LAPSI JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke

Transkriptio

1 LAPSI JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke Lape-info, Lshp ESIMERKKEJÄ MUUTOSOHJELMAN PERUSTEISTA Lapsista ja nuorista tehostettua tukea tarvitsee n 15% ja erityistä tukea n. 5%. Lapsen kasvuolosuhteilla yhteys myöhempään kehitykseen ja terveystottumuksien omaksumiseen (tupakointi, päihteet, väkivaltaisuus, rikollisuus) Päihteiden käyttöä ja perheväkivaltaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa Palveluiden saavutettavuudessa haasteita liittyen vanhemmuuden tukeen, lähisuhdeväkivaltaan, päihde- ja mielenterveysongelmiin. Palvelujärjestelmässä vanhemmuuden tuen tarpeen tunnistaminen haastavaa. Noin 20% vanhemmista tyytymättömiä tiedon saantiin sekä mahdollisuuteen tulla kuulluksi lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa. Kunnissa resurssoidaan eri tavoin ennaltaehkäseviin palveluihin, toimintakäytännöt vaihtelevat, palveluiden laadussa ja tiedon tuotannossa eroja Hallintorakenteissa eroja; alle puolesta kuntia nimetty vastuuhenkilö tai johtoryhmä, joka koordinoi hallinnonalat ylittävää kokonaisuutta ja perhelähtöisiä palveluja Hajanainen palvelukokonaisuus, koordinoimattomuus Sadan yläkouluikäisen joukossa 11 lukee heikosti, seitsemän joutuu viikoittain kiusatuksi koulussa, kahdeksalla ei ole läheistä ystävää ja 11 on tyytymätön elämäänsä. (Kouluterveyskysely, Lapsiuhritutkimus) Erityinen haaste ovat mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmien taustalla on usein ihmisuhteisiin liittyviä pulmia 2 1

2 Ohjelman tavoitteet Avun saanti nopeutuu ja aikaistuu, painopiste siirtyy varhaisen tuen palveluihin (esim. mielenterveyspalvelut) Osallisuuden tunne vahvistuu (palveluissa, päätöksentekoprosessissa, kehittämistyössä) Palveluverkoston osaamisen ja vaihtoehtojen hyödyntäminen vahvistuu; järjestöt, seurakunnat, vapaaehtoiset Toimintakulttuurin muutos: vahvistaa verkostojohtamisen taitoja ja kumppanuutta palveluekosysteemissä Hajanaisesta palvelujärjestelmästä koordinoituun, yhteensovitettuun kokonaisuuteen (integraatio) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi paranee 3 TUNNISTETAAN YHDYSPINNAT LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Sote; neuvola, perhetyö, kotipalvelu, vanhemmuuden tuki ym. Yhteistyö varhaiskasvatus, järjestöt, srk ym. Alle kouluikäiset Kouluikäiset Kouluterveyden-huolto, psykologi, kapene Perusopetus,opiskeluhuolto, kuraattori,nuorisotyö, harrastukset Nuoret Kaiken ikäiset Ammatinvalinnan ohjaus, ohjaamo Kutsunnat, kunta, poliisi, sote-palvelut Opiskeluterv.h Erityistason palvelut; sairaanhoito, ls-työ ym. Ot-keskukset 4 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi 2

3 PALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET Toimintakulttuuri ja asenteet Organisaatio- ja professiolähtöinen ajattelu Toimivien yhdyspintojen rakentaminen eri toimijoiden välille - kunta (kuntaorganisiaation sisäiset rajat, kuntien välinen yhteistyö) - yksityiset palveluntuottajat - kolmannen sektorin toimijat, ym. Osaoptimointi Asiakastiedon liikkumattomuus ja tiedon hyödyntämiseen liittyvät kysymykset Mittarit ja vaikuttavuuden todentaminen Lainsäädäntö 5 Kansallinen intergaatiotyöryhmä kysely 9/2018 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN -HANKE 6 3

4 Lape-muutosohjelma- kansallisen hankkeen ja Lapin hankkeen kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Lapin hankkeen kehittämiskokonaisuudet Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen PERHEKESKUTOIMINTAMALLI LAPPIIN HANKKEEN OSA- ALUEET Maakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittäminen Palveluohjaus ja neuvonta Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Erotilanteen palveluiden kehittäminen Matalan kynnyksen palvelut Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa (painopistealueena saamelaiset) Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimint a-malliin Lastensuojelun systeeminen toimintamalli ja kehittäminen (Hackneyn toimintamalli) Erityistason palvelut 8 8 Etunimi Sukunimi 4

5 HANKKEEN TULOKSIA - LAPPI 9 PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN HANKKEEN TULOKSIA Ehdotus maakunnallisesta perhekeskustoimintamallista (Vate ) Sähköiset palvelut - Edistetty palveluiden käyttöä kunnissa - Kehitetty ja kokeiltu uusia sisältöjä (esim. vanhemmuuden tuen ja ero palvelut) Vahvistettu osallisuuden kulttuuria kehittämistyössä - Esim. kehittäjäasiakkaat ja nuorisofoorumi kehittämistyössä - Työpajoja (esim. sivistys- ja sote ammattilaisten järjestöt ja srk:n yhteiset työpajat) Osaamista vahvistavaa kolutusta (esim. kulttuurisensitiviinen koulutus, parisuhteen tuen koulutusta) Palveluohjaus ja neuvontapalvelun kehittäminen - pilotointi 9 kunnassa - muodostettu palveluohjaajien verkosto (jatkaa edelleen) Selvitetty rajayhteisyhteistyön mahdollisuuksia (Karasjok, Familievernkontor) Palveluja saamenkielelle (esim. Meille tulee vauva opas) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi neljässä kunnassa Erikoissairaanhoidon palveluja perhekeskuksiin 10 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi 5

6 Saamelainen kielineuvola, monikielisyysohjausta ja tukea somessa, Facebook-ryhmä ja Facebook-livet 11 Saamelaisen kulttuurisen osaamisen koulutus 12 6

7 Työkalu Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, sekä eroauttamisen maakunnallisessa kehittäjätiimissä on kehitetty palvelukorttia, jota voitaisiin jakaa perheille neuvolassa. Kortti kokoaa kasvokkain kohtaavia ja digitaalisia palveluja, sen painopiste olisi parisuhteen tuen ja eroauttamisen palveluissa. Kortti on julkaistu syyskuussa 2018 ja sitä on jaettu 2000 kpl. 13 EHDOTUKSIA MAAKUNTAVALMISTELUUN Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut muodostavat maakunnassa yhteensovitetun palvelukokonaisuuden - Maakuntahallinnossa tulisi olla lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudesta vastaava johtaja sekä palveluista vastaava toimielin (esim. jaosto) - Palvelut kootaan yhteen perhekeskuksiin ja toimipisteisiin Yhteistyö ja sopimuksellisuus (järjestöt, srk, kunnat ja yritykset) Lasten oikeuksien näkökulma huomioidaan valmisteluasiakirjoissa (maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus). Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia työmenetelmiä (esim. systeemien ls tai VoimaPerheet malli) Yhdenvertaiset, laadukkaat ja ketterät lapsiperheidenpalvelut asuinpaikasta riippumatta. 14 7

8 LSHP:n alueen sähköiset palvelut: Lasten astman seurantakäynnit (esitietolomake ja videopoliklinikka) Lasten ja nuorisopsykiatrian kuvapuhelinpalvelu Sähköinen äitiyskortti Kätilöpoliklinikka (kuvapuhelin) Voimaperheet-malli Koko Lapin alueella: Eroneuvo- Facebook-livelähetykset Vanhemman neuvo -ryhmä verkossa Kaksikielisyysohjaus (saamenkieliset palvelut) Lapin yliopiston kyselytutkimus Sähköinen perhekeskus? Lisäksi: Lapin AMK varhaiskasvatuksen, liikunta ja monikulttuurisuustyö Kemi ja Rovaniemi Lapin AMK kulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa yhteisövalokuvaus Tervola LAY:n tutkimukseen liittyen havainnointimateriaalia ja fokusryhmähaastattelut Rovaniemi, Tornio ja Utsjoki Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus BabyTrail-oppimispeli Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Lasten lihavuuden ennaltaehkäisy Koulupoissaolot Nepsy-kuntoutus Kuvapuhelinpalvelu Palveluohjaus Palveluohjaus ja kuvapuhelinpalvelu 15 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? 16 8

9 PEKE-KOORDINAATTORI - MUUTOSAGENTTI PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN PILOTOINTI LAPIN KUNNISSA V PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN PILOTTIKUNNAT JA YHDYSHENKILÖT v Kemi Arto Alajärvi sosiaalityön johtaja Kemijärvi Merja Onkamo johtava sos.tt Marja-Leena Karjalainen, varhaiskasvatuspäällikkö Rovaniemi Mirja Kangas palvelualuepäällikkö (lape-palvelut) Merja Tervo palvelualuepäällikkö (vapaa-aika ja kulttuuripalvelut) Muut kunnat? Sodankylä Kati Aikio perusturvajohtaja Johanna Tervala johtava hoitaja Tornio Leena Karjalainen perusturvajohtaja Juha Fränti sosiaalityön johtaja 18 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi 9

10 TOIMEKSIANTO Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja Luodaan paikallinen perhekeskustoimintamalli Verkostomainen rakenne, palvelujen sijoittaminen fyysisesti samoihin toimitiloihin tai sekä että (esim. taajama-alueen palvelut sivutoimipisteet) Perhekeskus voi sisältää yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena yhteistyön ja palveluiden yhteensovittamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, järjestöjen ja erityistason toimijoiden välillä. (esim. MLL, Lapin ensi ja turvakoti, Lshp, Lpshp, sairaalakoulu, Kolpene) Etunimi Sukunimi MITEN EDETÄÄN? Sovitaan prosessin eteneminen (kuntakohtainen/yhteinen toteutustapa, esim. työpajat tai muu?) Tavoitteet (määritellään kuntakohtaisesti, painopisteet konkretisoidaan) Keskeiset yhteistyökumppanit Aikataulut, vastuut Miten prosessi liitetään osaksi kunnan suunnitelmia (kuntastrategia, talousarvio, hyvinvointikertomus, muuta?). Viestintä kuntalaisille (kunnan kotisivut, esitteet) Hyödynnetään kansallisia linjauksia Etunimi Sukunimi 10

11 VALMISTELUN RAKENNE KUNNITTAIN Kemi Kemijärvi Rovaniemi Sodankylä Tornio Vastuuhenkilö ja varajäsen Arto Alajärvi Merja Onkamo, Marja-Leena Karjalainen Mirja Kangas, Merja Tervo Kati Aikio, Johanna Tervala Leena Karjalainen, Juha Fränti Valmistelutyöryhmä (johtaa valmistelutyötä) Nimetään henkilöt Määritellään kehittämisen kohteet ja työpajojen teemat Keskeiset sidosryhmät valmistelussa (sote-sivi- srkjärjestöedustajat) Pyydetään avainhenkilöt työpajoihin Aikataulu työpajat, esitys lautakuntaan Työpaja 1 pvm Työpaja 2 pvm jne. Määritellään kunnittain etenemisprosessi? Esitys ltk 1/20? 21 Etunimi Sukunimi Visio Perhekeskukset ovat toiminnassa Lapin pilottikunnissa. Palvelut järjestetään asiakasystävällisesti ja monitoimijaisesti ilman luukuttamista. Erityistason palvelut tukevat perus-/lähipalveluita. Saamenkielisiä palveluita on tarjolla ja niiden käyttäminen olisi sujuvaa ja helppoa. Sivistys-, sote,- ja järjestöjen välinen yhteistyö on muuttunut yhdessä tekemisen kulttuuriksi

12 TULEVAT TAPAHTUMAT EVA-treffi (teemana lapsivaikutusten arviointi) 6.3 Lape Akatemia: - Kansallinen aloitusseminaari Yta-alueen seminaari 8.5 Lastensuojelun seminaari 25.3 TERVE-SOS seminaari Etunimi Sukunimi RESURSSIT JA MUUTOKSEN TUKI VUODELLE 2019 Maakunnan muutosagentti: - osallistuminen sote-uudistuksen valmisteluun - perhekeskustoimintamallin pilotointi kunnissa - Lape-Akatemian suunnittelu ja toteutus Kunta-agentti (Oulu, Kuopio, Tampere, Turku, Helsinki) - lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ammattilaisten, virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden yhdyspintaosaamisen ja -työ vahvistaminen - kunta-agentti toimii yhteistyössä sivistystoimenjohdon sekä alueensa Lape-muutosagenttien - kanssa - Lape-Akatemia suunnittelu ja toteutus Lape-koordinaattori (Lshp. Tuula Mäntymäki) - erikoisairaanhoidon integrointi perustaso- ja matalankynnyksen lapsi ja perhepalveluihin Perheet keskiöön hanke (Luotoloan nuoret ry, Matti Virtasalo) - järjestöjen rooli lapsi ja perhepalveluissa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus - systeemisen lastensuojelun juurruttaminen: lastensuojelun tiimien kouluttaminen - kouluttajien koulutus jatkuu, lappiin 2-4 lisäkouluttajaa (Thl) 24 Hankepäällikkö Maikki Arola ja Hankekoordinaattori Maarit Lindman 12