VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009"

Transkriptio

1 VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009 WORKSHOP-tiivistelmät RYHMÄ 1: VERTAISRYHMÄN KÄYNNISTÄJÄKOULUTUS (3. kerroksen neuvottelutila), Vetäjä Oili Jyrkämä a)autismi- ja Aspergerliiton Empowerment -Projekti: Esteetöntä voimauttamista vuodesta 2006 Empowerment-projektin oma projektikohtainen vertaistoiminta pohjaa avoimuuteen, sitoutumattomuuteen, esteettömyyteen ja matalan kynnyksen toimintaan. Toiminnan on tarkoitus aktivoida itse kohderyhmä, eli autismin kirjon nuoret ja aikuiset, ottamaan toiminta omiin käsiinsä. Esimerkkejä toiminnastamme ovat lähes kokonaan autismikirjolaisten vapaaehtoisvoimin toteutetut vuosittaiset, viikonlopun pituiset Empowerment-päivät, sekä täysin autismikirjolaisten itse tekemä ja toimittama Puoltaja verkkolehti. Projekti toimii myös valtakunnallisena taustatukena kaikille sitä toivoville autismikirjon vertaisryhmille. Projekti toimii myös hautomona uusille ryhmille ja kerää tietokantaa olemassa olevien ryhmien yhteystiedoista. Projektin oman toiminta tuo oman lisänsä olemassa olevaan ryhmätarjontaan. Pyrimme olemaan helposti lähestyttävä aloituspiste, jonka kautta on hyvä löytää mielekkäin vertaistoiminnan muoto, oli se sitten projektin omien hankkeiden parissa toimiminen, suljetun keskusteluryhmän löytäminen, tai mitä tahansa siltä väliltä. Matalaa kynnystä ja esteettömyyttä toiminnassamme ylläpidämme seuraavin metodein: -Etäosallistumismahdollisuus mm. sähköpostilla, videoneuvottelulla, tai kirjeitse. Puheen tuottamista ei edellytetä, vaan vapaaehtoinen voi käyttää haluamaansa nonverbaalista kommunikaatiometodia -Toimintaan osallistuessaan voi itse päättää sitoutumisensa laajuuden, ja mukaan tulo onnistuu koska vaan. - Nuorten ja nuorten aikuisten suosimien kommunikaatiometodien asettaminen virallisiksi yhteydenottokanaviksi perinteisen puhelimen ja postin rinnalle, mm. Messenger ja IRC. -Vapaaehtoisten erityiskyvyt asetetaan tukemaan toisiaan. Esimerkkinä tästä ovat Puoltajalehden artikkelit: Kirjoittajilta ei vaadita virheetöntä kieltä, sillä vapaaehtoisten joukossa on monia kielioppiperfektionisteja, jotka eivät keksi itse kirjoitettavaa, mutta hoitavat mielellään kaiken oikolukemisen.

2 2 b) NIRVE nivelrikkoisten vertaistukiverkoston kehittämisprojekti Suomessa noin miljoona ihmistä sairastaa nivelrikkoa. joka on elinikäinen ja parantumaton sairaus. Tutkimuksen mukaan sairaus aiheuttaa puolelle miljoonalle nivelrikkoiselle paljon masennusta, elämänlaadun laskua ja sosiaalisen elämän heikkenemistä. Tehokkain keino elämänlaadun parantamiseksi on vertaistuki. Tutkimus osoittaa, että yli 60 % nivelrikkoa sairastavista haluaa vertaistukea, joten kysyntä on suuri. Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmä on samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamispaikka. Nivelsairauteen, kuten nivelrikkoon sairastuneille ja tekonivelleikatuille sekä heidän läheisilleen nivelpiiri vertaistukiryhmä on paikka, jossa voi saada tukea ja tietoa sairaudesta j sen hoidosta sekä potilasasioista. Nivelongelmaisten vertaistukea antavia nivelpiirejä j paikallisia yhdistyksiä on jo kymmeniä. Niiden toiminta perustuu vapaaehtoisvoimiin. Vertaistukiryhmien tukena toimivat vertaistukikoordinaattorit ja muu suomen Nivelyhdistyksen väki. Projektin tavoite Suomen Nivelyhdistys ry:n vuoden 2008 maaliskuussa aloittaman NIRVE projektin tavoitteena on luoda maanlaajuinen, vaikutuksiltaan tehokas nivelrikkoisten vertaistukiverkosto vuosina Projektia tukee Raha-automaattiyhdistys. Projekti tuottaa maan kattavan verkoston, jonka avulla nivelongelmaiset löytävät tukea kohtuullisen läheltä oma kotipaikkakuntaansa. Tavoitteena on myös vaikuttaa hoitoketjuun siten, jokainen nivelrikkodiagnoosin saanut saisi terveydenhuollon yksikössä tiedot siitä, mitä ja millaista vertaistukea, tietoa ja apua on saatavilla paikallisesti, valtakunnallisesti ja internetin kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on tukea ja vahvistaa nykyisten nivelpiirien toimintaa. Toisena isona tavoitteena on saada eri tavoin nivelongelmaisia innostumaan juuri heille suunnattuun toimintaan eli vertaistukiryhmän perustamiseen omalla paikkakunnalle. Projektilla luotu kattava, vuorovaikustaitoinen vertaistukiverkosto pystyy toimimaan jatkossa itsenäisesti muuhun Suomen Nivelyhdistyksen toimintaan sulautettuna ja/tai erillisenä toimintona. Vertaisohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus- ja tukimallia, vertaistukipakettia, käytetään verkoston toimivuuden ylläpitoon. Koordinaattorin tehtävät Tehtävät ja roolit painottuvat vertaistukitoiminnan alkuvaiheeseen ja muuttuvat matkan varrella toiminnan tarpeiden mukaan. Koordinaattorit, eli kummit kuten eräs piirin vetäjää heidät nimesi - auttavat ja tukevat vertaistukiryhmän muodostamisessa - auttavat koulutuksen, tiedotuksen ja luentotilaisuuksien järjestelyissä - kouluttavat vertaisryhmän ohjaajia ja tukihenkilöitä - motivoivat ja tukevat vapaaehtoisia jaksamaan arvokkaassa työssään - ovat yhteydessä paikalliseen terveydenhuoltoon - tekevät yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen kanssa

3 3 c) OpenZone projekti (ESR) Työskentelen Turun kaupunginkirjastossa maahanmuuttajakoordinaattorina ESR:n rahoittamassa OpenZone projektissa ( ). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Turun Diakoniaammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on kirjaston monikulttuuristen palvelujen kehittäminen ja monikulttuurisen palvelukonseptin suunnitteleminen. Koko hankkeesta saa lisätietoja osoitteesta Hankkeen aikana kirjastoon valmennetaan noin 10 maahanmuuttajataustaista vertaisopastajaa. Vertaisopastus on osa projektin aikana kehitettävää monikulttuurista palvelukonseptia. Vertaisopastajien avulla maahanmuuttajilla tulee olemaan mahdollisuus saada palvelua ja opastusta kirjaston käyttöön useammalla kielellä. Vertaisopastajat toimivat myös linkkinä oman yhteisönsä ja kirjaston välillä sekä oman kulttuurinsa tulkkina. Palvelun toivotaan madaltavan maahanmuuttajien kynnystä tulla kirjastoon ja tuovan heille apua kirjaston palvelujen käytössä. Alustavan suunnitelman mukaan oppaat toimivat aluksi pääkirjastossa sekä kahden maahanmuuttajavaltaisen lähiön lähikirjastoissa, kussakin kirjastossa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vertaisopastajat valmennetaan työhön kolmen päivän koulutuksella, joka on suunniteltu heitä varten. Heidät etsitään maahanmuuttajayhdistysten sekä Opetuspalvelukeskuksessa toimivan Resurssirenkaan kautta alkusyksystä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa loka-marraskuun vaihteessa ja toiminta pilotoida marraskuussa Pilottivaiheessa opastajat valitaan 2-4:stä kieliryhmästä. Toimintaa kokeillaan muutaman kuukauden, jonka jälkeen sitä arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Anna Hilska, maahanmuuttajakoordinaattori / OpenZone,Turun kaupunginkirjasto , anna.hilska(at)turku.fi d) Käynnistäjäkoulutus Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla - projektissa Vertaansa vailla -projekti on toiminut vuodesta Toiminnassa autetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia/perheitä perustamaan paikallisia vertaistukiryhmiä. Ryhmät toimivat yli lasten diagnoosirajojen ja yli järjestö- ja kuntarajojen jäsentensä itse ohjaamina. Vuosina on käynnistynyt useita kymmeniä paikallisia/alueellisia vertaistukiryhmiä ja vertaisia ryhmän ohjaajia on koulutettu lähes 100. Ryhmän ohjausosaamisen lisäksi koulutukseen on sisältynyt osuus, jossa on käsitelty ryhmän perustamista ja käynnistämistä. Keväällä 2009 nämä kaksi aihetta eriytettiin erillisiksi kursseiksi: Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutus (18h) ja Vertaistukiryhmän ohjaajan koulutus (24 h). Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutuksessa käydään läpi ryhmän perustaminen ryhmäläisten löytämisestä aina siihen asti, kun ryhmä aloittaa ja pystyy toimimaan ilman käynnistäjän tukea. Paikallisen ryhmän käynnistäminen ideasta ryhmän aloitukseen kestää 4-6 kuukautta ja prosessissa on ainakin seuraavat vaiheet: 1) Kokemus/tieto ryhmän tarpeellisuudesta 2) Käynnistäjäkumppaneiden etsiminen/valinta 3) Kohdejoukon löytäminen 4) Ihmisten rohkaiseminen mukaan ja 5) Ryhmätoiminnan aloittaminen. Käynnistäjäkoulutus on hyödyllinen erityisesti paikallisia ryhmiä perustavalle järjestötoimijalle, ammattilaiselle tai maija meikäläiselle.

4 4 Puheenvuorossani Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaarin työryhmässä avaan koulutuksen sisältöä tarkemmin ja toivon kommentteja käynnistäjäkoulutuksen tarpeesta yleisesti ja keskustelua esittämästäni koulutussisällöstä. Projektipäällikkö Oili Jyrkämä, Vertaansa vailla-projekti, oili.jyrkama(at)kvtl.fi , e) Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n aluetoimintaprojekti Samalle viivalle Kehittävä vertaiskäynti; Jaana Argillander ja Maarit Lajunen Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa viisivuotisessa aluetoimintaprojektissa, Samalle viivalle, on tarkoitus kokeilla ja kehittää erilaisia käytäntöjä muun muassa työn ja verkostoitumisen tueksi näkövammaisille hierojille, kuntohoitajille ja fysioterapeuteille. Yli puolet näkövammaisista fysioterapia-alan osaajista työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työn luonteen vuoksi vertaistuki jää vähäiseksi ja ammatillinen tuki työyhteisöstä puuttuu kokonaan. Lisäksi esteet tiedonsaannissa ja liikkumisessa asettavat työhön omat haasteensa. Kesällä 2009 projektissa kokeiltiin Kehittävä vertaiskäynti -mallia välineenä vertaisen kanssa tapahtuvaan ammatilliseen vuoropuheluun, osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumisen tukemiseen. Kehittävä vertaiskäynti on yksinkertainen ja helppokäyttöinen laadunhallinnan työväline, jota erityyppiset sosiaali- ja terveysalan työyksiköt voivat itsenäisesti kokeilla ja ottaa käyttöön. Kehittävällä vertaiskäynnillä tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien, samanlaisten työyksiköiden tai saman ongelman/työalueen parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä. Sen keskeinen osa on vierailu- tai tutustumiskäynti. Toimintamallille on annettu nimeksi Kehittävä vertaiskäynti, koska on haluttu korostaa toimintamallin käyttöä vertaiskumppaneiden yhteisenä kehittämisen ja oppimisen välineenä. Malli soveltuu niin pienten kuin isojenkin työyksiköiden käyttöön. Kehittävä vertaiskäynti -toimintamalli on kehitetty Stakesin Palvelujen laatu -ryhmän ja Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tupu Holman yhteistyönä vuosina (Stakes) Kehittävän vertaiskäynnin kokeilussa tavoitteenamme oli saada mukaan hierojia, kuntohoitajia ja fysioterapeutteja. Osallistujien kartoitusvaiheessa oletimme, että eri ammattiryhmien edustajilla olisi erityyppisiä asioita, joita he haluaisivat kehittää työssään ja otimme sen huomioon vertaiskumppanipareja valitessa. Mukana ollut fysioterapiayrittäjä halusi perehtyä vertaiskumppaninsa yrityksen markkinointiin, fysioterapiakäytäntöihin sekä yrityksen kannattavuuteen liittyviin asioihin. Hieroja halusi kehittää ja syventää osaamistaan manuaalisessa hoidossa ja kuntohoitaja haki vinkkejä iäkkäiden jumpanohjaukseen. Vertaiskäynnit toteutettiin joko yhdensuuntaisina tai vastavuoroisina vierailukäynteinä kumppaneiden työpaikoille. Aluetyöntekijät toimivat prosessin ohjaajina pilkku yhteyshenkilöinä sekä raportin laatijoina. Osallistujien palaute vierailukäynneiltä oli myönteistä. Mielipiteiden vaihtaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Kaikki osallistujat suosittelivat kehittävää vertaiskäyntiä.

5 5 RYHMÄ 2A: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila; perheryhmät) Vetäjä Anne Laimio a) Vertaistukiohjaajien koulutus Diabetesliitossa ITE-ryhmä on elämäntapojen remonttiryhmä, jossa opitaan terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. ITE-ryhmässä keskitytään elämäntapamuutoksiin kuten ruokavalioon ja liikuntaan. Jokainen ryhmäläinen asettaa itse omat tavoitteensa ja vastaa tuloksistaan ryhmän toimiessa taustatukena ja kannustajana. ITE -ryhmäohjaajien koulutusta järjestetään yhdessä Sydänliiton kanssa. Koulutuksen suorittaneet henkilöt saavat monipuolisen ohjaajan kansion, joka auttaa rakentamaan ohjelman yhdessä ryhmäläisten kanssa. Kansiossa oleva materiaalitasku sisältää mallikappaleet aiheeseen keskeisesti liittyvistä järjestöiltä tilattavissa olevista materiaaleista. ITE -ohjaajilla on myös sähköinen kotiverkko, josta saa tietoa, tukea ja materiaaleja. Ryhmäläisille tärkeä työväline koko ryhmän keston ajan on ITE -työkirja. Ohjaajille on tarjolla jatkokoulutuksena ITE -ohjaajien Tsemppi - päivä. Koulutukset kestävät yhden päivän. Lenkkikaveri Lenkkikaveritoiminnan avulla pyritään saamaan liikunta pysyvästi osaksi paikallisyhdistyksen toimintaa sekä kannustaa diabeetikoita ja riskiryhmäläisiä liikkumaan. Yhdistyksen Lenkkikaveriksi (liikuntavastaavaksi) voi ryhtyä kuka tahansa liikunnasta kiinnostunut lenkkikaverikoulutuksen käynyt henkilö. Ohjaajakoulutus on päivän mittainen ja sen pohjana on Liikkujan startti (osa liikuttajatutkintoa). Muita koulutuksen sisältöjä ovat diabetestietous sekä ryhmän perustamiseen liittyvät seikat. Yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä ovat SLU:n aluejärjestöt ja Kuntourheiluliitto Kunto ry. OMA-ryhmä 1 -tyypin diabeetikoille kohdistetun OMA -ryhmän tavoitteena on hyvän hoitotasapainon saavuttaminen. Ryhmätoiminta suunnitellaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Ryhmän perustajina toimivat paikallinen terveydenhuolto sekä paikallisyhdistys, joista kummastakin osallistuu henkilö OMA-ryhmän ohjaajakoulutukseen. Tyypin 1 diabeetikoille Oma-ryhmät tarjoavat tietoa, taitoa, ryhtiä ja rahkeita päivittäiseen jaksamiseen Terveydenhuollon ammattilaiset saavat ryhmän kautta mahdollisuuden kurkistaa diabeetikon arkipäivään ja siihen, miten omahoidon päivittäiset ratkaisut tehdään. Ohjaajakoulutukseen on tarkoitus tulla pareittain (tai isommalla joukolla) siten, että mukana on edustus sekä diabetesyhdistyksestä että terveydenhuollosta. Koulutukseen osallistuja saa kurssilta mukaansa ohjaajakansion ja työsalkun. Koulutus on yksipäiväinen. Perhekerhot ovat diabeetikkolasten vanhemmille ja lapsille tarkoitettuja paikallisyhdistyksen järjestämiä kerhoja. Vastuuhenkilönä ja ohjaajana toimii/toimivat joku/jotkut diabeetikkolapsen vanhempi. Toiminnan organisoi paikallisyhdistys. Perhekerhon ohjaajille järjestetään vuosittain koulutus, jossa käsitellään muun muassa ryhmän ohjaamista sekä tarjotaan vinkkejä kerhon toiminnan toteutukseen. Kerho voidaan perustaa jo ennen koulutukseen osallistumista. Yhden päivän kestoisessa koulutuksessa ohjaajat saavat Diabetesliiton toimittaman Perhekerho-oppaan. Tietoa ja vinkkejä ohjaajille on tarjolla myös yhdistysten ekstranetissä.

6 6 b) Vertaisryhmätoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä Rekrytointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi sekä yhdistys että piiritasolla jatkuvasti vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia. Jatkuva rekrytointi on tarpeellista, jotta pystytään vastaamaan vertaisryhmätarpeeseen riittävän hyvin. Haastattelu Vapaaehtoinen haastatellaan ennen koulutuksen aloittamista. Keskustelussa käydään läpi mahdollinen aiempi kokemus vertaisryhmistä tai niiden ohjauksesta, minkä tyyppinen vertaisryhmätyö kiinnosta, elämäntilanteesta jne. Koulutus MLL:n Varsinais-Suomen piiri kouluttaa vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia alueen paikallisyhdistysten ja piirin toimintaan. Kouluttajina toimivat omat työntekijät, jotka ovat kouluttautuneet mm. Liiton vertaisryhmäohjaajien kouluttajakoulutuksessa. Koulutuksia järjestetään kerran vuodessa (Turku tai Salo tai Uusikaupunki). Koulutuksen kesto on 150 tuntia. Koulutukseen sisältyy lähiopetuspäiviä (viisi), oppimistehtäviä ja kirjallisuuteen tutustumista. Käytännön harjoitustehtävänä on vertaisryhmän käynnistäminen ja ryhmän ohjaus sekä kirjallinen raportti jokaisesta ryhmätapaamisesta. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat vertaisryhmä käsitteenä ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä, vertaisryhmätoiminnan lähtökohdat ja periaatteet ryhmän suunnittelu ja käynnistäminen vertaisryhmän ohjaajan tehtävät, roolit, ominaisuudet ja taidot ryhmäilmiöt, ryhmän kehitysvaiheet ja hyvin toimiva ryhmä Koulutettu vertaisryhmäohjaaja Vertaisryhmäohjaajan kotipesänä on MLL:n paikallisyhdistys, joita Varsinais-Suomen piirin alueella on 67. Vertaisryhmiä syntyy yhdistyksissä moneen tarpeeseen, mutta mm. MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankeessa on tuotettu vertaisryhmäohjaajaoppaita: Raskaustreffit, Äitien Virtapiiri, Yhtä köyttä, Vauvakahvila, Isovanhempitreffit. MLL:n piiriin rooli on vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus. Tämä tarkoittaa mm. aktiivista yhteydenpitoa vertairyhmäohjaajiin ja esim. vertaistapaamisten sekä lisäkoulutuksen järjestämistä. Koulutettuja ohjaajia on piirin alueella tällä hetkellä noin kaksikymmentä. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vertaisryhmäohjaajien kouluttajina toimivat Katja Rippstein (Kehittämispäällikkö, Vauvaperhe-hanke, MLL:n V-S piiri) katja.rippstein (at)mll.fi, , Minna Maanpää (Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL) minna.maanpaa (at)mll.fi, Yhteinen osoite on Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku. Piirin kotisivut:

7 7 c) Ehjä Perhe - Vertaisohjaajien koulutus Kriminaalihuollon Tukisäätiössä Olen projektikoordinaattori Tarja Sassi ja työskentelen Kriminaalihuollon tukisäätiössä Ray:n rahoittamassa Ehjä Perhe- kehittämisprojektissa. Työ alkoi jo vuonna 2005, jolloin aloin kehittämään vankien ja heidän läheistensä kanssa tehtävää perhetyötä. Työ piti sisällään vankiloissa tapahtuvan perheleiritoiminnan kehittämistä ja vankilasta vapauteen ulottuvan perhetyön polun löytämistä. Työtä tehtiin käytännössä kymmenen vankiperheen kanssa. Lisäksi perustettiin naisten vertaistukiryhmä naisille, joiden läheinen on vankilassa. Ryhmä jatkaa toimintaansa vertaisten voimin. Koko toimintaa on kuvattu tarkemmin oppaassa - KUN PERHE LUSII, joka löytyy pdf versiona osoitteesta: Vuodesta 2007 alkaen työni tavoitteena on ollut vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toisena tavoitteena vankiperhetyön koulutuksen kehittäminen. Vuonna 2008 pilotoin vankiperheiden vertaisryhmätoimintamallin Helsingin suljetussa- ja avovankilassa oleville vangeille ja heidän perheilleen. Vertaisryhmätoiminnan käsikirja on parasta aikaa työn alla ja valmistunee vuoden 2009 loppuun mennessä. Vertaisryhmätoiminnan arvioinnissa käytin asiakaslähtöistä BIKVA arviointia. Arviointiraportti Koettiin olevamme se perhe löytyy pdf versiona osoitteesta: Kevään 2008 aikana olen kouluttanut viisitoista uutta vankiperheiden vertaisryhmänohjaajaa Tampereella ja tavoitteena on saada vertaisryhmätoiminta alkamaan Kylmäkosken vankilassa vuoden 2010 alussa. Myös pienimuotoinen vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kouluttamisen opas on tavoitteena tehdä ja kouluttaa lisää vertaisryhmänohjaajia vuoden 2010 puolella, mikäli hankkeen aika riittää. Tämän vuoden syyskuussa käynnistän yhteistyössä Tyynelän kehittämiskeskuksen kouluttajan kanssa - Kohtaamisia vankiperhetyön koulutuksen, joka on suunnattu sosiaaliviraston ja vankeinhoidon työntekijöille. d) Prospect-projekti / Vertaisohjaajien koulutus Sanna Saarimaa, Hyvän mielen talo ry Liitteenä ryhmäläisille jaettavaksi: 1. Prospect-esite (2. Prospect-ohjaajakoulutuksen koulutusmateriaalivihko) Prospect - koulutushanke on eurooppalainen hanke, jota hallinnoi Euroopan omaisjärjestöjen liitto Eufami. Hankkeessa on mukana järjestöjä kahdestatoista Euroopan maasta. Suomessa yksi hanketta toteuttava järjestö on Hyvän mielen talo ry ja hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Koulutukseen sisältyvät omat koulutusohjelmat mielenterveyskuntoutujille, omaisille ja läheisille sekä ammattilaisille. Koulutusten päätteeksi kaikkien koulutusohjelmien osallistujat kokoontuvat yhteiseen tapaamiseen, jonka tarkoituksena on edistää viestintää näiden eri ryhmien välillä. Prospect-koulutusten tarkoituksena on edistää sekä kuntoutujien että omaisten toipumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Ammattilaisille pyritään antamaan valmiuksia uudenlaisiin lähestymistapoihin mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa kanssa työskentelyssä. Prospect-ohjaajakoulutuksia on järjestetty Hyvän mielen talolla kolme kertaa. Ohjaajakoulutukseen voi hakea henkilö, joka on käynyt läpi Prospect-koulutuksen. Ohjaajakoulutukseen osallistujat

8 8 valitaan hakulomakkeen ja puhelinhaastattelun perusteella. Yhteensä ohjaajia on valmistunut eri koulutusohjelmiin 38. Ohjaajakoulutuksen sisältö: - Prospect projektin toimintaperiaatteet ja ohjeet - koulutusten järjestämisessä huomioitavia seikkoja - opetus- ja ryhmänohjaustaidot - omaan ja muiden kohderyhmien koulutusohjelmiin tutustuminen - Prospect koulutuksen ohjaaminen ja itsearviointi - muiden ohjaajien Prospect koulutusten seuraaminen ja arviointi Lisäksi koulutus on sisältänyt itsenäistä opiskelua em. aihealueisiin liittyen sekä opetustapahtumien valmistelua. Koulutus on koostunut lähiopetuspäivistä (4 päivää) ja ohjaajaharjoittelusta, jonka aikana ohjaajiksi opiskelleet ovat toimineet Prospect-koulutuksen ohjaajina Prospect-kouluttajien tuella. Prospect-ohjaajille järjestetään n. kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja virkistyspäivä. Koulutusta voi olla esim. esiintymistaitoihin liittyvistä asioista. Lisäksi käydään läpi ajankohtaisia projektiin liittyviä asioita ja suunnitellaan uusia koulutuksia. Prospect-ohjaajien yhteydenpitoa helpottamaan luotu on ohjaajien oma sähköpostilista, jonka kautta asioista voidaan tiedottaa koko ohjaajajoukolle yhtä aikaa. e) Vertaisryhmätoiminta Suomen Uusperheellisten Liitossa Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheellisten Liitto tarjoaa vertaisryhmätoimintaa uusperheiden pariskunnille. Keskustelujen ja erilaisten menetelmien avulla vanhemmat saavat tukea ja apua muun muassa parisuhteen hoitamiseen, vanhemmuuteen, roolien löytämiseen ja oman perhemuodon vakiinnuttamiseen ulkopuolelta tulevien paineiden keskellä. Ryhmässä pohditaan yhdessä parisuhteen kiemuroita, etsitään eväitä jaksamiseen ja vanhempina olemiseen uusperheen arjessa. Asioista keskustellaan luottamuksellisesti. Ryhmän vetäjinä toimivat liiton kouluttamat vapaaehtoiset uusperheiden pariskunnat. Ryhmä kokoontuu yhteensä 8 kertaa ja yksi tapaamiskerta kestää noin kaksi tuntia. Liitto on kehittänyt myös viikonlopun pituisen vertaisryhmän, jota on kokeiltu hyvällä menestyksellä useilla paikkakunnilla. Vertaísryhmäohjaajien koulutus on tarkoitettu uusperheiden vanhemmille, jotka ovat osallistuneet vertaisryhmään ja haluavat valmiuksia uusperheiden vertaisryhmän ohjaamiseen. Koulutukseen sisältyy uusperhettä ja ryhmänohjausta käsitteleviä luentoja, erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia menetelmiä. Viikonlopun pituinen ohjaajakoulutus muodostuu oman puolison kanssa mietittävistä tehtävistä, toisen pariskunnan kanssa käydyistä keskustelusta ja ryhmän yhteisestä toiminnasta. Kurssilla pariskunnat pohtivat omaa parisuhdettaan, oman uusperheensä perheytymisprosessia sekä oman arjen sujuvuutta. Kurssiviikonlopun aikana pohditaan myös ryhmän kokoamista, tiedottamista, ryhmän ohjaamista parina, työnohjausta ja omia voimavaroja. Lisätietoja:Elisa

9 9 RYHMÄ 2 B: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila) Vetäjä Anitta Raitanen a) Opintotoiminnan Keskusliiton tuella toteutettu vapaaehtoistoiminnan VOVA -ohjaajakoulutushanke Psoriasisliitossa Hankkeen tarkoitus on kehittää psoriasisyhdistysten toimintaa kouluttamalla yhdistyksiin vertaisryhmien ja toimintaryhmien ohjaajia. Koulutetut ohjaajat perustavat yhdistysten kanssa ryhmiä, joihin kutsutaan psoriasikseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Esimerkkeinä perustettavista ryhmistä voi mainita liikuntaryhmät, edunvalvontaryhmät sekä vertaistuki- ja omahoidonryhmät vasta sairastuneille, perheenjäsenille, ruotsinkielisille psoriaatikoille ja maahan muuttajille. Ryhmän ohjaajiksi koulutettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti jo yhdistyksen toiminnassa mukana olevia koulutettuja vapaaehtoistoimijoita, kuten vertaistukihenkilöitä, liikuntavastaavia, psoriasiamiehiä ja NUPSOn jäseniä. Hankkeessa kehitetään myös yhdistysten aktiivitoimijoiden ja ohjaajien ohjausta. Psoriasisliitossa toimii 50 jäsenyhdistystä ja tavoitteena on kouluttaa vähintään yksi ohjaaja jokaiseen yhdistykseen. Koulutukset järjestetään Tampereella ja Oulussa syksyn 2009 aikana. Tarkoituksena on luoda malli, jonka pohjalta yhdistystoimijoiden (ohjaajien) tuki ja ohjaus järjestetään. Tähän toimintaan on tarkoitus hakea jatkohanketta ensi vuodelle. Kirsti Karttunen, järjestösuunnittelija, , kirsti.karttunen(at)psori.fi b) Aivovammaliiton vertaistukihenkilökoulutus Aivovammaliitto kouluttaa vertaistukihenkilöitä sekä yksilövertaistukihenkilöiksi että vertaistukiryhmien vetäjiksi. Peruskurssi yksilövertaistukihenkilöille toteutetaan viikonloppukurssina. Jatkokurssi on noin vuoden kuluttua. Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita ja Liiton omia työntekijöitä. Säännöllisesti ja tarpeen mukaan järjestetään tukihenkilöille tukiohjauksellisia (vastaa työnohjausta) tapaamisia Liiton vertaistukitoiminnasta vastaavan työntekijän (valtakunnallisesti) tai aluesihteerin johdolla (alueellisesti). Koulutuksiin ja usein myös tukiohjauksellisiin tapaamisiin liittyy virkistystoimintaa. Tukihenkilön ja tuettavan välillä tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään tukisuhteen muoto; puhelin tuki, tapaamiset myös mahdollista ja/tai sähköpostikeskustelut. Puhelintuen osalta sovitaan: kuinka usein puhelinyhteys, kumpi soittaa, mikä päivä ja kellonaika Tapaamisten osalta: missä tavataan, kuinka usein, tiettynä päivänä/sovitaan aina erikseen jne. Sopimukseen kirjataan myös tukisuhteen tavoite. Tukisuhteen tarkistus n. puolen vuoden kuluttua, jos tuki jatkuu pidempään. Määräaikaisessa tukisuhteessa sovitaan heti tukisuhteen keston pituudesta. Pääsääntöisesti tuettavalle välitetään tukihenkilö Liiton työntekijän kautta. Tällä hetkellä yksilövertaistukihenkilötoiminta toteutuu vammautuneiden kesken. Tukihenkilöt tilastoivat tukisuhteeseen liittyvät asiat/tapaamiset jne. Ko. tiedot kokoaa vertaistukihenkilötoiminnasta vastaava Liiton työntekijä. Koulutettuja vertaistukihenkilöitä on tällä hetkellä 14. Liitto kouluttaa vertaistukiryhmien vetäjät samoin kuin yksilövertaistukihenkilöt peruskurssilla ja jatkokurssilla (viikonloppukurssit). Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita sekä Liiton työntekijöitä. Vertaistukiryhmiä on sekä vammautuneille että omaisille. Tukiryhmiä naisille, miehille tai ns. sekaryhmille, ikäjakautuma huomioiden, eri elämäntilanteissa oleville jne. Tällä hetkellä vertaistukiryhmien vetäjille ei ole järjestetty tukiohjauksellisia tapaamisia. Ko. tapaamisia

10 10 on jo toivottu vertaistukiryhmien vetäjiltä. Liitto on laatimassa vertaistukitoiminnan opasta, jossa esitellään Aivovammaliiton vertaistukitoimintaa sekä sitä kuka ja miten pääsee mukaan Liiton vertaistukitoimintaan. Koulutettuja vertaistukiryhmän vetäjiä on tällä hetkellä 13 henkilöä, vammautuneita ja omaisia. Kaija Koivisto, aluesihteeri, Aivovammaliitto ry c) Keep Cool -tiimit Jani Kemppainen, Non Fighting Generation ry Työskentelen ohjaajana Non Fighting Generation ry:ssa (NFG) Helsingissä. NFG on valtakunnallinen nuorisoalan toimija, joka tekee nuorten elämäntilanteeseen vaikuttavaa elämäntaidollista kasvatustyötä keskeisenä toimintamuotonaan arvopohjaisten keskusteluryhmien ohjaaminen (Keep Cool-tiimit). Helsingin Myllypurossa on pääkaupunkiseudun nuorille, erityisesti murrosikäisille pojille, suunnattu poikien kohtaamiskeskus Tasoristeys. Tasoristeyksessä toteutetaan pojille suunnattua elämäntaidollista vertaisryhmätoimintaa, jossa voidaan yhdistää keskustelua, liikuntaa ja nuorten omaa aktiivista toimintaa. Tasoristeys täydentää NFG:n kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä ja mahdollistaa yksilöllisemmän ja tiiviimmän sekä pitkäkestoisemman tuen tarjoamisen nuorille. Syksyllä 2006 NFG aloitti vapaaehtoisten vastuunuorten verkoston kehittämisen. Tarkoituksena on, että vastuunuoret toimivat sekä muiden nuorten vertaistukijoina että pienien vastuutehtävien hoitajina Tasoristeyksessä. NFG:n ohjaajat kouluttavat ja ohjaavat vastuunuoria toimimaan muiden nuorten tukena "isoveljinä". Elokuussa 2008 alkoi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Vastuunuoritoiminnan kehittäminen Etelä-Suomen peruskouluihin hanke. Tämän tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka puitteissa nuoret kantavat vastuuta muiden nuorten hyvinvoinnista ja edistävät samalla omaa henkistä kasvuaan. Mukana olevat nuoret käyvät ensin Keep Cool-tiimin, jonka jälkeen asiasta kiinnostuneet voivat osallistua jatkoryhmään. Tässä pureudutaan enemmän vastuullisuuteen ja herätellään vertaistuen antamiseen samassa peruskoulussa oleville muille nuorille. Vastuunuoritoiminta poikkeaa perinteisestä tukioppilastoiminnasta siinä, että kaikilla Keep Cooltiimiin osallistuneilla on taustaa ongelmakäyttäytymisessä, päihteiden käytössä ja väkivaltaisuudessa (NFG:n kohderyhmä). Vastuunuorena toimimisen edellytyksenä on erityisen valmennuskurssin läpäiseminen. d) Talkoorenkaan toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Lähde ry:n sääntöjen mukaan Talkoorenkaan "tavoitteena on ihmisten henkisen hyvinvoinnin parantaminen ja siten elämisen laadun kohottaminen. Yhdistys edistää ja tukee vapaaehtoista kansalaistoimintaa, josta käytetään nimitystä Talkoorengas. Tavoitteeseen pyritään vapaaehtoisen osallistumisen, yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen kautta. Yhdistys on yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo edellytyksiä edellä mainittujen tahojen yhteistyölle. Se kehittää ystävä-, tukihenkilö-, ja kotimiestoimintaa sekä muuta vapaaehtoista hyvinvointityötä luomalla fyysisiä toimintaedellytyksiä, kouluttamalla vapaaehtoisia, järjestämällä luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja valistustoimintaa." Annukka Ohvo, toiminnanohjaaja, puh. (09)

11 11 e)vertaisryhmiä pelaajille ja läheisille Mirja Heikkilä, Pelaajien vertaistukiverkosto projekti Sosiaalipedagogiikan säätiö Suomalaiset pelaavat paljon. Rahapelit ovat osa perinteistä arkikulttuuria, lisääntyvä verkossa pelaaminen nykyaikaa. Useimmiten kyse on harmittomasta ajanvietteestä, mutta osalla pelaajista homma karkaa käsistä. Syyt ovat monet kuten pelaamisesta saatu mielihyvä, pako arjesta tai ahdistavista ajatuksista. Peli voi täyttää elämän tyhjyyttä tai lievittää yksinäisyyttä, antaa välikaista toivoa paremmasta, helppo raha houkuttaa tai tottumuksesta tulee tapa. Vakavimmillaan se voi kehittyä riippuvuudeksi, joka tuhoaa sekä pelaajan että läheisten hyvän elämän edellytyksiä. Arvioiden mukaan vakavasta riippuvuudesta kärsii noin suomalaista ja elämänsä aikana eriasteisia rahapelaamisesta koituvia haittoja on kokenut yli suomalaista. Kun ongelma koskee myös läheisiä, ei kyse ole pienestä ihmisjoukosta. Pelirajat on -toiminta Pelirajat on -vertaisryhmät on tarkoitettu pelaajille ja läheisille. Ryhmien toimintaan voi osallistua anonyymisti ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Ryhmät kokoontuvat yleensä 15 kertaa. Ryhmä jäsenet sopivat yhteisistä tavoitteista. Päätehtävänä on mahdollistaa vertaisten toisilleen antama tuki ongelmasta selviytymiseksi. Jokainen nimeää lisäksi omat tavoitteensa. Pelirajat on -vertaisryhmiä toimii tai alkaa toimimaan lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Jyväskylässä, Varkaudessa ja Kuopiossa. Kuopion, Jyväskylän ja Varkauden ryhmät toimivat Pelissä -hankkeen puitteissa. Ryhmien toiminnasta ja ohjaajakoulutuksesta saa tietoa projektin työntekijöiltä ja netistä Netissä voi myös ilmoittaa kiinnostuksestaan ryhmiin tai ohjaajakoulutukseen. Ohjaajien koulutus ja tuki Ohjaajat opiskelevat noin 6 kk ajan. Koulutusohjelmaan kuuluu neljä lähijaksoa, yhteydenpitoa verkossa, työnohjausta, opintoiltoja ja virkistystapaamisia. He ohjaavat opiskelun aikana ryhmää yleensä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Koulutuksen tavoite on syventää ohjaajien tietoutta ongelmapelaamisesta ja vahvistaa heidän ryhmänohjaaja taitojaan. Ohjaajat ovat vapaaehtoisia. Heillä voi olla itsellään pelihistoria tai kokemus läheisenä elämisestä tai he ovat aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat osallistua mielekkääksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoja: Pelaajien vertaistukiverkosto projekti (pääkaupunkiseutu ja Vaasa) Pelissä hanke Mirja Heikkilä Anne-Maria Perttula (Jyväskylä) Jari Hartikainen Petri Miettinen (Kuopio) Kaija Smålander (Varkaus)

12 12 RYHMÄ 3: VERTAISOHJAAJAN TUKI (2. kerroksen kahviotila) Vetäjä Päivi Huuskonen a) ELVIS ELÄÄ! Nuorilla aikuisilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole riittävästi kuntoutusta tukevaa toimintaa. Voimavarat eivät riitä normaaliin työ- tai harrastustoimintaan ja syrjäytymisen riski on suuri. Ongelmallinen päihteidenkäyttö ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet ovat nuoren kuntoutujan arkipäivää. NIEMIKOTISÄÄTIÖ on aloittanut tänä vuonna uuden projektin näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. ELVIS-hanke tähtää uudentyyppisen toimintamallin kehittämiseen ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. ELVIKSEN keskeisiä elementtejä ovat: E = Elämänhallinnan parantaminen käyttämällä apuna L = Luovia toimintoja V = Vertaistukea I = Informaation jakamista ja Inspiraatiota S = Selviytyjille - nuorille mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset v. mielenterveyskuntoutujat, joilla on havaittu sosiaalisessa kanssakäymisessä selkeitä puutteita ja joiden toimintakykyä sairastuminen on huomattavasti heikentänyt. GFP-mallissa kuntoutujalla on tukenaan sekä palkattu henkilöstö että vertaisohjaajat. Mallin toimintamuotoja ovat musiikki tietotekniikka taide / multimedia liikunta yhteiset toiminnot ELVIS on RAY:n tuella toimiva hanke, joka pyrkii kehittämään uutta GFP-ohjattua toiminnallista vertaistuen mallia. Tätä voimavarakeskeistä toimintamallia voivat muut toimijat tulevaisuudessa hyödyntää. Tällä hetkellä ELVIS rakentaa toimijaverkostoaan ja kartoittaa mahdollisia yhteistyötahoja. ELVIS-HANKE / NIEMIKOTISÄÄTIÖ Projektipäällikkö Markus Raivio Projektityöntekijä Heidi Karjalainen Projektityöntekijä Teppo Tolvanen elvis(at)niemikoti.fi b) Vertaisohjaajan tuki Suomen Mielenterveysseurassa Suomen Mielenterveysseurassa on sovellettu työelämästä tuttua psykologisen sopimuksen ajatusta, ja kartoitettu vapaaehtoistyöntekijöiden ja työnantajana toimivan yhdistyksen vastavuoroisia odotuksia. Vapaaehtoisten odotuksissa painottuvat osaamisen, jaksamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen sekä vapaaehtoistyön johtamisosaaminen ja turvalliset työskentelyolosuhteet. Tulosten pohjalta on kehitetty monipuolinen vapaaehtoisten tukijärjestelmä, jonka on havaittu vastaavan hyvin vapaaehtoisten odotuksiin. Osaaminen, jaksaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Kaikissa tukimuodoissa on kunnioitettava maallikkoauttamisen erityislaatua ja vapaaehtoistyöntekijöiden arjen asiantuntijuutta. Vapaaehtoisten valintahaastattelu antaa mahdollisuuden arvioida, onko koulutukseen pyrkivien elämäntilanne sopiva ja voimavarat riittävät vapaaehtoistyöhön ryhtymiseen. Vapaaehtoisiin kohdistuu myös jatkuvia kehittymis- ja oppimisvaatimuksia, ja heillä on oikeus koulutukseen. Koulutus auttaa vapaaehtoisia löytämään oman ainutlaatuisen tapansa toimia toisen ihmisen tukena, tukee erityisosaamista, tutustuttaa uusiin

13 13 ajankohtaisiin aiheisiin tai mahdollistaa urakehityksen pätevöittämällä heidät uusiin tehtäviin. Kokeneiden vapaaehtoiskollegoiden tuki mahdollistuu esimerkiksi kummitoiminnan tai mentoroinnin avulla. Työnohjaus kehitettiin 1800-luvulla vapaaehtoistyön ohjaamisen menetelmäksi. Se on eräs tärkeimmistä henkilöstön kehittämismenetelmistä ja sen tavoitteena on osaava, uuden oppimiseen kykenevä ja jaksava vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten on myös itse voitava valita tehtävänsä ja määritellä siihen käyttämänsä aika. Vapaaehtoisille on lisäksi taattava vaikuttamismahdollisuus yhdistyksen toimintaan. Vapaaehtoistyön johtaminen Vapaaehtoistyössä työnteon velvoittavuus sekä työnantajan työnjohto-oikeus ja velvollisuudet työntekijää kohtaan perustuvat erilaiseen sopimuskäytäntöön kuin palkkatyössä. Yhdistyksen onkin pyrittävä varmistamaan vapaaehtoistyötä johtavien henkilöiden osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään. Tehtävään ryhtyessään vapaaehtoiset puolestaan sitoutuvat toimimaan yhdistyksen periaatteiden, sääntöjen, sopimusten, toimintalinjojen ja ohjeiden mukaan. Niiden tulee olla selkeitä ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Vapaaehtoiset suhtautuvat työhönsä henkilökohtaisesti ja he myös odottavat tulevansa kohdatuksi henkilökohtaisella tasolla. Vapaaehtoistyön johtajien onkin luotava ja ylläpidettävä keskusteluyhteys jokaiseen vapaaehtoiseen. Kahdenkeskiset kehittämiskeskustelut mahdollistavat vastavuoroisen palautteen antamisen ja ovat oivallinen tilaisuus kuulla vapaaehtoisten henkilökohtaisia odotuksia. Turvalliset työskentelyolosuhteet Vapaaehtoisten työn sisällön, työhön saatavan tuen ja työolosuhteiden tulee olla yhdistyksen hallituksen erityisen mielenkiinnon, valvonnan ja huolenpidon kohteena. Vapaaehtoistyön riskien arviointi on yhdistyksen lakisääteinen velvollisuus (työturvallisuuslaki 738/2002). Vapaaehtoisella on aina oikeus itse määritellä, kuinka julkisesti haluaa vapaaehtoistyötään tehdä. Vapaaehtoisille taataan myös kattava takapäivystys ja konsultaatiomahdollisuus. Vaitiolositoumuksilla ja selkeillä sopimuksilla pyritään takaamaan paitsi asiakkaiden, myös vapaaehtoisten, yhteistyökumppaneiden ja taustaorganisaation turvallisuus. Vapaaehtoistyöntekijät on vakuutettava ja vapaaehtoistyötä teettävän yhdistyksen perusrakenteiden tulee olla kunnossa. Selkeät ja yleisessä tiedossa olevat rakenteet tuovat turvaa ja lisäävät toiminnan ennakoitavuutta. Myös tiedottaminen ja oppaat on pidettävä ajan tasalla. Lisätietoja Suvi-Tuuli Porkka, , suvi-tuuli.porkka(at)mielenterveysseura.fi c)lapin Muistihäriö- ja Dementiayhdistyksen Muistiverkosto-hanke Elina Saukkonen ja Nina Siira-Kuoksa Olemme maaliskuun alussa käynnistäneet Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksessä uuden Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Muistitukiverkosto hankkeen, joka tulee jälleen toimimaan koko Lapin läänin alueella. Hankkeen päätavoitteena on muistisairaiden ihmisten omaishoitajien ja läheisten vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan muistitukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tällainen muistitukihenkilö toiminta on Lapissa uusi vertaistoiminnan muoto. Pitkien välimatkojen Lapissa muistitukihenkilötoiminnalle on tarvetta, koska aina ei ole mahdollisuutta päästä vertaisryhmiin, jos niitä edes kunnassa järjestetään. Tarkoituksena on aloittaa muistitukihenkilökoulutukset syksyllä Alustava suunnitelma on, että aloitamme saman koulutuksen kolmessa eri Lapin kunnassa. Koulutus järjestetään viitenä päivänä pitkin syksyä. Samanaikaisesti aloitamme muistitukihenkilöille tarkoitettujen virkistyspäivien suunnittelun. Virkistyspäivien toteutus ajankohdat ovat vielä suunnitteluasteella,

14 14 kuitenkin vasta sen jälkeen kun koulutus on jo päättynyt. Muistitukihenkilöiden työnohjaus pyydetään ulkopuoliselta ammattilaiselta. MITÄ MUISTITUKIHENKILÖ TOIMINTA ON? Muistitukihenkilö on muistisairaan henkilön omaishoitaja ja tai läheinen Muistitukihenkilötoimintaan koulutetaan vertaisia, myötäeläjiä toiselle samassa elämäntilanteessa olevalle muistisairaan omaiselle Muistitukihenkilö toimii vertaiskumppanina esimerkiksi puhelinkeskustelujen ja mahdollisten tapaamisten muodossa Muistitukihenkilönä toimiminen on tuen antamista ja saamista, perustuen samantapaisten kokemusten jakamiseen Muistitukihenkilö ei osallistu lääketieteellisiin eikä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Muistitukihenkilö on vaitiolovelvollinen sekä toiminnan aikana että sen jälkeen. KENELLE MUISTITUKIHENKILÖ ON? Muistisairaan omaiselle joka haluaa: arjen ymmärtäjää ja kuuntelijaa neuvoja ja uusia virikkeitä muistisairaan kanssa kotona selviytymiseen kokemuksellista jakamista puolin ja toisin uusia sosiaalisia suhteita tukea uudessa elämäntilanteessa ja sairauden hyväksymisessä perheessä Virtaa vertaistuen verkostoihin koulutuksessa haluaisin osallistua ryhmätyöskentelyyn ryhmässä: Vertaisohjaajien tuki. Sillä ajatuksella, että ryhmässä olisi mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ideoita vertaisohjaajien tukimuodoista, tuentarpeesta jne. TIIVISTELMÄ Lapin Muistitukiverkosto hanke on Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksen hallinnoima uusi projekti, jolle saimme Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotisen rahoituksen vuosille Hankkeen päätavoitteena on luoda Lappiin kattava, vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuva, muistisairaiden omaishoitajille ja läheisille suunnattu muistitukihenkilöverkosto siten, että verkosto jää hankkeen päättymisen jälkeen palvelemaan muistisairaiden omaisia vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen periaatteella. Kevään 2009 aikana etsimme muistitukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita, vapaaehtoisia omaishoitajia ja järjestämme heille Lähek sie muistitukihenkilöksi päivän (rekrytointipäivän) Rovaniemellä Varsinainen muistitukihenkilökoulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä ja sen suunnitteluun odotan koulutukseltanne hyvin paljon apua ja vinkkejä, vaikkakin kurssirunko on jo kasassa. Tukihenkilötoiminnalle on toiminnan käynnistyessä tarkoitus luoda pelisäännöt ja vapaaehtoisten jaksamisesta tulemme huolehtimaan erityisen huolella. Eli hanke on uusi ja vasta valmisteluvaiheessa eikä yhdistyksellämme ole vastaavaa aiemmin ollut. Muistiyhdistyksissä samantapaisia hankkeita on jonkin verran, mutta hekin ovat vasta alkutaipaleella. Kiinnostavaa on myös verkottua koulutuspäivässänne eri toimijoiden kanssa, sillä vaikka kohderyhmä on erilainen kullakin järjestöllä, ratkaistavat vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan ydinkysymykset ovat varsin yhteneväisiä. Lisätietoja: Nina Siira-Kuoksa, Projektikoordinaattori, nina.siira-kuoksa(at)elisanet.fi, Elina Saukkonen, Projektityöntekijä, Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry/ Lapin Muistitukiverkosto hanke, elina1.saukkonen(at)elisanet.fi,

15 15 d) Tampereen Napapiiri ry Minna Kallioharju Napapiiri on lapsiperheiden olohuone, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisiin äiteihin, jotka pyörittävät harraste - ja vertaistukiryhmiä. Napapiirillä ei ole toimistoa, vahtimestaria eikä siivoojaa, vaan tilojen käyttäjät ottavat vastuun siistimisestä, materiaalien hankinnasta jne. Äidit saavat Napapiirin tapaamisissa toisistaan tukea ja itseluottamusta perustaa oman osaamisensa mukaan ryhmiä. Varsinaista koulutusta uusille vetäjille ei ole järjestetty. Osalla ryhmistä voi olla takana järjestö, joka ohjeistaa ryhmänvetäjiä. Napapiirillä kokoontuvia vertaistukiryhmiä ovat mm. Aktiivinen synnytys ry, Feministivanhemmat, Imetystukiryhmä, Kasvisperheet, kantoliinailijoiden Kengurupiiri, Kestovaippapiiri, Perhekahvila, Synnytyspelko -ryhmä. Taaperoimettäjät ja Luonnonlapset.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

VERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen

VERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen VERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari 15.3.2017 Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto 1.Vertaistuen merkitys ja mahdollisuus sydänsairastuneen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA Kasvokkain-toiminta Vertaisryhmätoiminta alkanut Pakolaisavussa vuonna 2001 RAY:n rahoitus Työntekijäresurssit: - hankejohtaja - kaksi aluekoordinaattoria

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhöntulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työhöntulija voi olla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Mikä on ereissuvihko?

Mikä on ereissuvihko? ereissuvihko Mikä on ereissuvihko? ereissuvihko tarjoaa asiakasperheille mahdollisuuden: vaikuttaa lyhytaikaishoidon sisältöön ja toteutukseen seurata lyhytaikaishoidon etenemistä vaihtaa tietoja ja kokemuksia

Lisätiedot