VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009

Transkriptio

1 VIRTAA VERTAISTUEN VERKOSTOIHIN Vertaistuen koulutusmallit 2009 WORKSHOP-tiivistelmät RYHMÄ 1: VERTAISRYHMÄN KÄYNNISTÄJÄKOULUTUS (3. kerroksen neuvottelutila), Vetäjä Oili Jyrkämä a)autismi- ja Aspergerliiton Empowerment -Projekti: Esteetöntä voimauttamista vuodesta 2006 Empowerment-projektin oma projektikohtainen vertaistoiminta pohjaa avoimuuteen, sitoutumattomuuteen, esteettömyyteen ja matalan kynnyksen toimintaan. Toiminnan on tarkoitus aktivoida itse kohderyhmä, eli autismin kirjon nuoret ja aikuiset, ottamaan toiminta omiin käsiinsä. Esimerkkejä toiminnastamme ovat lähes kokonaan autismikirjolaisten vapaaehtoisvoimin toteutetut vuosittaiset, viikonlopun pituiset Empowerment-päivät, sekä täysin autismikirjolaisten itse tekemä ja toimittama Puoltaja verkkolehti. Projekti toimii myös valtakunnallisena taustatukena kaikille sitä toivoville autismikirjon vertaisryhmille. Projekti toimii myös hautomona uusille ryhmille ja kerää tietokantaa olemassa olevien ryhmien yhteystiedoista. Projektin oman toiminta tuo oman lisänsä olemassa olevaan ryhmätarjontaan. Pyrimme olemaan helposti lähestyttävä aloituspiste, jonka kautta on hyvä löytää mielekkäin vertaistoiminnan muoto, oli se sitten projektin omien hankkeiden parissa toimiminen, suljetun keskusteluryhmän löytäminen, tai mitä tahansa siltä väliltä. Matalaa kynnystä ja esteettömyyttä toiminnassamme ylläpidämme seuraavin metodein: -Etäosallistumismahdollisuus mm. sähköpostilla, videoneuvottelulla, tai kirjeitse. Puheen tuottamista ei edellytetä, vaan vapaaehtoinen voi käyttää haluamaansa nonverbaalista kommunikaatiometodia -Toimintaan osallistuessaan voi itse päättää sitoutumisensa laajuuden, ja mukaan tulo onnistuu koska vaan. - Nuorten ja nuorten aikuisten suosimien kommunikaatiometodien asettaminen virallisiksi yhteydenottokanaviksi perinteisen puhelimen ja postin rinnalle, mm. Messenger ja IRC. -Vapaaehtoisten erityiskyvyt asetetaan tukemaan toisiaan. Esimerkkinä tästä ovat Puoltajalehden artikkelit: Kirjoittajilta ei vaadita virheetöntä kieltä, sillä vapaaehtoisten joukossa on monia kielioppiperfektionisteja, jotka eivät keksi itse kirjoitettavaa, mutta hoitavat mielellään kaiken oikolukemisen.

2 2 b) NIRVE nivelrikkoisten vertaistukiverkoston kehittämisprojekti Suomessa noin miljoona ihmistä sairastaa nivelrikkoa. joka on elinikäinen ja parantumaton sairaus. Tutkimuksen mukaan sairaus aiheuttaa puolelle miljoonalle nivelrikkoiselle paljon masennusta, elämänlaadun laskua ja sosiaalisen elämän heikkenemistä. Tehokkain keino elämänlaadun parantamiseksi on vertaistuki. Tutkimus osoittaa, että yli 60 % nivelrikkoa sairastavista haluaa vertaistukea, joten kysyntä on suuri. Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmä on samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamispaikka. Nivelsairauteen, kuten nivelrikkoon sairastuneille ja tekonivelleikatuille sekä heidän läheisilleen nivelpiiri vertaistukiryhmä on paikka, jossa voi saada tukea ja tietoa sairaudesta j sen hoidosta sekä potilasasioista. Nivelongelmaisten vertaistukea antavia nivelpiirejä j paikallisia yhdistyksiä on jo kymmeniä. Niiden toiminta perustuu vapaaehtoisvoimiin. Vertaistukiryhmien tukena toimivat vertaistukikoordinaattorit ja muu suomen Nivelyhdistyksen väki. Projektin tavoite Suomen Nivelyhdistys ry:n vuoden 2008 maaliskuussa aloittaman NIRVE projektin tavoitteena on luoda maanlaajuinen, vaikutuksiltaan tehokas nivelrikkoisten vertaistukiverkosto vuosina Projektia tukee Raha-automaattiyhdistys. Projekti tuottaa maan kattavan verkoston, jonka avulla nivelongelmaiset löytävät tukea kohtuullisen läheltä oma kotipaikkakuntaansa. Tavoitteena on myös vaikuttaa hoitoketjuun siten, jokainen nivelrikkodiagnoosin saanut saisi terveydenhuollon yksikössä tiedot siitä, mitä ja millaista vertaistukea, tietoa ja apua on saatavilla paikallisesti, valtakunnallisesti ja internetin kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on tukea ja vahvistaa nykyisten nivelpiirien toimintaa. Toisena isona tavoitteena on saada eri tavoin nivelongelmaisia innostumaan juuri heille suunnattuun toimintaan eli vertaistukiryhmän perustamiseen omalla paikkakunnalle. Projektilla luotu kattava, vuorovaikustaitoinen vertaistukiverkosto pystyy toimimaan jatkossa itsenäisesti muuhun Suomen Nivelyhdistyksen toimintaan sulautettuna ja/tai erillisenä toimintona. Vertaisohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus- ja tukimallia, vertaistukipakettia, käytetään verkoston toimivuuden ylläpitoon. Koordinaattorin tehtävät Tehtävät ja roolit painottuvat vertaistukitoiminnan alkuvaiheeseen ja muuttuvat matkan varrella toiminnan tarpeiden mukaan. Koordinaattorit, eli kummit kuten eräs piirin vetäjää heidät nimesi - auttavat ja tukevat vertaistukiryhmän muodostamisessa - auttavat koulutuksen, tiedotuksen ja luentotilaisuuksien järjestelyissä - kouluttavat vertaisryhmän ohjaajia ja tukihenkilöitä - motivoivat ja tukevat vapaaehtoisia jaksamaan arvokkaassa työssään - ovat yhteydessä paikalliseen terveydenhuoltoon - tekevät yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen kanssa

3 3 c) OpenZone projekti (ESR) Työskentelen Turun kaupunginkirjastossa maahanmuuttajakoordinaattorina ESR:n rahoittamassa OpenZone projektissa ( ). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Turun Diakoniaammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on kirjaston monikulttuuristen palvelujen kehittäminen ja monikulttuurisen palvelukonseptin suunnitteleminen. Koko hankkeesta saa lisätietoja osoitteesta Hankkeen aikana kirjastoon valmennetaan noin 10 maahanmuuttajataustaista vertaisopastajaa. Vertaisopastus on osa projektin aikana kehitettävää monikulttuurista palvelukonseptia. Vertaisopastajien avulla maahanmuuttajilla tulee olemaan mahdollisuus saada palvelua ja opastusta kirjaston käyttöön useammalla kielellä. Vertaisopastajat toimivat myös linkkinä oman yhteisönsä ja kirjaston välillä sekä oman kulttuurinsa tulkkina. Palvelun toivotaan madaltavan maahanmuuttajien kynnystä tulla kirjastoon ja tuovan heille apua kirjaston palvelujen käytössä. Alustavan suunnitelman mukaan oppaat toimivat aluksi pääkirjastossa sekä kahden maahanmuuttajavaltaisen lähiön lähikirjastoissa, kussakin kirjastossa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vertaisopastajat valmennetaan työhön kolmen päivän koulutuksella, joka on suunniteltu heitä varten. Heidät etsitään maahanmuuttajayhdistysten sekä Opetuspalvelukeskuksessa toimivan Resurssirenkaan kautta alkusyksystä. Koulutus on tarkoitus toteuttaa loka-marraskuun vaihteessa ja toiminta pilotoida marraskuussa Pilottivaiheessa opastajat valitaan 2-4:stä kieliryhmästä. Toimintaa kokeillaan muutaman kuukauden, jonka jälkeen sitä arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Anna Hilska, maahanmuuttajakoordinaattori / OpenZone,Turun kaupunginkirjasto , anna.hilska(at)turku.fi d) Käynnistäjäkoulutus Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla - projektissa Vertaansa vailla -projekti on toiminut vuodesta Toiminnassa autetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia/perheitä perustamaan paikallisia vertaistukiryhmiä. Ryhmät toimivat yli lasten diagnoosirajojen ja yli järjestö- ja kuntarajojen jäsentensä itse ohjaamina. Vuosina on käynnistynyt useita kymmeniä paikallisia/alueellisia vertaistukiryhmiä ja vertaisia ryhmän ohjaajia on koulutettu lähes 100. Ryhmän ohjausosaamisen lisäksi koulutukseen on sisältynyt osuus, jossa on käsitelty ryhmän perustamista ja käynnistämistä. Keväällä 2009 nämä kaksi aihetta eriytettiin erillisiksi kursseiksi: Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutus (18h) ja Vertaistukiryhmän ohjaajan koulutus (24 h). Vertaistukiryhmän käynnistäjän koulutuksessa käydään läpi ryhmän perustaminen ryhmäläisten löytämisestä aina siihen asti, kun ryhmä aloittaa ja pystyy toimimaan ilman käynnistäjän tukea. Paikallisen ryhmän käynnistäminen ideasta ryhmän aloitukseen kestää 4-6 kuukautta ja prosessissa on ainakin seuraavat vaiheet: 1) Kokemus/tieto ryhmän tarpeellisuudesta 2) Käynnistäjäkumppaneiden etsiminen/valinta 3) Kohdejoukon löytäminen 4) Ihmisten rohkaiseminen mukaan ja 5) Ryhmätoiminnan aloittaminen. Käynnistäjäkoulutus on hyödyllinen erityisesti paikallisia ryhmiä perustavalle järjestötoimijalle, ammattilaiselle tai maija meikäläiselle.

4 4 Puheenvuorossani Virtaa vertaistuen verkostoihin seminaarin työryhmässä avaan koulutuksen sisältöä tarkemmin ja toivon kommentteja käynnistäjäkoulutuksen tarpeesta yleisesti ja keskustelua esittämästäni koulutussisällöstä. Projektipäällikkö Oili Jyrkämä, Vertaansa vailla-projekti, oili.jyrkama(at)kvtl.fi , e) Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n aluetoimintaprojekti Samalle viivalle Kehittävä vertaiskäynti; Jaana Argillander ja Maarit Lajunen Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry:n raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa viisivuotisessa aluetoimintaprojektissa, Samalle viivalle, on tarkoitus kokeilla ja kehittää erilaisia käytäntöjä muun muassa työn ja verkostoitumisen tueksi näkövammaisille hierojille, kuntohoitajille ja fysioterapeuteille. Yli puolet näkövammaisista fysioterapia-alan osaajista työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työn luonteen vuoksi vertaistuki jää vähäiseksi ja ammatillinen tuki työyhteisöstä puuttuu kokonaan. Lisäksi esteet tiedonsaannissa ja liikkumisessa asettavat työhön omat haasteensa. Kesällä 2009 projektissa kokeiltiin Kehittävä vertaiskäynti -mallia välineenä vertaisen kanssa tapahtuvaan ammatilliseen vuoropuheluun, osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumisen tukemiseen. Kehittävä vertaiskäynti on yksinkertainen ja helppokäyttöinen laadunhallinnan työväline, jota erityyppiset sosiaali- ja terveysalan työyksiköt voivat itsenäisesti kokeilla ja ottaa käyttöön. Kehittävällä vertaiskäynnillä tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien, samanlaisten työyksiköiden tai saman ongelman/työalueen parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä. Sen keskeinen osa on vierailu- tai tutustumiskäynti. Toimintamallille on annettu nimeksi Kehittävä vertaiskäynti, koska on haluttu korostaa toimintamallin käyttöä vertaiskumppaneiden yhteisenä kehittämisen ja oppimisen välineenä. Malli soveltuu niin pienten kuin isojenkin työyksiköiden käyttöön. Kehittävä vertaiskäynti -toimintamalli on kehitetty Stakesin Palvelujen laatu -ryhmän ja Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tupu Holman yhteistyönä vuosina (Stakes) Kehittävän vertaiskäynnin kokeilussa tavoitteenamme oli saada mukaan hierojia, kuntohoitajia ja fysioterapeutteja. Osallistujien kartoitusvaiheessa oletimme, että eri ammattiryhmien edustajilla olisi erityyppisiä asioita, joita he haluaisivat kehittää työssään ja otimme sen huomioon vertaiskumppanipareja valitessa. Mukana ollut fysioterapiayrittäjä halusi perehtyä vertaiskumppaninsa yrityksen markkinointiin, fysioterapiakäytäntöihin sekä yrityksen kannattavuuteen liittyviin asioihin. Hieroja halusi kehittää ja syventää osaamistaan manuaalisessa hoidossa ja kuntohoitaja haki vinkkejä iäkkäiden jumpanohjaukseen. Vertaiskäynnit toteutettiin joko yhdensuuntaisina tai vastavuoroisina vierailukäynteinä kumppaneiden työpaikoille. Aluetyöntekijät toimivat prosessin ohjaajina pilkku yhteyshenkilöinä sekä raportin laatijoina. Osallistujien palaute vierailukäynneiltä oli myönteistä. Mielipiteiden vaihtaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Kaikki osallistujat suosittelivat kehittävää vertaiskäyntiä.

5 5 RYHMÄ 2A: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila; perheryhmät) Vetäjä Anne Laimio a) Vertaistukiohjaajien koulutus Diabetesliitossa ITE-ryhmä on elämäntapojen remonttiryhmä, jossa opitaan terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. ITE-ryhmässä keskitytään elämäntapamuutoksiin kuten ruokavalioon ja liikuntaan. Jokainen ryhmäläinen asettaa itse omat tavoitteensa ja vastaa tuloksistaan ryhmän toimiessa taustatukena ja kannustajana. ITE -ryhmäohjaajien koulutusta järjestetään yhdessä Sydänliiton kanssa. Koulutuksen suorittaneet henkilöt saavat monipuolisen ohjaajan kansion, joka auttaa rakentamaan ohjelman yhdessä ryhmäläisten kanssa. Kansiossa oleva materiaalitasku sisältää mallikappaleet aiheeseen keskeisesti liittyvistä järjestöiltä tilattavissa olevista materiaaleista. ITE -ohjaajilla on myös sähköinen kotiverkko, josta saa tietoa, tukea ja materiaaleja. Ryhmäläisille tärkeä työväline koko ryhmän keston ajan on ITE -työkirja. Ohjaajille on tarjolla jatkokoulutuksena ITE -ohjaajien Tsemppi - päivä. Koulutukset kestävät yhden päivän. Lenkkikaveri Lenkkikaveritoiminnan avulla pyritään saamaan liikunta pysyvästi osaksi paikallisyhdistyksen toimintaa sekä kannustaa diabeetikoita ja riskiryhmäläisiä liikkumaan. Yhdistyksen Lenkkikaveriksi (liikuntavastaavaksi) voi ryhtyä kuka tahansa liikunnasta kiinnostunut lenkkikaverikoulutuksen käynyt henkilö. Ohjaajakoulutus on päivän mittainen ja sen pohjana on Liikkujan startti (osa liikuttajatutkintoa). Muita koulutuksen sisältöjä ovat diabetestietous sekä ryhmän perustamiseen liittyvät seikat. Yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä ovat SLU:n aluejärjestöt ja Kuntourheiluliitto Kunto ry. OMA-ryhmä 1 -tyypin diabeetikoille kohdistetun OMA -ryhmän tavoitteena on hyvän hoitotasapainon saavuttaminen. Ryhmätoiminta suunnitellaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Ryhmän perustajina toimivat paikallinen terveydenhuolto sekä paikallisyhdistys, joista kummastakin osallistuu henkilö OMA-ryhmän ohjaajakoulutukseen. Tyypin 1 diabeetikoille Oma-ryhmät tarjoavat tietoa, taitoa, ryhtiä ja rahkeita päivittäiseen jaksamiseen Terveydenhuollon ammattilaiset saavat ryhmän kautta mahdollisuuden kurkistaa diabeetikon arkipäivään ja siihen, miten omahoidon päivittäiset ratkaisut tehdään. Ohjaajakoulutukseen on tarkoitus tulla pareittain (tai isommalla joukolla) siten, että mukana on edustus sekä diabetesyhdistyksestä että terveydenhuollosta. Koulutukseen osallistuja saa kurssilta mukaansa ohjaajakansion ja työsalkun. Koulutus on yksipäiväinen. Perhekerhot ovat diabeetikkolasten vanhemmille ja lapsille tarkoitettuja paikallisyhdistyksen järjestämiä kerhoja. Vastuuhenkilönä ja ohjaajana toimii/toimivat joku/jotkut diabeetikkolapsen vanhempi. Toiminnan organisoi paikallisyhdistys. Perhekerhon ohjaajille järjestetään vuosittain koulutus, jossa käsitellään muun muassa ryhmän ohjaamista sekä tarjotaan vinkkejä kerhon toiminnan toteutukseen. Kerho voidaan perustaa jo ennen koulutukseen osallistumista. Yhden päivän kestoisessa koulutuksessa ohjaajat saavat Diabetesliiton toimittaman Perhekerho-oppaan. Tietoa ja vinkkejä ohjaajille on tarjolla myös yhdistysten ekstranetissä.

6 6 b) Vertaisryhmätoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä Rekrytointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi sekä yhdistys että piiritasolla jatkuvasti vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia. Jatkuva rekrytointi on tarpeellista, jotta pystytään vastaamaan vertaisryhmätarpeeseen riittävän hyvin. Haastattelu Vapaaehtoinen haastatellaan ennen koulutuksen aloittamista. Keskustelussa käydään läpi mahdollinen aiempi kokemus vertaisryhmistä tai niiden ohjauksesta, minkä tyyppinen vertaisryhmätyö kiinnosta, elämäntilanteesta jne. Koulutus MLL:n Varsinais-Suomen piiri kouluttaa vapaaehtoisia vertaisryhmäohjaajia alueen paikallisyhdistysten ja piirin toimintaan. Kouluttajina toimivat omat työntekijät, jotka ovat kouluttautuneet mm. Liiton vertaisryhmäohjaajien kouluttajakoulutuksessa. Koulutuksia järjestetään kerran vuodessa (Turku tai Salo tai Uusikaupunki). Koulutuksen kesto on 150 tuntia. Koulutukseen sisältyy lähiopetuspäiviä (viisi), oppimistehtäviä ja kirjallisuuteen tutustumista. Käytännön harjoitustehtävänä on vertaisryhmän käynnistäminen ja ryhmän ohjaus sekä kirjallinen raportti jokaisesta ryhmätapaamisesta. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat vertaisryhmä käsitteenä ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä, vertaisryhmätoiminnan lähtökohdat ja periaatteet ryhmän suunnittelu ja käynnistäminen vertaisryhmän ohjaajan tehtävät, roolit, ominaisuudet ja taidot ryhmäilmiöt, ryhmän kehitysvaiheet ja hyvin toimiva ryhmä Koulutettu vertaisryhmäohjaaja Vertaisryhmäohjaajan kotipesänä on MLL:n paikallisyhdistys, joita Varsinais-Suomen piirin alueella on 67. Vertaisryhmiä syntyy yhdistyksissä moneen tarpeeseen, mutta mm. MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankeessa on tuotettu vertaisryhmäohjaajaoppaita: Raskaustreffit, Äitien Virtapiiri, Yhtä köyttä, Vauvakahvila, Isovanhempitreffit. MLL:n piiriin rooli on vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus. Tämä tarkoittaa mm. aktiivista yhteydenpitoa vertairyhmäohjaajiin ja esim. vertaistapaamisten sekä lisäkoulutuksen järjestämistä. Koulutettuja ohjaajia on piirin alueella tällä hetkellä noin kaksikymmentä. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vertaisryhmäohjaajien kouluttajina toimivat Katja Rippstein (Kehittämispäällikkö, Vauvaperhe-hanke, MLL:n V-S piiri) katja.rippstein (at)mll.fi, , Minna Maanpää (Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL) minna.maanpaa (at)mll.fi, Yhteinen osoite on Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku. Piirin kotisivut:

7 7 c) Ehjä Perhe - Vertaisohjaajien koulutus Kriminaalihuollon Tukisäätiössä Olen projektikoordinaattori Tarja Sassi ja työskentelen Kriminaalihuollon tukisäätiössä Ray:n rahoittamassa Ehjä Perhe- kehittämisprojektissa. Työ alkoi jo vuonna 2005, jolloin aloin kehittämään vankien ja heidän läheistensä kanssa tehtävää perhetyötä. Työ piti sisällään vankiloissa tapahtuvan perheleiritoiminnan kehittämistä ja vankilasta vapauteen ulottuvan perhetyön polun löytämistä. Työtä tehtiin käytännössä kymmenen vankiperheen kanssa. Lisäksi perustettiin naisten vertaistukiryhmä naisille, joiden läheinen on vankilassa. Ryhmä jatkaa toimintaansa vertaisten voimin. Koko toimintaa on kuvattu tarkemmin oppaassa - KUN PERHE LUSII, joka löytyy pdf versiona osoitteesta: Vuodesta 2007 alkaen työni tavoitteena on ollut vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toisena tavoitteena vankiperhetyön koulutuksen kehittäminen. Vuonna 2008 pilotoin vankiperheiden vertaisryhmätoimintamallin Helsingin suljetussa- ja avovankilassa oleville vangeille ja heidän perheilleen. Vertaisryhmätoiminnan käsikirja on parasta aikaa työn alla ja valmistunee vuoden 2009 loppuun mennessä. Vertaisryhmätoiminnan arvioinnissa käytin asiakaslähtöistä BIKVA arviointia. Arviointiraportti Koettiin olevamme se perhe löytyy pdf versiona osoitteesta: Kevään 2008 aikana olen kouluttanut viisitoista uutta vankiperheiden vertaisryhmänohjaajaa Tampereella ja tavoitteena on saada vertaisryhmätoiminta alkamaan Kylmäkosken vankilassa vuoden 2010 alussa. Myös pienimuotoinen vankiperheiden vertaisryhmätoiminnan kouluttamisen opas on tavoitteena tehdä ja kouluttaa lisää vertaisryhmänohjaajia vuoden 2010 puolella, mikäli hankkeen aika riittää. Tämän vuoden syyskuussa käynnistän yhteistyössä Tyynelän kehittämiskeskuksen kouluttajan kanssa - Kohtaamisia vankiperhetyön koulutuksen, joka on suunnattu sosiaaliviraston ja vankeinhoidon työntekijöille. d) Prospect-projekti / Vertaisohjaajien koulutus Sanna Saarimaa, Hyvän mielen talo ry Liitteenä ryhmäläisille jaettavaksi: 1. Prospect-esite (2. Prospect-ohjaajakoulutuksen koulutusmateriaalivihko) Prospect - koulutushanke on eurooppalainen hanke, jota hallinnoi Euroopan omaisjärjestöjen liitto Eufami. Hankkeessa on mukana järjestöjä kahdestatoista Euroopan maasta. Suomessa yksi hanketta toteuttava järjestö on Hyvän mielen talo ry ja hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Koulutukseen sisältyvät omat koulutusohjelmat mielenterveyskuntoutujille, omaisille ja läheisille sekä ammattilaisille. Koulutusten päätteeksi kaikkien koulutusohjelmien osallistujat kokoontuvat yhteiseen tapaamiseen, jonka tarkoituksena on edistää viestintää näiden eri ryhmien välillä. Prospect-koulutusten tarkoituksena on edistää sekä kuntoutujien että omaisten toipumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Ammattilaisille pyritään antamaan valmiuksia uudenlaisiin lähestymistapoihin mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa kanssa työskentelyssä. Prospect-ohjaajakoulutuksia on järjestetty Hyvän mielen talolla kolme kertaa. Ohjaajakoulutukseen voi hakea henkilö, joka on käynyt läpi Prospect-koulutuksen. Ohjaajakoulutukseen osallistujat

8 8 valitaan hakulomakkeen ja puhelinhaastattelun perusteella. Yhteensä ohjaajia on valmistunut eri koulutusohjelmiin 38. Ohjaajakoulutuksen sisältö: - Prospect projektin toimintaperiaatteet ja ohjeet - koulutusten järjestämisessä huomioitavia seikkoja - opetus- ja ryhmänohjaustaidot - omaan ja muiden kohderyhmien koulutusohjelmiin tutustuminen - Prospect koulutuksen ohjaaminen ja itsearviointi - muiden ohjaajien Prospect koulutusten seuraaminen ja arviointi Lisäksi koulutus on sisältänyt itsenäistä opiskelua em. aihealueisiin liittyen sekä opetustapahtumien valmistelua. Koulutus on koostunut lähiopetuspäivistä (4 päivää) ja ohjaajaharjoittelusta, jonka aikana ohjaajiksi opiskelleet ovat toimineet Prospect-koulutuksen ohjaajina Prospect-kouluttajien tuella. Prospect-ohjaajille järjestetään n. kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja virkistyspäivä. Koulutusta voi olla esim. esiintymistaitoihin liittyvistä asioista. Lisäksi käydään läpi ajankohtaisia projektiin liittyviä asioita ja suunnitellaan uusia koulutuksia. Prospect-ohjaajien yhteydenpitoa helpottamaan luotu on ohjaajien oma sähköpostilista, jonka kautta asioista voidaan tiedottaa koko ohjaajajoukolle yhtä aikaa. e) Vertaisryhmätoiminta Suomen Uusperheellisten Liitossa Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheellisten Liitto tarjoaa vertaisryhmätoimintaa uusperheiden pariskunnille. Keskustelujen ja erilaisten menetelmien avulla vanhemmat saavat tukea ja apua muun muassa parisuhteen hoitamiseen, vanhemmuuteen, roolien löytämiseen ja oman perhemuodon vakiinnuttamiseen ulkopuolelta tulevien paineiden keskellä. Ryhmässä pohditaan yhdessä parisuhteen kiemuroita, etsitään eväitä jaksamiseen ja vanhempina olemiseen uusperheen arjessa. Asioista keskustellaan luottamuksellisesti. Ryhmän vetäjinä toimivat liiton kouluttamat vapaaehtoiset uusperheiden pariskunnat. Ryhmä kokoontuu yhteensä 8 kertaa ja yksi tapaamiskerta kestää noin kaksi tuntia. Liitto on kehittänyt myös viikonlopun pituisen vertaisryhmän, jota on kokeiltu hyvällä menestyksellä useilla paikkakunnilla. Vertaísryhmäohjaajien koulutus on tarkoitettu uusperheiden vanhemmille, jotka ovat osallistuneet vertaisryhmään ja haluavat valmiuksia uusperheiden vertaisryhmän ohjaamiseen. Koulutukseen sisältyy uusperhettä ja ryhmänohjausta käsitteleviä luentoja, erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia menetelmiä. Viikonlopun pituinen ohjaajakoulutus muodostuu oman puolison kanssa mietittävistä tehtävistä, toisen pariskunnan kanssa käydyistä keskustelusta ja ryhmän yhteisestä toiminnasta. Kurssilla pariskunnat pohtivat omaa parisuhdettaan, oman uusperheensä perheytymisprosessia sekä oman arjen sujuvuutta. Kurssiviikonlopun aikana pohditaan myös ryhmän kokoamista, tiedottamista, ryhmän ohjaamista parina, työnohjausta ja omia voimavaroja. Lisätietoja:Elisa Jyllikoski@supli.fi

9 9 RYHMÄ 2 B: VERTAISOHJAAJAN KOULUTUS (1. kerroksen luentotila) Vetäjä Anitta Raitanen a) Opintotoiminnan Keskusliiton tuella toteutettu vapaaehtoistoiminnan VOVA -ohjaajakoulutushanke Psoriasisliitossa Hankkeen tarkoitus on kehittää psoriasisyhdistysten toimintaa kouluttamalla yhdistyksiin vertaisryhmien ja toimintaryhmien ohjaajia. Koulutetut ohjaajat perustavat yhdistysten kanssa ryhmiä, joihin kutsutaan psoriasikseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Esimerkkeinä perustettavista ryhmistä voi mainita liikuntaryhmät, edunvalvontaryhmät sekä vertaistuki- ja omahoidonryhmät vasta sairastuneille, perheenjäsenille, ruotsinkielisille psoriaatikoille ja maahan muuttajille. Ryhmän ohjaajiksi koulutettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti jo yhdistyksen toiminnassa mukana olevia koulutettuja vapaaehtoistoimijoita, kuten vertaistukihenkilöitä, liikuntavastaavia, psoriasiamiehiä ja NUPSOn jäseniä. Hankkeessa kehitetään myös yhdistysten aktiivitoimijoiden ja ohjaajien ohjausta. Psoriasisliitossa toimii 50 jäsenyhdistystä ja tavoitteena on kouluttaa vähintään yksi ohjaaja jokaiseen yhdistykseen. Koulutukset järjestetään Tampereella ja Oulussa syksyn 2009 aikana. Tarkoituksena on luoda malli, jonka pohjalta yhdistystoimijoiden (ohjaajien) tuki ja ohjaus järjestetään. Tähän toimintaan on tarkoitus hakea jatkohanketta ensi vuodelle. Kirsti Karttunen, järjestösuunnittelija, , kirsti.karttunen(at)psori.fi b) Aivovammaliiton vertaistukihenkilökoulutus Aivovammaliitto kouluttaa vertaistukihenkilöitä sekä yksilövertaistukihenkilöiksi että vertaistukiryhmien vetäjiksi. Peruskurssi yksilövertaistukihenkilöille toteutetaan viikonloppukurssina. Jatkokurssi on noin vuoden kuluttua. Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita ja Liiton omia työntekijöitä. Säännöllisesti ja tarpeen mukaan järjestetään tukihenkilöille tukiohjauksellisia (vastaa työnohjausta) tapaamisia Liiton vertaistukitoiminnasta vastaavan työntekijän (valtakunnallisesti) tai aluesihteerin johdolla (alueellisesti). Koulutuksiin ja usein myös tukiohjauksellisiin tapaamisiin liittyy virkistystoimintaa. Tukihenkilön ja tuettavan välillä tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään tukisuhteen muoto; puhelin tuki, tapaamiset myös mahdollista ja/tai sähköpostikeskustelut. Puhelintuen osalta sovitaan: kuinka usein puhelinyhteys, kumpi soittaa, mikä päivä ja kellonaika Tapaamisten osalta: missä tavataan, kuinka usein, tiettynä päivänä/sovitaan aina erikseen jne. Sopimukseen kirjataan myös tukisuhteen tavoite. Tukisuhteen tarkistus n. puolen vuoden kuluttua, jos tuki jatkuu pidempään. Määräaikaisessa tukisuhteessa sovitaan heti tukisuhteen keston pituudesta. Pääsääntöisesti tuettavalle välitetään tukihenkilö Liiton työntekijän kautta. Tällä hetkellä yksilövertaistukihenkilötoiminta toteutuu vammautuneiden kesken. Tukihenkilöt tilastoivat tukisuhteeseen liittyvät asiat/tapaamiset jne. Ko. tiedot kokoaa vertaistukihenkilötoiminnasta vastaava Liiton työntekijä. Koulutettuja vertaistukihenkilöitä on tällä hetkellä 14. Liitto kouluttaa vertaistukiryhmien vetäjät samoin kuin yksilövertaistukihenkilöt peruskurssilla ja jatkokurssilla (viikonloppukurssit). Kouluttajina on ulkopuolisia asiantuntijoita sekä Liiton työntekijöitä. Vertaistukiryhmiä on sekä vammautuneille että omaisille. Tukiryhmiä naisille, miehille tai ns. sekaryhmille, ikäjakautuma huomioiden, eri elämäntilanteissa oleville jne. Tällä hetkellä vertaistukiryhmien vetäjille ei ole järjestetty tukiohjauksellisia tapaamisia. Ko. tapaamisia

10 10 on jo toivottu vertaistukiryhmien vetäjiltä. Liitto on laatimassa vertaistukitoiminnan opasta, jossa esitellään Aivovammaliiton vertaistukitoimintaa sekä sitä kuka ja miten pääsee mukaan Liiton vertaistukitoimintaan. Koulutettuja vertaistukiryhmän vetäjiä on tällä hetkellä 13 henkilöä, vammautuneita ja omaisia. Kaija Koivisto, aluesihteeri, Aivovammaliitto ry c) Keep Cool -tiimit Jani Kemppainen, Non Fighting Generation ry Työskentelen ohjaajana Non Fighting Generation ry:ssa (NFG) Helsingissä. NFG on valtakunnallinen nuorisoalan toimija, joka tekee nuorten elämäntilanteeseen vaikuttavaa elämäntaidollista kasvatustyötä keskeisenä toimintamuotonaan arvopohjaisten keskusteluryhmien ohjaaminen (Keep Cool-tiimit). Helsingin Myllypurossa on pääkaupunkiseudun nuorille, erityisesti murrosikäisille pojille, suunnattu poikien kohtaamiskeskus Tasoristeys. Tasoristeyksessä toteutetaan pojille suunnattua elämäntaidollista vertaisryhmätoimintaa, jossa voidaan yhdistää keskustelua, liikuntaa ja nuorten omaa aktiivista toimintaa. Tasoristeys täydentää NFG:n kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä ja mahdollistaa yksilöllisemmän ja tiiviimmän sekä pitkäkestoisemman tuen tarjoamisen nuorille. Syksyllä 2006 NFG aloitti vapaaehtoisten vastuunuorten verkoston kehittämisen. Tarkoituksena on, että vastuunuoret toimivat sekä muiden nuorten vertaistukijoina että pienien vastuutehtävien hoitajina Tasoristeyksessä. NFG:n ohjaajat kouluttavat ja ohjaavat vastuunuoria toimimaan muiden nuorten tukena "isoveljinä". Elokuussa 2008 alkoi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Vastuunuoritoiminnan kehittäminen Etelä-Suomen peruskouluihin hanke. Tämän tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka puitteissa nuoret kantavat vastuuta muiden nuorten hyvinvoinnista ja edistävät samalla omaa henkistä kasvuaan. Mukana olevat nuoret käyvät ensin Keep Cool-tiimin, jonka jälkeen asiasta kiinnostuneet voivat osallistua jatkoryhmään. Tässä pureudutaan enemmän vastuullisuuteen ja herätellään vertaistuen antamiseen samassa peruskoulussa oleville muille nuorille. Vastuunuoritoiminta poikkeaa perinteisestä tukioppilastoiminnasta siinä, että kaikilla Keep Cooltiimiin osallistuneilla on taustaa ongelmakäyttäytymisessä, päihteiden käytössä ja väkivaltaisuudessa (NFG:n kohderyhmä). Vastuunuorena toimimisen edellytyksenä on erityisen valmennuskurssin läpäiseminen. d) Talkoorenkaan toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Lähde ry:n sääntöjen mukaan Talkoorenkaan "tavoitteena on ihmisten henkisen hyvinvoinnin parantaminen ja siten elämisen laadun kohottaminen. Yhdistys edistää ja tukee vapaaehtoista kansalaistoimintaa, josta käytetään nimitystä Talkoorengas. Tavoitteeseen pyritään vapaaehtoisen osallistumisen, yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen kautta. Yhdistys on yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten ihmisten kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo edellytyksiä edellä mainittujen tahojen yhteistyölle. Se kehittää ystävä-, tukihenkilö-, ja kotimiestoimintaa sekä muuta vapaaehtoista hyvinvointityötä luomalla fyysisiä toimintaedellytyksiä, kouluttamalla vapaaehtoisia, järjestämällä luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja valistustoimintaa." Annukka Ohvo, toiminnanohjaaja, puh. (09)

11 11 e)vertaisryhmiä pelaajille ja läheisille Mirja Heikkilä, Pelaajien vertaistukiverkosto projekti Sosiaalipedagogiikan säätiö Suomalaiset pelaavat paljon. Rahapelit ovat osa perinteistä arkikulttuuria, lisääntyvä verkossa pelaaminen nykyaikaa. Useimmiten kyse on harmittomasta ajanvietteestä, mutta osalla pelaajista homma karkaa käsistä. Syyt ovat monet kuten pelaamisesta saatu mielihyvä, pako arjesta tai ahdistavista ajatuksista. Peli voi täyttää elämän tyhjyyttä tai lievittää yksinäisyyttä, antaa välikaista toivoa paremmasta, helppo raha houkuttaa tai tottumuksesta tulee tapa. Vakavimmillaan se voi kehittyä riippuvuudeksi, joka tuhoaa sekä pelaajan että läheisten hyvän elämän edellytyksiä. Arvioiden mukaan vakavasta riippuvuudesta kärsii noin suomalaista ja elämänsä aikana eriasteisia rahapelaamisesta koituvia haittoja on kokenut yli suomalaista. Kun ongelma koskee myös läheisiä, ei kyse ole pienestä ihmisjoukosta. Pelirajat on -toiminta Pelirajat on -vertaisryhmät on tarkoitettu pelaajille ja läheisille. Ryhmien toimintaan voi osallistua anonyymisti ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Ryhmät kokoontuvat yleensä 15 kertaa. Ryhmä jäsenet sopivat yhteisistä tavoitteista. Päätehtävänä on mahdollistaa vertaisten toisilleen antama tuki ongelmasta selviytymiseksi. Jokainen nimeää lisäksi omat tavoitteensa. Pelirajat on -vertaisryhmiä toimii tai alkaa toimimaan lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Jyväskylässä, Varkaudessa ja Kuopiossa. Kuopion, Jyväskylän ja Varkauden ryhmät toimivat Pelissä -hankkeen puitteissa. Ryhmien toiminnasta ja ohjaajakoulutuksesta saa tietoa projektin työntekijöiltä ja netistä Netissä voi myös ilmoittaa kiinnostuksestaan ryhmiin tai ohjaajakoulutukseen. Ohjaajien koulutus ja tuki Ohjaajat opiskelevat noin 6 kk ajan. Koulutusohjelmaan kuuluu neljä lähijaksoa, yhteydenpitoa verkossa, työnohjausta, opintoiltoja ja virkistystapaamisia. He ohjaavat opiskelun aikana ryhmää yleensä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Koulutuksen tavoite on syventää ohjaajien tietoutta ongelmapelaamisesta ja vahvistaa heidän ryhmänohjaaja taitojaan. Ohjaajat ovat vapaaehtoisia. Heillä voi olla itsellään pelihistoria tai kokemus läheisenä elämisestä tai he ovat aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat osallistua mielekkääksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoja: Pelaajien vertaistukiverkosto projekti (pääkaupunkiseutu ja Vaasa) Pelissä hanke Mirja Heikkilä Anne-Maria Perttula (Jyväskylä) Jari Hartikainen Petri Miettinen (Kuopio) Kaija Smålander (Varkaus)

12 12 RYHMÄ 3: VERTAISOHJAAJAN TUKI (2. kerroksen kahviotila) Vetäjä Päivi Huuskonen a) ELVIS ELÄÄ! Nuorilla aikuisilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole riittävästi kuntoutusta tukevaa toimintaa. Voimavarat eivät riitä normaaliin työ- tai harrastustoimintaan ja syrjäytymisen riski on suuri. Ongelmallinen päihteidenkäyttö ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet ovat nuoren kuntoutujan arkipäivää. NIEMIKOTISÄÄTIÖ on aloittanut tänä vuonna uuden projektin näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. ELVIS-hanke tähtää uudentyyppisen toimintamallin kehittämiseen ohjatun vertaistoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä. ELVIKSEN keskeisiä elementtejä ovat: E = Elämänhallinnan parantaminen käyttämällä apuna L = Luovia toimintoja V = Vertaistukea I = Informaation jakamista ja Inspiraatiota S = Selviytyjille - nuorille mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset v. mielenterveyskuntoutujat, joilla on havaittu sosiaalisessa kanssakäymisessä selkeitä puutteita ja joiden toimintakykyä sairastuminen on huomattavasti heikentänyt. GFP-mallissa kuntoutujalla on tukenaan sekä palkattu henkilöstö että vertaisohjaajat. Mallin toimintamuotoja ovat musiikki tietotekniikka taide / multimedia liikunta yhteiset toiminnot ELVIS on RAY:n tuella toimiva hanke, joka pyrkii kehittämään uutta GFP-ohjattua toiminnallista vertaistuen mallia. Tätä voimavarakeskeistä toimintamallia voivat muut toimijat tulevaisuudessa hyödyntää. Tällä hetkellä ELVIS rakentaa toimijaverkostoaan ja kartoittaa mahdollisia yhteistyötahoja. ELVIS-HANKE / NIEMIKOTISÄÄTIÖ Projektipäällikkö Markus Raivio Projektityöntekijä Heidi Karjalainen Projektityöntekijä Teppo Tolvanen elvis(at)niemikoti.fi b) Vertaisohjaajan tuki Suomen Mielenterveysseurassa Suomen Mielenterveysseurassa on sovellettu työelämästä tuttua psykologisen sopimuksen ajatusta, ja kartoitettu vapaaehtoistyöntekijöiden ja työnantajana toimivan yhdistyksen vastavuoroisia odotuksia. Vapaaehtoisten odotuksissa painottuvat osaamisen, jaksamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen sekä vapaaehtoistyön johtamisosaaminen ja turvalliset työskentelyolosuhteet. Tulosten pohjalta on kehitetty monipuolinen vapaaehtoisten tukijärjestelmä, jonka on havaittu vastaavan hyvin vapaaehtoisten odotuksiin. Osaaminen, jaksaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Kaikissa tukimuodoissa on kunnioitettava maallikkoauttamisen erityislaatua ja vapaaehtoistyöntekijöiden arjen asiantuntijuutta. Vapaaehtoisten valintahaastattelu antaa mahdollisuuden arvioida, onko koulutukseen pyrkivien elämäntilanne sopiva ja voimavarat riittävät vapaaehtoistyöhön ryhtymiseen. Vapaaehtoisiin kohdistuu myös jatkuvia kehittymis- ja oppimisvaatimuksia, ja heillä on oikeus koulutukseen. Koulutus auttaa vapaaehtoisia löytämään oman ainutlaatuisen tapansa toimia toisen ihmisen tukena, tukee erityisosaamista, tutustuttaa uusiin

13 13 ajankohtaisiin aiheisiin tai mahdollistaa urakehityksen pätevöittämällä heidät uusiin tehtäviin. Kokeneiden vapaaehtoiskollegoiden tuki mahdollistuu esimerkiksi kummitoiminnan tai mentoroinnin avulla. Työnohjaus kehitettiin 1800-luvulla vapaaehtoistyön ohjaamisen menetelmäksi. Se on eräs tärkeimmistä henkilöstön kehittämismenetelmistä ja sen tavoitteena on osaava, uuden oppimiseen kykenevä ja jaksava vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten on myös itse voitava valita tehtävänsä ja määritellä siihen käyttämänsä aika. Vapaaehtoisille on lisäksi taattava vaikuttamismahdollisuus yhdistyksen toimintaan. Vapaaehtoistyön johtaminen Vapaaehtoistyössä työnteon velvoittavuus sekä työnantajan työnjohto-oikeus ja velvollisuudet työntekijää kohtaan perustuvat erilaiseen sopimuskäytäntöön kuin palkkatyössä. Yhdistyksen onkin pyrittävä varmistamaan vapaaehtoistyötä johtavien henkilöiden osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään. Tehtävään ryhtyessään vapaaehtoiset puolestaan sitoutuvat toimimaan yhdistyksen periaatteiden, sääntöjen, sopimusten, toimintalinjojen ja ohjeiden mukaan. Niiden tulee olla selkeitä ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Vapaaehtoiset suhtautuvat työhönsä henkilökohtaisesti ja he myös odottavat tulevansa kohdatuksi henkilökohtaisella tasolla. Vapaaehtoistyön johtajien onkin luotava ja ylläpidettävä keskusteluyhteys jokaiseen vapaaehtoiseen. Kahdenkeskiset kehittämiskeskustelut mahdollistavat vastavuoroisen palautteen antamisen ja ovat oivallinen tilaisuus kuulla vapaaehtoisten henkilökohtaisia odotuksia. Turvalliset työskentelyolosuhteet Vapaaehtoisten työn sisällön, työhön saatavan tuen ja työolosuhteiden tulee olla yhdistyksen hallituksen erityisen mielenkiinnon, valvonnan ja huolenpidon kohteena. Vapaaehtoistyön riskien arviointi on yhdistyksen lakisääteinen velvollisuus (työturvallisuuslaki 738/2002). Vapaaehtoisella on aina oikeus itse määritellä, kuinka julkisesti haluaa vapaaehtoistyötään tehdä. Vapaaehtoisille taataan myös kattava takapäivystys ja konsultaatiomahdollisuus. Vaitiolositoumuksilla ja selkeillä sopimuksilla pyritään takaamaan paitsi asiakkaiden, myös vapaaehtoisten, yhteistyökumppaneiden ja taustaorganisaation turvallisuus. Vapaaehtoistyöntekijät on vakuutettava ja vapaaehtoistyötä teettävän yhdistyksen perusrakenteiden tulee olla kunnossa. Selkeät ja yleisessä tiedossa olevat rakenteet tuovat turvaa ja lisäävät toiminnan ennakoitavuutta. Myös tiedottaminen ja oppaat on pidettävä ajan tasalla. Lisätietoja Suvi-Tuuli Porkka, , suvi-tuuli.porkka(at)mielenterveysseura.fi c)lapin Muistihäriö- ja Dementiayhdistyksen Muistiverkosto-hanke Elina Saukkonen ja Nina Siira-Kuoksa Olemme maaliskuun alussa käynnistäneet Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksessä uuden Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Muistitukiverkosto hankkeen, joka tulee jälleen toimimaan koko Lapin läänin alueella. Hankkeen päätavoitteena on muistisairaiden ihmisten omaishoitajien ja läheisten vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan muistitukihenkilötoiminnan kehittäminen. Tällainen muistitukihenkilö toiminta on Lapissa uusi vertaistoiminnan muoto. Pitkien välimatkojen Lapissa muistitukihenkilötoiminnalle on tarvetta, koska aina ei ole mahdollisuutta päästä vertaisryhmiin, jos niitä edes kunnassa järjestetään. Tarkoituksena on aloittaa muistitukihenkilökoulutukset syksyllä Alustava suunnitelma on, että aloitamme saman koulutuksen kolmessa eri Lapin kunnassa. Koulutus järjestetään viitenä päivänä pitkin syksyä. Samanaikaisesti aloitamme muistitukihenkilöille tarkoitettujen virkistyspäivien suunnittelun. Virkistyspäivien toteutus ajankohdat ovat vielä suunnitteluasteella,

14 14 kuitenkin vasta sen jälkeen kun koulutus on jo päättynyt. Muistitukihenkilöiden työnohjaus pyydetään ulkopuoliselta ammattilaiselta. MITÄ MUISTITUKIHENKILÖ TOIMINTA ON? Muistitukihenkilö on muistisairaan henkilön omaishoitaja ja tai läheinen Muistitukihenkilötoimintaan koulutetaan vertaisia, myötäeläjiä toiselle samassa elämäntilanteessa olevalle muistisairaan omaiselle Muistitukihenkilö toimii vertaiskumppanina esimerkiksi puhelinkeskustelujen ja mahdollisten tapaamisten muodossa Muistitukihenkilönä toimiminen on tuen antamista ja saamista, perustuen samantapaisten kokemusten jakamiseen Muistitukihenkilö ei osallistu lääketieteellisiin eikä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Muistitukihenkilö on vaitiolovelvollinen sekä toiminnan aikana että sen jälkeen. KENELLE MUISTITUKIHENKILÖ ON? Muistisairaan omaiselle joka haluaa: arjen ymmärtäjää ja kuuntelijaa neuvoja ja uusia virikkeitä muistisairaan kanssa kotona selviytymiseen kokemuksellista jakamista puolin ja toisin uusia sosiaalisia suhteita tukea uudessa elämäntilanteessa ja sairauden hyväksymisessä perheessä Virtaa vertaistuen verkostoihin koulutuksessa haluaisin osallistua ryhmätyöskentelyyn ryhmässä: Vertaisohjaajien tuki. Sillä ajatuksella, että ryhmässä olisi mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ideoita vertaisohjaajien tukimuodoista, tuentarpeesta jne. TIIVISTELMÄ Lapin Muistitukiverkosto hanke on Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistyksen hallinnoima uusi projekti, jolle saimme Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotisen rahoituksen vuosille Hankkeen päätavoitteena on luoda Lappiin kattava, vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuva, muistisairaiden omaishoitajille ja läheisille suunnattu muistitukihenkilöverkosto siten, että verkosto jää hankkeen päättymisen jälkeen palvelemaan muistisairaiden omaisia vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen periaatteella. Kevään 2009 aikana etsimme muistitukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita, vapaaehtoisia omaishoitajia ja järjestämme heille Lähek sie muistitukihenkilöksi päivän (rekrytointipäivän) Rovaniemellä Varsinainen muistitukihenkilökoulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä ja sen suunnitteluun odotan koulutukseltanne hyvin paljon apua ja vinkkejä, vaikkakin kurssirunko on jo kasassa. Tukihenkilötoiminnalle on toiminnan käynnistyessä tarkoitus luoda pelisäännöt ja vapaaehtoisten jaksamisesta tulemme huolehtimaan erityisen huolella. Eli hanke on uusi ja vasta valmisteluvaiheessa eikä yhdistyksellämme ole vastaavaa aiemmin ollut. Muistiyhdistyksissä samantapaisia hankkeita on jonkin verran, mutta hekin ovat vasta alkutaipaleella. Kiinnostavaa on myös verkottua koulutuspäivässänne eri toimijoiden kanssa, sillä vaikka kohderyhmä on erilainen kullakin järjestöllä, ratkaistavat vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan ydinkysymykset ovat varsin yhteneväisiä. Lisätietoja: Nina Siira-Kuoksa, Projektikoordinaattori, nina.siira-kuoksa(at)elisanet.fi, Elina Saukkonen, Projektityöntekijä, Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry/ Lapin Muistitukiverkosto hanke, elina1.saukkonen(at)elisanet.fi,

15 15 d) Tampereen Napapiiri ry Minna Kallioharju Napapiiri on lapsiperheiden olohuone, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisiin äiteihin, jotka pyörittävät harraste - ja vertaistukiryhmiä. Napapiirillä ei ole toimistoa, vahtimestaria eikä siivoojaa, vaan tilojen käyttäjät ottavat vastuun siistimisestä, materiaalien hankinnasta jne. Äidit saavat Napapiirin tapaamisissa toisistaan tukea ja itseluottamusta perustaa oman osaamisensa mukaan ryhmiä. Varsinaista koulutusta uusille vetäjille ei ole järjestetty. Osalla ryhmistä voi olla takana järjestö, joka ohjeistaa ryhmänvetäjiä. Napapiirillä kokoontuvia vertaistukiryhmiä ovat mm. Aktiivinen synnytys ry, Feministivanhemmat, Imetystukiryhmä, Kasvisperheet, kantoliinailijoiden Kengurupiiri, Kestovaippapiiri, Perhekahvila, Synnytyspelko -ryhmä. Taaperoimettäjät ja Luonnonlapset.