LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA Harri Tiuraniemi

Transkriptio

1 LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA Harri Tiuraniemi

2 MIKSI LAPE - TÄMÄN PÄIVÄN HAASTEET PALVELUYMPÄRISTÖSSÄ? Koordinoimattomuus kuka johtaa kokonaisuutta? Palvelut eritasoisia ja erilaatuisia asuinpaikasta riippuen (kuntien resurssit ohjaavat palveluiden priorisisointiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta valvovan komitean huomio Suomesta vuodelta 2000) Siilomainen, organisaatiokeskeinen palvelujärjestelmä Viranomaisten välinen yhteistyö vastuun hajauttaminen, asiakkaan pallottelu Erilaiset toimintakulttuurit Kynnys hakeutua palveluihin mikä aiheuttaa? Julkinen, yksityinen ja järjestökenttä omat areenat Erilaiset tietojärjestelmät Muuttuva toimintaympäristö (kunta, maakunta)

3 Hankkeen tavoitteet Luodaan perheiden voimavaroja vahvistava perhekeskustoimintamalli Lappiin Sovitetaan yhteen julkiset palvelut, järjestöt, seurakunnat, yksityiset ja vapaaehtoiset toimijat Kehitetään lapsi- ja perhepalveluiden toimintakäytäntöjä Varmistetaan sujuva tiedonkulku Tuetaan muutosjohtamista Kehitetään henkilöstön osaamista Luodaan yhteiset vaikuttavat työmuodot Vahvistetaan ennalta ehkäiseviä toimia ja varhaisen tuen muotoja koordinoidusti Edistetään lasten/nuorten ja perheiden osallisuutta Toiminnallinen integraatio: monitoimijainen työskentely, perheen tarpeista lähtevä verkosto Etunimi Sukunimi

4

5 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

6 LAPE-HANKKEET MAAKUNNITTAIN Etunimi Sukunimi

7 TOIMINAYMPÄRISTÖ JA SIDOSRYHMÄT MTT- PALVELUT KOULU Seurakunta PERHETYÖ LASTENSUOJELU PERHENEUVOLA Kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, lääkäri, opettaja, perhetyöntekijä, sosiaalityötekijä, puheterapeutti, kodinhoitaja, kouluavustaja, lastentarhanopettaja, toimintaterapeutti.. LASTEN NEUVOLA NUORISOTYÖ PERHESOSIAALI- TYÖ TERVEYDENHUOLTO PÄIVÄHOITO JÄRJESTÖT Etunimi Sukunimi

8 LAPE-HANKKEEN YHTEISTYÖRAKENNE Lapin maakunnan LAPE-työryhmä Ohjausryhmä Lapset, nuoret ja lapsiperheet LAPE-hanke,Lappi Poske (kunnat), Ensi-ja turvakoti, Oulun Hiippakunnan kapituli, Lapin yliopisto ja Lapin Amk Projektipäällikkö & projektikoordinaattorit Kunta Lapetyöryhmä Kunta, Lapetyöryhmä Kunta, Lapetyöryhmä Muutosagentti Maakunnallinen Sotevalmistelu Sidosryhmät Lpshp, Lshp, Kolpeneen ky. järjestöt, yritykset

9 Lapin maakunnan LAPE-työryhmä Yhteisö Tehtävä Nimi Inari sosiaalityön johtaja Kaisa Bragge Enontekiö erityislastentarhanopettaja Eila Halmiainen Kemi sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi Kemijärvi nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen Keminmaa johtava sosiaalityöntekijä Päivi Parpala Kittilä perhetyöntekijä Vipi Yritys Kolari nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Eeva-Liisa Lompolojärvi Muonio sosiaalityöntekijä Riikka Ylisaukko-Oja Pelkosenniemi perhetyöntekijä Päivi Rautiainen Ranua sosiaalityöntekijä Tea Romppainen Rovaniemi palvelualuepäällikkö (lapsiperheiden palvelut) Ritva Olsèn Salla liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Petteri Salmijärvi Simo sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara Sodankylä vs. perusturvajohtaja Kati Aikio Tervola Kouluterveydenhoitaja Arja Mommo Tornio perusturvajohtaja Leena Karjalainen Utsjoki terveydenhoitaja Indira Niittyvuopio Ylitornio työvalmentaja Katja Tuukkanen Lapin Liitto prosessivastaava Maija Valta Järjestöt toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari Oppilaitokset Lapin yliopisto Lapin amk sosiaalityön professori lehtori Seurakunta perheasianneuvottelukeskuksen johtaja Sari Arponen Merja Laiti Susanna Helavirta Nuoret Rovaniemen nuorisovaltuutettu Joni Nieminen Etunimi Sukunimi

10 Maakunnan LAPE-työryhmän tehtävät Lape-hankkeen ohjausryhmä Seuraa ja arvioi LAPE-hankkeen etenemistä Antaa lapsi- ja perhepalveluja koskevia lausuntoja Lapin maakunnan sotevalmistelutyöryhmälle Edistää hankkeen maakunnallista etenemistä ja tulosten levittämistä Etunimi Sukunimi

11 Kunnan LAPE-työryhmän tehtävät Edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvio kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä - esim. nykytilan kuvaus jossa laaditaan arvio kunnan, seurakunnan ja järjestöjen vahvuuksista ja kehittämiskohteista liittyen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin Talousarvion valmistelu - esim. lapsibudjetointi Lapsivaikutustenarviointi - arvio kunnan tekemien päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin työkaluna esim. hyvinvointikertomukset) Muut kunnan määrittelemät tehtävät (esim. lausunnot ja ehdotukset jotka koskevat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä; budjetointi, kaavoitus, päiväkoti- ja leikkikenttä hankkeet) Etunimi Sukunimi

12 Kunnan LAPE-työryhmä ja lapsibudjetointi Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. - lapsiin kohdistuvien määrärahojen seuranta - talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista Lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelu kokonaisuutena. Helpottaa tiedontuotantoa ja vaikutusten arviointia Etunimi Sukunimi

13 Budjettineuvotteluiden iltakoulu

14 LAPIN LAPE-HANKE PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN INTEGROIDUT MONITOIMIJAISET PALVELUT PERHEILLE

15 HANKEKONSORTIO JA KUMPPANIT HANKEKONSORTIO: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (21 kuntaa) hankkeen hallinnoija Oulun hiippakunta Lapin Ensi- ja turvakoti, Lapin Amk Lapin yliopisto KUMPPANIT: Mobile Kid Oy, Erityislasten Omaiset ELO Ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri, Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka Ry ja Suomen Mielenterveysseura Etunimi Sukunimi

16

17 PERHEKESKUSMALLI HANKKEEN OSA-ALUEET 1) Palveluohjaus ja perhekeskusmallin rakenteet Lappiin, Kaisa-Maria Rantajärvi & Mikko Närhi 2) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen, Hannele Heinonen 3) Erotilanteen palveluiden kehittäminen, Tanja Sälevä 4) Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa, Riitta Lehtola 5) Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimintamall iin, Tuula Mäntymäki 6) Lastensuojelun systeemisen työmenetelmän kehittäminen (Hackneyn toimintamalli), Teija Horsma 17 Etunimi Sukunimi

18 PERHEKESKUKSEN PALVELUMALLIT (Halme, Kekkonen, Perälä 2012) Äitiysneuvola Lastenneuvola Monialainen perhekeskus, sama toimitila Monialainen perhe-keskus, verkostomallinen Hyvinvointineuvola tyyppien perhekeskus Avoimen varhaiskasvatusken perhekeskus x x x - - x x x - - Ehkäisevä sosiaalipalvelu x x x x - Avoin varhaiskasvatus, kohtaamispaikka Järjestöt, srk Mielenterveys, päihde,psykiat riset palvelut x x - x - x x - x x Perhetukikeskus Etunimi Sukunimi

19 PERHEKESKUSMALLEJA Kainuun perhekeskus + perheasemat Perheneuvola Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten neuvola Lastensuojelu Mielenterveyspalvelut Nuorisopalvelut Perhevalmennus, perhekolut Rovaniemien perhekeskus Perheneuvola Perhesosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelut Äitiys- ja lasten neuvola Lasten kuntoutuspalvelut mm. puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut Perhevalmennus mm. eroperheet Erityispäivähoito

20 1) PERHEKESKUSMALLIN RAKENTEIDEN LUOMINEN Ydintehtävien määrittely (mitä palveluja/osaamista perhekeskuksiin) Määritellään lähipalvelut ja keskitetyt palvelut (mm. tavoitettavuus, sijainti, toimipisteet) Verkostomainen tai samoissa toimitiloissa toimiva kokonaisuus Organisaatio ja johtaminen Eritys- ja vaativan tason palvelut perhekeskuksessa Osaamisen tarpeet ja osaamisen vahvistaminen alueilla Etunimi Sukunimi

21 Palveluneuvonta (STM: Sosiaalialan sanasto) - Sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on antaa yleistä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta Palveluneuvonnan asiakkaat eivät ole aina sosiaalihuollon asiakkaita. Palveluneuvontaa annetaan myös sosiaalihuollon ulkopuolella, kuten terveydenhuollossa. Palveluneuvontaa annetaan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen perusteella Etunimi Sukunimi

22 PALVELUOHJAUS Palveluneuvontamallin ja ohjausteknisen alustan kehittäminen perhekeskustoimintamallin puitteissa. Palveluohjauksellisen toimintamallin rakenteiden luominen -> Palveluneuvonnan ja ohjauksen alueellisen toimintamallin kehittäminen -> Palveluohjauksen yhteisten kriteerien määrittäminen Palveluohjauksen sähköiset palvelut ( Live, Virtu, Mobiili) esim. sähköisten lomakkeiden ja ajanvarausten kehittäminen. On tärkeä huomata, että palveluohjaus ja neuvonta kulkee läpi koko hankekokonaisuuden Etunimi Sukunimi

23 Palveluohjauksella tavoitellaan myös palveluiden järjestäjien ajattelussa ja toiminnassa tapahtuvaa muutosta, jonka myötä asiakas voi luottaa palvelutarpeidensa tulevan tunnistetuiksi ja hän saa tukea ja apua kaikissa elämänsä vaiheissa. Yhteisen palveluohjausmallin luominen mahdollistuu, kun toimijoilla on yhteinen näkemys palvelukokonaisuudesta ja teknologia mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonvälityksen koko Lapin maakunnan alueella Etunimi Sukunimi

24 2) Vanhemmuuden tukeminen ja 3) Erotilanteen palveluiden kehittäminen (Oulun hiippakunnan kapituli & Lapin ensi- ja turvakoti) Eroperheille suunnattujen tukimuotojen kuten eroneuvo- ja vanhemman neuvo toimintamuotojen laajentaminen alueelle digitaalisuutta hyödyntäen Mallinnetaan erotilanteen palvelut selkeästi kokonaisuudeksi Eroneuvo- ja vanhemman neuvo ohjaajien koulutus- ja verkostoitumisrakenteiden koordinointi ja osaamisen vahvistaminen Perhe- ja parisuhdeneuvontaosaamisen vahvistaminen Perheneuvonta ja eropalvelut osaksi perhekeskuksen palveluja 24 7/4/2017 Etunimi Sukunimi

25 4) Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa Tavoitteena Kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden kehittäminen Positiivisen ja osallistavan asenneilmapiirin sekä ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen valmennuksilla ja koulutuksilla Monikulttuurisuuden ja perheiden moninaisuuden huomioiminen perhekeskustoimintamallissa Saamelaiset, romanit ja maahanmuuttajat 25 7/4/2017 Etunimi Sukunimi

26 Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet ja kulttuuriset erityispiirteet Suomessa on (2015) saamelaista 240 kunnan alueella. Suomen saamelaisista jo noin 64,69 % (6 681) asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueella asuu saamelaista. Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 74 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75 vuotiaista 76 % asuu saamelaisalueella. Enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamea puhuu alle puolet saamelaisista. Pohjoissaamea puhuu % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista.

27 Saamelainen hyvinvointi Saamelaisten tosiasiallisesta hyvinvoinnista ja terveydestä ei ole ajantasaista tilasto ja tutkimustietoa. Saamelaisten hyvinvointia heikentävät purkamattomat sukupolvien kokemukset (asuntolakokemukset) ja traumat sekä niihin liittyvät kielen ja kulttuurin kokemat murrokset. Assimilaatiopolitiikan seurauksena saamelaiset kokevat epäluottamusta viranomaisia kohtaan, mukaan lukien sosiaali ja terveyshuolto. Mikäli palvelun ei koeta antavan apua, niihin ei hakeuduta. Saamelaisten kotiseutualueella voimassa saamen kielilaki Saamenkielilain (1086/2003) 24 mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan omaaloitteisesti huolehtia siitä, että lain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

28 Saamenkieliset perhepalvelut Saamenkielilaki toteutuu heikosti saamelaisalueen kunnissa (Saamebarometri 2016) Tutkimustulosten mukaan saamelaiset ovat kotiseutualueellaan eriarvoisessa asemassa valtaväestöön verrattuna palvelujen saatavuuden suhteen. Saamenkieliset palvelut ovat määräaikaisia ja tiedotus/palveluohjaus on vajavaista Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali ja terveyspalvelujen tarjonta saamelaisten kotiseutualueella on rajallista ja satunnaista. Haasteina perhepalveluissa erityisesti saamenkielisten äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden sekä kouluterveydenhuollon puute Kieli ja kulttuuritaustan huomioivien lastensuojelu ja eropalveluiden puute Saamenkielisen nuorisotyön puute Palvelut tulisi räätälöidä yhdenvertaisesti käyttäjäryhmien palvelutarpeita vastaaviksi niin, että niissä huomioidaan asiakkaiden elämäntilanteet ja kulttuuriset lähtökohdat. Linkkejä:

29 5) Lasten somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito osana perhekeskustoimintamallia TAVOITTEET: Aluekattavuuden, yhdenvertaisuuden ja lähipalveluiden parantaminen digipalveluiden tuella Kustannustehokuuden lisääminen Uuden sote-toimintaympäristön mahdollistaman laajan yhteistyön hyödyntäminen Kehittämistehtävien koordinointi 29 7/4/2017 Etunimi Sukunimi

30 Toimenpiteet somaattisen ja psykiatrisen erityisosaamisen integroimiseen perhekeskustoimintamalliin Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoidon tarpeen arvioinnin ja interventioiden toteuttamiseksi kehitetään jalkautuvia varhaisen vaiheen työmuotoja, maakunnallisia etävastaanottoja, tiivistä asiakaslähtöistä yhteistyötä lapsija perhepalveluiden toimijoihin, konsultaatiota sekä ryhmämuotoisia palveluita Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikkakäyntejä viedään lähipalveluksi digitaalisen etäpalvelun tuella ja jalkautuen kuntiin Yhteistyössä lastenneurologian ja lastenpsykiatrian ja palvelun tuottajien kanssa luodaan neuropsykiatrisesti oireleville lapsille ja heidän perheilleen toimiva palvelumalli, jonka päämääränä on varhainen puuttuminen ja perheiden voimavarojen lisääminen 30

31 Toimenpiteet jatkuu Erityistason sairaanhoitoa tuodaan lähipalveluksi 24/7 periaatteella Työajan videopoliklinikkatoiminta kehitetään laajaan käyttöön Lastentautipäivystysuudistus tuo tiedon tarvittavista toimenpiteistä suoraan koteihin Kehitetään päivystysverkkopalveluun kuuluva hoidontarvearvion mittari Sähköisen äitiyskortin kehittäminen tuo reaaliaikaiset seurantatiedot kaikille osapuolille osallistaen ja mahdollistaen erityistaso seurannan osittain lähipalveluna Kehitetään yhteistyötä ensihoidon kanssa Otetaan käyttöön lasten lihavuuden ehkäisyssä tehokkaaksi todettu monitoimijamalli(seinäjoen malli) Etunimi Sukunimi

32 Toimenpiteet jatkuu Toiminnalliset muutokset suunnitellaan kustannustehokkaiksi ja seurataan muutosten taloudellisia vaikutuksia Toteutetaan aidosti terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu Avohoitopainotteisuuden vahvistaminen Somaattisten ja psykiatristen kehittämistehtäviä työryhmärakenteiden kokoaminen ja niiden tiedonkulusta ja koordinoinnista sopiminen 32

33 6. Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Systeemisen lastensuojelun suomalainen mallinnus tehty syksyllä 2016 osana laajaa erityispalvelujen työpajaprosessia Ensimmäinen vaihe prosessia, jossa kokeillaan lastensuojelun kehittämistyön organisointia kansallisesti koordinoituna, tutkimusperustaisena ja verkostomaisesti toimivana rakenteena Lastensuojelun sosiaalityötä kehitetään monitoimijaiseksi ja ammattilaisten osaamista kehitetään suhdeperustaiseen suuntaan Pyrkimys kohtaavaan ja vuorovaikutteiseen lastensuojelutyöhön Mallissa hyödynnetään perheterapeuttisia, dialogisia sekä narratiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian oppeja lastensuojelutyössä Ihmissuhdetyön palauttaminen lastensuojelun sosiaalityön keskeiseksi menetelmäksi

34 Systeemisen lastensuojelun toimintamallin periaatteita

35 Lapin Lape-hankkeessa Systeemisen lastensuojelun toimintamallin hallinnollisorganisatoristen rakenteiden luominen: Mallin edellyttämien työntekijä-, johtamis-, tukirakenteista sopiminen ja päättäminen Henkilöstön tarvitseman osaamisen vahvistaminen: Tarvittavan perheterapeuttisen/systeemiseen työskentelyorientaatioon perehdyttävän koulutuksen järjestäminen ja uudenlaisen työtavan käyttöönoton tukeminen Arviointitutkimuksellisten elementtien kytkeminen: Tiedonkeruun suunnitteleminen yhteistyössä THL:n kanssa Maakunnan oppimisverkostotoiminnan organisoituminen Maakuntien välisten pilottien verkostoituminen Osallistuminen kansallisesti koordinoituun oppimisverkostotoimintaan 35 7/4/2017 Etunimi Sukunimi

36 Lapin Lape-hankkeessa Systeemisen lastensuojelun toimintamallia kokeillaan käytännössä Lapehankkeen aikana Maakuntaan koulutetaan kaksi kouluttajaparia, joista toinen sosiaalityöntekijä ja toinen perheterapeutti Kouluttajaparit kouluttavat 2-4 lastensuojelun tiimiä systeemisen lastensuojelun toimintamalliin, koulutus aloitetaan hankkeen aikana Kokeilussa myös lastensuojelutiimien esimiehet perehdytetään/koulutetaan uuteen ajattelutapaan Kouluttajaparit aloittaneet koulutuksen Yksi mallia kokeileva lastensuojelutiimi on rakenteilla (Rovaniemi) Kolmea tiimiä vielä rakennetaan/etsitään (Tiimimalli seuraava dia) 36 7/4/2017 Etunimi Sukunimi

37 Systeemisen lastensuojelumallin monitoimijainen tiimi

38 Muutokset Lapissa Tasavertaiset, joustavat, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet Helposti lähestyttävät palvelut Vanhoista toimintatavoista ja organisaatiorajoista kohti uutta joustavaa toimintakulttuuria Asuinpaikasta riippumatta kaikille osaavat ja laadukkaat palvelut Lasten ja perhepalveluiden kannalta keskeisten palvelukokonaisuuksien priorisointi Selkeä ratkaisu osaamisen keskittämisestä, jossa huomioidaan lapin maakunnan olosuhteet ja palvelun saatavuuden turvaaminen (erityistason lape-palvelut, perhekeskukset) Muodostettavilla perhekeskuksilla riittävät resurssit keskitetyn tehtävän suorittamiseen (resurssien ja osaamisen määritteleminen) LUODAAN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI OSAKSI LAPIN SOTE- RAKENNETTA JA VAHVISTETAAN PERHEPALVELUJA YHTEINEN JOHTAMINEN, TIEDON HALLINTA JA RESURSSIT

39 Pohdintaa Miten maahanmuuttajien ja saamelaisten kieli- ja kulttuuritausta on huomioitu kunnan palvelutuotannossa tänään ja huomenna? Mikä on läheisverkostojen, järjestöjen ja seurakunnan rooli meidän kunnan palvelurakenteessa? Lapsi ja perhepalveluiden suurimmat haasteet meidän kunnassa, miten huomioidaan tulevassa talousarviossa? Etunimi Sukunimi

40 Pohdintaa Mitä lasten ja perheiden palveluja tulee tuottaa - lähipalveluna - mitä on tarkoituksenmukaista keskittää tai - tuottaa digitaalisina/jalkautuvina palveluina Vahvuudet ja kehittämisen osa-alueet (esim. osaaminen) Miten varmistetaan kuntiin jäävien lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö maakunnan sote-palvelujen kanssa? Etunimi Sukunimi

41 Mistä lisää tietoa LAPE:sta? LAPEn omat verkkosivut Työpajat ohjelmat/lapsi-ja- perhepalveluiden-muutosohjelma-lape- LAPE-hanke, Lappi Etunimi Sukunimi

42 Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke Hankehenkilöstö Päävastuualue Yhteystiedot Kaisa-Maria Rantajärvi Projektipäällikkö Perhekeskustoimintamallin rakenteiden luominen Mikko Närhi Kehittäjätyöntekijä Palveluohjauksellisen toimintamallin perustan luominen Hannele Heinonen Projektityöntekijä Tukea arjen vaativiin vaiheisiin - Lapin seurakuntien palvelut perhetoimintakeskuksessa osahanke Perhevalmennuksen ja vanhemmuutta tukevien ryhmätoimintojen laajentaminen alueelle Vanhempia kasvatustaidoissa ja -keinoissa ohjaavan, näyttöön perustuvan mallin käyttöönotto hannele.heinonen@evl.fi Tanja Sälevä Suunnittelija Vanhemmuus vahvaksi erossa -osahanke Eroperheille suunnattujen tuki- ja toimintamuotojen laajentaminen alueelle digitalisuutta hyödyntäen tanja.saleva@lapinensijaturvakoti.fi Riitta Lehtola Kehittäjätyöntekijä Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa (erityisesti saamelaiskysymykset) riitta.lehtola@poskelappi.fi Tuula Mäntymäki Kehittäjätyöntekijä Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon digitaalisuutta hyödyntävien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen tuula.mantymaki@poskelappi.fi Teija Horsma Erityisasiantuntija Lastensuojelun systeemisen toimintamallin rakenteiden luominen, toimintaperiaatteiden ja osaamisen omaksuminen ja soveltaminen asiakastyöhön Yhdyshenkilö LAPE Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen teija.horsma@poskelappi.fi

43 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Harri Tiuraniemi p Etunimi Sukunimi