Verkkosääntöfoorumi 2/2017

Transkriptio

1 Muistio 1 (8) Verkkosääntöfoorumi 2/2017 Aika Torstai klo 13:00-16:00 Paikka Holiday Inn Messukeskus, Helsinki 1 Tilaisuuden avaus ja verkkosääntöjen ajankohtaiskatsaus Ritva Hirvonen Fingridistä avasi tilaisuuden ja piti ajankohtaiskatsauksen eurooppalaisten verkkosääntöjen ja suuntaviivojen valmistelusta. Alla olevassa kuvassa on esitetty yhteenveto tämänhetkisestä tilanteesta. Seuraavaksi käyttöönottovaiheeseen siirtyvät sähkön siirtoverkon käyttöä koskevat suuntaviivat (System Operation, SO GL), jotka tulevat voimaan Tämän jälkeen voimaantuloa odottavat vielä sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskeva verkkosääntö (Emergency and Restoration, NC ER) sekä tasehallinnan suuntaviivat (Electricity Balancing, EB GL). Arvioidut voimaantuloajat näille ovat tämän vuoden loppu ja ensi vuoden ensimmäinen puolisko (tyypillisesti vuoden sisällä hyväksymisestä). Ajankohtaisia asioita käyttöönottotilanteesta Kapasiteetin jakamisen ja siirtojen hallinnan suuntaviivojen (Capacity Allocation and Congestion Management, CACM GL) käyttöönoton ajankohtaisia asioita ovat mm.: Eurooppalaiset kantaverkonhaltijat ovat yhdessä toimittaneet muokatun ehdotuksen päivänsisäisten markkinoiden avautumis- ja sulkeutumisajankohdista kansallisille viranomaisille hyväksyntää varten. Ehdotuksessa markkinoiden avautumisajankohta on määritelty kapasiteetinlaskenta-aluekohtaisesti. Ehdotuksen mukaan päivänsisäisillä markkinoilla kaupankäynti avattaisiin Pohjoismaissa klo 16 Suomen aikaa. Markkinoiden sulkeutumisajankohta on oletusarvoisesti 60 minuuttia ennen käyttötunnin alkua. Yksittäisillä tarjousalueiden rajoilla kantaverkkoyhtiöt voivat ehdottaa myös lyhyempää sulkeutumisaikaa. Suomen ja Viron välillä ehdotetaan sulkeutumisajaksi 30 minuuttia ennen käyttötuntia. Suomen ja Ruotsin rajoilla sulkeutumisajankohdaksi ehdotetaan 60 minuuttia ennen käyttötuntia. Viranomaiset tekevät päätöksen asiasta viimeistään lokakuussa 2017.

2 Muistio 2 (8) Eurooppalaiset kantaverkonhaltijat ovat yhdessä toimittaneet viranomaisille hyväksyttäväksi ehdotuksen siirtokapasiteetin hinnoittelusta päivänsisäisillä markkinoilla. Ehdotuksessa esitetään yhden koko markkinalle yhteisen huutokaupan järjestämistä päivänsisäisillä markkinoilla. Tämä yhteinen huutokauppa järjestettäisiin edellisenä iltana. Kapasiteetinlaskenta-alueittain olisi lisäksi mahdollista sopia ylimääräisistä huutokaupoista. Esimerkiksi Pohjoismaissa kyseeseen voisi tulla vuorokausimarkkinoiden tulosten selvittyä iltapäivällä järjestettävä ylimääräinen huutokauppa. Siirtokapasiteetin laskentamenetelmää koskeva ehdotus on viimeistelyvaiheessa. Ehdotus on toimitettava viranomaiselle hyväksyntää varten viimeistään Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto vuoden 2017 aikana valmisteltavista Suomea koskevista asioista sekä niihin liittyvistä sidosryhmäkuulemisista. 2 Tasehallinnan suuntaviivat mitä tapahtuu seuraavaksi Jyrki Uusitalo Fingridistä kertoi tasehallinnan suuntaviivojen (EB GL) seuraavista askeleista. Suuntaviivojen sisältö hyväksytty kesäkuussa 2017 ja voimaantuloa odotetaan vuoden kuluessa tästä. Tasehallinnan suuntaviivojen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen markkinapaikka säätöenergialle. Suuntaviivat antavat kantaverkkoyhtiöille mahdollisuuden varata rajasiirtokapasiteettia sähköjärjestelmän tasehallinnan tarpeisiin, jos varaamisen kokonaistaloudellinen hyöty voidaan osoittaa. Toisena tavoitteena on taseselvityksen pääperiaatteiden yhtenäistäminen. Tämä koskee muun muassa tasesähkön hinnoittelua sekä sitä, käytetäänkö kulutukselle ja tuotannolle erillisiä taseita vai siirrytäänkö yhden taseen malliin. Yhden taseen malli ja yksihintajärjestelmä ovat olleet vahvasti esillä keskusteluissa sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa. Tasehallinnan suuntaviivat edellyttävät lisäksi 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönottoa. Lyhyempi taseselvitysjakso vastaa sähköjärjestelmän tämänhetkisiä tarpeita paremmin kuin nykyisin käytössä oleva yhden tunnin mittainen taseselvitysjakso. Pääsääntöisesti EB GL:n edellyttämät uudet periaatteet ja menetelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa suuntaviivojen voimaantulosta. Taseselvitysjakson

3 Muistio 3 (8) pituutta koskevassa asiassa jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus pidentää siirtymäaikaa vuoden 2024 loppuun. Pohjoismaissa kantaverkonhaltijoiden keskuudessa parhaana vaihtoehtona pidetään yhtäaikaista siirtymistä lyhempään taseselvitysjaksoon. Eriaikainen siirtyminen eri maissa on kuitenkin mahdollista riippuen kansallisten viranomaisten päätöksistä. Tasehallinnan suuntaviivat tunnistavat menetelmien kehittämisessä kolme eri tasoa: eurooppalaisen, alueellisen ja kansallisen. Eurooppalaisia asioita ovat mm. markkinapaikkojen kehittäminen manuaalisesti aktivoitaville säätöresursseille sekä automaattisille reserveille. Eurooppalaisilla markkinapaikoilla kaupankäynnin kohteena on säätöenergia. (Säätökapasiteetin hankinnassa kansallinen hankinta on kuitenkin mahdollista.) Alueellisia asioita ovat esimerkiksi kantaverkkoyhtiöiden väliset energiaselvitykset ja rajasiirtokapasiteettien varaamiset. Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöiden on oltava päätöksissään yksimielisiä, koska alueen kantaverkkoyhtiöiden lukumäärä jää alle viiden. Niillä alueilla, jolla kantaverkkoyhtiöitä on vähintään viisi, päätöksistä voidaan äänestää. Tasehallinnan ehtojen määrittely sekä valmistautuminen 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönottoon ovat kansallisia asioita. Lyhyempään taseselvitysjaksoon siirtyminen tarkoittaa muutoksia mm. tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Pohjoismainen tasehallinta tilannekatsaus Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Statnett (SN) ja Svenska kraftnät (Svk) ovat tehneet ehdotuksen uusiksi pohjoismaisen tasehallinnan periaatteiksi. Ehdotus liittyy pääasiassa voimaan tuleviin siirtoverkon käytön suuntaviivoihin (SO GL), mutta siihen on sekoitettu myös EB GL:n alle kuuluvia säätö- ja reservimarkkinoiden sääntöihin liittyviä asioita. Lähtökohtana ovat ensisijaisesti olleet siirtoverkon käyttöön liittyvät SO GL:n vaatimukset. SN:n ja Svk:n ehdottamassa mallissa otettaisiin käyttöön ns. ACE-malli (Area Control Error), jossa säädetään enemmän hinta-aluekohtaisesti kuin nykyisessä mallissa. Teknisestä näkökulmasta sekä nykyisellä että ehdotetulla mallilla tasehallinta saadaan hoidettua. Monet mallin yksityiskohdat ovat ehdotuksessa kuitenkin vielä määrittelemättä, joten mahdollisten muutosten lopulliset vaikutukset ovat epäselviä. Merkittävin ongelma ehdotuksessa on, että toteutuessaan se siirtäisi päätösvallan sekä tasehallinnasta että säätö- ja reservimarkkinoiden sääntöjen kehittämisestä SN:lle ja Svk:lle. Ehdotettu päätöksentekomalli siirtäisi järjestelmävastuun Suomen sähköjärjestelmästä Fingridiltä SN:lle ja Svk:lle, mikä on ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Lisäksi malli on vastoin pohjoismaisen yhteistyön periaatteita. Fingrid ei voi hyväksyä tällaista päätöksentekomallia. SO GL edellyttävät, että Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät yhdessä ehdotuksen pohjoismaisen yhteiskäyttöalueen (synkronialueen) blokkijaosta (LFC Block, Load Frequency Control) neljän kuukauden kuluessa suuntaviivojen voimaantulosta. Tähän

4 Muistio 4 (8) saakka Pohjoismaissa tasehallinta on perustunut taajuuden säätöön pohjoismaisella tasolla ja Pohjoismaat ovat muodostaneet yhden blokin. SN:n ja Svk:n ehdotuksessa uudeksi pohjoismaiseksi tasemalliksi on lähtökohtana, että jatkossakin toimittaisiin yhtenä blokkina. Edellytyksenä kuitenkin on, että Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet ja Fingrid hyväksyvät SN:n ja Svk:n ehdotuksen kokonaisuudessaan päätöksentekomallia myöten. SN ja Svk odottavat Energinetiltä ja Fingridiltä vastausta viimeistään Jos pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt eivät kykene määräajassa toimittamaan yhteistä ehdotusta synkronialueen blokkijaosta hyväksyttäväksi kansallisille viranomaisilleen, niin asia siirtyy ACER:lle (Agency for the Cooperation of Energy Regulators), joka tiedottaa asiasta komissiolle ja ryhtyy komission pyynnöstä selvittämään epäonnistumisen syitä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Saatuaan selvitysten tulokset komissio toteuttaa tarvittavat toimet ehdotusten hyväksymisen mahdollistamiseksi neljän kuukauden määräajassa. Pohjoismaisista viranomaisista asian käsittelyyn osallistuvat kolmen EU:n jäsenvaltion viranomaiset. Norja ei EU:n ulkopuolisena maana osallistu päätöksentekoon. Verkkosääntöjen ja suuntaviivojen toimeenpanossa ei tähän mennessä ole tullut vastaan tilannetta, jossa kantaverkkoyhtiöt eivät olisi kyenneet toimittamaan lainsäädännön edellyttämiä ehdotuksia vaaditulla tavalla ja määräajassa. 3 Käytön verkkosäännöt mitä tietoja tarvitaan ja mihin niitä käytetään Timo Kaukonen Fingridistä kertoi siirtoverkon käytön suuntaviivojen (SO GL) vaatimuksista liittyen tiedonvaihtoon kantaverkkoyhtiöiden ja kantaverkkoon liittyneiden osapuolten välillä. Suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa tiedonvaihdon taso, joka turvaa hyvän käyttövarmuuden ja mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. SO GL määrittelee ne osapuolet, joita vaatimukset koskevat. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden on yhteisesti tehtävä ehdotus tiedonvaihdon periaatteiksi (KORRR, Key Organisational Requirements, Roles and Responsibilities) kuuden kuukauden kuluessa SO GL:n voimaantulosta. Ehdotus tulee sidosryhmille kuultavaksi loka-marraskuussa SO GL:n jaottelee kerättävät tiedot kolmeen kategoriaan: 1) Rakenteelliset tiedot (structural data) naapuriverkkojen, voimalaitosten ja kulutuslaitteistojen nimellisarvot ja muut parametrit staattisten ja dynaamisten verkkomallien tekemiseen ja ylläpitoon kerätään mm. liittymisen yhteydessä, vrt. yleiset liittymisehdot, VJV (voimajärjestelmän järjestelmätekniset vaatimukset) 2) Ajosuunnitelmat (scheduling data) voimalaitosten ajosuunnitelmat seuraaviksi 1-7 päiväksi sekä epäkäytettävyystiedot mm. verkkomallien päivittämiseen, kapasiteetin laskentaan, käyttövarmuustarkasteluihin ja tehon riittävyyden arviointiin

5 Muistio 5 (8) keskeytystiedot käyttövarmuuden ja rajakapasiteettivaikutusten koordinointiin 3) Reaaliaikaiset tiedot (real-time data) reaaliaikaisesti päivittyvät pätö- ja loistehomittaukset sekä tilatiedot käyttövarmuuden ja siirtojen valvontaan ja voimajärjestelmän tilojen määrittämiseen SO GL:n mukaiset tiedonvaihdon uudet vaatimukset koskevat erityisesti suunnitteluvaiheen tietoja. Myös reaaliaikatietojen toimittamisessa voi ilmetä päivitystarpeita. Jatkossa reaaliaikatietojen tulee päivittyä vähintään 1 minuutin välein ja järjestelmäpalveluihin liittyvien tietojen vähintään 10 sekunnin välein. Fingridin nykyinen reaaliaikavaatimus on tietojen päivittyminen vähintään 3 minuutin välein. Yksittäiset kantaverkonhaltijat voivat harkintansa mukaan jättää osan tiedoista keräämättä, jos ne voidaan korvata riittävän hyvillä ennustemalleilla. Fingrid aikoo käyttää tätä poikkeamamahdollisuutta. Tämänhetkisen arvion perusteella tiedonvaihdon lisäystarpeet eivät näytä kovin laajoilta. Fingridin tavoitteena on lisäksi varmistaa, ettei samoja tietoja kerätä useaan kertaan eri tarkoituksia varten sekä julkaista kerättyjen tietojen perusteella markkinatoimijoita palvelevaa informaatiota. 4 Suurjännitteiset tasasähköyhteydet yhteisten eurooppalaisten vaatimusten piiriin Fingridin Antti Kuusela kertoi HVDC verkkosäännön vaatimuksista ja käyttöönoton aikatauluista. Verkkosääntö koskee mm. synkronialueiden välisiä yhteyksiä sekä suuntaajakytkettyjen voimalaitosten (esim. merituulipuistojen) HVDC-liityntöjä. Uudet vaatimukset otettava huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa. Vaatimusten määrä kasvaa nykyisestä. HVDC-järjestelmiltä edellytetään jatkossa myös samankaltaisia toiminnallisuuksia kuin mitä voimalaitoksiltakin edellytetään. Teknisesti vaatimusten toteuttamisen ei pitäisi olla haaste, mutta todentaminen ja dokumentaatio vaativat erityistä huomioimista jo projektien esisuunnitteluvaiheesta lähtien. HVDC verkkosääntö tuli voimaan Verkkosäännön mukaiset uudet vaatimukset on toimitettava Energiavirastolle hyväksyttäväksi viimeistään Kansallisesti uusia vaatimuksia on noudatettava alkaen. 5 Energiavirastossa meneillään olevia hyväksymisprosesseja - tilanne Antti Paananen kertoi Energiavirastossa meneillään olevista hyväksymisprosesseista liittyen eurooppalaisten verkkosääntöjen ja suuntaviivojen toimeenpanoon. Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto CACM suuntaviivoihin liittyvistä keskeneräisistä hyväksymisprosesseista. Muihin verkkosääntöihin ja suuntaviivoihin liittyen Energiavirastossa ei tällä hetkellä ole meneillään keskeneräisiä Suomea koskevia hyväksymisprosesseja.

6 Muistio 6 (8) Asia Vireille Tilanne Art 73(1): All TSO ehdotus pullonkaulatulojen jakamista koskevasta menetelmästä (CID) Käsittely kesken Pyydetty täydennys ehdotukseen ja täydennys toimitettu Asia siirretty ACER:lle päätettäväksi Art 59(1): All TSO ehdotus päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen alkamisajankohdasta ja sulkeutumisajankohdasta (IDCZGT) Art 37(5) ja 37(1): All NEMO ehdotus hintakytkentäalgoritmiksi ja jatkuvan kaupankäynnin täsmäytysalgoritmiksi Art 36(3): All NEMO ehdotus varmistusmenetelmästä 39 ja 52 artikloissa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi Art 37(1): All NEMO ehdotus hintakytkentäalgoritmin ja jatkuvan kaupankäynnin täsmäytysalgoritmin kehittämiseksi asetettavista yleisistä vaatimuksista Art 41(1): All NEMO ehdotus vuorokausimarkkinoiden enimmäis- ja vähimmäishinnoista Art 54(4): All NEMO ehdotus päivän sisäisten markkinoiden enimmäis- ja vähimmäishinnoista Art 40: All NEMO ehdotus vuorokausimarkkinoiden tuotteista Art 53: All NEMO ehdotus päivän sisäisten markkinoiden tuotteista Art 44: TSO ehdotus vuorokausimarkkinoiden varamenettelyiksi Nordic kapasiteetin laskenta-alueella Art 44: TSO ehdotus vuorokausimarkkinoiden varamenettelyiksi Baltic kapasiteetin laskenta-alueella Art 55(3): All TSO ehdotus päivänsisäisen kapasiteetin hinnoittelumenetelmästä (CZIDCP) Käsittely kesken Pyydetty muutosta ehdotukseen ja muutos toimitettu Asia siirretty ACER:lle päätettäväksi, ACER:lla julkinen konsultaatio saakka Asia siirretty ACER:lle päätettäväksi, ACER:lla julkinen konsultaatio saakka Käsittely kesken Käsittely kesken Käsittely kesken

7 Muistio 7 (8) 6 Talvipaketin sähkömarkkinamallin käsittely Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi komission puhtaan energian paketin sähkömarkkinamallin käsittelystä. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu komission aloitteiden käsittelyä EU:ssa. Parlamentin raportöörin (Karinsin) raportti on valmis ja parhaillaan käsittelyssä ovat siinä esitetyt muutosehdotukset. Raportti on peruslinjaltaan hyvin markkinalähtöinen. Eräitä Suomen kannalta kiinnostavia havaintoja ovat mm.: strategisille reserveille tulisi olla muista kapasiteettimekanismeista erillinen käsittely (myös päästörajojen osalta) ROC:eihin (Regional Operational Centre) raportti suhtautuu negatiivisesti 15 minuutin taseselvitysjakso tulisi ottaa käyttöön jo vuonna 2022 Neuvoston energiatyöryhmässä asia on Viron puheenjohtajakaudella (H2/2017) edennyt ripeästi. Ohessa huomioita keskustelusta: samankaltaisia kommentteja mm. seuraavista asioista: o o aggregointiin ja energiayhteisöihin liittyvissä ehdotuksissa tarvitaan lisäselvennyksiä komission suunnasta suhtautuminen kriittistä älymittareiden mittaustietojen visualisointia ja harmonisointia koskeviin ehdotuksiin

8 Muistio 8 (8) o o hinta-alueiden määrittely on hankalaa, jos joku muu kuin kantaverkkoyhtiö päättäisi hinta-aluejaosta verkkoyhtiöillä pitäisi tietyin edellytyksin olla mahdollisuus omistaa varastoja suurimmat erimielisyydet energiatyöryhmässä ovat liittyneet hintasääntelyn poistamiseen sekä reservivoimalaitosten hiilidioksidipäätöille asetettuun 550 g/kwh päästörajaan Energianeuvostossa tavoitteena on saavuttaa Viron puheenjohtajakauden aikana ainakin osittainen yhteisymmärrys sähkömarkkinaehdotuksiin. Koko mallia kuitenkaan tuskin saadaan maaliin vielä vuoden 2017 loppuun mennessä. 7 Yhteenveto siirtokapasiteetin laskentamenetelmän kehittämisestä 8 Muut asiat Fingridin Heini Ruohosenmaa kertoi kapasiteetinlaskentamenetelmän tilanteista Pohjoismaiden ja Baltian kapasiteetinlaskenta-alueilla. Pohjoismaissa ehdotetaan käyttöön otettavaksi flow-based -menetelmää vuorokausimarkkinoilla sillä varauksella, että menetelmän hyödyt kyetään riittävästi osoittamaan. Päivänsisäisille markkinoille ehdotetaan CNTC-menetelmää. Baltiassa sekä vuorokausimarkkinoille että päivänsisäisille markkinoille ehdotetaan CNTC-menetelmää. Pohjoismaisesta ehdotuksesta sidosryhmiä on kuultu kahteen otteeseen. Sidosryhmien esille nostamia asioita ovat olleet mm. perusteluiden riittämättömyys uuden menetelmän käyttöönotolle, huoli tarjousalueiden sisäisten siirtoverkon pullonkaulojen siirtämisestä rajoille sekä menetelmän vaikea ymmärrettävyys ja läpinäkymättömyys. Fingridin mielestä sidosryhmien huolet ovat oikeutettuja ja jatkotyötä on vielä paljon tehtävänä. Siirtokapasiteetin laskentamenetelmää koskevat ehdotukset sekä Pohjoismaiden että Baltian kapasiteetinlaskenta-alueilla on toimitettava viranomaisille hyväksyttäväksi viimeistään Viranomaisten on tehtävä päätös asiasta kuuden kuukauden määräajassa ehdotuksen vastaanottamisesta. Seuraava verkkosääntöfoorumin tapaaminen järjestetään Se jää samalla tältä erää viimeiseksi verkkosääntöfoorumin tapaamiseksi, sillä ensi vuonna foorumia ei enää järjestetä.