Valmiina valintoihin

Transkriptio

1 Tiivistelmä raportista: Valmiina valintoihin Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37 Tiivistelmä: Anniina Rantamäki

2 Korkeakoulujen valintamenettelyn nykytila

3 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista joka kolmas jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä pyritään nopeuttamaan varaamalla aloituspaikkoja ensikertalaisille hakijoille. On hyvä huomata, että ensikertalaisina kohdeltavien hakijoiden määrä on vielä siirtymävaiheessa varsin iso. Korkeakouluilla on laaja autonomia päättää opiskelijoidensa valintaperusteista. Ammattikorkeakouluissa on käytössä valtakunnallisesti yhteiset alakohtaiset valintaperustesuositukset, joita ammattikorkeakoulut voivat halutessaan noudattaa. Yliopistoilla ei ole vastaavia alakohtaisia valintaperustesuosituksia, ja valintaperusteiden kirjo on laajempi. Yliopistoilla on ammattikorkeakouluja laajemmin käytössä todistusvalinta.

4 Esimerkkejä valinta- ja soveltuvuuskokeista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Yhden tai useamman oppiaineen lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin perustuvat kokeet mahdollisesti lisättynä kokeissa jaettavalla materiaalilla Hakukohteen alan omaan kirjallisuuteen ja mahdollisesti koetilanteessa jaettavaan materiaaliin perustuva koe. Päättelykykyä ja/tai aineiston omaksumista yms. mittaava pelkästään koetilanteessa jaettavaan materiaaliin perustuva koe Haastattelut ja soveltuvuuskokeet Valintakoetta pidemmät valintamenettelyt tai pidennetyt pääsykokeet (esim. mooc-kurssi tai avoimen korkeakoulun suorituksia) Tuottamis- tai esiintymistehtävät

5 Valintakokeilla mitataan Akateemisia ja teoreettisia taitoja ja valmiuksia Lukion oppimäärään kuulumattomia tiedollisia valmiuksia Ei akateemisia taitoja, taiteellista ilmaisukykyä, teknistä taituruutta tai luovuutta Motivaatiota Sosiaalisia valmiuksia Soveltuvuutta

6 Nykyisen järjestelmän haittoja Valintaperusteet päätetään vuodeksi kerrallaan, eivätkä näin ollen ole ennakoitavissa. Ammatillisen tutkinnon arvosanoja ei tällä hetkellä hyödynnetä korkeakoulujen valinnoissa systemaattisesti. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet valitaan tällä hetkellä pelkkien valintakokeiden perusteella. Pääsykoevaltaisista valintaperusteista johtuen hakijat voivat pääosin hakea tosissaan vain yhteen koulutukseen. Raskas pääsykoejärjestelmä on ongelmallinen erityisesti toisen asteen koulutuksen päättävien hakijoiden kannalta. Pääsykoejärjestelmä on luonut valmennuskurssimarkkinat, joihin kaikilla ei ole varaa -> taloudellinen ja alueellinen epätasa-arvo Ilman opiskelupaikkaa jäänyt opiskelija ei välttämättä pysty hyödyntämään pääsykoetta varten opiskelemiaan asioita muualla.

7 Ylioppilastutkinto ja lukioaikaiset muut suoritukset

8 Ylioppilastutkinnon tehtävät Selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden Toimia koulutuksen valtakunnallisena arviointitapana Tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden

9 Ylioppilastutkinnon uudistuksia Ylioppilastutkinnon digitalisointi (valmis vuonna 2019) Tutkinnoissa ei mitata opiskelijoiden tietoteknistä osaamista (tietotekniikka on väline) Uudet mahdollisuudet tehtävien tausta-aineistossa: liikkuva kuva, äänet, sekä suullisen kielitaidon mittaaminen Samassa yhteydessä toteutettava ylioppilasrekisterin uudistaminen mahdollistaa tarkemman tiedonsaannin opiskelijavalintojen tueksi Arvosanojen vertailtavuuden parantaminen (valmis keväällä 2017) Äidinkielen kokeen uudistus (käyttöön syksyllä 2017) Suullisen kielitaidon testaaminen mukaan tutkintoon molemmissa kotimaisissa kielissä vuonna 2020

10 Lukiodiplomit ja muut lukioaikaiset suoritukset Lukiodiplomilla opiskelija voi osoittaa yleissivistyksensä ja tiedonhallintansa suuntautumista ja tasoa sekä harrastuneisuutta ja erikoistumista ilmentäviä valmiuksia. Diplomeita voi suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa Diplomin suorittaminen on lukion yleissivistävän koulutustehtävän mukaista toimintaa, johon liittyy pitkäkestoinen näyttö Edellytyksenä määrätty määrä oppiaineen lukiokursseja pohjakursseina Valtakunnalliset toteutuksen muodot ja arviointikriteerit Diplomeita hyödynnetään vaihtelevasti opiskelijavalinnoissa: yliopistoissa diplomista saa vaihtelevasti pisteitä, ammattikorkeakouluissa ne eivät ole mukana pisteytyksessä Mahdollisuus saada todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja todistus puheviestintätaidoista

11 Akateemiset taidot, motivaatio, kiinnostus ja soveltuvuus

12 Akateemiset tiedot ja taidot opinnoissa Opiskelijavalintojen tulee perustua toisen asteen oppimäärään. Osaamista, jota ei mitata ylioppilastutkinnossa, tulee pyrkiä ensisijaisesti mittaamaan muilla olemassa olevilla osaamisen näytöillä (esim. lukiodiplomit), avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnalla tai sähköisellä ajasta ja paikasta riippumattomalla korkeakoulujen järjestämällä opintotarjonnalla.

13 Soveltuvuus: koulutusalalle vai työtehtäviin? Korkeakoulut ovat osana opiskelijavalintojen kehittämistä muodostaneet entistä laajempia hakukohteita. Pääaine tai suuntautuminen valitaan vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa, ei hakiessa koulutukseen. Soveltuvuuden arvioiminen opiskelijavalinnassa on näillä aloilla, joissa tutkinto- ja koulutusohjelmat ovat laajoja, yhä merkityksettömämpi asia. Sosiaali- ja terveysalalla soveltuvuuden mittaaminen on koettu tärkeäksi osaksi valintaprosessia. Soveltuvuus alalle kehittyy myös opintojen aikana Soveltuvuuden arvioinnin opiskelijavalinnassa tulisi keskittyä siihen, soveltuuko opiskelija alan opintoihin.

14 Motivaatio, kiinnostus ja alan tuntemus Väite: Pääsykokeet ja niihin valmistautumiseen käytetty aika on osoitus hakijan motivaatiosta. Motivaatio ei ole vakio koko opiskelun ajan. Nykyinen järjestelmä voi ohjata hakijat hakemaan vähemmän motivoivaan koulutukseen, mikäli he eivät usko mahdollisuuksiinsa päästä sisään siihen koulutukseen, mihin he oikeasti eniten haluaisivat. Motivoitunut hakija toimii siten, että pärjää valintaperusteissa. Väite: Pääsykokeisiin valmistautuminen antaa opiskelijalle lisätietoa alasta Ajaisiko tehokkaampi opintojen ohjaus toisella asteella saman asian? MOOC-kurssit ja avoimen korkeakoulun tarjonta ylioppilaskirjoitusten ja hakuajan päättymisen välillä antavat opiskelijoille paremman kuvan siitä, millaista opiskelu eri oppiaineissa on.

15 Valintojen dynamiikka, kustannukset ja koulutuksellinen tasa-arvo

16 Nykyinen valintatapa pakottaa hakijat arvioimaan hakukohteitaan sen mukaan, mihin hän haluaa hakea ja toisaalta mihin hän uskoo pääsevänsä sisään. Hakijat eivät välttämättä hae itselleen mieluisimpaan koulutukseen, vaan sinne, minne uskovat pääsevänsä sisään. Toimivassa hakujärjestelmässä hakija voisi hakea mieluisimpaan opiskelupaikkaansa vähentämättä mahdollisuuksiaan päästä muihin paikkoihin. Valintakokeita painottava valintatapa korkeakouluihin aiheuttaa kustannuksia monille eri tahoille: Hakijoille: valintakokeisiin investoitu aika ja elinkustannukset täysipainoisen valmistautumisen aikana Korkeakouluille: valintakokeiden suunnittelu, tarkastaminen ja valintakoetilaisuuksien järjestäminen Yhteiskunnalle: työurien pituus

17 Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen - ehdotukset

18 Valintaperusteiden ja ylioppilastutkinnon hyödyntämisen signaalivaikutukset lukioopintoihin Korkeakoulut voivat valintaperusteilla vaikuttaa osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä. Korostetaan valintaperusteissa niitä tietoja ja taitoja, jotka koetaan tärkeiksi.

19 Ylioppilastutkinnon arvosanat, pisteytys valinnoissa ja arvosanojen erottelukyky Opiskelijavalinnoissa ylioppilastutkinnon kokeista saa nykyään pisteitä hyvin eri tavoilla. Pisteytysmallien tulisi olla ennakoitavia (tiedossa jo lukion aloitusvaiheessa) ja ymmärrettäviä. Todistusvalinnoissa osa hakijoista tulisi valita huomioimalla laaja ylioppilaskokeiden osoittama osaaminen, ja osa vain yhden tai muutaman kokeen arvosanojen perusteella. Arvosanojen erottelukykyä voidaan lisätä: Painotus kunkin aineen valtakunnallisten kurssien määrän mukaan Arvosanoille lasketaan desimaali käyttäen koekerran pisteväliä Arvosanaan liitetään prosenttiluku, joka kertoo, kuinka suuri osa kirjoittaneista sai vähemmän pisteitä Arvonta hyvin menestyvien hakijoiden joukosta (ei liene realistinen)

20 Ammatillisen koulutuksen, ulkomaalaisen kelpoisuuden tuottavan tutkinnon tai pelkän lukion oppimäärän suorittaneet Suurin osa korkeakouluihin hakeutuvista on suorittanut ylioppilastutkinnon. Yliopistoista paikan vastaanottaneista 95 %:lla oli ylioppilastutkinto ja amk:sta paikan vastaanottaneista 64 %:lla oli ylioppilastutkinto Kaikille hakukelpoisille tulee järjestää väylä korkeakouluopintoihin. Hakijat voidaan jakaa koulutustaustansa mukaan ryhmiin, eikä valintakoetta tarvitse järjestää kaikille Ryhmän sisällä hakijoita tulee arvioida samoin perustein. Valintakokeiden tulee kohdella ammatillista väylää eteneviä tasapuolisesti lukioväylää etenevien kanssa. Ammatillisen osaamisen arvostaminen valintaperusteissa Tulisiko ammatillisen koulutuksen suorittaneilta lähtökohtaisesti odottaa erilaista akateemisen osaamisen tasoa?

21 Ammatillisen koulutuksen, ulkomaalaisen kelpoisuuden tuottavan tutkinnon tai pelkän lukion oppimäärän suorittaneet Ehdotuksia ammatillisen koulutuksen suorittaneiden valintaperusteista: Ammatillisen tutkinnon käytön tulisi olla ensisijainen vaihtoehto Ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen pisteytys Suoravalinta tutkintotodistuksen arvosanojen perusteella samalle alalle, jolta ammatillinen koulutus on 1-3 ylioppilastutkinnon koetta, sama edellytys voisi olla myös pelkän lukion oppimäärän suorittaneiden hakijoiden kohdalla (vaatii sääntömuutoksen suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten osalta) Ehdotuksia ulkomaalaisen kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneiden valintaperusteista: Suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin 1-2 hakukohteen kannalta sopivaa ylioppilaskoetta Englanninkielisiin koulutuksiin kansainvälisten testien, esim. SAT-testi, käyttö (Savonialla hyviä kokemuksia tästä)

22 Toisen mahdollisuuden tarjoaminen Toinen mahdollisuus osaamisen näyttämiseen tulisi työryhmän mukaan ensisijaisesti järjestää ylioppilaskokeiden uusimisen kautta. Osa hakijoista voitaisiin valita vain 1-3 kokeen tulosten perusteella Lisäksi tarvitaan muita mahdollisuuksia ja toissijaisia valintamenettelyjä Viime aikoina korkeakoulut ovat kehittäneet perinteistä avoimen väylää lyhyempiä kurssien suorittamiseen perustuvia reittejä. Korkeakoulujen tulisi kehittää erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. MOOC-kurssi Valintakurssi: opiskelijaksi hyväksytyt voivat hyväksilukea kurssin opintoihinsa, ja muut hakijat saavat kurssista avoimen korkeakoulun suoritusmerkinnän

23 Ylioppilastutkinnon merkityksen kasvattaminen ja koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus Ylioppilastutkinnon pisteytystä ja valintamenettelyitä suunniteltaessa on huomioitava vaikutukset sukupuolten osallistumiseen koulutukseen. Uhkana on, että pelkällä todistusvalinnalla naisten osuus kasvaisi entisestään naisvaltaisilla aloilla ja toisaalta vähenisi miesvaltaisilla aloilla. On tosin huomioitava, että merkittäviä valintoja tehdään jo perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheessa, eikä valintaperusteiden muutoksilla voida juurikaan tähän vaikuttaa.

24 Työryhmän suosituksia Korkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Opiskelijavalinnan tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen. Vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetulosten perusteella. Korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Todistusten hyödyntämisen perusteet ovat nykyistä pysyvämpiä. Korkeakoulut valmistelevat vuoden 2017 aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Yhdellä osaamisen näytöllä tulisi voida hakeutua useampaan korkeakouluun ja koulutukseen. Toissijaiseenkin hakukohteeseen on pystyttävä hakemaan tosissaan ja todistusvalinta antaa tähän hyvän mahdollisuuden.

25

26