LÄNSI-UUSIMAA OSANA LAAJAA METROPOLIALUETTA

Transkriptio

1 LÄNSI-UUSIMAA OSANA LAAJAA METROPOLIALUETTA Länsi-uusimaa on nousussa! Sparrausfoorumi II avainhenkilöille Lohja Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

2 Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

3 Työikäisen väestön muutos ja Lähde: TK, väestöennuste Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

4 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista Linjaukset: 1Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2 Edistetään väestön hyvinvointia 3Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö Läpikäyvinä periaatteina aluekehittämisessä ovat jatkuvasta uusiutumiskyvystä huolehtiminen alueiden vahvuuksien ja kaiken potentiaalin hyödyntäminen alueiden erityispiirteiden huomioiminen Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

5 Tavoitepäätöksen linjaukset Linjauksissa otetaan huomioon kaupunkien, maaseudun ja saaristoalueiden erilaiset kehittämistarpeet ja niihin perustuvat erilaiset kehittämisvälineet Päätöksessä on tunnistettu erityyppisten alueiden rooli kansantalouden ja aluetalouden kehityksessä osana kilpailukykyistä ja elinvoimaista Suomea, hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja kehittäjinä ja osana kestävää aluerakennetta ja hyvää elinympäristöä Alueiden erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä ei voida toteuttaa osa-alueiden kehittämisenä toisistaan irrallisena Vuorovaikutukseen perustuvassa yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja erityyppiset maaseutualueet muodostavat verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

6 1 Alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi parannetaan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä koko maassa turvataan koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla pyritään työvoiman täysimääräiseen hyödyntämiseen Erityishuomion kohteena nuoret lisätään uusiutuvaa energiantuotantoa ja parannetaan energiatehokkuutta hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

7 Erityyppisten alueiden rooli Kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- luovuus- ja osaamisympäristöinä Metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehittämisellä parannetaan niiden kykyä palvella alueensa ja ympäröivien alueiden väestöä erikoistuneella palvelutuotannolla Keskeisiä tavoitteita ovat myös kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja sosiaalista kestävyydestä huolehtiminen Suurten kaupunkiseutujen rooli kansallisen innovaatiostrategian toteuttajina ja innovaatioiden kasvualustoina on keskeinen Suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä yhteismarkkinointia kehitetään yhteistyössä valtion kanssa ulkomaisten sijoittajien saamiseksi investoimaan Suomeen Vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi valmistellaan neuvottelumenettely ja kasvusopimuksia, jotka edistävät yhteistyötä ja voimavarojen koordinoitua käyttöä kaupunkiseutujen ja valtion keskeisten toimijoiden välillä Sopimuksilla tähdätään koko maan talouskasvun vauhdittamiseen ja kansallisen innovaatiostrategian toteuttamiseen Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

8 Erityyppisten alueiden rooli Maaseutu on yksi suomalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kilpailukyvyn lähde Maaseudun voimavarat, kuten tila, hiljaisuus, väljä asutus, puhdas luonto ja luonnonvarat sekä uusiutuva energia ja paikalliset ratkaisut sen hyödyntämisessä ovat tärkeitä kestävässä kehityksessä sekä vihreän ja luovan talouden kysyntään vastaamisessa Saaristo- ja vesistöalueiden kehittämisessä korostetaan saariston vetovoimaa ympärivuotisessa ja osa-aikaisessa asumisessa sekä matkailussa ja muussa virkistyskäytössä Saaristopolitiikalla vähennetään meren ja vesistöjen rikkoman rakenteen aiheuttamia haittoja ja lisäkustannuksia elinkeinoelämälle ja saaristoyhdyskunnille Siinä otetaan huomioon saariston kulttuuri-, virkistys-, luonto- ja ympäristöarvot Aluekehityksen kannalta on tärkeää saada suurten keskittymien ulkopuoliset yritykset ja toimijat mukaan kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöisten innovaatioiden kehittämiseen sekä kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatioverkostoihin Kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa edistetään rakentamalla julkisille palveluille kuntien, valtion ja muiden toimijoiden yhteistyöllä kehittämisympäristöjä ja luomalla edelläkävijämarkkinoita Maaseutumaisilla alueilla tarvitaan aktiivisia toimijoita rakentamaan paikallisia innovaatioyhteisöjä ja yhdistämään paikallinen osaaminen laajempiin tieto- ja osaamisverkostoihin sekä resursseihin Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

9 2 Edistetään väestön hyvinvointia uudistamalla kuntarakenne mahdollistamaan yhdenvertaisten kunnallisten palvelujen saatavuus koko maassa kannustamalla kuntia palvelutuotannon strategiseen tarkasteluun (palvelustrategiat) lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä huolehtimalla sosiaalisesta kestävyydestä edistämällä terveyttä ja vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja parantamalla eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä huolehtimalla lähidemokratiasta Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

10 Erityyppisten alueiden rooli Koko maata koskevan kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kestävä ja elinvoimainen kuntarakenne Uudella kuntarakenteella pyritään turvaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa Maakuntakeskukset, teolliset keskukset sekä seutukaupungit ovat keskeisessä roolissa, kun etsitään ratkaisuja elinkeinoelämän uudistumiseen, yhteyksien rakentumiseen sekä peruspalvelujen turvaamiseen erityyppisillä kaupunkiseuduilla Valtion ja kaupunkiseutujen välille luodaan sopimuksia, joissa sitoudutaan vahvistamaan kaupunkiseutujen sosiaalista kestävyyttä Erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiköyhyyden ja sosiaalisen segregaation vähentämiseen Kaupunkiseutujen kehittämisessä on harjoitettava positiivista erityiskohtelua Määrärahoja kohdennetaan alueille, joilla on korkea työttömyys, paljon vuokralla asuvia ihmisiä ja korkea maahanmuuttajien osuus väestöstä Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

11 3 Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö vahvistamalla monikeskuksista aluerakennetta eheyttämällä yhdyskuntarakennetta laadukkaalla kaavoituksella ja aiesopimuksilla turvaamalla hyvät liikenne- ja viestintäyhteydet kotimaassa ja kaikkialle maailmaan huolehtimalla elinympäristön turvallisuudesta ja varautumalla onnettomuus- ja häiriötilanteisiin Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

12 Erityyppisten alueiden rooli Alueiden kehittämisessä tavoitteena on väestön hyvinvointia tukevan ja laadukkaan elinympäristön luominen ja siitä huolehtiminen Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja sen toimivuutta parannetaan ottaen huomioon erilaisten alueiden ominaisuudet ja tuleva kehittyminen Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa Monikeskuksisuus on maan kehittämisessä vahva kilpailutekijä Monikeskuksisen aluerakenteen solmukohdat tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina keskuksina Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja toimivuuden parantaminen on yksi tärkeimpiä painopisteitä ilmaston muutoksen hillitsemisessä, hyvinvoinnin turvaamisessa ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisessa Kestävällä yhdyskuntarakenteella turvataan kaupunkien ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja seudullisen maankäytön tehostamista edesautetaan laadukkaalla kaavoituksella, aiesopimuksilla sekä lainsäädännön muutoksilla Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-politiikka) ratkaisuissa palvelujen ja elinkeinojen ohjaus otetaan paremmin huomioon (MALPE) Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

13 Erityyppisten alueiden rooli Kaupunkien läheisen maaseudun kestävä yhdyskuntakehitys perustuu palvelukykyisiin kyliin ja taajamiin, joiden kehittymistä voidaan edistää hyvällä maankäytön ja rakentamisen suunnittelulla Niissä kylissä ja taajamissa, joissa on kasvua, uuden rakentamisen ja palvelujen tulee tukea nykyisten palvelujen toimintaa Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat yhteistyössä maakuntien liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteellisen pitkän tähtäyksen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan Samassa yhteydessä määritellään myös se, miten monikeskuksisuutta voidaan tehokkaasti käyttää toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius

14 Globalisaatio ja kaupungistuminen Suomi kaupungistuu yhä Kehityksessä Tampereen tai Kuopion kokoinen kaupunkiseutu voi olla liian pieni korkean osaamisen työssä olevalle pariskunnalle Haasteena: miten kaupunkipolitiikka kohtaa yksilöiden työpaikkakysymyksen Talouskriisi koettelee erityisesti pieniä yksipuolisia teollisuuspaikkakuntia, mutta suuretkin kaupungit voivat olla haavoittuvia Hyvä puoli on, että kriisi nopeuttaa rakennemuutosta ja vauhdittaa siten uudistumista Suomalaisen aluerakenteen suurimpia haasteita on, miten hyvät ja riittävät työmarkkinat eri kaupunkiseudut voivat tarjota asukkaille Kilpailussa vain Helsingin ja Tampereen seudut ovat melko varmoja pärjääjiä Koulutettujen jatkuva muutto suuriin kaupunkeihin saattaa ennakoida suuria tyhjeneviä alueita Suomeen Kaupunkimainen elämäntapa alkaa muuttua yhä yleisemmäksi Voidaan ennustaa, että vuonna 2025 Suomessa on 5-7 aidosti elinvoimaista kaupunkiseutua Lisäksi voidaan nähdä joitakin uusia nousijoita, joiden menestys perustuu notkeuteen, voimakkaaseen erikoistumiseen tai hyvään sijaintiin Keskittymiskehitystä ei arvioiden mukaan voi estää, mutta sitä voi ohjata Onnistuneen politiikan tuloksena Suomessa voisi olla n keskusta (von Bruun)

15 Vartiainen

16 Sama väestömäärä Ikääntyvä väestö Itä- ja Pohjois- Suomi Pääkaupunkiseutu % 1890 women 1890 men 2040 women 2040 men

17 Haasteena: Aluerakenne keskittyy ja yhdyskuntarakenne hajautuu ja liikkuminen lisääntyy

18 Vartiainen

19 Suomeen voidaan rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää Näiden peitto kattaisi 80% väestöstä! malli Hautamäki

20 Ympäristöministeriö 2006

21 Laaja metropolialue Laaja metropolialue on vyöhykkeinen: ytimenä pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivä muu Helsingin seutu Talouteen ja työssäkäyntiin perustuva toiminnallinen metropolialue muodostaa sormimaisen rakenteen, jossa mukana Porvoon, Lohjan, Hyvinkää-Riihimäen ja Tammisaaren seudut sekä kehityskäytävät Hämeenlinnaan ja Lahteen

22 auvo emiö Commuters into the Inner Region % Local Employees 150 km Paimio Marttila Mellilä Halikko 104 2,4% Särkisalo 12 4,3% Loimaa Koski TL Salo 286 2,5% Hanko 152 3,3% 100 km over 40 % % 2-10 % under 2 % Perniö 70 2,7% Ypäjä Kuusjoki 16 2,0% Muurla 17 2,6% Tammisaari 352 5,6% Humppila Pertteli 41 2,4% Jokioinen 59 2,4% Kylmäkoski Suomusjärvi 63 11,4% Sammatti 71 12,7% Kisko 52 7,0% Karjalohja 77 13,4 % Pohja 203 9,3% Forssa 218 2,8% Somero 206 5,2% Kiikala 52 6,8% Karjaa ,2% Toijala Tammela 80 3,0% Kalvola 52 3,6% Nummi-Pusula ,8% Lohja ,1% Inkoo ,4% Helsinki Metropolitan Area Valkeakoski Siuntio ,9% 50 km Hattula 215 5,3% Renko 38 3,9% Loppi ,4% Karkkila ,1% Vihti ,2% Hämeenlinna ,6% Kuusankoski Kirkkonummi ,5% Hauho 47 3,1% Janakkala 464 6,9% Riihimäki ,2% Nurmijärvi ,3% Espoo Kauniainen Tuulos 25 4,1% Hyvinkää ,8% Hausjärvi ,6% Tuusula ,4% Kerava ,3% Vantaa Helsinki Lammi Hämeenkoski 25 2,9% Järvenpää % Inner Region Padasjoki Kärkölä 89 4,2% Sipoo % Hollola 358 3,9% Mäntsälä ,9% Pukkila ,2% Pornainen ,2% Asikkala Lahti ,5% Orimattila 326 5,5% Askola ,6% Outer Region Porvoo ,2% Myrskylä 78 9,6% Nastola 204 3,2% Pernaja ,7% 50 km Artjärvi 33 5,5% Liljendal 36 6,0% Heinola Iitti 84 3,0% Lapinjärvi 74 6,4% Loviisa 200 6,4% 2,4% Ruotsinpyhtää 68 5,9% Jaala Elimäki 101 2,9% 150 km Pyhtää 81 3,7% Kouvola 374 2,9% 100 km Valkeala Anjalankoski Kotka 654 3,0% Outer Inner Metropolitan Metropolitan Zone Zone Vehk Development Planning Unit 31305/ASa

23 Rovaniemi 815 km Tampere Aluerajauksen 176 km ehdotetut päälinjat Svetogorsk Hämeenlinna Lahti Kamennogorsk Kouvola Turku Hanko 10-40% pendelöinti Karkkila Yli 40% pendelöinti Lohja Karjaa Pääkaupunkiseutu Tammisaari 84 km Tallinna Keila Riihimäki Hyvinkaa Järvenpää Kerava Porvoo Loksa Kehra Aegviidu Loviisa Kunda Rakvere Kotka 383 km Johvi Viipuri Vysotsk Narva-joessu Sillamae Narva Kirillovskoye Kronshtadt Lomonosov Michurinskoy Primorsk Krasnoostrovskiy Zelenogorsk Repino Ust-luga Kingisepp Begunitsv Volosovo Pietari Pushkin Krosnoye Se Kardla Haapsalu Nissi Hageri Rapla Tamsalu Jarva-jaani Kartta: SM/ Mika Honkanen SM/AHO/MH/

24 Matropolipolitiikka Helsingin metropolialueen merkitys koko kansantalouden kehityksessä on erittäin suuri Tavoitteena on edelleen kehittää metropolialuetta kokonaisvaltaisesti koko maan kansantalouden veturina ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä alueena Alueen palvelujen, kestävän yhdyskuntarakenteen, kaavoituksen, liikenne- ja tietoverkkojen, asumisen sekä elinkeinotoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehitysedellytyksiä parannetaan Erityistä huomiota alueella kiinnitetään segregaation ja kaupunkiköyhyyden estämiseen, koulutus- ja työllisyyspolitiikan vahvistamiseen sekä uusien, mm kulttuuripoliittisten toimintamallien kehittämiseen maahanmuuttajataustaisen väestön kotouttamisen ja työllistämisen edistämiseksi Valtion ja alueen kaupunkien välistä aiesopimuskäytäntöä kehitetään edelleen ja sen sitovuutta ja vaikuttavuutta parannetaan Metropolialueen hallinnon rakenteiden kehittämistä koskevat kysymykset toteutetaan osana valtakunnallista kuntauudistusta Kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella Kuntauudistuksessa selvitetään metropolialueen tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne sekä arvioidaan keskeisten ministeriöiden yhteistyönä tarve metropolialuetta koskevalle erilliselle laille