinen oli luonteeltaan vaatimaton ja suora. Hän ei pitänyt meteliä itsestään, vaan antoi teostensa puhua puolestaan. Toisaalta, jos ne huomattiin ja niitä kiitettiin, se toi hänelle tyydytystä. Lapsuuden koti ja perhe Väinö Hämäläinen syntyi Helsingissä urkuri Lauri Hämäläisen ja Emma Kekonin vanhimpana lapsena Perhe oli hyvin toimeentuleva. Isä kuului ensimmäisen polven suomalaiskansalliseen sivistyneistöön ja oli Vanhan kirkon urkuri ja monipuolinen musiikkimies. Äiti oli pappiskodissa varttunut ja miestään 20 vuotta nuorempi. Kasteessa poika sai nimet Väinö Aleksanteri. Väinö oli sen ajan suosituimpia nimiä ja heijasteli perheen kuulumista suomalais kansalliseen sivistyneistöön. Tuskinpa Aleksanteri nimen valintakaan oli sattumanvarainen. Elettiinhän Aleksanteri II:n aikaa, ja keisari suuriruhtinaan suopeus Suomea kohtaan oli tullut monin tavoin ilmi. Perhe kasvoi ja siihen syntyi vielä kolme tytärtä: Siviä 1877, Hilja 1879 ja Armi Hämäläisille syntyi myös kaksi poikaa. Heistä toinen, 1882 syntynyt, kuoli 9 kuukauden ikäisenä ja toinen, 1884 syntynyt poika noin puolivuotiaana. Aikakauden suuri lapsikuolleisuus vaati veronsa myös hyvin toimeentulevassa Hämäläisen perheessä. Hämäläisen perhe asui Wladimirinkatu (nyk. Kalevankatu) 17:ssä. Asunto oli hankittu, kun perheeseen odotettiin esikoista. Tontilla oli ollut tulipalo, joka oli tuhonnut rakennuksia. Jäljelle oli jäänyt pikku pykninki neljän huoneen, kyökin ja lämpimän tampurin kanssa. Lauri Hämäläinen osti tämän tontin ja talon vuoden 1876 alussa. Tontin tuhojen vuoksi kauppahinta oli alhainen, markkaa, mikä vastasi hyväpalkkaisen virkamiehen 3 4 vuoden vuosipalkkaa. Urkurin taloudellinen asema oli vahva. Auttavaisena hän oli lainannut rahaa ystävilleen ja tuttavilleen, mutta joutui talokaupan takia perimään lainoja takaisin. Iso on summa että näin hetikohta hankkia, saas nähdä mistä se tulee. Olen kaikillen velkamiehilleni kirjoittanut ankaroita kirjeitä että toukokuun aikana laittasivat rahat. Johan sekin nousisi kaheksaan tuhanteen jos kaikki maksaisivat.

4 4 Hämäläisten Wladimirinkadun kodin lähinaapureissa asui runsaasti kulttuurihenkilöitä. Asessori Alfred Blomstedt asui perheineen naapuritalossa. Alfred Blomstedtin pojista Väinö soitti viulua. Hänestä tuli myöhemmin taidemaalari. Wladimirinkatu 21:ssa asui Fredrik Pacius, ja samassa talossa antoi musiikinopetusta Martin Wegelius. Lauri Hämäläisen monet toimet jättivät lasten huoltamis ja kasvattamisvastuun Emmalle. Kuten säätyläisperheessä oli tavallista, kodissa oli palveluskuntaa. Väinö poika eli varhaislapsuuden ilmeisen terveenä. Täällä olemme eläneet tervennä ja ei ole mitään erinomaista tapahtunut. Väinökin on niin vaurastunut, kirjoitti Lauri Hämäläinen veljelleen keväällä Lapsia pidettiin kurissa, eikä vitsaakaan tottelemattomuudesta säästetty. Emma Hämäläisellä oli tapana kurittomuuden jälkeen ilmoittaa, että tästä tulee illalla vitsaa. Lapset toivoivat, että illan tullen äiti olisi asian unohtanut tai leppynyt. Mutta eipäs vain. Illalla kuritettiin, kun oli kerran luvattu. Joskus joutui Väinökin pitelemään nuorempaa sisartaan Hiljaa kiinni, jotta äidin antama kuritus onnistuisi. Ja se harmitti tyttöä enemmän kuin selkäsauna. Tuskin lastenkasvatusmenetelmät kuitenkaan poikkesivat aikakauden yleisistä tavoista. Lasten keskinäiset välit olivat yleensä hyvät. Armi nuorimpana kyllä muistaa saaneensa osakseen kiusoittelua. Hän on muistellut Väinön kulkeneen huoneessa kädet levällään hokien: Pusu, pusu, pusu. Joskus annoin, joskus en, toteaa Armi muistelmissaan. Väinö kertoi 9 vuotta nuoremmalle sisarelleen satuja ja oli hyvä keksimään niitä. Perheen lapset saivat jo nuorena totutella seuraelämään. Kotona kävi vieraita, ja Hämäläisiä kutsuttiin vieraisille. Lasten muistiin jäi erityisesti läheinen tuttavuussuhde leipomo ja kahvilayrittäjä Fredrik Ekbergin perheeseen. Hämäläisten vanhimmat lapsetkin kutsuttiin silloin tällöin hienoille päivällisille Ekbergien kotiin Aleksanterinkadulle. Siellä edeskäyvät tarjoilivat frakeissa valkoiset käsineet käsissään. Väinö pääsi vuotiaana isänsä kanssa oopperaesityksiin. Helsingissä oli alkanut 1873 Suomalaisen teatterin yhteydessä myös oopperatoiminta. Lauri Hämäläinen oli suuri oopperan ystävä. Hän joutui aluksi käymään esityksissä yksin, koska Emma rouvan uskonnollinen vakaumus ei sallinut teatterissa tai oopperassa käyntejä. Konserteissa hän kyllä kävi mielellään. Ooppera ei taloudellisista syitä pystynyt toimimaan Helsingissä kovin pitkään, mutta yksityisin voimin esitettiin oopperoita silloin tällöin. Oskar Merikanto tuli Lauri Hämäläisen oppilaaksi 9 vuotiaana. Pian opettaja oppilassuhde muuttui niin kiinteäksi, että Oskar poika oli lähes päivittäin Hämäläisten kodissa. Merikanto oli keskeyttänyt oppikoulun kuudennella luokalla ja tähtäsi täysillä musiikkimiehen uralle. Lauri Hämäläinen tunnisti nuorukaisen lahjakkuuden ja teki paljon auttaakseen parasta oppilastaan. Hän järjesti rahankeräyksen ja sai siten hankituksi Merikannolle pianon. Maksuja hän ei opetuksestaan Oskarilta perinyt. Toisaalta Oskar saattoi pian myös olla avuksi opettajalleen ja toimia hänen sijaisenaan urkujensoittajana jumalanpalveluksissa. Merikannon asema Hämäläisillä lähenteli perheenjäsenen asemaa, ja hän seurasi useana kesänä isäntäväkeään kesälomamatkoille Rautalammille. Hämäläisten perhevalokuvassa hän oli myös mukana. Oskar Merikanto piti Lauri Hämäläistä henkisenä isänään ja muisteli häntä myöhemmin suurella rakkaudella. Oskar oli kahdeksan vuotta Väinöä vanhempi, eikä leikki tai toveruussuhdetta syntynyt. Kuitenkin Merikanto viihtyi hyvin Hämäläisten lasten parissa, ja Väinö saattoi nähdä hänessä eräänlaisen isonveljen hahmon. Merikannon asemaa perheessä kuvaa sekin,

5 5 että kun nuorin lapsi Armi syntyi, 17 vuotiaasta Oskarista tuli Armin kummi. Kun Merikanto lähti Saksaan opiskelemaan, Lauri Hämäläinen lainasi hänelle huomattavan summan, 2000 markkaa. Lauri Hämäläinen ryhtyi monien toimiensa lisäksi rakennushankkeisiin. Hän rakennutti asuintalonsa tontille kivitalon, joka valmistui Muutaman vuoden kuluttua hän myi koko tontin rakennuksineen sievoisella voitolla ja ryhtyi miettimään vielä muhkeamman talon rakentamista. Vuosina perhe asui vuokralla parissakin paikassa, muun muassa Bulevardilla. Urkuri osti sitten Helsingin kaupungilta tontin Yrjönkatu 2:sta vajaan markan kauppahinnalla. Suunnittelijaksi palkattiin nuori aloitteleva arkkitehti Selim A. Lindqvist, joka vuosikymmenen kuluessa kohosi maamme arkkitehtikunnan huippujoukkoon. Lindqvist teki tässä uransa ensimmäisessä rakennuskohteessa yhteistyötä ammattikunnassaan arvostetun rakennusmestari Elia Heikelin kanssa. Hämäläisen perhe muutti Yrjönkadun tonttia vastapäätä olevaan taloon vuokralle. Yrjönkatu 1 oli kaksikerroksinen puutalo, jonka ensimmäinen kerros oli Hämäläisten käytössä. Sieltä saattoi hyvin valvoa vastapäisen tontin rakennushanketta. Arkkitehti Selim A. Lindqvist suunnitteli tontille nelikerroksisen uusrenessanssitalon, jossa jokaisessa kerroksessa oli kaksi suurta huoneistoa. Kunkin huoneiston pinta ala lähenteli 200 neliömetriä. Niissä oli erityisen upeat kadunpuoleiset, noin 40 neliömetrin suuruiset kulmahuoneet. Rakennuksessa oli myös pohjakerros, jossa aputilojen lisäksi oli yksi asuinhuoneisto. Rakennustyöt alkoivat vuoden 1888 alussa. Yrjönkadun ja Ratakadun kulma sai yhtenäisen asun, koska pian alettiin rakentaa myös Ratakadun puolelle Lindqvistin suunnittelemaa taloa. Se sulautui niin Hämäläisen taloon, että talojen rajakohtaa oli vaikea havaita. Myöhemmin 1970 luvulla rakennuksien sisätilat yhdistettiin, ja ne ovat nykyisin toimistokäytössä. Lauri Hämäläinen oli kotoisin Savosta Rautalammilta. Hän hankki 1875 omistukseensa syntymäpitäjänsä kirkonkylän kupeesta Koskipään pienen tilan rakennuksineen. Paikka oli Konneveden suuntaan kulkevan maantien varrella ja siinä oli suurehko maantien suuntainen päärakennus ja kaksi muuta rakennusta. Niistä toisessa oli vähän aikaa toiminut paikallinen tulitikkutehdas. Pihapiiriä elävöitti vuolas puro, jossa talon kohdalla oli pieni koski. Koskipää hankittiin kesänviettopaikaksi. Lauri Hämäläinen oli kaiken aikaa pitänyt tiiviitä suhteita kotipaikkakuntaansa, vanhempiinsa ja muihin siellä oleviin sukulaisiinsa. Kesänvietto Rautalammilla oli jokavuotista. Matkanteko sinne vei aikaa ja oli hankalaa pienten lasten takia. Junalla päästiin vain Lahteen asti, missä siirryttiin sisävesilaivaan, jolla matkaa tehtiin Vesijärveä ja Päijännettä pitkin Jyväskylään. Siellä oli talvisäilössä perheen häälahjaksi saamat vaunut, joilla matka jatkui. Matkalla yövyttiin sukulaisissa tai majataloissa. Veräjäportteja oli lukemattomia, ja portinavaajapojille ja tytöille annettiin pikkurahaa. Matkan loppuvaiheessa Rautalammilla poikettiin Pirkkalan taloon, jossa Laurin vanhemmat ja veljen perhe elivät. Laurin isä, Johan Gabriel Hämäläinen kuoli 1881 ja äiti Anna Leena Siten Väinö saattoi liittää varhaisiin lapsuudenmuistoihinsa isoisänsä ja vielä selvemmin kauemmin eläneen isoäitinsä. Matka Rautalammille tuli paljon helpommaksi vuodesta 1889 lähtien, jolloin Savon rata valmistui. Suonenjoen rautatieasemalta Rautalammille kertyi matkaa runsaat 20 kilometriä. Koskipäässä lomaillessaan Lauri Hämäläinen soitti aamuisin tunnin viulua pitääkseen yllä soittotekniikkaansa. Kesäpaikassa oli myös piano, jolla musisoitiin usein. Laurin ja Emman

6 6 harrastuksiin kuului myös pieni puutarha. Kätevänä sepän poikana Lauri Hämäläinen valmisti puutarhaan suihkukaivon ja altaan, joka sai vetensä pihan poikki virtaavasta purosta. Sitä käytettiin lähinnä sunnuntaisin. Se näkyi viereiselle maantielle, missä ohikulkeva kirkkoväki pysähtyi sitä ihailemaan. Laurin veli Matti Lohi oli valittu Rautalammin kirkonkylän kansakoulun opettajaksi Kansakoulu, jossa Matti perheineen myös asui, oli lähellä Koskipäätä, ja veljekset olivatkin paljon yhdessä. Molemmat olivat innokkaita shakinpelaajia ja saattoivat viettää pitkiä aikoja pelilautansa äärellä. Koskipäähän kutsuttiin myös vieraita. Kuten ainakin herrasväen kutsuilla miespuolisille vieraille tarjottiin boolia tavallisesti isännän tekemää ja naisille viiniä. Seurustelun lomassa Rautalammin seurapiiriväki sai kuulla korkeatasoista musiikkia. Lauri Hämäläinen soitti viululla konserttikappaleita Emma rouvan säestäessä pianolla. Välillä isäntä innostui taitavasti improvisoimaan eli fantiseeraamaan pianolla. Myös kesäjuhlilla paikkakunnan väki ja kesävieraat tapasivat toisiaan. Rautalammin kirkkoon saatiin pitkän odotuksen jälkeen urut. Sunnuntaina urut vihittiin käyttöön Hämäläisen soittaessa. Kansaa oli niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet suureen kirkkoon. Hämäläisen perheen lapset puuhasivat kesäisin Rautalammilla omiaan. Heillä oli seuraa toisistaan, mutta he löysivät sieltä myös leikkitovereita. Matti Lohella oli useitakin tyttäriä, jotka olivat suunnilleen samanikäisiä kuin Hämäläisten lapset. Opettajan pojat olivat kuitenkin selvästi nuorempia. Väinön sisaret tutustuivat ja ystävystyivät kanttori Aapeli Hytösen tyttäriin. Lähipiirissä ei ollut Väinön ikäisiä leikkitovereiksi sopivia poikia. Pirkkalaankin oli pitkä matka. Hämäläisen perheen tyttäret solmivatkin enemmän kestäviä henkilökohtaisia suhteita paikkakuntalaisiin kuin Väinö. Väinö viihtyi kuitenkin hyvin Rautalammilla lapsuuskesinään. Savon murre, jota hänen isänsä yleensä puhui, sai vahvistusta Rautalammilla olosta. Joissakin aikuisiän kirjeissä Väinö joskus kirjakieltä kirjoittaessaan heitti leikillisesti väliin lauseen tai pari Savon murteella. Sukutausta Hämäläiset Savon takamailla Taidemaalari Väinö Hämäläisen isä, Lauri, oli syntynyt torppari ja seppä Johan Gabriel Hämäläisen ja Anna Leena Pynnösen perheen neljäntenä lapsena Rautalammin Siikakosken kylän Autiomäen torpassa. Vahvantuntuinen perimätieto kertoo, että Anna Leena oli lähtenyt aamulla marjametsään. Synnytys oli käynnistynyt siellä, ja kun metsässä iltaan asti viipynyt marjastaja palasi kotiväen jo huolestuneena odottaessa, hän oli käärinyt metsässä synnyttämänsä poikavauvan hameeseensa. Laurin isä ja Väinön isoisä Johan Gabriel Hämäläinen oli syntynyt 1800 Laukaassa, joka aikaisemmin oli kuulunut Suur Rautalammin pitäjään. Koti oli Lohilahti tilasta lohkottu Anttila. Tämä seutu kuuluu nykyisen kuntajaon mukaan Sumiaisiin. Sukunimi Hämäläinen johtunee siitä, että luvun asutuksen laajentuessa Rautalammin takamaille useimmat uudisasukkaat olivat savolaisia, mutta Hämeestäkin oli joitakin tulijoita. i Johan Gabriel Hämäläinen muutti vuoden 1820 paikkeilla kotoaan Rautalammin Siikakosken

7 7 kylään. Muuttomatka ei ollut pitkä linnuntietä runsaat 20 kilometriä. Siikakoski oli Konnevesi järven länsilaidalla, josta maanteitse oli matkaa Rautalammin kirkolle 40 kilometriä, vesiteitse, jota kirkkomatkoilla käytettiin, matka oli hieman lyhyempi. Nykyisin Siikakoski kuuluu Konneveden kuntaan, joka erotettiin Rautalammista Johan Gabriel Hämäläisen vaimo Anna Leena Pynnönen oli Pynnölän taloon kuuluvan Pirkkalan torpparin tytär. Nuoripari sai asuttavakseen talon tiluksiin kuuluvan toisen torpan, Autiomäen. Omassa käytössä oli vähän peltoa; leivän jatketta Hämäläinen hankki tekemällä sepäntöitä, jotka sujuivat taidokkaasti. Lapsia syntyi perheeseen kaikkiaan kymmenen. Elämä oli kovaa, ja sitä rasitti päivätyövelvollisuus Pynnölään. Johan Gabriel Hämäläisen kohdalla voidaan puhua alenevasta säätykierrosta, olihan talollisen pojasta tullut torppari. Ilmiö oli kuitenkin tavanomainen luvun Suomessa. Väkiluvun kasvu oli erittäin ripeää, ja talonpoikaistalojen nuorimmille pojille oli tarjolla vain torpparinpaikkoja jos niitäkään. Kuitenkin Väinön isoisä Johan Gabriel Hämäläinen poikkesi tuon ajan torpparista siinä, että hän oli paitsi luku niin myös kirjoitustaitoinen. Perimätieto mainitsee, että hän olisi osannut jonkin verran ruotsin kieltäkin. Voisi olettaa, että nämä taidot oli hänelle opettanut hänen Hedvig äitinsä. Väinö Hämäläisen isoisän Johan Gabriel Hämäläisen esipolvissa on äidin puolelta säätyläisiä ja jopa useankin aatelisuvun jäseniä. Johan Gabrielin äiti Hedvig Schavon oli syntynyt ruotujakoisen sotaväen aliupseerin tyttärenä ja kasvanut sotilasvirkatalossa. Hedvigin isoäiti oli jalosukuinen Anna Margareta von der Pahlen, jonka esivanhemmista löytyy muun muassa sukunimiä de la Motte ja Munck af Fulkila. ii Perimätiedon mukaan Laukaassa kerrottiin, että Hedvig Schavon olisi ollut kuningas Kustaa III:n avioton tytär. Ehkä tämänkaltainen legenda saattoi syntyä siitä, että Hedvig Schavon taustaltaan, esivanhemmiltaan ja ehkä tavoiltaankin poikkesi paikallisesta talonpoikaisväestöstä. Johan Gabrielin sepäntaitoja tarvittiin Rautalammin 1845 valmistuneen kirkon viimeistelyyn. Kirkon suunnittelija oli Carl Alexander Engel, Carl Ludvig Engelin poika, joka kuoli 25 vuotiaana ehtimättä nähdä kirkkoa valmiina. Hämäläinen sai tehtäväkseen valmistaa katolta vettä ohjaavat syöksytorvet. Muutamaa vuotta myöhemmin iso kirkonkello halkesi, jolloin Johan Gabriel Hämäläinen tarjoutui korjaamaan kellon viilaamalla ja juottamalla. Korjauksen kestävyyttä kuitenkin epäiltiin, ja seurakunta päättikin hankkia aivan uuden kirkonkellon. Aktiivisuus kirkonrakentamisessa osoittaa, että Johan Gabriel Hämäläinen oli aikaansa seuraava ja tilaisuuksiin tarttuva. Hämäläisen perhe siirtyi joskus 1850 luvulla Autiomäkeä suurempaan Pirkkalan torppaan. Pirkkalakin oli vailla uuneja oleva savupirtti, johon uunit rakennettiin laajennuksen yhteydessä myöhemmin. Oli selvää, että Johan Gabriel Hämäläisen perheen lapsien täytyi hankkia vartuttuaan elantonsa jossakin muualla kuin pienen torpan piirissä. Perheen pojat olivat musikaalisia ja harrastivat soittamista itse valmistamillaan instrumenteilla. Pojat muodostivat yhtyeen, joka soitti häissä ja muissa tilaisuuksissa Rautalammilla ja lähipitäjissä. Lohipoikien taitavaa soitantoa perimätieto muisteli kauan jälkeenpäin. Musikanttien nimi oli heijastusta suvun kotipaikasta, Lohilahdesta. Lauri Hämäläinen savupirtistä säätyläiseksi Väinö Hämäläisen isän Laurin ura oli harvinainen, sillä se johti savupirtistä Tukholman kuninkaalliseen musiikkiakatemiaan ja sen jälkeen tunnetuksi urkuriksi, musiikinopettajaksi ja säveltäjäksi. Lauri jatkoi kotona alkanutta musiikin harrastusta innokkaasti. Hän lähti kiertelemään Suomea viulu mukanaan ja päätyi lopulta Ouluun, missä hän pääsi sotaväen

8 8 soittokuntaan. Sen kapellimestari oli Laurin ensimmäinen musiikinopettaja. Viulunsoittajana Lauri Hämäläinen kehittyi huomiota herättävän taitavaksi. Joidenkin musiikinystävien piirissä heräsi halu auttaa häntä kehittämään edelleen lahjojaan. Hänelle kerättiin rahaa ja häntä kannustettiin hankkimaan opiskelupaikka Tukholmassa. Lauri Hämäläinen matkustikin Tukholmaan ja osallistui siellä 1860 musiikkiakatemian pääsykokeisiin. Sisäänpääsy ei ollut mutkaton asia. Korkea arvoinen raati joukossa vanhan tradition perusteella kuningas Kaarle XV tutki hakijoiden taidot. Hämäläisen musikaaliset kyvyt olivat erinomaiset, mutta hänen muut tietonsa ja oppineisuutensa kovin puutteellista. Hänet kuitenkin hyväksyttiin musiikkiakatemian oppilaaksi. Opiskelu oli varsinkin alussa rankkaa, ja hän joutui elämään hyvin puutteellisissa oloissa. Lauri Hämäläinen joutui välillä keskeyttämään Tukholman opintonsa ja kävi Suomessa hankkimassa rahaa. Hän antoi Suomessa konsertteja ja toimi opettajana. Hän anoi ja saikin opiskeluunsa senaatin apurahoja Tukholman musiikkiakatemian opettajien hyvien lausuntojen tukemana. Hän sisällytti opintoihinsa poikkeuksellisen paljon aineita ja suoritti ne kiitettävästi. Musiikkiakatemia antoi hänelle menestyksestä kahtena peräkkäisenä vuonna kunniapalkinnon ja kultaisen mitalin. Armi tytär tutki myöhemmin isänsä vaiheita ja on kertonut käynnistään Tukholman musiikkiakatemiassa Armin siellä tapaama laitoksen kirjastonhoitaja oli kuullut kauan sitten opiskelleesta Lauri Hämäläisestä. Kirjastonhoitaja oli todennut, että suomalainen mökinpoika, joka oli osoittanut poikkeuksellista tarmoa ja ahkeruutta, ei ollut mikään tavallinen ilmiö. Lauri Hämäläinen palasi Tukholmasta helmikuussa 1866 laukussaan musiikkitirehtöörin todistus. Hän toi mukanaan Tukholmasta ostamansa ihmekapistuksen, posetiivin, josta oli myöhemmin vielä paljon iloa hänen Väinö pojalleen. Mukana oli myös uusi keksintö, öljylamppu, joka vietiin Laurin vanhemmille Pirkkalaan. Öljylamppu on mainittu Savon ensimmäiseksi. Lamppuöljyä oli vain pullollinen, mistä seurasi, että lamppu pian joutui hyllylle käyttämättömänä moneksi vuodeksi. Olipa Laurilla kotiväellensä toinenkin pullotuominen: konjakkia, johon äiti Anna Leena ihastui niin, että Laurin piti sitä tuoda tuliaisina myöhemminkin. Palattuaan Suomeen Lauri Hämäläisellä oli musiikkimiehenä sellaista tunnettavuutta, että elannon hankkiminen musiikin avulla onnistui hyvin. Vähän aikaa hän oli Viipurin sotaväen soittokunnan kapellimestarina. Hän siirtyi Helsinkiin 1867 ja kertoi veljelleen: Olen laulunopettaja kolmessa skoulussa ja Viaporin Luterilaisessa kirkossa urkuristi. Työtä riitti, mutta se koostui monenlaisista tehtävistä. Hämäläinen asui vuodesta 1869 Aleksanterinkatu 16:ssa, talossa, joka on edelleenkin olemassa ja on Helsingin vanhimman talon, Sederholmin talon vieressä. iii Lauri Hämäläinen antoi yksityistä musiikinopetusta, eikä pian voinut ottaa ohjaukseensa kaikkia halukkaita. Lisäksi hän viritti pianoja ja tarkasti urkuja. Helsingissä oli vielä 1800 luvun loppupuolella vain yksi evankelis luterilainen seurakunta, johon niin suomenkieliset kuin ruotsinkielisetkin kuuluivat. Seurakunnalla oli kaksi kirkkoa, Nikolain kirkko nykyisin tuomiokirkko ja Vanha kirkko. Lauri Hämäläinen valittiin Vanhan kirkon urkuriksi Palkaksi hän sai vuodessa 120 tynnyriä viljaa, mikä kuitenkin maksettiin rahana hintataulukkojen mukaisesti. Urkurin asema toi Lauri Hämäläiselle tärkeän aseman Helsingin musiikkielämässä varsinkin, kun hänen toimeliaisuutensa ulottui viranhoidon lisäksi monelle taholle. Sivutoimisesti Hämäläinen toimi myös Helsingin lukkari urkurikoulun opettajana 1880 luvulla.

9 9 Osan Lauri Hämäläisen ajasta vei sävellystyö. Hän sävelsi yksinlauluja, joista suuri osa on kadonnut. Lisäksi hän sävelsi muutamia marsseja, mm syntyi Turun marssi. On mahdollista, että 30 vuotisen sodan marssi olisi Lauri Hämäläisen tekemä. Marssi ei ole 1600 luvulta, johon sen nimi viittaa, vaan se syntynyt 1800 luvun puolivälin jälkeen. Huomatuimmat Hämäläisen sävellykset ovat kirkkomusiikkia. Hän julkaisi 1878 nimellä Helmivyö kokoelman preludioita ja koraaleja kirkkoa ja koulua varten sekä samana vuonna kaksiosaisen teoksen Urkumusiikkia kirkkoa varten. Lauri Hämäläinen oli myös kiinnostunut kansanmusiikista ja kansantansseista ja julkaisi niistä keräämänsä kokoelman. Lauri Hämäläinen oli puutetta ja suoranaista nälkääkin nähneenä noussut savupirtistä suomalaiseen sivistyneistöön. Hän oli saanut kanssaihmisiltään kannustusta ja jonkin verran apuakin, mutta nousu oli tapahtunut ennen kaikkea hänen oman tarmonsa ja ahkeruutensa avulla. Kun Lauri Hämäläinen vaurastui, hän halusi auttaa häntä lähellä olevia. Siitä on lukuisia esimerkkejä. Hänellä oli tapana sanoa: Minä tiedän mitä on nälkä ja puute. Rautalammin Pirkkalaan jääneet vanhemmat ja veljet elivät varsin puutteellista elämää. Lauri Hämäläinen auttoi heitä monin tavoin. Hän hankki omistukseensa sen osan Pynnölän tilaa, jossa Pirkkala oli, ja siirsi sen sitten edullisesti Erkki veljelleen. Lauri Hämäläisen veljistä oli läheisin Matti, joka oli häntä 15 vuotta nuorempi. Matilla oli lukumiehen lahjoja, ja Laurin kannustamana ja osin avustamana Matti alkoi opiskella Jyväskylän seminaarissa Nyt lähetän sullen 30 markkaa että pääset alkuun Seminariumissa. Kyllä minä aina koitan huolta pitää ettei sun tarvihte kärsiä rahan puutetta kovin paljon, Lauri kirjoitti veljelleen. Lauri ja Matti Hämäläinen pohtivat yhdessä Lohi sukunimen käyttöön ottamista. Perusteena oli suvun vanha kotipaikka Lohilahti ja se että veljessarjaa oli kutsuttu Lohipojiksi. Hämäläinen nimi katsottiin myös turhan yleiseksi. Lopputulos oli kuitenkin se, että vain Matti muutti nimensä Loheksi. Lauri kirjoitti silloin Pieksämäellä asuvalle veljelleen: Lohi on kyllä lyhempi kuin Hämäläinen vaan kun minä olen oikein miettinyt asiata niin on mielestäni lapsellista että muuttaisi, varsinni kun minun nimeni on jo yleisesti joka paikassa tuttu. Kyllä se tosi on, että Hämäläisiä löytyy paljon talonpoikia varsinkin Pieksämäellä, vaan ei siitä auta huoliminen. Lauri Hämäläinen oli tuolloin yli 40 vuotias ja oli saanut musiikkimiehenä nimensä tunnetuksi, ja sillä oli tietty mainosarvo. Matti veli oli silloin vasta uransa alussa, johon tilanteeseen nimenmuutto sopi paljon paremmin. Lauri Hämäläinen eleli poikamiehenä varttuneeseen ikään asti. En ole saanut vielä morsianta enkä ole vielä ehtinytkään, kirjoitti Lauri Matille iv Matti ehti ennen häntä avioon Juuri sinä vuonna Laurilla oli avioitumishankkeita, ja hänen tähtäimessään oli Hollolan pappiskodin tytär Hanna Lang. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. Lauri Hämäläinen tutustui Haukiputaan pappilan kasvattityttäreen Emma Kekoniin. Hämäläisellä oli todennäköisesti asiaa Ouluun, ja matka vei Haukiputaan kautta. Siellä pappilassa vieraillessaan hän viritti pianon ja antoi muutaman opetustuokion pianonsoitossa Emmalle, joka oli siinä entuudestaan taitava. Lauri Hämäläinen rakastui Emmaan, joka aikalaistodistajien kertoman mukaan oli hyvin kaunis. Emma Kekonin vanhemmat olivat Pielisjärvellä asunut maanmittari Karl Fredrik Kekoni ja tämän puoliso Hedvig Sofia Strömmer. Perheessä oli yhdeksän yli pikkulapsikauden elänyttä lasta. Emma oli lapsista nuorin ja syntynyt Perheen isä kuoli 1862 Emman ollessa

10 10 kymmenvuotias. Emman äidin sisar oli naimisissa Haukiputaan kappalaisen J. A. Krankin kanssa. Heillä ei ollut lapsia, ja he pyysivät kasvattilapsikseen Emman ja hänen 1843 syntyneen veljensä Kristianin. Haukiputaan pappiskodissa kasvanut Emma Kekoni oli ollut kihloissa laajalti tunnetun herännäispapin Frans Durchmanin pojan, pastori Niklas Durchmanin kanssa, mutta sulhanen oli kuollut keuhkokuumeeseen. Tämän äkillisen menetyksen on nähty olevan ainakin osasyy siihen syvään uskonnollisuuteen, mikä Emmalla säilyi läpi elämän. Emman Kekoni suku oli vanhaa säätyläissukua, jossa 1500 luvun lopulta alkaen vilisi pappeja, tuomareita ja muita opinkäyneitä. Avioliittojen kautta Kekonit olivat sukua useille pappis ja sivistyssuvuille. Sukunimestä oli useita muunnelmia: Kekonius, Kekonia, Keckoinen, Kekonen, Kekkonen. Emman isän vanhemmat olivat Liperin kappalainen Johan Fredrik Kekoni ( ) ja Anna Kristina Stenroth ( ). Emman veljistä ainoastaan Kristian, joka asui sisarensa kanssa kasvatuskodissa Haukiputaalla, sai korkeampaa koulutusta ja valmistui papiksi. Hän oli Inarissa kappalaisena 1870 luvulla, jolloin hänen ja Emman äiti muutti sinne. Äiti kuoli Inarissa Palveltuaan sitten parissa muussa seurakunnassa Kristian tuli Saarijärvelle kappalaiseksi, missä kuoli Hän käytti sukunimimuotoa Kekonen. Lauri Hämäläisen kosiovaiheeseen kuului hänen säveltämänsä ja sanoittamansa laulu: Kuhun taidan verrata kaunokaista, herttaista, jonka paljas katsanto on kuin armas aurinko. Tämä laulu on jäänyt elämään tunnetuimpana Lauri Hämäläisen sävellyksenä. Jonkin aikaa epäröityään Emma suostui Lauri Hämäläisen kosintaan, ja häitä vietettiin Haukiputaalla Sulhanen täytti muutaman päivän kuluttua 43 vuotta, nuorikko oli 23 vuotias. Lauri Hämäläinen kuvasi Matti veljelleen häitä ja tunnelmiaan kirjeessään: Vihkiminen tapahtui kirkossa, jossa pitäjän vallassääty oli meidän tietämättä, koristaneet alttarin kauniilla kukkakiehkuroilla ja kaunis, ihana moniääninen laulu, kuin myös kirkko täynnä kuulioita, teki juhlan vielä juhlallisemmaksi. Vihkimisen jälkeen hääjuhlallisuudet jatkuivat pappilassa. Ei tanssittu, vaan me Emman kanssa (morsian ja sulhanen) piti soittaman vierasten ihanaksi suosioksi usiampia konsertti kappaleita pianolla ja viululla. Nuoripari sai Emman kasvatusvanhemmilta häälahjaksi kahden hevosen vetämät vaunut, joilla matkattiin pian häiden jälkeen Rautalammille. Hevoset olivat kievarien lainahevosia. Emma esiteltiin Pirkkalassa Laurin vanhemmille ja muille sukulaisille. Avioliitto alkuvuosien onnen jälkeen ei ehkä ollut niin onnellinen kuin saattoi näyttää. Lauri Hämäläinen oli paljon poissa kotoa, ja aviopuolisot etääntyivät toisistaan. Emma ei saanut riittävästi haluamaansa läheisyyttä Laurin kanssa, joka torjui Emman hellyydenosoitukset. Kerran Hämäläisten luona Emma ja Oskar Merikanto sattuivat tulemaan toisiaan vastaan. Heidän katseensa kohtasivat ja he suutelivat. Tapaus painoi Emman omaatuntoa, eikä hän voinut ajatellakaan, että uskaltaisi kertoa asian miehelleen. Kouluvuodet

11 11 Lauri Hämäläinen, joka musikaalisten lahjojensa avulla ja onnekkaiden sattumien kautta oli päässyt Savon syrjäkulmien savupirtistä Tukholman kuninkaallisen musiikkiakatemian oppilaaksi, ymmärsi koulutuksen merkityksen. Hän oli myös kannustanut ja tukenut nuorempaa veljeään Mattia lähtemään Jyväskylän seminaariin opintielle. Emma rouvan sukutaustassa oli monen sukupolven ajan koulusivistyksen saaneita. Kodin piirissä pidettiin selvänä asiana saattaa Väinö ja muutkin lapset opintielle. Väinö Hämäläinen aloitti koulutiensä 7 vuotiaana 1883 suomenkielisessä kansakoulussa. Alakansakoulua hän kävi todennäköisesti Wladimirinkadun asunnon lähellä sijaitsevassa Lapinlahden koulussa. Tyttäret Siviä ja Hilja kävivät aluksi saksalaista lastentarhaa. Pari vuotta myöhemmin Väinön oli vaihdettava koulua, koska Lapinlahden yläkansakoulussa oli vain tyttöjä. Väinön todennäköinen koulu oli Tehtaankadun kansakoulu luvun lopulla perheessä kävi myös kotiopettaja Sally Enroth, joka opetti vanhemmille lapsille saksaa. Joinakin kesinä Sally neiti seurasi perhettä myös Rautalammille. Siellä Sally Enroth ja Oskar Merikanto rakastuvat toisiinsa ja päätyivät salakihloihin. Tämä suhde innoitti Merikantoa kirjoittamaan ehkäpä tunnetuimman sävellyksensä Kesäillan valssin. Myöhemmin, Merikannon Saksan opiskelun aikana, Sally Enroth rakastui komeaan nuoreen urheilijaan, Theodor Baltscheffskiin, jonka kanssa meni naimisiin. Kansakoulusivistys ei Hämäläisen perheen mielestä tietenkään ollut heidän lapsilleen riittävä. Helsingissä oli useampiakin ruotsinkielisiä oppikouluja. Ainoa suomenkielinen oppikoulu, Helsingin normaalilyseo, oli kielipoliittisista syistä siirretty 1873 Hämeenlinnaan. Samana vuonna Helsinkiin kuitenkin perustettiin Suomalainen alkeisopisto niminen oppikoulu. Kielitaistelun takia oli vaikeaa saada syntymään valtion ylläpitämiä suomenkielisiä oppikouluja. Säädökset antoivat 1880 luvulta lähtien paremmat mahdollisuudet perustaa yksityisiä oppikouluja, ja niiden perustamishankkeet saivat vauhtia. Rahankeräyksellä alkupääoman saanut Helsingin suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä Koulu toteutti Yhdysvalloista levinnyttä tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusaatetta. Tämän aatteen vankka kannattaja Lucina Hagman tuli koulun ensimmäiseksi johtajaksi. Väinö päätettiin panna uuden perustettavan koulun oppilaaksi. Se, että kouluvalinta osui suomenkieliseen aivan uuteen kouluun, osoitti ennakkoluulottomuutta. Isä Laurin supisuomalainen tausta on ainakin yksi selittävä tekijä. Samalla tuli valituksi vielä kiistanalainen tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusmuoto, yhteiskoulu. Yhteiskasvatusaatetta oudoksuttiin vielä, mutta riittävä määrä oppilaita saatiin ensimmäiseksi vuodeksi: 20 oppilasta, 10 tyttöä ja 10 poikaa. Tässä ensimmäisessä oppilasjoukossa oli myös Väinö Hämäläinen. Koulu toimi kaksi vuotta puutalossa Lönnrotinkadulla. Silloinen osoite oli Antinkatu 13. Kolmantena vuonna koulu siirtyi Annankatu 14:ään. Tilat ja opetusvälineet olivat hyvin vaatimattomat. Suomalaisen yhteiskoulun lukusuunnitelma muistutti lähinnä reaalikoulujen ohjelmaa. Erityispiirteenä oli, että historiaa ja äidinkieltä painotettiin tavanmukaista korkeammilla tuntimäärillä. Käsityö oli pakollinen aine kautta koko koulun. Ruotsin kieli alkoi II luokalla, saksa IV luokalla, venäjä tai latina VI ja ranska VII luokalla. Vanhojen kielten asema oli siis varsin vaatimaton. Viikkotuntimäärä oli rajoitettu 30 tuntiin. Koulu oli yhdeksänvuotinen. Koulun kasvaessa koululle hankittiin suurempi talo Yrjönkatu 24:ssa.

12 12 Väinö Hämäläisen luokkatovereiden kotitausta oli monipuolinen. Enemmistö tuli kuitenkin virkamieskodeista. Noin puolet oppilaista oli Helsingin ulkopuolelta, ja he asuivat sukulaisten luona tai koululaisia pitävien kortteereissa, joita Helsingissä oli saatavilla. Myös Väinön sisaret Siviä ja Hilja tulivat Suomalaisen yhteiskoulun oppilaiksi. Siviä oli Väinöä vuotta ja Hilja kolmea vuotta alemmalla luokalla. Nuorin sisar Armi kävi Suomalaisen yhteiskoulun valmistavaa luokkaa, mutta jostakin syystä muutti sitten Suomalaiseen tyttökouluun. Syksyllä 1887, jolloin Väinö oli yhteiskoulun toisella luokalla, onni käänsi selkänsä menestyneelle perheenisälle. Lauri Hämäläinen sai pahan vatsatulehduksen. Terveys näytti palautuvan tehdyn leikkauksen avulla, mutta vaiva uusiutui seuraavana syksynä. Sairaalassa tehtiin toinen leikkaus, jonka komplikaationa tuli verenmyrkytys. Ajan lääketiede ei voinut tehdä enää mitään, ja Lauri Hämäläinen siirrettiin kotiin, jossa hän kuoli vuoden ikäisenä. Isku oli tietenkin perheelle kova. Väinö silloin 12 vuotias itki uunin reunaan nojaten, muistelee Armi sisar. Isän kuoleman jälkeen Väinö oli lähes viikon poissa koulusta. Isän kesken jääneestä työstä muistutti kadun toisella puolen rakenteilla oleva talo. Kun Lauri Hämäläinen oli solminut avioliiton verraten myöhäisellä iällä, jäljelle jääneet lapset olivat nuoria. Siviä oli 11 vuotias, Hilja 9 vuotias ja Armi vasta kolmen ikäinen. Emma Hämäläinen oli 36 vuotias leskeksi jäädessään. Emman huolena oli, miten turvata taloudellisesti perheen toimeentulo ja lasten koulunkäynti. Hänellä oli hoidettavanaan neljän lapsen lisäksi mutkikkaat keskeneräiset talonrakennusasiat suurine taloudellisine vastuineen. Oskar Merikanto palasi opiskelumatkaltaan Saksasta huhtikuussa Hänen läheisiä suhteitaan Hämäläisen perheeseen kuvaa se, että hän tuli asumaan Hämäläisille. Hänen läsnäolonsa koettiin perheessä myönteisenä. Perhe asui silloin vielä puutalossa Yrjönkatu 1:ssä. Kesän 1889 Hämäläiset viettivät Rautalammilla Koskipäässä. Isän menetys näkyi Väinön koulunkäynnissä arvosanojen alentumisena. Tässä vaiheessa koulu oli vielä pieni, ja opettajia oli vain muutama. Lucina Hagman opetti alkuvuosina useita aineita. Ensimmäisenä kouluvuonna hän opetti uskontoa, suomea, maantietoa ja kaunokirjoitusta. Piirustusta tulevalle taiteilijalle opetti ensin Vera Hjelt. Hän opetti myös käsitöitä, mikä tarkoitti niin veistoa kuin kangastöitä. Vera Hjelt oli käynyt Turun taideyhdistyksen piirustuskoulua, mutta innostunut myös puutöistä. Hän oli opiskellut Ruotsissa veistonopettajien seminaarissa. Samaan aikaan, kun hän oli opettajana Suomalaisessa yhteiskoulussa, hän johti omaa veistokoulua Helsingissä. Vera Hjelt kirjoitti myös veistonopetuksen opaskirjan. Hän oli yhteiskunnallisista ja varsinkin sosiaalisista asioista kiinnostunut ja nousi myöhemmin kansanedustajaksi. Mikael Johnsson (vuodesta 1906 Soininen) oli yhteiskoulun toinen johtaja Lucina Hagmanin rinnalla. Hän oli jo tohtori ollessaan Suomalaisessa yhteiskoulussa. Tämä pedagogi jatkoi myöhemmin komeaa uraansa Heinolan seminaarin johtajana, sitten kasvatusopin professorina ja lopulta kouluhallituksen pääjohtajana Soininen ehti olla myös kansanedustana ja opetusministerinä. Hän opetti Hämäläiselle useana kouluvuonna äidinkieltä. Ylimmällä luokalla Hämäläistä opetti matemaattisissa aineissa Efraim Elo, oppikirjan tekijä. Elon laskuopin mukaan on monien koulusukupolvien tuntema sanonta.

13 13 Hilda Käkikoski oli Hämäläisen historianopettaja. Hän oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Naisasiakysymykset olivat hänelle tärkeitä, ja hän osallistui tästä aihepiiristä käytävään julkiseen keskusteluun. Hänkin politikoi ja oli myöhemmin kansanedustajana. Uskonnonopettaja oli useampana kouluvuotena tuttu mies, pastori Aleksanteri Auvinen, joka oli Hämäläisen perheen lapsille määrätty virallinen holhooja perheenisän kuoleman jälkeen. Vuodesta 1891 piirustuksenopettajaksi tuli Fanny Niloni. Hän oli syntynyt 1864 ja oli erinomaisella menestyksellä aikanaan käynyt sekä taideteollisuuskoulun että taideyhdistyksen piirustuskoulun. Hän oli myös tehnyt useita opintomatkoja Euroopan maissa. Näyttää siltä, että tässä aineessa Väinö Hämäläinen sai erittäin pätevää opetusta. Merkille pantavaa on, että yläluokilla piirustus oli vapaaehtoinen aine, mutta se oli kaiken aikaa Hämäläisen opinto ohjelmassa. Arvosana oli 10 lähes aina. Väinö Hämäläisen käsityksiä koulustaan ja opettajistaan ei tunneta. Näyttää siltä, että Suomalaisen yhteiskoulun opettajakunta oli kaiken kaikkiaan ilmeisen pätevää sekä monin muodoin sen ajan yhteiskunnallisiin rientoihin osallistuvaa. Koulun johto oli varmoissa käsissä, sillä Lucina Hagman ja Mikael Johnsson olivat aikansa huippupedagogeja. Väinö Hämäläinen oli varsin tavallinen koululainen. Etuna hänellä oli, että hän saattoi käydä koulua kotoa käsin. Erityisesti poikaoppilaat saivat silloin tällöin päiväkirjamuistutuksia ja jälki istuntoa. Väinö pojan kohdalta löytyy vain kaksi merkintää. Ensimmäisellä luokalla hän sai kahden muun toverinsa kanssa 1/2 tuntia jälki istuntoa vallattomuudesta kadulla koulumatkallaan. Seuraavana vuonna Lucina Hagman merkitsi päiväkirjaan muistutuksen maantiedon tunnilla luvattomasta ylöskirjoittamisesta. Myöhemmiltä vuosilta ei löydy merkintöjä järjestyshäiriöistä. Väinö Hämäläisen kouluopinnot sujuivat ilman ehtoja tai luokalle jäämistä. Kouluarvosanat eivät kuitenkaan olleet häikäiseviä vaan keskinkertaisia ja lukioluokilla luokan keskimäärää alhaisempiakin. Väinön isän kuolema vaikutti arvosanoihin, ja ne putosivat silloin selvästi. Opiskelumenestys palautui kuitenkin kohtuulliseksi. Hämäläisen erittäin vahvat aineet olivat nykyterminologialla harjoitusaineiksi kutsutut aineet. Hän oli hyvä paitsi piirustuksessa myös laulussa, käsityössä ja voimistelussa. Väinö Hämäläinen kävi koko kouluajan Suomalaisen yhteiskoulun ylintä luokkaa. Luokan kokoonpano vaihteli, koska oppilaita jäi luokalle tai erosi muista syistä, ja vastaavasti luokalle otettiin uusia oppilaita. Läheiset toverisuhteet Väinöllä näyttää olleen Lauri Mäkiseen ja Jalmar Lydeckeniin. Molemmista tuli Väinön luokkatoverit III luokalla. Lauri Mäkinen meni käytännön töihin VI luokan syksyllä, mutta palasi sitten kouluun seuraavana vuonna joutuen vuotta Väinöä alemmaksi. Hän pääsi ylioppilaaksi Lauri Mäkisen isä oli Sortavalan seminaarin lehtori Eero Mäkinen. Historianopettaja Hilda Käkikoski oli Lauri Mäkiselle hyvinkin tuttu. Hän oli ollut aikaisemmin Mäkisten perheessä Sortavalassa lasten kotiopettajana. Jalmar Lydeckenistä tuli tunnettu lääkäri. Hänen Arvid veljensä oli kirjailija ja kustannusvirkailija, joka piti myöhemmin taidesalonkia Helsingissä ja oli eri tavoin yhteistyössä Väinö Hämäläisen kanssa. Kuuluisan teatteriuran sittemmin tehnyt Mia Backman oli ensimmäiseltä kuudennelle luokalle Hämäläisen kanssa samalla luokalla, mutta erosi sitten koulusta. Oli vielä aika yleistä, että tytöt, heidän joukossaan Väinön sisaret, lopettivat koulun käymättä sitä ylioppilaaksi asti.

14 14 Väinö Hämäläisen luokan tunnetuimmaksi tuli myöhemmin Oskari Mantere, joka oli Väinön luokkatoverina III luokalta lähtien. Mantereesta tuli koulumies, joka toimi Suomalaisen yhteiskoulun johtajanakin vuosina Hän oli kouluhallituksen johdossa luvulla. Edistyspuolueeseen lukeutuva Mantere oli ministerinä kolmessa hallituksessa ja pääministerinä Väinö Hämäläisen kouluajan harrastuksista on säilynyt hajatietoja. Hän luki, piirteli ja puuhasi soittokoneensa eli posetiivin kanssa, jonka hänen isänsä oli tuonut Tukholmasta. Sen varusteina oli suuri joukko pahvilieriöitä, joita vaihtamalla siitä kuului suuri määrä melodioita aina oopperasävellyksiä myöten. Laite meni herkästi epäkuntoon ja sen korjaamisessa Väinö sai apua Lauri Mäkiseltä. Lauri Hämäläisen jäljiltä perheessä oli muitakin soittimia; Armi sisaren muisteluiden mukaan viuluja oli puolisen tusinaa. Viulusta tuli Väinön lempisoitin, jolla hän harjoitteli kouluvuosinaan. Väinön sisaret olivat innolla mukana koulutoverinsa Mandin eli Mia Backmanin näyttämöharrastuksissa. Hänen kirjoittamiaan ja ohjaamiaan näytelmiä esitettiin Hämäläisen kotona. Väinöä ei saatu näyttelemään, mutta hän hoiteli Jalmar Lydeckenin kanssa esirippua. Kouluajan ensimmäinen ihastus oli luokkatoveri Kyllikki Aspelin, valtionarkeologi J. R. Aspelinin tytär. Väinön Hilja sisarelta on periytynyt kertomus siitä, kuinka Väinö ja Kyllikki tekivät souturetken Korkeasaareen. Kaikki sujui hyvin, kunnes paluumatkalla Väinö halusi näyttää voimaansa soutajana. Voimakas aironveto kuitenkin epäonnistui ja soutaja lensi selälleen veneen pohjalle. Mikä pahinta, Väinön housut repesivät. Tapahtuma hävetti ja nolostutti Väinöä niin, että hän jätti tyttöasiat sikseen joksikin aikaa. Albert Gebhard Hämäläisen perheeseen Emma Hämäläinen kaipasi miehen turvaa ja läheisyyttä leskeksi jäätyään. On viitteitä siitä, että Merikanto harkitsi leskirouvan kosimista, mutta epäröi ottaa vastuuta niin suuresta perheestä. Muutettuaan pois Hämäläisten asunnosta hän kävi usein kyläilemässä, myöhemmin myös kihlattunsa ja vaimonsa Liisan kanssa. Uusi asuintalo Yrjönkadun toiselle puolelle valmistui, ja Hämäläiset muuttivat sen ylimmässä kerroksessa olevaan viiden huoneen ja keittiön asuntoon syksyllä Muu osa talosta vuokrattiin. Lisätulojen hankkimiseksi myös perheen huoneistosta annettiin kaksi huonetta vuokralle. Joksikin aikaa alivuokralaisiksi tulivat opintomatkalta Saksasta palannut orkesterinjohtaja ja Helsingin silloisen musiikkielämän ykkösnimi Robert Kajanus nuorikkoineen. Hän oli kaksi kertaa leskeksi jäätyään solminut avioliiton Lilly Kurikan kanssa edellisenä vuonna. Emma Hämäläinen tutustui syksyllä 1889 nuoreen, vain 20 vuoden ikäiseen taidemaalariopiskelijaan, Albert Gebhardiin. Gebhard oli kyllästynyt taideyhdistyksen piirustuskoulussa saamaansa mielestään kehnoon opetukseen ja pyrki pääsemään ulkomaille opiskelemaan. Emma rakastui komeaan Albert Gebhardiin ja halusi auttaa tämän opintomatkaa lainaamalla 3000 markkaa. Gebhardin lähdettyä Ranskaan lokakuussa 1889 hänen ja Emman välille sukeutui vilkas kirjeenvaihto. Säilyneitä Emma Hämäläisen kirjeitä voi hyvinkin kuvata rakkauskirjeiksi. Emma Hämäläisen viestit Gebhardille olivat selviä, ja hän lähetti Albertilleen lisää rahaa. Leskirouva piti Gebhardin

15 15 kuvaa kotonaan esillä, niin että vieraisilla kävijät sen näkivät. Täällä puhutaan varmana asiana että olemme sidotut, viestitti Emma Hämäläinen Albert Gebhardille toukokuussa Näyttää siltä, että avioliitto oli käytännössä päätetty kirjeenvaihdon kautta. Kesällä 1890 Emma Hämäläinen teki lapsineen matkan Ruotsiin. Matkaan lähdettiin heti koulujen kesäloman alettua höyrylaiva von Döbelnillä kohti Tukholmaa. Tämä oli Väinön ensimmäinen ulkomaanmatka. Matkan eräs tarkoitus oli hoitaa rouva Hämäläisen terveyttä, ja hän viettikin kylpylälomaa lapsineen Södertäljessä kuutisen viikkoa. Tulomatkalla Hämäläiset poikkesivat muutamaksi päiväksi Maarianhaminaan. Elokuun he viettivät Rautalammin Koskipäässä, josta palattiin koulujen alkaessa syyskuun alussa. Samana kesänä Emma Hämäläinen teki havainnon poikansa taiteellisista taipumuksista. Luulen että Väinöstä ja Armista tulee taidemaalareita; päiväkaudet he sitä harjoittelevat; piirustusta ja maalausta. Tarkkanäköisesti äiti saattoi huomata, että ainakin Väinön osalta kyse oli enemmästä kuin sinänsä tavallisesta lasten innostuksesta piirtelyyn. Väinö Hämäläinen oli tuolloin 14 vuotias. Arminkaan osalta ennustus ei ollut huono, sillä hänkin harjoitti myöhemmin taideopintoja. Palattuaan Suomeen heinäkuun alkupuolella 1891 runsaan puolentoista vuoden poissaolon jälkeen Albert Gebhard tuli Hämäläisen perheen silloiseen kesänviettopaikkaan Sipooseen. Armi muistelee, kuinka hänen äitinsä ja kaikki neljä lasta menivät veneellä hakemaan laivalaiturille saaristolaivalla saapunutta Gebhardia. Katselimme ujoina perässä istuvaa, ruudukkaaseen vaaleaan pariisilaispukuun puettua komeaa miestä. Se ruudullinen kangas oli Suomessa siihen aikaan uutta. Ei tahtonut syntyä keskustelua. Tilanne laukesi vasta kun vieras kaivoi taskustaan karamellipussin ja tarjosi namusia, jotka olivat toisenlaisia kuin mihin lapset olivat Suomessa tottuneet. Emma Hämäläinen ja Albert Gebhard menivät kesällä kihloihin ja solmivat avioliiton lokakuussa Loppukesällä samassa kesäpaikassa alivuokralaisena majaili kielimies ja runoilija A. V. Forsman (Koskimies). Myöhemmällä urallaan Väinö Hämäläinen kuvitti hänen julkaisemansa kirjan. Albert Gebhard oli 17 vuotta vaimoaan nuorempi. Joitakin epäilyksiä oli, että Albert Gebhard olisi solminut avioliiton Emma Hämäläisen kanssa tämän varallisuuden takia. Aikalaisten todistusten mukaan Emma oli nuorekas ja viehättävä nainen. Niin nyt minä olen herra talossa Yrjönkatu 2, mutta mikä tärkeämpää, Emma, Väinö, Siviä, Hilja ja Armi rakastavat minua, kirjoitti Albert Gebhard pari kuukautta häiden jälkeen A. V. Forsmanille. Mielenkiintoisen motiivin avioliittoon tarjoaa Albert Gebhardin myöhemmän liiton tytär Venla. Hän toteaa isänsä usein valitelleen tunteellisesti sitä, että oli menettänyt äitinsä nelivuotiaana. Avioliitossa vanhemman naisen kanssa saattoi siten ainakin osin olla kysymys eräänlaisen turvan hakemisesta. Toisaalta kun avioliitto alkoi rakoilla kymmenkunta vuotta kestettyään, Emma itsekin näytti uskovan tai ainakin syyttelevän miestään, ettei tämä ollut häntä koskaan aidosti rakastanut vaan solminut avioliiton taloudellisista syistä. Avioeron jälkeen Albert Gebhard ehti olla vielä neljä kertaa naimisissa, vaikka ei kertaakaan jäänyt leskeksi. Viisi avioliittoa lienee oman aikansa harvinaisuuksia Suomessa, joskin suoritusta hieman himmentää se, että hän meni naimisiin kahdesti saman naisen kanssa. Albert Gebhardilla oli vetovoimaa, eivätkä aviovaimot jääneet hänen ainoiksi naissuhteikseen. Ensimmäistä puolisoaan Albert Gebhard kuitenkin muisteli myöhemmin lämmöllä.

16 16 Kun Väinö Hämäläisen äiti oli solminut uuden avioliiton, silloinen lainsäädäntö edellytti, että alaikäisille lapsille määrätään muu holhooja kuin äiti. Raastuvanoikeuden päätöksellä tähän tehtävään osoitettiin pastori Aleksanteri Auvinen, josta siten tuli Väinön ja hänen sisartensa virallinen holhooja. Auvinen oli papintoimensa ohella myös Suomalaisen yhteiskoulun uskonnonopettaja ja tunsi perheen. Albert Gebhard oli syntynyt 1869 ja oli vain seitsemän vuotta Väinöä vanhempi. Lapset ottivat isäpuolen ystävällisesti vastaan. Albert Gebhard oli lapsirakas ja oli mahdollisuuksien mukaan paljon heidän kanssaan. Väinön murrosikäiset sisaret Siviä ja Hilja palvoivat isäpuoltaan, ja kun Albert Gebhard oli ensimmäistä kertaa poissa kotoa joitakin viikkoja keväällä 1892, tytöt lukuisissa kirjeissään kertoivat kaipuustaan saada pappa taas kotiin. Kun Väinö Hämäläisen lahjat alkoivat viitata taiteeseen, lähensi se hänen suhdettaan isäpuoleen. Albert Gebhardin vaikutusta oli todennäköisesti se, että syksyllä 1891, jolloin tämä oli mennyt naimisiin hänen äitinsä kanssa, Väinö maalasi nuoren naisen tai tytön muotokuvan. Taiteellisuuden esilletuloon saattoi vaikuttaa myös koulun uusi piirustuksenopettaja Fanny Niloni. Ketä muotokuva esittää, ei ole tiedossa. Tämä harjoitelmanomainen maalaus jäi yksittäistapaukseksi, eikä siitä voi laskea Väinö Hämäläisen taiteellisen uran alkua. Ensimmäisen yhteisen joulunsa 1891 perhe vietti Gebhardin syntymäkodissa Keski Pohjanmaan Toholammilla. Seuraavan kesän 1892 taiteilijaperhe vietti Rautalammin Koskipäässä. Emman ja lapsien omistama kivitalo Yrjönkatu 2 antoi tietynlaisen perusturvan perheen taloudelle, mutta taloa rasitti velkataakka. Velkaa oli vuosisadan vaihteessa jäljellä markkaa. Albert Gebhard huolehti aluksi talon asioista, mutta hän ei ollut mestari talousasioiden hoidossa. Hämäläisten vuokratuloista on tietoa vasta 1890 luvun lopulta alkaen, jolloin tulot olivat n markkaa vuodessa. Siitä täytyi kuitenkin vähentää taloa rasittavan velan korot sekä hoito ja muut kustannukset, jolloin puhtaaksi tuotoksi jäi markkaa vuodessa. Tästä oli Emma rouvan osuus puolet, ja kukin neljästä lapsesta sai kahdeksasosan. Väinön osuus, joka kirjattiin virallisesti holhouspapereihin, oli markkaa vuodessa. Perheen lapset saivat alle 18 vuotiaina kahdesta orpokassasta kukin 445 markkaa vuodessa. Lauri Hämäläinen oli ottanut henkivakuutuksen, joka maksettiin lapsille vuonna 1900, jolloin kukin sai 2500 markkaa. Virallisen holhoojan asema ei suinkaan ollut muodollinen, sillä perhe oli erittäin riippuvainen hänestä rahankäytössään. Kesällä 1893 Albert Gebhard joutui kolmeksi kuukaudeksi sotaväkeen Tuusulan kasarmeille. Muu perhe lähti taas kerran kesänviettoon. Siviä ja Hilja matkustivat Rautalammille, äiti, Väinö ja Armi lähtivät Turun saaristoon. Armi kuitenkin sairastui tulirokkoon ja joutui jäämään Turkuun sairaalaan äiti Emma tukenaan. Gebhardin ja koko perheen ystävä Kalle Klemola otti silloin Väinön hoiviinsa. He matkustivat Korppooseen, josta oli saatu varatuksi sovelias kesäpaikka. Väinö Hämäläinen ja Kalle Klemola saapuivat Korppoon Norrbyhyn muutamia päiviä juhannuksen jälkeen. Majapaikka oli erään paikallisen asukkaan omistama pieni talo. Meri ei näkynyt, mutta ei ollut kaukanakaan. Isäntäväen tytöt huolehtivat kesävieraista, ja ruoka oli hyvää. Seudulla oli muitakin kesävieraita ylioppilaita ja neitejä. Kalle Klemola lupasi pitää Väinöstä hyvää huolta. Hän palaa täältä yhtä terveenä ja terveempänäkin sekä henkisesti että ruumiillisesti, jollei onnettomuus kohtaa, raportoi Klemola Väinön äidille.

17 17 Tosin Klemola lisäsi leikillisesti, ettei hän ota vastuuta, jos Väinö rakastuu isäntäväen tyttöihin. Väinö Hämäläinen koki Korppoossa mieleenpainuvan tapauksen. Jokunen päivä sen jälkeen, kun lomalaiset olivat tulleet paikkakunnalle, keisarillinen huvijahti Tsarevna lukuisine saattoaluksineen höyrysi sinne. Saaristolaisten ja kesävieraiden veneet joukossa Väinö Hämäläisen ja Kalle Klemolan soutuvene parveilivat keisarillisen jahdin luona, ja ne päästettiin lyhyehkön näköetäisyyden päähän, niin että keisarinna ja prinsessat päivänvarjoineen laivan yläkannella olivat näkyvissä. Keisari seurueineen kävi maissakin ja tutustui Korppoon kirkkoon. Klemola ja Väinö näkivät keisarin silmästä silmään. Sinänsä tapaus ei ollut ainutlaatuinen, koska Aleksanteri III perheineen liikkui lähes joka kesä Suomen saaristossa, ja korkeat vieraat tulivat usein maihin tavallista kansaa tervehtimään. Tanskalaissyntyinen keisarinna Dagmar saattoi keskustella omalla äidinkielellään saariston ruotsinkielisen asujaimiston kanssa. Tämä kokemus jäi Emma Gebhardilta ja Armilta kokematta, mutta Armin toivuttua hekin pääsivät lopulta Korppooseen. Kirjeissään kasarmielämää viettävälle Albertille Emma ei paljon kertonut Väinön tekemisistä. Maalausharrastusta hän ei havainnut, mutta kertoi ahkerasti lukevansa poikansa kanssa ranskan kieltä. Emma ikävöi kovasti Albertiaan, joka vasta elokuun viimeisellä viikolla saapui Korppooseen. v Emman tunteiden herkkyyteen vaikutti keväällä alkanut raskaus. Jonkinlaista erimielisyyttä voi aistia Emman ja Albertin käsityksistä siitä, oliko parasta viettää kesää meren äärellä vai sisämaassa. Emma piti avoimesta meriluonnosta. Jotakin todistaa se, että Emma Gebhard antoi vuokralle ensimmäisen miehensä hankkiman Rautalammin Koskipään syksyllä 1893 ja myi neljä vuotta myöhemmin koko talon. Saattaa olla, että uuden avioliiton solmittuaan hän ei enää halunnut oleilla talossa, joka niin läheisesti liittyi Lauri Hämäläiseen ja tämän kotiseutuun. Albert Gebhard piti enemmän kuin vaimonsa arvossa Suomen sisämaaluontoa, ja kesäpaikat löytyivätkin sieltä useana kesänä. Jokakesäiset lomailut, milloin meren rannalla, milloin Järvi Suomen kauneimmilla seuduilla, lähensivät Väinö Hämäläistä suomalaiseen luontoon ja maisemaan. Nämä lapsuuden ja nuoruudet kesät vaikuttivat epäilemättä hänen taiteilijapersoonallisuutensa kehittymiseen. Väinö Hämäläinen antoi myöhemmin etusijan sisämaan järvi ja koskimaisemille, mutta lapsuuden merimaisematkin olivat herättäneet kiinnostuksen mereen ja sen luonnon kuvaamiseen. Niinpä hän myöhemmän uransa aikana teki usein myös maalausretkiä meren ääreen. Hieman yllättävää oli, että perhe muutti pois omasta talostaan, ja kaikki huoneistot annettiin vuokralle. Perhe muutti syksyllä 1893 Ullanlinnan kylpylään, jossa eleli 1890 luvulla joukko keskeisiä kulttuurivaikuttajia. Ullanlinnan kylpylä oli ollut Pietarin venäläisen eliitin suosima lomanviettopaikka. Vuosisadan lopulla kylpylätoiminta oli hiipunut ja rajoittui kesäkauteen. Kylpylään alettiin ottaa talvikaudeksi vuokralaisia. Albert Gebhard asui perheineen siellä vain muutamia kuukausia. Kylpylärakennus oli tuolloin rapistunut, talvella kylmä ja vetoinen eikä mukavuuksia ollut. Vanhemmat asuivat Armin kanssa yhdessä huoneessa. Muut perheen lapset saivat makuuhuoneikseen kukin kylpyhuoneen ja vuoteeksi kylpyammeen.

18 18 Ullanlinnan kylpylässä asui silloin Arvid Järnefelt perheineen. Järnefeltin Isänmaaromaani ilmestyi syksyllä 1893, ja kirjailija työskenteli jo uusien aiheiden parissa. Lyhyen aikaa kylpylässä olivat asuneet 1890 luvun alussa Juhani Aho ja hänen taidemaalaripuolisonsa Venny Soldan Brofeldt, Jean Sibelius ja Pekka Halonen. Kylpylässä oli tapana pitää illanistujaisia, joihin osallistui myös muualla asuvia keskeisiä kulttuurivaikuttajia, kuten kirjailija J. H. Erkko, lehtimiehet Eero Erkko, Santeri Ingman (Ivalo), Kasimir Leino, kirjallisuusmies Werner Söderhjelm, kapellimestari Robert Kajanus sekä taidemaalarit Albert Edelfelt, Axel Gallén ja Eero Järnefelt. Väinö Hämäläinen oli tuolloin 17 vuotias eikä ikänsä puolesta päässyt asukkaiden illanviettoihin. Epäilemättä hän kuitenkin sai jonkinmoista tuntumaa moneen keskeiseen merkkihenkilöön eikä paikan henkinen ilmapiiri voinut olla vaikuttamatta nuoreen Väinöön. Kylpyläasunto ei ollut talvikaudella sopiva perheelle, jossa odotettiin uutta perheenjäsentä. Heti alkuvuodesta 1894 perhe muutti Itä Kaivopuisto 3:een. Siellä perhe asui Nybergin sisarusten omistamassa kaksikerroksisessa, 1842 valmistuneessa suuressa puuhuvilassa, jota ympäröi kaunis puutarha. Sisarukset pitivät huvilassa myös täysihoitolaisina koululaisia ja opiskelijoita. Väinön koulutoveri ja hyvä ystävä Lauri Mäkinen asui tässä huvilassa pääosan kouluvuosistaan. Siellä syntyi helmikuussa 1894 Emma ja Albert Gebhardin ensimmäinen yhteinen lapsi Johannes, josta sittemmin tuli taidemaalari. Kesällä 1894 Gebhardin Hämäläisen perheen loma suuntautui taas Itä Uudenmaan saaristoon. Kesänviettopaikka löytyi Sipoon Simsalöstä. Vuosina perhe asui Ullanlinnassa tilavassa puutalossa Ullankatu 1:ssä. Tässä Ullanlinnan korttelissa oli joukko vanhoja huvilamaisia ja puutarhan ympäröimiä taloja, joissa asui varakasta ruotsinkielistä säätyläistöä. Sinä aikana perheeseen syntyi huhtikuussa 1895 Ilta tytär. Tässä talossa Väinö Hämäläinen asui viimeisenä kouluvuotenaan. Tätä asuntoa seurasi muutto syksyllä 1897 Korkeavuorenkatu 21:een, komeaan 1888 valmistuneeseen uusrenessanssitaloon. Tämä kerrostalo oli valmistunut jokseenkin samoihin aikoihin kuin urkuri Lauri Hämäläisen rakennuttama Yrjönkadun talo. Talo olikin ikkunasta nähtävissä vain sadan metrin päässä. Näköalaa komisti myös muutamaa vuotta aikaisemmin valmistunut Uusi kirkko eli Johanneksen kirkko. Muuttokierros päättyi 1901 alkupisteeseensä, jolloin perhe asettautui Emman ja hänen lapsiensa omistamaan taloon Yrjönkatu 2:een. Gebhardin Hämäläisen perheen asumisasioita voi hämmästellä. Oli oma kivitalo, mutta perhe asui muualla ja vieläpä vaihtoi tiuhaan asuinpaikkaa. Selityksiä tähän voi olla useita. Asuinpaikan ja asunnon vaihtaminen oli hyvin tyypillinen piirre 1800 luvun lopun kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosina. Ullanlinnan kylpylään saattoi ainakin Albert Gebhardia vetää se kulttuurieliitti, joka siellä asui ja kokoontui. Sekä kylpylässä että Nybergien talossa perhe asui aika pienissä tiloissa, jolloin asumiskuluissa säästettiin. Perheen talous oli ajoittain hyvinkin tiukoilla. Albert Gebhardin tulo Hämäläisen perheeseen toi mukaan uutta tuttavapiiriä. Siinä keskeisellä sijalla oli kolmikko Aukusti Oravala, Kalle Klemola ja Gideon Seppelin (Salojärvi). Heitä yhdisti Gebhardiin yhteinen syntymäpaikka, Keski Pohjanmaan Toholampi. Neljä toverusta olivat nuorukaisina luvanneet pitää ystävyytensä voimassa ja tavata toisiaan säännöllisesti. Kaikki kuitenkin valmistuivat eri aloille ja hajaantuivat eri puolelle Suomea. Aukusti Oravalasta tuli pappi, jonka ura vei hänet useille paikkakunnille, Kalle Klemolasta Kannuksen kunnanlääkäri ja Gideon Salojärvestä Haminan kanttori ja

19 19 kuoromies. Väinö Hämäläiselle tärkeäksi hänen taiteilijaurallaan tuli tuttavuus Oravalan kanssa. Emma Gebhardin elämässä uskonnollisuus oli aina tärkeällä sijalla. Kasvatuskodin vaikutuksella oli siihen osansa. Uskonasioiden harrastaminen syveni entisestään hänen jäätyään leskeksi ja jatkui uuden avioliitonkin aikana. Tämä vaikutti myös uuteen puolisoon, ja Albert Gebhard koki uskonnollisen herätyksen avioliittonsa alkuvuosina. Hän etäännytti suhteitaan taiteilijapiireihin kuuluneisiin tuttaviinsa. Perhe tutustui Ruotsista muuttaneeseen saarnamieheen, E. J. Tidermaniin, joka piti kotonaan Helsingissä hartauspiiriä. Tidermanin edustama suuntaus kannatti apostolista, alkukirkon mukaista seurakuntajärjestelmää. Sekä Emma että Albert Gebhard alkoivat käydä Tidermanin tilaisuuksissa. Tähän pienehköön piiriin kuuluivat musiikintutkija Ilmari Krohn, taidemaalari Alma Judén, taidemaalari Johan Elis Kortman Aurora vaimoineen sekä muutamia muita. Gebhard oli mukana tässä piirissä niinkin väkevästi, että hän piti hartauskokouksissa puheita. Parin vuoden ajan mukana oli myös Aukusti Oravala, joka opintonsa loppuvaiheissa asui Hämäläisen Gebhardin asunnossa Ullankadulla. Oravala pani merkille, että Gebhard polvistui ennen nukkumaan menoa iltarukoukseen. Tämä harras uskonnollinen vaihe ei kuitenkaan kestänyt Albert Gebhardin elämässä kovin pitkään. Hän luopui aktiivisesta hartauselämästä, mutta säilytti kuitenkin mielessään kaipuun kristillisiin arvoihin ja niiden tuomaan rauhaan. Väinö Hämäläinen asui siis herkimmät nuoruusvuotensa kodissa, jossa vaikutti hyvin voimakas uskonnollinen ilmapiiri. Perheen tuttava ja sukulaispiirissä oli runsain mitoin pappeja. Toisaalta äidin uskonnollisuuteen sisältyi elämäniloa, eikä hauskanpito ollut perheessä kiellettyä. Väinöön kodin ilmapiiri jätti tietyt jälkensä. Harrasta suhdetta uskonnollisuuteen ei kuitenkaan syntynyt. Äiti toivoi, että poika avaisi sydämensä Jumalalle. Väinö Hämäläisen elämänarvot sisälsivät kuitenkin vankkoja piirteitä protestanttisesta arvomaailmasta: Tärkeitä olivat työ, tunnollinen asioiden hoitaminen ja ahkeruus sekä perhe. Kun Hämäläinen myöhemmin sai alttaritaulutilauksia, joilla taloudellisesti oli tärkeä merkitys, hän syventyi näihin töihinsä perusteellisuudella tai voisipa sanoa hartaudella, jossa voi olettaa olleen uskonnollisia tunteita mukana. Tytär Outi Hämäläinen on luonnehtinut isänsä suhdetta uskontoon: Hänen suhteensa Jumalaan oli elävää ja läheistä, mutta vapaa varsinaisista kirkon opinkappaleista. Jumala puhui hänelle enemmän luonnon ja Bachin musiikin kautta. Suomalainen ylioppilas Suomalainen yhteiskoulun ylimmällä eli 9. luokalla oli lukuvuonna oppilasta. Niistä 20 oppilaasta, jotka aloittivat koulutaipaleensa 1886 ensimmäisellä luokalla, kävi samalla luokalla ylioppilaaksi vain kuusi. Väinö Hämäläinen oli heidän joukossaan. Muut oppilaat olivat tulleet luokalle myöhemmin. Hänen luokkatoveriensa joukko siis vaihteli ja oli yhteenlaskien varsin suuri. Keväällä 1895 ylin luokka osallistui koulun ensimmäisiin ylioppilaskirjoituksiin. Se oli jännittävä paikka paitsi oppilaille myös opettajille. Ylioppilaskirjoituksilla mitattiin jo silloin koulun tasoa. Opettajakunta pohdiskelikin jo syksyllä tulevia kirjoituksia ja erityisesti sitä, miten mahdollisesti hylättyjä kokelaita voitaisiin tukea kesän aikana. Koulun johtajat Lucina Hagman ja Mikael Johnsson korostivat, että kaikki oppilaat olivat koulun oppilaita ja koulun vastuulla, kunnes he saavat päästötodistuksen.

20 20 Ylioppilaaksi pääsyn läheneminen kiinnosti Väinön sukulais ja tuttavapiiriä. Väinön setä Matti Lohi kirjoitti Rautalammilta: Tottahan sitten tulee setälleen näyttämään valkeata lakkiaan! Perheystävä Aukusti Oravala puolestaan kyseli kirjeessään vähän ennen kirjoituksia: Joko Väinön housut tutisevat, kun kirjoitukset lähenevät? Ylimmän luokan koulutyö päättyi maaliskuun alkupäivinä. Ylioppilaskirjoitukset olivat kuun lopulla. Väinö Hämäläisen ylioppilaskirjoitukset sujuivat surkeasti. Hän läpäisi äidinkielen ja saksan kokeet, mutta reput tulivat sekä ruotsissa että matematiikassa. Koulun opettajat olivat alustavassa arviossaan katsoneet ruotsin kielen kokeen hylätyksi, mutta matematiikan olevan niukasti läpi. Ylioppilastutkintolautakunta arvosteli myös matematiikan kokeen hylätyksi. Äidinkielessä ja saksassa arvosana oli kolmiportaisen asteikon alin eli approbaturia vastaava. Hylättyjä Väinö mukaan luettuna oli kaikkiaan viisi; heistä yhdellä muulla kokelaalla oli kahdet reput. Kun kirjoittajia oli kaikkiaan vain viisitoista ja niistä hylättyjä kolmasosa, voi kuvitella, että opettajahuoneessa kävi melkoinen taivastelu tulosten selvittyä huhtikuun lopulla. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että Suomalaisessa normaalilyseossa ja Nya svenska läroverkissä reputtaneita oli molemmissa myös viisi, mutta kirjoittajien määrä molemmissa kouluissa oli runsaat 30. Viime mainitun koulun kevään reputtajien joukkoon kuului Eugen Schauman, sittemmin kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaaja. Suomalaisen yhteiskoulun ylioppilaskirjoitustulokset paranivat seuraavina vuosina, mutta ensimmäisen ylioppilasluokan heikko kirjoitusmenestys oli opettajien mielestä kolkko kokemus. Väinö Hämäläisen kehnolle menestymiselle on selitys. Hänen tiedetään sairastelleen ylioppilaskeväänä. Luokkapäiväkirjan mukaan hänellä lukuvuonna ei ollut kovin paljon poissaoloja. Päiväkirja seurasi kuitenkin tapahtumia vain maaliskuun alkuun asti, jolloin varsinainen koulunkäynti ylimmän luokan osalta loppui. Jossain vaiheessa sen jälkeen hän sairasti tuhkarokon. Osuiko tämä tauti ainakin osittain kirjoitusten aikaan tai niihin valmistautumisaikaan, on epäselvää. Tuhkarokko sairastetaan yleensä lapsena, ja mitä vanhempana tauti iskee, sitä ankarampi se on. Pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen alkoivat opettajien pitämät suulliset kuulustelut, joiden tuloksista riippui kunkin aineen arvosana päästötodistuksessa. Hämäläisen saavuttamat pistemäärät olivat maantiedettä lukuun ottamatta alimmat, joilla voi päästä kuulustelusta läpi. Sairastettu tuhkarokko ei mennyt ohi jälkiä jättämättä. Seurauksena oli paha korvatulehdus. Sairastelun ajankohdasta ei ole säilynyt varmaa lähdettä. Perimätiedon mukaan Hämäläinen olisi ollut juuri suullisten kuulustelujen aikana jokseenkin kuuro. Sairastamisessa tuntuukin olevan selvin syy kevään 1895 vaatimattomaan koulumenestykseen. Siihen viittaa se, että Hämäläisellä oli kevään 1894 todistuksessa keskiarvo 7,60 ja jouluna ,40, mutta päästötodistuksen keskiarvo vajosi alle seitsemän, vaikka opettajat näyttivät yleensä antaneen loppuarvosanat hieman lempeämmällä kädellä kuin aikaisemmat arvosanat. Yliopiston rehtorin Thiodolf Reinin kirje Suomalaiselle yhteiskoululle ylioppilaskirjoitusten kirjallisten kokeiden tuloksista oli päivätty , ja tulokset tulivat Väinö Hämäläisen tietoon muutamaa päivää myöhemmin. Ylioppilastutkinto sisälsi 1890 luvulla sekä kirjalliset tehtävät että myös yliopistossa pidettävät suulliset kuulustelut. Kirjoituksissa läpäisseet kutsuttiin niihin kouluittain touko kesäkuussa. Yliopiston professoreiden ja

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Antti Waleri Lehtinen Coll.832

Antti Waleri Lehtinen Coll.832 Luettelo 768 Antti Waleri Lehtinen Coll.832 Käsikirjoituskokoelma Kansalliskirjasto Antti Waleri Lehtinen (12.3.1874 9.6.1961) Director cantus, kanttori, säveltäjä. Antti Waleri Lehtinen opiskeli Helsingin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot