YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 63/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-303 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 63/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-303 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 56/2006/4 tekopohjavesihanketta varten myönnettyjen tutkimuslupien muuttaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pälkäne Tavase Oy HAKEMUS Tavase Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt tutkimuslupaa tekopohjavesihanketta varten Pälkäneen kunnassa Pöyry Environment Oy:n laatiman, päivätyn hakemussuunnitelman mukaisesti sekä lupaa tutkimusten aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Voimassa olevat tutkimusluvat ja niiden nojalla tehdyt toimenpiteet Hankkeen yleiskuvaus Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 56/2006/4 myöntänyt Tavase Oy:lle luvat muun ohella kaivonpaikkatutkimuksiin, kairauksiin, havaintoputkien asentamiseen ja pitämiseen ja virtaamamittauksiin tutkimusalueella 3 sekä imeytysja merkkiainekokeisiin imeytysalueella 4. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0037/1 muun ohella muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä lupamääräysten osalta. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1289 pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen. Voimassa olevan lupapäätöksen perusteella Tavase Oy:llä on lupa tehdä tekopohjavesitutkimukseen liittyviä kairauksia, havaintoputkien asentamista ja imeytys- ja merkkiainekokeita Pälkäneen kunnassa Syrjänharjun ja Isokankaan alueella. Tavase Oy on asentanut kaikki mainittuihin tutkimuslupiin sisältyvät havaintoputket tutkimusalueelle. Tavase Oy on hakenut tutkimuslupaa tekopohjaveden imeytyskoealueen laajentamista varten tutkimusalueella 3. Samalla on haettu

2 2 lupaa tehdä imeytyskokeita tarvittaessa myös imeytyskaivojen kautta ja lupaa asentaa 18 uutta pohjaveden havaintoputkea. Lupahakemuksesta ja siihen liittyvistä suunnitelmista on neuvoteltu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimukset aloitetaan välittömästi, kun lupa on saatu. Tutkimukset aloitetaan kairauksilla ja havaintoputkien asentamisella. Sen jälkeen valittuihin kairauspisteisiin rakennetaan 2 3 imeytyskaivoa. Imeytys- ja merkkiainekoe aloitetaan vuonna 2009 ja sen kesto on 9 kk. Jälkitarkkailua tehdään vähintään 2 kk:n ajan. Tulokset raportoidaan lupamääräysten mukaisesti. Tekopohjavesihankkeen tarkoituksena on turvata Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinta pitkällä aikavälillä. Hankkeeseen kuuluvat osakaskunnat ovat muodostaneet Tavase Oy -nimisen vedenhankintayhtiön, jonka vastuulla vedenhankinta tulee olemaan. Tavase Oy:n omistavat tekopohjavesihankkeen seitsemän kuntaa, jotka ovat Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Akaa. Lisäksi Tampereen kautta on välillisesti mukana Pirkkalan kunta. Tavase Oy vastaa veden laadusta lukuun ottamatta osakkaiden vedenjakelussa vaadittavaa neutralointia, kovuuden säätöä ja verkostoveden suojaamiseksi vaadittavaa desinfiointia, joista kukin toimitussuunta vastaa erikseen. Tekopohjavesilaitokselta toimitussuuntiin johtavat siirtolinjat eivät ole yhtiön vastuulla. Kaavoitustilanne Hankealueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavaselostuksen mukaan talousveden laadun ja turvallisuuden parantamiseksi kaava-alueella pyritään siirtymään pintaveden käytöstä pohjavesialueiden parempaan hyödyntämiseen. Kaavassa on osoitettu harjualueen suodatusominaisuuksia hyödyntämään teknisen huollon kehittämisen kohdealue tk1 Kangasalan ja Pälkäneen väliselle Vehoniemen Isokankaan Syrjänharjun harjualueelle. Suunniteltu imeytysalueen laajennus sijoittuu mainitulle kohdealueelle tk1. Suunnitellut lisätutkimukset Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Suunniteltu imeytysalueen laajennus ei sijaitse asemakaava-alueella. Imeytysalueen laajennus Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen toimintavarmuuden lisäämiseksi on tutkittu vuosina käytetyn imeytysalueen eteläpuolella sijaitsevan alueen toimivuutta. Nyt tehtävät imeytys- ja merkkiainekokeet aloitetaan tältä laajennusalueelta. Mikäli kyseinen alue osoittautuu imeytykseen sopivaksi, voidaan luoteisosa vanhasta imeytysalueesta jättää koeimeyttämättä.

3 3 Imeytyskaivot Voimassa oleva tutkimuslupa koskee sadetusimeytystä. Tutkimustulosten ja Suomessa toimivalta tekopohjavesilaitokselta saatujen käyttökokemusten perusteella on päätetty kokeilla haravasysteemillä toteutettavan sadetuksen ohella myös kaivoimeytystä. Tarkoituksena on rakentaa 2 3 halkaisijaltaan 400 mm:n vedenottokaivon kaltaista imeytyskaivoa. Alustavan arvion perusteella yhden kaivon kautta voidaan imeyttää m 3 /d. Kaivoimeytyksellä vesi imeytetään suoraan pohjavesivyöhykkeeseen, jolloin kaivoimeytyksestä ei synny sadetukseen liittyviä mahdollisia kasvillisuusmuutoksia. Imeytyskaivon tilan tarve on pieni ja maisemalliset haitat vähäisiä. Uudet pohjavesiputket Pohjavesiolosuhteiden ja imeytyskokeen seurannan tarkentamiseksi alueelle tehdään yhteensä 18 kairausta, joista pisteeseen asennetaan pohjaveden havaintoputki ja 2 3 pisteeseen rakennetaan imeytyskaivo. Lopullinen päätös tehdään kairaustulosten ja vedenjohtavuuden perusteella. Näistä kymmenen pistettä sijoittuu imeytysalueelle ja sen lähiympäristöön. Tutkimuksista saatavat hyödyt Suunniteltujen tutkimusten hyödyt on arvioitu seuraavasti: - Uudella koeimeytysalueella kallion asema ( m) on selvästi aiempaa koealuetta alempana. Imeytysselkä on korkeimmillaan tasolla m. Imeytyksen aiheuttamasta vedenpinnan noususta huolimatta riski imeytetyn veden virtaamisesta Kinnalan vedenottamolle poistuu ja tuo toimintavarmuutta, koska kynnys Kinnalan suuntaan suurenee. - Imeytys suuntautuu muodostuman länsilaidalle. Kalliotopografian perusteella imeytetty vesi tulee virtaamaan uudelta imeytysalueelta suoraan vedenottokaivoille K3 ja K4. Imeytetyn veden virtaus ei ohjaudu Kankaanmaan teollisuusalueelle. - Kaivoimeytyksellä vesi imeytetään suoraan pohjavesivyöhykkeeseen, jolloin ei synny sadetukseen liittyviä mahdollisia kasvillisuusmuutoksia. - Imeytyskaivon tilan tarve on pieni ja maisemalliset haitat vähäisiä. - Tutkimukset mahdollistavat kattavamman pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailun. Mahdolliset jatkotutkimustarpeet Tutkimusalueen havaintoputkia on seurattu vuodesta 1996 lähtien. Koejaksoon liittyy tehostettu pohjavesiseuranta, jonka jälkeen seurantaa jatketaan mittaamalla pohjaveden pinnat kerran kuukaudes-

4 4 sa. Imeytyskokeen tulosten perusteella voi ilmetä jatkotutkimustarpeita. Tämän vuoksi on tarpeellista, että tutkimuslupaan annettavaan ratkaisuun otetaan lupamääräys, jonka perusteella jo asennetut ja tämän tutkimushankkeen yhteydessä asennettavat havaintoputket voivat sijaita kiinteistöillä siihen saakka, kunnes Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olevaan Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Ympäristövaikutukset Suunnitellut tutkimukset aiheuttavat vähäisen muutoksen hakijalle aikaisemmin myönnettyihin tutkimuslupiin ja tarkentavat tähän mennessä saatuja tuloksia. Uudet tutkimukset eivät muuta arviota tutkimusten ympäristövaikutuksista voimassa oleviin lupiin nähden. Suunnitelluista tutkimuksista ei arvioida aiheutuvan ympäristölle pysyviä haitallisia vaikutuksia. Hakijan arvion mukaan imeytysalueen siirtäminen ei aiheuta haittaa tai vaurioita yksityisille talousvesikaivoille, rakennuksille tai rakenteille. Maanomistajille suoritetaan korvaukset pysyvistä metsävaurioista. Arvioinnissa todetut haitat maksetaan kaksinkertaisina. Oikeudelliset edellytykset Tutkimukset ovat ympäristöviranomaisten edellyttämiä ja tärkeitä Tavase-hankkeen toteutumismahdollisuuksien ja ympäristövaikutusten tarkentamista varten. Hanke on yleisen edun vaatima. Tekopohjavesihankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Tavase-hankkeen vesihuoltoon kohdistuvat hyödyt ovat merkittävät ja koskevat väkiluvultaan suurta ja elinkeinotoiminnaltaan merkittävää aluetta Suomessa. Korvattavat vahingot Hakijan käsityksen mukaan tutkimuksista ei aiheudu metsävaurioiden lisäksi muita vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Mikäli odottamattomia haittoja kuitenkin aiheutuu, ne korvataan vähintään täysimääräisenä. Töidenaloittamislupa Lupaa aloittaa tutkimukset ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista on haettu, koska kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän vesihuoltohankkeen valmistelun kannalta tarpeellisista tutkimuksista. Työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan ennallistaa olennaisin osin, mikäli lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan mahdollisen muutoksenhaun myötä. Tarkkailu Kairaukset, havaintoputkien asentaminen ja imeytyskaivojen rakentaminen eivät ole sellaisia toimia, joita olisi tarve tarkkailla. Imeytysalueen laajennuksen toimivuus tullaan koeluonteisesti toteamaan vuonna 2009 toteutettavan imeytys- ja merkkiainekokeen aikana. Tavase Oy on laatinut kokeen aikaisen tarkkailusuunnitelman, joka on Pirkanmaan ympäristökeskuksen käsiteltävänä. Uudet asennettavat pohjaveden havaintoputket liitetään tarkkailuun mukaan. Laadittu tarkkailusuunnitelma soveltuu sellaisenaan mahdolliseen imeytysalueen siirtoon ja imeytystavan muutokseen.

5 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Pälkäneen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut asiassa muistutuksena seuraavan lausunnon. Kyseessä on hakemus, jonka mukaisilla tutkimuksilla täydennettäisiin jo lainvoimaisen luvan (KHO 1289, ) saaneita vesitaloushankkeen ympäristövaikutusten ja lupaedellytysten selvittämiseksi sekä myös yksityisten asianosaisten oikeusturvan varmistamiseksi tarpeellisia tutkimuksia. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetyt täydennykset parantavat hankkeen ympäristövaikutusten ja lupaedellytysten selvittämistä sekä varmistavat edelleen myös yksityisten asianosaisten oikeusturvaa hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä. Hakemuksen mukaisista toimenpiteistä aiheutuvat vahingot ja haitat jäänevät vähäisiksi. Ympäristökeskus täsmentää lupahakemuksen kohdan 1) lopussa hakijan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen välisestä neuvottelusta esitettyä. Hakija ja konsultti ovat esitelleet ympäristökeskukselle alustavaa suunnitelmaa koeimeytysalueen laajentamiseksi ja kaivoimeytystekniikan kokeilemiseksi. Tässä yhteydessä ympäristökeskus on todennut käsityksenään, että esitellyn kaltaisille muutoksille alkuperäisen lainvoiman saaneen luvan mukaisiin tutkimuksiin tulee hakea ympäristölupaviraston lupa. Muuten lupahakemuksesta ja siihen liittyvistä suunnitelmista ei ole hakijan kanssa neuvoteltu. Hakija esittää hakemusasiakirjassa, että Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Hakemuksessa esitetty uusi imeytysalue sijaitsee osittain kuitenkin voimassa olevan Isokangas Kollola -osayleiskaavan alueella (kaava vahvistettu 1995). Myös hakemuksessa esitetty vanha imeytysalue sijaitsee osayleiskaavaalueella. Kaavan MY-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue) on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidekielto koskien kaivamis-, louhimis-, tasoittamis-, ja täyttämistoimenpiteitä. Kaavan sl1 -alueella (arvokkaan luontoympäristön alue) on rajoitettu myös rakentamista. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet eivät käsitä MY -alueella kiellettyjä toimenpiteitä eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa rakentamista eivätkä siten myöskään s11 -alueella rajoitettua rakentamista. Ympäristökeskuksen näkemys on, että hakemuksessa esitetyt toimenpiteet eivät ole kyseisten kaavamääräysten vastaisia.

6 6 Hakija esittää, että tutkimuslupaan annettavaan ratkaisuun otetaan lupamääräys, jonka perusteella jo asetetut ja tämän tutkimushankkeen yhteydessä asennettavat havaintoputket voivat sijaita kiinteistöillä siihen saakka, kunnes Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä oleva Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Mahdollisen tekopohjavesilaitoksen käytönaikaiseen tarkkailuun on tarkoituksenmukaista käyttää samaa havaintoputkiverkostoa kuin tutkimusten aikana käytetään. Näin ollen ympäristökeskus pitää tärkeänä, että havaintoputkien pitämistä koskevassa lupamääräyksessä määrätään pitämis- ja käyttöoikeuden kestosta yksiselitteisesti ja se ulotetaan mahdollisen tekopohjavesilaitoksen käytön aikaisesta tarkkailusta tehtävään ratkaisuun asti. Tähän määräykseen tulisi sisältyä myös nyt lupakäsittelyssä olevien koeimeytyskaivojen pitämisja käyttöoikeus. Pirkanmaan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi on tullut lainvoiman saaneen tutkimusluvan (KHO 1289, ) lupamääräyksen nro 4 mukainen tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelman kuulutusaika oli Hakija on esittänyt lupahakemuksessa, että uudet asennettavat pohjaveden havaintoputket liitetään tarkkailuun. Ympäristökeskus katsoo, että täydennykset tutkimusten ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee määrätä ympäristölupaviraston lupapäätöksessä. Mikäli tarkkailuohjelman täydentäminen delegoidaan ympäristökeskuksen ratkaistavaksi, aiheutuu tästä asian pitkittymistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Ympäristökeskuksen näkemys tarkkailun täydentämisestä annettavan lupamääräyksen sisällöstä on seuraava: - Uudet pohjaveden havaintoputket tulee liittää lainvoiman saaneen tutkimusluvan (KHO 1289, ) lupamääräyksen nro 4 mukaiseen tarkkailusuunnitelmaan. - Havainnot tulee tehdä vastaavalla jaksotusperiaatteella, tiheydellä ja analyysivalikoimalla kuin ennestään tarkkailuohjelmassa olevista havaintopisteistä. - Täydennetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pälkäneen kunnan ympäristöviranomaiselle ja Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle heti uusien havaintoputkien valmistuttua. Imeytyskaivojen rakentamiseen liittyy todennäköisesti lyhytaikaista huuhtelupumppausta. Syksyn 2008 aikana Tavase Oy:n rakentaessa jo lainvoiman saaneen tutkimusluvan mukaista koekaivoa 4 huuhteluvesien johtaminen aiheutti valituksia ja tarvetta valvontatoimenpiteille. Haittoja ei tuolloin kuitenkaan todettu. Hakemusta tulee täydentää siten, että myös huuhteluvesien johtaminen käsitellään lupamenettelyssä.

7 7 Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyistä toimenpiteistä ei todennäköisesti aiheudu ympäristössä sellaisia muutoksia, jotka eivät olisi palautettavissa ennalleen siinä tapauksessa, että luvan hyväksymispäätös kumotaan. Näin ollen ympäristökeskus ei näe estettä töidenaloittamisluvan myöntämiselle. 2) Pälkäneen kunta on esittänyt muistutuksessaan seuraavat vaatimukset niiden lisäksi, mitkä se asiassa aikaisemmin on esittänyt. - Tutkimuslupien saamista koskeva prosessi on aloitettava alusta mukaan lukien ympäristövaikutusten arviointimenettely, koska nyt tehty hakemus muuttaa merkittävästi aiempaa hakemusta. - Imeytysalueen muutosta aivan Taustin asuntoalueen lähituntumaan ei tule sallia sen mukanaan tuomien merkittävien kiinteistöriskien ja asukkaille koituvien haittojen vuoksi. - Hakemus tulee palauttaa täydennettäväksi, koska se on useassa suhteessa epämääräinen ja puutteellinen, eikä sen perusteella voida sellaisenaan tehdä päätöstä siksikään, etteivät asianosaiset pysty hakemuksen epämääräisyyden vuoksi asianmukaisesti valvomaan oikeuksiaan. - Töidenaloittamislupaa koskeva pyyntö tulee hylätä. - Tavase Oy tulee määrätä luovuttamaan kaikki tutkimustensa tulokset. Vaatimustensa perusteiksi kunta on esittänyt muun muassa seuraavaa. - Kinnalan vedenottamon ja koeimetysalueen välinen virtaamayhteys on olemassa. Tavase Oy on joutunut uudessa hakemuksessaan muuttamaan käsitystään vedenottamon ja koeimeytysalueen välisen ns. kalliokynnyksen olemassaolosta. Kunnan käsityksen mukaan virtausyhteyden katkaisevaa kalliokynnystä ei ole. Mikäli lupa myönnetään, merkkiaineen kyllästämää vettä saattaisi virrata Kinnalan vedenottamolle pilaten sen veden. - Tavase Oy:n hankkeen perusteet ovat oleellisesti muuttuneet. Yhtiö on joutunut muuttamaan käsitystään muun muassa veden puhdistumisprosessista. Yhtiön menettely horjuttaa vakavasti hankkeen uskottavuutta. - Tutkimushankkeen mahdollisia haitallisia vaikutuksia Keiniänrannan Natura-alueeseen (tervaleppäkorpi) ei ole huomioitu. Kyseisen alueen osalta YVA-menettely on aloitettava alusta. - Esitetyt imeytysmuutokset aiheuttavat riskejä kiinteistöille erityisesti Taustin asuntoalueella. Imeytysalueen laajentaminen asuntoalueen välittömään läheisyyteen pahentaa alueen kiinteistöihin ja kunnallistekniikkaan kohdistuvia riskejä. Suunnitelmassa on myös ristiriitai-

8 8 suuksia koskien imeytysalueen laajentamisen sijoitusta ja mittakaavaa. Imeytyskaivojen rakentamisen jälkeen tilanne ei ole ennallistettavissa luvan peruuntuessa muun muassa, koska pohjavedelle aiheutuu vaurioita ja kaivojen rakentaminen edellyttää leveän tielinjan rakentamista maastoon. - Hakemus on puutteellinen ja epämääräinen, mistä johtuen asianosaisten on mahdotonta ottaa kantaa imeytyksen yksityiskohtiin. Tämä vaarantaa asianosaisten oikeusturvaa. Hakemusta tulisi täydentää ainakin siten, että 1) virtausyhteydet selvitettäisiin koeimeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välille asennettavan havaintoputkiverkoston avulla, 2) alueen pohjavesiolosuhteet, purkautumisalueet ja yksityiskaivot selvitettäisiin luotettavasti ja laadittaisiin yksityiskohtainen seurantaohjelma Kinnalan vedenottamon valumaalueella, 3) kokeiden tarkkailuohjelmaa täydennettäisiin siten, että vedenpintoja seurattaisiin havaintoputkista imeytyskokeiden aikana, ja 4) laadittaisiin Kinnalan vedenottamon toiminnan keskeytymisen varalta varautumissuunnitelma ennen imeytyskokeiden suorittamista. - Tutkimusaineistoa ei pyynnöistä huolimatta ole toimitettu edes viranomaisille. Yhtiö tulee velvoittaa luovuttamaan tutkimustensa aineisto kaikilta osin, ja aineisto tulee olla myös asianosaisten käytössä. Tätä tukee oikeusturvaan liittyvien seikkojen ohella vesiasetuksen 43, joka edellyttää, että suunnitelma on laadittava siten, että se voidaan tarkastaa. 3) AA (Eerola RN:o 1:87, Taustiala, Pälkäne) on muistutuksessaan vaatinut muun muassa, että Tavase Oy:n tutkimuslupahakemus tulee hylätä puutteellisena, koska veden virtauksista, maan vettymisestä tai ympäristömuutoksista ei ole esitetty mitään arviota, selvitystä tai tutkimussuunnitelmaa ja koska hakijayhtiö on kytkenyt KHO:n vahvistaman tutkimusluvan nyt haettavana olevaan tutkimuslupaan. Pyyntö töidenaloittamisluvasta ennen päätöksen lainvoimaisuutta tulee hylätä perusteettomana. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että Tavase Oy tulee velvoittaa suorittamaan alueella ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ennen tutkimusluvan myöntämistä, velvoittaa maksamaan vesiliittymä muistuttajan tilalle sekä lisäksi kaikki omakustannushinnan ylittävät kustannukset, jotka aiheutuvat kunnan veden käytöstä. Tavase Oy ei saa asentaa tutkimusputkea nro 389 keskelle maatalouteen tarkoitettua peltoa muistuttajan kiinteistöllä. Mikäli tutkimuslupa myönnetään joko kokonaan tai osittain, tulee Tavase Oy velvoittaa korvaamaan täysimääräisesti maataloudelle aiheutuneet haitat tutkimuspäivästä eteenpäin sekä velvoittaa maksamaan kunnalle mahdollisesta vedenkäytöstä kaikki omakustannushinnan ylittävät kustannukset. Hakemus on ympäristönsuojelulain ja vesilain vastainen, koska lupa edesauttaa hanketta, joka uhkaa alueen luontaista pohjavettä. Pe-

9 9 rustelut töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta eivät täytä vesilain 2 luvun 26 :ssä esitettyjä vaatimuksia. 4) BB (Pihlaja RN:o 1:15, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut hakemuksen ja töiden aloittamislupaa koskevan pyynnön hylkäämistä. Tavase Oy ja sen konsultit tulee velvoittaa käyttämään sellaisia kartastoja, joista näkyvät alueen korkeuskäyrät merkintöineen. Tavase Oy:n käyttämä kalliopintakartta on virheellinen. Tutkimuslupaa ei tule myöntää ilman alueella suoritettavaa YVA-menettelyä tutkimusten mahdollisten laaja-alaisten ja merkittävien haittojen vuoksi. Tutkimuslupahakemuksen puutteellisuudet ja virheellisyydet tulee korjata ja järjestää uusi kuuleminen, koska päätöksen perustaksi nyt jätetyt asiakirjat eivät ole yksiselitteisiä. Hakemuksen liitteenä ei ole tutkimussuunnitelmaa tai seurantasuunnitelmaa. Koeimeytys on virheellisesti toteutettu, ja se aiheuttaa alueelle aikaisempaa enemmän haittoja. Hakijayhtiö aikoo lisäksi sadetusimeytyksen osalta rikkoa omaa tutkimussuunnitelmaansa. Kaivoimeytyksellä pumpataan järvivettä sellaisenaan alueen luontaiseen pohjaveteen tekopohjavesilaitoksen valmistuttua, eikä tällaiselle toiminnalle tule myöntää tutkimuslupaa. Mikäli tutkimuslupa myönnetään joko kokonaan tai osittain, ja yhtiö osoittautuu taloudellisesti maksukyvyttömäksi, Tavase Oy tulee velvoittaa ottamaan hankealueelle täysarvovakuutus käsittäen alueen kiinteistöt, luonnon, ihmiset sekä heidän kiinteä omaisuutensa ja elinkeinonsa. Vaihtoehtoisesti yhtiö tulee velvoittaa panttaamaan alueen yli 100 kiinteistöä varten 50 miljoonaa euroa puolueettomalle taholle korvausten maksamista varten koeimeytysten aiheuttamista todetuista haitoista. Tutkimuslupahakemus ei täytä Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksia ympäristön haittojen pienentämisestä ja mallinnuksen parantamisesta. Olemassa oleva YVA-arviointi vuodelta 2003 poikkeaa keskeiseltä osin nyt haettavana olevasta hankkeesta sekä veden imeytyksen että Pälkäneen imeytysalueen 4 osalta. Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos ei ole yleisen edun vaatima. Ympäristölupaviraston on poistettava päätöksenteon perusteista ne asiakirjat, jotka Tavase Oy tai sen konsultit ovat toimittaneet lukuunottamatta niitä asiakirjoja, jotka ovat olleet julkisesti nähtävinä. 5) CC (Saukkola RN:o 1:12, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut tutkimuslupahakemuksen hylkäämistä. Haettavana oleva lupa on uusi hakemusasia, eikä sitä voi kytkeä aiempaan KHO:n vahvistamaan tutkimuslupaan miltään osin. Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos ei ole yleisen edun vaatima hanke. Yhtiö suunnittelee pumppaavansa epäpuhdasta järvivettä pohjaveteen saakka ulottuviin kaivoihin vastoin vesilain pohjavesien pilaamiskieltoa. Hakemus on epätäsmällinen, eikä sen perusteella tutkimuslupaa tule myöntää, etenkään ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

10 10 6) DD (Jukola RN:o 1:352, Onkkaala, Pälkäne) on vaatinut lupahakemuksen ja töiden aloittamislupaa koskevan pyynnön hylkäämistä. Hakemus on puutteellinen muun muassa siksi, että hakemuksesta ei ilmene, onko tarkoitus korvata voimassa oleva tutkimuslupa, muuttaa vanhaa vai aikooko hakija noudattaa niitä molempia yhtä aikaa, sekä siksi, että suunnitelman vaikutusarvio on olematon ja puutteellinen. Hakijan olisi täydennettävä hakemustaan, jonka jälkeen asianosaisia tulisi kuulla uudestaan. Luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä muun muassa siksi, että kaivoimeytyksestä menetelmänä Suomessa ei ole tarpeeksi kokemuksia. Lupaa aloittaa tutkimukset ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ei tule myöntää, koska tekopohjavesiasia on ollut vireillä jo 10 vuotta ilman, että edes tutkimuksia olisi päästy suorittamaan, joten töiden kiireellistä aloittamista ei voida pitää tärkeänä. 7) EE (Terola RN:o 1:353, Onkkaala, Pälkäne) on todennut muistutuksessaan, ettei tutkimuksissa ole mitenkään selvitetty imeytysalueille tai imeytyskaivoihin pumpattavan veden vaikutusta luonnollisen pohjaveden muodostukseen. Hankkeella pilataan Kangasalan ja Pälkäneen harjualue ja sen luonnollinen pohjavesi. 8) FF (Rauduskoivu RN:o 1:10, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut lupahakemuksen ja töiden aloittamislupaa koskevan pyynnön hylkäämistä. Lupahakemuksen virheellisyyksien ja puutteellisuuksien vuoksi tulisi järjestää uusi kuuleminen. Mikäli lupa myönnetään, tulee hakijan ottaa täysarvovakuutus tai tallettaa takuusumma vahingonkorvauksia varten. Muistuttaja on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti: - Hakemusasiakirjat ovat puutteelliset, ristiriitaiset ja harhaanjohtavat. - Haettua lupaa ei voi kytkeä miltään osin KHO:n vahvistamaan tutkimuslupaan. - Hakemus ei täytä Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossaan edellyttämiä jatkotutkimusten vaatimuksia. - Hakemuksen perusteena ei voi käyttää YVA-arviointia vuodelta 2003, koska hanke poikkeaa oleellisesti siitä. - Hankkeessa aiotaan imeyttää vettä lähellä Natura-aluetta ja asutus- ja teollisuusalueita. - Intressivertailun perusteella hanke ei ole yleisen edun vaatima. - Hakijayhtiö rajoittaa päätösasiakirjojen julkisuutta, mikä loukkaa yksilön oikeusturvaa.

11 11 9) GG (Mällinoja RN:o 1:3, Mällinoja, Pälkäne ja Peltola RN:o 1:356, Onkkaala, Pälkäne) on vaatinut hakemuksen ja töiden aloittamislupaa koskevan pyynnön hylkäämistä. Lupahakemus olisi käsiteltävä omana hakemuksenaan eikä hakemuksessa saisi käyttää hyväksi yhtiön aiempia hakemuksia tai niiden tarkoittamille hankkeille myönnettyjä lupia, koska kyse on oleellisesti muuttuneesta hankkeesta. Tavase Oy:n tutkijoilla ei ole kokemusta kaivoimeytyksen erityisvaatimuksista, eikä tällaisen kokeilun tuomista asutun alueen ympärille, stabiliteetiltaan herkille rinnealueille sekä Natura- ja peltoalueiden lähelle tule hyväksyä. Tavase Oy ei ole esittänyt hakemuksessaan niitä perusteita, joilla se pitää hanketta yleisen edun vaatimana ja sitä, että siitä saatava hyöty on haittoja ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Ympäristölupaviraston on pyydettävä päätöksensä tueksi ja perustaksi muun muassa veden riittävyyttä, veden laatua ja kustannuksia koskevat selvitykset ennen päätöksen tekemistä sekä tutkittava tekopohjavesilaitoksen rakentamisen edellytykset hankesuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella sekä tutkittava, täyttävätkö ne lain asettamat vaatimukset. Lisäksi on tutkittava, onko tutkimushankkeesta saatava hyöty aiheutuvia haittoja suurempi. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä ja käsiteltävä uudelleen, koska aiemmasta arviointimenettelystä on hankkeessa tehtyjen useiden muutosten seurauksena tullut oleellisesti puutteellinen. Ympäristölupaviraston ei tule antaa lupaa hakemuksen mukaiselle kaavoitetuille alueille sijoittuvalle laitostoiminnalle tai sitä edesauttamaan tarkoitetulle tutkimushankkeelle, joka heikentää merkittävästi kunnan kehittymistä ja sen taloudellista asemaa. Hakemussuunnitelma poikkeaa oleellisesti yhtiön aiemmista lupakäsittelyssä olleista suunnitelmista sijaintinsa, kokonsa ja imeytystavan muutoksen puolesta. Suunnitelmaa ei voida käsitellä ja hyväksyä yksinomaan tutkimusten imeytyskokeen järjestelynä, koska muutos aikaisempiin tutkimuslupiin on merkittävä. Haitat ja vahingot lisääntyvät ja/tai muuttuvat nykyisillä ja/tai uusilla alueilla. Arviointia näistä haitallisista vaikutuksista ei suunnitelmassa ole esitetty, vaikka haittojen huomattava muutos sitä edellyttäisi. Kiinteistöjen huomattava arvon aleneminen on otettava huomioon korvauksissa ja hankkeen taloudellisuutta ja hyötyä vertailtaessa. Kaivoimeytyksen vaikutuksista pohjaveteen ei ole tehty selvitystä. Alueella on luontaista pohjavettä, ja vesilaissa on kielletty antamasta lupaa toiminnalle, joka uhkaa luontaisen pohjaveden laatua tai määrää. Koekaivojen rakentaminen vahingoittaisi aluetta huomattavasti enemmän kuin hakemuksen arviossa on esitetty. Ympäristölupaviraston ei tule hyväksyä tutkimuslupaa, koska tutkimukset on esitetty suunnitelmassa puutteellisesti, harhaanjohtavasti ja sekavasti. Vastineen antamiseen vaadittavia oleellisia seikkoja ei ole esitetty, eikä niitä ole Tavase Oy:ltä saatavissa. Hakijan arviot aiheutuvista haitoista ja vahingoista ovat merkityksettömiä, koska sen esittämät arviot ovat virheellisiä. Vastoin hakijayhtiön käsitystä

12 12 tutkimukset aiheuttaisivat pysyviä haittoja luonnolle ja myös pohjaveden muuttuminen tai pilaantuminen olisi todennäköistä. Hakemuksen mukaisissa tutkimuksissa käytettäisiin uutta imeytystekniikkaa, jonka toimivuudesta ei ole tietoa ja josta voisi seurata vakavia haitallisia ympäristövahinkoja, mistä puolestaan aiheutuisi suuria taloudellisia menetyksiä ja seuraamuksia sekä erilaisia ja eriasteisia riskejä. Ympäristölupaviraston tulee määrätä hakijayhtiö korvaamaan aiheuttamansa vahingot, haitat ja edunmenetykset lain mukaisesti sekä velvoittaa yhtiö hakemaan ensisijaisesti valtiontakausta tai toissijaisesti määrätä se asettamaan 5 miljoonan euron vakuustalletus. Hakemuksesta puuttuu lupahakemuksen tarkoittamaa hanketta koskeva tarkkailusuunnitelma. Vanha suunnitelma ei sovellu koskemaan uutta hanke- ja imeytysaluetta. Hakemuksen käsittely tulee keskeyttää, kunnes asiakirjat on saatu yksiselitteisiksi ja sellaisiksi, etteivät ne ole ristiriidassa vanhojen hakemusten kanssa. 10) HH (Joenkallio II RN:o 4:8, Onkkaala, Pälkäne) ja II (Etukulma RN:o 1:57, Taustiala, Pälkäne) ovat vaatineet yhteisessä muistutuksessaan muun muassa, ettei lupia lisätutkimuksille tule käsitellä ennen kuin tähän mennessä suoritettujen tutkimusten tuloksiin on asianosaisilla ollut mahdollisuus tutustua. Tavase Oy:n suunnittelemat kaivoimeytyskokeet ovat hallitsemattomia ottaen huomioon yhtiön osaamisen ja Syrjänharjun hankealueen vaikeat ympäristöolosuhteet, eikä kokeille tule myöntää lupaa ennen kuin yhtiö on esittänyt tarkemmat ja täydellisemmät tiedot imeytysmenetelmästä ja imeytysten suorittamisesta ja vaikutuksista. Töidenaloittamislupaa ei tule myöntää. 11) JJ (Kalliorinne RN:o 4:65, Tommola, Pälkäne) on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä muun muassa sillä perusteella, että hakemus on ristiriitainen, ylimalkainen ja väärää tietoa antava. Kaivoimeytys on menetelmänä uusi, ja siitä on hyvin vähän käyttökokemuksia maailmanlaajuisesti. Kaivoimeytys vaatii uuden YVAmenettelyn ja uuden lupahakemuksen. Hankkeen kaivoimeytyksessä imeytetään epäpuhdasta järvivettä pohjaveteen, mikä aiheuttaa ympäristöriskejä ja on vastoin vesilain pohjaveden pilaamiskieltoa. Kinnalan pohjavedenottamon ja sadetusalueen välillä ei ole vastoin hakijan alun perin väittämää suojaavaa kallioseinämää. Hanke ei ole tarpeellinen, koska Tampereen ja Valkeakosken seuduilla on vedenhankinta jo ennestään järjestetty tyydyttävällä tavalla. Hanke vaarantaa Vehoniemen Isokankaan alueen vedenlaadun. Hakijayhtiöllä ei ole varoja korvata aiheutuvia vahinkoja, eikä yhtiön hyväksi ole olemassa takausta. Ympäristölupaviraston tulisi selvittää yhtiön vakavaraisuus. Hankkeen suunnittelusta vastaavilla yhtiöillä on epäsopivia kytköksiä hakijayhtiöön. 12) KK (Kankilanmetsä RN:o 3:40, Onkkaala, Pälkäne) on ilmoittanut vastustavansa hanketta. Hakemussuunnitelman mukaan havaintoputki nro 392 tulisi hänen omistamansa kiinteistön alueelle. Tutki-

13 13 mushanke ja jo tutkimusvaiheessa tapahtuvat muutokset pohjavesioloissa vaarantavat hänen kiinteistöllään kasvavien suojeltujen uhanalaisten paahderinnekasvien ja lisäksi hyönteisten elinolot. Kaivoimeytys saattaa pilata alueen pohjaveden. 13) LL (Etukulma RN:o 1:57, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut, että hakemus ja töidenaloittamislupaa koskeva pyyntö tulee hylätä. Hakemus on puutteellinen, ristiriitainen ja perusteeton. Korvauksia varten tulee yhtiön hankkia valtion takaus tai tallettaa 10 miljoonan euron vakuus. Yhtiö tulee velvoittaa suorittamaan uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely, koska uusi imeytysalue sijaitsee Pälkäneen kunnan kaavoitetun asuntoalueen välittömässä läheisyydessä. Muistuttaja on perustellut vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti: Lupahakemuksen allekirjoittajalla ei ole ollut yhtiön nimenkirjoitusoikeutta. Yhtiön tutkimussuunnitelmassaan esittämät kartat ovat vanhoja, virheellisiä ja ristiriitaisia. Yhtiö ei ole ottanut huomioon, että imeytysalueella on erivahvuisia päällekkäisiä savikerrostumia, eikä yhtiö ole osoittanut hallitsevansa koeimeytystä. Imeytyksestä aiheutuu kiinteistöille ja ihmisille kohtuutonta haittaa. Yhtiön hakema tutkimuslupa edesauttaa hanketta, joka uhkaa alueen luontaista pohjavettä, joten hakemus on vesilain 1 luvun 16 :n, ympäristönsuojelulain 8 :n ja EU-direktiivin 2006/118/EY vastainen. Yhtiön perustelut töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta eivät täytä vesilain 2 luvun 26 :ä. Tutkimushanke on epämääräinen, eikä olojen ennallistaminen ole mahdollista, jos lupa evätään. Vuonna 2003 tehty YVA-menettely poikkeaa keskeiseltä osin uudesta hankkeesta sekä veden imeytyksen että Pälkäneen imeytysalueen 4 osalta. Kyseistä ympäristövaikutusten arviointia ei voi käyttää uuden lupahakemuksen perusteena. 14) MM (Veikkola RN:o 1:139 ja Lisäveikkola RN:o 1:140, Kuuliala, Pälkäne) on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin LL kohdassa 13). HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on toimittanut selityksensä ympäristölupavirastoon ja samassa yhteydessä täydentänyt hakemustaan. Tavase Oy on pyytänyt, että ympäristölupaviraston päätöksessä asetetaan myös tutkimuskaivojen osalta lupamääräys, jonka perusteella tutkimuskaivot voivat sijaita kiinteistöillä siihen saakka, kunnes ympäristölupavirastossa vireillä olevaan Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen (LSY Y-282) on saatu lainvoimainen päätös. Kaivojen käyttäminen on todennäköisesti tarpeellista myös myöhemmissä tutkimuksissa ja varsinaisen tekopohjavesilaitoksen käytön yhteydessä.

14 14 Lisäksi Tavase Oy on pyytänyt, että ympäristölupavirasto antaa tutkimusten tarkkailusta tarvittavat lupamääräykset. Tältä osin Tavase Oy on viitannut lainvoimaisen ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräykseen nro 4, jossa tarkoitetun tarkkailusuunnitelman Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Tavase Oy on vastannut muistutuksissa esitettyihin seikkoihin seuraavasti. Muistutuksissa on merkittävä määrä kannanottoja, jotka liittyvät jo lainvoimaisesti ratkaistuihin väitteisiin tai vasta varsinaista tekopohjavesihanketta koskeviin myöhempiin prosesseihin. Tutkimushanke ja hakemuksen suhde jo myönnettyihin tutkimuslupiin Tutkimuksissa noudatetaan lainvoimaisen ympäristölupaviraston päätöksen mukaista tutkimussuunnitelmaa lukuun ottamatta imeytysaluetta ja kaivoimeytyskoetta. Imeytyskoe suoritetaan pumppaamalla muodostuman omaa pohjavettä kahdesta koekaivosta ja johtamalla se siirtolinjaa pitkin imeytysalueelle. Uuden vedenottokaivon K4 kapasiteetti selvitetään kokeella, tavoitteena on m 3 /d:n tuotto. Kyse on kierrätyskokeesta eli esimerkiksi järvivettä ei kokeessa käytetä. Imeytys tehdään osin sadetuksena ja osin kaivoilla (2 3 kpl). Imeytyskaivojen kapasiteetti selvitetään kokeella ja alustavan arvion perusteella yhden kaivon kautta voidaan imeyttää m 3 /d. Kaivoimeytysmahdollisuuden selvittäminen on tärkeää, koska kaivoimeytyksen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja virkistyskäyttöön jäävät vähäisemmiksi sadetusimeytykseen verrattuna. Kaivoimeytyksen edut ja imeytyskaivojen tekemisen aiheuttamat ympäristövaikutukset Kaivoimeytyksellä vesi imeytetään maanpinnan alapuolelle, jolloin ei synny sadetukseen liittyviä mahdollisia kasvillisuusmuutoksia. Imeytyskaivon tilan tarve on pieni ja maisemalliset haitat vähäisiä ja tarvittaessa kaivon rakentaminen on ennallistettavissa. Kaivoimeytyksestä on saatu hyviä käyttökokemuksia. Vaatimus uuden YVA-menettelyn käynnistämisestä Imeytysalueen tarkentaminen ei edellytä uutta YVA-menettelyä. Tarkennetun imeytysalueen kasvillisuus on kartoitettu vuonna YVA-menettelyssä selvitettiin imeytys- ja kaivoalueiden ja niiden lähiympäristön lintulajistoa. Imeytysalueella lajisto oli tavanomaista metsälajistoa, eikä laajennusosalla linnusto tästä merkittävästi poikkea. Lisäksi YVA-menettelyssä selvitettiin imeytysalueen hyönteislajisto, eikä tällöin lajistosta tavattu harvinaisia tai uhanalaisia harjulajeja. Alueen todettiin olevan hyönteislajistoltaan vähäarvoinen. Tämä todennäköisesti koskee myös laajennusosaa. Uuden YVAmenettelyn käynnistämiselle ei ole tarvetta, vaan aiempi menettely on täysin riittävä. Tutkimusluvan myöntäminen tai tutkimusten täy-

15 15 dentäminen eivät edellytä uutta YVA-menettelyä, eikä vaatimukselle uudesta menettelystä siten ole perusteita. Esitetyt riskit Taustialan asuinalueelle Sadetusputkisto sijoitetaan siten, että imeytys kohdistuu alueelle, johon lupaa haetaan. Mikäli lammikoitumista tapahtuu, imeytys kyseiselle alueelle keskeytetään. Imeytysalueella ei ole aiemmissa tutkimuksissa todettu päällekkäisiä savikerroksia. Tutkimuksissa alueelle tehdään lisäkairauksia ja pisteisiin asennetaan läpinäkyvät havaintoputket. Kairauksissa otetaan maanäytteitä 1 2 m:n välein ja havaintoputket videokuvataan. Olemassa olevien tietojen perusteella pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus Taustialan alueella on m. Pohjaveden pinnan nousu oli aiemmassa kokeessa 1,5 2 m (tuotto m 3 /d). Tavase Oy:n käsityksen mukaan pohjaveden pinnan nousu ei nyt suoritettavassa kokeessa (tuotto m 3 /d) voi vaikuttaa haitallisesti Taustialan alueen kiinteistöihin. BB esittää muistutuksessaan, että aiemmin tehdyn imeytyskokeen yhteydessä muistuttajan talon takapihalla oli voimakasta vedenvirtausta, joka kuljetti maa-aineksia. Aiemmin tehdyn imeytyskokeen aikana ei ole raportoitu tällaisesta veden virtauksesta. Imeytyskokeeseen osallistuneet henkilöt eivät ole kuulleet selostetusta tapahtumasta. Vaikutukset Kinnalan vedenottamoon ja kalliokynnys Hakemuksessa tarkoitetulla koeimeytysalueella kallion pinta ( m) on selvästi alempana kuin aiempi koealue. Kalliokynnys on korkeimmillaan tasolla m. Imeytysalueella ja kalliokynnyksen kohdalla kallion pinta on pohjavesipinnan yläpuolella. Kalliokynnys toimii vedenjakajana. Luonnollinen pohjaveden virtaus suuntautuu imeytysalueen eteläpuolelta kaakkoon ja Kinnalan puolella kynnystä pohjavesi virtaa lounaaseen. Edellisen imeytyskokeen aikana Kinnalan vedenottamon ja imeytysalueen välisellä alueella seurattiin pohjaveden pintoja kuudessa havaintopisteessä, eikä koeimeytyksellä todettu olevan vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen. Kinnalan vedenottamon ylläpitäjä ei myöskään raportoinut minkäänlaisista muutoksista, joita imeytyskoe olisi aiheuttanut laitokselle. Nyt tehtävässä imeytyskokeessa havaintoputkiverkosto on kattavampi, ja mahdolliset vaikutukset Kinnalan vedenottamon suuntaan, pohjavedenpinnan kohoaminen tai merkkiainepitoisuus, voidaan todentaa entistä varmemmin. Esitetyn laajennusalueen imeytysmahdollisuuksien selvittäminen on tärkeää. Kallion asema laajennusalueella on selvästi aiempaa koealuetta alempana. Tämän seurauksena kalliokynnys Kinnalan suun-

16 16 taan entisestään suurenee. Imeytetty vesi ei voi virrata Kinnalan vedenottamolle. Tutkimusohjelma ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Tutkimukset tehdään siten, kuin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään vahvistamassa imeytys- ja merkkiainekoetta koskevassa lupahakemuksessa on esitetty. Tutkimuksia ennen yhtiö toimittaa ympäristökeskukselle tarkemman suunnitelman pohjaveden pumppaamisesta ja koeimeytyksestä. Tavase Oy pyytää, että tarkkailusta annettaisiin tarvittavat lupamääräykset ympäristölupaviraston päätöksessä ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämän mukaisesti. Lisäykset tarkkailuun ovat perusteltuja ja riittävät huomioimaan imeytysalueen muutosta ja kaivoimeytystä koskevat ympäristövaikutukset. Vahinkojen korvaaminen ja vakuudet Tavase Oy ennakoi, ettei tutkimushankkeesta aiheudu korvattavia vahinkoja putkien ja kaivojen asentamisen aiheuttamien metsävaurioiden lisäksi. Hakemussuunnitelmassa Tavase Oy on todennut, että kaikki vahingot korvataan täysimääräisenä. Ympäristölupaviraston päätöksessä Tavase Oy:lle on asetettu käyttö- ja vahingonkorvauksia koskeva lupamääräys, ja samansisältöinen lupamääräys voitaisiin ottaa koskemaan tässä asiassa kyseessä olevia tutkimuksia. Vakuuksien tai takuiden asettaminen ei ole tarpeellista huomioiden tutkimusten vaikutukset. Aiemmassakaan tutkimuslupa-asiassa niitä ei edellytetty lukuun ottamatta töiden aloittamista koskevaa vakuutta. Väite hakijan toimenpiteiden kaavamääräysten vastaisuudesta Muistuksissa esitetty yleiskaava ja siinä olevat merkinnät ovat Kirkonseudun osayleiskaavan luonnosversiosta, jonka laatiminen on aikanaan keskeytetty. Imeytysalueita ei ole näin ollen suunniteltu kaavoissa merkityille asuntoalueille. Uusi imeytysalue sijaitsee osittain voimassa olevan Isokangas- Kollola osayleiskaavan alueella. Myös vanha imeytysalue sijaitsee osayleiskaava-alueella. Näillä alueilla on MY -aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja s11 -aluetta (arvokkaan luontoympäristön alue). Esitetyt tutkimukset ja toimenpiteet eivät ole kaavamääräysten vastaisia, koska ne eivät ole alueella kiellettyjä toimenpiteitä eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa rakentamista.

17 17 Tekopohjavesihanke on merkitty aluetta koskevaan maakuntakaavaan, eikä siten ole ristiriidassa sen kanssa. Hankkeella ei vaaranneta alueen pohjavettä. Puutteelliset kartat Tavase Oy:n käyttämä karttapohja on Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, joka on ajantasainen. Kaikissa hakemuksen liitekartoissa on esitetty korkeuskäyrät, mutta kopioitaessa karttoja edelleen niiden näkyminen on saattanut heikentyä. GG esittää muistutuksessaan, että tutkimusputki nro 389 tulisi keskelle peltoa, mikä aiheuttaisi merkittävää haittaa. Pohjaveden havaintoputkien paikat ovat alustavia ja paikat määritetään tarkemmin maastossa. Vaatimus virtausmallin esittämisestä Tavase Oy päivittää pohjaveden virtausmallin hakemussuunnitelmassa esitettyjen tutkimusten jälkeen. Tutkimukset suoritetaan nimenomaan, että päivitetty virtausmalli voidaan laatia. Töidenaloittamislupa Vaasan hallinto-oikeus on lainvoimaisella päätöksellä myöntänyt tutkimusluvan aiemmin haetuille tutkimuksille. Hallinto-oikeus on korostanut, että tutkimusten tarkoituksena on pitkäaikaisen ja yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta merkittävän hankkeen valmistelu ja siksi hakijalla on perusteltu syy tutkimushankkeen kiireelliselle aloittamiselle osana laajaa ja useita kuntia palvelevaa vesihuoltohanketta. Hallinto-oikeus on myös katsonut, että töiden aloittaminen ei aiheuta haittaa muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja olot voidaan olennaisilta osin tarvittaessa palauttaa entisen veroisiksi. Tarkennetulla imeytysalueella suunniteltaviksi toteutettaviin toimenpiteisiin pätevät edellä mainitut perusteet, ja siten töiden aloittamislupa tulee myöntää. Tutkimustietojen antaminen Kokeen aikana kerran kuukaudessa laaditaan raportti, joka toimitetaan tiedoksi Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailun loppuraportti laaditaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua jälkiseurannan päättymisestä. Loppuraporttiin kootaan kaikki kokeen aikainen sekä kokeen jälkeen saatu tarkkailutieto ja tulokset analysoidaan. Loppuraportti toimitetaan Pälkäneen kunnalle. Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle toimitetaan väliraportti, kuukausittainen raportti ja loppuraportti.

18 18 Yleisölle tarkoitettujen raporttien valmistuttua ne ovat saatavissa Tavase Oy:n verkkosivuilta. Tavase Oy:n selitys eräisiin muihin muistutuksissa esitettyihin väitteisiin NN:llä on ollut Tavase Oy:n valtuutus allekirjoittaa hakemussuunnitelma, joten hakemusta ei tule jättää tutkimatta sillä perusteella. Imeytysalue on kirjoitusvirheen vuoksi numeroitu virheellisesti hakemuksessa imeytysalueeksi 3, kun oikea imeytysalue on 4. KK:n kiinteistöllä sijaitsee uhanalaisten paahderinnekasvilajien suojeluhanke. KK katsoo, että hanke vaarantaa herkkien paahderinnekasvien ja hyönteisten elinolot ja että hanke myös vaarantaa luonnollisen pohjaveden kauttaaltaan jo tutkimusten vuoksi. Imeytysalueen siirrolla ei ole vaikutusta paahderinteen kasvillisuuteen. Alue sijaitsee vedenottokaivojen lounaispuolella noin 0,5 km:n etäisyydellä. Kaivoalueella pohjavedenpinta on 30 m:n syvyydellä maanpinnasta, paahderinteen alueella pohjavesi on m:n syvyydellä maanpinnasta. Muutokset pohjavedenpinnan asemassa eivät vaikuta alueen kasvillisuuteen tai eläimistöön. Kasvillisuus saa vetensä maaperän pintaosasta, ei pohjaveden pinnasta m:n syvyydeltä. Pälkäneen kunta toteaa, että hakemuksessa ei ole otettu kantaa muutoksien vaikutuksiin Keiniänrannan tervaleppäkorpeen. Tutkittavan alueen siirrolla (noin 150 m) ei ole merkitystä tervaleppäkorpeen, joka sijaitsee noin 1,6 km:n päässä imeytysalueesta kaakkoon. GG katsoo muistutuksessaan, että kaivo nro 367 sijaitsee alueella, josta vesi voi virrata Kinnalan pohjavesikaivoille. Kyseessä on väärinkäsitys. Pisteeseen 367 asennetaan havaintoputki, ei koekaivoa. Muistutuksissa on esitetty, että uusien havaintoputkien verkosto ei sisällä havaintoputkien rakentamista imeytysalueen ja Kinnalan vedenottamon välille. Imeytysalueen ja Kinnalan välille on asennettu kolme havaintoputkea vuonna Aiemmin alueelle on asennettu kuusi havaintoputkea. Tavase Oy on keskustellut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa ainoastaan luvantarpeesta imeytysalueen muutoksen osalta. Tältä osin Tavase Oy viittaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausuntoon asiassa. Ympäristökeskus ei ole estynyt toimimaan asiassa.

19 19 ASIANOSAISTEN KUULEMINEN HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSEN JOHDOSTA Kaivoimeytysalueiden omistajille, Pälkäneen kunnalle ja Vesa Eerolalle on varattu tilaisuus muistutusten ja vaatimusten esittämiseen Tavase Oy:n hakemuksen täydennyksen johdosta. 15) Pälkäneen kunta on ilmoittanut vastustavansa ehdottomasti Tavase Oy:n pyyntöä tutkimuskaivojen pysyttämisen jatkamiseksi sekä esittänyt seuraavat vaatimukset: - Pälkäneen kunnalle on suoritettava asianmukainen haittakorvaus, mikäli tutkimuskaivot saavat sijaita kiinteistöillä kunnes tekopohjavesihanketta koskevaan päätökseen on saatu lainvoimainen päätös, ja Tavase Oy on velvoitettava korvaamaan kunnalle se vahinko, mikä kaivojen johdosta voisi aiheutua. - Jos hakemukseen suostutaan, kaivojen osalta on annettava tarkat lupamääräykset esimerkiksi ilkivallan varalta. - Lupa ei missään tapauksessa saa koskea esimerkiksi imeytysalueen kaivoja. - Lupa ei missään tapauksessa saa johtaa siihen, että sitä käytettäisiin esimerkiksi intressivertailun perusteena tekopohjavesihankkeen lupaa harkittaessa. Pälkäneen kunta on perustellut vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti. Kaivoihin saatettaisiin johtaa tai niihin saattaisi joutua esimerkiksi ilkivallan johdosta pohjavettä tai maaperää saastuttavia aineita, joiden selvittämisestä tai puhdistamisesta Pälkäneen kunta saattaisi joutua vastuuseen. Ilkivallan uhka on todellinen, koska erääseen Tavase Oy:n havaintoputkeen on johdettu ilkivaltaisesti muun muassa tolueenia ja sakokaivolietettä. Jos pohjavettä pilaavia tai maaperää saastuttavia aineita johdettaisiin tai niitä joutuisi tutkimuskaivoihin, mittavien vahinkojen riski olisi huomattavan suuri. Tavase Oy:llä on ankara vastuu tutkimuskaivojen suojaamisesta siten, että mahdollinen ilkivalta tai saastuttavien aineiden pääsy kaivoon estetään. Tavase Oy on velvoitettava korvaamaan Pälkäneen kunnalle se vahinko, mikä kaivoista kunnalle saattaisi aiheutua. Tutkimuskaivot aiheuttavat myös kunnan kiinteistönhoidolle ja lumen auraukselle haittaa, josta myös on määrättävä haittakorvaus kunnalle. Mahdollisten lupamääräysten osalta ilkivallan mahdollisuus ja kaivojen tuottama ylimääräinen ympäristöriski on otettava huomioon. 16) GG, 17) BB ja 18) AA ovat kukin erikseen hakemuksen täydennyksen johdosta kirjallisesti vaatineet, että Tavase Oy:n täydentämä hakemus olisi asetettava julkisesti nähtäville Pälkäneen kunnassa tai saatettava se asianosaisten tietoon henkilökohtaisesti. Asianosaisille olisi annettava mahdollisuus tutustua täydennettyyn hakemukseen ja

20 20 taattava heille oikeus antaa siitä vastineensa ennen lupapäätöksen antamista. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on vireillä Tavase Oy:n tekemä virastoon toimitettu hakemus (LSY-2003-Y-282) Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Kangasalan ja Pälkäneen kunnissa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa antamallaan ja Vaasan hallinto-oikeuden osittain muuttamalla päätöksellä nro 56/2006/4 myönnettyjä tutkimuslupia ja myöntää Tavase Oy:lle luvan tekopohjaveden imeytyskoealueen laajentamiseen imeytysalueella 4, luvan tehdä imeytyskokeita imeytyskaivojen kautta sekä luvan asentaa 3 imeytyskaivoa ja 18 uutta pohjaveden havaintoputkea suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Vehoniemen Isokankaan alueella Pälkäneen kunnassa päivätyn ja myöhemmin täydennetyn hakemussuunnitelman ja sen liitepiirustusten mukaisesti. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä, lupapäätöksessä nro 56/2006/4 annettuja ja Vaasan hallinto-oikeuden muuttamia lupamääräyksiä 1) 3) ja 5) 6) sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Luvan saajan on tarkkailtava tutkimusten vaikutuksia ympäristöön Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailun tulee sisältää myös tämän päätöksen mukaiset uudet pohjaveden havaintoputket. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pälkäneen kunnan ympäristöviranomaiselle ja Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle heti uusien havaintoputkien valmistuttua. 2) Tutkimusten päätyttyä on tutkimusalueet siistittävä ja saatettava muutoinkin asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Pohjaveden havaintoputket saadaan pitää maassa ja koeimeytyskaivot paikallaan siihen saakka, kunnes ympäristölupavirastossa dnro:lla LSY-2003-Y-282 vireillä olevaan Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Tutkimuslaitteet ja -rakennelmat on pidettävä kunnossa ja suojattava ilkivallalta. 3) Tutkimusten aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille kiinteistön omistajille.