Mainosvalokuvaus. Arisalo-Larkiala Tilla

Transkriptio

1 Mainosvalokuvaus Arisalo-Larkiala Tilla Opinnäytetyö Jyväskylän ammattiopisto, Hyvinvointi ja kulttuuri -yksikkö AV-viestintä Tammikuu 2015

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 MAINOSVALOKUVAUS 2.1 Mainosvalokuvauksesta yleisesti 2.2 Mainosvalokuvaus Suomessa 3 ERILAISIA KUVAUKSIA 3.1 Pakkaukset ja tuotteet 3.2 Ihmiset ja eläimet 4 KUVANKÄSITTELY 5 LÄHTEET Internet Wikipedia/mainosvalokuvaus Kirjat Mainosvalokuvaus digikameralla Potka Pekka Kuvista sanoin, osa 5, Valokuvaa ei ole Seppänen Janne

3 JOHDANTO Tämä kirjoitelma on kirjoitettu koulunpäättötyöksi osoittaen kiinnostuttani aihettani kohtaan. Valokuvas on lähellä sydäntäni, haluan alati tietää siitä enemmän. Mietin pitkään mitä haluan teille kertoa. Mitä olen oppinut näinä kolmena vuotena, kun olen opiskellut audiovisuualista viestintää. Valitsin mainosvalokuvauksen sillä tiedän siitä entuudestaan vain vähän, ja kun kokeilin sitä koulussa se sai minut ymmärtämään että olen valinnut oikean koulun, että haluan tehdä tätä työkseni. Haluan tuoda ilmi Suomen mainosvalokuvauksen historiaa, sekä aiheen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Kerron kirjoitelmassa myös muutamista asioista mitä pitää huomioida kuvatessa esim. ihmisiä ja eläimiä. MAINOSVALOKUVAUS 2.1 Mainosvalokuvauksesta yleisesti Valokuvauksen alalaji, mainosvalokuvaaja on erikoistunut tuottamaan mainontaan ja markkinaviestinnässä käytettäviä valokuvia. Kuvien tarkoituksena on muokata katsojien mielikuvaa mainostettavasta tuotteesta. Sitä on perinteisesti käytetty painetussa materiaalissa kuten aikakausi- ja sanomalehdet sekä esitteet ja julisteet. Nykyisin sitä käytetään myös digitaalisesti yritysten omilla verkkosivuilla, bannereissa, televisioissa ja elokuvateattereiden mainoksissa. Valitettavasti aidot valokuvat ovat siirtymässä syrjään 3Dtietokonegrafiikan takia, joilla voidaan tuottaa mm. tuote- ja sisustuskuvia nopeammin kuin studiossa yksitellen kuvatessa. 2.2 Mainosvalokuvaus Suomessa Suomessa 1920-luku oli mainonnan läpimurtoaikaa, Silloin valokuvien käyttö mainonnassa piirrosten sijaan yleistyi. Pietisen puuseppätehdas oli yksi niistä ensimmäisistä joka käytti valokuvaa mainonnassaan. Puuseppätehdas ajautui konkurssiin jonka jälkeen yrittäjä Aarne Pietikäinen ryhtyi valokuvaajaksi. Ja loi ensimmäisen ja suurimman mainosvalokuvaamon Neittamo - Pietinen Valokuva Oy luvulla pidetty mainosvalokuvakilpailu edisti suomalaisen mainonnan kehittymistä.

4 Neliväritekniikka otettiin käyttöön aikakausilehdissä sotien jälkeen, joka mahdollisti mustavalkokuvien lisäksi myös värikuvien käytön. Mainonnan kuvaustilanteita alettiin ideoimaan jonka seurauksena mainoskuvat olivat lavastettuja sekä ohjattuja tilannekuvia. Kuvat otettiin studiossa sekä ulkoilmassa. Suomen Mainosvalokuvaajat ry perustettiin 1959, sen vuosikymmenen suurimmat mainosvalokuvaamot olivat Finlandia-kuva jonka omisti Suomi-Filmi sekä Aho & Soldan jonka puolestaan oli perustanut Heikki Aho ja Björn Soldan luvulla suomalaiset ammattilaistuivat mainosvalokuvauksessa ja studioista tehtiin suuria, mutta ainoa henkilöauton studiokuvaamiseen oli pietisen studio joka sijaitsi Helsingin lauttasaaressa. Ensimmäinen yhteinen mainosvalokuva näyttely Finnish Design Centre pidettiin vuonna Mainos- ja muotikuvaus oli haluttu ala, etenkin nuorien keskuudessa vahvistui elokuvan Blow-Up erään suudelman jälkeen myötä luvulla mainosvalokuvalta vaadittiin enemmän totuudenmukaisuutta, informatiivisuutta ja asiallisuutta. Luovasta mainonnasta tuli hintakilpailun myötä tarjousmainontaa, eikä siten vaativampia kuvauksia suosittu niin paljoa. Seuraavilla vuosikymmenillä suomalaisten yrityselämä kasvoi, joka sai mainonan kansainvälistymään, Sekä digitaalisen kuvankäsittelyn läpimurto nykytilanteeseen. Jokaisen kuvan piti käydä tietokoneen kuvankäsittelyn kautta, että se päätyisi painettavaksi lehteen. Kuvankäsittelystä on näin tullut keskeinen osa mainosvalokuvaajan työtä. 3 ERILAISIA KUVAUKSIA 3.1 Pakkaukset ja tuotteet Kuvaajan on hyödyllistä muodostaa asikkaansa kanssa asikas-kuvaaja-suhde, näin on helpompi sekä tehokkaampi keskustella asiakaan, kanssa työstä mitä ollaan tekemässä. Kuvat ovat aina jotakin tarkoitusta varten. Suunnittelu ja luonnosten teko on tärkeää, ja antaa käsityksen kuvauksesta niin kuvaajalle kuin asiakkaallekkin. Kun asiakas antaa kuvaajalle vapaat kädet hän on jo silloin muodostanut päässään mitä kuvalta tahtoo, ja sen miltä kuva näyttää. Mainostoimistotyössä luonnokset ja lay-outit tulevat usein valmiina, jolloin toteutus jää kuvaajan harteille.

5 Jokainen päivä on erilainen mainosvalokuvaajan ammatissa, ei tule kahta samanlaista kuvausta. Käytössä on valtavia määriä erilaisia tyylejä ja toteutusmahdollisuuksia. On mahdotonta muodostaa yleispätevää tapaa parhaaseen tekniikkaan sekä visuaaliseen ratkaisuun. Täydellisyyden tavoittelu tulee kalliiksi. Kun tietää miten kalustoa käytetään ja tiedetään mitä kuvaukselta halutaan, on helppoa tuottaa hyvää työtä vaatimattomallakin kalustolla. Pakkauksien muodot ovat tärkeitä, jottei valmiista työstä tule virheellinen käsitys tuotteesta. Kuvat otetaan yleensä vaakasuoraan ja hieman tuotteen yläpuolelta, näin linjaukset pysyvät toistuvan suorina. Järjestelmä kameroissa käytetään usein perspektiivinkorjausobjektiiviä, kun kuvataan mainosvalokuvia. Kaiki pakkaukset/tuotteet eivät vaadi suoria linjauksia esim. Pehmoeläimet Jos ei ole mahdollista käyttää perspektiivinkorjausobjektiiviä, voi käyttää myös zoomobjektiiviä, joka tuottaa pidemmän polttovälin. Tosin sen kanssa pitää olla varovainen, ääripäissä linjat alkavat kaareutua. Mainosvalokuvauksissa toimivat hyvin myös kiinteäpolttoväliset objektiivit, ne toistavat paremmin pieniä yksityiskohtia. Yleensä ei käytetä macrokuvausta, mutta myös macroobjektiivit toimivat hyvin, nimenomaan lähikuvaukseen. Kun tuote halutaan kuvata isompana kuin se alkuperäisin on, tuote kuvataan tällöin alhaaltapäin. Näin katsoja mieltää tuotteen isommaksi ja muhkeammaksi. Pakkauksissa olevat tekstin kuuluu näkyä, jonka takia ei voida käyttää liian jyrkkää valoa. Päävaloksi suositellaan usein tasavaloa tai diffuusiokalvoa, jotka pehmentävät valoa. 3.2 Ihmiset ja eläimet Mainosvalokuvaus eroaa muoti- ja muotovalokuvauksesta. Muotikuvauksessa käytetään mieluiten ammattimalleja jotka osaavat liikku niin että vain vaate heidän päällään elää. Näissä kuvauksissa vaate on tärkeimmässä asemassa, sillä sitä mainostetaan. Puolestaan muotokuvauksessa kuvataan vain ihmistä itseään. Mainosvalokuvauksessa käytetään eniten tavallisia ihmisiä luomaan kuvaan aitoa tunnelmaa. Näiden ihmisten täytyy kuitenkin osata jonkun verran näytellä ja eläytyä rooliinsa. Kuvalla mainostetaan tuotetta tai palvelua, ei ihmistä.

6 Kuvaajalla on haastetta tässä työssä, pitää hallita valaistus, kameratekniikka sekä henkilöstöohjaus. Laitteisto tekniikka pitää osata erittäin hyvin, sillä hänen pitää osata vangita tilanne kameraansa. Oikeat ilmeet ja eleet ovat hetkessä ohi, ja kun pyytää ihmistä toistamaan äskeisen, se ei välttämättä ole sitä mitä haki äskeisellä. Suoraan tietokoneelle kuvaaminen on paras vaihtoehto tässä, sillä aina kuvan otettua kuva ilmestyy monitorille josta näkee onko kuva sitä mitä haettiin. Siitä näkee mitä puuttuu, ja helppo näyttää mallille, millainen kuva tuli. Varsinkin lapset haluavat heti nähdä kuvan tuloksen. Kuvauksissa käytettävät eläimet on hyvä olla koulutettuja, että osaavat käyttäytyä sekä tottelevat. Jotta vältettäisiin eläimille stressaavia tilanteita, käytetään usein useita eläimiä yhden sijasta. Jos eläintä ei ole mahdollista tuoda studioon/kuvata voidaan käyttää elokuva asusteita.