JÄSENTIEDOTE 1 / 2012

Transkriptio

1 JÄSENTIEDOTE 1 / 2012 Päätoimittaja: Pekka Koskinen Kuvat: Pekka Koskinen Teksti: Pekka Koskinen 1

2 Pääkirjoitus Runsas vuosi sitten kirjoitin yhdistyksen hallituksen jäsenen Tarmo Sepän jalkaterapeutti-aloitteen johdosta tällä samaisella palstalla mm. seuraavasti: Kysyn aivan vilpittömästi teiltä, arvon päättäjät, koska te opitte ymmärtämään, mikä on taloudellisesti kannattavaa ja mikä ei. Eiköhän operaatio, jossa pelkkä leikkaus maksaa jalkaterapeutin vuosipalkan verran ja jossa jälkihoito on sitäkin kalliimpaa, ole, rahassa mitattuna, arvokkaampi kuin jalkaterapeutin tai kahden palkkaaminen. Tällaisen matematiikan ei luulisi olevan niin kovin vaikeaa. Korviini on kantautunut, että edelleenkään Sastamalan kaupungilla ei ole halukkuutta diabetekseen liittyvien komplikaatioiden, erityisesti jalkoihin kohdistuvien, ennaltaehkäisevään hoitoon. Vaikka hoitovastuu on diabeetikolla itsellään ja vaikka hänen tulisi olla itsensä hoidon asiantuntija, on selvää, että asemastaan huolimatta hän ei tautinsa hoidosta selviä ilman asiantuntija-apua. Diabeetikkoa voisi verrata asemansa puolesta Tasavallan Presidenttiin. Viimeksi mainittu kerää ympärilleen useiden eri alojen asiantuntijajoukon, jotka auttavat häntä tekemään oikeita ratkaisuja. Vastaavanlaisen terveydenhoidon ammattilaisten asiantuntijajoukon diabeetikkokin tarvitsee ympärilleen. Yksi asiantuntijoista on jalkaterapeutti. On sanottu, että jalkahoitaja on aivan yhtä pätevä kuin jalkaterapeutti ja voi ohjata diabeetikkoa saamaan jalkaongelmaansa jatkohoitoa. Väite ei pidä paikkaansa! Jalkaterapeutin tutkinto on AMK-tasoa, jalkahoitajan ei. Ero on kuin yöllä ja päivällä! Jalkaterapeutti mm. suunnittelee ja valmistaa kunkin diabeetikon tarpeita varten jalkineita, sellaisia, joita ei kenkäkaupasta saa. Hänen toimenkuvansa on muutenkin toisenlainen kuin jalkahoitajan, jotka hekin tekevät, ilman muuta, tärkeää työtä diabeetikoiden jalkojen hyväksi. Diabetes on räjähtämässä käsiin. Sekä I- että II-tyypin diabeetikoiden määrä kasvaa yhä kiihtyvää vauhtia. Hoitamattomana diabetes tuo ongelmia nimenomaan kuntatalouteen. Väitän edelleen, että säästämisen vuoksi kannattaa tuhlata muutama tuhatlappunen ja palkata terveydenhoitopuolelle jalkaterapeutti tai kaksi. 2

3 Heidän palkkojensa yhteenlaskettu määrä tulee varmuudella takaisin muutaman vuoden sisällä säästyneinä diabeetikoiden terveydenhoitomenoina. Uskokaa ny! Sastamalassa Pekka Koskinen, päätoimittaja Yhdistyksen hallitus vuonna 2012 Asema ja nimi Sähköpostiosoite Puhelin Puheenjohtaja Pekka Koskinen Varapuheenjohtaja Seppo Ketola Sihteeri Jaana Liemola asiainhoitaja Merja Tapiolinna-Mäkelä Marjatta Kyröjoki Liisa Merinen Tarmo Seppä Kirsti Seppälä Pirjo Valkama

4 Pekka Koskinen: Yhdistyksen omat tapahtumat Sääntömääräinen kevätkokous oli keskiviikkona klo alkaen Kirjamuseo Pukstaavissa. Kokoukseen, jossa käsiteltiin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus, osallistui kolmetoista yhdistyksen jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jukka Tahvanainen ja sihteerinä Sirkka Hakari. Kevätkokousesitelmän piti kulttuurijohtaja FM Arja Valtonen. Hänen aiheensa oli Diabetes, huumori ja kulttuuri. Museonjohtaja FM Maria Pietilä kierrätti lopuksi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin näyttelyissä ja kertoi sen syntyprosessista. Kevätretki Raaseporin linnan raunioille Lauantaina toukokuun viides päivä tehdään kevätretki Länsi-Uudellemaalle, missä kohteena on erityisesti Raaseporin kaupungin Snappertunassa sijaitsevan linnan rauniot. Retki tehdään Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy:n autolla. Matkaan lähdetään Vammalan linja-autoaseman edestä klo 8:00. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Turengin rautatieasemalla, missä nautitaan kahvia sopivan syötävän kera. Tämä pysähdys kestää 25 minuuttia. Raaseporin linnanraunioille saavumme puolen päivän aikaan. Aloitamme pääkohteeseen tutustumisen välittömästi oppaan johdolla; tiedossa on rooliopastusta. Snappertunasta jatkamme vuonna 1540 perustettuun Tammisaareen, missä ensimmäisenä asiana on ruokailu Knipanilla. Tutustumme myös Tammisaaren vanhaan kaupunkiin Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon rakennustutkijan opastuksella. Puoli neljän aikaan alkaa paluumatka, joka tapahtuu Billnäsin ruukkiyhdyskunnan ja Lohjan kautta. Lohjalla poikkeamme Pyhän 4

5 Laurin kirkkoon. Viiden aikaan lähdemme kohti Hämeenlinnaa, missä pidämme kahvitauon ja tutustumme pikaisesti vuonna 1798 valmistuneeseen kaupungin kirkkoon. Arvioitu paluuaika Vammalan linja-autoasemalle on klo 21:00. Puheenjohtaja ottaa vastaan ilmoittautumisia numerossa ja sähköpostitse Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantaina Floran päivänä kävellen Horniosta Ritajärvelle ja takaisin Floran päivä on sunnuntaina Sekä diabeetikot että terveet lähtevät kello yhdeksi Hornion koululle Karkkuun. Silloin nimittäin alkaa kävelytapahtuma Hornion koululta Ritajärven majalle. Perillä yhdistys tarjoaa mehua. Paikalla on nuotio, jossa jokainen voi halutessaan paistaa makkaraa ja tikkupullaa. Yhdistys hankkii makkarat ja myy niitä halukkaille 1,50 / kpl. Paikalle tuodaan myös pullataikinaa, josta kukin saa paistettavaa 0,50 / annos. Tuotto käytetään yhdistyksen jäsenten hyväksi. Kesäinen retki Ruovedelle ja Virroille lauantaina Kaksi pirkanmaalaista diabetesyhdistystä Ruovesi Virrat ja Ylöjärvi sekä Ylöjärven Kurun kerho vierailivat Sastamalassa. Tuolloin sovittiin, että vuonna 2012 retki suuntautuu Virroille. Matka, joka tehdään Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy:n bussilla, alkaa Vammalan linja-autoasemalta klo 7:00. Koska muitakin diabetesyhdistyksiä on hankkeessa mukana, ajoreitti on seuraava: Vammala Vesilahti Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kuru Virrat. Toinen auto, jonka lähtöpiste on Hämeenkyrön keskusta, kulkee reittiä Hämeenkyrö Kyröskoski Ikaalinen Parkano Kihniö Virrat. Matkan aikana tutustumme Kurun vanhaan hautausmaahan, missä sijaitsee Runebergin runoelmasta tutun vänrikki Ståhlin hauta. Kurun keskustassa pidetään Kahvila-ravintola Vänrikissä kahvitauko. Kurusta matka jatkuu Virroille. Lounas nautitaan 5

6 Nuorisokeskus Marttisessa. Lounaan jälkeen tutustumiskohteita ovat Rajalahden talomuseo, Halin metsäkämppämuseo ja Herraskosken kanavamuseo. Ohtolankylässä tutustutaan päremylleen, mistä matka jatkuu Inka Oy:n tehdasmuseoon, joka kulkee nimellä Killinkosken Nauhamuseo. Viimeisenä kohteena on Torisevan Kahvimaja, missä tutustutaan kahvilan ympäristöön ja nautitaan lähtökahvit. Matkalla on mukana Sastamalan Opiston emeritusrehtori Matti Valtteri Lehtinen. Muina oppaina toimivat Pekka Koskinen, Martti Mäntynen ja Johanna Junno. Paluumatka tehdään samaa reittiä pitkin kuin menomatka. Paluu alkaa klo 17:00 ja arvioitu paluuaika Vammalan linja-autoasemalle on klo 21:00. Puheenjohtaja ottaa vastaan ilmoittautumisia numerossa Ilmoittautua voi myös sähköpostilla: Viimeinen ilmoittautumispäivä on sunnuntai Elokuinen saunailta Vihattulan Hukkalassa keskiviikkona Yhdistys on useana vuonna järjestänyt elokuisen saunaillan pääasiassa jäsenilleen, mutta mukaan voivat terveetkin tulla. Näissä asioissahan terveys ei ole este. Pääasiallinen saunailtapaikka on ollut Tyrvään Metsästysyhdistyksen maja Hukkala Vihattulassa. Vammalan Upseeriyhdistyksen maja Iso-Haukijärvellä ja Heinoon Metsästysyhdistyksen maja Heinoossa ovat olleet vähemmän käytettyjä. Saunailta alkaa keskiviikkona klo 17:00. Ohjelma on seuraava: saunomista, vapaata seurustelua, tietokilpailu, johon hallitus hankkii palkinnon, makkaranpaistoa, kahvittelua nisusen kera, tikanheittokilpailu ja vitsienkerrontakilpailu. Parhaat palkitaan. Yhdistys tarjoaa kahvin ja pullan. Makkara on omakustanteinen; hinta on 1,50 / kpl. Makkaran keralla on tarjolla sinappia ja kivennäisvettä, kotikaljaa ja mehua. Päätoimittaja sponsoroi tilaisuutta korillisella keskiolutta. 6

7 Yhdistyksen hallitukselle paras palkinto tilaisuuksien järjestämisestä on runsas osanotto. Tulkaa siis kaikki mukaan ja tuokaa ystävännekin! Pekka Koskinen: Hoitovälineiden jakelusta Hoitovälineiden, kuten neulojen, testiliuskojen jne., jakelu tapahtuu Vammalan seudun sairaalaa Ojansuunkadun toisella puolella olevassa huoneistossa. Paikan osoite on Ojansuunkatu 6 b, Vammala Hoitotarvikkeita voi käydä noutamassa maanantaista torstaihin klo 15:30 16:30 välisenä aikana. Jakelupaikka on suljettu kiirastorstaina 5.4., vapun aattona sekä keskiviikkona ja torstaina Pekka Koskinen: Ensiavun lääkäritilanne Pitkään on puhuttu, että yliopistokaupunkien ulkopuolelle on vaikea saada osaavaa terveydenhuoltohenkilöstöä. Tämä koskee sekä lääkäreitä että sairaanhoitajia. Terveyskeskuksessa lääkäreiden vaihtuvuus on ollut melko suurta, mikä luonnollisesti vaikeuttaa hyvän lääkäri potilas suhteen muodostumista. Tilannetta on yritetty paikata ulkomaisella työvoimalla. Sairaaloiden osastoille on tuotettu filippiiniläisiä hoitajia, eivätkä he ole ainoita. Varsin todennäköisesti he ovat ammattitaitoisia ja päteviä työssään. Vammalan ensiavussa on muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut nähdyksi usean eri kansallisuuden lääkäreitä: ainakin kiinalainen, virolainen, venäläinen, saksalainen. Ulkomaalaisilla lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on yksi ongelma: kielitaidon puute. Kiinalainen lääkäri on erittäin ystävällinen ja kohtelias, mutta kokemukseni perusteella voin sanoa, että ei hän kovin hyvin suomea ymmärrä. Kaaduin Aittalahdenkadun alkupäässä. Kasvot vuotivat verta ja silmälasit menivät naarmuille. Ha- 7

8 keuduin ensiapuun, missä minut otti vastaan edellä mainittu kiinalainen lääkäri. Hänelle piti moneen kertaan vakuuttaa, että olin kaatunut enkä ollut nauttinut päihdyttäviä juomia. Ohjeet, joita hän antoi sairaanhoitajille, olivat sellaiset, että hänen ammattitaitoaan on syytä epäillä. Pidän suurena ongelmana kielitaitoisten lääkäreiden puuttumista Vammalan ensiavusta. Kun kieli ei ole sama, syntyy helposti väärinkäsityksiä. Ei ole kovin todennäköistä, että vanhus ymmärtäisi kaiken sen, mitä esimerkiksi edellä mainittu kiinalainen lääkäri sanoo, kun sitä ei ymmärrä nuoremmatkaan. Vika ei ole Sastamalan kaupungissa. Vika on Attendo Med One nimisessä yhtiössä, joka lähettää tänne suorastaan puoskareita. Nimitys ei koske vain ulkomaalaisia lääkäreitä, kyllä heissä on hyvinkin päteviä. Puoskareiden joukossa on suomalaisiakin. Näyttää pahasti siltä, että edellä mainittu yhtiö ottaa palkkalistoilleen keitä hyvänsä vaivautumatta perehtymään heidän ammattipätevyyteensä. Olisi joko kaupungin tai terveyskeskuksen syytä kiinnittää Attendo Med Onen huomiota palveluksessaan olevien kielitaitoon ja heidän kykyynsä ymmärtää puhuttua suomea. Nykyisellään tilanne ei ole millään tavalla kelvollinen. 8