Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat"

Transkriptio

1 Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2006

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö päätti 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa, että Helsinkiin liitetään Lounais-Sipoosta Vaihtoehto 2:n mukainen alue, joka tarkasti esitetään oheisessa kartassa ja siihen liittyvässä kuvauksessa. Samalla esitetään, että Vantaan kaupungista liitetään Helsinkiin ns. Västerkullan kiila. Kunnan osaliitos voidaan kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaan tehdä, jos minkään kunnan valtuusto ei vastusta muutosta, tai jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai maapinta-alaan yli kymmenellä prosentilla. Muutoin tällainen kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Tässä kuntajakoselvityksessä on tutkittu Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen lisäksi toisaalta sellaisia liitosvaihtoehtoja, jotka täyttävät kuntajakolain 5 :n 1 momentin edellytykset: enintään 5 % asukasluvusta ja enintään 10 % maapinta-alasta ja vaihtoehtoja, joissa asukasluku ylittää 5 %. Tutkituista vaihtoehdoista ne, joissa 5/10 % täyttyy, eivät tule kysymykseen siksi, että niissä liitettävä alue ei ole pitkällä tähtäyksellä riittävä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Selvitystyössä on erikseen käsitelty esitetyn kunnan osaliitoksen oikeudellisia edellytyksiä. Esityksen mukaisella kuntajaon muutoksella voidaan edistää kuntajakolain edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvityksessä on todettu, ettei kuntajakolain 5 :n 1 momentissa säädetyissä asukasmäärää tai pinta-alaa koskevissa rajoissa pysyvä muutos, ole riittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaatimia tavoitteita silmälläpitäen. Sen jälkeen on arvioitu, että laajemmalla osaliitoksella voidaan tavoitteet saavuttaa ja että tällaiselle liitokselle on kuntajakolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun kehittämisellä on merkitystä paitsi alueelle itselleen, myös koko maan kilpailukyvylle ja kehittämiselle. Helsingin yhdyskuntarakenteen kehittämistä itään ja kehittämisen edellyttämien alueiden siirtämistä Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin voidaan perustella erityisesti kuntajakolain 3 :ssä säädetyillä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistämiseen sekä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyvillä perusteilla. Kuntajaon muutos on perusteltavissa alueen kuntien ja maan kokonaisedun näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä kunnan osaliitos edistäisi myös kuntajakolain 3 :ssä säädetyllä tavalla palveluiden järjestämistä alueen asukkaille ja parantaisi alueen elinolosuhteita. Avainsanat (asiasanat) Aluesuunnittelu, asemakaava, kunnallistalous, kuntaliitos, kunnan osaliitos, pääkaupunkiseutu, yhdyskuntarakenne, oikeudelliset edellytykset, erityisen painavat edellytykset, väestötiedot, yleiskaavaus, Muut tiedot Myös sähköisenä osoitteessa Verkkoversion ISBN numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 53/2006 Kokonaissivumäärä 62 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 25 euroa + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

3 S i s ä a s i a i n m i n i s t e r i ö l l e Sisäasiainministeriö päätti 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen Kuntajakoselvittäjän on suoritettava edellä mainitun kuntajakolain 8 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys ja, jos se antaa aihetta, laadittava 3 momentissa tarkoitettu ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Mikäli selvityksessä päädytään siihen, että kuntajakoa tulisi muuttaa, selvittäjän on laadittava sitä tarkoittava ehdotus. Selvittäjän tekemän muutosehdotuksen käsittelyssä sovelletaan, mitä kuntajaon muutosesityksen käsittelystä on säädetty. Selvityksessä on myös arvioitava kuntajaon muutoksen vaikutuksia kuntien talouteen. Selvitystyö alkoi ja sen tuli olla asiasisällöltään valmiina viimeistään marraskuun lopussa Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. Selvittäjän ehdotus Selvittäjä on tarkastellut Helsingin, Sipoon ja Vantaan ominaisuuksia ja siinä yhteydessä myös Helsingin kaupungin kasvua nykyiseen kokoonsa. Kuntienvälistä yhteistyötä selvittäjä on kuvannut aluesuunnittelun kehityksestä lähtien. Uudenmaan osalta selvittäjä toteaa, kuinka Uusimaa aiemmin oli yhtenäinen kokonaisuus Uudenmaan maakuntana ja Uudenmaan lääninä. Vuonna 1994 historiallinen maakunta jakaantui kahteen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin. Lääni korvaantui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä, minkä jälkeen Uuttamaata ei ole yhtenäisesti suunniteltu eikä kehitetty. Selvittäjä on myös kuvannut aluejakoa pääkaupunkiseutuun/ytv alueeseen, Helsingin seutuun ja muuhun Uuteenmaahan sekä laajaa metropolialuetta. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmia selvittäjä on arvioinut ja toteaa alueen jääneen kehittymättä itään, koska siihen ei yhteistä tahtoa ole löytynyt, mikä johtuu muun ohella siitä, että pintaalaltaan erittäin suuri Helsingin ja Vantaan naapurikunta Sipoo ei kuulu pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan. Helsingin hallinnolliset rajat ovat jo jonkin aikaa haitanneet toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla. Lukuisia ehdotuksia pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemiseksi on tehty. Valtioneuvoston kanslia kutsui vuonna 1989 ylipormestari Raimo Ilaskiven selvittämään asiaa, mutta hän ei vienyt valmisteluaan julkisuuteen. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1999 laatimaan yhteistä maankäytön kehityskuvaa, joka selvitys valmistui vuoden 2001 alussa, mutta Sipoon osalta se ei johtanut käytännön toimiin. Erilaisia kehittämisen rakennemalleja tarkasteltiin nk. HESPO projektissa. Vuonna 2000 valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä laadittiin yhteistoiminta-asiakirja seudun asuntotilanteen parantamiseksi sekä siihen liittyen maapolitiikan ja liikenteen kehittämiseksi. Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen ehdotuksen pohjalta Helsingin seudulla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on aloitettu sopimusperusteinen yhteistyö. 2

4 Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jossa päätöksessä Helsinki teki ehdotuksen valtioneuvostolle määrättyjen Lounais-Sipoon osien ja Vantaalta Västerkullan kiilan alueen liittämisestä Helsingin alueeseen. Helsingin kaupunginvaltuuston päätettyä esittää valtioneuvostolle Lounais-Sipoon liittämistä Helsinkiin Sipoon kunnanvaltuusto päätti nopeuttaa omaa yleiskaavoitusta ja valitsi yleiskaava 2025 luonnoksen pohjaksi maankäytön ja liikenteen rakennemallin, joka mahdollistaisi asukkaan kasvun vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsisi runsaan 6 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua. Näin voimakas väestönkasvu on aivan poikkeuksellinen. Suomen kuntien väestönkasvut vuosina ovat enimmillään olleet 3 %. Näin suuri kasvu toteutuessaan johtaisi kunnan talouden kestämättömään tilanteeseen. Sipoo on teettänyt VTT:llä selvityksen kunnan valitseman rakennemallin toteuttamismahdollisuuksista, joka kuitenkin on taloudellisten arvioiden johdosta epärealistinen. Harkimo ja Ekström ovat kehittäneet oman Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamismallin, joka taloudelliselta osaltaan perustuu maankäyttömaksujen käyttöön. Molempien toteuttamismallien vaatima radikaali kunnallispoliittisen linjan muutos ei ole uskottava. Sipoolla on ollut erityisiä ongelmia maankäytön ohjauksessa. Sipoo ei riittävällä tavalla pysty omin päätöksin vastaamaan pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vinoutumien poistamiseen. Toisaalta Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä esitys Lounais-Sipoon osien liittämisestä Helsinkiin haittaa liikaa Sipoon kehittämisen edellytyksiä. Kunnan osaliitos voidaan kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaan tehdä, jos minkään kunnan valtuusto ei vastusta muutosta, tai jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai maapinta-alaan yli kymmenellä prosentilla. Muutoin tällainen kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Tässä kuntajakoselvityksessä on tutkittu Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen lisäksi toisaalta sellaisia liitosvaihtoehtoja, jotka täyttävät kuntajakolain 5 :n 1momentin edellytykset: enintään 5 % asukasluvusta ja enintään 10 % maapinta-alasta ja vaihtoehtoja, joissa asukasluku ylittää 5 %. Tutkituista vaihtoehdoista ne, joissa 5/10 % täyttyy, eivät tule kysymykseen siksi, että niissä liitettävä alue ei ole pitkällä tähtäyksellä riittävä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Kuntajakoselvittäjä on päätynyt siihen, että alue, joka on riittävä pääkaupunkiseudun eheyden kannalta, mutta ei kohtuuttomasti haittaa Sipoon kunnan toimintaedellytyksiä ja kehitystä, on selvityksessä nimetty vaihtoehto 2. Alue on esitetty selvitysraportin luvussa 5 olevassa kartassa. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa, että Helsinkiin liitetään Lounais-Sipoosta Vaihtoehto 2:n mukainen alue, joka tarkasti esitetään oheisessa kartassa ja siihen liittyvässä kuvauksessa. Samalla esitetään, että Vantaan kaupungista liitetään Helsinkiin ns. Västerkullan kiila. Selvitystyössä on erikseen käsitelty esitetyn kunnan osaliitoksen oikeudellisia edellytyksiä. Esityksen mukaisella kuntajaon muutoksella voidaan edistää kuntajakolain edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 3

5 Selvityksessä on todettu, ettei kuntajakolain 5 :n 1 momentissa säädetyissä asukasmäärää tai pinta-alaa koskevissa rajoissa pysyvä muutos, ole riittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaatimia tavoitteita silmälläpitäen. Sen jälkeen on arvioitu, voidaanko tavoitteet saavuttaa laajemmalla osaliitoksella ja onko tällaiselle liitokselle kuntajakolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun kehittämisellä on merkitystä paitsi alueelle itselleen, myös koko maan kilpailukyvylle ja kehittämiselle. Helsingin yhdyskuntarakenteen kehittämistä itään ja kehittämisen edellyttämien alueiden siirtämistä Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin voidaan perustella erityisesti kuntajakolain 3 :ssä säädetyillä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistämiseen sekä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyvillä perusteilla. Kuntajaon muutos on perusteltavissa alueen kuntien ja maan kokonaisedun näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä kunnan osaliitos edistäisi myös kuntajakolain 3 :ssä säädetyllä tavalla palveluiden järjestämistä alueen asukkaille ja parantaisi alueen elinolosuhteita. Koska Sipoosta Helsinkiin siirrettäväksi ehdotetulla alueella asuu yli viisi prosenttia Sipoon väestöstä, tulee siirto voida perustella kuntajakolain 5 :n 2 momentin mukaisesti erityisen painavilla kuntajakolain 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Erityisten painavien edellytysten voidaan katsoa täyttyvän, koska Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys on välttämätöntä alueen ja koko maan kehityksen kannalta. Näin ollen tärkeä yleinen etu vaatii kunnan osaliitoksen toteuttamista. Kuntajakolain 1 :n mukaan kuntajakoa kehitetään kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Vuoden 2007 alusta voimaan tulevan lainmuutoksen myötä kunnan tulee lisäksi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Lounais-Sipooseen ja Västerkullan alueelle suunnitellut asunto- ja työpaikka-alueet tulevat joka tapauksessa yhdyskuntarakenteellisesti ja toiminnallisesti olemaan osa Helsinkiä, minkä vuoksi alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu on perusteltua toteuttaa myös hallinnollisesti osana Helsinkiä. Kuntajakoselvittäjän ehdotuksessa on otettu huomioon suhteellisuusperiaate, joka edellyttää, että ei liitetä laajempaa aluetta kuin erityisen painavat edellytykset vaativat. Tämän johdosta selvittäjän ehdotuksessa on päädytty pienempään alueeseen kuin mitä Helsingin kaupunki on esittänyt. Myös vaikutus Sipoon asukaslukuun on huomattavasti pienempi kuin Helsingin kaupungin esityksessä Kuntajaon muutoksessa on otettava myös huomioon kuntajako kunnan asukkaiden itsehallinnon alueellisena perustana. Selvittäjän ehdotuksessa on otettu huomioon myös se, että Sipoon tulee olla muutoksen jälkeen elinkelpoinen ja toimintakykyinen kunta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Sipoo mm. voisi omilla päätöksillään toteuttaa rakenteen uudistamisen Talman, Nikkilän ja Söderkullan alueella. 4

6 Kiitokset Selvitystyö on tehty sisäasiainministeriön kuntaosastossa ns. etätyönä. Selvittäjä on saanut monipuolista tukea osaton virkamiehiltä. Esitän parhaimmat kiitokset ylitarkastaja Suvi Savolaiselle, neuvotteleva virkamies Mika Rossille, hallitusneuvos Arto Suloselle, neuvotteleva virkamies Rainer Alaselle, ylitarkastaja Markku Möllärille ja erityisasiantuntija Olli T. Alholle. Tukea olen saanut myös Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtajalta Kari Prättälältä. Osastosihteeri Aija Sormunen on taittanut loppuraportin. Helsingin kaupungilta, Vantaan kaupungilta ja Sipoon kunnalta olen saanut pyytämäni tiedot, samoin niiltä lukuisilta valtion viranomaisilta, joihin olen ollut yhteydessä ja edelleen Uudenmaan liitolta ja Itä-Uudenmaan liitolta. Sipoon kuntalaiset ovat aktiivisesti kriittisin kommentein opastaneet selvittäjää työssään. Helsingissä

7 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI RAPORTIN LUOVUTUSKIRJE 1 TOIMEKSIANTO JA TEHTÄVÄN SUORITUS 7 2 ALUEKUVAUS JA ALUEEN YHDYSKUNTARAKENNE Helsinki, Vantaa, Sipoo Helsinki Sipoo Vantaa Helsingin, Sipoon ja Vantaan tunnuslukuja Kuntien välinen yhteistyö Aluesuunnittelu Uusimaa Aluekeskusohjelma ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet Pääkaupunkiseutu, YTV ja muu Uusimaa Metropolialue 21 3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN ONGELMAT JA TEHDYT 22 EHDOTUKSET RAKENTEEN KEHITTÄMISEKSI 3.1 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat Ehdotukset yhdyskuntarakenteen ongelmien ratkaisemiseksi Yleistä Helsingin seudun yhteistoiminta-asiakirja Ilaskiven selvitys Sopimusperusteinen yhteistyö pääkaupunkiseudulla ja laajemmalla Helsingin seudulla Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhdistämisen merkitys Helsingin kaupunginvaltuuston päätös Sipoon kunnan valitus Helsingin esityksestä ja Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 rakennemallit 35 4 SIPOON YLEISKAAVA Yleiskaavan 2025 laatiminen Sipoon kunnan väestönkasvuedellytysten arviointi asukaan väestönkasvun vertailu toteutuneeseen kasvuun Asukasluvun kasvun vaikutus kunnan talouteen VTT:n konsultoima toteuttamismalli Harkimon Ekströmin toteuttamismalli Mallien arviointi 39 5 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN EHDOTUS PERUSTELUINEEN Kuntajaon muutosten oikeudellisista edellytyksistä Kuntajaon muutoksen tarve Kunnanosaliitoksen vaihtoehdot Kuntajakoselvittäjän ehdotus Ehdotuksen oikeudellinen perustelu 53 LIITTEET 6

8 1. Toimeksianto ja tehtävän suoritus Määräys kuntajaon muuttamista koskevan erityisen selvityksen toimittamisesta ja kuntajakoselvittäjän asettaminen Sisäasiainministeriö on päättänyt 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen Tehtävä Kuntajakoselvittäjän on suoritettava edellä mainitun kuntajakolain 8 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys ja, jos se antaa aihetta, laadittava 3 momentissa tarkoitettu ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida 1. Onko tarvetta kuntajaon muutokselle Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä, 2. Mitä aluetta muutos koskisi, 3. Täyttyvätkö kuntajakolain mukaiset edellytykset kuntajaon muutokselle, 4. Onko olemassa kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaisia erityisiä edellytyksiä kunnan alueen supistumisessa ja laajenemisessa ja 5.Onko olemassa erityisen painavia kuntajakolain 3 :n mukaisia edellytyksiä, mitä kuntajakolain 5 :n 2 momentti 1 momentin mukaisten erityisten edellytysten mahdollisesti puuttuessa vaatii. Mikäli selvityksessä päädytään siihen, että kuntajakoa tulisi muuttaa, selvittäjän on laadittava sitä tarkoittava ehdotus. Selvittäjän tekemän muutosehdotuksen käsittelyssä sovelletaan, mitä kuntajaon muutosesityksen käsittelystä on säädetty. Selvityksessä on myös arvioitava kuntajaon muutoksen vaikutuksia kuntien talouteen. Selvittäjän ehdotus on toimitettava välittömästi sen valmistuttua asianomaisille kunnille. 7

9 Toimikausi Selvitystyö alkaa ja sen tulisi olla asiasisällöltään valmiina viimeistään marraskuun lopussa Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. Selvitystyön organisointi Kuntajakoselvittäjä toimii virkavastuulla, ja hänellä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja muuta apua. Kuntajakoselvittäjän ja asianomaisten kuntien niin halutessa kunnat voivat asettaa selvitysmiestä paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluelimen. Kuntajakoselvittäjän yhteyshenkilöinä sisäasiainministeriössä toimivat neuvotteleva virkamies Mika Rossi ja ylitarkastaja Suvi Savolainen. Selvitys rahoitetaan sisäasiainministeriön talousarvion momentilta Tehtävän suoritus Selvitystyö, aineiston kokoaminen, käsittely ja raportin kirjoittaminen on tapahtunut etätyönä selvittäjän kotona Lohjalla. Peruskeskustelut on käyty sisäasiainministeriön kuntaosastossa ylitarkastaja Suvi Savolaisen, neuvotteleva virkamies Mika Rossin, hallitusneuvos Arto Sulosen, neuvotteleva virkamies Rainer Alasen, ylitarkastaja Markku Möllärin ja erityisasiantuntija Olli T. Alhon sekä Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtajalta Kari Prättälän kanssa. Selvittäjä on kaksi kertaa työn kuluessa informoinut alue- ja kuntaministeri Hannes Mannista. Selvityksen toimittamiseksi kuntajakoselvittäjä hankki tarpeellista materiaalia erityisesti Sipoon kunnalta ja Helsingin kaupungilta. Sipoon kunnanjohtajan ja kaavoituspäällikön kanssa tutustuttiin Lounais-Sipoon alueeseen. Selvittäjä oli yhteydessä myös YTV:hen, Uudenmaan liittoon ja Itä- Uudenmaan liittoon. Valtion viranomaisista selvittäjä kävi keskusteluja ja sai materiaalia Ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön, Uudenmaan tiepiirin ja Uudenmaan TE -keskuksen edustajien kanssa. Näiltä viranomaisilta selvittäjä sai pyytämänsä materiaalin. Selvittäjä tutustui Sipooseen myös keskusteluissa Sipoon Puolesta ry:n edustajien kanssa ja selvittäjälle luovutettiin Helsingin esitystä vastustava adressi, jossa on yli allekirjoitusta. Selvittäjälle luovutettiin myös mielipidekirjoituksia mapillinen. Selvittäjä osallistui kahteen Sipoossa järjestettyyn kansalaiskeskusteluun, joissa oli yhteensä lähes 800 osallistujaa. Selvittäjälle on Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista toimitettu päivätty muistio Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa pidetystä kokouksesta, jossa tuodaan esille vaikeudet, jotka aiheutuisivat alueen seurakunnille Lounais-Sipoon alueen liittämisestä Helsingin kaupungin alueeseen. 8

10 2. Aluekuvaus ja alueen yhdyskuntarakenne 2.1 Helsinki, Sipoo, Vantaa Helsinki Helsinki Suomen pääkaupunki ja Suomen suurin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingin rajanaapureita ovat pohjoisessa ja idässä Vantaa ja lännessä Espoo. Sipoon kanssa Helsingillä on vain merirajaa. Helsingissä on noin asukasta. Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 184,5 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Väestötiheys on yli 3000 asukasta/km2. Helsingissä on 315 saarta ja rantaviivaa 98 kilometriä. Runsaiden täyttöaluiden vuoksi rantaviiva on muuttunut voimakkaasti viimeisen parin sadan vuoden aikana. Helsinki muodostaa yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa pääkaupunkiseudun, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Helsingin alueellinen laajeneminen Helsinki perustettiin alun perin Koskelan kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Kaupunki sai nimensä lähettyvillä olleesta Helsinginkoskesta. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Helsingin esikaupungeista 1920-luvulla oli tehty kuntia ja kauppaloita. Niiden liittäminen Helsinkiin oli ollut vireillä jo 1920-luvun loppupuolelta saakka. Selvitysmies Yrjö Harvia laati vuonna 1936 valmistuneen mietinnön alueliitokseksi, josta päätettiin kuitenkin vasta vuonna Vuoden 1946 alusta Helsingin kaupunki laajeni alueeltaan yli viisinkertaiseksi, kun kaupunkiin liitettiin Haagan kauppala, Oulunkylän, Kulosaaren ja Huopalahden kunnat kokonaisuudessaan sekä huomattavia osia Helsingin maalaiskunnasta. Helsingin vuoden 1946 alueliitosta perusteltiin yhtenäisen kaupunkialueen kokonaisvaltaisen kehittämisen tarpeella. Kokonaisvaltainen kehittäminen ei ollut mahdollista niin kauan kuin Helsinki ympäristöineen jakautui useaan hallinnollisesti itsenäiseen kuntaan. Selvitysmies Harvian mielestä koko Helsingin taloudellinen vaikutusalue tuli saattaa yhtenäisen kunnallishallinnon alaiseksi. (Timo Herranen, Helsingin esikaupunkialue ja muuttuva kaupunkisuunnittelu, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusarja Kvartti 1/92) Kaupungin maapinta-alan lisäys oli yhteensä yli hehtaaria. Pinta-ala oli aikaisemmin ollut vajaat 3000 hehtaaria. Helsingin maalaiskunta menetti lähes puolet asukasmäärästään. Pääkaupungin väkiluku oli nyt , kun se oli ollut vuonna Viimeinen merkittävä alueliitos tapahtui, kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin Alueliitosten historia on kuvattu kartassa 1. 9

11 Kartta 1: Helsingin kasvu nykyiseen kokoonsa. Lähde: Helsingin kaupunki 10

12 2.1.2 Sipoo Sipoo sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa on asukkaita ( ). Kunnan pinta-ala on 366,75 km², josta 2,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 50 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen. 58,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 40 prosenttia ruotsia äidinkielenään. Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin Vantaa Vantaa on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaasta tuli kaupunki vuonna 1974, jota ennen se tunnettiin Vantaan kauppalana, ja sitä ennen Helsingin maalaiskuntana. Vantaalla on asukasta ( ). Kaupungin maapinta-ala on 241 km2 ja väestötiheys 778 asukasta/km2. Kaupunki on kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena. Kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaan lentoasema, ja Vantaa tunnetaankin kansainvälisesti ilmailukaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Martinlaakso ja Myyrmäki. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Naapuruskunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmasosaa asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 suuren osan Korson alueesta Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin. 11

13 2.1.4 Helsingin, Sipoon ja Vantaan tunnuslukuja Pinta-ala Helsinki Sipoo Vantaa Pinta-ala km2 685,2 366,8 242,7 Maapinta-ala km2 184,5 364,1 240,8 Väestö Helsinki Sipoo Vantaa Väkiluku Väkiluku Väestötiheys as./km Väestön kokonaismuutos % ,3 1,8 1,8 Väestöennuste v Taajamaväestö Taajama-aste 2001 % ,2 99,2 Kunnallistalous 2005 Helsinki Sipoo Vantaa Verotulot/asukas Vuosikate euro/as Lainakanta euro/as Veroprosentti ,50 18,75 18,50 Asuminen 2003 Helsinki Sipoo Vantaa Asuntojen keskikoko 2004 m Ahtaasti asuvia asuntokuntia ,2 12,8 10,9 Asuntokuntia omistusasunnoissa 45,1 79,6 55,8 Asuntokuntia vuokra-asunnoissa 50,5 16,7 38,1 Työvoima Helsinki Sipoo Vantaa Työllinen työvoima yhteensä Työttömyysaste 9,4 4,4 8,1 Huoltosuhde 1,03 1,06 0,94 Työpaikkaomavaraisuus % ,1 99,4 Yritykset Helsinki Sipoo Vantaa Yritystoimipaikat Liikenne Helsinki Sipoo Vantaa Henkilöautoja /1000 as

14 2.2 Kuntien välinen yhteistyö Aluesuunnittelu Aluesuunnittelu, joka on nykyisten maakuntien synnyn taustalla, alkoi vapaaehtoisena yhdistystoimintana vuonna 1946, jolloin muodostettiin Helsingin ja sen ympäristön Aluesuunnitelmaliitto ry ( ). Yhdistyksen perustajia olivat Helsinki, Helsingin maalaiskunta, Espoo, Kerava, Kauniainen. Tuusula tuli mukaan vuonna1955. Järvenpää oli mukana , samoin Sipoo Aluesuunnitelmaliiton sijalle perustettiin Helsingin seutukaavaliitto ry, joka toimi Vuoden 1958 rakennuslain myötä seutukaavoitus tuli lakisääteiseksi. Koko maa jaettiin seutukaavaalueisiin. Uudellamaalla seutukaavoitus tuli koskemaan koko maakuntaa. Valtakunnansuunnitteluneuvosto oli ottanut kantaa yhtenäisen Uudenmaan puolesta, mutta valtakunnansuunnittelutoimiston ja sisäasiainministeriön kanta neljästä eri suunnittelualueesta voitti. Uudenmaan läänin alueelle tuli neljä seutukaava-aluetta: Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Läntisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan. Helsingin seutukaavaliitto toimi kuntainliittona Siihen kuuluivat Helsinki, Espoo, Helsingin maalaiskunta (Vantaa 1972 alkaen), Kerava, Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti, Hyvinkää, Hyvinkään maalaiskunta (yhdistyi Hyvinkään kaupungin kanssa ). Muut kolme Uudellamaalla toimivaa seutukaavaliittoa olivat Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto Helsingin seudulla elettiin kiihkeän kasvun vuosikymmeniä koko sodanjälkeisen ajan. Valtio alkoi harjoittaa kehitysaluepolitiikkaa jo 1960-luvulla tasapainottaakseen kehitystä maan syrjäisemmissä osissa. Kasvavan Helsingin seudun ongelmiin ei pyritty vaikuttamaan. Viisikymmentäluvun alussa seudulla asui 12 prosenttia suomalaisista, vuonna 1965 jo noin 16 prosenttia. Helsingin maalaiskunnassa kasvu oli nopeinta. Seudun hallitun kasvun korostaminen samaan aikaan, kun elinkeinorakenne muuttui nopeasti, ei näyttänyt välttämättä houkuttelevalta. Suosiota ei saatu toisellakaan suunnitteluperiaatteella, joka oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Sen avulla pyrittiin keskittämään rakentamista jo käytössä oleville alueille, toimivien yhdyskuntien kehittämiseen ja täydentämiseen, kun paineita oli esimerkiksi hajaasutusalueille rakentamiseen. Aluerakentajat rakensivat kokonaisia uusia alueita, jolloin väestörakenne muovautui niiden perusteella. Helsingin seutukaavaliiton pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien muodostamaa aluetta nimitettiin aluksi äärialueeksi, vuodesta 1974 kehysalueeksi. Uudenmaan seutukaavaliitot tekivät aktiivista yhteistyötä koko olemassaolonsa ajan. Uusmaalaisen yhteistyön lisäksi suuntauduttiin sekä länteen, Varsinais-Suomeen että pohjoiseen Hämeeseen. Merkittävää oli, ettei seutukaava-alue rajannut suunnittelualuetta pidettiin luonnollisena ja tarpeellisena tarkastella koko Uuttamaata ja kaikkia neljää seutukaava-aluetta yhdessä luvun lopulla Helsingin seutukaavaliitto ja useat muut lausunnonantajat esittivät Uudenmaan neljän seutukaavaliiton yhdistämistä. Vuonna 1993 valtioneuvoston päätöksellä yhdistettiin 13

15 kuitenkin vain kolme Uudenmaan neljästä seutukaava-alueesta, Itä-Uusimaa jäi omaksi alueekseen. Samana vuonna valmisteltiin myös aluekehittämistehtävien siirtoa lääninhallituksilta maakunnan liitolle. Vuoden 1993 alussa yhdistyivät Helsingin seutukaavaliitto ja Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto sekä myös Uudenmaan suomenkielinen maakuntaliitto. Alueeseen lisättiin kuntien anomuksesta valtioneuvoston päätöksellä kolme uutta kuntaa, Mäntsälä ja Pornainen Itä-Uudenmaan liitosta sekä Kirkkonummi Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitosta. Uusi kuntayhtymä sai nimen Uudenmaan liitto Nylands Förbund. Vuoden 1994 alusta liiton alue käsitti 24 kuntaa, kun siihen liittyivät loputkin Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnat. Liitosta tuli selkeämmin kaksikielinen. Uudellemaalle jäi kaksi liittoa Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto. Uudenmaan ruotsinkielisen maakuntaliiton arveltiin voivan edelleen toimia itsenäisenä, koska Uudenmaan liiton alue ei kattaisi koko maakunnan toimialuetta. Sittemmin liitto lakkautettiin ja siitä muodostettiin koko etelärannikolla toimiva Sydkustens landskapsförbund. Aluepolitiikan alkuvaiheet ajoittuvat 1960-lukuun, jolloin luotiin määräaikainen lainsäädäntö kehitysalueita varten. Seuraavalla vuosikymmenellä säädettiin laki alueellisen kehityksen edistämisestä, missä lääninhallitusten rooli oli keskeinen. Alueellisia kehittämissuunnitelmia tuli laatia yhteistyössä seutukaavaliittojen ja piirihallintoviranomaisten kanssa ja kuulla tarvittaessa kuntia sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Suuri aluehallinnon uudistus oli vuoden 1994 alusta voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä, jossa maakunnan liitoilla oli keskeinen rooli. Käytännössä koko maan maakunnan liitot toimivat aluekehittämisviranomaisina vuoden 1994 alusta lähtien. Maakunnan liitot saivat uuden tehtävän ja lisää vastuuta aluekehittämislain myötä vuonna Ympäristöasioiden aluehallintoa vahvistettiin vuonna 1995 perustamalla ympäristöministeriön alaiset alueelliset ympäristökeskukset, joihin yhdistettiin vesi- ja ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristöyksiköt. Vuonna 1997 lääninhallinto koki suuren mullistuksen, kun läänien lukumäärää vähennettiin kahdestatoista kuuteen. Uudistuksen yhteydessä osa läänien tehtävistä siirrettiin maakunnan liitoille, osa valtion aluehallintoon perustetuille työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Aluekehityslain perusteella maakunnan liitot vastasivat yleisestä alueiden kehittämisestä, edunvalvonnasta ja myös siihen liittyvistä kansainvälisistä tehtävistä. Aluekehittäminen oli uusi elementti uuden liiton työssä, mutta lakisääteinen kaavoitustyö säilytti asemansa liiton prioriteeteissa. Seutukaavaliittojen yhdistymisen jälkeen tuli tehtäväksi laatia muun muassa eri osissa maakuntaa erilaisilla periaatteilla laadittujen kaavojen yhdistäminen. Uusia kaavoja tuli myös laadittavaksi. Vuoden 1999 maankäyttö- ja rakennuslaki muutti kaavoituskäytännön perusteellisesti. Kokonaan uutena elementtinä suunnittelujärjestelmään tulivat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista valtioneuvosto päättää. Maakunnan suunnitteluun kuuluvia tehtäviä ovat maakuntakaavan lisäksi maakunnan kehittämisen periaatteet määrittelevä maakuntasuunnitelma ja hankkeiden toteuttamiseen paneutuva maakuntaohjelma. Seutukaavan tilalle tuli maakuntakaava, joka on sisällöltään seutukaavaa yleispiirteisempi. Maakuntakaavan merkitystä kuitenkin korosta se, että se samoin kuin seutukaava aikaisemmin on saatettava asianomaisen ministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaava välittää valtakunnalliset ja maakunnalliset maankäyttöintressit kuntatason kaavoitukseen. 14

16 Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat ympäristöministeriön vuonna 2000 määritteleminä mm. toimiva aluerakenne ja eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä Helsingin ympäristön erityiskysymykset. Helsingin seutu on kaavoituksessakin erityisasemassa ja se näkyy myös alueidenkäytön valtakunnallisissa tavoitteissa. Raideliikenteen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen laajentaminen ja tehokkuuden parantaminen ovat haasteita suunnittelulle. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on huolena edelleen. Uudellamaalla kaikki kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön edellyttämät suunnitelmat on tehty Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toimesta erikseen. Yhtenäistä, koko Uuttamaata kattavaa vastuuta ei ole ollut kellään Uusimaa Uusimaa oli aiemmin yhtenäinen kokonaisuus historiallisena Uudenmaan maakuntana ja Uudenmaan lääninä. Vuonna 1994 historiallinen maakunta jakaantui kahteen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin. Lääni korvaantui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Tämän jälkeen Uuttamaata ei ole yhtenäisesti suunniteltu eikä kehitetty. Uusimaa ja etenkin rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua, mutta Helsingin tultua Suomen pääkaupungiksi suomen kieli on yleistynyt Helsingin ympärillä ja on jo enemmistökielenä suuremmassa osassa maakuntaa. Uudenmaan maakunnan pinta-ala on neliökilometriä ja väkiluku Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen väkirikkain maakunta ja maakunnassa asuu väkeä yhtä tiheästi kuin Saksassa keskimäärin. Sinne muuttaa vuodessa noin ihmistä muualta Suomesta, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa neljännes Suomessa asuvista asuu Uudellamaalla. Bruttokansantuote Uudellamaalla oli vuonna 2003 yhteensä miljoonaa euroa. Uudenmaan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtion pääkaupungin ympärille on kerääntynyt kouluja, pääomaa ja työvoimaa. Varsinkin Kehä III:n ja pääradan varrella pääkaupunkiseudulla, Lohjan seudulla ja rannikolla on teollisuutta. Teollistuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja, Pohja ja Tammisaari. Eteläisen sijainnin ja hedelmällisen maaperän ansiosta maataloudenkin edellytykset ovat hyvät. Itä-Uusimaa maakuntana on Etelä-Suomen läänissä. Itä-Uusimaa on osa historiallista Uudenmaan maakuntaa, ja ennen vuoden 1997 lääniuudistusta Itä-Uusimaa oli osa Uudenmaan lääniä. Maakunnan pinta-ala on neliökilometriä ja väkiluku (31. joulukuuta 2005). Bruttokansantuote Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2001 yhteensä miljoonaa euroa. Itä-Uudellamaalla on kymmenen kuntaa, josta kaksi on kaupunkeja. Kunnat ovat Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo. Kahden maakunnan kunnat on kuvattu kartassa 2. 15

17 Pohja Mäntsälä PukkilaMyrskylä Lapinjärvi Hyvinkää Karkkila Liljendal Nummi-Pusula Askola Ruotsinpyhtää Järvenpää Pernaja Nurmijärvi Pornainen Vihti Tuusula Loviisa Kerava Porvoo Sammatti Lohja Vantaa Sipoo Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Helsinki Karjaa Kirkkonummi Inkoo Itä-Uusimaa Tammisaari Hanko Uusimaa Helsingin seutu (14) Muu Uusimaa (11) Muu Itä-Uusimaa (9) Kartta 2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnat 16

18 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö, kasvuennusteita, työpaikat Uusimaa Itä-Uusimaa Väkiluku Ennuste omavaraislaskelma kasvu 4% 2% - trendilaskelma kasvu 21% 17% - maakuntaliitto kasvu 24% 24% - työministeriö % 16% Pinta-ala km Väestöntiheys as/km ,2 32,5 Työpaikat Maakuntaliiton työpaikkatavoite kasvu 25% 25% Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouman julkaisu Etelä-Suomen aluerakenne 2030, väestö ja työpaikat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asuntokanta 2002 Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteensä asunnot Erillinen pientalo % 57 % Rivi/ketjutalo % 10 % Asuinkerrostalo % 30% Muu/tuntematon % 2% Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouma: Etelä-Suomen aluerakenne 2030, asuminen, ympäristö ja liikenne 17

19 2.2.3 Aluekeskusohjelma ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet Valtioneuvoston aluekeskusohjelmaa toteutetaan Uudellamaalla uuden ohjelmakauden aikana * Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelmalla sekä * kaupunkiohjelmilla: - Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma, - Lohjan seudun ja Tammisaaren seudun yhteinen kehitysohjelma ja - Keskisen Uudenmaan KUUMA- kumppanuusohjelma Pääkaupunkiseutu, YTV ja muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu on noin miljoonan asukkaan tärkeä kasvukeskus, jonne muuttaa uutta asukasta vuosittain. Alue on kuin yksi suurkaupunki, mutta historiallisista syistä se koostuu neljästä eri kaupungista. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla, joka on osa Itämerta. Alueen väkiluku vaihtelee :sta 1,3 miljoonaan, riippuen miten laaja alue otetaan huomioon. Helsingin työssäkäyntialueella asuu ihmistä (Tässä tapauksessa lasketaan kunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 % työvoimasta käy töissä Helsingissä). Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja työpaikoista siellä sijaitsee lähes 29 prosenttia. Helsingin alue on Suomen suurin kaupungistunut alue ja on taloudellisesti, kulttuurin ja tieteen osalta, maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa. Alueen yhteistyöelin on YTV, joka hoitaa muun muassa seutuliikennettä ja jätehuoltoa. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta. Neljä kuntaa muodostaa käytännössä yhden suuren metropolialueen, mutta kunnat eivät ole yksi kaupunki vaan tekevät päätöksiä kukin omilla tahoillaan. Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä ja väestömäärä noin miljoona. Asutus on väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Vihreyttä on paljon etenkin Helsingin ulkopuolella ja sitä pilkkovat hajanaisesti sijaitsevat kerrostalo- ja omakotitaloalueet, teollisuus- ja toimistorakennukset, moottoritiet ja rautatiet. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Helsingin kantakaupungissa sijaitseva pääkeskus toimii pääkaupunkiseudun ja valtakunnan keskuksena. Koska pääkaupunkiseutu on niin laaja alue, sen palveluja on hajautettu lähelle asukkaita aluekeskuksiin. Nämä aluekeskukset ovat keskustan "satelliitteja", joita on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Ne tarjoavat lähialueiden asukkaille monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluja työpaikkojen ohella. Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) lisäksi kehyskunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua ja työssäkäynti ja asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. 18

20 Helsingin seudulla on (2004) asukkaita , vuoden 2025 ennuste on asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 21 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia. Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin neljään maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä. Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla, jotta estettäisiin kaupunkirakenteen hajoaminen. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen jatkuva hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat Riihimäen ja Karjaan suunnat. Vuonna 2006 valmistui Lahden oikorata, joka palvelee kaukoliikenteen lisäksi Järvenpäätä ja Mäntsälää. Kerava-Lahti -oikoradan jälkeen suunnitteluun tulevat Kehärata Vantaalle, Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle ja rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suunnassa, mikä riippuu Sipoon kaavoituspolitiikasta. Suunnitelmia tällä suunnalla ovat Helsingin metron jatkaminen Söderkullan suuntaan ja lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen. Helsingin seutua voidaan myös määrittää siten, miten suuri osa työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääradan radanvarsikunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) työssäkäynti on merkittävää junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta. Uutta asutusta pyritäänkin tämän ansiosta rakentamaan radan varrelle, muina syinä sen ekologisuus ja teiden ruuhkautumisen vähentäminen. Työvoiman liikkuvuutta on kuvattu kartassa 3. Kunnat, joista yli 40 prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Kuntia, joista prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, on huomattavasti enemmän. Kunnat ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Riihimäki, Sammatti ja Suomusjärvi. 19

Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat

Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme lokakuu 2016 Päivitetty 22.11.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 2 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk 7/2015 1 Kokouskutsu Möteskallelse Päivämäärä Datum Klo Kl. 17:0 Paikka Plats Kuntala, kunnanhallituksen kokoushuone / Sockengården, kommunstyrelsens mötesrum Sipoossa Sibbo 18.11.2015 Pöytäkirja nähtävänä

Lisätiedot

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1.

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.1. Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä joulukuussa 2014 Päivitetty 20.1.2015/SariTeimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, joulukuu 2015 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 27.1.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Metropolialueen vahva peruskunta

Metropolialueen vahva peruskunta Metropolialueen vahva peruskunta 21.10.2011 Uudistamisen teesejä Ratkotaan 20 50 luvun haasteita Seudun tulevaisuuteen katsomalla Helsingin seutu käsittää vähintään 14 kuntaa Vahva peruskunta Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad Valtuusto 95 16.05.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 250 07.06.2016 sen Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad 1293/10.00.02/2015

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa 2015 Päivitetty 25.08.2015/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2010 2015

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET OIKEUSMINISTERIÖ 24.11.2015 KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET Äänestyspäivä Kunta Asia Kysymys Tulos Äänestysprosentti 1991 12.5. Tuusula Tiesuunnitelma Järvenpääntien leventäminen Ei 55,4 46,8 90,1 Tuloksen

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä 1. Palveluntuottajat Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme kesäkuu 2016 Päivitetty 26.07.2016/Sanna Paakkunainen Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko Pori Rauma Kaskinen Uusikaupunki 8 Turku 12 23 11 Salo Tampere 3 Hattula Tuulos Kalvola Humppila Hämeenlinna Forssa Janakkala Jokioinen 9 Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi 54 10 Riihimäki Loppi 52 Hyvinkää

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali nro 16/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 225 KH 226 KH 227 Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali Sivu 2 Nro 16/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Työllisyyskatsauksen tilastoliite, Häme syyskuu 2016 Päivitetty 25.10.2016/Sari Teimola Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2011 2016 30 000 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.10.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 26.4.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 24.5.2016/Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Marraskuu 2016 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 20.12.2016 / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä heinäkuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat essä heinäkuussa 2013 Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat heinäkuun 2013 lopussa (, koko maa) Tilanne heinäkuun lopussa en ELY

Lisätiedot

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 KYMI Imatra Imatran kaupunki, Musiikkiopisto 3000 Lappeenranta Lappeenrannan Taideyhdistys ry 1500 Lappeenranta Saimaan Nuorisoseurat

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot