VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009"

Transkriptio

1 VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009 WORKSHOP-tiivistelmät RYHMÄ 1: VERTAISRYHMÄN KÄYNNISTÄJÄKOULUTUS (3. kerroksen neuvottelutila), Vetäjä Oili Jyrkämä a)autismi- ja Aspergerliiton Empowerment -Projekti: Esteetöntä voimauttamista vuodesta 2006 Empowerment-projektin oma projektikohtainen vertaistoiminta pohjaa avoimuuteen, sitoutumattomuuteen, esteettömyyteen ja matalan kynnyksen toimintaan. Toiminnan on tarkoitus aktivoida itse kohderyhmä, eli autismin kirjon nuoret ja aikuiset, ottamaan toiminta omiin käsiinsä. Esimerkkejä toiminnastamme ovat lähes kokonaan autismikirjolaisten vapaaehtoisvoimin toteutetut vuosittaiset, viikonlopun pituiset Empowerment-päivät, sekä täysin autismikirjolaisten itse tekemä ja toimittama Puoltaja verkkolehti. Projekti toimii myös valtakunnallisena taustatukena kaikille sitä toivoville autismikirjon vertaisryhmille. Projekti toimii myös hautomona uusille ryhmille ja kerää tietokantaa olemassa olevien ryhmien yhteystiedoista. Projektin oman toiminta tuo oman lisänsä olemassa olevaan ryhmätarjontaan. Pyrimme olemaan helposti lähestyttävä aloituspiste, jonka kautta on hyvä löytää mielekkäin vertaistoiminnan muoto, oli se sitten projektin omien hankkeiden parissa toimiminen, suljetun keskusteluryhmän löytäminen, tai mitä tahansa siltä väliltä. Matalaa kynnystä ja esteettömyyttä toiminnassamme ylläpidämme seuraavin metodein: -Etäosallistumismahdollisuus mm. sähköpostilla, videoneuvottelulla, tai kirjeitse. Puheen tuottamista ei edellytetä, vaan vapaaehtoinen voi käyttää haluamaansa nonverbaalista kommunikaatiometodia -Toimintaan osallistuessaan voi itse päättää sitoutumisensa laajuuden, ja mukaan tulo onnistuu koska vaan. - Nuorten ja nuorten aikuisten suosimien kommunikaatiometodien asettaminen virallisiksi yhteydenottokanaviksi perinteisen puhelimen ja postin rinnalle, mm. Messenger ja IRC. -Vapaaehtoisten erityiskyvyt asetetaan tukemaan toisiaan. Esimerkkinä tästä ovat Puoltajalehden artikkelit: Kirjoittajilta ei vaadita virheetöntä kieltä, sillä vapaaehtoisten joukossa on monia kielioppiperfektionisteja, jotka eivät keksi itse kirjoitettavaa, mutta hoitavat mielellään kaiken oikolukemisen.

2 2 b) NIRVE nivelrikkoisten vertaistukiverkoston kehittämisprojekti Suomessa noin miljoona ihmistä sairastaa nivelrikkoa. joka on elinikäinen ja parantumaton sairaus. Tutkimuksen mukaan sairaus aiheuttaa puolelle miljoonalle nivelrikkoiselle paljon masennusta, elämänlaadun laskua ja sosiaalisen elämän heikkenemistä. Tehokkain keino elämänlaadun parantamiseksi on vertaistuki. Tutkimus osoittaa, että yli 60 % nivelrikkoa sairastavista haluaa vertaistukea, joten kysyntä on suuri. Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmä on samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamispaikka. Nivelsairauteen, kuten nivelrikkoon sairastuneille ja tekonivelleikatuille sekä heidän läheisilleen nivelpiiri vertaistukiryhmä on paikka, jossa voi saada tukea ja tietoa sairaudesta j sen hoidosta sekä potilasasioista. Nivelongelmaisten vertaistukea antavia nivelpiirejä j paikallisia yhdistyksiä on jo kymmeniä. Niiden toiminta perustuu vapaaehtoisvoimiin. Vertaistukiryhmien tukena toimivat vertaistukikoordinaattorit ja muu suomen Nivelyhdistyksen väki. Projektin tavoite Suomen Nivelyhdistys ry:n vuoden 2008 maaliskuussa aloittaman NIRVE projektin tavoitteena on luoda maanlaajuinen, vaikutuksiltaan tehokas nivelrikkoisten vertaistukiverkosto vuosina Projektia tukee Raha-automaattiyhdistys. Projekti tuottaa maan kattavan verkoston, jonka avulla nivelongelmaiset löytävät tukea kohtuullisen läheltä oma kotipaikkakuntaansa. Tavoitteena on myös vaikuttaa hoitoketjuun siten, jokainen nivelrikkodiagnoosin saanut saisi terveydenhuollon yksikössä tiedot siitä, mitä ja millaista vertaistukea, tietoa ja apua on saatavilla paikallisesti, valtakunnallisesti ja internetin kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on tukea ja vahvistaa nykyisten nivelpiirien toimintaa. Toisena isona tavoitteena on saada eri tavoin nivelongelmaisia innostumaan juuri heille suunnattuun toimintaan eli vertaistukiryhmän perustamiseen omalla paikkakunnalle. Projektilla luotu kattava, vuorovaikustaitoinen vertaistukiverkosto pystyy toimimaan jatkossa itsenäisesti muuhun Suomen Nivelyhdistyksen toimintaan sulautettuna ja/tai erillisenä toimintona. Vertaisohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus- ja tukimallia, vertaistukipakettia, käytetään verkoston toimivuuden ylläpitoon. Koordinaattorin tehtävät Tehtävät ja roolit painottuvat vertaistukitoiminnan alkuvaiheeseen ja muuttuvat matkan varrella toiminnan tarpeiden mukaan. Koordinaattorit, eli kummit kuten eräs piirin vetäjää heidät nimesi - auttavat ja tukevat vertaistukiryhmän muodostamisessa - auttavat koulutuksen, tiedotuksen ja luentotilaisuuksien järjestelyissä - kouluttavat vertaisryhmän ohjaajia ja tukihenkilöitä - motivoivat ja tukevat vapaaehtoisia jaksamaan arvokkaassa työssään - ovat yhteydessä paikalliseen terveydenhuoltoon - tekevät yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen kanssa

3 3 c) OpenZone projekti (ESR) Työskentelen Turun kaupunginkirjastossa maahanmuuttajakoordinaattorina ESR:n rahoittamassa OpenZone projektissa ( ). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Turun Diakoniaammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on kirjaston monikulttuuristen palvelujen kehittäminen ja monikulttuurisen palvelukonseptin suunnitteleminen. Koko hankkeesta saa lisätietoja osoitteesta Hankkeen aikana kirjastoon valmennetaan noin 10 maahanmuuttajataustaista vertaisopastajaa. Vertaisopastus on osa projektin aikana kehitettävää monikulttuurista palvelukonseptia. Vertaisopastajien avulla maahanmuuttajilla tulee olemaan mahdollisuus saada palvelua ja opastusta kirjaston käyttöön useammalla kielellä. Vertaisopastajat toimivat myös linkkinä oman yhteisönsä ja kirjaston välillä sekä oman kulttuurinsa tulkkina. Palvelun toivotaan madaltavan maahanmuuttajien kynnystä tulla kirjastoon ja tuovan heille apua kirjaston palvelujen käytössä. Alustavan suunnitelman mukaan oppaat toimivat aluksi pääkirjastossa sekä kahden maahanmuuttajavaltaisen lähiön lähikirjastoissa, kussakin kirjastossa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vertaisopastajat valmennetaan työhön kolmen päivän koulutuksella, joka on suunniteltu heitä varten. Heidät etsitään maahanmuuttajayhdistysten sekä Opetuspalvelukeskuksessa toimivan Resurssirenkaan kautta alkusyksystä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa loka-marraskuun vaihteessa ja toiminta pilotoida marraskuussa Pilottivaiheessa opastajat valitaan 2-4:stä kieliryhmästä. Toimintaa kokeillaan muutaman kuukauden, jonka jälkeen sitä arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Anna Hilska, maahanmuuttajakoordinaattori / OpenZone,Turun kaupunginkirjasto , anna.hilska(at)turku.fi d) Käynnistäjäkoulutus Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla - projektissa Vertaansa vailla -projekti on toiminut vuodesta Toiminnassa autetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia/perheitä perustamaan paikallisia vertaistukiryhmiä. Ryhmät toimivat yli lasten diagnoosirajojen ja yli järjestö- ja kuntarajojen jäsentensä itse ohjaamina. Vuosina on käynnistynyt useita kymmeniä paikallisia/alueellisia vertaistukiryhmiä ja vertaisia ryhmän ohjaajia on koulutettu lähes 100. Ryhmän ohjausosaamisen lisäksi koulutukseen on sisältynyt osuus, jossa on käsitelty ryhmän perustamista ja käynnistämistä. Keväällä 2009 nämä kaksi aihetta eriytettiin erillisiksi kursseiksi: Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutus (18h) ja Vertaistukiryhmän ohjaajan koulutus (24 h). Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutuksessa käydään läpi ryhmän perustaminen ryhmäläisten löytämisestä aina siihen asti, kun ryhmä aloittaa ja pystyy toimimaan ilman käynnistäjän tukea. Paikallisen ryhmän käynnistäminen ideasta ryhmän aloitukseen kestää 4-6 kuukautta ja prosessissa on ainakin seuraavat vaiheet: 1) Kokemus/tieto ryhmän tarpeellisuudesta 2) Käynnistäjäkumppaneiden etsiminen/valinta 3) Kohdejoukon löytäminen 4) Ihmisten rohkaiseminen mukaan ja 5) Ryhmätoiminnan aloittaminen. Käynnistäjäkoulutus on hyödyllinen erityisesti paikallisia ryhmiä perustavalle järjestötoimijalle, ammattilaiselle tai maija meikäläiselle.

4 4 Puheenvuorossani Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaarin työryhmässä avaan koulutuksen sisältöä tarkemmin ja toivon kommentteja käynnistäjäkoulutuksen tarpeesta yleisesti ja keskustelua esittämästäni koulutussisällöstä. Projektipäällikkö Oili Jyrkämä, Vertaansa vailla-projekti, oili.jyrkama(at)kvtl.fi , e) Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n aluetoimintaprojekti Samalle viivalle Kehittävä vertaiskäynti; Jaana Argillander ja Maarit Lajunen Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa viisivuotisessa aluetoimintaprojektissa, Samalle viivalle, on tarkoitus kokeilla ja kehittää erilaisia käytäntöjä muun muassa työn ja verkostoitumisen tueksi näkövammaisille hierojille, kuntohoitajille ja fysioterapeuteille. Yli puolet näkövammaisista fysioterapia-alan osaajista työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työn luonteen vuoksi vertaistuki jää vähäiseksi ja ammatillinen tuki työyhteisöstä puuttuu kokonaan. Lisäksi esteet tiedonsaannissa ja liikkumisessa asettavat työhön omat haasteensa. Kesällä 2009 projektissa kokeiltiin Kehittävä vertaiskäynti -mallia välineenä vertaisen kanssa tapahtuvaan ammatilliseen vuoropuheluun, osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumisen tukemiseen. Kehittävä vertaiskäynti on yksinkertainen ja helppokäyttöinen laadunhallinnan työväline, jota erityyppiset sosiaali- ja terveysalan työyksiköt voivat itsenäisesti kokeilla ja ottaa käyttöön. Kehittävällä vertaiskäynnillä tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien, samanlaisten työyksiköiden tai saman ongelman/työalueen parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä. Sen keskeinen osa on vierailu- tai tutustumiskäynti. Toimintamallille on annettu nimeksi Kehittävä vertaiskäynti, koska on haluttu korostaa toimintamallin käyttöä vertaiskumppaneiden yhteisenä kehittämisen ja oppimisen välineenä. Malli soveltuu niin pienten kuin isojenkin työyksiköiden käyttöön. Kehittävä vertaiskäynti -toimintamalli on kehitetty Stakesin Palvelujen laatu -ryhmän ja Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tupu Holman yhteistyönä vuosina (Stakes) Kehittävän vertaiskäynnin kokeilussa tavoitteenamme oli saada mukaan hierojia, kuntohoitajia ja fysioterapeutteja. Osallistujien kartoitusvaiheessa oletimme, että eri ammattiryhmien edustajilla olisi erityyppisiä asioita, joita he haluaisivat kehittää työssään ja otimme sen huomioon vertaiskumppanipareja valitessa. Mukana ollut fysioterapiayrittäjä halusi perehtyä vertaiskumppaninsa yrityksen markkinointiin, fysioterapiakäytäntöihin sekä yrityksen kannattavuuteen liittyviin asioihin. Hieroja halusi kehittää ja syventää osaamistaan manuaalisessa hoidossa ja kuntohoitaja haki vinkkejä iäkkäiden jumpanohjaukseen. Vertaiskäynnit toteutettiin joko yhdensuuntaisina tai vastavuoroisina vierailukäynteinä kumppaneiden työpaikoille. Aluetyöntekijät toimivat prosessin ohjaajina pilkku yhteyshenkilöinä sekä raportin laatijoina. Osallistujien palaute vierailukäynneiltä oli myönteistä. Mielipiteiden vaihtaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Kaikki osallistujat suosittelivat kehittävää vertaiskäyntiä.

5 5 RYHMÄ 2A: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila; perheryhmät) Vetäjä Anne Laimio a) Vertaistukiohjaajien koulutus Diabetesliitossa ITE-ryhmä on elämäntapojen remonttiryhmä, jossa opitaan terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. ITE-ryhmässä keskitytään elämäntapamuutoksiin kuten ruokavalioon ja liikuntaan. Jokainen ryhmäläinen asettaa itse omat tavoitteensa ja vastaa tuloksistaan ryhmän toimiessa taustatukena ja kannustajana. ITE -ryhmäohjaajien koulutusta järjestetään yhdessä Sydänliiton kanssa. Koulutuksen suorittaneet henkilöt saavat monipuolisen ohjaajan kansion, joka auttaa rakentamaan ohjelman yhdessä ryhmäläisten kanssa. Kansiossa oleva materiaalitasku sisältää mallikappaleet aiheeseen keskeisesti liittyvistä järjestöiltä tilattavissa olevista materiaaleista. ITE -ohjaajilla on myös sähköinen kotiverkko, josta saa tietoa, tukea ja materiaaleja. Ryhmäläisille tärkeä työväline koko ryhmän keston ajan on ITE -työkirja. Ohjaajille on tarjolla jatkokoulutuksena ITE -ohjaajien Tsemppi - päivä. Koulutukset kestävät yhden päivän. Lenkkikaveri Lenkkikaveritoiminnan avulla pyritään saamaan liikunta pysyvästi osaksi paikallisyhdistyksen toimintaa sekä kannustaa diabeetikoita ja riskiryhmäläisiä liikkumaan. Yhdistyksen Lenkkikaveriksi (liikuntavastaavaksi) voi ryhtyä kuka tahansa liikunnasta kiinnostunut lenkkikaverikoulutuksen käynyt henkilö. Ohjaajakoulutus on päivän mittainen ja sen pohjana on Liikkujan startti (osa liikuttajatutkintoa). Muita koulutuksen sisältöjä ovat diabetestietous sekä ryhmän perustamiseen liittyvät seikat. Yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä ovat SLU:n aluejärjestöt ja Kuntourheiluliitto Kunto ry. OMA-ryhmä 1 -tyypin diabeetikoille kohdistetun OMA -ryhmän tavoitteena on hyvän hoitotasapainon saavuttaminen. Ryhmätoiminta suunnitellaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Ryhmän perustajina toimivat paikallinen terveydenhuolto sekä paikallisyhdistys, joista kummastakin osallistuu henkilö OMA-ryhmän ohjaajakoulutukseen. Tyypin 1 diabeetikoille Oma-ryhmät tarjoavat tietoa, taitoa, ryhtiä ja rahkeita päivittäiseen jaksamiseen Terveydenhuollon ammattilaiset saavat ryhmän kautta mahdollisuuden kurkistaa diabeetikon arkipäivään ja siihen, miten omahoidon päivittäiset ratkaisut tehdään. Ohjaajakoulutukseen on tarkoitus tulla pareittain (tai isommalla joukolla) siten, että mukana on edustus sekä diabetesyhdistyksestä että terveydenhuollosta. Koulutukseen osallistuja saa kurssilta mukaansa ohjaajakansion ja työsalkun. Koulutus on yksipäiväinen. Perhekerhot ovat diabeetikkolasten vanhemmille ja lapsille tarkoitettuja paikallisyhdistyksen järjestämiä kerhoja. Vastuuhenkilönä ja ohjaajana toimii/toimivat joku/jotkut diabeetikkolapsen vanhempi. Toiminnan organisoi paikallisyhdistys. Perhekerhon ohjaajille järjestetään vuosittain koulutus, jossa käsitellään muun muassa ryhmän ohjaamista sekä tarjotaan vinkkejä kerhon toiminnan toteutukseen. Kerho voidaan perustaa jo ennen koulutukseen osallistumista. Yhden päivän kestoisessa koulutuksessa ohjaajat saavat Diabetesliiton toimittaman Perhekerho-oppaan. Tietoa ja vinkkejä ohjaajille on tarjolla myös yhdistysten ekstranetissä.

6 6 b) Vertaisryhmätoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä Rekrytointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi sekä yhdistys että piiritasolla jatkuvasti vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia. Jatkuva rekrytointi on tarpeellista, jotta pystytään vastaamaan vertaisryhmätarpeeseen riittävän hyvin. Haastattelu Vapaaehtoinen haastatellaan ennen koulutuksen aloittamista. Keskustelussa käydään läpi mahdollinen aiempi kokemus vertaisryhmistä tai niiden ohjauksesta, minkä tyyppinen vertaisryhmätyö kiinnosta, elämäntilanteesta jne. Koulutus MLL:n Varsinais-Suomen piiri kouluttaa vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia alueen paikallisyhdistysten ja piirin toimintaan. Kouluttajina toimivat omat työntekijät, jotka ovat kouluttautuneet mm. Liiton vertaisryhmäohjaajien kouluttajakoulutuksessa. Koulutuksia järjestetään kerran vuodessa (Turku tai Salo tai Uusikaupunki). Koulutuksen kesto on 150 tuntia. Koulutukseen sisältyy lähiopetuspäiviä (viisi), oppimistehtäviä ja kirjallisuuteen tutustumista. Käytännön harjoitustehtävänä on vertaisryhmän käynnistäminen ja ryhmän ohjaus sekä kirjallinen raportti jokaisesta ryhmätapaamisesta. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat vertaisryhmä käsitteenä ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä, vertaisryhmätoiminnan lähtökohdat ja periaatteet ryhmän suunnittelu ja käynnistäminen vertaisryhmän ohjaajan tehtävät, roolit, ominaisuudet ja taidot ryhmäilmiöt, ryhmän kehitysvaiheet ja hyvin toimiva ryhmä Koulutettu vertaisryhmäohjaaja Vertaisryhmäohjaajan kotipesänä on MLL:n paikallisyhdistys, joita Varsinais-Suomen piirin alueella on 67. Vertaisryhmiä syntyy yhdistyksissä moneen tarpeeseen, mutta mm. MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankeessa on tuotettu vertaisryhmäohjaajaoppaita: Raskaustreffit, Äitien Virtapiiri, Yhtä köyttä, Vauvakahvila, Isovanhempitreffit. MLL:n piiriin rooli on vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus. Tämä tarkoittaa mm. aktiivista yhteydenpitoa vertairyhmäohjaajiin ja esim. vertaistapaamisten sekä lisäkoulutuksen järjestämistä. Koulutettuja ohjaajia on piirin alueella tällä hetkellä noin kaksikymmentä. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vertaisryhmäohjaajien kouluttajina toimivat Katja Rippstein (Kehittämispäällikkö, Vauvaperhe-hanke, MLL:n V-S piiri) katja.rippstein (at)mll.fi, , Minna Maanpää (Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL) minna.maanpaa (at)mll.fi, Yhteinen osoite on Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku. Piirin kotisivut:

7 7 c) Ehjä Perhe - Vertaisohjaajien koulutus Kriminaalihuollon Tukisäätiössä Olen projektikoordinaattori Tarja Sassi ja työskentelen Kriminaalihuollon tukisäätiössä Ray:n rahoittamassa Ehjä Perhe- kehittämisprojektissa. Työ alkoi jo vuonna 2005, jolloin aloin kehittämään vankien ja heidän läheistensä kanssa tehtävää perhetyötä. Työ piti sisällään vankiloissa tapahtuvan perheleiritoiminnan kehittämistä ja vankilasta vapauteen ulottuvan perhetyön polun löytämistä. Työtä tehtiin käytännössä kymmenen vankiperheen kanssa. Lisäksi perustettiin naisten vertaistukiryhmä naisille, joiden läheinen on vankilassa. Ryhmä jatkaa toimintaansa vertaisten voimin. Koko toimintaa on kuvattu tarkemmin oppaassa - KUN PERHE LUSII, joka löytyy pdf versiona osoitteesta: Vuodesta 2007 alkaen työni tavoitteena on ollut vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toisena tavoitteena vankiperhetyön koulutuksen kehittäminen. Vuonna 2008 pilotoin vankiperheiden vertaisryhmätoimintamallin Helsingin suljetussa- ja avovankilassa oleville vangeille ja heidän perheilleen. Vertaisryhmätoiminnan käsikirja on parasta aikaa työn alla ja valmistunee vuoden 2009 loppuun mennessä. Vertaisryhmätoiminnan arvioinnissa käytin asiakaslähtöistä BIKVA arviointia. Arviointiraportti Koettiin olevamme se perhe löytyy pdf versiona osoitteesta: Kevään 2008 aikana olen kouluttanut viisitoista uutta vankiperheiden vertaisryhmänohjaajaa Tampereella ja tavoitteena on saada vertaisryhmätoiminta alkamaan Kylmäkosken vankilassa vuoden 2010 alussa. Myös pienimuotoinen vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kouluttamisen opas on tavoitteena tehdä ja kouluttaa lisää vertaisryhmänohjaajia vuoden 2010 puolella, mikäli hankkeen aika riittää. Tämän vuoden syyskuussa käynnistän yhteistyössä Tyynelän kehittämiskeskuksen kouluttajan kanssa - Kohtaamisia vankiperhetyön koulutuksen, joka on suunnattu sosiaaliviraston ja vankeinhoidon työntekijöille. d) Prospect-projekti / Vertaisohjaajien koulutus Sanna Saarimaa, Hyvän mielen talo ry Liitteenä ryhmäläisille jaettavaksi: 1. Prospect-esite (2. Prospect-ohjaajakoulutuksen koulutusmateriaalivihko) Prospect - koulutushanke on eurooppalainen hanke, jota hallinnoi Euroopan omaisjärjestöjen liitto Eufami. Hankkeessa on mukana järjestöjä kahdestatoista Euroopan maasta. Suomessa yksi hanketta toteuttava järjestö on Hyvän mielen talo ry ja hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Koulutukseen sisältyvät omat koulutusohjelmat mielenterveyskuntoutujille, omaisille ja läheisille sekä ammattilaisille. Koulutusten päätteeksi kaikkien koulutusohjelmien osallistujat kokoontuvat yhteiseen tapaamiseen, jonka tarkoituksena on edistää viestintää näiden eri ryhmien välillä. Prospect-koulutusten tarkoituksena on edistää sekä kuntoutujien että omaisten toipumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Ammattilaisille pyritään antamaan valmiuksia uudenlaisiin lähestymistapoihin mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa kanssa työskentelyssä. Prospect-ohjaajakoulutuksia on järjestetty Hyvän mielen talolla kolme kertaa. Ohjaajakoulutukseen voi hakea henkilö, joka on käynyt läpi Prospect-koulutuksen. Ohjaajakoulutukseen osallistujat

8 8 valitaan hakulomakkeen ja puhelinhaastattelun perusteella. Yhteensä ohjaajia on valmistunut eri koulutusohjelmiin 38. Ohjaajakoulutuksen sisältö: - Prospect projektin toimintaperiaatteet ja ohjeet - koulutusten järjestämisessä huomioitavia seikkoja - opetus- ja ryhmänohjaustaidot - omaan ja muiden kohderyhmien koulutusohjelmiin tutustuminen - Prospect koulutuksen ohjaaminen ja itsearviointi - muiden ohjaajien Prospect koulutusten seuraaminen ja arviointi Lisäksi koulutus on sisältänyt itsenäistä opiskelua em. aihealueisiin liittyen sekä opetustapahtumien valmistelua. Koulutus on koostunut lähiopetuspäivistä (4 päivää) ja ohjaajaharjoittelusta, jonka aikana ohjaajiksi opiskelleet ovat toimineet Prospect-koulutuksen ohjaajina Prospect-kouluttajien tuella. Prospect-ohjaajille järjestetään n. kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja virkistyspäivä. Koulutusta voi olla esim. esiintymistaitoihin liittyvistä asioista. Lisäksi käydään läpi ajankohtaisia projektiin liittyviä asioita ja suunnitellaan uusia koulutuksia. Prospect-ohjaajien yhteydenpitoa helpottamaan luotu on ohjaajien oma sähköpostilista, jonka kautta asioista voidaan tiedottaa koko ohjaajajoukolle yhtä aikaa. e) Vertaisryhmätoiminta Suomen Uusperheellisten Liitossa Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheellisten Liitto tarjoaa vertaisryhmätoimintaa uusperheiden pariskunnille. Keskustelujen ja erilaisten menetelmien avulla vanhemmat saavat tukea ja apua muun muassa parisuhteen hoitamiseen, vanhemmuuteen, roolien löytämiseen ja oman perhemuodon vakiinnuttamiseen ulkopuolelta tulevien paineiden keskellä. Ryhmässä pohditaan yhdessä parisuhteen kiemuroita, etsitään eväitä jaksamiseen ja vanhempina olemiseen uusperheen arjessa. Asioista keskustellaan luottamuksellisesti. Ryhmän vetäjinä toimivat liiton kouluttamat vapaaehtoiset uusperheiden pariskunnat. Ryhmä kokoontuu yhteensä 8 kertaa ja yksi tapaamiskerta kestää noin kaksi tuntia. Liitto on kehittänyt myös viikonlopun pituisen vertaisryhmän, jota on kokeiltu hyvällä menestyksellä useilla paikkakunnilla. Vertaísryhmäohjaajien koulutus on tarkoitettu uusperheiden vanhemmille, jotka ovat osallistuneet vertaisryhmään ja haluavat valmiuksia uusperheiden vertaisryhmän ohjaamiseen. Koulutukseen sisältyy uusperhettä ja ryhmänohjausta käsitteleviä luentoja, erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia menetelmiä. Viikonlopun pituinen ohjaajakoulutus muodostuu oman puolison kanssa mietittävistä tehtävistä, toisen pariskunnan kanssa käydyistä keskustelusta ja ryhmän yhteisestä toiminnasta. Kurssilla pariskunnat pohtivat omaa parisuhdettaan, oman uusperheensä perheytymisprosessia sekä oman arjen sujuvuutta. Kurssiviikonlopun aikana pohditaan myös ryhmän kokoamista, tiedottamista, ryhmän ohjaamista parina, työnohjausta ja omia voimavaroja. Lisätietoja:Elisa

9 9 RYHMÄ 2 B: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila) Vetäjä Anitta Raitanen a) Opintotoiminnan Keskusliiton tuella toteutettu vapaaehtoistoiminnan VOVA -ohjaajakoulutushanke Psoriasisliitossa Hankkeen tarkoitus on kehittää psoriasisyhdistysten toimintaa kouluttamalla yhdistyksiin vertaisryhmien ja toimintaryhmien ohjaajia. Koulutetut ohjaajat perustavat yhdistysten kanssa ryhmiä, joihin kutsutaan psoriasikseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Esimerkkeinä perustettavista ryhmistä voi mainita liikuntaryhmät, edunvalvontaryhmät sekä vertaistuki- ja omahoidonryhmät vasta sairastuneille, perheenjäsenille, ruotsinkielisille psoriaatikoille ja maahan muuttajille. Ryhmän ohjaajiksi koulutettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti jo yhdistyksen toiminnassa mukana olevia koulutettuja vapaaehtoistoimijoita, kuten vertaistukihenkilöitä, liikuntavastaavia, psoriasiamiehiä ja NUPSOn jäseniä. Hankkeessa kehitetään myös yhdistysten aktiivitoimijoiden ja ohjaajien ohjausta. Psoriasisliitossa toimii 50 jäsenyhdistystä ja tavoitteena on kouluttaa vähintään yksi ohjaaja jokaiseen yhdistykseen. Koulutukset järjestetään Tampereella ja Oulussa syksyn 2009 aikana. Tarkoituksena on luoda malli, jonka pohjalta yhdistystoimijoiden (ohjaajien) tuki ja ohjaus järjestetään. Tähän toimintaan on tarkoitus hakea jatkohanketta ensi vuodelle. Kirsti Karttunen, järjestösuunnittelija, , kirsti.karttunen(at)psori.fi b) Aivovammaliiton vertaistukihenkilökoulutus Aivovammaliitto kouluttaa vertaistukihenkilöitä sekä yksilövertaistukihenkilöiksi että vertaistukiryhmien vetäjiksi. Peruskurssi yksilövertaistukihenkilöille toteutetaan viikonloppukurssina. Jatkokurssi on noin vuoden kuluttua. Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita ja Liiton omia työntekijöitä. Säännöllisesti ja tarpeen mukaan järjestetään tukihenkilöille tukiohjauksellisia (vastaa työnohjausta) tapaamisia Liiton vertaistukitoiminnasta vastaavan työntekijän (valtakunnallisesti) tai aluesihteerin johdolla (alueellisesti). Koulutuksiin ja usein myös tukiohjauksellisiin tapaamisiin liittyy virkistystoimintaa. Tukihenkilön ja tuettavan välillä tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään tukisuhteen muoto; puhelin tuki, tapaamiset myös mahdollista ja/tai sähköpostikeskustelut. Puhelintuen osalta sovitaan: kuinka usein puhelinyhteys, kumpi soittaa, mikä päivä ja kellonaika Tapaamisten osalta: missä tavataan, kuinka usein, tiettynä päivänä/sovitaan aina erikseen jne. Sopimukseen kirjataan myös tukisuhteen tavoite. Tukisuhteen tarkistus n. puolen vuoden kuluttua, jos tuki jatkuu pidempään. Määräaikaisessa tukisuhteessa sovitaan heti tukisuhteen keston pituudesta. Pääsääntöisesti tuettavalle välitetään tukihenkilö Liiton työntekijän kautta. Tällä hetkellä yksilövertaistukihenkilötoiminta toteutuu vammautuneiden kesken. Tukihenkilöt tilastoivat tukisuhteeseen liittyvät asiat/tapaamiset jne. Ko. tiedot kokoaa vertaistukihenkilötoiminnasta vastaava Liiton työntekijä. Koulutettuja vertaistukihenkilöitä on tällä hetkellä 14. Liitto kouluttaa vertaistukiryhmien vetäjät samoin kuin yksilövertaistukihenkilöt peruskurssilla ja jatkokurssilla (viikonloppukurssit). Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita sekä Liiton työntekijöitä. Vertaistukiryhmiä on sekä vammautuneille että omaisille. Tukiryhmiä naisille, miehille tai ns. sekaryhmille, ikäjakautuma huomioiden, eri elämäntilanteissa oleville jne. Tällä hetkellä vertaistukiryhmien vetäjille ei ole järjestetty tukiohjauksellisia tapaamisia. Ko. tapaamisia

10 10 on jo toivottu vertaistukiryhmien vetäjiltä. Liitto on laatimassa vertaistukitoiminnan opasta, jossa esitellään Aivovammaliiton vertaistukitoimintaa sekä sitä kuka ja miten pääsee mukaan Liiton vertaistukitoimintaan. Koulutettuja vertaistukiryhmän vetäjiä on tällä hetkellä 13 henkilöä, vammautuneita ja omaisia. Kaija Koivisto, aluesihteeri, Aivovammaliitto ry c) Keep Cool -tiimit Jani Kemppainen, Non Fighting Generation ry Työskentelen ohjaajana Non Fighting Generation ry:ssa (NFG) Helsingissä. NFG on valtakunnallinen nuorisoalan toimija, joka tekee nuorten elämäntilanteeseen vaikuttavaa elämäntaidollista kasvatustyötä keskeisenä toimintamuotonaan arvopohjaisten keskusteluryhmien ohjaaminen (Keep Cool-tiimit). Helsingin Myllypurossa on pääkaupunkiseudun nuorille, erityisesti murrosikäisille pojille, suunnattu poikien kohtaamiskeskus Tasoristeys. Tasoristeyksessä toteutetaan pojille suunnattua elämäntaidollista vertaisryhmätoimintaa, jossa voidaan yhdistää keskustelua, liikuntaa ja nuorten omaa aktiivista toimintaa. Tasoristeys täydentää NFG:n kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä ja mahdollistaa yksilöllisemmän ja tiiviimmän sekä pitkäkestoisemman tuen tarjoamisen nuorille. Syksyllä 2006 NFG aloitti vapaaehtoisten vastuunuorten verkoston kehittämisen. Tarkoituksena on, että vastuunuoret toimivat sekä muiden nuorten vertaistukijoina että pienien vastuutehtävien hoitajina Tasoristeyksessä. NFG:n ohjaajat kouluttavat ja ohjaavat vastuunuoria toimimaan muiden nuorten tukena "isoveljinä". Elokuussa 2008 alkoi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Vastuunuoritoiminnan kehittäminen Etelä-Suomen peruskouluihin hanke. Tämän tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka puitteissa nuoret kantavat vastuuta muiden nuorten hyvinvoinnista ja edistävät samalla omaa henkistä kasvuaan. Mukana olevat nuoret käyvät ensin Keep Cool-tiimin, jonka jälkeen asiasta kiinnostuneet voivat osallistua jatkoryhmään. Tässä pureudutaan enemmän vastuullisuuteen ja herätellään vertaistuen antamiseen samassa peruskoulussa oleville muille nuorille. Vastuunuoritoiminta poikkeaa perinteisestä tukioppilastoiminnasta siinä, että kaikilla Keep Cooltiimiin osallistuneilla on taustaa ongelmakäyttäytymisessä, päihteiden käytössä ja väkivaltaisuudessa (NFG:n kohderyhmä). Vastuunuorena toimimisen edellytyksenä on erityisen valmennuskurssin läpäiseminen. d) Talkoorenkaan toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Lähde ry:n sääntöjen mukaan Talkoorenkaan "tavoitteena on ihmisten henkisen hyvinvoinnin parantaminen ja siten elämisen laadun kohottaminen. Yhdistys edistää ja tukee vapaaehtoista kansalaistoimintaa, josta käytetään nimitystä Talkoorengas. Tavoitteeseen pyritään vapaaehtoisen osallistumisen, yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen kautta. Yhdistys on yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo edellytyksiä edellä mainittujen tahojen yhteistyölle. Se kehittää ystävä-, tukihenkilö-, ja kotimiestoimintaa sekä muuta vapaaehtoista hyvinvointityötä luomalla fyysisiä toimintaedellytyksiä, kouluttamalla vapaaehtoisia, järjestämällä luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja valistustoimintaa." Annukka Ohvo, toiminnanohjaaja, puh. (09)

11 11 e)vertaisryhmiä pelaajille ja läheisille Mirja Heikkilä, Pelaajien vertaistukiverkosto projekti Sosiaalipedagogiikan säätiö Suomalaiset pelaavat paljon. Rahapelit ovat osa perinteistä arkikulttuuria, lisääntyvä verkossa pelaaminen nykyaikaa. Useimmiten kyse on harmittomasta ajanvietteestä, mutta osalla pelaajista homma karkaa käsistä. Syyt ovat monet kuten pelaamisesta saatu mielihyvä, pako arjesta tai ahdistavista ajatuksista. Peli voi täyttää elämän tyhjyyttä tai lievittää yksinäisyyttä, antaa välikaista toivoa paremmasta, helppo raha houkuttaa tai tottumuksesta tulee tapa. Vakavimmillaan se voi kehittyä riippuvuudeksi, joka tuhoaa sekä pelaajan että läheisten hyvän elämän edellytyksiä. Arvioiden mukaan vakavasta riippuvuudesta kärsii noin suomalaista ja elämänsä aikana eriasteisia rahapelaamisesta koituvia haittoja on kokenut yli suomalaista. Kun ongelma koskee myös läheisiä, ei kyse ole pienestä ihmisjoukosta. Pelirajat on -toiminta Pelirajat on -vertaisryhmät on tarkoitettu pelaajille ja läheisille. Ryhmien toimintaan voi osallistua anonyymisti ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Ryhmät kokoontuvat yleensä 15 kertaa. Ryhmä jäsenet sopivat yhteisistä tavoitteista. Päätehtävänä on mahdollistaa vertaisten toisilleen antama tuki ongelmasta selviytymiseksi. Jokainen nimeää lisäksi omat tavoitteensa. Pelirajat on -vertaisryhmiä toimii tai alkaa toimimaan lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Jyväskylässä, Varkaudessa ja Kuopiossa. Kuopion, Jyväskylän ja Varkauden ryhmät toimivat Pelissä -hankkeen puitteissa. Ryhmien toiminnasta ja ohjaajakoulutuksesta saa tietoa projektin työntekijöiltä ja netistä Netissä voi myös ilmoittaa kiinnostuksestaan ryhmiin tai ohjaajakoulutukseen. Ohjaajien koulutus ja tuki Ohjaajat opiskelevat noin 6 kk ajan. Koulutusohjelmaan kuuluu neljä lähijaksoa, yhteydenpitoa verkossa, työnohjausta, opintoiltoja ja virkistystapaamisia. He ohjaavat opiskelun aikana ryhmää yleensä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Koulutuksen tavoite on syventää ohjaajien tietoutta ongelmapelaamisesta ja vahvistaa heidän ryhmänohjaaja taitojaan. Ohjaajat ovat vapaaehtoisia. Heillä voi olla itsellään pelihistoria tai kokemus läheisenä elämisestä tai he ovat aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat osallistua mielekkääksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoja: Pelaajien vertaistukiverkosto projekti (pääkaupunkiseutu ja Vaasa) Pelissä hanke Mirja Heikkilä Anne-Maria Perttula (Jyväskylä) Jari Hartikainen Petri Miettinen (Kuopio) Kaija Smålander (Varkaus)

12 12 RYHMÄ 3: VERTAISOHJAAJAN TUKI (2. kerroksen kahviotila) Vetäjä Päivi Huuskonen a) ELVIS ELÄÄ! Nuorilla aikuisilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole riittävästi kuntoutusta tukevaa toimintaa. Voimavarat eivät riitä normaaliin työ- tai harrastustoimintaan ja syrjäytymisen riski on suuri. Ongelmallinen päihteidenkäyttö ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet ovat nuoren kuntoutujan arkipäivää. NIEMIKOTISÄÄTIÖ on aloittanut tänä vuonna uuden projektin näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. ELVIS-hanke tähtää uudentyyppisen toimintamallin kehittämiseen ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. ELVIKSEN keskeisiä elementtejä ovat: E = Elämänhallinnan parantaminen käyttämällä apuna L = Luovia toimintoja V = Vertaistukea I = Informaation jakamista ja Inspiraatiota S = Selviytyjille - nuorille mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset v. mielenterveyskuntoutujat, joilla on havaittu sosiaalisessa kanssakäymisessä selkeitä puutteita ja joiden toimintakykyä sairastuminen on huomattavasti heikentänyt. GFP-mallissa kuntoutujalla on tukenaan sekä palkattu henkilöstö että vertaisohjaajat. Mallin toimintamuotoja ovat musiikki tietotekniikka taide / multimedia liikunta yhteiset toiminnot ELVIS on RAY:n tuella toimiva hanke, joka pyrkii kehittämään uutta GFP-ohjattua toiminnallista vertaistuen mallia. Tätä voimavarakeskeistä toimintamallia voivat muut toimijat tulevaisuudessa hyödyntää. Tällä hetkellä ELVIS rakentaa toimijaverkostoaan ja kartoittaa mahdollisia yhteistyötahoja. ELVIS-HANKE / NIEMIKOTISÄÄTIÖ Projektipäällikkö Markus Raivio Projektityöntekijä Heidi Karjalainen Projektityöntekijä Teppo Tolvanen elvis(at)niemikoti.fi b) Vertaisohjaajan tuki Suomen Mielenterveysseurassa Suomen Mielenterveysseurassa on sovellettu työelämästä tuttua psykologisen sopimuksen ajatusta, ja kartoitettu vapaaehtoistyöntekijöiden ja työnantajana toimivan yhdistyksen vastavuoroisia odotuksia. Vapaaehtoisten odotuksissa painottuvat osaamisen, jaksamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen sekä vapaaehtoistyön johtamisosaaminen ja turvalliset työskentelyolosuhteet. Tulosten pohjalta on kehitetty monipuolinen vapaaehtoisten tukijärjestelmä, jonka on havaittu vastaavan hyvin vapaaehtoisten odotuksiin. Osaaminen, jaksaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Kaikissa tukimuodoissa on kunnioitettava maallikkoauttamisen erityislaatua ja vapaaehtoistyöntekijöiden arjen asiantuntijuutta. Vapaaehtoisten valintahaastattelu antaa mahdollisuuden arvioida, onko koulutukseen pyrkivien elämäntilanne sopiva ja voimavarat riittävät vapaaehtoistyöhön ryhtymiseen. Vapaaehtoisiin kohdistuu myös jatkuvia kehittymis- ja oppimisvaatimuksia, ja heillä on oikeus koulutukseen. Koulutus auttaa vapaaehtoisia löytämään oman ainutlaatuisen tapansa toimia toisen ihmisen tukena, tukee erityisosaamista, tutustuttaa uusiin

13 13 ajankohtaisiin aiheisiin tai mahdollistaa urakehityksen pätevöittämällä heidät uusiin tehtäviin. Kokeneiden vapaaehtoiskollegoiden tuki mahdollistuu esimerkiksi kummitoiminnan tai mentoroinnin avulla. Työnohjaus kehitettiin 1800-luvulla vapaaehtoistyön ohjaamisen menetelmäksi. Se on eräs tärkeimmistä henkilöstön kehittämismenetelmistä ja sen tavoitteena on osaava, uuden oppimiseen kykenevä ja jaksava vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten on myös itse voitava valita tehtävänsä ja määritellä siihen käyttämänsä aika. Vapaaehtoisille on lisäksi taattava vaikuttamismahdollisuus yhdistyksen toimintaan. Vapaaehtoistyön johtaminen Vapaaehtoistyössä työnteon velvoittavuus sekä työnantajan työnjohto-oikeus ja velvollisuudet työntekijää kohtaan perustuvat erilaiseen sopimuskäytäntöön kuin palkkatyössä. Yhdistyksen onkin pyrittävä varmistamaan vapaaehtoistyötä johtavien henkilöiden osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään. Tehtävään ryhtyessään vapaaehtoiset puolestaan sitoutuvat toimimaan yhdistyksen periaatteiden, sääntöjen, sopimusten, toimintalinjojen ja ohjeiden mukaan. Niiden tulee olla selkeitä ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Vapaaehtoiset suhtautuvat työhönsä henkilökohtaisesti ja he myös odottavat tulevansa kohdatuksi henkilökohtaisella tasolla. Vapaaehtoistyön johtajien onkin luotava ja ylläpidettävä keskusteluyhteys jokaiseen vapaaehtoiseen. Kahdenkeskiset kehittämiskeskustelut mahdollistavat vastavuoroisen palautteen antamisen ja ovat oivallinen tilaisuus kuulla vapaaehtoisten henkilökohtaisia odotuksia. Turvalliset työskentelyolosuhteet Vapaaehtoisten työn sisällön, työhön saatavan tuen ja työolosuhteiden tulee olla yhdistyksen hallituksen erityisen mielenkiinnon, valvonnan ja huolenpidon kohteena. Vapaaehtoistyön riskien arviointi on yhdistyksen lakisääteinen velvollisuus (työturvallisuuslaki 738/2002). Vapaaehtoisella on aina oikeus itse määritellä, kuinka julkisesti haluaa vapaaehtoistyötään tehdä. Vapaaehtoisille taataan myös kattava takapäivystys ja konsultaatiomahdollisuus. Vaitiolositoumuksilla ja selkeillä sopimuksilla pyritään takaamaan paitsi asiakkaiden, myös vapaaehtoisten, yhteistyökumppaneiden ja taustaorganisaation turvallisuus. Vapaaehtoistyöntekijät on vakuutettava ja vapaaehtoistyötä teettävän yhdistyksen perusrakenteiden tulee olla kunnossa. Selkeät ja yleisessä tiedossa olevat rakenteet tuovat turvaa ja lisäävät toiminnan ennakoitavuutta. Myös tiedottaminen ja oppaat on pidettävä ajan tasalla. Lisätietoja Suvi-Tuuli Porkka, , suvi-tuuli.porkka(at)mielenterveysseura.fi c)lapin Muistihäriö- ja Dementiayhdistyksen Muistiverkosto-hanke Elina Saukkonen ja Nina Siira-Kuoksa Olemme maaliskuun alussa käynnistäneet Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksessä uuden Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Muistitukiverkosto hankkeen, joka tulee jälleen toimimaan koko Lapin läänin alueella. Hankkeen päätavoitteena on muistisairaiden ihmisten omaishoitajien ja läheisten vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan muistitukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tällainen muistitukihenkilö toiminta on Lapissa uusi vertaistoiminnan muoto. Pitkien välimatkojen Lapissa muistitukihenkilötoiminnalle on tarvetta, koska aina ei ole mahdollisuutta päästä vertaisryhmiin, jos niitä edes kunnassa järjestetään. Tarkoituksena on aloittaa muistitukihenkilökoulutukset syksyllä Alustava suunnitelma on, että aloitamme saman koulutuksen kolmessa eri Lapin kunnassa. Koulutus järjestetään viitenä päivänä pitkin syksyä. Samanaikaisesti aloitamme muistitukihenkilöille tarkoitettujen virkistyspäivien suunnittelun. Virkistyspäivien toteutus ajankohdat ovat vielä suunnitteluasteella,

14 14 kuitenkin vasta sen jälkeen kun koulutus on jo päättynyt. Muistitukihenkilöiden työnohjaus pyydetään ulkopuoliselta ammattilaiselta. MITÄ MUISTITUKIHENKILÖ TOIMINTA ON? Muistitukihenkilö on muistisairaan henkilön omaishoitaja ja tai läheinen Muistitukihenkilötoimintaan koulutetaan vertaisia, myötäeläjiä toiselle samassa elämäntilanteessa olevalle muistisairaan omaiselle Muistitukihenkilö toimii vertaiskumppanina esimerkiksi puhelinkeskustelujen ja mahdollisten tapaamisten muodossa Muistitukihenkilönä toimiminen on tuen antamista ja saamista, perustuen samantapaisten kokemusten jakamiseen Muistitukihenkilö ei osallistu lääketieteellisiin eikä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Muistitukihenkilö on vaitiolovelvollinen sekä toiminnan aikana että sen jälkeen. KENELLE MUISTITUKIHENKILÖ ON? Muistisairaan omaiselle joka haluaa: arjen ymmärtäjää ja kuuntelijaa neuvoja ja uusia virikkeitä muistisairaan kanssa kotona selviytymiseen kokemuksellista jakamista puolin ja toisin uusia sosiaalisia suhteita tukea uudessa elämäntilanteessa ja sairauden hyväksymisessä perheessä Virtaa vertaistuen verkostoihin koulutuksessa haluaisin osallistua ryhmätyöskentelyyn ryhmässä: Vertaisohjaajien tuki. Sillä ajatuksella, että ryhmässä olisi mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ideoita vertaisohjaajien tukimuodoista, tuentarpeesta jne. TIIVISTELMÄ Lapin Muistitukiverkosto hanke on Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksen hallinnoima uusi projekti, jolle saimme Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotisen rahoituksen vuosille Hankkeen päätavoitteena on luoda Lappiin kattava, vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuva, muistisairaiden omaishoitajille ja läheisille suunnattu muistitukihenkilöverkosto siten, että verkosto jää hankkeen päättymisen jälkeen palvelemaan muistisairaiden omaisia vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen periaatteella. Kevään 2009 aikana etsimme muistitukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita, vapaaehtoisia omaishoitajia ja järjestämme heille Lähek sie muistitukihenkilöksi päivän (rekrytointipäivän) Rovaniemellä Varsinainen muistitukihenkilökoulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä ja sen suunnitteluun odotan koulutukseltanne hyvin paljon apua ja vinkkejä, vaikkakin kurssirunko on jo kasassa. Tukihenkilötoiminnalle on toiminnan käynnistyessä tarkoitus luoda pelisäännöt ja vapaaehtoisten jaksamisesta tulemme huolehtimaan erityisen huolella. Eli hanke on uusi ja vasta valmisteluvaiheessa eikä yhdistyksellämme ole vastaavaa aiemmin ollut. Muistiyhdistyksissä samantapaisia hankkeita on jonkin verran, mutta hekin ovat vasta alkutaipaleella. Kiinnostavaa on myös verkottua koulutuspäivässänne eri toimijoiden kanssa, sillä vaikka kohderyhmä on erilainen kullakin järjestöllä, ratkaistavat vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan ydinkysymykset ovat varsin yhteneväisiä. Lisätietoja: Nina Siira-Kuoksa, Projektikoordinaattori, nina.siira-kuoksa(at)elisanet.fi, Elina Saukkonen, Projektityöntekijä, Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry/ Lapin Muistitukiverkosto hanke, elina1.saukkonen(at)elisanet.fi,

15 15 d) Tampereen Napapiiri ry Minna Kallioharju Napapiiri on lapsiperheiden olohuone, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisiin äiteihin, jotka pyörittävät harraste - ja vertaistukiryhmiä. Napapiirillä ei ole toimistoa, vahtimestaria eikä siivoojaa, vaan tilojen käyttäjät ottavat vastuun siistimisestä, materiaalien hankinnasta jne. Äidit saavat Napapiirin tapaamisissa toisistaan tukea ja itseluottamusta perustaa oman osaamisensa mukaan ryhmiä. Varsinaista koulutusta uusille vetäjille ei ole järjestetty. Osalla ryhmistä voi olla takana järjestö, joka ohjeistaa ryhmänvetäjiä. Napapiirillä kokoontuvia vertaistukiryhmiä ovat mm. Aktiivinen synnytys ry, Feministivanhemmat, Imetystukiryhmä, Kasvisperheet, kantoliinailijoiden Kengurupiiri, Kestovaippapiiri, Perhekahvila, Synnytyspelko -ryhmä. Taaperoimettäjät ja Luonnonlapset.

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot