GLOKALISAATIO-OHJELMA

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN KANSAINVÄLISTYMISOHJELMA GLOKALISAATIO-OHJELMA versio 2/2007 RITALA_LEENA Sivu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 2.1. Järvenpään ystävyyskaupunkisopimukset Hallintomalli ystävyyskaupunkitoiminnalle Päätöksenteko Toimeenpano Ystävyyskaupunkitoiminnan kehittäminen 5 3. PROJEKTITOIMINTA 3.1. EU-tavoitteet ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Muut rahoitusohjelmat UBC Itämeren kaupunkien liitto Yhteistyö EU:n ulkopuolisilla alueilla Hyödyllisiä nettiosoitteita YHTEENVETO 12 LIITTEET GLOKALISAATIO-OHJELMAN LUONNOSTEKSTI /version 1 - kaupungin johtoryhmän kokouksessa sivistystoimen johtoryhmässä yleishallinnon toimialan johtoryhmässä teknisen toimen johtoryhmässä sosiaali-ja terveystoimen johtoryhmässä RITALA_LEENA Sivu

3 1. JOHDANTO Järvenpään kaupungin kansainväliset ulkosuhteet voidaan jaotella kahteen osaan: kaupunkidiplomatiaan eli virallisiin ystävyyssuhteisiin kahdeksan ystävyyskaupungin kanssa sekä projektitoimintaan, joka avaa ovia ja tuo uusia yhteistyökumppaneita. Kummankin toiminnan kautta avautuu uusia näkökulmia tietojen ja kokemusten vaihdon muodossa. Näillä on merkitystä kaupungin sopeutumisessa globalisaatioon. Kummallekin toiminnalle on budjettiin sidottu toiminta- ja taloussuunnitelma. Monipuolisen hanketoiminnan kautta saadaan ulkoista rahoitusta mahdollistamaan kaupungin ja sen palvelujen kehittämistä ja laadun kohottamista nopeatempoisemmin. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen perusteena ovat kaupungin omat strategiset tavoitteet. Hyvien käytäntöjen siirto ja vuorovaikutus ulkomaisiin kumppaneihin tuo kehittämisimpulsseja ja ideoita uusiksi toimintatavoiksi ja menetelmiksi monille sektoreille. Unohtaa ei sovi, että yhä enenevässä määrin on kaupungin asukkaiden ja yritysten toimintaympäristö kansainvälinen. Järvenpäässä sijaitsevien oppilaitosten n opiskelijalle kansainvälisyys on jokapäiväinen asia. Ulkomaan kansalaisten määrä on vuoden 2005 tilastoissa 540 henkilöä, eli vain n. 1,5% kaupunkilaisista, mutta he edustavat yli 60 eri kansalaisuutta. On siis odotettavaa, että kaupungilta haetaan entistä enemmän palveluja, joihin sisältyy kansainvälisyysaspekteja. Hyvillä kansainvälistymisen palveluilla erottautuu Järvenpää Suomen suurimpien kaupunkien joukossa. Kaupungin rooli on avata ovia, mahdollistaa yritysten, yhdistysten ja yksityisten kansalaisten osallistumista kansainväliseen toimintaan. Rajat kansallisen ja kansainvälisen toiminnan välillä madaltuivat Suomen siirtyessä Euroopan Unionin jäseneksi. Siksi EU-ohjelmien tuntemus ja hyödyntäminen on kansainvälistymisen ydinosaamista. Kaupungin tulee jatkuvasti strategisesti tarkastella ja tarkentaa kansainvälisyyttään ja kansainvälistymistään. Tähän työhön tulee myös sisällyttää myös skenaarioiden laadintaa ja tulevaisuuden ennakointia. Nimesin tämän kansainvälistymisohjelman glokalisaatio-ohjelmaksi. Se esittelee Järvenpäälle toimenpiteitä, joilla edistetään globalisaation seurantaa, edunvalvontaa ja osallistumista sekä rahoituksen ohjaamista kehittämishankkeisiin. Taustalla on Think globally, act locally - periaatteen mukainen toiminta:poimia kansainvälisyydestä paikallisesti soveltuvia asioita, lokalisoida globalisoituminen. Järvenpää Leena Ritala kansainvälisten asioiden päällikkö RITALA_LEENA Sivu

4 2.YSTÄVYYSKAUPUNKITOIMINTA 2.1.Järvenpään ystävyyskaupunkisopimukset maa kaupunki sopimus solmittu ja allekirjoitettu nettiosoite Ruotsi Täby Norja Lørenskog Tanska Rødovre Venäjä Volhov 1961 USA Pasadena Unkari Vác Viro Jõgevan lääni Saksa Buchholz in der Nordheide Lähes 90% Suomen kunnista on mukana ystävyyskuntatoiminnassa. Suomen kunnilla ja maakunnilla on ystävyyskuntasuhteita liki 40 eri maahan. Järvenpään kaupunki on solminut viralliset ystävyyskuntasuhteet yhdeksän kaupungin kanssa. Valintakriteereinä on ollut jokin samankaltaisuus oman kaupungin kanssa (esim. väestömäärä, sijainti metropolialueella, radan varrella, kulttuurinen kiinnostus). Ystävyyskaupunkiyhteistyötä tehdään kaupungin koulu-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, elinkeino-, sosiaali-, ja teknisessä toimessa sekä Järvenpään työväenopistossa ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa. Ystävyyskaupunkitoiminta on säännöllistä ja jatkuvaa. Siihen osallistuvat kaupungin yhteistyökumppaneina paikalliset yhdistykset, yritykset ja kansalaisryhmät. Kaupungin käyttötalouden määrärahojen lisäksi EU:n rahoitustukea käytetään mahdollisuuksien mukaan. 2.2.Hallintomalli ystävyyskaupunkitoiminnalle Ystävyyskaupunkitoiminta muodostaa rungon kaupungin ulkosuhteille. Kaupungin hallinnon johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat keskeinen ryhmä suhteiden ylläpitämisessä. Ystävyyskaupunkien kanssa pyritään systemaattisesti neuvottelemaan ja sopimaan useamman vuoden jaksolle yhteisiä toimintasuunnitelmia, jotka kaupungin johto hyväksyy Päätöksenteko 1. ystävyyskaupunkiasioiden valmistelusta, esittelystä ja toteuttamisesta vastaavat kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja kv-asioiden päällikkö 2. valtuusto hyväksyy vuosittaisen toimintabudjetin ystävyyskaupunkitoiminnalle 3. kaupunginhallitus nimeää edustajat kansainvälisiin tilaisuuksiin RITALA_LEENA Sivu

5 4. valtuustoryhmät sopivat menettelytavoista edustajiensa nimeämiseksi Toimeenpano 5. kunkin ystävyyskaupungin kanssa neuvotellaan yksityiskohtainen suunnitelma, josta ilmenee toimenpiteet, niiden aikataulu ja niiden vastuutahot 6. yllättävistä ja ylimääräisistä vierailuista ystävyyskaupunkeihin päättää kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja konsultoituaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajaa 7. henkilöstövaihdosta päättää kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja. Mikäli henkilöstövaihto kuuluu ulkoista rahoitusta saavaan projektiin, päättää vaihdosta hankkeen ohjausryhmä. Lähiesimies tekee vaihdon henkilöstöhallinnolliset päätökset. 8. uuden ystävyyskaupunkisuhteen perustamisesta päättää kaupunginvaltuusto Ystävyyskaupunkitoiminnan kehittäminen Kullekin ystävyyskaupungille valitaan yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on edistää yhteistyön kehittämistä yhdessä kv-asioiden päällikön kanssa tai hänen koordinoimassaan tiimissä. Tarvittaessa yhteyshenkilö avustaa yhteydenpidossa ystävyyskaupunkiin. Henkilövalinta perustuu kohdemaan tai -kaupungin kieli- tai kulttuurituntemukseen. Lisäksi tiimeihin kutsutaan mukaan paikallisen ystävyysseuran puheenjohtaja sekä muita toimialojen ja intressiryhmien asiantuntijaedustajia tapauskohtaisesti. Ehdotus ystävyyskaupunkien yhteyshenkilöistä EU Ruotsi, Norja ja Tanska hallintolakimies Ilmari Mäkinen Unkari kirjastotoimenjohtaja Tuula Pulkkinen Viro hallintosihteeri Anu Savonne Buchholz in der Nordheide kulttuuriasiain päällikkö Mikael Karikoski USA Pasadena kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Venäjä Volhov hallintojohtaja Aimo Komonen Zelenogorsk hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto Ystävyyskaupunkitiimin jäsenet osallistuvat kohdekaupunkinsa kanssa tapahtuviin vierailuohjelmiin sekä pohtivat yhteisesti kansainvälistymisen integroitumista ja suhdetta kaupunkistrategian toteuttamiseen. Ystävyyskaupunkitiimi raportoi ja arvioi yksittäisiä vierailuja, hankkeita ja tapahtumia paikallisesta näkökulmasta. RITALA_LEENA Sivu

6 3. PROJEKTITOIMINTA 3.1. EU-tavoitteet ohjelmakaudella Järvenpään kaupungin tulee hakea entistä syvempää vaikuttamista Euroopan Unionin kaupunki- ja aluepolitiikassa. Kaupunkistrategian tulee huomioida EU-kaupunkipolitiikan suomat mahdollisuudet ja tukea hallintokuntia eurooppalaisessa kehityksessä. Kaupungin kansainvälisen toiminnan tulee ohjata henkilöstölle ja luottamushenkilöille mahdollisuuksia koulutukseen, vaikuttamiseen ja yhteistyövalmiuksiin Euroopan Unionin yhteisissä asioissa. Komission kaupunkipolitiikan painopisteet: kaupunkien muuttaminen houkutteleviksi liikenteen, saavutettavuuden ja liikkuvuuden kehittäminen laatupalvelujen kohtuullinen saatavuus hyvän luonnollisen ja fyysisen ympäristön aikaansaaminen kulttuuritarjonnan kehittäminen innovaatioiden tukeminen yrittäjyyden tukeminen tietointensiivisten alojen tukeminen pk- yritysten kehittämisen tukeminen parempien ja uusien työpaikkojen luominen työllistymisen parantaminen koulutuksen avulla eriarvoisuuden vähentäminen sosiaalisen sopeutumisen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen turvallisuuden lisääminen Lisätietoja EU-ohjelmakaudesta: Koheesiopolitiikka : Komissio hyväksyy Suomen työllisyys- ja kasvuvetoisen strategian ja painopisteet Suomi pääsi sopimukseen Euroopan komission kanssa työpaikka- ja kasvuvetoisesta viitekehyksessä, jonka mukaisesti vuosina käytetään 1,6 miljardia euroa EU-rahoitusta. Aluepolitiikasta vastaava komissaari Danuta Hübner ja sosiaaliasioista vastaava komissaari Vladimír Špidla hyväksyivät Suomen kansallisessa strategisessa viitekehyksessä esitetyt koheesiopolitiikan suunnitelmat ja painopisteet vuosiksi Viime kuukausien aikana neuvotellussa Suomen kansallisessa strategisessa viitekehyksessä kuvaillaan yleisellä tasolla se, miten Suomi aikoo seuraavan seitsemän vuoden aikana käyttää 1,6 miljardia euroa EU-rahoitusta. Kansallisessa strategisessa viitekehyksessä esitetyt Suomen painopisteet ovat alueellisen talouden kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistäminen sekä Suomen alueiden houkuttelevuuden lisääminen parantamalla elämänlaatua ja kehittämällä työntekijöiden sopeutuvuutta ja pätevyyttä. Nämä painopisteet jakautuvat seuraaviin osa-alueisiin: RITALA_LEENA Sivu

7 - Liiketoiminnan edistäminen: tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja nykyisten turvaaminen. - Innovaatioiden ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen: neuvoaantavien asiantuntijaverkostojen aktivointi ja toimivat yhteydet kansallisiin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä alueellisten yritysten kehittämishankkeisiin. - Pätevyys, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: globalisaation, tekniikan kehittymisen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien rakennemuutosten ennakointi- ja hallintamahdollisuuksien parantaminen. - Alueellisen saavutettavuuden ja ympäristön parantaminen. Pitkät etäisyydet, harva asutus, herkästi vahingoittuva ympäristö ja kylmä ilmasto tuovat haasteita yritysten kilpailukyvyn ja elämänlaadun kehittämiselle. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat syrjäisyytensä vuoksi Euroopan aluekehitysrahastolta lisävaroja 35 euroa asukasta ja vuotta kohden, mikä ohjelmakauden aikana on yhteensä 359 miljoonaa euroa. Suomen rakennerahastostrategia: rahastostrategia_ pdf 3.2. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Uudelle ohjelmakaudelle on Euroopan Unioni valinnut alueiden kehittämisen strategisiksi painopisteiksi tehdä jäsenvaltioista, niiden alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia edistämällä mm. innovaatiopolitiikkaa, yrittäjyyttä ja tietoyhteiskuntaa sekä edistää työpaikkojen ja kilpailukyvyn lisäämistä. Etelä-Suomen suuralue on laatinut Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelma asiakirjan. Tähän tavoiteohjelmaan kuuluvat Uudenmaan lisäksi Itä- Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet ja kunnat. Ohjelman rahoitusraami on seitsemän vuoden ajalle n. 122,5 Meuroa, joista 75% kohdentuu nk. haasteellisimpien alueiden tukeen, Etelä-Suomen maakuntien liittouman suuralueen omiin teemahankkeisiin on varattu 25% ja loput varat kohdentuvat ohjelma-alueelle ja suurille kaupunkiseuduille. Ohjelma-asiakirjan laadinta on luonnosvaiheessa ja sen toimintalinjat ovat: - yritystoiminnan ja sen kasvun edistäminen - yritysten toimintaympäristöt ja osaamisrakenteet - kilpailukykyiset toimintaympäristöt - suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Järvenpään tulee osallistua laajojen projektien verkostoihin partnerina ja hyödyntää sitä kautta saatava osaaminen ja kehittäminen. Todennäköisimmin hankkeista tulee suuralueen ja maakunnan/maakuntien koordinoimia. Mukanaolo vaatii seurantaa ja edunvalvontaa sekä asiantuntijoiden linkittämistä hanketoimintaan Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) RITALA_LEENA Sivu

8 Jo edellisillä ohjelmakausilla on ESR rahoittanut Järvenpään kehittämistoimenpiteitä, jotka kohdentuvat osaamisen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen sekä sosiaalisen syrjinnän ehkäisemiseen. Tulevana ohjelmakautena keskittyvät rahoitettavat kehittämistoimet kahteen kokonaisuuteen Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen -Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, uusien yritysten synnyttäminen Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellä Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisen Palvelujärjestelmämalli hahmottaa julkisia yrityspalveluja siten, että valtakunnallisesti on tarkoitus siirtyä yhdenmukaiseen, verkostomaisesti toimivaan palvelutoimintaan. Palvelut tuotetaan paikallisesti Yritys-Suomi brandin alla. Yritys-Suomi palveluista palveluiden koordinointi, alkavien yrittäjien palvelut ja yrittäjien paikallisen yhteistyön koordinointi ovat parhaiten alueella järjestettävissä. -Yrittäjien ja yritysten verkostoitumista tukevat hankkeet Muuttuvassa toimintaympäristössä yritysten yhteistoiminta ja yrittäjien jaksamista tukevat toimet turvaavat yritysten kilpailukykyä ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Toiminnassa voidaan huomioida maahanmuuttajien ja sukupuolten mukaan eriytetyt toimet. -Pk-yritysten ja niiden henkilöstön kehittäminen Pk-yritysten kehittämisen näkökulmasta tavoitteena on yritysten kasvu- ja kilpailukykyedellytysten varmistaminen niiden liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaamista parantamalla. Henkilöstön osaamista kehitetään työmarkkinoiden ja teknologian muutoksia ennakoivasti siten, että voidaan turvata osaamisen kehittämisellä henkilöstön työssä pysymistä myös muutostilanteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yritysten ikääntyvän henkilöstön osallistumiseen yritysten toimintaa ja henkilöstön osaamista kehittäviin hankkeisiin. Tuettavaa toimintaa: 1. Seudullisten yrityspalveluiden järjestäminen, erityisesti alkavien yrittäjien neuvonta ja koulutuspalvelut (ml. yrityshautomot) 2. Yrittäjien ja yritysten verkostoitumista tukevat hankkeet 3. Pk-yritysten ja niiden henkilöstön kehittäminen Kohderyhmät: - julkisissa yrityspalveluissa toimivat henkilöt - yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt - mikro- ja pienyritykset - pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt - pk-yritysten henkilöstö Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen - Nuorten työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista tukevat palvelut RITALA_LEENA Sivu

9 Nuorten työttömyys on Etelä-Suomessa melko korkea. Monia nuoria uhkaa putoaminen työelämästä, mikä tulee ehkäistä varhaisessa vaiheessa. Syrjäytymiskehitystä voidaan ennalta ehkäistä mm. toimivan ura- ja opinto-ohjauksen avulla, jolloin koulutusalan valinta helpottuu ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Uusia toimenpiteitä tarvitaan opiskeluaikojen pitkittymisen ehkäisyyn, koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen ja ensimmäiseen työpaikkaan ja sitä kautta työmarkkinoille siirtymiseen. Työelämään siirtymisen varmistamiseksi koulutuksen työelämäyhteistyötä ja yrityskontakteja on pystyttävä vahvistamaan. Työelämään siirtymässä olevalla nuorella ei yleensä ole sellaisia ammattitaitovalmiuksia kuin kokeneella ammattilaisella. Työelämän edellyttämät riittävät taidot opitaan kuitenkin vain työelämässä. Nuoren työllistyminen voi olla hankalaa etenkin pk-yrityksissä, joissa työhön perehdytykseen on käytettävissä vain vähän resursseja. Siksi tarvitaankin koulutusjärjestelmän sisälle rakentuvaa työelämätuntemusta sekä uudenlaista mallia ammatillisen toisen asteen työllistymiseen. Nuorten työpajatoiminta kohtaa yhä ongelmallisemmassa asemassa olevia nuoria. Toiminnassa tarvitaan erityisesti valmentavaan ohjaukseen, moniammatilliseen palvelutuottamiseen ja nuorten yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja menetelmiä (työnohjaus, täydennyskoulutus, jatkokoulutus). - Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat palvelut Maahanmuuttajien työllistyminen suomalaiseen yhteiskuntaan edellyttää usein kanta-väestöön verrattuna monipuolisempia palveluita ja ratkaisuja monenlaisiin yksilötason ongelmakysymyksiin. ESR-rahoitteissa toimissa pyritään palveluja yhdistäviin ja osallistujia muihin toimintoihin ohjaaviin ja niissä selviämistä tukeviin hankkeisiin. -Työmarkkinoille pääsyn edistäminen Nykyiset työmarkkinat vaativat alalla kuin alalla moniosaamista ja suurta joustoa sekä kykyä oppia nopeasti uusia asioita. Työmarkkinoilla edellytetään myös soveltuvaa työkokemusta ja valmiuksia alan ja tehtävien muutoksiin. Kaikkien työnhakijoiden valmiudet eivät mahdollista työmarkkinoille sijoittumista, kuilu lähtötason tai kokemuksen ja edellytysten välillä on kasvamassa liian suureksi. Valinnanmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia yksilöllisiin työllistymis- ja koulutusratkaisuihin tulee parantaa; työnhakijoita tulisi kannustaa oma-aloitteellisuuteen ja ohjata löytämään oman kehittymisen kannalta parhaita koulutus- ja työllistymisväyliä.työmarkkinoille on pääsy voi olla ongelmallista koulutustasosta tai aiemmasta työhistoriasta riippumatta. -Uudenlaisten työkykyä ylläpitävien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen Työkyvyn ylläpitämiseen vaikuttavat ratkaisevasti fyysisen kunto ja mielen vireys. Työmarkkinoilla pysymiseen ja aikuisväestön syrjäytymisen ehkäisemiseen on haettavissa uusia toimintamalleja kulttuurin, terveysliikunnan ja fyysistä aktiivisuutta edistävien innovaatioiden keinoin. Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palvelutarjonnan työllistävää kehitystä on niin ikään tuettava. -Sosiaalisen koheesion lisääminen Sosiaalista koheesiota lisätään toimenpiteillä, jotka parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia lähellä kotoa tapahtuvissa paikoissa. Tavoitteena on tukea esim. suurten kaupunkien lähiöissä tapahtuvaa työtä alueiden viihtyisyyden, turvallisuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Tuettavaa toimintaa: RITALA_LEENA Sivu

10 1. Nuorten työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista tukevat palvelut 2. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat palvelut 3. Työmarkkinoille pääsyn edistäminen 4. Uudenlaista työkykyä ylläpitävien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen 5. Sosiaalisen koheesion lisääminen Kohderyhmät: - nuoret (alle 25 vuotiaat) - maahanmuuttajat - henkilöt joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille - asukastoiminnan piirissä olevat henkilöt 3.4.Muut rahoitusohjelmat EU:n erillisohjelmien tuntemusta, käyttöä ja hyödyntämistä tulee jatkuvasti lisätä. Laajat kumppanuusverkostot tulee hyödyntää projektitoiminnassa ja konkretisoida hyöty kaikille osapuolille. Myös kansallisten ja muun ulkopuolisen kansainvälisyyttä ja kaupunkikehitystä tukevien kehittämisohjelmien seuranta ja niiden hyödyntäminen on tärkeää. Seuraavassa luettelossa on listattu uuden ohjelmakauden tärkeimmät ohjelmat, joista Järvenpään projekti-ideat saattavat löytää kohdennettua yhteistyörahoitusta. RITALA_LEENA Sivu

11 Rakennerahastokausi puiteohjelma ( ) Elinikäisen oppimisen ohjelma ( ) Euroopan yhteisön ja Kanadan korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelma Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelma Nuorisotoimintaohjelma Kulttuuri -ohjelma ( ) Media ohjelma ( ) Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ( ) Life + -ohjelma ( ) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ( ) Marco Polo II -ohjelma ( ) Progress-ohjelma ( ) Yhteisön toimintaohjelmat terveyden ja kuluttajansuojan alalla ( ) Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelma ( ) Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma ( ) Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelma Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline (ENPI) (European Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI)) ( ) Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ( ) Kehitysyhteistyön rahoitusväline ( ) Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline ( ) Hanketoimintaan kaupunki osallistuu myös Keski-Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry:n (työllisyyshankkeet) ja KEHU ry:n leader-toimintaryhmän EMOn (maaseutumaiset alueet) kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kumpikin yhdistys tukee yhdistysten ja mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoitusta. Alueen oppilaitoksilla ja KUUMA-kumppanuudella on myös hanketoimintaa, jossa Järvenpää on mukana. Kansainvälisten asioiden päällikkö tekee hankesuunnittelua ja yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa. RITALA_LEENA Sivu

12 3.4. UBC Itämeren Kaupunkien Liitto Järvenpään kaupunki liittyi vuoden 2006 alusta jäseneksi UBC- Itämeren kaupunkien liittoon. UBC jäseninä on yli sata Itämeren alueen kaupunkia. Verkosto rakentuu seuraavasti: Sen hallitukseen valitaan yksi edustaja kunkin jäsenmaan kaupungista. Operatiivinen työskentely tapahtuu eri teemoille perustettujen komissioiden kautta. Komissioiden määrä ei ole vakio, vaan uusia perustetaan ja vanhoja poistuu tarpeettomina. Komissiot ja verkostot kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Niissä työskentely ja Järvenpään edustajan nimeäminen kokouksiin vaikuttamaan yhteisen Itämeren politiikan kehittämisessä joko projektitoiminnan tai suoraan Euroopan Unionin päättäville toimielimille tai komission puheenjohtajalle jätettävillä lausunnoilla tuo hyödyn jäsenyydestä. Yhteistyö tuottaa tuloksia siihen tehdyn panostuksen mukaisena. Eri toimialojen ja yksiköiden asiantuntijoiden sekä luottamushenkilöiden tulee osallistua mahdollisimman paljon UBC-työskentelyyn ja lisätä kaupungin näkyvyyttä ja edunvalvontaa lähialueella. UBC-koordinaattorina ja yhteyshenkilönä toimii kansainvälisten asioiden päällikkö, asiantuntijakomiteoille tulee määritellä yhteyshenkilöt. Ehdotus yhteyshenkilöistä Elinkeinoelämän yhteistyö Kulttuuri Koulutus Ympäristö Sosiaali- ja terveysasiat Liikuntatoimi Matkailu Elinkeinojohtaja Kulttuuriasiainpäällikkö Sivistystoimenjohtaja Ympäristönsuojelupäällikkö Sosiaali- ja terveysjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Matkailusihteeri RITALA_LEENA Sivu

13 Liikenne Kaupunkisuunnittelu Tietoyhteiskunta Nuorisoasiat Energia Liikenneinsinööri Kaupunginarkkitehti Viestintäpäällikkö Nuorisotoimenjohtaja Tekninen johtaja Poliittiset luottamushenkilöt voivat osallistua toimintaan kiinnostuksensa mukaan. Osallistuminen tilaisuuksiin ja projekteihin harkitaan kaupungin omien strategisten painopisteiden ja kiinnostuksen mukaan. UBC-verkostotoiminnan kouluttava ja tietoa lisäävä hyöty on siirrettävissä suoraan kaupungin kehittämistoimintaan Yhteistyö EU:n ulkopuolisille alueille Järvenpään kaupungilla on yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisille alueille, nk. kolmansiin maihin. Afrikkaan, Amerikkaan ja Venäjälle kohdistuviin hankkeisiin on mahdollista kanavoida rahoitustukea. Kiinnostuksen aiheina ovat hyvinvointipalveluihin, koulutukseen, kulttuuriin, elinkeinotoimeen ja ympäristöön kohdentuva vuorovaikutus ja yhteinen kehittäminen. Euroopan Unionin lisäksi myös Suomen Ulkoministeriö tukee näitä hankkeita Nettiosoitteet Euroopan Unionin suomenkielisiltä nettisivuilta ( löytyy ajankohtaisimmat ja aihekohtaisimmat tiedot seuraavilta toimialoilta. EUROOPAN UNIONIN TOIMINTA AIHEITTAIN Aluepolitiikka Audiovisuaaliala ja viestimet Elintarviketurvallisuus Energia Humanitaarinen apu Ihmisoikeudet Institutionaaliset asiat Kalastus ja Meriasiat Kansanterveys Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus ja nuoriso Kulttuuri Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Oikeus, vapaus ja turvallisuus Petostentorjunta Talousarvio Sisämarkkinat Talous- ja rahapolitiikka Tietoyhteiskunta Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulkomaankauppa Ulkosuhteet Verotus Ympäristö Yritykset SISÄMARKKINAT RITALA_LEENA Sivu

14 YMPÄRISTÖ YHTEENVETO Kansainvälistä toimintaa rahoitetaan kahdesta budjettikohdasta: kaupungin johdon vastuualueella otsikolla kaupunginhallituksen kansainvälinen toiminta, joka kattaa ystävyyskaupunkitoiminnan sekä hallintojohtajan vastuualueella otsikolla kansainvälinen toiminta, joka kattaa kansainvälisten asioiden päällikön henkilöstökulut sekä projektitoiminnan edistämiskustannukset. Projektit otsikoidaan omalle kustannuspaikalleen kirjanpidolliseen seurantaan. Kansainvälistymisen prosessille ei muissa KUUMA-kunnissa ole annettu samaa painoarvoa kuin Järvenpään kaupungissa, jossa toimintaa on resursoitu vuodesta 1995 lähtien perustamalla erityisasiantuntijan vakanssi. EU-ohjelmakauden strategisten ja rahoituksellisten painopisteiden vuoksi olisi tärkeää, että KUUMA-kunnat voisivat aikaansaada yhteisen seudullisen tahdonmuodostuksen kansainvälistymiseen. Järvenpään kaupunki voi olla aloitteellinen laajentaakseen oman kansainvälistymisen kehittämis- ja hankeyksikkönsä seudulliseksi. Käsite globalisaatio on avattava ja integroitava paikallishallinnon tasolle. Sana itsessään on hyvinkin mustavalkoinen ja herättää sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Globalisaatiota, kuten ei muitakaan historiallisia valtavirtoja, voida pysäyttää, vaan kysymys on enemmän siitä miten sitä hallitaan. Hyvin usein käsite ymmärretään vain pääoman ja rahoituksen taikka tuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuisina markkinoina, jotka uhkaavat kansallista, jopa paikallista työtä ja toimeentuloa. Kuitenkin globalisaatio ulottuu lukuisalle alueelle yhteiskunnassa tuottaen muutosta ympäristön ja kestävän kehityksen asioihin, hallinnon säännöksiin ja tapoihin, palvelutuotantoon, teknologiaan, tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä informaatioon. Yksilötasolla voidaan todeta sen vaikutukset elämäntapoihin, kulutustottumuksiin, ajattelutapaan ja tietoisuuteen. Suomen kunnat ovat juuri läpikäyneet PARAS-prosessin. Taloutta, tuottavuutta ja palveluprosesseja uudistavia ratkaisuja ei kuitenkaan saatu aikaisiksi odotetussa aikataulussa. Suomen itsenäiset kunnat ovat kaikki kuitenkin hyvin erilaisia. Niin ovat Euroopan, Aasian, Afrikan, Amerikan ja Australiankin. Ulkoisen toimintaympäristön ja kilpailun muutokset edellyttävät kuitenkin yhteistyön kehittämistä palvelutuotannossa vastaamaan globaaliin haasteeseen. Tiedon lisääminen, uudistuminen, uusien menetelmien tunnistaminen ja soveltaminen edellyttää entistä suurempaa liikkuvuutta- entistä valveutuneempaa asennetta tarkastella toisenlaisia ratkaisuja. Järvenpäällä on hieno repertuaari erilaisia yhteistyökumppaneita maapallollamme. Meillä on myös etuoikeutettu tilaisuus oppia valitsemaan itsellemme parhaimmat vaihtoehdot. Hallita globalisaatiota tekemällä glokalisaatiota. Järvenpään kansainvälistymisohjelman ensimmäinen versio kirjoitettiin Suomen aloittaessa puolivuotiskauttaan Euroopan Unionin puheenjohtajamaana. Pääministeri Matti Vanhasen puheen mukaan Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni. Puheenjohtajamaa Suomi johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa, joita pidetään Brysselissä yli 3000 ja Suomessa noin 130. Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä. Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen RITALA_LEENA Sivu

15 onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti. Suomella on neljä painopistealuetta puheenjohtajakaudellaan: unionin tulevaisuus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä oikeus- ja sisäasiat. Näistä unionin tulevaisuus sisältää sekä perustuslakisopimuksen kohtalon että laajentumisen. Unionin kilpailukyvyn parantaminen on Suomen tehtävälistan kärkiasioita. Tässä painottuvat erityisesti innovaatio- ja energiapolitiikan edistäminen. Suomi aikoo nostaa kautensa aikana esille aloitteita, joilla edistetään innovaatioiden tehokasta käyttöön ottoa. Energiapolitiikan osalta Suomi haluaa erityisesti keskustella siitä, miten ulkosuhteita hyödynnetään yhteisten energiatavoitteiden saavuttamisessa. Ulkosuhdeasioissa tavoitteena on lujittaa EU:n kansainvälistä roolia ja vahvistaa toiminnan johdonmukaisuutta. Erityistä painoa saavat suhteet Venäjään ja tähän liittyen pohjoinen ulottuvuus. Tavoitteena on saada Venäjä sitoutumaan yhä tiiviimmin eurooppalaiseen yhteistyöhön. Muita painopisteitä ulkosuhdeasioissa ovat transatlanttiset suhteet sekä Aasia. Oikeus- ja sisäasioissa Suomi pyrkii selvittämään, mitä mahdollisuuksia on tehostaa päätöksentekojärjestelmää oikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Tällä halutaan etenkin vastata kansalaisten odotuksiin unionin toimista kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa. Painopisteet Suomen EU-puheenjohtajakaudella olivat: koheesiopolitiikan uudistuksen loppuunsaattaminen o ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmia koskevien asetusten sekä koheesiopolitiikan suuntaviivojen valmistelu ja hyväksyminen EU:n ulkorajayhteistyö o ENPI Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin asetuksen hyväksyminen kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen o yhteistyö taloudellisen kilpailukyvyn, sosiaalisen koheesion ja kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asioissa sekä monikeskuksisen, kehittämismahdollisuuksia hyödyntävän ja innovaatiokyvyn vahvistamiseen nojaavan kaupunkipolitiikan vahvistaminen hyvän hallintotavan kehittäminen o eri hallinnon tasojen väliset suhteet, EU-politiikkojen toimeenpano, parempi lainsäädäntö, EU:n, Euroopan neuvoston ja jäsenmaiden sekä kuntien ja alueiden rajat ylittävä yhteistoiminta Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi päättyi 31. joulukuuta Suomi oli tyytyväinen kautensa tuloksiin, jonka keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa laajentuminen, energiapolitiikka, kilpailukyvyn vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja maahanmuutto sekä Lähi-itä ja EU-Venäjä-yhteistyö. Kauden alkua väritti nopeasti kiristynyt tilanne Libanonissa. Puheenjohtajamaana Suomi vahvisti unionin roolia Lähi-idän rauhanprosessin elvyttämisessä ja ennen kaikkea Libanonin tilanteen vakauttamisessa. EU:n rooli vihollisuuksien lopettamiseen tähdänneessä neuvottelussa oli keskeinen, ja unioni osoitti omalla sitoutumisellaan johtajuutta YK:n rauhanturvaoperaation vahvistamisessa. Suomen kauden aikana hyväksyttiin kaksi hyvin laaja-alaista ja monta vuotta neuvoteltua lainsäädäntöhanketta. Reach-asetus uudistaa EU:n kemikaalilainsäädännön kokonaisuudessaan. Sen tarkoituksena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua ja turvata samalla EU:n kemianteollisuuden kilpailukyky. Palveludirektiivi on puolestaan merkittävä askel palvelujen RITALA_LEENA Sivu

16 sisämarkkinoiden kehittämisessä, ja se vahvistaa unionin kilpailukykyä. Suomi pyrki yhteisymmärrykseen myös työaikadirektiivin uudistamisessa, mutta sopuun ei valitettavasti päästy. Lahdessa lokakuussa järjestetty epävirallinen päämiestapaaminen, jonka pääaiheita olivat energiapolitiikan ulkosuhteet ja innovaatiopolitiikka, sujui hyvässä hengessä. Päämiehet olivat yksimielisiä siitä, että EU tarvitsee tiiviimpää kumppanuutta Venäjän kanssa. Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käydyissä illalliskeskusteluissa EU esiintyi yhtenäisesti. Lahdessa päätettiin myös, että energia- ja ilmastokysymykset on jatkossakin pidettävä keskeisesti esillä huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen oli kauden aikana vahvasti esillä. Unioni saavutti Nairobin kansainvälisessä ilmastokokouksessa tavoitteensa edistää neuvotteluja ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Suomi loi aktiivisesti pohjaa neuvotteluille nostamalla asian esiin huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa sekä EU:n ja Venäjän ympäristöalan pysyvässä kumppanuusneuvostossa. Aasian ja EU-maiden välillä hyväksyttiin ilmastojulistus, ja Yhdysvaltojen kanssa käynnistettiin ilmastoa koskeva vuoropuhelu. EU laajenee 1. tammikuuta 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyvät unionin jäseniksi. Euroopan komission tekemä EU:n lainsäädännön sekä Turkin ja Kroatian kansallisen lainsäädännön vertailu vietiin Suomen kaudella päätökseen. Suomi pyrki myös vaikuttamaan siihen, että Turkki etenee Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan velvoitteiden täyttämisessä. Osapuolten kanssa neuvoteltiin syksyn aikana tiiviisti, mutta edellytyksiä ratkaisulle ei lopulta ollut. Neuvosto päätti joulukuussa, että neuvotteluja kahdeksassa Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaan liittyvässä neuvotteluluvussa ei avata eikä yhtään lukua suljeta, ennen kuin Turkki on täyttänyt velvoitteensa. Muiden lukujen osalta neuvotteluissa edetään normaalisti sulkemisvaiheeseen saakka. Suomi kävi jäsenmaiden kanssa kahdenväliset konsultaatiot EU:n perustuslakisopimuksesta. Unionin uudistamisprosessi siirtyi näin aktiivisempaan vaiheeseen vuoden hiljaiselon jälkeen. Konsultaatioista tehdyt johtopäätökset muodostavat pohjan jatkotyölle. Pääministeri Matti Vanhanen antoi arvionsa tuloksista joulukuun Eurooppa-neuvostossa, ja Suomi toimitti tarkemman analyysin seuraavalle puheenjohtajamaalle Saksalle. Suomi teki paljon töitä varmistaakseen yhteisörahoituksen jatkuvuuden siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle vuoden 2007 alussa. Puheenjohtajakaudella saatiin hyväksyttyä lähes kaikki noin 40:stä rahoitusohjelmasta, mikä takasi hallitun siirtymisen uuteen rahoituskauteen. Sopu saavutettiin muun muassa tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, joka on keskeinen instrumentti EU:n innovaatiopolitiikan rahoittamisessa. Neuvoston avointen keskustelujen määrää lisättiin selvästi. Suurinta osaa lainsäädäntöön liittyvistä istunnoista oli mahdollista seurata suorina lähetyksinä tai tallenteina internetissä. Viestinnässä pyrittiin nopeuteen ja avoimuuteen, ja puheenjohtajan verkkopalvelussa välitettiin monipuolista uutis- ja ajankohtaismateriaalia. Suomi sai päätökseen neuvottelut unionin perusoikeusviraston ja tasa-arvoinstituutin perustamisesta sekä tasa-arvoinstituutin sijoittamisesta Liettuan Vilnaan. Muita kauden aikana tehtyjä tärkeitä ratkaisuja olivat muun muassa Siperian ylilentomaksuja koskeva sopimus, Schengen-aikataulun nopeuttaminen sekä Asem-huippukokouksen päätös Asemin laajentamisesta. RITALA_LEENA Sivu

17 Maahanmuutto- ja rajavalvonta-asioissa tiivistettiin yhteistyötä erityisesti Afrikan ja Välimeren maiden kanssa. Siitä saatuja hyviä kokemuksia aiotaan hyödyntää myös unionin itä- ja kaakkoisalueilla. Ulkorajavirasto Frontexin kykyä toimia rajavalvontaoperaatioissa on vahvistettu. Puheenjohtajakauden Eurooppa-neuvoston kokouksen pääteemoja olivat laajentuminen sekä oikeus- ja sisäasioiden päätöksenteon tehostaminen. Vuoden 2007 maalisvaalien jälkeen muodostetun Matti Vanhasen II-hallitusohjelma korostaa kansojen keskinäistä riippuvuutta, jota tarvitaan mm. globalisaatiossa, ilmastomuutoksessa, kansainvälisen turvallisuuden vaalimisessa, pakolaisuudessa ja maastamuutossa, Euroopan Unionin laajentumisessa ja eurooppalaisen yhteistyön syventymisessä. Keskeinen hallituksen EU-politiikkaa linjaava toimielin on EU-ministerivaliokunta, joka kokoontuu yleensä perjantaisin. Kokouspäivänä valtioneuvoston viestintäyksikkö järjestää toimittajille EUviikkobriefin, jossa kerrotaan ministerivaliokunnan käsittelemistä asioista. EU-viikkobriefissä jaettava materiaali on saatavissa valtioneuvoston sivuilla heti briefin jälkeen. Viikkobriefeissä asioita esittelevät yleensä ministeriöiden virkamiehet. Tyypillisimpiä aiheita ovat tulevat EU:n ministerineuvoston kokoukset. Ministeriöt laativat näistä kokouksista yleensä sekä ennakko- että lopputiedotteet. Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan äänestää valtioneuvoston tai ministerin luottamuksesta. Selonteon käsittelyn yhteydessä ei äänestetä. Pääministeri tai pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen voi antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksesta käydään täysistuntokeskustelu päätöksiä tekemättä. U-asioita ovat sellaiset EU-asiat, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat eduskunnan toimivaltaan. Ne voivat koskea EU:n lainsäädäntöä, rahoituskysymyksiä tai suhteita kolmansiin maihin. U-asiat tulevat vireille valtioneuvoston yleisistunnon antamalla U-kirjelmällä. Kirjelmään liittyy komission ehdotus, muistio esityksen sisällöstä ja vaikutuksista sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Suomen kuntaliitto on kerännyt tietoja eri maakuntien ja kuntien kansainvälistymisstrategioista. Kansainvälistymisstrategia on osa kaupungin, kunnan tai maakuntaliiton kehittämisohjelmaa. Se kuvaa, kuinka kansainvälistymisellä voidaan edistää yleisiä, strategisia tavoitteita. Useimmiten tavoitteena on kansainvälisen toimintakyvyn parantaminen, muutoksiin sopeutuminen ja tulevien mahdollisuuksien hyödyntäminen RITALA_LEENA Sivu

18 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIALOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Glokalisaatio-keskusteluasiakirjan ensimmäinen versio esiteltiin kaupungin toimialojen johtoryhmille kommentoitavaksi alussa merkityn aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on kansainvälisen toiminnnan sisällyttäminen osaksi toimialojen omaa kehittämistoimintaa. Esittelykierroksella todettiin, että tähänkin asti kansainvälisten asioiden päällikkö on yhteistyössä usean johtoryhmän jäsenen ja osastopäällikön kanssa suunnitellut ja toteuttanut lukuisia projekteja ja näiden kautta on luontevasti syntynyt yhteistyöverkostoja, jotka ovat voimavarana ja tiedotuksen kohteena, kun sopivia kehittämisprojekteja on ollut tarjolla (kts. liitteenä oleva projektilistaus). Järvenpää tunnetaan luotettavana projektikumppanina ja näin ollen partneritarjouksia tulee aiemmilta yhteistyötahoilta. Osassa projekteja kaupunki on ollut vetovastuussa, mutta resursseja ottaa suunnittelu- ja toteuttamisjohto useampaan hankkeeseen tarvitaan. Johtavan partnerin hyötynä on saada enemmän hallinto- ja fasiliteettikustannuksia, jonka avulla voidaan hankeorganisaatiolle ohjata palkkatuloja. Verkostoprojekteissa partnerin rooli edellyttää usein luontoissuoritustunteja, joita ei korvata. Tärkeimmät asiat, joita kaupungin toimialat voivat ulkoisen rahoituksen mahdollistaman yhteistyön ja verkostojen kautta jatkossakin kehittää ovat: ympäristö ja kaupunkisuunnittelu kulttuurivienti ja kulttuurivaihdot liikuntakasvatus ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut sosiaalipalvelut ja terveydenhoito päivähoito ja esikoulu koulutus ja osaaminen matkailun kehittäminen nuorten osallistuminen paikallishallinnon kehittäminen työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen henkilöstön ja luottamushenkilöiden kansainvälistymisen lisääminen henkilöstövaihdot Tavoitteena oli liittää kunkin toimialan kehittämistavoitteet tuloskorttien muodossa. Ajan mittaan kuitenkin toimialat määrittänevät strategian ja budjetin laadinnassa osion kansainväliselle toiminnalle osana kehittämistä. Kansainvälisen toiminnan asiantuntijayksikkö on sisäisen konsultoinnin yksikkö, jonka tehtävänä on neuvoa ja tukea kaikissa kaupungin kansainvälisen yhteistyön asioissa. Summa summarum Hallitusohjelman kansainvälisen toiminnan tavoitteita voidaan siirtää paikallistasolle projektiyhteistyön muodossa. Seuraavien tavoitteiden mukaisesti voi Järvenpää myös paikallisyhteisössä soveltaa valtiollista kansainvälistymispolitiikkaa. RITALA_LEENA Sivu

19 Kaupunki ja kaupunkilaiset voivat 1. toimia aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä, kantaa osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta ja huolehtia vaikutusmahdollisuuksistaan 2. tukea Suomen ulkopoliittisen roolin vahvistumista Euroopan unionin viitekehyksessä ja vaikutuskanavassa 3. kehittää Pohjoismaista yhteistyötä arkielämän käytännöissä sekä vahvistamalla Itämeren painoarvoa ja yhteistyöverkostoja 4. kehittää monentasoisia ja kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa, myös Euroopan Unionin kautta, huolehtia venäjäosaamisesta ja tukea kansalaisten yhteistyötä 5. syventää transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta Tarkastellessamme kaupungin tähänastisia ystävyyssuhteita sekä toteutettuja projekteja voimme todeta, että Järvenpään kaupungin monet projektit toteuttavat myös yllämainittuja suomalaisia tavoitteita. Lista niistä kaupungin kansainvälisistä projekteista, joissa kansainvälisen toiminnan/kansainvälisten asioiden päällikön yksikön työpanos on mukana (kts. selitys tehtävän luonteesta). selitykset: K= koordinointi/projektin johtaminen Y= yhteistyö T= toteuttaminen S= suunnittelu selite projektin nimi yhteyshenkilö partnerit aikataulu total KTY Eurorinki Leena Ritala Keski-Uudenmaan kansainvälisen FIM (Makera) EU- ja KV-palvelut yhteistoimintamallin kehittäminen 78081,00 Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Mäntsälä, Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Forum, Keski- Uudenmaan Kumppanuus, Adulta KTY Ennakointiprojekti Leena Ritala Julkisen sektorin henkilöstön FIM (ESR) EU- ja KV-palvelut kansainvälisyys- ja projekti ,00 valmiusten analyysi Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula KTY Projet Rafael Leena Ritala Eurooppalaisen rakennus ,2 milj.ecu EU-ja KV-palvelut perinteen säilyttäminen Montauban F Valladolid E SKTY BCOCJärvenpää- Leena Ritala Yhteistyömallin ja projektien FIM Jõgeva p kehittäminen Jõgevan maakunnan 16819,00 (Interreg IIA) ja sen EU-toimiston kanssa STY Junttilogistiikka Leena Ritala logistiikkatutkimus FIM p HKKKLogistiikan osasto, 10091,00 Artjärvi, Myrskylä, Pukkila, Mäntsälä RITALA_LEENA Sivu

20 SKTY ALMA Leena Ritala kulttuuriin, käsityöläisyy (EMOTR) EU-ja KV-palvelut teen, ympäristöön kohdenp tuvien pienhankkeiden rahoitusinstrumentti Kehu ry Espoo, Vantaa, Tuusula, Kerava Nurmijärvi v ELMA SY Kumppanuus + Erja Lindberg Paikallista työllisyyttä ,00 (ESR3) Kumpp.yhdistys tukevat toimintamallit ja p yhteistyö Keski-Uudenmaan kumppanuusyhdistys Järvenpää, Kerava, Mäntsälä Tuusula, alueen kolmas sektori, työvoimatstot, sosiaalitoimi, KELA,yritykset, nuorisotoimi, seurakunnat, TEkeskus, REIIES-verkosto, jossa jäseninä organisaatioita BE,F,I,ES,P,IR,EN,EST S KEHJAKE-Kehittä- Aila Suomi TK-vuodeosastot1,2, FIM misestä jatkuvaan p yksilövastuinen hoitotyö 79856,00 kehittymiseen toimintatapana (Työssäjaksamisen kansallinen ohjelma) K Via Baltica Erkki Kukkonen Pro Rautatie/Development ,00 Nordica Zone Kaup.johto of accessibility to the (Interreg III B) p railway traffic Hämeen liitto Via Finlandia, Viitostie, Runon ja rajan tie, MEK, Valkeakoski, Loppi, Havelland-Fläming S, Potsdam- Mittelmark E12 Allianssi, Pro Rautatie ry, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere, Parkano, Seinäjoki, Vaasa, Humppila, Pirkanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Riga District Council Latvia, Kaunas City Liettua, Podlaskie Voivodship P SKTY KUSTI-kuntayhteistyö Leena Ritala paikallishallinnon henki ,00 Uusimaa-Eesti EU-jaKV-palvelut löstövaihto, verkostojen ja osiob 28322,00 (Interreg IIIA) p yhteistyön kehittäminen Uudenmaan liitto, Helsinki Vantaa, Karjaa, Nurmijärvi, Jogevan ja Raplan maakunnat RITALA_LEENA Sivu

21 S Case Lemmen- Marja Talja Lemmenlaakson kunnos ,00 laakso Ympäristötoimi tushanke (ALMA) p Ympäristö-, tekninen toimi, Järkevä, Järvenpää-seura, Järvenpään ympäristöyhdistys Y See on sinu valik Oiva Hämäläinen nuorten päihteiden ja rikol ,00 (Interreg IIIA) Nuorisotoimi lisen käytöksen ehkäisy p Vihti Lohja, Hyvinkää Karkkila, Kerava, Nummi- Pusula, Nurmijärvi, Riihimäki,Tuusula,Sininauhaliitto, Tarton lääni, Otepään Kunta SY Invisible Outskirts Leena Ritala yhteistyökumppani vuoro ,00 (Culture 2000) EU-ja KV-palvelut vaikutteisessa kulttuurip portaali- ja tutkimushankkeessa Comune di Roma, Kossuth Zsusa Gyeremekotthon H Univ.de les Illes Balears E, Lodz Univ.P, Muzeu Nat. de Arta R, Budapest Inst. of Education, Malaga County Council E, Bratianau National High School R S Työpajojen QM Oiva Hämäläinen Laadun hallintajärjestel ,00 (ESR3) Nuorisotoimi mät nuorten työpajoille p Keravan ammattiopisto, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sosiaalitaito, Keski-Uudenmaan Kumppanuus, Seurakuntaopisto Y Vik-tori Esa Lindell kuntoutukseen tietotyön ,00 (Equal) Sos.toimi huomioivan mallin kehit- käytäntöjen p täminen-hyvät käytännöt, levitysosio virtuaalimallin siirtäminen käytäntöön YHTEISTYÖTAHOT: Invalidiliitto,Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Rovaniemen maalaiskunta SKTY KUSTI II-kunta- Leena Ritala paikallishallinnon henki ,00 yhteistyö EU-jaKV-palvelut löstövaihto, verkostojen luontoissuoritukset Uusimaa-Eesti p ja yhteistyön kehittäminen (Interreg IIIA) YHTEISTYÖTAHOT: Uudenmaan liitto, Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi, Jõgevan ja Raplan maakunnat Karkkila, Kauniainen, Keskisen Uudenmaan Kumppanuus, Jõgevanmaan RITALA_LEENA Sivu

22 kuntien aktivointikeskus, Harjun lh sos- ja terv.osasto, Türin, Oisun ja Kabalan kunnat, Tallinnan kaupunki. Harkun kunta, Raplan kunta, Pöltsamaan kunta, Viro, DIAK SKY EduSport Leena Ritala Euroopan liikuntakasva ,00 (EYES 2004) p tuksen teemavuoden Hannele Portman Verkostoyhteistyöprojekti p Malagan maakunta E, Ateena GR, Educational Centre Wagenshoot B, Amadora P, Fingal Sport Partnership IR, Alessandrian provinssi I, Brandenburgische Sportjugend D, Kööpenhamina DK SKTY Järvenpää (Finland)- Leena Ritala Suomen kuntaliiton ja Ho (Ghana) p Ulkoministeriön North-South Programme-ohjelman paikallishallintojen välisen yhteistyön kehittämisen suunnitteluhanke Järvenpää, Ho Lahti-Bojanala Platinum SA Vantaa-Windhoek Namibia Salo-Mbabane Swazimaa Tampere-Mwanza Tansania Vaasa-Morogoro Tansania Hauho,Hartola,Janakkala- Iramba Tansania Tuulos,Kalvola,Lammi,Renko- Nakuru Kenya Lempäälä-Ondangwa, Keetmanshop Namibia Kruunupyyn seutu-fatick/ Diouroup Senegal Afrikan maiden kuntaliitot, ja kuntien yhteisjärjestöt, SKT HYPATE Marju Taurula Nuorten hyvinvointipalvelut ja ,00 (Makera) Sivistystoimi työllisyyden edistäminen - p tarkastelu ja seudullisen yhteistyön suunnittelu KUUMA-kuntien alueella Projektit total ,00 EU+valtio ,00 Järvenpää ,00 muut ,00 RITALA_LEENA Sivu

23 Johtopäätökset Järvenpää osallistuu laajoihin yhteistyöprojekteihin, joiden avulla kehitetään paikallishallinnon osaamista, prosesseja ja toimintamalleja hallinnossa ja palveluissa. tunnuslukuja: Järvenpään maksuosuudet/vuosi k.a ,00 Partnereiden maksuosuudet/vuosi k.a ,00 EU+valtion tuki/vuosi k.a ,00 Uusia projekteja keskimäärin vuodessa 2,3 Projektin koko/k.a ,00 Kumppanien lukumäärä/projekti k.a. 9,2 Projektit vuodesta SKT HYPATE Marju Taurula Nuorten hyvinvointipalvelut ja ,00 (Makera) Sivistystoimi työllisyyden edistäminen - p tarkastelu ja seudullisen yhteistyön suunnittelu KUUMA-kuntien alueella SKT ELM-European Mikael Karikoski Eurooppa-päivän kirjallisuus Literary Marathon kultt.toimi tapahtuma (Culture 2000) Fondazione Aida, Verona I - verkostopartneri Tuula Pulkkinen CID Cartagena ES, RRBC Bucarest kirjastotoimi RO, PCDS Athens GR, SDRL Sliven BG, WBP Krakow PL, Leena Ritala City of York GB, ACSM Belgra kv-toiminta ACSM Belgrad Serbia-Montenegro ELM II jatkohakemus vuodelle yhteisjärjestäjä jätetty komissioon Järvenpään osio Ho (Ghana) p Ulkoministeriön North-South SKT Järvenpää (Finland)- Leena Ritala Suomen kuntaliiton ja Programme-ohjelman paikallishallintojen välisen yhteistyön kehittämisen toteuttamishanke Järvenpää FI, Ho GH Lahti-Bojanala Platinum SA Vantaa-Windhoek Namibia Salo-Mbabane Swazimaa Tampere-Mwanza Tansania Vaasa-Morogoro Tansania Hauho,Hartola,Janakkala- Iramba Tansania Tuulos,Kalvola,Lammi,Renko- Nakuru Kenya Lempäälä-Ondangwa, Keetmanshop Namibia Kruunupyyn seutu-fatick/ Diouroup Senegal RITALA_LEENA Sivu

24 Afrikan maiden kuntaliitot, ja kuntien yhteisjärjestöt, EU:N JULKILAUSUMA GLOBALISAATIOSTA Euroopan Neuvosto Globalisaatio vaikuttaa elämäämme yhä enemmän edistäen ihmisten liikkumista sekä tavaroiden, palvelujen ja ajatusten vaihtoa ja tarjoten uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja liike-elämälle. Kauppavirtojen kasvaminen ja talouskasvu ovat vaurautta lisätessään muuttaneet eurooppalaisten elämäntapoja ja auttaneet miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa pääsemään köyhyydestä. Globalisaatio asettaa kuitenkin meille myös uusia taloudellisia ja sosiaalisia sekä ympäristöön, energiaan ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. EU pyrkii muokkaamaan globalisaatiota kaikkien kansalaistensa hyväksi yhteisten arvojen ja periaatteiden pohjalta. Tässä työssä edes laajentunut unioni ei selviydy yksin. Meidän on saatava kansainväliset kumppanimme mukaan tehostettuun strategiseen yhteistyöhön ja toimimaan yhdessä vahvojen monenvälisten järjestöjen puitteissa. Lissabonin sopimus antaa uudistetun institutionaalisen kehyksen pitkäksi ajaksi ja helpottaa siten velvollisuuksiemme täyttämistä Berliinin julistuksessa vahvistettujen perusperiaatteiden mukaisesti. Sopimus lisää ulkoisen toimintamme johdonmukaisuutta. Globalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastaamisessa on hyödynnettävä unionin sisäisiä ja ulkoisia politiikkoja. Meidän on toteutettava Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia ja kehitettävä sisämarkkinoiden puitteissa edelleen neljää vapautta samalla kun varmistamme vahvan sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön suojelemisen. Tämä vahvistaa jäsenvaltioiden kykyä kilpailla globaalistuneessa maailmassa ja lisää unionin kollektiivista kykyä ajaa etujaan ja arvojaan maailmassa. Uudistusten jatkaminen kansallisella ja yhteisön tasolla pysyy edelleen pitkän aikavälin taloudellisen menestyksen avaintekijänä. Tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen panostamista olisi vahvistettava, koska sillä on keskeinen merkitys kasvun ja työllisyyden edistäjänä ja koska olisi varmistettava, että kaikki voivat hyötyä globalisaation mahdollisuuksista. Kevään 2007 Eurooppa-neuvostossa EU sopi erittäin kunnianhimoisista ilmastonmuutosta ja energiaa koskevista sitoumuksista. Aiomme pitää lupauksemme ja toimia maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjänä näillä aloilla. Tiedämme kuitenkin, että ilman tärkeimpien kumppaneidemme apua ponnistelumme eivät riittäisi ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseen. Unioni painottaa, että on saatava aikaan vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva maailmanlaajuinen ja kokonaisvaltainen sopimus, johon varsinkin Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Intian ja Brasilian olisi osallistuttava ja josta olisi päästävä yhteisymmärrykseen viimeistään vuonna Aiomme käyttää kahdenvälisiä suhteitamme yhteisen tutkimuksen ja teknisen yhteistyön edistämiseksi. Meidän olisi myös pyrittävä löytämään tapoja kehitysapumme lisäämiseksi ympäristöalalla, ja pyrimme lisäämään kansainvälisten rahoituslaitosten roolia näissä kysymyksissä. Johdonmukaiset makrotalouspolitiikat ja vakaat rahoitusmarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät kestävälle talouskasvulle. RITALA_LEENA Sivu