Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat"

Transkriptio

1 Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2006

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö päätti 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa, että Helsinkiin liitetään Lounais-Sipoosta Vaihtoehto 2:n mukainen alue, joka tarkasti esitetään oheisessa kartassa ja siihen liittyvässä kuvauksessa. Samalla esitetään, että Vantaan kaupungista liitetään Helsinkiin ns. Västerkullan kiila. Kunnan osaliitos voidaan kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaan tehdä, jos minkään kunnan valtuusto ei vastusta muutosta, tai jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai maapinta-alaan yli kymmenellä prosentilla. Muutoin tällainen kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Tässä kuntajakoselvityksessä on tutkittu Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen lisäksi toisaalta sellaisia liitosvaihtoehtoja, jotka täyttävät kuntajakolain 5 :n 1 momentin edellytykset: enintään 5 % asukasluvusta ja enintään 10 % maapinta-alasta ja vaihtoehtoja, joissa asukasluku ylittää 5 %. Tutkituista vaihtoehdoista ne, joissa 5/10 % täyttyy, eivät tule kysymykseen siksi, että niissä liitettävä alue ei ole pitkällä tähtäyksellä riittävä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Selvitystyössä on erikseen käsitelty esitetyn kunnan osaliitoksen oikeudellisia edellytyksiä. Esityksen mukaisella kuntajaon muutoksella voidaan edistää kuntajakolain edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvityksessä on todettu, ettei kuntajakolain 5 :n 1 momentissa säädetyissä asukasmäärää tai pinta-alaa koskevissa rajoissa pysyvä muutos, ole riittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaatimia tavoitteita silmälläpitäen. Sen jälkeen on arvioitu, että laajemmalla osaliitoksella voidaan tavoitteet saavuttaa ja että tällaiselle liitokselle on kuntajakolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun kehittämisellä on merkitystä paitsi alueelle itselleen, myös koko maan kilpailukyvylle ja kehittämiselle. Helsingin yhdyskuntarakenteen kehittämistä itään ja kehittämisen edellyttämien alueiden siirtämistä Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin voidaan perustella erityisesti kuntajakolain 3 :ssä säädetyillä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistämiseen sekä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyvillä perusteilla. Kuntajaon muutos on perusteltavissa alueen kuntien ja maan kokonaisedun näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä kunnan osaliitos edistäisi myös kuntajakolain 3 :ssä säädetyllä tavalla palveluiden järjestämistä alueen asukkaille ja parantaisi alueen elinolosuhteita. Avainsanat (asiasanat) Aluesuunnittelu, asemakaava, kunnallistalous, kuntaliitos, kunnan osaliitos, pääkaupunkiseutu, yhdyskuntarakenne, oikeudelliset edellytykset, erityisen painavat edellytykset, väestötiedot, yleiskaavaus, Muut tiedot Myös sähköisenä osoitteessa Verkkoversion ISBN numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 53/2006 Kokonaissivumäärä 62 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 25 euroa + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

3 S i s ä a s i a i n m i n i s t e r i ö l l e Sisäasiainministeriö päätti 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen Kuntajakoselvittäjän on suoritettava edellä mainitun kuntajakolain 8 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys ja, jos se antaa aihetta, laadittava 3 momentissa tarkoitettu ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Mikäli selvityksessä päädytään siihen, että kuntajakoa tulisi muuttaa, selvittäjän on laadittava sitä tarkoittava ehdotus. Selvittäjän tekemän muutosehdotuksen käsittelyssä sovelletaan, mitä kuntajaon muutosesityksen käsittelystä on säädetty. Selvityksessä on myös arvioitava kuntajaon muutoksen vaikutuksia kuntien talouteen. Selvitystyö alkoi ja sen tuli olla asiasisällöltään valmiina viimeistään marraskuun lopussa Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. Selvittäjän ehdotus Selvittäjä on tarkastellut Helsingin, Sipoon ja Vantaan ominaisuuksia ja siinä yhteydessä myös Helsingin kaupungin kasvua nykyiseen kokoonsa. Kuntienvälistä yhteistyötä selvittäjä on kuvannut aluesuunnittelun kehityksestä lähtien. Uudenmaan osalta selvittäjä toteaa, kuinka Uusimaa aiemmin oli yhtenäinen kokonaisuus Uudenmaan maakuntana ja Uudenmaan lääninä. Vuonna 1994 historiallinen maakunta jakaantui kahteen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin. Lääni korvaantui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä, minkä jälkeen Uuttamaata ei ole yhtenäisesti suunniteltu eikä kehitetty. Selvittäjä on myös kuvannut aluejakoa pääkaupunkiseutuun/ytv alueeseen, Helsingin seutuun ja muuhun Uuteenmaahan sekä laajaa metropolialuetta. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmia selvittäjä on arvioinut ja toteaa alueen jääneen kehittymättä itään, koska siihen ei yhteistä tahtoa ole löytynyt, mikä johtuu muun ohella siitä, että pintaalaltaan erittäin suuri Helsingin ja Vantaan naapurikunta Sipoo ei kuulu pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan. Helsingin hallinnolliset rajat ovat jo jonkin aikaa haitanneet toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla. Lukuisia ehdotuksia pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemiseksi on tehty. Valtioneuvoston kanslia kutsui vuonna 1989 ylipormestari Raimo Ilaskiven selvittämään asiaa, mutta hän ei vienyt valmisteluaan julkisuuteen. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa ryhtyivät vuonna 1999 laatimaan yhteistä maankäytön kehityskuvaa, joka selvitys valmistui vuoden 2001 alussa, mutta Sipoon osalta se ei johtanut käytännön toimiin. Erilaisia kehittämisen rakennemalleja tarkasteltiin nk. HESPO projektissa. Vuonna 2000 valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä laadittiin yhteistoiminta-asiakirja seudun asuntotilanteen parantamiseksi sekä siihen liittyen maapolitiikan ja liikenteen kehittämiseksi. Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen ehdotuksen pohjalta Helsingin seudulla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on aloitettu sopimusperusteinen yhteistyö. 2

4 Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jossa päätöksessä Helsinki teki ehdotuksen valtioneuvostolle määrättyjen Lounais-Sipoon osien ja Vantaalta Västerkullan kiilan alueen liittämisestä Helsingin alueeseen. Helsingin kaupunginvaltuuston päätettyä esittää valtioneuvostolle Lounais-Sipoon liittämistä Helsinkiin Sipoon kunnanvaltuusto päätti nopeuttaa omaa yleiskaavoitusta ja valitsi yleiskaava 2025 luonnoksen pohjaksi maankäytön ja liikenteen rakennemallin, joka mahdollistaisi asukkaan kasvun vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsisi runsaan 6 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua. Näin voimakas väestönkasvu on aivan poikkeuksellinen. Suomen kuntien väestönkasvut vuosina ovat enimmillään olleet 3 %. Näin suuri kasvu toteutuessaan johtaisi kunnan talouden kestämättömään tilanteeseen. Sipoo on teettänyt VTT:llä selvityksen kunnan valitseman rakennemallin toteuttamismahdollisuuksista, joka kuitenkin on taloudellisten arvioiden johdosta epärealistinen. Harkimo ja Ekström ovat kehittäneet oman Sipoon yleiskaava 2025 toteuttamismallin, joka taloudelliselta osaltaan perustuu maankäyttömaksujen käyttöön. Molempien toteuttamismallien vaatima radikaali kunnallispoliittisen linjan muutos ei ole uskottava. Sipoolla on ollut erityisiä ongelmia maankäytön ohjauksessa. Sipoo ei riittävällä tavalla pysty omin päätöksin vastaamaan pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vinoutumien poistamiseen. Toisaalta Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä esitys Lounais-Sipoon osien liittämisestä Helsinkiin haittaa liikaa Sipoon kehittämisen edellytyksiä. Kunnan osaliitos voidaan kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaan tehdä, jos minkään kunnan valtuusto ei vastusta muutosta, tai jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai maapinta-alaan yli kymmenellä prosentilla. Muutoin tällainen kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Tässä kuntajakoselvityksessä on tutkittu Helsingin kaupunginvaltuuston esityksen lisäksi toisaalta sellaisia liitosvaihtoehtoja, jotka täyttävät kuntajakolain 5 :n 1momentin edellytykset: enintään 5 % asukasluvusta ja enintään 10 % maapinta-alasta ja vaihtoehtoja, joissa asukasluku ylittää 5 %. Tutkituista vaihtoehdoista ne, joissa 5/10 % täyttyy, eivät tule kysymykseen siksi, että niissä liitettävä alue ei ole pitkällä tähtäyksellä riittävä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Kuntajakoselvittäjä on päätynyt siihen, että alue, joka on riittävä pääkaupunkiseudun eheyden kannalta, mutta ei kohtuuttomasti haittaa Sipoon kunnan toimintaedellytyksiä ja kehitystä, on selvityksessä nimetty vaihtoehto 2. Alue on esitetty selvitysraportin luvussa 5 olevassa kartassa. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa, että Helsinkiin liitetään Lounais-Sipoosta Vaihtoehto 2:n mukainen alue, joka tarkasti esitetään oheisessa kartassa ja siihen liittyvässä kuvauksessa. Samalla esitetään, että Vantaan kaupungista liitetään Helsinkiin ns. Västerkullan kiila. Selvitystyössä on erikseen käsitelty esitetyn kunnan osaliitoksen oikeudellisia edellytyksiä. Esityksen mukaisella kuntajaon muutoksella voidaan edistää kuntajakolain edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 3

5 Selvityksessä on todettu, ettei kuntajakolain 5 :n 1 momentissa säädetyissä asukasmäärää tai pinta-alaa koskevissa rajoissa pysyvä muutos, ole riittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaatimia tavoitteita silmälläpitäen. Sen jälkeen on arvioitu, voidaanko tavoitteet saavuttaa laajemmalla osaliitoksella ja onko tällaiselle liitokselle kuntajakolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun kehittämisellä on merkitystä paitsi alueelle itselleen, myös koko maan kilpailukyvylle ja kehittämiselle. Helsingin yhdyskuntarakenteen kehittämistä itään ja kehittämisen edellyttämien alueiden siirtämistä Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin voidaan perustella erityisesti kuntajakolain 3 :ssä säädetyillä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden edistämiseen sekä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyvillä perusteilla. Kuntajaon muutos on perusteltavissa alueen kuntien ja maan kokonaisedun näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä kunnan osaliitos edistäisi myös kuntajakolain 3 :ssä säädetyllä tavalla palveluiden järjestämistä alueen asukkaille ja parantaisi alueen elinolosuhteita. Koska Sipoosta Helsinkiin siirrettäväksi ehdotetulla alueella asuu yli viisi prosenttia Sipoon väestöstä, tulee siirto voida perustella kuntajakolain 5 :n 2 momentin mukaisesti erityisen painavilla kuntajakolain 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Erityisten painavien edellytysten voidaan katsoa täyttyvän, koska Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys on välttämätöntä alueen ja koko maan kehityksen kannalta. Näin ollen tärkeä yleinen etu vaatii kunnan osaliitoksen toteuttamista. Kuntajakolain 1 :n mukaan kuntajakoa kehitetään kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Vuoden 2007 alusta voimaan tulevan lainmuutoksen myötä kunnan tulee lisäksi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Lounais-Sipooseen ja Västerkullan alueelle suunnitellut asunto- ja työpaikka-alueet tulevat joka tapauksessa yhdyskuntarakenteellisesti ja toiminnallisesti olemaan osa Helsinkiä, minkä vuoksi alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu on perusteltua toteuttaa myös hallinnollisesti osana Helsinkiä. Kuntajakoselvittäjän ehdotuksessa on otettu huomioon suhteellisuusperiaate, joka edellyttää, että ei liitetä laajempaa aluetta kuin erityisen painavat edellytykset vaativat. Tämän johdosta selvittäjän ehdotuksessa on päädytty pienempään alueeseen kuin mitä Helsingin kaupunki on esittänyt. Myös vaikutus Sipoon asukaslukuun on huomattavasti pienempi kuin Helsingin kaupungin esityksessä Kuntajaon muutoksessa on otettava myös huomioon kuntajako kunnan asukkaiden itsehallinnon alueellisena perustana. Selvittäjän ehdotuksessa on otettu huomioon myös se, että Sipoon tulee olla muutoksen jälkeen elinkelpoinen ja toimintakykyinen kunta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Sipoo mm. voisi omilla päätöksillään toteuttaa rakenteen uudistamisen Talman, Nikkilän ja Söderkullan alueella. 4

6 Kiitokset Selvitystyö on tehty sisäasiainministeriön kuntaosastossa ns. etätyönä. Selvittäjä on saanut monipuolista tukea osaton virkamiehiltä. Esitän parhaimmat kiitokset ylitarkastaja Suvi Savolaiselle, neuvotteleva virkamies Mika Rossille, hallitusneuvos Arto Suloselle, neuvotteleva virkamies Rainer Alaselle, ylitarkastaja Markku Möllärille ja erityisasiantuntija Olli T. Alholle. Tukea olen saanut myös Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtajalta Kari Prättälältä. Osastosihteeri Aija Sormunen on taittanut loppuraportin. Helsingin kaupungilta, Vantaan kaupungilta ja Sipoon kunnalta olen saanut pyytämäni tiedot, samoin niiltä lukuisilta valtion viranomaisilta, joihin olen ollut yhteydessä ja edelleen Uudenmaan liitolta ja Itä-Uudenmaan liitolta. Sipoon kuntalaiset ovat aktiivisesti kriittisin kommentein opastaneet selvittäjää työssään. Helsingissä

7 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI RAPORTIN LUOVUTUSKIRJE 1 TOIMEKSIANTO JA TEHTÄVÄN SUORITUS 7 2 ALUEKUVAUS JA ALUEEN YHDYSKUNTARAKENNE Helsinki, Vantaa, Sipoo Helsinki Sipoo Vantaa Helsingin, Sipoon ja Vantaan tunnuslukuja Kuntien välinen yhteistyö Aluesuunnittelu Uusimaa Aluekeskusohjelma ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet Pääkaupunkiseutu, YTV ja muu Uusimaa Metropolialue 21 3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN ONGELMAT JA TEHDYT 22 EHDOTUKSET RAKENTEEN KEHITTÄMISEKSI 3.1 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat Ehdotukset yhdyskuntarakenteen ongelmien ratkaisemiseksi Yleistä Helsingin seudun yhteistoiminta-asiakirja Ilaskiven selvitys Sopimusperusteinen yhteistyö pääkaupunkiseudulla ja laajemmalla Helsingin seudulla Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhdistämisen merkitys Helsingin kaupunginvaltuuston päätös Sipoon kunnan valitus Helsingin esityksestä ja Sipoon kunnan yleiskaavan 2025 rakennemallit 35 4 SIPOON YLEISKAAVA Yleiskaavan 2025 laatiminen Sipoon kunnan väestönkasvuedellytysten arviointi asukaan väestönkasvun vertailu toteutuneeseen kasvuun Asukasluvun kasvun vaikutus kunnan talouteen VTT:n konsultoima toteuttamismalli Harkimon Ekströmin toteuttamismalli Mallien arviointi 39 5 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN EHDOTUS PERUSTELUINEEN Kuntajaon muutosten oikeudellisista edellytyksistä Kuntajaon muutoksen tarve Kunnanosaliitoksen vaihtoehdot Kuntajakoselvittäjän ehdotus Ehdotuksen oikeudellinen perustelu 53 LIITTEET 6

8 1. Toimeksianto ja tehtävän suoritus Määräys kuntajaon muuttamista koskevan erityisen selvityksen toimittamisesta ja kuntajakoselvittäjän asettaminen Sisäasiainministeriö on päättänyt 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 6 :n 2 momentin ja 8 :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. On tutkittava, onko tarvetta, ja minkälaista tarvetta, pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksen turvaamiseksi laajentaa Helsingin kaupungin aluetta itään. Sisäasiainministeriö katsoo, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi erityisen selvityksen toimittaminen on tarpeellista. Samalla ministeriö on, asianomaisia kuntia kuultuaan, asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen Tehtävä Kuntajakoselvittäjän on suoritettava edellä mainitun kuntajakolain 8 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys ja, jos se antaa aihetta, laadittava 3 momentissa tarkoitettu ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida 1. Onko tarvetta kuntajaon muutokselle Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä, 2. Mitä aluetta muutos koskisi, 3. Täyttyvätkö kuntajakolain mukaiset edellytykset kuntajaon muutokselle, 4. Onko olemassa kuntajakolain 5 :n 1 momentin mukaisia erityisiä edellytyksiä kunnan alueen supistumisessa ja laajenemisessa ja 5.Onko olemassa erityisen painavia kuntajakolain 3 :n mukaisia edellytyksiä, mitä kuntajakolain 5 :n 2 momentti 1 momentin mukaisten erityisten edellytysten mahdollisesti puuttuessa vaatii. Mikäli selvityksessä päädytään siihen, että kuntajakoa tulisi muuttaa, selvittäjän on laadittava sitä tarkoittava ehdotus. Selvittäjän tekemän muutosehdotuksen käsittelyssä sovelletaan, mitä kuntajaon muutosesityksen käsittelystä on säädetty. Selvityksessä on myös arvioitava kuntajaon muutoksen vaikutuksia kuntien talouteen. Selvittäjän ehdotus on toimitettava välittömästi sen valmistuttua asianomaisille kunnille. 7

9 Toimikausi Selvitystyö alkaa ja sen tulisi olla asiasisällöltään valmiina viimeistään marraskuun lopussa Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. Selvitystyön organisointi Kuntajakoselvittäjä toimii virkavastuulla, ja hänellä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja muuta apua. Kuntajakoselvittäjän ja asianomaisten kuntien niin halutessa kunnat voivat asettaa selvitysmiestä paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluelimen. Kuntajakoselvittäjän yhteyshenkilöinä sisäasiainministeriössä toimivat neuvotteleva virkamies Mika Rossi ja ylitarkastaja Suvi Savolainen. Selvitys rahoitetaan sisäasiainministeriön talousarvion momentilta Tehtävän suoritus Selvitystyö, aineiston kokoaminen, käsittely ja raportin kirjoittaminen on tapahtunut etätyönä selvittäjän kotona Lohjalla. Peruskeskustelut on käyty sisäasiainministeriön kuntaosastossa ylitarkastaja Suvi Savolaisen, neuvotteleva virkamies Mika Rossin, hallitusneuvos Arto Sulosen, neuvotteleva virkamies Rainer Alasen, ylitarkastaja Markku Möllärin ja erityisasiantuntija Olli T. Alhon sekä Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtajalta Kari Prättälän kanssa. Selvittäjä on kaksi kertaa työn kuluessa informoinut alue- ja kuntaministeri Hannes Mannista. Selvityksen toimittamiseksi kuntajakoselvittäjä hankki tarpeellista materiaalia erityisesti Sipoon kunnalta ja Helsingin kaupungilta. Sipoon kunnanjohtajan ja kaavoituspäällikön kanssa tutustuttiin Lounais-Sipoon alueeseen. Selvittäjä oli yhteydessä myös YTV:hen, Uudenmaan liittoon ja Itä- Uudenmaan liittoon. Valtion viranomaisista selvittäjä kävi keskusteluja ja sai materiaalia Ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön, Uudenmaan tiepiirin ja Uudenmaan TE -keskuksen edustajien kanssa. Näiltä viranomaisilta selvittäjä sai pyytämänsä materiaalin. Selvittäjä tutustui Sipooseen myös keskusteluissa Sipoon Puolesta ry:n edustajien kanssa ja selvittäjälle luovutettiin Helsingin esitystä vastustava adressi, jossa on yli allekirjoitusta. Selvittäjälle luovutettiin myös mielipidekirjoituksia mapillinen. Selvittäjä osallistui kahteen Sipoossa järjestettyyn kansalaiskeskusteluun, joissa oli yhteensä lähes 800 osallistujaa. Selvittäjälle on Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista toimitettu päivätty muistio Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa pidetystä kokouksesta, jossa tuodaan esille vaikeudet, jotka aiheutuisivat alueen seurakunnille Lounais-Sipoon alueen liittämisestä Helsingin kaupungin alueeseen. 8

10 2. Aluekuvaus ja alueen yhdyskuntarakenne 2.1 Helsinki, Sipoo, Vantaa Helsinki Helsinki Suomen pääkaupunki ja Suomen suurin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingin rajanaapureita ovat pohjoisessa ja idässä Vantaa ja lännessä Espoo. Sipoon kanssa Helsingillä on vain merirajaa. Helsingissä on noin asukasta. Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 184,5 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Väestötiheys on yli 3000 asukasta/km2. Helsingissä on 315 saarta ja rantaviivaa 98 kilometriä. Runsaiden täyttöaluiden vuoksi rantaviiva on muuttunut voimakkaasti viimeisen parin sadan vuoden aikana. Helsinki muodostaa yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa pääkaupunkiseudun, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Helsingin alueellinen laajeneminen Helsinki perustettiin alun perin Koskelan kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Kaupunki sai nimensä lähettyvillä olleesta Helsinginkoskesta. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Helsingin esikaupungeista 1920-luvulla oli tehty kuntia ja kauppaloita. Niiden liittäminen Helsinkiin oli ollut vireillä jo 1920-luvun loppupuolelta saakka. Selvitysmies Yrjö Harvia laati vuonna 1936 valmistuneen mietinnön alueliitokseksi, josta päätettiin kuitenkin vasta vuonna Vuoden 1946 alusta Helsingin kaupunki laajeni alueeltaan yli viisinkertaiseksi, kun kaupunkiin liitettiin Haagan kauppala, Oulunkylän, Kulosaaren ja Huopalahden kunnat kokonaisuudessaan sekä huomattavia osia Helsingin maalaiskunnasta. Helsingin vuoden 1946 alueliitosta perusteltiin yhtenäisen kaupunkialueen kokonaisvaltaisen kehittämisen tarpeella. Kokonaisvaltainen kehittäminen ei ollut mahdollista niin kauan kuin Helsinki ympäristöineen jakautui useaan hallinnollisesti itsenäiseen kuntaan. Selvitysmies Harvian mielestä koko Helsingin taloudellinen vaikutusalue tuli saattaa yhtenäisen kunnallishallinnon alaiseksi. (Timo Herranen, Helsingin esikaupunkialue ja muuttuva kaupunkisuunnittelu, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusarja Kvartti 1/92) Kaupungin maapinta-alan lisäys oli yhteensä yli hehtaaria. Pinta-ala oli aikaisemmin ollut vajaat 3000 hehtaaria. Helsingin maalaiskunta menetti lähes puolet asukasmäärästään. Pääkaupungin väkiluku oli nyt , kun se oli ollut vuonna Viimeinen merkittävä alueliitos tapahtui, kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin Alueliitosten historia on kuvattu kartassa 1. 9

11 Kartta 1: Helsingin kasvu nykyiseen kokoonsa. Lähde: Helsingin kaupunki 10

12 2.1.2 Sipoo Sipoo sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa on asukkaita ( ). Kunnan pinta-ala on 366,75 km², josta 2,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 50 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen. 58,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 40 prosenttia ruotsia äidinkielenään. Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin Vantaa Vantaa on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaasta tuli kaupunki vuonna 1974, jota ennen se tunnettiin Vantaan kauppalana, ja sitä ennen Helsingin maalaiskuntana. Vantaalla on asukasta ( ). Kaupungin maapinta-ala on 241 km2 ja väestötiheys 778 asukasta/km2. Kaupunki on kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena. Kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaan lentoasema, ja Vantaa tunnetaankin kansainvälisesti ilmailukaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Martinlaakso ja Myyrmäki. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Naapuruskunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmasosaa asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 suuren osan Korson alueesta Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin. 11

13 2.1.4 Helsingin, Sipoon ja Vantaan tunnuslukuja Pinta-ala Helsinki Sipoo Vantaa Pinta-ala km2 685,2 366,8 242,7 Maapinta-ala km2 184,5 364,1 240,8 Väestö Helsinki Sipoo Vantaa Väkiluku Väkiluku Väestötiheys as./km Väestön kokonaismuutos % ,3 1,8 1,8 Väestöennuste v Taajamaväestö Taajama-aste 2001 % ,2 99,2 Kunnallistalous 2005 Helsinki Sipoo Vantaa Verotulot/asukas Vuosikate euro/as Lainakanta euro/as Veroprosentti ,50 18,75 18,50 Asuminen 2003 Helsinki Sipoo Vantaa Asuntojen keskikoko 2004 m Ahtaasti asuvia asuntokuntia ,2 12,8 10,9 Asuntokuntia omistusasunnoissa 45,1 79,6 55,8 Asuntokuntia vuokra-asunnoissa 50,5 16,7 38,1 Työvoima Helsinki Sipoo Vantaa Työllinen työvoima yhteensä Työttömyysaste 9,4 4,4 8,1 Huoltosuhde 1,03 1,06 0,94 Työpaikkaomavaraisuus % ,1 99,4 Yritykset Helsinki Sipoo Vantaa Yritystoimipaikat Liikenne Helsinki Sipoo Vantaa Henkilöautoja /1000 as

14 2.2 Kuntien välinen yhteistyö Aluesuunnittelu Aluesuunnittelu, joka on nykyisten maakuntien synnyn taustalla, alkoi vapaaehtoisena yhdistystoimintana vuonna 1946, jolloin muodostettiin Helsingin ja sen ympäristön Aluesuunnitelmaliitto ry ( ). Yhdistyksen perustajia olivat Helsinki, Helsingin maalaiskunta, Espoo, Kerava, Kauniainen. Tuusula tuli mukaan vuonna1955. Järvenpää oli mukana , samoin Sipoo Aluesuunnitelmaliiton sijalle perustettiin Helsingin seutukaavaliitto ry, joka toimi Vuoden 1958 rakennuslain myötä seutukaavoitus tuli lakisääteiseksi. Koko maa jaettiin seutukaavaalueisiin. Uudellamaalla seutukaavoitus tuli koskemaan koko maakuntaa. Valtakunnansuunnitteluneuvosto oli ottanut kantaa yhtenäisen Uudenmaan puolesta, mutta valtakunnansuunnittelutoimiston ja sisäasiainministeriön kanta neljästä eri suunnittelualueesta voitti. Uudenmaan läänin alueelle tuli neljä seutukaava-aluetta: Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Läntisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan. Helsingin seutukaavaliitto toimi kuntainliittona Siihen kuuluivat Helsinki, Espoo, Helsingin maalaiskunta (Vantaa 1972 alkaen), Kerava, Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti, Hyvinkää, Hyvinkään maalaiskunta (yhdistyi Hyvinkään kaupungin kanssa ). Muut kolme Uudellamaalla toimivaa seutukaavaliittoa olivat Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto Helsingin seudulla elettiin kiihkeän kasvun vuosikymmeniä koko sodanjälkeisen ajan. Valtio alkoi harjoittaa kehitysaluepolitiikkaa jo 1960-luvulla tasapainottaakseen kehitystä maan syrjäisemmissä osissa. Kasvavan Helsingin seudun ongelmiin ei pyritty vaikuttamaan. Viisikymmentäluvun alussa seudulla asui 12 prosenttia suomalaisista, vuonna 1965 jo noin 16 prosenttia. Helsingin maalaiskunnassa kasvu oli nopeinta. Seudun hallitun kasvun korostaminen samaan aikaan, kun elinkeinorakenne muuttui nopeasti, ei näyttänyt välttämättä houkuttelevalta. Suosiota ei saatu toisellakaan suunnitteluperiaatteella, joka oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Sen avulla pyrittiin keskittämään rakentamista jo käytössä oleville alueille, toimivien yhdyskuntien kehittämiseen ja täydentämiseen, kun paineita oli esimerkiksi hajaasutusalueille rakentamiseen. Aluerakentajat rakensivat kokonaisia uusia alueita, jolloin väestörakenne muovautui niiden perusteella. Helsingin seutukaavaliiton pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien muodostamaa aluetta nimitettiin aluksi äärialueeksi, vuodesta 1974 kehysalueeksi. Uudenmaan seutukaavaliitot tekivät aktiivista yhteistyötä koko olemassaolonsa ajan. Uusmaalaisen yhteistyön lisäksi suuntauduttiin sekä länteen, Varsinais-Suomeen että pohjoiseen Hämeeseen. Merkittävää oli, ettei seutukaava-alue rajannut suunnittelualuetta pidettiin luonnollisena ja tarpeellisena tarkastella koko Uuttamaata ja kaikkia neljää seutukaava-aluetta yhdessä luvun lopulla Helsingin seutukaavaliitto ja useat muut lausunnonantajat esittivät Uudenmaan neljän seutukaavaliiton yhdistämistä. Vuonna 1993 valtioneuvoston päätöksellä yhdistettiin 13

15 kuitenkin vain kolme Uudenmaan neljästä seutukaava-alueesta, Itä-Uusimaa jäi omaksi alueekseen. Samana vuonna valmisteltiin myös aluekehittämistehtävien siirtoa lääninhallituksilta maakunnan liitolle. Vuoden 1993 alussa yhdistyivät Helsingin seutukaavaliitto ja Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto sekä myös Uudenmaan suomenkielinen maakuntaliitto. Alueeseen lisättiin kuntien anomuksesta valtioneuvoston päätöksellä kolme uutta kuntaa, Mäntsälä ja Pornainen Itä-Uudenmaan liitosta sekä Kirkkonummi Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitosta. Uusi kuntayhtymä sai nimen Uudenmaan liitto Nylands Förbund. Vuoden 1994 alusta liiton alue käsitti 24 kuntaa, kun siihen liittyivät loputkin Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnat. Liitosta tuli selkeämmin kaksikielinen. Uudellemaalle jäi kaksi liittoa Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto. Uudenmaan ruotsinkielisen maakuntaliiton arveltiin voivan edelleen toimia itsenäisenä, koska Uudenmaan liiton alue ei kattaisi koko maakunnan toimialuetta. Sittemmin liitto lakkautettiin ja siitä muodostettiin koko etelärannikolla toimiva Sydkustens landskapsförbund. Aluepolitiikan alkuvaiheet ajoittuvat 1960-lukuun, jolloin luotiin määräaikainen lainsäädäntö kehitysalueita varten. Seuraavalla vuosikymmenellä säädettiin laki alueellisen kehityksen edistämisestä, missä lääninhallitusten rooli oli keskeinen. Alueellisia kehittämissuunnitelmia tuli laatia yhteistyössä seutukaavaliittojen ja piirihallintoviranomaisten kanssa ja kuulla tarvittaessa kuntia sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Suuri aluehallinnon uudistus oli vuoden 1994 alusta voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä, jossa maakunnan liitoilla oli keskeinen rooli. Käytännössä koko maan maakunnan liitot toimivat aluekehittämisviranomaisina vuoden 1994 alusta lähtien. Maakunnan liitot saivat uuden tehtävän ja lisää vastuuta aluekehittämislain myötä vuonna Ympäristöasioiden aluehallintoa vahvistettiin vuonna 1995 perustamalla ympäristöministeriön alaiset alueelliset ympäristökeskukset, joihin yhdistettiin vesi- ja ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristöyksiköt. Vuonna 1997 lääninhallinto koki suuren mullistuksen, kun läänien lukumäärää vähennettiin kahdestatoista kuuteen. Uudistuksen yhteydessä osa läänien tehtävistä siirrettiin maakunnan liitoille, osa valtion aluehallintoon perustetuille työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Aluekehityslain perusteella maakunnan liitot vastasivat yleisestä alueiden kehittämisestä, edunvalvonnasta ja myös siihen liittyvistä kansainvälisistä tehtävistä. Aluekehittäminen oli uusi elementti uuden liiton työssä, mutta lakisääteinen kaavoitustyö säilytti asemansa liiton prioriteeteissa. Seutukaavaliittojen yhdistymisen jälkeen tuli tehtäväksi laatia muun muassa eri osissa maakuntaa erilaisilla periaatteilla laadittujen kaavojen yhdistäminen. Uusia kaavoja tuli myös laadittavaksi. Vuoden 1999 maankäyttö- ja rakennuslaki muutti kaavoituskäytännön perusteellisesti. Kokonaan uutena elementtinä suunnittelujärjestelmään tulivat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista valtioneuvosto päättää. Maakunnan suunnitteluun kuuluvia tehtäviä ovat maakuntakaavan lisäksi maakunnan kehittämisen periaatteet määrittelevä maakuntasuunnitelma ja hankkeiden toteuttamiseen paneutuva maakuntaohjelma. Seutukaavan tilalle tuli maakuntakaava, joka on sisällöltään seutukaavaa yleispiirteisempi. Maakuntakaavan merkitystä kuitenkin korosta se, että se samoin kuin seutukaava aikaisemmin on saatettava asianomaisen ministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaava välittää valtakunnalliset ja maakunnalliset maankäyttöintressit kuntatason kaavoitukseen. 14

16 Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat ympäristöministeriön vuonna 2000 määritteleminä mm. toimiva aluerakenne ja eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä Helsingin ympäristön erityiskysymykset. Helsingin seutu on kaavoituksessakin erityisasemassa ja se näkyy myös alueidenkäytön valtakunnallisissa tavoitteissa. Raideliikenteen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen laajentaminen ja tehokkuuden parantaminen ovat haasteita suunnittelulle. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on huolena edelleen. Uudellamaalla kaikki kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön edellyttämät suunnitelmat on tehty Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toimesta erikseen. Yhtenäistä, koko Uuttamaata kattavaa vastuuta ei ole ollut kellään Uusimaa Uusimaa oli aiemmin yhtenäinen kokonaisuus historiallisena Uudenmaan maakuntana ja Uudenmaan lääninä. Vuonna 1994 historiallinen maakunta jakaantui kahteen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin. Lääni korvaantui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Tämän jälkeen Uuttamaata ei ole yhtenäisesti suunniteltu eikä kehitetty. Uusimaa ja etenkin rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua, mutta Helsingin tultua Suomen pääkaupungiksi suomen kieli on yleistynyt Helsingin ympärillä ja on jo enemmistökielenä suuremmassa osassa maakuntaa. Uudenmaan maakunnan pinta-ala on neliökilometriä ja väkiluku Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen väkirikkain maakunta ja maakunnassa asuu väkeä yhtä tiheästi kuin Saksassa keskimäärin. Sinne muuttaa vuodessa noin ihmistä muualta Suomesta, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa neljännes Suomessa asuvista asuu Uudellamaalla. Bruttokansantuote Uudellamaalla oli vuonna 2003 yhteensä miljoonaa euroa. Uudenmaan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtion pääkaupungin ympärille on kerääntynyt kouluja, pääomaa ja työvoimaa. Varsinkin Kehä III:n ja pääradan varrella pääkaupunkiseudulla, Lohjan seudulla ja rannikolla on teollisuutta. Teollistuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja, Pohja ja Tammisaari. Eteläisen sijainnin ja hedelmällisen maaperän ansiosta maataloudenkin edellytykset ovat hyvät. Itä-Uusimaa maakuntana on Etelä-Suomen läänissä. Itä-Uusimaa on osa historiallista Uudenmaan maakuntaa, ja ennen vuoden 1997 lääniuudistusta Itä-Uusimaa oli osa Uudenmaan lääniä. Maakunnan pinta-ala on neliökilometriä ja väkiluku (31. joulukuuta 2005). Bruttokansantuote Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2001 yhteensä miljoonaa euroa. Itä-Uudellamaalla on kymmenen kuntaa, josta kaksi on kaupunkeja. Kunnat ovat Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo. Kahden maakunnan kunnat on kuvattu kartassa 2. 15

17 Pohja Mäntsälä PukkilaMyrskylä Lapinjärvi Hyvinkää Karkkila Liljendal Nummi-Pusula Askola Ruotsinpyhtää Järvenpää Pernaja Nurmijärvi Pornainen Vihti Tuusula Loviisa Kerava Porvoo Sammatti Lohja Vantaa Sipoo Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Helsinki Karjaa Kirkkonummi Inkoo Itä-Uusimaa Tammisaari Hanko Uusimaa Helsingin seutu (14) Muu Uusimaa (11) Muu Itä-Uusimaa (9) Kartta 2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnat 16

18 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestö, kasvuennusteita, työpaikat Uusimaa Itä-Uusimaa Väkiluku Ennuste omavaraislaskelma kasvu 4% 2% - trendilaskelma kasvu 21% 17% - maakuntaliitto kasvu 24% 24% - työministeriö % 16% Pinta-ala km Väestöntiheys as/km ,2 32,5 Työpaikat Maakuntaliiton työpaikkatavoite kasvu 25% 25% Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouman julkaisu Etelä-Suomen aluerakenne 2030, väestö ja työpaikat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asuntokanta 2002 Uusimaa Itä-Uusimaa Yhteensä asunnot Erillinen pientalo % 57 % Rivi/ketjutalo % 10 % Asuinkerrostalo % 30% Muu/tuntematon % 2% Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouma: Etelä-Suomen aluerakenne 2030, asuminen, ympäristö ja liikenne 17

19 2.2.3 Aluekeskusohjelma ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet Valtioneuvoston aluekeskusohjelmaa toteutetaan Uudellamaalla uuden ohjelmakauden aikana * Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelmalla sekä * kaupunkiohjelmilla: - Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma, - Lohjan seudun ja Tammisaaren seudun yhteinen kehitysohjelma ja - Keskisen Uudenmaan KUUMA- kumppanuusohjelma Pääkaupunkiseutu, YTV ja muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu on noin miljoonan asukkaan tärkeä kasvukeskus, jonne muuttaa uutta asukasta vuosittain. Alue on kuin yksi suurkaupunki, mutta historiallisista syistä se koostuu neljästä eri kaupungista. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla, joka on osa Itämerta. Alueen väkiluku vaihtelee :sta 1,3 miljoonaan, riippuen miten laaja alue otetaan huomioon. Helsingin työssäkäyntialueella asuu ihmistä (Tässä tapauksessa lasketaan kunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 % työvoimasta käy töissä Helsingissä). Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja työpaikoista siellä sijaitsee lähes 29 prosenttia. Helsingin alue on Suomen suurin kaupungistunut alue ja on taloudellisesti, kulttuurin ja tieteen osalta, maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa. Alueen yhteistyöelin on YTV, joka hoitaa muun muassa seutuliikennettä ja jätehuoltoa. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta. Neljä kuntaa muodostaa käytännössä yhden suuren metropolialueen, mutta kunnat eivät ole yksi kaupunki vaan tekevät päätöksiä kukin omilla tahoillaan. Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä ja väestömäärä noin miljoona. Asutus on väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Vihreyttä on paljon etenkin Helsingin ulkopuolella ja sitä pilkkovat hajanaisesti sijaitsevat kerrostalo- ja omakotitaloalueet, teollisuus- ja toimistorakennukset, moottoritiet ja rautatiet. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Helsingin kantakaupungissa sijaitseva pääkeskus toimii pääkaupunkiseudun ja valtakunnan keskuksena. Koska pääkaupunkiseutu on niin laaja alue, sen palveluja on hajautettu lähelle asukkaita aluekeskuksiin. Nämä aluekeskukset ovat keskustan "satelliitteja", joita on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Ne tarjoavat lähialueiden asukkaille monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluja työpaikkojen ohella. Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) lisäksi kehyskunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua ja työssäkäynti ja asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. 18

20 Helsingin seudulla on (2004) asukkaita , vuoden 2025 ennuste on asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 21 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia. Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin neljään maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä. Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla, jotta estettäisiin kaupunkirakenteen hajoaminen. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen jatkuva hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat Riihimäen ja Karjaan suunnat. Vuonna 2006 valmistui Lahden oikorata, joka palvelee kaukoliikenteen lisäksi Järvenpäätä ja Mäntsälää. Kerava-Lahti -oikoradan jälkeen suunnitteluun tulevat Kehärata Vantaalle, Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle ja rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suunnassa, mikä riippuu Sipoon kaavoituspolitiikasta. Suunnitelmia tällä suunnalla ovat Helsingin metron jatkaminen Söderkullan suuntaan ja lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen. Helsingin seutua voidaan myös määrittää siten, miten suuri osa työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääradan radanvarsikunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) työssäkäynti on merkittävää junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta. Uutta asutusta pyritäänkin tämän ansiosta rakentamaan radan varrelle, muina syinä sen ekologisuus ja teiden ruuhkautumisen vähentäminen. Työvoiman liikkuvuutta on kuvattu kartassa 3. Kunnat, joista yli 40 prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Kuntia, joista prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, on huomattavasti enemmän. Kunnat ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Riihimäki, Sammatti ja Suomusjärvi. 19

Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat

Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi. Kunnat Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi Kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3 UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat

Lisätiedot

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan ja käräjäoikeuksiin 1900luvulla Arkistopiirin nykyisiin käräjäoikeuksiin kuuluvat kunnat ja muut kunnat, joiden arkistoa on HMA:ssa. Luettelossa

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N =

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = 1 of 7 Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET OIKEUSMINISTERIÖ 24.11.2015 KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET Äänestyspäivä Kunta Asia Kysymys Tulos Äänestysprosentti 1991 12.5. Tuusula Tiesuunnitelma Järvenpääntien leventäminen Ei 55,4 46,8 90,1 Tuloksen

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09

SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09 SUOMEN SOVITTELUTOIMISTOT Päivitys helmikuu -09 Lähde: www.rikossovittelu.fi ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIN SOVITTELUTOIMISTOT Toimialue Nro 1: Helsinki Helsingin kaupunki sovittelutoimisto, asiakaspalvelu: p. 020

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Kooste menetelmän kuvauksesta ja keskeisistä tuloksista Paavo Moilanen, Osmo Salomaa Strafica Oy 6.2.2012 Työ pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali

Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali nro 16/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 225 KH 226 KH 227 Kokouksen järjestäytyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Teknisen johtajan virkavaali Sivu 2 Nro 16/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen K A U P U N K I E N T O I M I N T A Tasot Sisältö Ohjaus Kaupunkikonsernin palvelutoimintamalli Asiakkaat:

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset 1. Taustaa Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat voivat olla joko

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015

AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 AVUSTUKSET LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEEN HARRASTUSTOIMINTAAN V. 2015 KYMI Imatra Imatran kaupunki, Musiikkiopisto 3000 Lappeenranta Lappeenrannan Taideyhdistys ry 1500 Lappeenranta Saimaan Nuorisoseurat

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Metropolialueen vahva peruskunta 25.10.2011

Metropolialueen vahva peruskunta 25.10.2011 Metropolialueen vahva peruskunta 25.10.2011 Kuntarakenneuudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot